Kottikärryihin myydään umpikumirenkaita. Luulisi, että ne on kevyitä ja hyviä käyttää. Tosiasiassa kärryä on aivan perseestä työntää kun kumi ei myötää pinnanmuotoihin lainkaan joten vierintävastus on huomattavasti suurempi kuin tavallisessa ilmakumipyörässä.
Mä olen sitä mukaa aina vaihtanut juuri noihin umpikumipyöriin kun renkaat levinny kärryistä.
Jatkot Tesla langasta:
Hyvä kysymys… yritin googlettaa asiaa ja törmäsin muutaman vuoden vanhaan Ylen juttuun, jossa sivutaan aihetta. Kannattaa lukea:
yle.fi
Yllättävää. Mun kokemuksen mukaan nastarenkaita haluavat käyttää kokemattomammat kuskit etelässä, pohjoisessa päälle jotkut ammatikseen ajavat. Lisäksi on muutamia vanhoja jääriä joille nastarenkaat ovat ainoat oikeat. Ehkä tuossa tarkoitetaan viimeistä ryhmää.
Noh… jotain 70-80% tietämillä henkilöautoista taitaa vielä ajaa nastoilla, joten eiköhän siihen mahdu ihan kaikkia kuskityyppejä.
Ei sen ole oikeastaan niin väliä, vaan moni muu seikka on tärkeämpi. Renkaiden tulee olla ehdottomasti laadukkaat, suorituskykyiset, hyväkuntoiset, ei liian vanhat, ei liian kuluneet, fiksun kokoiset ellei vakiot, paine säädetty kunnolla ja tarkkailun alla tavalla tai toisella.
Ei. Talvirenkaiden vannekoon lisääminen ei ole yleensäkään kovin fiksua eikä varsinkaan tuo ole järjellinen peruste tehdä sitä. Talvella terävän särmän yli ajamisen vaara kasvaa ja matalaprofiilinen rengas on alttiimpi kaikelle vanteen rumaksi naarmuttamisesta kudosvaurion kautta katastrofiselle paineenmenetykselle. Talvella joutuu ajamaan sokkona lumessa, jossa voi olla pieniä esineitä tai sopivasti terävä reunakivi.
Hyvin muotoiltu. Itse olen ajanut kitkoilla varmaan 20 vuotta ja edelleen mennään. Etelässä on pärjännyt suurimmalta osin vallan mainiosti, kun osaa sopeutua keliin. Saa nähdä mitä ensi talvi on (olettaen, että on lunta ja liukasta), että pärjääkö kitkoilla kuinka hyvin vähän huonommin hoidetuilla teillä, kun kulku on ensitaovena sen suuntaista.
Itse suosin kesäksi isompia vanteita ja talveksi pienempiä. Lunta ja loskaa pakkautuu sisälokasuojaan ja kun se sinne jäätyy niin pyörältä saattaa loppua tila kesken. Sisälokari saattaa mennä rikki tai rengas ei mahdu pyörimään/kääntymään.
Juu voittaa toki. Sähköautoissa tuo jarrujen käyttö on vähäistä mutta lienee sielläkin ainakin metallilla olevan voimaa.
Näin onkin yleensä ollut. Kesällä isommat. Edellisessä autossa 19” kesä ja 18” talveksi.
Tämä on yksi syy, joka altistaa minut kovasti millä tahansa tulevalla kerralla ostamaan myös varsinaiseen henkilökohtaiseen käyttöautooni nastattomat talvirenkaat, kun sopiva diili ja mielentila on kohdalla. Muilla laitteillahan on jo muutenkin totuttu ajamaan talvet(jopa kesät) nastattomilla talvikumeilla.
Vanteen sisäpuolelle kyllä kerääntyy sopivissa oloissa kaikenlaista paskaa. Yleensä tämä aiheuttaa sellaista ongelmaa, että tiheä hiekkapölypaskabetoni muodostuu kerroksena ja joko pääsee valumaan alaosaan tai puolet irtoaa vauhdissa. Pyörä menee epätasapainoon ja alkaa ravistaa. Jarrujen hajoaminen lumen ja jään kertymisen takia kuulostaa hyvin äärimmäiseltä, vaikka olen aivan vakuuttunut että sellaista on joskus jollekin jossain käynyt. Jos auton muutenkin ryydyttää oikein pahaan jääkerrokseen, on muitakin vaurion vaaroja. Kaiken peltejä myöden saa paskaksi jos auto on jääklimppinä.
Eipä ole tullut vastaan, että jarrut ottaisi itseensä. Kyllähän ne melko lujaa tavaraa on ja jarrusatula joutuu ottamaan vastaan melkoisen väännön auton pysäyttämisessä. Se tuskin ihan pikku jääpaakusta nitkahtaa. Tosin sähköautoista ei tuossa asiassa kokemuksia, tuskin kuitenkaan erityisesti poikkeavat. Renkaat kerkeä kuitenkin pyöriä ja tehdä tilaa vielä pehmeään lumeen ennen jäätymistä. Sen sijaan suosittelen kiinnittämään huomiota, että vanne on mahdollisimman simppeli ja tasainen muotoilultaan (myös sisältä). Tiheät puolat ja kaikenlaiset porrastukset/huulet ovat hyvä paikka lumelle kiinnittyä ja aiheuttaa tärinää. Lisäksi ne on hankalampi putsata. Tämäkin kantapään kautta opittuja. Seuraavat oma valitsemat talvivanteet on viis puolaiset, ei yhtään enempää.
Tämä on yksi syy, joka altistaa minut kovasti millä tahansa tulevalla kerralla ostamaan myös varsinaiseen henkilökohtaiseen käyttöautooni nastattomat talvirenkaat, kun sopiva diili ja mielentila on kohdalla. Muilla laitteillahan on jo muutenkin totuttu ajamaan talvet(jopa kesät) nastattomilla talvikumeilla.
Jonkinlainen autoilun kokonaisstressiin vaikuttava tekijä tuokin. Niitähän muuten riittää, ei ole keskimäärin mikään huoleton harraste ja elämäntapa vaikka pääsisi melko vähälläkin.
Vanteen sisäpuolelle kyllä kerääntyy sopivissa oloissa kaikenlaista paskaa. Yleensä tämä aiheuttaa sellaista ongelmaa, että tiheä hiekkapölypaskabetoni muodostuu kerroksena ja joko pääsee valumaan alaosaan tai puolet irtoaa vauhdissa. Pyörä menee epätasapainoon ja alkaa ravistaa. Jarrujen hajoaminen lumen ja jään kertymisen takia kuulostaa hyvin äärimmäiseltä, vaikka olen aivan vakuuttunut että sellaista on joskus jollekin jossain käynyt. Jos auton muutenkin ryydyttää oikein pahaan jääkerrokseen, on muitakin vaurion vaaroja. Kaiken peltejä myöden saa paskaksi jos auto on jääklimppinä.
Talvivanteita jälkikäteen valitessa kannattaa kiinnittää huomiota normaaleihin seikkoihin eli oikeat mitat(koko, jako, keskiö, asennussyvyys ja rajatapauksissa varmuudella riittävä sisämitta juuri sen jarrun takia) ja laatu. Kevyt ja hyvännäköinen on kiva, mutta se ei ole ihan niin tärkeää. Lisäksi on oikein mukavaa, jos vanteen sisälle näkee paskakertymän varalta ja mahtuu helpohkosti pesemään paskasedimentin pois. Toisin sanoen sellainen tavallinen kevytmetallivanne, jossa on isot raot puolien välissä.
Tämä ei taida enää juurikaan liittyä renkaiden nastallisuuteen, sori siitä. Kuitenkin sekä kitka- että nastarenkaiden on yleensä fiksua olla vähän korkeammalla kumilla ja pienemmällä vanteella kuin ulkonäkösyistä nahat kesäkumit, jos vaan auto mahdollistaa pienemmän vannekoon.
Juu paksut ja pulleat on olleet talvella. Pitää katsoa tuota vannepuolta mitä siihen keksii. 18” ei saa kuin ehkä pikkurillin mentävä rako sinne jarrusatulan ja vanteen sisäpuolelle.
Juuri näin nykyisin näkisin asian, siis ilman suurempia mieltymyksiä ja tavanomaisessa henkilöauton yksityiskäytössä. Ja nythän tietysti oletetaan, että valitaan nykyaikaisen auton renkaita, kuten sähköautomaininnasta käy ilmi. Johonkin 80-luvun takavetovolvoon voi olla lisää muuttujia, ja kallistuisin tällöin jo perskohtaisen mukavuuden takia niihin laadukkaisiin nastarenkaisiin.
Juu, pärjäämistähän on se, kun ajetaan niillä pääkallosaatanoilla. Minä ostin joskus junnuna auton, jossa tuli mukana rippikouluikäiset ex-nastarenkaat 3 millin pinnalla ja ajoin niillä yhden talven. Oppi ennakoimaan ja ajamaan huonoilla renkailla, vasta myöhemmin oppi miten tyhmää tuo oli. Toki auton hankintahintakin oli noin kahden rengaskierroksen hinta. Mitäkö tästä voimme oppia? Älä osta tonnin pommia kitkoilla äläkä nastoilla - muuten kuin pakon edessä vähäiseen käyttöön ja silloinkin vain jos tiedät mitä teet ja osaat valikoida sen, jossa on mukana tieliikennekelpoiset renkaat.
Trendituote.
Tässä pitäisi myös määritellä. Pelkkää peilijääpitoa tuijottamalla ja vastaavaa vertailutulosta etsimällä voi löytyä halvempi nastarengas.
En tiedä onko apua mutta itsellä alla model S neliveto , renkaina hankook winter pike nastat , 19" vanne ku S malliin ei pienempi mahdu. 245/45/19 on gummin koko.
www.renkaatvaihtoon.fi
Miten niin ei toimi? Joutuu ehkä ajamaan 5km/h hitaammin kuin nastoilla, mutta kyllä ne silti toimii.
Se on kiva katsella kun etelän hermannit menee kitkoilla kuvan tielle, pienikin ylämäki tai kallistus tiessä niin siellä on jumissa, nimimerkillä jokunen hinattu poisMiten niin ei toimi? Joutuu ehkä ajamaan 5km/h hitaammin kuin nastoilla, mutta kyllä ne silti toimii.
Kukin kai voi tehdä kuten parhaaksi näkee? Ei nastoilla ajaminen mitään kärsimystä ole
Nastat ei tee automaattisesti autuaaksi ja saa jopa ylimittaamaan tilanteita kun luotetaan siihen että kyllä se nasta pitää (jopa fysiikan lakien yli).
Toki, jos näin olisi. Sama valitushan oli ESP:stäkin, mutta mikään statistiikka / tutkimus ei viittaa siihen että ylimitoitettaisiin näitä turvaominaisuuksia.
Tämä ei muutu mihinkään, vaan jos tiestö kuluisi vähemmän, niin sitten sitä rahaa olisi myös vähemmän - koska sille kyllä keksitään tärkeämpiä hankkeita, kuten polkupyöriin neon-valot Kalliossa.
No kyllä minä ainakin ajelisin mielummin sileämmillä teillä ja pienemmillä veroilla.
Onnettomuustietoinstituutin tutkimuksen mukaan nastarenkailla ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolareita kuin kitkarenkailla. Joko nastojen todellista/kuviteltua pitoetua on ulosmitattu, tai sitten nastarenkailla ajavat ovat vähemmän taitavia kuljettajia tai heillä on vaarallisemmat autot.
yle.fi
Ehkä tuohon vaikuttaa myös se, et epävarmemmat kuskit ostavat nastoja ja ovat silti epävarmoja liikenteessä. Noin ainakin useammin kuullut vanhemmilta eläkeläisiltä sanottuna, jotka ajavat tyyliin kerran viikossa lähikauppaan ja takaisin kotiin.Onnettomuustietoinstituutin tutkimuksen mukaan nastarenkailla ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolareita kuin kitkarenkailla. Joko nastojen todellista/kuviteltua pitoetua on ulosmitattu, tai sitten nastarenkailla ajavat ovat vähemmän taitavia kuljettajia tai heillä on vaarallisemmat autot.
Uutta tietoa talvirenkaista: Kitkarenkailla ajetaan huomattavasti vähemmän kuolonkolareita kuin nastarenkailla
Alle kolme prosenttia talvikelin henkilöautojen kuolonkolareista ajetaan enää kitkarenkailla. Syitä nopeaan muutokseen ei tiedetä.
Jälkimmäisestä on ihan turha toivoa. Vaikka koko tiestöön ei laitettaisi penniäkään ja se ei missään haittaisi ketään, se ei tuntuisi nykyisessä verotuksessa. Varsinkin kun se luultavasti leikattaisiin ihmisiltä, jotka eivät nytkään rahoita valtion menoja. Perusväylänpito oli 2% kokonaisbudjetista. Suurempana riskinä on autoilusta tulevat pienemmät määrärahat, joiden takia verotusaste pikemminkin nousee muualla.
Vaikka ei suoranaisesti (jos et ymmärtänyt vertausta, mutta sovitaan sitten vaikka pääministerin sihteerin aamiaiset sitten), niin lähtökohtaisesti sekä kuntien että valtion verotus on todellisuudessa pitkälti sidottu toisiinsa. Raha toisessa taskussa polttelee toista.
Niin, tilaston ongelma on se ettei se vertaa yhtä asiaa. Se ei siis kerro oikeastaan yhtään mitään, koska et voi tietää johtuuko mainittu ero a) kuskeista, b) autoista, c) renkaista.
Ei pidä paikkansa. Sileä asfaltti routii vähemmän kuin karkea, jota täällä nyt joudutaan nastojen vuoksi käyttämään.
Aika paskaa nuo nykyisellään vielä ovat.
Omasta mielestä nastoilla ajaminen on mukavaa, voi päästellä suht rennosti koko talven. Aika kermaperse saa olla jos siinä jotain "kärsimistä" on. Auton mukana tulleet uudet kitkat siirsin kesärenkaiksi.
Oletko aiemmin ajanut kitkoilla kesällä?
Olen jokseenkin samaa mieltä. Nastojen epämukavuudesta valittaminen tuntuu joillekin olevan periaatekysymys ja melkein uskonto. Monen muun äänen ja haitan sivussa se on vielä pientä perusautossakin, ja valittajilla saattaa olla esim. iso penari tai muu todellakin hyvin eristetty ja vaimennettu auto, jossa ei pari nastaa edes kuulu. Kuitenkin jyryytetään menemään epäkäytännöllisen ohuilla nahoilla kesät, jopa runflateilla. Sitten on kynnyskysymyksenä, että nastoista kuuluu ääntä - ei kuulu.
Se puolestaan ei pääsääntöisesti olekaan mitään varsinaista nautintoa.
Hyvä kysymys. Tosin vaatimustasohan vaihtelee ja joku voi olla ihan tyytyväinen, eikä lainkaan ylläty paskuudesta vaikka ei olisi ennen juuri sitä kokeillutkaan.
Kyllä.
Kuluneiden kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet erityisesti märällä kelillä ovat usein verraten huonot, eikä niitä ole suunniteltu kesäolosuhteisiin.
Ajaminen talvirenkailla ei ole kivaa, oli sitten kitkat tai nastat, joten se on jo hyvä syy vaihtaa kesärenkaat keväällä heti kun mahdollista ja pitkittää talvirenkaiden vaihtoa mahdollisimman pitkään syksyllä. Ja kesärenkaat luonnollisesti ovat parhaat/turvallisimmat/halvimmat/jne. sulalla märällä kelillä, joten itse en näe mitään järkeä ajaa talvirenkailla sulilla keleillä, paitsi toki sen, että joka päivä ei viitsi vaihdella edestakaisin. Ite vaihdan kitkat ihan samoin kuin tekisin nastojen kanssa ja päivittelen joka vuosi sitä, miten porukka viitsii niillä talvirenkailla ajella syyskuusta toukokuulle jopa Pääkaupunkiseudulla, kun parempiakin (ja halvempia) olisi tarjolla, eli kesärenkaat kesään, talvirenkaat talveen.Kuluneiden kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet erityisesti märällä kelillä ovat usein verraten huonot, eikä niitä ole suunniteltu kesäolosuhteisiin.
t: liikenneturva
Ajatko kitkarenkailla läpi vuoden? Tämän taulukon katsottuasi mielesi saattaa muuttua | Autotalli.com
${title} - ${tag} - Autotalli.comwww.autotalli.com
Kysymyksiä herää:
Rouhiiko kesäinen asfaltti kitkat nopeasti ilmaan pölyksi, hyvä huono?
Miten kaikkea tätä voi arvioida ympäristön tai terveyden kannalta?
Kannattaako ottaa vesiliirtoriski?
Ymmärrän tämän perusajatuksen, en ole juuri eri mieltä ja jaan ihmetyksesi. Onko kuitenkin varmasti niin, että Nordman 7 on ominaisuuksiltaan vastaava kuin Hakkapeliitta 7 oli? Sehän ei ole vielä sanottua sillä, että kuvio ja nastoitus ovat samat.Keskustelu kitkat vs nastat on ollut samanlaista ainakin 20 vuotta, vaikka kitkarenkaatkin ovat kehittyneet radikaalisti vuosien mittaan. Samat kuskit, joiden mielestä kitkarenkailla on hankala pärjätä, kuitenkin ajelivat aikoinaan tyytyväisinä Nokian Hakkapeliitta seiskoilla, jotka TM 2019 talvirengastestissä Nordman 7 -nimellä osoittautuivat kokonaisuutena huonommiksi kuin parhaat kitkarenkaat olivat (CVC7). Totta kai ovat nastarenkaatkin parantuneet tässä vuosien mittaan huomattavasti, mutta kummastuttaa, minkälaisen pidon nykykuskit tarvitsevat, jos ei ominaisuuksiltaan melko moderneja nastarenkaita paremmat kitkarenkaat enää riitä.
Sitä ei missään varmuudella sanota, että Nordman 7 olisi yksi yhteen samanlainen kuin Hakkapeliitta 7 oli. Tekisi mieli kuitenkin uskoa, että Nokian ei lähtisi olennaisesti huonontamaan esim. kumilaatua, koska myy Nordmaneja omalla merkillään eikä jollain geneerisellä valmistajaan heikosti yhdistettävällä merkillä. Huonon halpisrenkaan mainehaitta iskisi päämerkkiinkin. Nordman ei ole myöskään ollut mitenkään ihan erityisen halpa rengas. Moottori-lehti on sitä mieltä, että nämä vastaisivat toisiaan, mutta tuo ei ole koskaan ollut mikään kovin pitkälle teknologiaan uppoutuva lehti.
moottori.fi
