Suhteeseen voi päätyä monella tapaa, vaikka Tinderistä tai TechBBS:stä.
Livenä en ole koskaan päätynyt suhteeseen.
Tässä omat suhteeseen päätymistapani:
1) 90-luvulla varasin kirjastosta nettiajan ja surffailin sivustolle jota Pelit-lehdessä oli mainostettu: erään rock-yhtyeen suomalainen faniyhdistys. Jäseniä pystyi selaamaaan esim. lempilevyn perusteella. Panin ylös kahden naisen osoitteet, joille lähetin kirjeen. Toisen kanssa kirjoittelin kai vain 2 kirjeen verran, toisen kaukana asuvan tapasin 9 kuukauden päästä, ja 3 kuukautta oltiin kaukosuhteessa, kunnes en lukulomani takia halunnut enää panostaa häneen. En kyllä yo-kokeisiin lukemiseenkaan, vaan Naganon olympialaisten seuraamiseen.
2) 1998 toukokuussa Ylen teksti-tv:n kirjeenvaihtopalstalla oli ilmoitukseni. Vuoden päästä sain kirjeen eräältä turkulaisnaiselta. Eka tapaamisemme kesti 13 yötä, seuraavat sitä vähemmän. 2001 elokuussa näin viimeisen kerran, vielä oli tapaaminen sovittu seuraavallekin päivälle, mutta edellisenä iltana oli rakastunut kämppiksensä veljeen, joka oli pyytänyt kävelylle. Kengät oli kuulemma tanssittu puhki.
3) Treffimestassa samana päivänä kun Tiktok voitti jonkun kisan MTV3:lla ja Raisa Räisäsen katoamista edeltävänä päivänä laitoin hakusanaksi Hendrix. Yhdelle vastasin, mm. niin että lihapadat tuoksuvat mutta jäävät nyt väliin koska kirjoitan sinulle näin pitkästi. 3-4 kertaa nainen jäi kiinni siitä että hänellä oli deitti-ilmoitus deittinetissä, yleensä hän etsi naisseuraa. Eli ei kovin sitoutunut suhde. 2004 tammikuussa näin viimeisen kerran.
4) Kissin chatissa juttelin eräälle joka varmaan oli koulun koneella myös. Seuraavana päivänä taisi alkaa molemmilla kesäloma, eikä kummallakaan ollut kotona ainakaan laajakaistanettiä. Vaihdettiin numerot. Hommasin matkapuhelinliittymän 3 viikon päästä. Tekstailtiin "koko kesä". Koulujen alkamisviikolla soitin hänelle ekaa kertaa. Hän kutsui luokseen viikonlopuksi. Tavattiin myös kahtena muuna kertana. Viimeisen tapaamisen jälkeen seuraavana päivänä Kissin chatissa joku luokkakaverinsa sanoi minulle ettei ymmärrä mitä se nainen näkee minussa, tms. Nainen ei myöskään vastannut tekstareihini. Menin rantaan penkille istumaan. Sorsia vaappui lähistöllä sympaattisesti äännellen. Välillä vilkuilin puhelintani onko naisesta kuulunut. Ilma oli raukean syksyinen. Alkoi väsyttää joten menin kotiin nukkumaan. Nukuin pari tuntia, kunnes nousin ylös katsomaan eduskunnan kyselytuntia. Luin samalla teksti-tv:tä. 131 sivulla oli pieniä ulkomaan parin rivin uutisia. Joukossa myös että pienlentokone on törmännyt toiseen WTC-pilvenpiirtäjään. Myös kyselytunnin ylälaidassa meni vartin välein tuoreimpia uutisia. Ajattelin olikohan se vahinko vai oliko joku väsynyt elämiseen. Johtuiko sumusta. Vähitellen uutiset paisuivat, ja ehkä puolen tunnin päästä myös kyselytunti keskeytettiin. Lähetyskin siirtyi Ylen uutisstudiolle. Parin tunnin päästä kun kumpikin torni oli sortunut aloin tekstailla sen naisen kanssa. Hän vaikutti etäiseltä. 5-6 viikon päästä minulle selvisi mitä oli tapahtunut. Sinä päivänä kun viimeksi nähtiin hän oli sanonut että joku koulukaverinsa tulee luokseen teelle. Hän oli päätynyt suhteeseen sen naisen kanssa. Se oli ollut myös sama nainen joka Kissin chatissa oli sanonut minulle ettei tajua mitä se nainen näkee minussa. Joskus pari vuotta myöhemmin kuljin naisen ohi torilla, kerran tai kaksi. Hän oli siis opiskelujen jälkeen muuttanut samaan kaupunkiin.
5) Kissin chatissa kysyin aina naispuolisilta nikeiltä kuiskauksella "ikäs ja mistä". Tämän nikki oli sukupuoleton, joten kysyin vain sukupuolta aluksi. Epäilin onko oikeasti nainen, koska nikki ei kuitenkaan ollut erityisen naisellinen, vaan enemmän goottihevarimieheen viittaava. Sanoin että jos osaat vastata seuraavaan kysymykseeni 5 sekunnissa niin uskon sinut naiseksi: mikä on valokynä. Nainen sanoi että sillä saa piiloon tummat silmänaluset. Juteltiin ja yksi sähköposti myöhemmin kirjoiteltiin. Ghostasin hänet kuitenkin koska treffasin muita naisia ja kirjoittelin monen muun kanssa. Joskus 3 viikkoa myöhemmin törmäsimme taas chatissa, ja hän alkoi jutella. Kyseli tulisinko viikonloppuna luokseen kylään. Sanoin että voisin tulla, mutta pitäisi vielä tarkemmin sopia lähempänä ajankohtana. No lauantaina soitin hänelle illalla ja kysyin haluatko että tulen. Sanoi että joo. Kertoi mille pysäkille tulee vastaan. Menin kuitenkin yhden pysäkin ohi, joten piti kävellä takaisinpäin. Long story short, reilu 3,5v myöhemmin yhteydenpitomme päättyi. Hän sairastui anoreksiaan ja muutama kuukausi suljetulla oltuaan tavattiin ulkomaailmassa enää vain kerran. Hän palautti kirjoja jotka olin mielisairaalaan hänelle vienyt. Siitä vähän aavistelin että ei enää nähdä. Tekstariin hän laittoi ettei jaksa olla kenenkään kaveri (suhteemme oli siis päättynyt jo 2,5v aiemmin, hänen alettuaan suhteeseen naispuolisen luokkakaverinsa kanssa). 3-4 kertaa olemme kävelleet toistemme ohi kadulla, torilla, tai kirpparilla, mutta kumpikin on ollut kuin ei tunnistaisi toista.
6) Deitti-ilmoituksestani oli ketju hevosharrastajien keskustelupalstalla. Osallistuin ketjuun itsekin. Perustellen mm. miksi haluan että nainen katselee jalkapalloa. Joku Vakiota harrastava nainen sanoi että on samaa mieltä, ja aikoo vastata minulle. Tavattiin huhti- ja toukokuussa. Mutta sitten hänestä ei kuulunutkaan mitään. Alkuun selitti että luki pääsykokeeseen, mutta myöhemmin paljasti että oli joku FB-suhde silloin. Heinäkuussa olin samalla suunnalla erään naisen mökillä, sieltä lähdettyäni tekstasin naiselle että voitais nähdä jos haet mut sieltä ja sieltä juna-asemalta 2 tunnin päästä. Sanoi että hakee. Olin muutaman yön silloin ja seuraavassa kuussa noin viikon luonaan, silloin hän mm. ennen nukkumaanmenoa jutteli Mesessä jonkun kitaristimiehen kanssa. Päätyi sen kanssa jonkinlaiseen suhteeseen. Syyskuussa se kuitenkin oli kai ohi, ja nainen halusi kylään mun luokse. Suostuin. Nainen oli ostanut punaisia irtokarkkeja puolen kilon pussin, joita yksitellen halusi syöttää minulle. Naisen saapumispäivänä mulla oli illaksi sovittu treffit. Kun nainen kuuli tästä hän lukittautui vessaan puoleksi tunniksi itkemään. Lohdutin kuitenkin että ei siinä kauaa mene, ja jos haluaa niin perun ne. Tunnin jälkeen hän ei enää itkenyt, joten pääsin lähtemään ananashampurilaistreffeilleni. Nainen oli viikonloppuna mukana sählyharrastuksessani ja viikon alussa kotonani kun minä työssä. Kävi työpäiväni aikana ostamassa R-kioskilta kondomin, joka kuitenkaan ei mahtunut minulle. Sen jälkeen en häntä nähnyt.
7) Eräs nainen joka samana keväänä oli laittanut Cityssä yksityisviestin, mutta jolle en vastannut koska hänen nimimerkissään oli ikä. Se on tyhmää koska ikä muuttuu, joten kerran vuodessa pitäisi muuttaa nimimerkkiäkin, joka taas Cityssä tai muuallakaan yleensä ei ole mahdollista. Heinäkuun vikana päivänä hän oli keskusteluketjuun laittanut että hänelle ei ole väliä iskureplalla, ainut millä on väliä on se millainen se mies on. Laitoin naiselle yksityisviestinä edellisen kauppakuittini sisällän. Saarioinen maksalaatikko 400g, Valio ab-piimä 1l, jne. Viestiteltiin melkein 2 kuukautta. Kaverini soitti joistain bileistä että tiedätkö onko se Boten Annan boten vene, katsotko netistä. Sanoin että ei se ole vene vaan botti. Ja selostin sen hittikappaleen perusidean. Kaverini sanoi että nähdäänkö baarissa parin tunnin päästä. Sanoin että kyllä se käy. Sitten baarissa kaveri oli jo lähdössä toiseen baariin. Sanoin että jäädään vielä hetkeksi, koska yks nainen saattaa tulla. Koska oli sanonut olevansa sinä iltana kavereidensa kanssa baarissa. Ja tuo baari jossa olin oli yleinen alkuillan baari, ja matkan varrella sieltä jonne nainen oli kertonut menevänsä. No vartin päästä tuli nojaamaan baaritiskiin. Long story short, lähes 4 vuoden päästä suhteemme päättyi, vaikka olikin suurimman osan ajasta avoin on/off suhde. Kaveruus päättyi noin 6v sen ekan näkemisen jälkeen. Nainen palautti rahat kirppispöydältään ostamastani silloisen ukkokaverinsa toimimattomasta dvd-soittimesta.
8) selasin valokuvaopiskelijoiden kuvia koulun nettisivuilla. Pidin jostain kuvasta ja etsin naisen Facebookista. 4kk päästä ystävänpäivänä laitoin viestin, "tervetuloa luokseni laittamaan pannukakkuja". Nainen vastasi "nyt meni kyllä viestisi väärälle". Mietin että olipa hölmö viesti, koska nimi on melko harvinainen, ja kyllähän mä naamasta näen onko oikea henkilö kysymyksessä. Mietin että tässäkö se sit oli, 4kk olen joka ilta ja yö ihastuneena miettinyt mitä mä pistän sille ja mitä mun pitää sanoo sille että pääsen tapaamaan sitä ja suhteeseen sen kanssa, ja sitten se on ei pelkästään epärehellinen vaan myös tyhmä!!! Mutta koska olin jo niin syvällä suossa niin koetin hammasta purren tarpoa vaan menemään hölmön viestin sivuuttaen, kuin sitä ei olisi olemassakaan, ja laitoin perustelut miksi viesti meni juuri oikealle. No long story short, Johanna Tukiaisen hääpäivänä tavattiin ja 11 kuukautta kerettiin olla suhteessa, kunnes lopputyötään väsätessään selasi Wikipediaa ja törmäsi asperger-artikkeliin ja "tajusi mulla olevan se" ja että hänellä ei ole, eli olemme liian erilaisia.
9) Joku itsellään aspergerin diagnosoinut nainen mainosti miten sopiva olisi minulle. En vastannut yhteydenottoonsa. Toisella palstalla raivosi minulle että miten voin valittaa naisseuran löytämisen vaikeudesta kun en vastaa edes viesteihin. No paremman puutteessa parin kuukauden päästä tapasin hänet. En hirveästi viihtynyt seurassaan, mutta paremman puutteessa vielä kolmesti tavattiin (kaukosuhteissa voi olla vain 4 tapaamista ja 30 yhdessä nukuttua yötä, kun taas saman kaupungin suhteissa esim. 100 tapaamista ja 2 yhdessä nukuttua yötä, joten älkää sanoko että jos tapaamisia on ollut vain 3-5 niin ei se mikään suhde edes ollut...).
10) Huhtikuussa 2014 ihastuin taideblogisivuillaan tähän naiseen, eikä koskaan kohdattu, 2017 maaliskuussa huomasin että hän oli poistanut minut FB-kavereistaan (olin laittanut päivitykseeni YouTube-linkin Dice Clayn roisiin läpänheittoon mm. vähemmistöistä).
11) Heinäkuussa 2018 ihastuin kuvien ja FB-päivitysten perusteella tähän naiseen, muttei koskaan kohdattu tai edes viestitelty.
Tässä siis yhteenvetoa nais"suhteistani". 1997-2013 pelitti välillä liiankin kovaa, mutta sitten eipä juuri mitään konkreettista. Ei voi johtua mistään muusta kuin Tinder-algoritmista.
ps: lyhyemmät jutut kuten pari kuukautta jatkuvat baarisäädöt tai failure to launch mut ollaan sitten kavereita -hommelit jätin pois. Ja sellaset joissa nainen oli mulle nro uno mutta nainen treffaili selkäni takana ja vatsani edessä vaikka keiden kanssa.
Tulee kultainen 90-luku mieleen näistä tarinoista, tai siis osasta niistä. Ei laajakaistoja eikä älypuhelimia, voi veljet. Olin vasta kakara silloin, olisi ollut kyllä hienoa päästä elämään 80-90lukua vähän vanhempana.
Boten Anna taisi tulla ulos sinä vuonna kun olin rippileirillä. Vai tuliko vasta seuraavana, en muista. Olin tulisesti ihastunut yhteen tyttöön siellä, mutta en tietenkään osannut tehdä mitään asialle. Oli vielä samassa ryhmässäkin ja sain mä halin siltä leirin lopuksi mutta ei siitä luonnollisesti mitään tullut. Boten Annasta tulee silti edelleen mieleen tuo tyttö ja nuo, vielä huolettomat vuodet.
Tämä keissi oli samaan aikaan sekä
että 
:kuukautta kerettiin olla suhteessa, kunnes lopputyötään väsätessään selasi Wikipediaa ja törmäsi asperger-artikkeliin ja "tajusi mulla olevan se" ja että hänellä ei ole, eli olemme liian erilaisia.
pari vuotta sitten tapasin kivannäköisen runotytyön Tinderissä. Juttu luisti nopeasti sanallisesti lahjakkaan naisen kanssa. Ensitreffeistä tulikin sitten yllättäen ensimmäiset ja viimeiset.
Hain hänet kotoaan, joka oli kaupungin vuokratalo. Yksiönsä sohvalla istui sammumistilassa oleva äijä oksennus rinnuksillaan. Kämppänsä oli kuin sikolätti, kuten narkkarikämpät ovat. Meinasin jo lähteä karkuun, mutta daami kiilasi mukaan. Daamilla oli suu täynnä Mynthonia ja tuoksui voimakkaasti hajuvesille yrittäessään peittää alkoholin hajua.
Daami tilasi ruokapaikassa kolme kossushottia alkupalaksi ennen kuin pääruoka tuli. Kävi vessassa kesken ruokailun, hetken päästä silmät seisoivat päässä. Sitten alkoi sekoilu; Ensin vänkäsi että mennään minun luokseni muka panemaan, sitten alkoi syyttämään ahdistelusta, otti lisää pillereitä laukustaan (tällä kertaa avoimesti) ja huuhtoi väkevällä viinalla siinä määrin suurella määrällä kurkustaan, että ravintola lopetti tarjoilun ja tarjoilija pyysi portsarin kanssa meitä poistumaan. Daami laittoi pihvin lautaselta käsilaukkuunsa, muka evääksi.
Selväksi tuli, että tämä daami ei ole minua varten. Viedessäni häntä kotiinsa, hän yritti ottaa minulta väkisten suihin ajaessani autoa. Saatoin minuun nojailevan daamin kotiovelleen vain todetakseni että sekavasti käyttäytyvien miesten määrä yksiössään oli kasvanut neljään ja ovi oli auki käytävään saakka.
Sääli. Tuon (todella kauniin) naisen upeat ja hienot runot ja mielenkiintoiset kirjoitukset kertoivat mielenkiintoisesta ja lahjakkaasta ihmisestä, joka kuitenkin oli sitten ryssinyt elämänsä ja itsensä, tulevaisuutensakin, sekakäyttäjänä. -Niin paljon meni hänessä hukkaan. Elääköhän tuo edes enään ?
Tämä oli sitten vähän surullisempi tarina. Vaan enpä itsekään ryhtyisi kenenkään narkkarin päihdetyöntekijäksi, kun harvemmin sitä kai niin raitistutaan. (Sama juttu kun nainen luulee parantavansa alkoholisti-miehen).
En ole ostanut enkä osta.
Näitä on kyllä tullut ennenkin mutta silloin ne olivat yleensä aasialaisia feikkejä.
