Nettitreffit + Tinder

[Erkki_erikeepperi]

Mikä sitten olis sellanen omaperäinen kuva joka naisella voisi olla? Ja ei, mulla ei oo peiliselfieitä salilta eikä viinilasikuvia

No ei naisella tarvitse olla mitään erityisen omaperäistä kuvaa.

Naisen kannattaa panostaa siihen, että näyttää nätiltä. (Doh. Onpa hullu konsepti!)

Kuvia kannattaa ottaa yläviistosta (koska se saa naisen näyttämään pieneltä ja söpöltä), mutta vartalokin kannattaa olla esillä joissain kuvissa, etenkin jos siinä ei ole mitään vikaa. Eli ei ole läski. Vartalon piilottelu on suuri virhe jossei ole läski, koska kaikki automaattisesti olettaa että olet läski. Yleensä ne ei olisi väärässä siinä oletuksessaan.

 

[Pretor]

Vartalon piilottelu on suuri virhe jossei ole läski, koska kaikki automaattisesti olettaa että olet läski. Yleensä ne ei olisi väärässä siinä oletuksessaan.

Joo täähän se. Jos puuttuu sellainen kuva, että vartalo(tyyppi) näkyy, niin oletus toisiaan on, että läski. Jos on ylimääräistä, niin ei sitä piilotella tarvitse, kaikille löytyy ottajansa. Tulee vaan enemmän pettymyksiä, jos se asia selviää vasta myöhemmin, eikä itseä kiinnostaa 50kg ylipaino.

 

[baggio]

Minusta niin naisen kuin miehen kannattaa panostaa kuvien, kampauksen ja kenkien sijaan siihen, että tuntee itsensä niin hyvin, että pystyy tekstiviestin mitassa kuvailemaan elämänarvojaan rivien välissä syvällisesti, ja jatkamaan tätä sitten viestein ja treffeillä. Kun monipuolinen elämänkokemus, positiivisuus, uteliaisuus ja nöyryys välittyy ilman että tarvitsee esittää mitään, niin sellainen ihminen on kiinnostava.

 

[Markqq]

Niin, onhan parisuhde kuitenkin hieman eri asia kuin ystävät, kaverit, oikein mikään muu ihmissuhde. Kyllä sille paikkansa on.


Aika moni kuitenkin haluaa jakaa elämänsä jonkun kanssa. Se vaan on eri asia kuin kenen tahansa kanssa.

No joo näitä mäkin punnitsen. Hyvä parisuhde on arjen supervoima.
Kavereiden tai ystävien kanssa mä en koskaan pääse sille levelille mitä parisuhteessa, siis emotionaalisella tasolla.
Pano on pano, ne on loppupeleissä yks tyhjän kanssa ilman yhteyttä.
Mut koska parisuhde tulee olemaan meidän läheisin ihmissuhde sitten lapsuuden, ymmärtää suhteen muodostamisen vaikeuden ja korkean riman.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eiköhän nykyään ja miksei aiemminkin miehet ole pääasiassa "ajautuneet" parisuhteisiin jonkun tietyn naisen kanssa, eikä ole välttämättä ollut hirveästi varaa valita eikä tällaista tietoista valitsemista ole tehty. On päädytty suhteeseen sellaisen naisen kanssa, joka sut huolii ja jonka kanssa juttuun jotenkin tullaan.

Joskus 100 vuotta sitten kylässä saattoi olla muutama varteenotettava vaihtoehto ja päädyttiin melkein luonnostaan yhteen jonkun kanssa. Ei siinä varmaan hirveästi valikoitu.

Nykyään taas markkinat on täysin naisten hallussa, ja jossei mies ota sitä minkä sattuu saamaan, jää todennäköisesti ilman.

 

[Markqq]

Olen ehkä tietämätön, mutta tuskinpa tarvitsee kauas menneisyyteen, ennen some aikakautta, lähtee kun ihmiset pariutu ilman ajatusta, että olisko tuolla kolmensadan tykkäyksen seassa sittenkin parempi vaihtoehto

 

[Erkki_erikeepperi]

Olen ehkä tietämätön, mutta tuskinpa tarvitsee kauas menneisyyteen, ennen some aikakautta, lähtee kun ihmiset pariutu ilman ajatusta, että olisko tuolla kolmensadan tykkäyksen seassa sittenkin parempi vaihtoehto

Oli kärsivällisyyttä katsoa yhtä korttia pidempään kuin nyt. Seuraavan kortin löytäminen ei ollut ihan niin nopeaa ja yksinkertaista edes naisille.

 

[Markqq]

Oli kärsivällisyyttä katsoa yhtä korttia pidempään kuin nyt. Seuraavan kortin löytäminen ei ollut ihan niin nopeaa ja yksinkertaista edes naisille.

Perusasia tutustumisen suhteen. Niinku oikeasti kyllä siinä vaaditaan jo viikkojen ellei kuukausien tutustuminen ennenkuin alkaa syvemmin tuntemaan ihmistä. Toki jos alkuun mennään jo metsään tai tulee muuta ongelmaa - peli on selvä ja näistä on helppo jatkaa elämää omaan suuntaan ja katsoa seuraavaa korttia..

..Mutta jos arvot on kohdallaan, molemminpuolista kemiaakin ilmassa, keskustelun flow sujuu kuin tanssi, sekä muu asia natsahtaa..

??? Nenä oli epäsopiva ???

Next.. Se on se nykypäivä Kärjistin hieman, mut tiedä aina mitä selityksiä oikeesti löytyy ihmisten omasta päästä kun voisi natsaa, mutta ei sittenkään.

 

[Markqq]

Btw, mul tuli tuossa toukokuussa vastaan daami joka hieman poikkesi omista preferensseistä. Ei ollut niin liikunnallinen, ja oli enemmän tyytyväinen siihen elämään mitä oli, eli semmonen itsensä kehittäminen ei ollut kovin suosiossa, mitä taas itselläni on. Muistaakseni myös lapsien suhteen oli epävarmaa.

Mutta se energia meidän välillä oli jotain mitä en ollut taas hetkeen kokenut. Siis aivan uskomatonta. Ja mä olin kyllä valmis tutustumaan tähän ihmiseen syvemmin. No ei siinä kauaa menny ku mainitsi että oli ihan helvetin hauskaa mun kanssa, mutta jokin jäi puuttumaan

 

[Joku_242]

Btw, mul tuli tuossa toukokuussa vastaan daami joka hieman poikkesi omista preferensseistä. Ei ollut niin liikunnallinen, ja oli enemmän tyytyväinen siihen elämään mitä oli, eli semmonen itsensä kehittäminen ei ollut kovin suosiossa, mitä taas itselläni on.

Mitä "itsensä kehittäminen" siis tässä tapauksessa tarkoittaa?

 

[Markqq]

Mitä "itsensä kehittäminen" siis tässä tapauksessa tarkoittaa?

Noh, synonyymi jatkuvalle oppimismatkalle. Kuten esimerkiksi:
- treenaan kuntosalilla tavoitteellisesti
- treenaan kitaraa kun haluan osaa sitä soittaa hemmetin hyvin tulevaisuudessa (tämän suhteen siis omat tavoitteet)
- jatkuvasti haen haasteita työssä ja ilmaisen mielenkiintoni kehittyä siinä
- luen kirjallisuutta ja haluan jatkuvasti lisää tietoa elämään
- itsereflektointia aktiivisesti

Nyt mainittakoon mitä tuli mieleen. Ja siis löydän merkitystä mun elämään kun meen eteenpäi ja kehityn. Toiset löytää merkityksen ihan muista asioista ja ei välttämättä tarvitse edetä asioissa ja se on ihan ok.

E: Mitä se nyt tarkoitti tämän tyypin tutustumisen kannalta niin muistaakseni oli tyytyväinen siihen missä elää juuri siinä paikkakunnalla, siinä työssä mitä oli tekemässä, ei ollut niin väliä liikkuiko vai ei, jne..
E2: Jä älkää ymmärtäkö väärin nyt, edelleen on iha fine siinä mitä ihminen tekee vaikka loppuelämän jos on tyytyväinen siihen. Mut mä en olis kyl joustanut muuttaa sinne missä asui jotenka enivei.

 

[Joku_242]

Noh, synonyymi jatkuvalle oppimismatkalle. Kuten esimerkiksi:
- treenaan kuntosalilla tavoitteellisesti
- treenaan kitaraa kun haluan osaa sitä soittaa hemmetin hyvin tulevaisuudessa (tämän suhteen siis omat tavoitteet)
- jatkuvasti haen haasteita työssä ja ilmaisen mielenkiintoni kehittyä siinä
- luen kirjallisuutta ja haluan jatkuvasti lisää tietoa elämään
- itsereflektointia aktiivisesti

Nyt mainittakoon mitä tuli mieleen. Ja siis löydän merkitystä mun elämään kun meen eteenpäi ja kehityn. Toiset löytää merkityksen ihan muista asioista ja ei välttämättä tarvitse edetä asioissa ja se on ihan ok.

E: Mitä se nyt tarkoitti tämän tyypin tutustumisen kannalta niin muistaakseni oli tyytyväinen siihen missä elää juuri siinä paikkakunnalla, siinä työssä mitä oli tekemässä, ei ollut niin väliä liikkuiko vai ei, jne..
E2: Jä älkää ymmärtäkö väärin nyt, edelleen on iha fine siinä mitä ihminen tekee vaikka loppuelämän jos on tyytyväinen siihen. Mut mä en olis kyl joustanut muuttaa sinne missä asui jotenka enivei.

Jooh, vähän samalla tavalla näen itsekin sen, eli että tavoitteellisuus määrittää itsensä kehittämisen. Esim. en siis pitäisi itsensä kehittämisenä sitä jos harrastaa jotain vaan koska se on hauskaa, vaikka siinä sivussa oppisikin jotain hyödyllistä. Tai sitä, jos oppii töissä (silleen työnteon ohessa ilman erityistä omaa aktiivisuutta) tai tutkintoa suorittaessa asioita, tai jos uteliaisuuttaan tai ajan kuluksi lukee kirjan tjsp.

Mutta toisaalta, sinänsähän voi olla varsin päteväkin tyyppi vaikkei itsensä kehittäminen kiinnosta? Eli tuokin riippuu tapauksesta todella paljon.

 

[huglo]

Tinder statsit nyt puolen vuoden ajalta pieneltä paikkakunnalta käsin etelä-suomessa. Yllätti kyllä, että 9-kertainen tulos ka. mieheen.

Onko jotain goldia tai vastaavaa premiumia vai menetkö ilmaisella?

 

[Markqq]

Jooh, vähän samalla tavalla näen itsekin sen, eli että tavoitteellisuus määrittää itsensä kehittämisen. Esim. en siis pitäisi itsensä kehittämisenä sitä jos harrastaa jotain vaan koska se on hauskaa, vaikka siinä sivussa oppisikin jotain hyödyllistä. Tai sitä, jos oppii töissä (silleen työnteon ohessa ilman erityistä omaa aktiivisuutta) tai tutkintoa suorittaessa asioita, tai jos uteliaisuuttaan tai ajan kuluksi lukee kirjan tjsp.

Mutta toisaalta, sinänsähän voi olla varsin päteväkin tyyppi vaikkei itsensä kehittäminen kiinnosta? Eli tuokin riippuu tapauksesta todella paljon.

Niin no monelle toi "itsensä kehittäminen" voi tulla myös iha luonnostaan mikäli elämä, kasuvympäristö ja tekijät ovat siihen kannustaneet. Lapsuus vaikuttaa merkittävästi kaikkeen miten me tullaan kokemaan elämä, mut onneks asioita voi aina kehittää ja muuttaa aikuisiässä. Että sun ei tarvi olla just sitä mitä sä oot nyt vaan voit muuttaa asioita.

Ja onko pätevä ilman itsensä kehittämistä? Vaikee kysymys. Aina jos oot pätevä jossain niin tavallaan kehityt siinä asiassa ja opiskelet sitä, tavalla tai toisella.

Mut pohjimmiltaan ihminen on luotu menemään eteenpäin ja rakentaa jotain, eli jos ei nyt neljän seisän sisällä vedä jotai kehittymätöntä looppia, eikä tee mitään, niin tavalla tai toisella kehityt elämässä ainakin jollain osa-alueella. Ehkäpä yksi tärkeimmistä on nöyryys eli kyseenalaistaa omia oppeja ja katsoo aina eri näkökulmista asioita.

Mut mikä mielletään itsensä kehittämiseksi tai mikä on se raja? Tarkoittaako se sitä että arjen kuluttaa jatkuvaan oppimiseen ja leikkaa täysin viihteen pois josta ei opi mitää uutta? Miellän ite "kasvun mindsetiksi" itsensä kehittämisen.

--

Nyt on Tinderin suhteen jarru päällä kun tämän yhden daamin kohdalla tutustunut, vaikka hiljaista ollut muutama päivä, ennen seuraavaa treffipäivää ko tietää sit missä mennään ja mitä.
Yhdestä ku kiinnostun niin se on aikalailla hanat kiinni. On tuol pari joiden kanssa parin viikon päästä sovittu alustava näkeminen.
Jos asiat ei etene, on usein iso kynnys uudelleenaktivoitua lähtöpisteeseen ko joutuu käymää saman työn ja rumban läpi Vaikka tykkäyksiä 178, muutama jonossa oleva mätsi ja nykyset viestittelyt. Suurin osa tykkäykksistä tuntuu olevan kyllä kauempana kuin oma jalka enää taittuu. Jaksa ajella naisten perässä enää.

 

[tjkoo]

Niin no monelle toi "itsensä kehittäminen" voi tulla myös iha luonnostaan mikäli elämä, kasuvympäristö ja tekijät ovat siihen kannustaneet. Lapsuus vaikuttaa merkittävästi kaikkeen miten me tullaan kokemaan elämä, mut onneks asioita voi aina kehittää ja muuttaa aikuisiässä. Että sun ei tarvi olla just sitä mitä sä oot nyt vaan voit muuttaa asioita.

Ja onko pätevä ilman itsensä kehittämistä? Vaikee kysymys. Aina jos oot pätevä jossain niin tavallaan kehityt siinä asiassa ja opiskelet sitä, tavalla tai toisella.

Mut pohjimmiltaan ihminen on luotu menemään eteenpäin ja rakentaa jotain, eli jos ei nyt neljän seisän sisällä vedä jotai kehittymätöntä looppia, eikä tee mitään, niin tavalla tai toisella kehityt elämässä ainakin jollain osa-alueella. Ehkäpä yksi tärkeimmistä on nöyryys eli kyseenalaistaa omia oppeja ja katsoo aina eri näkökulmista asioita.

Mut mikä mielletään itsensä kehittämiseksi tai mikä on se raja? Tarkoittaako se sitä että arjen kuluttaa jatkuvaan oppimiseen ja leikkaa täysin viihteen pois josta ei opi mitää uutta? Miellän ite "kasvun mindsetiksi" itsensä kehittämisen.

--

Nyt on Tinderin suhteen jarru päällä kun tämän yhden daamin kohdalla tutustunut, vaikka hiljaista ollut muutama päivä, ennen seuraavaa treffipäivää ko tietää sit missä mennään ja mitä.
Yhdestä ku kiinnostun niin se on aikalailla hanat kiinni. On tuol pari joiden kanssa parin viikon päästä sovittu alustava näkeminen.
Jos asiat ei etene, on usein iso kynnys uudelleenaktivoitua lähtöpisteeseen ko joutuu käymää saman työn ja rumban läpi Vaikka tykkäyksiä 178, muutama jonossa oleva mätsi ja nykyset viestittelyt. Suurin osa tykkäykksistä tuntuu olevan kyllä kauempana kuin oma jalka enää taittuu. Jaksa ajella naisten perässä enää.

Oikeesti sä jahkailet liikaa, ja varmaan sitten muutkin jahkailee kun se näkyy.

Se että kirjottelee ennen treffejä voi olla ihan ookoo, mutta sillä ei pidä pedata
sitä että kohdattaessa onkin aivan erilainen kuin tekstailut antoi ymmärtää.

Tein @wanderer_ kappaleen, vaikken ole edes iskemässä best.mp3

 

[tjkoo]

Laitain vielä tämän.

 

[tjkoo]

Noh, synonyymi jatkuvalle oppimismatkalle. Kuten esimerkiksi:

En malta olla kysymättä että mikä määrä seksikumppaneita on mielestäsi ok naiselle?

..Tuli vaan mieleen kun itse mainostat joka toisessa viestissä että sinulla on ollut satoja

 

[Markqq]

En malta olla kysymättä että mikä määrä seksikumppaneita on mielestäsi ok naiselle?

..Tuli vaan mieleen kun itse mainostat joka toisessa viestissä että sinulla on ollut satoja

En tiedä mistä sadat revit, jos Tinder tykkäykset sekoitat. Joku 30+ ollut.

Ylempään viestiin tuosta jahkailusta. Sinänsä osuit ytimeen, oon ollut menneisyydessä jahkailija ja se elää nykyäänkin vielä, vaikka oon paljo suorasanaisempi ja helppo tehdä päätöksiä. Täällä tosin keskustelen asioista eli en treffikumppanien kanssa käy samalailla juttua ku täällä

Ja ei oo väliä vastapuolen kumppanien määrällä. Se on enemmän sitä että onko pitänyt ehkäisystä huolta, ei ole henkisesti pilannut itseään tai muuta.

 

[Joku_242]

Mut mikä mielletään itsensä kehittämiseksi tai mikä on se raja? Tarkoittaako se sitä että arjen kuluttaa jatkuvaan oppimiseen ja leikkaa täysin viihteen pois josta ei opi mitää uutta? Miellän ite "kasvun mindsetiksi" itsensä kehittämisen.

Niin siis, ei itsensä kehittämisessä kai kyse ole määrästä vaan "tavoitteellisesta" toiminnasta. Eli siis että määrätietoisesti tekee asioita päästäkseen kohti päämääriä, sen sijaan että oppiminen tapahtuisi tavallaan "vahingossa" muiden puuhien ohessa.

 

[gramma]

Menee nyt vähän sivuraiteille jo, mutta toi itsensä kehittämis-kriteeri tuntuu kyllä hieman oudolle. Jos on jo hyvissä hommissa ja kk-tutkinto taskussa, tyytyväinen elämäänsä ja harrastuksiinsa yms yms niin kai sen kehittymisen joskus sentään saa lopettaa

Disclaimer: tietty jokaisella saa olla sellaiset kriteerit kuin on.

 

[Jarmot]

Niin siis, ei itsensä kehittämisessä kai kyse ole määrästä vaan "tavoitteellisesta" toiminnasta. Eli siis että määrätietoisesti tekee asioita päästäkseen kohti päämääriä, sen sijaan että oppiminen tapahtuisi tavallaan "vahingossa" muiden puuhien ohessa.

Jos ihmisellä on sellainen yleinen uteliaisuus ja halu oppia/kokea uusia juttuja, niin se kehittyminen tapahtuu ihan itsekseen. Päämäärät ja niihin pyrkiminen on ihan hyvä asia, mutta kuka jaksaisi koko elämänsä puurtaa kohti itse itselleen asettamiaan tavoitteita tai päämääriä. Ehkä jossain vaiheessa voisi tulla sellainen perille pääsemisen tunne, että voi nauttia saavutuksistaan, eikä tarvitsisi enää varsinaisia tavoitteita. Nauttii elämästä ja siinä sivussa oppii joka päivä jotain uutta ja antaa kehittymisen tapahtua omalla painollaan.

Välillä voi myös olla hyvä kriittisesti tarkastella omia tavoitteitaan. Onko esimerkiksi punttiksella ns. tavoitteellinen treenaaminen oikeasti järkevää vai olisiko kaiken kaikkiaan kivampi harrastaa fiilispohjalta? Kannattaako panna paljon paukkuja edetäkseen uralla jos on jo työssä mistä tykkää ja mistä saa kohtuullisen palkan? Milloin on se hetki, että voi itselleen sanoa, että nyt on hyvä?

 

[BongisKhan]

Menee nyt vähän sivuraiteille jo, mutta toi itsensä kehittämis-kriteeri tuntuu kyllä hieman oudolle. Jos on jo hyvissä hommissa ja kk-tutkinto taskussa, tyytyväinen elämäänsä ja harrastuksiinsa yms yms niin kai sen kehittymisen joskus sentään saa lopettaa

Disclaimer: tietty jokaisella saa olla sellaiset kriteerit kuin on.

No tämäkin on vähän näitä, että kun pelataan hieman epämääräisillä termeillä, niin eri ihmiset väistämättä käsittää hieman eri tavalla sen mistä nyt on puhe. Tämä "itsensä kehittäminen" kun on kaiken maailman HR-pöhisijöiden ansiosta muuttunut osittain vähän sellaiseksi epämääräiseksi höttösanaksi.

Itse käsitän sen lähinnä avoimuutena uusille asioille ja säännöllisenä eksymisenä pois omalta mukavuusalueelta. Tekisi oikeasti helvetin hyvää kaikille tasaisin väliajoin olla taas tietämätön, huono ja aloittelija jossakin. Sen lisäksi, että tämä on ihan todistetusti esim. aivoterveydelle hyvä asia, se myös ylipäätään pitää ihmisen mieleltään nuorena ja hyvällä tavalla nöyränä. Tekee heistä myös ainakin itselleni loputtomasti mielenkiintoisempia ihmisiä.

Minusta se on ollut aina lähinnä surullista, kuinka monet ihmiset joskus pari-kolmekymppisinä vain päättävät lakata kasvamasta ihmisinä. Elämä vaan rullaa niitä samoja tuttuja ja turvallisia uria eläkepäiviä ja kuolemaa venaillessa. Ajatusmaailma kapenee, koska ei juuri altistu millekään uudelle kuin ihan pakon edessä, samat ruoat, sama musiikki, samat harrastukset (jos edes on niitä), tietyntyyppiset elokuvat ja/tai kirjat ym. vuodesta toiseen. Omat vanhempani ovat hyvin pitkälti tällaisia ihmisiä ja heidän kanssaan on varsin sietämätöntä yrittää käydä mitään moniulotteisempaa keskustelua oikein mistään, koska he ovat niin uriinsa asettuneita, että heidän on lähes mahdotonta nähdä asioita eri kulmista tai asettua toisten ihmisten asemaan, koska ovat niin varmoja oman kapean katsantokantansa oikeellisuudesta.

Toki toisena ääripäänä tälle on jonkinlainen pakonomainen suorittaminen ja täydellinen kykenemättömyys olla tyytyväinen mihinkään mitä jo on, mutta väittäisin sellaisen olevan aika paljon harvinaisempaa, kuin tuon meripihkassa elämisen.

Mutta kuten sanottua, kaikilla tosiaan omat kriteerit ja itse en kyllä äkkiseltään keksi juuri mitään vähemmän viehättävää, kuin tuollaisen "jumahtaneen" ihmisen.

 

[Joku_242]

Jos ihmisellä on sellainen yleinen uteliaisuus ja halu oppia/kokea uusia juttuja, niin se kehittyminen tapahtuu ihan itsekseen. Päämäärät ja niihin pyrkiminen on ihan hyvä asia, mutta kuka jaksaisi koko elämänsä puurtaa kohti itse itselleen asettamiaan tavoitteita tai päämääriä. Ehkä jossain vaiheessa voisi tulla sellainen perille pääsemisen tunne, että voi nauttia saavutuksistaan, eikä tarvitsisi enää varsinaisia tavoitteita. Nauttii elämästä ja siinä sivussa oppii joka päivä jotain uutta ja antaa kehittymisen tapahtua omalla painollaan.

Välillä voi myös olla hyvä kriittisesti tarkastella omia tavoitteitaan. Onko esimerkiksi punttiksella ns. tavoitteellinen treenaaminen oikeasti järkevää vai olisiko kaiken kaikkiaan kivampi harrastaa fiilispohjalta? Kannattaako panna paljon paukkuja edetäkseen uralla jos on jo työssä mistä tykkää ja mistä saa kohtuullisen palkan? Milloin on se hetki, että voi itselleen sanoa, että nyt on hyvä?

Joo, oikeastaan mietin aika samansuuntaista. Menee helposti vähän raskaaksi jos on kovin tavoitteellinen meininki koko ajan...

 

[gramma]

Itse en ole mikään suorittaja enkä haluaisi sellaista kumppaniksikaan. Hyviä ja inspiroivia keskusteluja monenlaisista aiheista on mahdollista käydä vaikka olisikin täysin tyytyväinen itseensä ja tilanteeseensa

 

[baggio]

En nyt ehkä olisi itsensä kehittämistä parisuhteen kontekstissa tulkinnut jonkun kitaransoiton nörttimäiseksi opetteluksi, tai lihasten kasvattamiseksi, vaan ehkä enemmänkin sellaisten persoonallisuuspiirteiden vahvistamiseksi, jotka omassa persoonallisuudessa ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle, ja sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistamiseksi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tänään eräs nainen sanoi mulle Tinderissä suoraan, että miehiltä saa rajattoman määrän huomiota ja paljon on hyviä ja ihania tyyppejä.

Että siltä pohjalta pitäisi tätä hommaa ammentaa eteenpäin. Mieli menee kyllä matalaksi vähemmästäkin...

 

[Markqq]

Tänään eräs nainen sanoi mulle Tinderissä suoraan, että miehiltä saa rajattoman määrän huomiota ja paljon on hyviä ja ihania tyyppejä.

Pahat pojat vetää nämäkin välistä. Hyvät pojat latoo vaan sen huomion.
"Pahoja poikia hyvällä sydämellä" oli erään mimmin Tinder profiilissa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Pahat pojat vetää nämäkin välistä. Hyvät pojat latoo vaan sen huomion.
"Pahoja poikia hyvällä sydämellä" oli erään mimmin Tinder profiilissa.

Niin, mutta pahoja poikiakin on rajaton määrä ja joutuvat kilpailemaan toisiaan vastaan. Välillä sitten onnistaa ketä onnistaa. Paljon joutuu pahakin poika hakkaamaan päätä seinään jokaisen kaadon eteen. Raakaa työtä on parrumiehen työ.

 

[tjkoo]

Itse en ole mikään suorittaja enkä haluaisi sellaista kumppaniksikaan. Hyviä ja inspiroivia keskusteluja monenlaisista aiheista on mahdollista käydä vaikka olisikin täysin tyytyväinen itseensä ja tilanteeseensa

On tässä yritetty suorittaa, "vaimo" vaan ei lähde lenkille ikinä klo 20:30.. "sä haluut vaan kaljaa" .

Ei ole kokemuksia tinderistä noin kahdeksaan vuoteen mutta kaikista ärsyttävimpiä on jahkailijat/roikkujat jotka ottavat yhtettä vuosien jälkeen "en tiennyt et oot tollanen, voitaisko tutustua uudelleen". No ei voida, se juna meni jo

 

[Derzu]

Tänään eräs nainen sanoi mulle Tinderissä suoraan, että miehiltä saa rajattoman määrän huomiota ja paljon on hyviä ja ihania tyyppejä.

Samaa ovat sanoneet useimmat niistä muutamista naisista, keitä Tinderin kautta olen tavannut. Ovat tehneet selväksi, että naisella ei siellä lopu valinnanvara kivoista, huomaavaisista, komeista ja ihanista miehistä. Mutta sitten asian toinen puoli on se, että näiden miesten kanssa treffailu ei tarkoita sitä, että naisella riittäisi oikeasti rahkeet näihin ihaniin miehiin. Tämä on naisille aika vaikea sisäistää. Ja väitän, että tämä on se juurisyy, miksi yhä useampi nainen sitten lopulta pettyy tinderiin ja vetäytyy sieltä.

Voi kuulostaa itserakkaalta, mutta minäkin olen varmaan ollut sellainen ihana ja kiva mies kaikille, joiden kanssa olen käynyt tinder-treffeillä. Ja kaikkien tinder-treffieni kanssa se olen ollut viime kädessä minä, joka olen päättänyt että ei jatketa. Syy: karua sanoa, mutta Tinderin kautta tavatut naiset eivät ole olleet ihan sitä tasoa, jota itse haluan - ulkonäöllisesti, henkisesti ja elämäntilanteen osalta eivät ole edes ihan lähelle matchanneet omaani. (Oman todellisen tasoni tiedän live-elämästä, joka on mulle ensisijainen ja aktiivisempi pariutumisväylä.)

Eli naisenkin kannalta Tinder on aika petollinen paikka. Hypergamiaa eli huomattavasti omaa tasoa korkeammalle tähtäämistä voi siellä toteuttaa loputtomiin treffeille ja sänkyyn asti, mutta sitten tulee seinä vastaan. Kyllä me hyvät miehet tiedämme oman tasomme myös.

 

[Erkki_erikeepperi]

Samaa ovat sanoneet useimmat niistä muutamista naisista, keitä Tinderin kautta olen tavannut. Ovat tehneet selväksi, että naisella ei siellä lopu valinnanvara kivoista, huomaavaisista, komeista ja ihanista miehistä. Mutta sitten asian toinen puoli on se, että näiden miesten kanssa treffailu ei tarkoita sitä, että naisella riittäisi oikeasti rahkeet näihin ihaniin miehiin. Tämä on naisille aika vaikea sisäistää. Ja väitän, että tämä on se juurisyy, miksi yhä useampi nainen sitten lopulta pettyy tinderiin ja vetäytyy sieltä.

Voi kuulostaa itserakkaalta, mutta minäkin olen varmaan ollut sellainen ihana ja kiva mies kaikille, joiden kanssa olen käynyt tinder-treffeillä. Ja kaikkien tinder-treffieni kanssa se olen ollut viime kädessä minä, joka olen päättänyt että ei jatketa. Syy: karua sanoa, mutta Tinderin kautta tavatut naiset eivät ole olleet ihan sitä tasoa, jota itse haluan - ulkonäöllisesti, henkisesti ja elämäntilanteen osalta eivät ole edes ihan lähelle matchanneet omaani. (Oman todellisen tasoni tiedän live-elämästä, joka on mulle ensisijainen ja aktiivisempi pariutumisväylä.)

Eli naisenkin kannalta Tinder on aika petollinen paikka. Hypergamiaa eli huomattavasti omaa tasoa korkeammalle tähtäämistä voi siellä toteuttaa loputtomiin treffeille ja sänkyyn asti, mutta sitten tulee seinä vastaan. Kyllä me hyvät miehet tiedämme oman tasomme myös.

No, tämä mainitsemani nainen tosin etsi vain haliseuraa (=panoseuraa).

Mä olen ollut siinä mielessä ovela kettu, että olen päässyt treffailemaan itseäni parempitasoisia naisia... Joten ei varsinaisesti voi valittaa sikäli. Mutta treffailu ei tosiaan tarkoita, että tulisi jotain vuosisadan rakkaustarinaa. Mutta jos edes pano tulee niin se on jo win mun näkökulmasta.

Toisaalta, mun kanssa kyllä nainen voisi siihen suhteeseen helposti päästäkin ja saada rakastavan miehen itselleen, jos siis tyytyy siihen, että mun taso on ehkä oletettua heikompi. Ja puhun siis lähinnä ulkoisesta tasosta. Panemisen ja dialogin suhteen taso on kyllä laadukas. Sanoisin, että panemisen ja parrun koon suhteen laatu voi olla jopa iloinen yllätys.

 

[wanderer_]

Pahat pojat vetää nämäkin välistä. Hyvät pojat latoo vaan sen huomion.
"Pahoja poikia hyvällä sydämellä" oli erään mimmin Tinder profiilissa.

Nuo ei ole pahoja poikia ollenkaan. Naiset on välillä hassuja.

 

[gramma]

En nyt ehkä olisi itsensä kehittämistä parisuhteen kontekstissa tulkinnut jonkun kitaransoiton nörttimäiseksi opetteluksi, tai lihasten kasvattamiseksi, vaan ehkä enemmänkin sellaisten persoonallisuuspiirteiden vahvistamiseksi, jotka omassa persoonallisuudessa ovat toistaiseksi jääneet taka-alalle, ja sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistamiseksi.

Kyllä, ehdottomasti näin. Harvassa on ne, jotka osaa aikuismaisesti esim. ratkoa konflikteja keskustellen ja toista kuunnellen, omat virheet ja heikkoudet tunnistaen. Tässä on "kasvunvaraa" itse kullakin.

 

[crispezki]

Onko jotain goldia tai vastaavaa premiumia vai menetkö ilmaisella?

Goldin ostin tuossa pari kuukautta sitten.

 

[crispezki]

Eilinen oli hämmentävä päivä. Aamulla heräsin muikkelin A vierestä, joka oli siis ollut viikonlopun mun kanssa, tästä mimmistä oon ollut oikeasti kiinnostunut.

B ja C, kinkkinen koska piti valita:

Mimmi B, jonka kanssa juttelin alkuviikosta lyhyesti (vaihdettiin seitsemän viestiä tinderissä ja sovittiin treffit ja ilmoitin heti että musta ei sitten kuulu mitään, koska olen kiireinen). Tän ehdin unohtamaan kokonaan, että olin sopinut mitään tällä päivälle. Tämä laittoi sitten eilen viestiä aamusta, että hän haluaisi nähdä, johon sanoin että ei kiinosta lähteä kävelemään minnekkään koska on niin kylmä. Hän sitten sanoi että tulee kylään. No tuli, kahviteltiin ja sitten sai mimmin kantaa petiin.

Mamma C, pettyi kun sanoin että tuli tärkeitä menoja, mutta siirsin viikolla näkemistä. Loppui energia ja aika päivästä.

Tuli jotenkin häjy olo koko kuviosta. Mutta kai tätä naisetkin harrastaa.

 

[kuoris]

Eilinen oli hämmentävä päivä. Aamulla heräsin muikkelin A vierestä, joka oli siis ollut viikonlopun mun kanssa, tästä mimmistä oon ollut oikeasti kiinnostunut.

B ja C, kinkkinen koska piti valita:

Mimmi B, jonka kanssa juttelin alkuviikosta lyhyesti (vaihdettiin seitsemän viestiä tinderissä ja sovittiin treffit ja ilmoitin heti että musta ei sitten kuulu mitään, koska olen kiireinen). Tän ehdin unohtamaan kokonaan, että olin sopinut mitään tällä päivälle. Tämä laittoi sitten eilen viestiä aamusta, että hän haluaisi nähdä, johon sanoin että ei kiinosta lähteä kävelemään minnekkään koska on niin kylmä. Hän sitten sanoi että tulee kylään. No tuli, kahviteltiin ja sitten sai mimmin kantaa petiin.

Mamma C, pettyi kun sanoin että tuli tärkeitä menoja, mutta siirsin viikolla näkemistä. Loppui energia ja aika päivästä.

Tuli jotenkin häjy olo koko kuviosta. Mutta kai tätä naisetkin harrastaa.

Eli olit kiinnostunut A:sta ja "petit" häntä jo ekan yhteisen viikonlopun jälkeen?

 

[crispezki]

Eli olit kiinnostunut A:sta ja "petit" häntä jo ekan yhteisen viikonlopun jälkeen?

Auts Mä en ajattele niin kun ei vielä seurustella, mutta joo. Meni vähä vihkoon.

 

[Markqq]

Eilinen oli hämmentävä päivä. Aamulla heräsin muikkelin A vierestä, joka oli siis ollut viikonlopun mun kanssa, tästä mimmistä oon ollut oikeasti kiinnostunut.

B ja C, kinkkinen koska piti valita:

Mimmi B, jonka kanssa juttelin alkuviikosta lyhyesti (vaihdettiin seitsemän viestiä tinderissä ja sovittiin treffit ja ilmoitin heti että musta ei sitten kuulu mitään, koska olen kiireinen). Tän ehdin unohtamaan kokonaan, että olin sopinut mitään tällä päivälle. Tämä laittoi sitten eilen viestiä aamusta, että hän haluaisi nähdä, johon sanoin että ei kiinosta lähteä kävelemään minnekkään koska on niin kylmä. Hän sitten sanoi että tulee kylään. No tuli, kahviteltiin ja sitten sai mimmin kantaa petiin.

Mamma C, pettyi kun sanoin että tuli tärkeitä menoja, mutta siirsin viikolla näkemistä. Loppui energia ja aika päivästä.

Tuli jotenkin häjy olo koko kuviosta. Mutta kai tätä naisetkin harrastaa.

Siellä vauhti päällä. Nautihan. Se että mimmi tulee suoraa etenkin sun kylään, näitä tulee ehkä kerra vuodessa vastaan. Useammin pääsee suoraa mimmin luo, vaikka sekin on suht harvassa.

Mulla on koko sinkkuaikana ainoastaan kerran tullut muikkelo suoraa MUN kylään, toki sit useampia kertoja jolloin syöksynyt suoraan mimmille.

Niin ja voihan sitä aina paneskella vaikka neljää muuta vaikka yhdestä olisi emotionaalisella tasolla kiinnostunut.

Kandee vaa olla sit selkärankaa lopettaa ne muut touhut ja keskittyä yhteen jos hommat vaan siihen etenee.

Muista ehkäisy

 

[BongisKhan]

Älä huoli, kohta ei tarvii siitä A:stakaan murehtia koska termodynamiikan neljäs pääsääntö sanoo: jokainen naissäätö dimensioiltaan 1 + n palaa itsestään alimman energiatason tilaan 0 naista, 1 käsi.

Näin ainakin itsellä on täysin säännönmukaisesti käynyt ihan jokainen kerta jos on ollut sellainen tilanne, että on ollut samaan aikaan vipinää useamman naisen kanssa ja periaatteessa "varaa valita".

 

[crispezki]

Muista ehkäisy

Joo tää on aina mielessä. Mutta nyt oon korviani myöten kusessa, kun B oli länkkäriäkin nopeammin kukko huulessa ja A on erittäin tarkka mitä tulee STD juttuihin. prkl..

 

[Markqq]

Älä huoli, kohta ei tarvii siitä A:stakaan murehtia koska termodynamiikan neljäs pääsääntö sanoo: jokainen naissäätö dimensioiltaan 1 + n palaa itsestään alimman energiatason tilaan 0 naista, 1 käsi.

Näin ainakin itsellä on täysin säännönmukaisesti käynyt ihan jokainen kerta jos on ollut sellainen tilanne, että on ollut samaan aikaan vipinää useamman naisen kanssa ja periaatteessa "varaa valita".

Aina lähtöpisteessä.. Niin se vaan menee loppujenlopuksi

 

[Joku_242]

Voi kuulostaa itserakkaalta, mutta minäkin olen varmaan ollut sellainen ihana ja kiva mies kaikille, joiden kanssa olen käynyt tinder-treffeillä. Ja kaikkien tinder-treffieni kanssa se olen ollut viime kädessä minä, joka olen päättänyt että ei jatketa. Syy: karua sanoa, mutta Tinderin kautta tavatut naiset eivät ole olleet ihan sitä tasoa, jota itse haluan - ulkonäöllisesti, henkisesti ja elämäntilanteen osalta eivät ole edes ihan lähelle matchanneet omaani.

Joo. Aika sama homma kävi kun koitin Tinderiä, mätsejä ja tapaamiseen johtavia keskusteluja tuli harvoin ja niiden kanssa kun tuli, ei hirveästi kiinnostanut jatkaa treffailua vaikka nainen olisi halunnut.

 

[Markqq]

^ Näkyy selvästi muidenkin miesten kommenteissa miten tää homma vain menee.

Naiset jotka ovat "tasoa" 1-5, havittelevat miehiä jotka ovat 6-10.

 

[gramma]

^ Näkyy selvästi muidenkin miesten kommenteissa miten tää homma vain menee.

Naiset jotka ovat "tasoa" 1-5, havittelevat miehiä jotka ovat 6-10.

Se on biologiaa. Ei me sille mitään voida.

 

[Maniac]

Se on biologiaa. Ei me sille mitään voida.

Evoluutio toteutuu käytännössä. Eipä siinä 1-5 tason miehet voi muuta kuin kehittää omaa haluttavuuttaan tällä arvoasteikolla tai alistua kohtaloonsa.

Älä huoli, kohta ei tarvii siitä A:stakaan murehtia koska termodynamiikan neljäs pääsääntö sanoo: jokainen naissäätö dimensioiltaan 1 + n palaa itsestään alimman energiatason tilaan 0 naista, 1 käsi.

Näin ainakin itsellä on täysin säännönmukaisesti käynyt ihan jokainen kerta jos on ollut sellainen tilanne, että on ollut samaan aikaan vipinää useamman naisen kanssa ja periaatteessa "varaa valita".

Todellakin juuri näin, tuossa tilanteessa kannattaa pitää mielessä että kyseinen vääristymä voimasuhteissa on todellakin vain tilapäinen.

 

[Markqq]

Se on biologiaa. Ei me sille mitään voida.

Jep.

Miehet syntyy lähtökohtaisesti arvottomina. Miehen arvo mitataan pitkälti saavutuksissa monella eri osa-alueella, joka heijastaa suoraan pariutumisen markkinoilla.

Nainen syntyy lähtökohtaisesti arvokkaana jo valmiiksi. Toki nainen joutunee tavalla tai toisella ylläpitämään tätäkin.

Ei muuta kuin punnertamaan!

En tiiä onko oma ajatus muuttunu raa'aksi, mutta jos nainen ei ole kiinnostunut, se on yksinkertaisesti vain sitä, että en ole tarpeeksi "korkealla". Toki moni muukin asia vaikuttanee, mut jos katsotaan ihan pintapuolisia asioita ennenkuin asiat etenee syvemmäksi.

Tosin, mä dumbbaisin samantien gold diggerit.

Jos haluaa kympin naisen, se on itse grindattava yli kymppiin. Raakaa mutta minkäs teet. Elämä on epämukavuuteen puurtamista ja eteenpäin tekemistä

 

[Markqq]

Tulee yhä enemmän vastaa näitä pätkiä missä tulee kyssäreitä sekä vastauksia aiheeseen, että missä ne kaikki "hyvät" tyypit on? Ja enkä nyt tarkoita mitää nice guy -tyyppisiä vaan niitä jotka tietää oman arvonsa, rakentavat omaa elämää ja kohtelevat muita ihmisiä hyvin.

While top miehet vie naiset, nusasee ringissä ja sitten naiset katkeroituu ko näitä ei saa taivutettua suhteeseen sitten millään.

Meanwhile nämä oman arvonsa tietävät hyvät tyypit keskittyvät pitkälti omaan elämään ja luovat jotain merkityksellistä. Monesti naisten kohdalta on tullut takkiin tai "puukotetuksi" jolloin se motivaatio löytää hyvää kumppania vaan hajoaa.

Itsehän en kyynisty vaan jatkan vaikka sopivia tyyppejä ei ole tullut vastaan, tai olen saanut pakkeja. Mut kieltämättä kyllä tässä alkaa koko ajan kelkka kääntymään siihen, että mun omat jutut vaan alkaa voittaa tähän deittaamiseen laitetun ajan, vaivan ja rahan.

Mulla riittää tykkäyksiä ja mätsejä, mut motivaatio chattaa naisten kanssa vähenee kuukausi kuukausien jälkeen.

Kukaan ei ole tyytyväinen, paitsi kympin panomiehet (jos hekään?)

 

[Maniac]

Jep.

Miehet syntyy lähtökohtaisesti arvottomina. Miehen arvo mitataan pitkälti saavutuksissa monella eri osa-alueella, joka heijastaa suoraan pariutumisen markkinoilla.

Nainen syntyy lähtökohtaisesti arvokkaana jo valmiiksi. Toki nainen joutunee tavalla tai toisella ylläpitämään tätäkin.

Ei muuta kuin punnertamaan!

En tiiä onko oma ajatus muuttunu raa'aksi, mutta jos nainen ei ole kiinnostunut, se on yksinkertaisesti vain sitä, että en ole tarpeeksi "korkealla".

En nyt ehkä ihan noin radikaalisti tilannetta tulkitsisi, mutta on toki totta että geenilotossa on voittajia ja häviäjiä. Se loppu on sitten itsestään kiinni paljonko antaa tämän teoreettisen takamatkan häiritä itseään elämässä ylipäätään.

Tohon viimeiseen voisi todeta, että ehkä ko. nainen ei oo vaan kiinnostunut sun kaltaisesta ihmisestä? Meitä on moneen junaan ja toisille toimii eri jutut. Oon saanut susta ketjun viestien perusteella että sulle itsensä kehittäminen monella osa-alueella on tärkeää ja jollekin toiselle se ei välttämättä ole samalla tapaa tärkeää, kun koetaan että asiat on jo sillä tolalla mitä niiden halutaan olevan. Väittäisin kuitenkin että isommalle osalle naisista kelpaa tyyppi, joka suhtautuu asioihin positiivisesti.

Oikeastaan enemmän on tullut viime aikoina kiinnitettyä treffeillä enemmän huomiota siihen minkälainen fiilis toisen kanssa olosta tulee. Jos molemmilla on rento ja mukava tunnelma yhdessä ollessa, niin voi lähes 100 prosenttisella varmuudella todeta että tarinalle on myös jatkoa luvassa tulevaisuudessa. Uskaltaisin väittää että toi menee sun teoreettisen markkina-arvon ylitse, mutta moni ei uskalla edes lähteä yrittämään kun ovat jo valmiiksi luovuttaneet ajatellen ettei mun rahkeet vaan yksinkertaisesti riitä. Terve itseluottamus on todella vahvaa valuuttaa parisuhdemarkkinoilla.

 

[Markqq]

En nyt ehkä ihan noin radikaalisti tilannetta tulkitsisi, mutta on toki totta että geenilotossa on voittajia ja häviäjiä. Se loppu on sitten itsestään kiinni paljonko antaa tämän teoreettisen takamatkan häiritä itseään elämässä ylipäätään.

Tohon viimeiseen voisi todeta, että ehkä ko. nainen ei oo vaan kiinnostunut sun kaltaisesta ihmisestä? Meitä on moneen junaan ja toisille toimii eri jutut. Oon saanut susta ketjun viestien perusteella että sulle itsensä kehittäminen monella osa-alueella on tärkeää ja jollekin toiselle se ei välttämättä ole samalla tapaa tärkeää, kun koetaan että asiat on jo sillä tolalla mitä niiden halutaan olevan. Väittäisin kuitenkin että isommalle osalle naisista kelpaa tyyppi, joka suhtautuu asioihin positiivisesti ja jatkuvan negailun sijasta.

Oikeastaan enemmän on tullut viime aikoina kiinnitettyä treffeillä enemmän huomiota siihen minkälainen fiilis toisen kanssa olosta tulee. Jos molemmilla on rento ja mukava tunnelma yhdessä ollessa, niin voi lähes 100 prosenttisella varmuudella todeta että tarinalle on myös jatkoa luvassa tulevaisuudessa.

Joo tosi radikaalisti ilmaisin asiaa, eikä se totuus olekaan aina juuri sitä. Mut tykkään välillä ääripohtia asioita.
Toki geeniloton omaavat pärjäävät lähtökohtaisesti jo helvetisti paremmin markkinoilla kuin ne jotka joutuu tekemään ison työn itsensä eteen (jos joku on löytänyt musta vanhan kuvan jonka postasin taannoin, voi vetää johtopäätöstä).

Voi olla, että nainen ei ole ollut sit loppupeleissä kiinnostunut, mut niinkuin itse mainitsit, jos molemmilla on rentoa ja mukavaa. Lisätään vielä hyvä energia, arvot kohtaa, niin voisi olla jatkoa tulevaisuudessa - eipä ole ollutkaan. Parin mimmin kohdalla vielä etsivät juuri miestä jolla on itsensä kehittäminen keskiössä kuten heilläkin. Niin välillä mietin, että mitähän se sit vaatisikaan

 

[gramma]

Iha mielenkiinnosta, millainen on kympin nainen? Entä kympin mies (teidän mielestänne)?

Itselläni ei oo oikeen ikinä ollut mitään kriteereitä (koulutus, ulkonäkö tms) mutta tällä kierroksella mietin jos kokeilis nostaa rimaa ihan reilusti. Tällä hetkellä asettelen rimaa korkeakoulutukseen (ylempi) ja pituuteen (=minua pidempi). Tämä siis suhdemielessä, panohommissa on eri rimat Ja nähtäväksi löytyykö tällaisia ihmemiehiä (vaikka ei kai nää mun vaatimukset järin kovia ole?)

Miesten arvottomuuteen: kyllä se vaan niin on, että miehet on biologisessa mielessä "expendable" ja naiset ei. Naiset sitä uutta elämää kantaa ja se on iso ja pitkäkestoinen investointi. Miehen osuus siinä on roiskaista siemenet sisään ja next. Viisautta vauva-palstan aihe-vapaalta:

Nainen on evoluution selviytymisen kannalta arvokkaampi kuin mies. Otetaanpa pienoinen esimerkki joilla todistaa väittämä:

Esimerkki 1. Maailmassa olisi viisi naista ja yksi mies. Mies voi siittää kaikki naiset raskaaksi ja maailmaan syntyy lisää jälkeläisiä.

Esimerkki 2. Maailmassa olisi viisi miestä ja yksi nainen. Vain yksi miehistä voi siittää naisen raskaaksi. Loput neljä miehistä on turhia, eikä heille ole käyttöä.

Esimerkki 3. Sotimaan lähetetään pääosin vain miehiä (99.9%) ja naiset sen sijaan jäävät koteihin ja piilopaikkoihin turvaan. Kumpi on arvokkaampi se joka uhrataan (mies) vai se jota puolustetaan (nainen)?