Avaatko vähän millä tavalla nämä ovat edellä ja mitä kulttuureita? Millaisia ennakko-olettamuksia sulla on näistä maista tulevia puolisokandidaatteja kohtaan? Entä mikset itse hae vaimoa itsellesi sopivasta kulttuurista?
Kyse ei ole minusta vaan Suomesta.
Tämä on pitkälti filosofinenkin kysymys, mutta vasemmistolais-feministinen hyvinvointiyhteiskunta varmasti tätä tilannetta ruokkii (suhteessa siihen, ettei oltaisi vasemmistolais-feministinen hyvinvointiyhteiskunta).
Jos/Kun voidaan osoittaa, että laatikkoleuat ovat naisten mielestä hyvännäköisiä, niin mikä syytös tai katkeruus tässä on? Markkina-arvo puolestaan mittaa laatikkoleuan terävyyttä ja hypergamia on käytännön havainto, että kysyntä kasaantuu terävimpien laatikkoleukojen suuntaan.
Ilmeisesti paska käytös naisia kohtaan tosiaan on yllättävän yleistä. Mutta tietty tässäkin voi olla avainsanana "hyvännäköiset miehet", jos se siis tarkoittaa tyyliin salilla käyviä tjsp.
Joiltaki oon kysynyt jossain kohtaa, että miten sä uskalsit kutsua mut suoraan kylään? Näistä on saatu hyviäkin keskusteluja!Eli onko nyt niin, että olet ehta sovinistipersu, muttet itsekään kehtaa sitä myöntää ja tiedät itsekin, ettei sun kaikki ajatukset oikein kestä päivänvaloa eikä varsinkaan kriittistä tarkastelua? Vai mistä moinen kiemurtelu, kun kysytään kuitenkin suht yksinkertaisia kysymyksiä?
Siis otatko tuon kehotuksen kehittää itseä vittuiluna? Mutta kun se ihan oikeasti on paras tie. Tätähän jopa monet miehet, kuten @Markqq rummuttaa, koska sen lisäksi että se tekee susta kiinnostavamman ihmisenä, se parantaa myös omaa itsetuntoa ja fiiliksiä. Et voi muuttaa Tinderiä etkä naisia. Jäljelle jää vain sinä itse, johon voit vaikuttaa.
Eli onko nyt niin, että olet ehta sovinistipersu, muttet itsekään kehtaa sitä myöntää ja tiedät itsekin, ettei sun kaikki ajatukset oikein kestä päivänvaloa eikä varsinkaan kriittistä tarkastelua? Vai mistä moinen kiemurtelu, kun kysytään kuitenkin suht yksinkertaisia kysymyksiä?
Mielenkiintoinen pointti! Mun mielestä jokainen määrittelee sen itse, mitä sillä tarkoittaa. Mulle se tarkoittaa uteliaisuutta ja laaja-alaista kiinnostusta noin tsiljoonaa eri asiaa kohtaan, eli tiedollista itsensä kehittämistä. Olen opiskellut ja harrastanut vaikka mitä, ihan vain koska eteen tulee aina uusia asioita, jotka herättää kiinnostuksen ja halun oppia siitä lisää. Psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten taitojen saralla olen puolestaan opetellut mm. tunnesäätelytaitoja ja kehittänyt resilienssiä ja itseni hyväksymistä. Motivaatio henkisen ja psyykkisen puolen kehittämiseen lähtee halusta olla parempi ihminen muille kanssaihmisille, ja ennenkaikkea itselle. Kun tykkää itsestä, niin elämä on hirveän paljon kivempaa eikä enää harmita niin paljon se, jos joku muu ei tykkääkään.
Osa siitä incel- retoriikasta tuntuu itselle totuudenmukaiselta ja omien kokemusten mukaisilta (esim. tuo kirjoittamani ettei naisia ollu oikeen missään), mutta taas johtopäätökset ja kaikki muu ideologia mitä siitä vedetään taas ei, esimerkiks koko homman panemiskeskeisyys. Tuo nyt kuitenkin on sellanen "syvä tarina" tietylle aika isollekkin ryhmälle tänäpäivänä ja toisille se on sitte kovempi pala nieltäväksi kuin toisille ja tämä tarttisi vaan hyväksyä, naisten vastaava tarina on se "kaikki miehet ovat sikoja". Itse ymmärrän kyllä kovankin katkeruuden jos esimerkiksi on koko elämän halunnut lapsia ja perheen, ja noinkin arkipäiväiset tavoitteet/haaveet eivät toteudu niin asiaa sitte valitetaan sivu tolkulla nettiin ja joka paikkaan, etsitään syyllisiä ja omaksutaan jotain outoja teorioita.Minusta on kurjaa, että tästäkin ketjusta paikoin puolet tai ylikin on nykyään tätä tällaista Ylilaudan muka-salonkikelpoistettua toisintoa. Ja vain muutamasta aktiivisesta laasastelijasta johtuen. Tässä kuitenkin huomaa huolestuttavan kehityksen, jossa jotkut perusfiksunkin oloiset keskustelijat alkavat - ilmeisesti huomaamattaan - viljellä yhä enemmän ja enemmän incel-retoriikkaa ja omaksuvat siitä palasia osaksi ajatteluaan. Näin se sitten leviää, ja siinä kehityskulussa häviävät kyllä kaikki
Vähän puolustaisin ylläolevaa, vaikken ole mikään tasoteorioitsija (ja aika kaukana mistään incelistä jne.; en edes tiedä kuka tämä Laasanen on johon aina viitataan). Esimerkiksi hypergamia ei ole mikään incel-foorumien keksintö, vaan sille on aika vankka biologis-yhteiskuntatieteellinen perusta. Näillä tieteenaloilla on melko yleisesti hyväksytty käsitys, että hypergamia korostuu nimenomaan naisilla, pohjimmiltaan johtuen sukupuolten erilaisesta lisääntymisbiologiasta.
ongelma tuossa sukupuolittuneessa termissä on se, että sen sisältö ei ole yhtään sukupuolittunutta. naiset harrastaa tuota outoo selittämistä ihan yhtä paljon asioista mistä eivät hirveemmi mitään ymmärrä.
Joo hypergamia on vähän harmaalla alueella. Ilmiö on jossain määrin todellinen, mutta termi on valjastettu kyseenalaiseen käyttöön (mikä ei tieteen omiin tarkoitusperiin valjastamisessa ja pseudotieteessä ole lainkaan harvinaista) ja saanut samalla vääristyneitä merkityksiä. Tarkoitan tällä mm. sitä, miten tasoteoreetikot ovat typistäneet hypergamiatermin lähinnä miljonäärikirurginarratiiviinsa. Mä toivoisin, että muistettaisiin miten paljon moniulotteisempia me naiset ja ylipäätään kaikki ihmiset ollaan pariutumisessa ja kaikessa muussakin. Meitä ohjaa aika monet muutkin tiedostetut ja tiedostamattomat tekijät kuin pelkkä biologia, ja biologiakin on paljon muutakin kuin hypergamiaa ja viehättymistä laatikkoleuoista. Ja news flash: kaikki ei edes viehäty niistä.
Ei ainakaan mun mielestä B=C. Mutta hyvä olisi ehkä altistaa ne omat johtopäätökset kehittämiskohteista ulkopuoliselle arvioinnille. Ylilaudalta ja täältä olen saanut sen käsityksen, että yleensä johtopäätös on salitreenin aloittaminen ja uusien vaatteiden hankkiminen, eli pelkästään pinnallisiin asioihin keskittyminen. Henkinen puoli skipataan täysin, vaikka monesti se saattaisikin olla kipeämmin kehittämistä vaativa osa-alue. Näkisin, että tämä johtuu melko sokeasta uskosta markkina-arvoteoriaan, joka puolestaan keskittyy pelkästään ulkoisin asioihin ja sivuuttaa täysin henkisen puolen. Siksikin mielestäni oman "tason" määrittäminen ja itsen vertaileminen muihin pitäisi unohtaa, ja sen sijaan keskittyä aitoon itsetuntemukseen.
Tinder on hyvin ulkonäkökeskeinen alusta, ja jossei ulkonäkö riitä, ei mies saa edes jalkaa ovenväliin. Silloin ei paljon auta vaikka olisi miten hyvät henkiset antimet.
Sanoitit tosi hyvin. Tällehän on nimikin: ollaan demiseksuaaleja. Myös mä olen joskus testannut, tai yrittänyt testata rajojani, ja voin todellakin sanoa ettei irtosuhteet sovi minulle sitten niin yhtään. Tarvitaan tosiaan ainakin tuo "alustava" henkinen yhteys. Tunne siitä, että tässä voisi olla jotain enemmän.
Sanoitit tosi hyvin. Tällehän on nimikin: ollaan demiseksuaaleja. Myös mä olen joskus testannut, tai yrittänyt testata rajojani, ja voin todellakin sanoa ettei irtosuhteet sovi minulle sitten niin yhtään. Tarvitaan tosiaan ainakin tuo "alustava" henkinen yhteys. Tunne siitä, että tässä voisi olla jotain enemmän.
Täällähän minut on leimattu mm. estoiseksi, aseksuaaliksi ja ei-heteroksi tämän ominaisuuteni vuoksi
Onko turvallista olettaa, että myöskin rakastat usein/välillä jutella intiimeistä (henkisistä) asioista ja haluat oppia tuntemaan toisen psyykeen ns. perinpohjin hänen ajatusmaailmansa "syvimpiä onkaloita myöten" samalla kun välillä havahdut, että aikaa on mennyt esim. ~5t ja olette vain jutelleet ja samalla tuntuu, että olette vain "raapaisseet pintaa"?Sellainenhan minä. Liitän tämän piirteen myös introversioon; pinnallinen jargon ei jaksa kauaa kiinnostaa, vaan mielenkiinnon sytyttämiseksi tarvitaan vähän syvällisempiä aiheita - jotain maailmanmenoon, muihin kiinnostaviin ilmiöihin tai omaan mielenmaisemaan liittyvää. Ja palauttaakseni keskustelun jälleen otsikon aiheeseen, niin näitä tyyppejä löytyi yllättävää kyllä myös Tinderistä. Yleensä he olivat niitä tyyppejä, jotka olivat käyttäneet profiilin tekstiosion viimeistä merkkiä myöten.Niin taidamme olla demiseksuaaleja. Tämä piirre on jopa jotain mitä toivoisin olevan paljon yleisempää kuin se on niin "maailma voisi olla kauniimpi paikka" eikä tarvitsisi mm. vastaaviakaan herjauksia kuulla niin paljoa kapeakatseisilta, ymmärtämättömiltä, vähemmän syvällisiltä ja "ei niin henkisiltä" ihmisiltä. Toivottavasti olet suhtautunut näiden lausujiin kuitenkin asenteella, että tämä herjat kertovat vain heistä itsestään eikä itseasiassa liity varsinaisesti sinuun ollenkaan eli toisinsanoen heillä on se ongelma, ei sinulla
Tässä miesselitys kontekstissa...tää vihervasemmistolais- tapaus on yksi sellanen missä naiset kovasti alkaa miesselittämään asioita. Esim. jos itselläni vähän kaikki opiskelu ja työkuvioitakin on liittynyt yhteiskuntatieteisiin aika monipuolisiltakin kanteilta, niin naiset on kovin innokkaita miesselittämään asioita mulle, myös sellasia puhtaita faktoja (mitkä ei todellakaan ole mitään arvokysymyksiä), mitkä kuitenkin käsitellään jonain "arvokysymyksinä" ja selitetään että mun arvot on väärät "et vaan ymmärrä", vaikka kyse on totuusväittämästä.
Mutta onko tämä enää miesselittämistä tai välttämättä besserwisseröintiä lainkaan? Voisiko kyse olla ihan vain oman näkemyksen tyrkyttämisestä ainoana oikeana? Mun mielestä ne on eri asioita, enkä koe että tuollainen ylimielinen omien mielipiteiden tyrkyttäminen ja toisten mielipiteiden lyttääminen väärinä tai typerinä olisi mansplainaamista. Lähinnä epäkypsä tapa väitellä.
Se on naisspleimaamista. Naiset muutenkin höpöttää paljon enemmän tyhjänpäiväisiä asioita kuin miehet, usein ja yleensä aiheen vierestä tai kaukaa, joten naisilla toi typykkäspleinaus on ihan verissä. Tytöntylleröspleinaus.
aluepolitiikka lienee aika iso syy, perinteisesti julkinen sektori on tarjonnu naisille hyviäkin työpaikkoja erinäisissä virastoissa ja tämmäsissä, kuten taas miehille on tullu työpaikkoja teollistamispolitiikasta tehtaissa. Maaseudulta on hävitetty työkkäreitä, verotoimistoja, poliisilaitoksia (esim. sihteerit, "tiskin takana olevat"), kunnanvirastoja ja nyttemmin soteuudistuksen myötä terveyskeskuksia ja kaikkea siihen liittyvää. Pankkitätejäkään ei enää ole kun ei ole pankkeja mitkä mitään palvelua edes tarjoisi. Nää kaikki on aika naisvaltasia paikkoja ollu maaseudulla ja näillä (erityisesti julkisen sektorin työpaikoilla) on ollut historiassa iso rooli siinä että naiset ylipäätään on työllistyny eikä jääny vaan kotiin.
Sanoitit tosi hyvin. Tällehän on nimikin: ollaan demiseksuaaleja. Myös mä olen joskus testannut, tai yrittänyt testata rajojani, ja voin todellakin sanoa ettei irtosuhteet sovi minulle sitten niin yhtään. Tarvitaan tosiaan ainakin tuo "alustava" henkinen yhteys. Tunne siitä, että tässä voisi olla jotain enemmän.
Täällähän minut on leimattu mm. estoiseksi, aseksuaaliksi ja ei-heteroksi tämän ominaisuuteni vuoksi
mun mielestäni on pohjimmiltaan sama ilmiö. Kyse ei mun mielestäni ole sukupuolesta, vaan enemmänkin tiedosta tai sen puutteesta. "Naomi Klein"- naisia on ihan yhtälailla kuin jotain "Thomas Sowell"- miehiä, ketkä sillä tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella alkaa selittämään asioita ja viittaan noilla nimillä siihen, että nuo ovat aika ykspuolisia ja populääriteoksia, missä ei itsekritiikkiä erityisemmin esitetä.
siinä ei ole mitään pahaa olla osallistumatta nykyiseen kahden standardin jakolinjaan missä olet joko vihervassari tai kokoomuspersu. Paljon on muutakin mitä voi ihminen olla ja tosiasiassa suurin osa ihmisistä onkin."Kauhukseni" olen huomannut myös, että taidan ainakin vähän omata myös vihervassaripiirteitä. Ehkä kosminen tasapaino vaatii, että ketjun sonnien rinnalla on myös meitä muita.
Nykyäänhän en siis enää etsikään mitään ja luulen, että todennäköisyys sille, että miespuolinen vastineeni teleporttautuisi olohuoneeseeni on melko pieni
Uskon kuitenkin vahvasti, että mikäli riittävän oikea vastaan jostain tupsahtaisi niin ääni mahdollisesti muuttuisi kellossa. Vaikkakaan en tiedä sinusta, mutta itse en ainakaan haluaisi elää ilman sitä säännöllisen epäsäännöllistä hipsuttelua ja muuta intiimiyttä mitä hyvä parisuhde tuo parhaimmillaan tullessaan
No kun ei ole tylsää eikä yksinäistä. Mun elämä on täydempää kuin koskaan, johtuen varmaan just siitä, että nyt se on 100 % itseni näköistä. Olen niin introverttikin, että tarviin valtavasti omaa aikaa. Vasta nyt sitä on riittävästi.
En siis ole tapaamassa sinua tai kaltaisiasiJännitykset haen ihan muualta, ja toisaalta näin vanhemmiten ja aika paljon kokeneena jännitystä ei enää niin kaipaakaan.
Sulla on kyllä hirveesti ennakkokäsityksiä ihmisistä. Yrität survoa minua väkisin johonkin stereotypiaan, johon en lainkaan istu. Ja joku toinenkin kirjoittelija oli tehnyt aika erikoisia johtopäätöksiä.
Sulla on ollut paljon hyviä juttuja joista oon ollut kanssasi samaa mieltä, mutta nyt on pakko olla eri mieltä tästä. Lähtökohtaisesti jokaisen profiilin takana on ihminen, jos on tullut tarve poistaa match omasta toimestani, niin olen edes lyhyet perustelut toiselle osapuolelle antanut ja toivottanut hyvää jatkoa. Vaatii aikaa sen n. minuutin verran ja eihän koskaan tiedä tuleeko sama profiili vastaan tulevaisuudessa, jolloin olosuhteet ovat mahdollisesti erilaiset molemmille. Vaikka muut tekevät typeriä juttuja, ei se oikeuta omaa typerää käytöstä ja IMO ghostaus on juuri sitä.
Matchien roikottaminen on kans hanurista, vaikka ymmärrettävästi useamman kanssa keskustelu käy nopeasti työstä. Pick your poison.
Match Group voittaa ja nauraa matkalla pankkiin.
Hyvin jaksaa. Alfat ainaki hävis.
Markun pohdintoja jälleen
