Nasta -vai kitkarenkaat?

Kottikärryihin myydään umpikumirenkaita. Luulisi, että ne on kevyitä ja hyviä käyttää. Tosiasiassa kärryä on aivan perseestä työntää kun kumi ei myötää pinnanmuotoihin lainkaan joten vierintävastus on huomattavasti suurempi kuin tavallisessa ilmakumipyörässä.

Mä olen sitä mukaa aina vaihtanut juuri noihin umpikumipyöriin kun renkaat levinny kärryistä.

On se vierintävastus varmaan joo vähän suurempi mutta ei se nyt niiiiiiin iso ole että takaisin noita ilmakumipyöriä laittaisin.

Mutta kysehän ei ole siinä _kumiseoksen_ pehmeydestä, ainakaan kun hiekalla pyöritetään. Tarkentakoon joku muu lisää.
 
Kuinka hyvin ne pitää jäällä? Tuota tulee useasti kun tiet uusitaan ja voi lähteä siitä liitoon.
Jatkot Tesla langasta:
Siinä ne pyörii kuin muutkin mustat donitsit. Nykyaikainen kitkarengas pitää jäällä todella hyvin. Nasta eittämättä vähintään uutena paremmin.
Puhtaan jäisiä teitä on nykyvuosina tarjolla etelässä vain muutamana päivänä vuodessa. Sulaa ja suolattua päätieverkostoa reilusti enemmän. Pohjoisessa päätiet taas tiet on karhennettuja.

Vertailua on hankala tehdä kattavasti, koska aina tulee joku kertomaan, kuinka omalta pihalta ei pääse kuin piikkirenkailla ylös. Mitäpä siihen toteamaan enää muutakuin että levitä hiekkaa niin siitä voi kävelläkin. Ajettiin peräkanaa 2000 luvun alussa tunturia ylös alas pohjoisessa. Nuo sivutiet ei ole monesti kuin korkeintaan aurattu lapissa. Paikallisella serkulla nastat avensiksessaan, meillä kitkat Pajerossa. Hän oli kitka skeptikko, mutta kerrottiin että tultiin perässä koko ajan vain takaveto päällä. Kävi vielä itsekin kokeilemassa miltä ne tuntuu ajossa ja olihan sillä parin vuoden päästä itselläkin kitkat. Tieteellistä?.. no ei todellakaan, kunhan kerroin kaskun.

Vaikka talvirengas testeissä monesti osoitetaan, että nastarengas voittaa jäisellä pinnalla, niin kansan keskuudessa uuden renkaan absoluuttisella suorituskyvyllä ei välttämättä ole yhtä suurta merkitystä. Porukka ajaa kuitenkin monesti vuosia vanhoilla jo nastansa menettäneillä, taittaneilla tai katkaisseilla kumeilla. Toki kitkarengaskin menettää pitoansa iän myötä.
Kuitenkin turhaa on itsellensä todistelu siitä, että kun TM:n testissa paras ja kallein nasta voitti jarrutuksessa kitkan 10 metrillä peilijäällä, niin kyllä näin on aina. Sitten ajetanaan yli 5 vuotiailla halpiskumeilla, joiden jarrutusmatka on äärikelissä jo tuplat alkuperäiseen. Tai sitten renkaiden vaihto ajoitetaan siihen pakolliseen rakoon, kun lumi jo maassa. Keväällä taas pakko saada suvikumit heti, vaikka takatalvi tulossa vielä useammaksi viikoksi. Kitkoilla ei niin ahdista, vaikka vaihtelisi hieman etupeltoon ja kun varmasti on kesäkausi alkanut.

Mutta meillä on onneksi mahdollisuus valintaan ja varmasti nastat ovat henkiäkin pelastaneet. Suurempi merkitys olisi vain, jos puhelimen tiirailu lopetettaisiin kokonaan ja jaksettaisiin keskittyä ajamiseen, lopetettaisiin liikenne agrot, sovitettaisiin nopeus säähän yms…

Eikä ole väärin ajaa nastoilla. Se on valintakysymys.
 
Viimeksi muokattu:
Onkohan noita uusia nokian hakkapeliitta 10 nastarenkaita testattu jo jossain vertailussa? Mietin tuota nyt otanko corsaan michelinin x-ice 4:sta, hakka 9 vai odotanko hakka 10 tulokset.
 
Onko jossain muuten testattu miten tiet käyttäytyisi jos niissä ajettaisiin pääsääntöisesti ainoastaan kitkarenkailla? Eikös tämä argumentti ole yleinen, että nastarengas karhentaa jään ja tekee palveluksen kitkarenkaalle. Pelkät kitkarenkaat kiillottaisivat tien pinnassa olevan jään peilikirkkaaksi, kuten useampi rekka tai linja auto tekee.
Hyvä kysymys… yritin googlettaa asiaa ja törmäsin muutaman vuoden vanhaan Ylen juttuun, jossa sivutaan aihetta. Kannattaa lukea:



Nastarenkaiden karhentamassa tiessä ei ole kitkaa niin paljon kuin ihmisen aistit antaisivat olettaa. Jokainen moottoripyöräilijä tietää, että kevään karkea asfaltti ei pidä.

Aalto-yliopiston tutkimustiedon mukaan hyvä kitkarengas pitää asfaltin päälle kertyneellä kirkkaalla jäällä jopa paremmin kuin nastarengas. Pito perustuu tutkijoiden mukaan mikroskooppiseen karheuteen, jota paljaalla silmällä ei näe

Suomessa asfaltti-betonipäällysteinen tie on karkeaa, koska meillä käytetään moniin muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen suurta kiven raekokoa. Suurta kiveä tarvitaan nastarenkaiden vuoksi, sillä pienempi kivi repeytyisi nastojen raapiessa irti.

Iso kivi vaatii kiinni pysyäkseen paljon liimaa. Bitumia menee paljon, sillä isojen kivien väliin on jätettävä lämpölaajenemisen vuoksi enemmän tilaa. Tähän tilaan vesi tunkeutuu ja rikkoo Suomen tiet. Pienikivinen tie kestäisi vettä paljon paremmin. Veronmaksajat kiittäisivät.

On oikeastaan ironista, että usein hyvistä autoista ja ajamisesta innostuneet miehet haluavat ehdottomasti käyttää nastarenkaita. Jos Suomessa kitkarenkaiden määrä lisääntyisi ja liukkaudentorjuntaa kehitettäisiin vastaamaan näitä tarpeita, voisi meilläkin siirtyä pienemmän kivikoon asfalttiin. Sellaisella on paljon parempi ja hiljaisempi ajaa.
 
On oikeastaan ironista, että usein hyvistä autoista ja ajamisesta innostuneet miehet haluavat ehdottomasti käyttää nastarenkaita. Jos Suomessa kitkarenkaiden määrä lisääntyisi ja liukkaudentorjuntaa kehitettäisiin vastaamaan näitä tarpeita, voisi meilläkin siirtyä pienemmän kivikoon asfalttiin. Sellaisella on paljon parempi ja hiljaisempi ajaa.

Yllättävää. Mun kokemuksen mukaan nastarenkaita haluavat käyttää kokemattomammat kuskit etelässä, pohjoisessa päälle jotkut ammatikseen ajavat. Lisäksi on muutamia vanhoja jääriä joille nastarenkaat ovat ainoat oikeat. Ehkä tuossa tarkoitetaan viimeistä ryhmää.
 
Yllättävää. Mun kokemuksen mukaan nastarenkaita haluavat käyttää kokemattomammat kuskit etelässä, pohjoisessa päälle jotkut ammatikseen ajavat. Lisäksi on muutamia vanhoja jääriä joille nastarenkaat ovat ainoat oikeat. Ehkä tuossa tarkoitetaan viimeistä ryhmää.
Noh… jotain 70-80% tietämillä henkilöautoista taitaa vielä ajaa nastoilla, joten eiköhän siihen mahdu ihan kaikkia kuskityyppejä.

Löysin tuossa muuten ihan tuoreen pääkaupunkiseudulle tehdyn tutkimuksen. Ihan hyvää luettavaa sekin. Sivulla 9 on nastarenkaiden karhentavasta vaikutuksesta ihan tutkimustason vertailua. Lyhyesti riittäisi, että 50% autoilijoista ajaisi nastoilla ilman, että karhennuksen vaikutus putoaisi merkittävästi ja alle tuon pitäisi ylläpidolle tehdä muutoksia.

Tutkimuksen taustallahan on nimenomaan helsingin halu vähentää katupölyä, joka sekin on siis merkittävä terveyshaitta.


Pari lyhyempää lainausta aineistosta:

Useiden tutkimusten mukaan kitkarenkaat ovat kiistatta jäisellä tienpinnalla nastarenkaita hei- kommat. Esimerkiksi norjalaisten tutkijoiden mukaan nastarenkaat vähentävät jäisellä kelillä hen- kilövahinko-onnettomuuksia 17 %. Rengastestien mukaan sileällä jäällä kitkarenkaan jarrutus- matka on pidempi kuin nastarenkaalla. Aalto-yliopiston tutkimuksessa on kuitenkin todettu, että rengastesteissä tehtävät toistuvat voimakkaat jarrutukset ja kiihdytykset nostavat testin aikana ns. nastaulkonemaa, mikä tarpeettomasti vahvistaa mielikuvaa nastarenkaiden ylivoimaisuu- desta jäällä. Tutkimuksessa ei väitetä kitkarenkaiden olevan yhtä pitävät kuin nastarenkaat, mutta nastarenkaiden ylivoimaisuus kyseenalaistetaan. (Malmivuo 2012, Vehmas & Räsänen 2013, Tuononen & Sainio 2013).



Renkaat ovat vain harvoin liikenneonnettomuuksien tärkein syy. Vuosina 2000-2015 Suomessa tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa talvikelionnettomuuksissa 38 %:lla aiheuttajista todettiin jokin renkaisiin liittyvä riskitekijä. Vaativissa ajo-olosuhteissa renkaisiin liittyvä riski kasvaa, mutta tällöinkin riski liittyy tavallisimmin renkaiden kuntoon tai esim. vääriin rengaspaineisiin. Renkai- den kunto korostuu nastarenkaissa, sillä nastarenkaat vaikuttavat tutkimusten mukaan menettä- vän kuluessaan suorituskykyä suhteellisesti enemmän kuin kitkarenkaat. (Katila et. al. 2012, Lahti et. al. 2017). Erään toisen tutkimuksen mukaan vuosien 1997-2012 tutkijalautakunta-ai- neistojen perusteella onnettomuuksien aiheuttaja-ajoneuvojen renkaiden urasyvyyksissä oli kitka- ja nastarenkaiden välillä. Talvikeleillä yli 5,5 mm urasyvyyttä havaittiin enemmän nastaren- kaissa kuin kitkarenkaissa. Kitkarenkailla saatetaan ajaa ympäri vuoden, jolloin rengaskunto ja - paineet jäävät keskimääräistä useammin tarkistamatta. (Malmivuo & Luoma 2014).
 
Pitäisi talveksi katsoa vanteet+renkaat pakettia.
Pääosin ajo motaria pitkin pk-seudulle ja toisinaan myös maaseudulle.

Olen ajanut vuodet aina nastoilla ja ovat hyvin pitäneet kyllä aina kun jäätäkin tiellä tai ihan kunnolla satanut lunta motarilla. Kitkoilla ajoin kerran noin 3kk jotenka siitä kokemuksesta ei paljoa ole muistikuvia.

Kumpi kannattaisi? Itse olen sitä mieltä että nastat olisivat parempi vaihtoehto etelän vaihteleviin keleihin mutta onko kuitenkaan? Kaipaan varmuutta ja pitoa jos tuleekin äkkijarrutus.

Toinen asia on sitten vanteet niin nykyisessä on sen verran isot jarrusatulat että 18” ne melkein hiertää vanteen sisäpuolta mutta tilaa jonkin verran. 19” antaisivat enemmän tilaa.

Onko vaaraa että renkaisiin jäisi lunta ja se sitten hakkaisi jarruihin rikkoen ne?
 
Kumpi kannattaisi? Itse olen sitä mieltä että nastat olisivat parempi vaihtoehto etelän vaihteleviin keleihin mutta onko kuitenkaan? Kaipaan varmuutta ja pitoa jos tuleekin äkkijarrutus.
Ei sen ole oikeastaan niin väliä, vaan moni muu seikka on tärkeämpi. Renkaiden tulee olla ehdottomasti laadukkaat, suorituskykyiset, hyväkuntoiset, ei liian vanhat, ei liian kuluneet, fiksun kokoiset ellei vakiot, paine säädetty kunnolla ja tarkkailun alla tavalla tai toisella.

Itse suosin pääasiassa nastallisia talvirenkaita, mutta tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, jos "tulee äkkijarrutus". Paremminkin erilaisissa ikävissä paikoissa tehtäviä hitaita manöövereita varten ne ovat. Joissakin tilanteissa saatava parempi liikennepito on vain bonusta. Vaikka typerät häröäänet minua ärsyttävätkin, en koe nastaääntä tällaisena, joten en ole ollut sen puolesta pakotettu valitsemaan nastattomia.

Toinen asia on sitten vanteet niin nykyisessä on sen verran isot jarrusatulat että 18” ne melkein hiertää vanteen sisäpuolta mutta tilaa jonkin verran. 19” antaisivat enemmän tilaa.

Onko vaaraa että renkaisiin jäisi lunta ja se sitten hakkaisi jarruihin rikkoen ne?
Ei. Talvirenkaiden vannekoon lisääminen ei ole yleensäkään kovin fiksua eikä varsinkaan tuo ole järjellinen peruste tehdä sitä. Talvella terävän särmän yli ajamisen vaara kasvaa ja matalaprofiilinen rengas on alttiimpi kaikelle vanteen rumaksi naarmuttamisesta kudosvaurion kautta katastrofiselle paineenmenetykselle. Talvella joutuu ajamaan sokkona lumessa, jossa voi olla pieniä esineitä tai sopivasti terävä reunakivi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sen ole oikeastaan niin väliä, vaan moni muu seikka on tärkeämpi. Renkaiden tulee olla ehdottomasti laadukkaat, suorituskykyiset, hyväkuntoiset, ei liian vanhat, ei liian kuluneet, fiksun kokoiset ellei vakiot, paine säädetty kunnolla ja tarkkailun alla tavalla tai toisella.

Itse suosin pääasiassa nastallisia talvirenkaita, mutta tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, jos "tulee äkkijarrutus". Paremminkin erilaisissa ikävissä paikoissa tehtäviä hitaita manöövereita varten ne ovat. Joissakin tilanteissa saatava parempi liikennepito on vain bonusta. Vaikka typerät häröäänet minua ärsyttävätkin, en koe nastaääntä tällaisena, joten en ole ollut sen puolesta pakotettu valitsemaan nastattomia.
Hyvin muotoiltu. Itse olen ajanut kitkoilla varmaan 20 vuotta ja edelleen mennään. Etelässä on pärjännyt suurimmalta osin vallan mainiosti, kun osaa sopeutua keliin. Saa nähdä mitä ensi talvi on (olettaen, että on lunta ja liukasta), että pärjääkö kitkoilla kuinka hyvin vähän huonommin hoidetuilla teillä, kun kulku on ensitaovena sen suuntaista.

Joten vielä en ole nastoja kaivannut (laatu kitkat aina alla) ja iso tekijä kitkoissa on myös se, että ei ole niin kiire vaihtaa niitä alta pois keväällä.
 
Toinen asia on sitten vanteet niin nykyisessä on sen verran isot jarrusatulat että 18” ne melkein hiertää vanteen sisäpuolta mutta tilaa jonkin verran. 19” antaisivat enemmän tilaa.

Onko vaaraa että renkaisiin jäisi lunta ja se sitten hakkaisi jarruihin rikkoen ne?
Itse suosin kesäksi isompia vanteita ja talveksi pienempiä. Lunta ja loskaa pakkautuu sisälokasuojaan ja kun se sinne jäätyy niin pyörältä saattaa loppua tila kesken. Sisälokari saattaa mennä rikki tai rengas ei mahdu pyörimään/kääntymään.

Jarruja en näkisi ongelmana jos rengas vain mahtuu pyörimään. Kyllähän metalli lumen ja jään voittaa. Ja jarrut kuitenkin lämpenevät kun niitä käyttää pitäen paikkoja auki
 
Itse suosin kesäksi isompia vanteita ja talveksi pienempiä. Lunta ja loskaa pakkautuu sisälokasuojaan ja kun se sinne jäätyy niin pyörältä saattaa loppua tila kesken. Sisälokari saattaa mennä rikki tai rengas ei mahdu pyörimään/kääntymään.

Jarruja en näkisi ongelmana jos rengas vain mahtuu pyörimään. Kyllähän metalli lumen ja jään voittaa. Ja jarrut kuitenkin lämpenevät kun niitä käyttää pitäen paikkoja auki
Juu voittaa toki. Sähköautoissa tuo jarrujen käyttö on vähäistä mutta lienee sielläkin ainakin metallilla olevan voimaa.
 
Ei sen ole oikeastaan niin väliä, vaan moni muu seikka on tärkeämpi. Renkaiden tulee olla ehdottomasti laadukkaat, suorituskykyiset, hyväkuntoiset, ei liian vanhat, ei liian kuluneet, fiksun kokoiset ellei vakiot, paine säädetty kunnolla ja tarkkailun alla tavalla tai toisella.

Itse suosin pääasiassa nastallisia talvirenkaita, mutta tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, jos "tulee äkkijarrutus". Paremminkin erilaisissa ikävissä paikoissa tehtäviä hitaita manöövereita varten ne ovat. Joissakin tilanteissa saatava parempi liikennepito on vain bonusta. Vaikka typerät häröäänet minua ärsyttävätkin, en koe nastaääntä tällaisena, joten en ole ollut sen puolesta pakotettu valitsemaan nastattomia.


Ei. Talvirenkaiden vannekoon lisääminen ei ole yleensäkään kovin fiksua eikä varsinkaan tuo ole järjellinen peruste tehdä sitä. Talvella terävän särmän yli ajamisen vaara kasvaa ja matalaprofiilinen rengas on alttiimpi kaikelle vanteen rumaksi naarmuttamisesta kudosvaurion kautta katastrofiselle paineenmenetykselle. Talvella joutuu ajamaan sokkona lumessa, jossa voi olla pieniä esineitä tai sopivasti terävä reunakivi.
Näin onkin yleensä ollut. Kesällä isommat. Edellisessä autossa 19” kesä ja 18” talveksi.

Nykyisessä on 20” kesä mutta talveksi pitäisi jotain hankkia. 18”että 19” käyneet mielessä.

Kun kyseessä on sähköauto niin joku otti Facebookissa esiin tuon että jos jarrulla/jarrusatulalla ei ole kunnolla tilaa ja sinne pakkautuu lunta niin se voisi sitten rikkoa tuon. En tosin muista edellisissä autoissa näin käyneen. Enemmän se lumi sinne sisälokasuojaan ja muualle menee. Tuon takia vain kiinnosti tietää mikä on mielipide vai onko huuhaata.
 
iso tekijä kitkoissa on myös se, että ei ole niin kiire vaihtaa niitä alta pois keväällä.
Tämä on yksi syy, joka altistaa minut kovasti millä tahansa tulevalla kerralla ostamaan myös varsinaiseen henkilökohtaiseen käyttöautooni nastattomat talvirenkaat, kun sopiva diili ja mielentila on kohdalla. Muilla laitteillahan on jo muutenkin totuttu ajamaan talvet(jopa kesät) nastattomilla talvikumeilla.

Jonkinlainen autoilun kokonaisstressiin vaikuttava tekijä tuokin. Niitähän muuten riittää, ei ole keskimäärin mikään huoleton harraste ja elämäntapa vaikka pääsisi melko vähälläkin. :smoke:

Näin onkin yleensä ollut. Kesällä isommat. Edellisessä autossa 19” kesä ja 18” talveksi.

Nykyisessä on 20” kesä mutta talveksi pitäisi jotain hankkia. 18”että 19” käyneet mielessä.

Kun kyseessä on sähköauto niin joku otti Facebookissa esiin tuon että jos jarrulla/jarrusatulalla ei ole kunnolla tilaa ja sinne pakkautuu lunta niin se voisi sitten rikkoa tuon. En tosin muista edellisissä autoissa näin käyneen. Enemmän se lumi sinne sisälokasuojaan ja muualle menee. Tuon takia vain kiinnosti tietää mikä on mielipide vai onko huuhaata.
Vanteen sisäpuolelle kyllä kerääntyy sopivissa oloissa kaikenlaista paskaa. Yleensä tämä aiheuttaa sellaista ongelmaa, että tiheä hiekkapölypaskabetoni muodostuu kerroksena ja joko pääsee valumaan alaosaan tai puolet irtoaa vauhdissa. Pyörä menee epätasapainoon ja alkaa ravistaa. Jarrujen hajoaminen lumen ja jään kertymisen takia kuulostaa hyvin äärimmäiseltä, vaikka olen aivan vakuuttunut että sellaista on joskus jollekin jossain käynyt. Jos auton muutenkin ryydyttää oikein pahaan jääkerrokseen, on muitakin vaurion vaaroja. Kaiken peltejä myöden saa paskaksi jos auto on jääklimppinä.

Talvivanteita jälkikäteen valitessa kannattaa kiinnittää huomiota normaaleihin seikkoihin eli oikeat mitat(koko, jako, keskiö, asennussyvyys ja rajatapauksissa varmuudella riittävä sisämitta juuri sen jarrun takia) ja laatu. Kevyt ja hyvännäköinen on kiva, mutta se ei ole ihan niin tärkeää. Lisäksi on oikein mukavaa, jos vanteen sisälle näkee paskakertymän varalta ja mahtuu helpohkosti pesemään paskasedimentin pois. Toisin sanoen sellainen tavallinen kevytmetallivanne, jossa on isot raot puolien välissä.

Tämä ei taida enää juurikaan liittyä renkaiden nastallisuuteen, sori siitä. Kuitenkin sekä kitka- että nastarenkaiden on yleensä fiksua olla vähän korkeammalla kumilla ja pienemmällä vanteella kuin ulkonäkösyistä nahat kesäkumit, jos vaan auto mahdollistaa pienemmän vannekoon.
 
Näin onkin yleensä ollut. Kesällä isommat. Edellisessä autossa 19” kesä ja 18” talveksi.

Nykyisessä on 20” kesä mutta talveksi pitäisi jotain hankkia. 18”että 19” käyneet mielessä.

Kun kyseessä on sähköauto niin joku otti Facebookissa esiin tuon että jos jarrulla/jarrusatulalla ei ole kunnolla tilaa ja sinne pakkautuu lunta niin se voisi sitten rikkoa tuon. En tosin muista edellisissä autoissa näin käyneen. Enemmän se lumi sinne sisälokasuojaan ja muualle menee. Tuon takia vain kiinnosti tietää mikä on mielipide vai onko huuhaata.
Eipä ole tullut vastaan, että jarrut ottaisi itseensä. Kyllähän ne melko lujaa tavaraa on ja jarrusatula joutuu ottamaan vastaan melkoisen väännön auton pysäyttämisessä. Se tuskin ihan pikku jääpaakusta nitkahtaa. Tosin sähköautoista ei tuossa asiassa kokemuksia, tuskin kuitenkaan erityisesti poikkeavat. Renkaat kerkeä kuitenkin pyöriä ja tehdä tilaa vielä pehmeään lumeen ennen jäätymistä. Sen sijaan suosittelen kiinnittämään huomiota, että vanne on mahdollisimman simppeli ja tasainen muotoilultaan (myös sisältä). Tiheät puolat ja kaikenlaiset porrastukset/huulet ovat hyvä paikka lumelle kiinnittyä ja aiheuttaa tärinää. Lisäksi ne on hankalampi putsata. Tämäkin kantapään kautta opittuja. Seuraavat oma valitsemat talvivanteet on viis puolaiset, ei yhtään enempää.

Itse valitsisin mielummin myös pullammat kumit, kuin isommat vanteet, mutta kai se alkaa olla joku iän tuoma mukavuuden halu. Nostaahan se vannetta enemmän irti lumestakin ja vähentää sen kertymistä sisään hangessa.
 
Tämä on yksi syy, joka altistaa minut kovasti millä tahansa tulevalla kerralla ostamaan myös varsinaiseen henkilökohtaiseen käyttöautooni nastattomat talvirenkaat, kun sopiva diili ja mielentila on kohdalla. Muilla laitteillahan on jo muutenkin totuttu ajamaan talvet(jopa kesät) nastattomilla talvikumeilla.

Jonkinlainen autoilun kokonaisstressiin vaikuttava tekijä tuokin. Niitähän muuten riittää, ei ole keskimäärin mikään huoleton harraste ja elämäntapa vaikka pääsisi melko vähälläkin. :smoke:


Vanteen sisäpuolelle kyllä kerääntyy sopivissa oloissa kaikenlaista paskaa. Yleensä tämä aiheuttaa sellaista ongelmaa, että tiheä hiekkapölypaskabetoni muodostuu kerroksena ja joko pääsee valumaan alaosaan tai puolet irtoaa vauhdissa. Pyörä menee epätasapainoon ja alkaa ravistaa. Jarrujen hajoaminen lumen ja jään kertymisen takia kuulostaa hyvin äärimmäiseltä, vaikka olen aivan vakuuttunut että sellaista on joskus jollekin jossain käynyt. Jos auton muutenkin ryydyttää oikein pahaan jääkerrokseen, on muitakin vaurion vaaroja. Kaiken peltejä myöden saa paskaksi jos auto on jääklimppinä.

Talvivanteita jälkikäteen valitessa kannattaa kiinnittää huomiota normaaleihin seikkoihin eli oikeat mitat(koko, jako, keskiö, asennussyvyys ja rajatapauksissa varmuudella riittävä sisämitta juuri sen jarrun takia) ja laatu. Kevyt ja hyvännäköinen on kiva, mutta se ei ole ihan niin tärkeää. Lisäksi on oikein mukavaa, jos vanteen sisälle näkee paskakertymän varalta ja mahtuu helpohkosti pesemään paskasedimentin pois. Toisin sanoen sellainen tavallinen kevytmetallivanne, jossa on isot raot puolien välissä.

Tämä ei taida enää juurikaan liittyä renkaiden nastallisuuteen, sori siitä. Kuitenkin sekä kitka- että nastarenkaiden on yleensä fiksua olla vähän korkeammalla kumilla ja pienemmällä vanteella kuin ulkonäkösyistä nahat kesäkumit, jos vaan auto mahdollistaa pienemmän vannekoon.
Eipä ole tullut vastaan, että jarrut ottaisi itseensä. Kyllähän ne melko lujaa tavaraa on ja jarrusatula joutuu ottamaan vastaan melkoisen väännön auton pysäyttämisessä. Se tuskin ihan pikku jääpaakusta nitkahtaa. Tosin sähköautoista ei tuossa asiassa kokemuksia, tuskin kuitenkaan erityisesti poikkeavat. Renkaat kerkeä kuitenkin pyöriä ja tehdä tilaa vielä pehmeään lumeen ennen jäätymistä. Sen sijaan suosittelen kiinnittämään huomiota, että vanne on mahdollisimman simppeli ja tasainen muotoilultaan (myös sisältä). Tiheät puolat ja kaikenlaiset porrastukset/huulet ovat hyvä paikka lumelle kiinnittyä ja aiheuttaa tärinää. Lisäksi ne on hankalampi putsata. Tämäkin kantapään kautta opittuja. Seuraavat oma valitsemat talvivanteet on viis puolaiset, ei yhtään enempää.

Itse valitsisin mielummin myös pullammat kumit, kuin isommat vanteet, mutta kai se alkaa olla joku iän tuoma mukavuuden halu. Nostaahan se vannetta enemmän irti lumestakin ja vähentää sen kertymistä sisään hangessa.
Juu paksut ja pulleat on olleet talvella. Pitää katsoa tuota vannepuolta mitä siihen keksii. 18” ei saa kuin ehkä pikkurillin mentävä rako sinne jarrusatulan ja vanteen sisäpuolelle.

Eli aikalailla sama ottaako kitkat vai nastat kunhan se on laadukas rengas. Melu voi kitkoilla olla jonkin verran pienempi.
 
Ainakin mulla kitkat on selkeästi hiljaisemmat kuin tuumaa isommat 55-profiilin kesärenkaat. Eikä kitkoilla ajaminen nastoihin verrattuna ole mitään "pärjäämistä". Liukas tie on liukas on sitten alla nastat tai kitkat, vaikka tietysti tilanteesta riippuen erojakin on.
 
Eli aikalailla sama ottaako kitkat vai nastat kunhan se on laadukas rengas.
Juuri näin nykyisin näkisin asian, siis ilman suurempia mieltymyksiä ja tavanomaisessa henkilöauton yksityiskäytössä. Ja nythän tietysti oletetaan, että valitaan nykyaikaisen auton renkaita, kuten sähköautomaininnasta käy ilmi. Johonkin 80-luvun takavetovolvoon voi olla lisää muuttujia, ja kallistuisin tällöin jo perskohtaisen mukavuuden takia niihin laadukkaisiin nastarenkaisiin.
Eikä kitkoilla ajaminen nastoihin verrattuna ole mitään "pärjäämistä".
Juu, pärjäämistähän on se, kun ajetaan niillä pääkallosaatanoilla. Minä ostin joskus junnuna auton, jossa tuli mukana rippikouluikäiset ex-nastarenkaat 3 millin pinnalla ja ajoin niillä yhden talven. Oppi ennakoimaan ja ajamaan huonoilla renkailla, vasta myöhemmin oppi miten tyhmää tuo oli. Toki auton hankintahintakin oli noin kahden rengaskierroksen hinta. Mitäkö tästä voimme oppia? Älä osta tonnin pommia kitkoilla äläkä nastoilla - muuten kuin pakon edessä vähäiseen käyttöön ja silloinkin vain jos tiedät mitä teet ja osaat valikoida sen, jossa on mukana tieliikennekelpoiset renkaat.

Jotkut vielä suuremmat älyköt ostavat virolaisia kierrätysrenkaita nastoitettuna, koska pitää olla nastarenkaat. Masterit eivät varmasti voita missään oloissa mitään nykyaikaista laadukasta kitkarengasta, tuskin kovin usein mitenkään pärjäävätkään. Itse asiassa ne olivat huonommat kuin loppuun ajetut vuoden vanhat laadukkaat nastarenkaat, joiden tilalle ne asennettiin. Se kaveri oppi kerrasta. Toinen Masterin ostaja ei oppinut, koska oli laittanut myös pommiin pommin arvoiset renkaat. Ensimmäisen renkaan räjähdettyä maantieajossa vaihtoi vain yhden "uuden talvirenkaan" tilalle ja jatkoi ajoa. Jos minulla hajoaisi nyt normaaliajossa henkilöauton rengas ilman havaittavaa syytä, koko kierros menisi armotta kierrätykseen heti ja merkki vaihtuisi pitkäksi aikaa. Tai oikeastaan ne pitäisi jemmata johonkin mönkijän tukkikärryprojektiin kuusen alle, jotta kukaan ei vahingossakaan pääse myymään "ihan hyviä" kolmea muuta takapihalta käteisellä. Onneksi renkaita ei käytännössä hajoa muuten kuin laiminlyönnin tai ulkoisen vaurion takia, paitsi tietenkin virolaisia kierrätysrenkaita. Rungoilla on saatettu ajaa paineettomina jo ysärillä.

Hyvin valikoitu kiinalainen uusi kitkarengas on varmasti parempi kuin pinnoitettu romurunkoon tehty virolainen nastarengas. Ihan sama vaikka olisi vähän liukkaampi(ei ole), ei sentään todennäköisesti ole luotettavuudeltaan 30-luvulta vaan ainakin 80-luvun normin mukainen.
 
Viimeksi muokattu:
Juu kyllä valitaan. Hakkapeliittaa katsellut mutta eiköhän kerkeä joku kiva tarjous tulemaan vielä tai pitää tinkiä hyvä pakettihinta. Jossain parissa tonnissa olis tarkoitus pysyä vanteet+renkaat+anturit.
 
Ilmeisesti hyvän kitkarenkaan valmistus on kalliimpaa, kuin hyvän nastarenkaan vai johtuuko tämä vain pienemmistä valmistusmääristä?
Trendituote.

Kaiken järjen mukaan hyvä ja kehittynyt rengas on kallis varuste, ja nastoitus on yksi kallis vaihe joka joko sisältyy tai puuttuu. Nastattoman vastaavan renkaan pitäisi olla selkeästi halvempi. Maahantuonti- ja myyntimäärät ovat kuitenkin vähäisempiä ja kohderyhmä rajatumpi. Valmistusmääristä en osaa sanoa mitään.
 
Ilmeisesti hyvän kitkarenkaan valmistus on kalliimpaa, kuin hyvän nastarenkaan vai johtuuko tämä vain pienemmistä valmistusmääristä?
Tässä pitäisi myös määritellä. Pelkkää peilijääpitoa tuijottamalla ja vastaavaa vertailutulosta etsimällä voi löytyä halvempi nastarengas.
 
Juu kyllä valitaan. Hakkapeliittaa katsellut mutta eiköhän kerkeä joku kiva tarjous tulemaan vielä tai pitää tinkiä hyvä pakettihinta. Jossain parissa tonnissa olis tarkoitus pysyä vanteet+renkaat+anturit.

En tiedä onko apua mutta itsellä alla model S neliveto , renkaina hankook winter pike nastat , 19" vanne ku S malliin ei pienempi mahdu. 245/45/19 on gummin koko.
Ainakin meidän ajoissa pelanneet todella hyvin. 58 tuhatta tulee vuoteen kilsoja. Kuusamossa asutaan mutta tulee ajettua laajasti muualle Suomeen myös.

Ei voi valittaa, toki ihan puhtaalla asfaltilla eivät ole niin hiljaiset ku kitkat tms mutta eipä tuo ole häirinnyt.

 
Kitkat ei toimi joka paikassa, pohjoisessa on paljon teitä mitä aurinko päivällä sulattaa ja yöllä jäätyy
Miten niin ei toimi? Joutuu ehkä ajamaan 5km/h hitaammin kuin nastoilla, mutta kyllä ne silti toimii. :facepalm:
 
Miten niin ei toimi? Joutuu ehkä ajamaan 5km/h hitaammin kuin nastoilla, mutta kyllä ne silti toimii. :facepalm:

Se on kiva katsella kun etelän hermannit menee kitkoilla kuvan tielle, pienikin ylämäki tai kallistus tiessä niin siellä on jumissa, nimimerkillä jokunen hinattu pois

Ei siinä kyllä minäkin mielummin kitkoilla ajan, mutta tuollaiselle tielle en kitkoilla lähtisi ajamaan, nelivetoinen maastoauto nastoilla 2500kg omapainolla ja pitää ajaa kieli keskellä suuta
 

Liitteet

  • 659189-59e106595a9da10a22652e7104192a1e.jpg
    659189-59e106595a9da10a22652e7104192a1e.jpg
    11,5 KB · Luettu: 140
Kuten Teslaketjuun lipsautin, noita kelejä on talvella se 1-5vrk. Ei niitä varten tarvita kärsiä koko talvikautta nastoilla, joiden pito on heikompi vuoden jäljiltä kuin kilpailevan kitkan ja harvako meistä ostaa uudet renkaat vuosittain ellei ajomäärä kuluta niitä loppuun siinä ajassa?

Ostaa noita päiviä varten jääketjut ja harjoittelee niiden asennusta.
 
Kuten Teslaketjuun lipsautin, noita kelejä on talvella se 1-5vrk. Ei niitä varten tarvita kärsiä koko talvikautta nastoilla, joiden pito on heikompi vuoden jäljiltä kuin kilpailevan kitkan ja harvako meistä ostaa uudet renkaat vuosittain ellei ajomäärä kuluta niitä loppuun siinä ajassa?

Ostaa noita päiviä varten jääketjut ja harjoittelee niiden asennusta.

Kukin kai voi tehdä kuten parhaaksi näkee? Ei nastoilla ajaminen mitään kärsimystä ole
 
Kukin voisi tehdä kuten parhaiten näkee jos olis markka-aika ja pinnoitettaisiin kaikkia kyläteitä, koska rahaa on, muttakun ei ole ja silti jyrrätään suurimman osan talvikautta piikkirenkailla 10<90 suhteella "koska Hakkapeliitta" eikä mietitä syitä miksi nää infrat vaan paskenee ja paskenee kun verorahaa lypsetään ja lykätään ihan muualle kuin asfalttiin.

Just sayin'

Ei luulis olevan hankalaa yhden maailman pohjoisimman valtion "maailman parhaimpien kuljettajien" nostaa se kitkan suhde henkilöautoilussa ees 40-60 mistään 70-30 lukemasta puhumattakaan ja jättää ne piikit nuorille, kokematttomille ja niille todella tarvitseville.
 
Kukin kai voi tehdä kuten parhaaksi näkee? Ei nastoilla ajaminen mitään kärsimystä ole

Nastat ei tee automaattisesti autuaaksi ja saa jopa ylimittaamaan tilanteita kun luotetaan siihen että kyllä se nasta pitää (jopa fysiikan lakien yli).

Laita tehokkaaseen nelikkoon nastat ja anna leipää niin nastat on hyvin pian muisto vain.

Lisäksi kun tosiaan 90% talvesta mennään kuivalla tai märällä asfaltilla, tiestö kuluu aivan suotta.

Nastoja tulisi näyttää vain jos on aivan ehdoton tarve. Monella syrjäisellä korpitiellä vuoden pahimpaan aikaan näin voi ollakin.
 
Nastat ei tee automaattisesti autuaaksi ja saa jopa ylimittaamaan tilanteita kun luotetaan siihen että kyllä se nasta pitää (jopa fysiikan lakien yli).

Toki, jos näin olisi. Sama valitushan oli ESP:stäkin, mutta mikään statistiikka / tutkimus ei viittaa siihen että ylimitoitettaisiin näitä turvaominaisuuksia.

Kukin voisi tehdä kuten parhaiten näkee jos olis markka-aika ja pinnoitettaisiin kaikkia kyläteitä, koska rahaa on, muttakun ei ole ja silti jyrrätään suurimman osan talvikautta piikkirenkailla 10<90 suhteella "koska Hakkapeliitta" eikä mietitä syitä miksi nää infrat vaan paskenee ja paskenee kun verorahaa lypsetään ja lykätään ihan muualle kuin asfalttiin.

Tämä ei muutu mihinkään, vaan jos tiestö kuluisi vähemmän, niin sitten sitä rahaa olisi myös vähemmän - koska sille kyllä keksitään tärkeämpiä hankkeita, kuten polkupyöriin neon-valot Kalliossa.
 
Tämä ei muutu mihinkään, vaan jos tiestö kuluisi vähemmän, niin sitten sitä rahaa olisi myös vähemmän - koska sille kyllä keksitään tärkeämpiä hankkeita, kuten polkupyöriin neon-valot Kalliossa.
No kyllä minä ainakin ajelisin mielummin sileämmillä teillä ja pienemmillä veroilla.

Toisekseen pyörähankkeita Kalliossa ei rahoiteta valtion kassasta.

On täällä taas jutut :facepalm:
 
Toki, jos näin olisi. Sama valitushan oli ESP:stäkin, mutta mikään statistiikka / tutkimus ei viittaa siihen että ylimitoitettaisiin näitä turvaominaisuuksia.



Tämä ei muutu mihinkään, vaan jos tiestö kuluisi vähemmän, niin sitten sitä rahaa olisi myös vähemmän - koska sille kyllä keksitään tärkeämpiä hankkeita, kuten polkupyöriin neon-valot Kalliossa.
Onnettomuustietoinstituutin tutkimuksen mukaan nastarenkailla ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolareita kuin kitkarenkailla. Joko nastojen todellista/kuviteltua pitoetua on ulosmitattu, tai sitten nastarenkailla ajavat ovat vähemmän taitavia kuljettajia tai heillä on vaarallisemmat autot.

Aineistona oli vuosina 2000-2017 kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet, joista oli siivottu nukahtamiset, sairaudet ja itsemurhat pois.

Aineiston viimeisenä kolmen vuoden jaksona, 2015-2017, talvikelin aikana vain 2,6 % kolareista ajettiin kitkarenkailla, vaikka kitkojen osuus autokannasta oli silloin noin 13 %.

 
Onnettomuustietoinstituutin tutkimuksen mukaan nastarenkailla ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolareita kuin kitkarenkailla. Joko nastojen todellista/kuviteltua pitoetua on ulosmitattu, tai sitten nastarenkailla ajavat ovat vähemmän taitavia kuljettajia tai heillä on vaarallisemmat autot.


Ehkä tuohon vaikuttaa myös se, et epävarmemmat kuskit ostavat nastoja ja ovat silti epävarmoja liikenteessä. Noin ainakin useammin kuullut vanhemmilta eläkeläisiltä sanottuna, jotka ajavat tyyliin kerran viikossa lähikauppaan ja takaisin kotiin.

Itse todennut, et "nykyaikaisella" autolla kitkat on ihan pätevät. Neliveto mondeossa ihan kivatkin vaikka peilikeleillä nastoja kaipaileekin noilla pienemmillä teillä. Vanhemmissa autoissa sit missä ei edes luistonestoa/ajonvakautusta ole niin nastat tuntuvat paremmilta. Molemmat kyl tuntuu kuluvan suht samaa tahtia, 2 talvea ne kestää alla ja sit tarvii uutta kumia, pinta kun menee lähelle tai alle 4mm nii talvinakit vaihdan.

Tiedä sitten et onko se kuvitelmaa vai ei, mut nastoilla tuntuu saavan paremman palautteen tiestä ja et milloin pidon yli menee. Johtuuko sit jäykemmästä rakenteesta vai mistä? En tiedä.
 
No kyllä minä ainakin ajelisin mielummin sileämmillä teillä ja pienemmillä veroilla.

Jälkimmäisestä on ihan turha toivoa. Vaikka koko tiestöön ei laitettaisi penniäkään ja se ei missään haittaisi ketään, se ei tuntuisi nykyisessä verotuksessa. Varsinkin kun se luultavasti leikattaisiin ihmisiltä, jotka eivät nytkään rahoita valtion menoja. Perusväylänpito oli 2% kokonaisbudjetista. Suurempana riskinä on autoilusta tulevat pienemmät määrärahat, joiden takia verotusaste pikemminkin nousee muualla.

Mikäli valitaan sileämpi tie, niin tiestön korjauskustannukset nousevat, koska tie kuluu nopeammin.

Toisekseen pyörähankkeita Kalliossa ei rahoiteta valtion kassasta.

Vaikka ei suoranaisesti (jos et ymmärtänyt vertausta, mutta sovitaan sitten vaikka pääministerin sihteerin aamiaiset sitten), niin lähtökohtaisesti sekä kuntien että valtion verotus on todellisuudessa pitkälti sidottu toisiinsa. Raha toisessa taskussa polttelee toista.
 
Onnettomuustietoinstituutin tutkimuksen mukaan nastarenkailla ajetaan suhteessa enemmän kuolonkolareita kuin kitkarenkailla. Joko nastojen todellista/kuviteltua pitoetua on ulosmitattu, tai sitten nastarenkailla ajavat ovat vähemmän taitavia kuljettajia tai heillä on vaarallisemmat autot.

Niin, tilaston ongelma on se ettei se vertaa yhtä asiaa. Se ei siis kerro oikeastaan yhtään mitään, koska et voi tietää johtuuko mainittu ero a) kuskeista, b) autoista, c) renkaista.
 
Mikäli valitaan sileämpi tie, niin tiestön korjauskustannukset nousevat, koska tie kuluu nopeammin.
Ei pidä paikkansa. Sileä asfaltti routii vähemmän kuin karkea, jota täällä nyt joudutaan nastojen vuoksi käyttämään.

Eikä minua henk. koht. haittaisi vaikka pyöräväylien parantamiseen saataisiin lisää rahaa. :tup: Aika paskaa nuo nykyisellään vielä ovat.
 
Edit: siirränkin tämän kyselyni tuonne toiseen ketjuun kun halusin suosituksia kitkoista
 
Kuten Teslaketjuun lipsautin, noita kelejä on talvella se 1-5vrk. Ei niitä varten tarvita kärsiä koko talvikautta nastoilla, joiden pito on heikompi vuoden jäljiltä kuin kilpailevan kitkan ja harvako meistä ostaa uudet renkaat vuosittain ellei ajomäärä kuluta niitä loppuun siinä ajassa?

Ostaa noita päiviä varten jääketjut ja harjoittelee niiden asennusta.
Omasta mielestä nastoilla ajaminen on mukavaa, voi päästellä suht rennosti koko talven. Aika kermaperse saa olla jos siinä jotain "kärsimistä" on. Auton mukana tulleet uudet kitkat siirsin kesärenkaiksi.
 
Omasta mielestä nastoilla ajaminen on mukavaa, voi päästellä suht rennosti koko talven. Aika kermaperse saa olla jos siinä jotain "kärsimistä" on.
Olen jokseenkin samaa mieltä. Nastojen epämukavuudesta valittaminen tuntuu joillekin olevan periaatekysymys ja melkein uskonto. Monen muun äänen ja haitan sivussa se on vielä pientä perusautossakin, ja valittajilla saattaa olla esim. iso penari tai muu todellakin hyvin eristetty ja vaimennettu auto, jossa ei pari nastaa edes kuulu. Kuitenkin jyryytetään menemään epäkäytännöllisen ohuilla nahoilla kesät, jopa runflateilla. Sitten on kynnyskysymyksenä, että nastoista kuuluu ääntä - ei kuulu.

Tosin onhan se hyvillä nastattomillakin renkailla ajaminen mukavaa, ja voi "päästellä suht rennosti koko talven".
Auton mukana tulleet uudet kitkat siirsin kesärenkaiksi.
Se puolestaan ei pääsääntöisesti olekaan mitään varsinaista nautintoa.
Oletko aiemmin ajanut kitkoilla kesällä?
Hyvä kysymys. Tosin vaatimustasohan vaihtelee ja joku voi olla ihan tyytyväinen, eikä lainkaan ylläty paskuudesta vaikka ei olisi ennen juuri sitä kokeillutkaan.

Nehän on lämpimässä ilmanalassa joskus vähäistä enemmän liukkaat ja yleensä muutenkin melko huonot. En viitsisi kärsiä, jos oletetaan että ajetaan jonkin verran ja tyypillisessä liikenteessä, sisältäen pitkiä siirtymiä sataa kuumalla päällysteellä kuumilla renkailla, ja välillä vähän sataa joukkoon. Ihan valtavaa säästöä ei tällä kikalla saa. Melko hyvät kesärenkaat saa halvalla, etenkin kun tehtävänanto viittaa siihen, ettei niiden tarvitse olla tahmeimmat vaan kestävät ja taloudelliset.

Jos taas auto on muussa kuin keskivertokäytössä eli vaikkapa ajetaan vain maaseudun sorateillä melko vähän kilometrejä vuosittain, niin mikäpä siinä. Hienosti toimii, kun ajaa päällysteellä vain muutaman kilometrin bensapumpun ääreen muutaman sadan km välein. Esimerkiksi 5000 kilometrin ajosuoritteella keskinopeudella 30 km/h tulee tilastollisesti sen verran vähän kaikkein kuluttavinta kuumalla kiusaamisen ajoa, että kitkarengas voi kestää ympärivuotista käyttöä niin mukiinmenevästi. Sitten ei kuluminen niin haittaa ja rengas vain vanhenee siinä missä muutenkin tekisi, eikä liukkaus sateisella moottoritielläkään ole kuin kuulopuhetta toisesta maailmasta.

Olen joskus ajanut jopa pahoilla nastarenkailla läpi kesän, kun auto on alkanut olla lähellä paalauskuntoa. Ei sekään kivaa ollut, ne sentään olivat vähän kovemmat kuin kitkat. Nastat toki poistin, ajamalla. :smoke:
 
Olen jo vuodesta 1999 ajokilometreistä riippuen, 1- nyt 3 vuoden jälkeen siirtänyt kitkat loppukäyttöön kesärenkaina. Koska ajotatapa ei ole urheilullinen, noin pärjää ja taloudellisuus sekä ilmastonsuojelu toteutuu. Jälleen ensi talven jälkeen on sama edessä.
 
Olen jo vuodesta 1999 ajokilometreistä riippuen, 1- nyt 3 vuoden jälkeen siirtänyt kitkat loppukäyttöön kesärenkaina. Koska ajotatapa ei ole urheilullinen, noin pärjää ja taloudellisuus sekä ilmastonsuojelu toteutuu. Jälleen ensi talven jälkeen on sama edessä.

Kuluneiden kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet erityisesti märällä kelillä ovat usein verraten huonot, eikä niitä ole suunniteltu kesäolosuhteisiin.
t: liikenneturva


Kysymyksiä herää:
Rouhiiko kesäinen asfaltti kitkat nopeasti ilmaan pölyksi, hyvä huono?
Miten kaikkea tätä voi arvioida ympäristön tai terveyden kannalta?
Kannattaako ottaa vesiliirtoriski?
 
Kuluneiden kitkarenkaiden ajo-ominaisuudet erityisesti märällä kelillä ovat usein verraten huonot, eikä niitä ole suunniteltu kesäolosuhteisiin.
t: liikenneturva


Kysymyksiä herää:
Rouhiiko kesäinen asfaltti kitkat nopeasti ilmaan pölyksi, hyvä huono?
Miten kaikkea tätä voi arvioida ympäristön tai terveyden kannalta?
Kannattaako ottaa vesiliirtoriski?
Ajaminen talvirenkailla ei ole kivaa, oli sitten kitkat tai nastat, joten se on jo hyvä syy vaihtaa kesärenkaat keväällä heti kun mahdollista ja pitkittää talvirenkaiden vaihtoa mahdollisimman pitkään syksyllä. Ja kesärenkaat luonnollisesti ovat parhaat/turvallisimmat/halvimmat/jne. sulalla märällä kelillä, joten itse en näe mitään järkeä ajaa talvirenkailla sulilla keleillä, paitsi toki sen, että joka päivä ei viitsi vaihdella edestakaisin. Ite vaihdan kitkat ihan samoin kuin tekisin nastojen kanssa ja päivittelen joka vuosi sitä, miten porukka viitsii niillä talvirenkailla ajella syyskuusta toukokuulle jopa Pääkaupunkiseudulla, kun parempiakin (ja halvempia) olisi tarjolla, eli kesärenkaat kesään, talvirenkaat talveen.
 
Keskustelu kitkat vs nastat on ollut samanlaista ainakin 20 vuotta, vaikka kitkarenkaatkin ovat kehittyneet radikaalisti vuosien mittaan. Samat kuskit, joiden mielestä kitkarenkailla on hankala pärjätä, kuitenkin ajelivat aikoinaan tyytyväisinä Nokian Hakkapeliitta seiskoilla, jotka TM 2019 talvirengastestissä Nordman 7 -nimellä osoittautuivat kokonaisuutena huonommiksi kuin parhaat kitkarenkaat olivat (CVC7). Totta kai ovat nastarenkaatkin parantuneet tässä vuosien mittaan huomattavasti, mutta kummastuttaa, minkälaisen pidon nykykuskit tarvitsevat, jos ei ominaisuuksiltaan melko moderneja nastarenkaita paremmat kitkarenkaat enää riitä.:hmm:
 
Keskustelu kitkat vs nastat on ollut samanlaista ainakin 20 vuotta, vaikka kitkarenkaatkin ovat kehittyneet radikaalisti vuosien mittaan. Samat kuskit, joiden mielestä kitkarenkailla on hankala pärjätä, kuitenkin ajelivat aikoinaan tyytyväisinä Nokian Hakkapeliitta seiskoilla, jotka TM 2019 talvirengastestissä Nordman 7 -nimellä osoittautuivat kokonaisuutena huonommiksi kuin parhaat kitkarenkaat olivat (CVC7). Totta kai ovat nastarenkaatkin parantuneet tässä vuosien mittaan huomattavasti, mutta kummastuttaa, minkälaisen pidon nykykuskit tarvitsevat, jos ei ominaisuuksiltaan melko moderneja nastarenkaita paremmat kitkarenkaat enää riitä.:hmm:
Ymmärrän tämän perusajatuksen, en ole juuri eri mieltä ja jaan ihmetyksesi. Onko kuitenkin varmasti niin, että Nordman 7 on ominaisuuksiltaan vastaava kuin Hakkapeliitta 7 oli? Sehän ei ole vielä sanottua sillä, että kuvio ja nastoitus ovat samat.

Karkeana vertauksena markkinoillahan on ollut aivan modernin ja laadukkaan näköisiä halpistalvirenkaita, joissa on pahimmillaan ollut heti huonompi pito kuin niiden alta pois heitetyissä romukuntoisissa laaturenkaissa. Enkä nyt tarkoita, että tästä olisi kysymys tämän tuotteen kohdalla vaan tarkoitan, että samasta kuviosta ei voi vielä päätellä juuri mitään. Pitäisi löytää vähintään valmistajan ilmoitus siitä, että renkaan rakenne ja materiaali yleisemminkin on sama, ja mielellään vertailukelpoista mittausdataa.
 
Ymmärrän tämän perusajatuksen, en ole juuri eri mieltä ja jaan ihmetyksesi. Onko kuitenkin varmasti niin, että Nordman 7 on ominaisuuksiltaan vastaava kuin Hakkapeliitta 7 oli? Sehän ei ole vielä sanottua sillä, että kuvio ja nastoitus ovat samat.

Karkeana vertauksena markkinoillahan on ollut aivan modernin ja laadukkaan näköisiä halpistalvirenkaita, joissa on pahimmillaan ollut heti huonompi pito kuin niiden alta pois heitetyissä romukuntoisissa laaturenkaissa. Enkä nyt tarkoita, että tästä olisi kysymys tämän tuotteen kohdalla vaan tarkoitan, että samasta kuviosta ei voi vielä päätellä juuri mitään. Pitäisi löytää vähintään valmistajan ilmoitus siitä, että renkaan rakenne ja materiaali yleisemminkin on sama, ja mielellään vertailukelpoista mittausdataa.
Sitä ei missään varmuudella sanota, että Nordman 7 olisi yksi yhteen samanlainen kuin Hakkapeliitta 7 oli. Tekisi mieli kuitenkin uskoa, että Nokian ei lähtisi olennaisesti huonontamaan esim. kumilaatua, koska myy Nordmaneja omalla merkillään eikä jollain geneerisellä valmistajaan heikosti yhdistettävällä merkillä. Huonon halpisrenkaan mainehaitta iskisi päämerkkiinkin. Nordman ei ole myöskään ollut mitenkään ihan erityisen halpa rengas. Moottori-lehti on sitä mieltä, että nämä vastaisivat toisiaan, mutta tuo ei ole koskaan ollut mikään kovin pitkälle teknologiaan uppoutuva lehti.

Sen verran asia rupesi kiinnostamaan, että kaivoin digiarkistosta TM:n talvirengasvertailun vuodelta 2010. Siinä oli testirenkaat samassa koossa 205/55/16 kuin v. 2019 vertailussa. Testiauto oli luonnollisesti erilainen, joten esim. jarrutusmatkojen mittaustulokset eivät ole vertailukelpoisia. Näissä Nordman on menestynyt paremmin kuin Hakkapeliitta aikoinaan. En tiedä voisiko jotain enemmän päätellä vierintävastustesti rullauskokeella 40-80 km/h, jossa Hakkapeliitta 7 ja Nordman 7 saivat rullauskokeissa täsmälleen saman tuloksen, 2,0 % polttoaineenkulutuksen kasvu. Tämän testin ei luulisi olevan niin suurissa määrin testiautosta kiinni, koska mitataan suhteellista, ei absoluuttista vaikutusta. Jos rullaustestit olisivat vertailukelpoiset, niin silloin kumiseoksessa ei pitäisi olla olennaista eroa.
 
Tänään tuli nähtyä SUV:ssa Hakkapeliitta kakkoset tuoreella paistoleimalla vuodelta 2002. Nastat oli nypitty, mutta kulutuspintaa hyvin jäljellä. Kyseistä rengasta mainostettiin "yhdistää nasta- ja kitkarenkaan parhaat puolet". Olisi näköjään ihan hyvin voinut olla, että yhdistää nasta-, kitka-, ja kesärenkaan parhaat puolet.
 
Pitäisi ostaa uudet talvirenkaat, ajot 99% pk-seudulla. Jos lumettomia talvia niin kuluuko nastat suhteessa nopeammin kuin kitkat? Jos kuluvat, niin montako talvea pitää ajaa että pito jäällä on kitkoilla parempi? Vai käykö noin renkaiden käyttöiän aikana ikinä?
 
Pitäs kanssa omaan takatuuppariin ostaa uudet talvirenkaat. Kattelin, että tuolla olis yhdessä liikkeessä minne ei varauksia oteta vaan pitäis jonotella - 629€ hakkapeliitta 9 (225-55-17) eli olis aika hyvä tarjous. *Hinnat sisältävät vannetyöt, tasapainotuksen ja alleasennuksen. *
 
oman 2013 mallisen Skodan uutena mukana tulleet Michelin nastat edelleen ihan uuden veroisen näköiset, taisi yksi nasta olla irronnut. Autolla on kuitenkin ajeltu jo 225tkm joten ovat kerenneet kilometrejä nähdä, sanoisin, että nastapyörät ei paljon kulu. Kumi lienee jo vähän kuivunut joten pito ei ole paras mahdollinen, jatketaan kuitenkin kestotestiä näillä vielä tänä talvena.
 
oman 2013 mallisen Skodan uutena mukana tulleet Michelin nastat edelleen ihan uuden veroisen näköiset, taisi yksi nasta olla irronnut. Autolla on kuitenkin ajeltu jo 225tkm joten ovat kerenneet kilometrejä nähdä, sanoisin, että nastapyörät ei paljon kulu. Kumi lienee jo vähän kuivunut joten pito ei ole paras mahdollinen, jatketaan kuitenkin kestotestiä näillä vielä tänä talvena.
Millähän päiväyksellä paistetut? Kuulostaa siltä, että seos kovettunut oikein kunnolla, nuo voi olla jo aika vaaralliset, mutta eihän sitä huomaa jos tottunut ajelemaan. Uusiin vaihtamalla ero vois kuitenkin olla aika huima.

Itse kitkoilla viimeiset kolme talvea ajanut varsin tyytyväisenä, meilläpäin kun suurimman osan talvesta teistö on nahkeahkon pakkaslumen peitossa ja tuollaisella pinnalla kitka on aika ylivoimainen pidoltaan. Viikko lumisen kauden kummallakin puolella kelit on kurjat, vetisen jäiset, mutta silloin tiet olleet niin peilijäässä ettei nastoillakaan oikein ole pitoa löytynyt.

Tälle talvea pitäisi kuitenkin renkaat uusia ja valinta on melko vaikea.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 286
Viestejä
4 507 952
Jäsenet
74 349
Uusin jäsen
maaniman

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom