Nasta -vai kitkarenkaat?

[HengaHox]

Sileällä jäällä nasta on selkeästi parempi. Eihän siitä pääse mihinkään. Karheammalla jäällä ero on jo aika pieni, ja kitkalla pärjää hyvin. Muissa tilanteissa kitka on sitten selkeästi parempi, kuten lumella. Itse luotan kyllä kitkan pitoon, se on jäälläkin ihan riittävä nykyrenkailla.

 

[renee]

Sileällä jäällä nasta on selkeästi parempi. Eihän siitä pääse mihinkään. Karheammalla jäällä ero on jo aika pieni, ja kitkalla pärjää hyvin. Muissa tilanteissa kitka on sitten selkeästi parempi, kuten lumella. Itse luotan kyllä kitkan pitoon, se on jäälläkin ihan riittävä nykyrenkailla.

Vesijää noin nollan tienoilla, niin siinä nasta pitää juuri ja juuri, kun ajaa kieli keskellä suuta. Kitkoille tämä keli on kyllä pahin mahdollinen, mutta katulaillisilla nastoillakaan ei tällaisella kelillä ajella kuin kesällä, joten en näe ongelmaa, ellei oikeasti kyse ole siitä että pääseekö mäen ylös vai ei.

 

[JuhaH]

Mulla on takana reilut parikyt talvea nastoilla pk-seudun vesi-jää-vesi-jää-satunnaista lunta... -keleissä ja nyt pari talvea on tullu ajettua kitkoilla. Paluuta nastoihin tuskin on. Itse en huomaa pidossa juurikaan eroja, kitkat on hiljaisemmat ja mulla ei ole ideologista tarvetta jyrsiä asfaltteja noilta muutenkin huonokuntoisilta ajoradoilta.

 

[Kautium]

ja mulla ei ole ideologista tarvetta jyrsiä asfaltteja noilta muutenkin huonokuntoisilta ajoradoilta.

Yritätkö tällä vihjailla, että joku käyttää nastarenkaita ideologian vuoksi?

 

[renee]

Yritätkö tällä vihjailla, että joku käyttää nastarenkaita ideologian vuoksi?

Onhan sitä kaikenlaista ideologiaa, vaikka se hullulta kuulostaakin. Olen ihan oikeasti törmännyt sellaiseen ideologiaan, että koska autoilijoilta kerätään niin korkeita maksuja, niin rullaillaan juuri tästä syystä nastoilla katkeraan loppuun asti

 

[Makos]

On muuten uskomaton näky, kun vesisade muodostaa aaltoja saksalaiseen sileään asfalttiin varsinkin loivassa alamäessä. Suomessahan vesi muodostuu kahdeksi joeksi juurikin renkaiden uriin, joita saa sitten olla väistelemässä vesiliirron takia. Tälleen vaan vinkkinä, että se minkä turvallisuudessa voittaa talvisäässä, menettää kesän kaatosateessa.

Kuva. aaltoja

 

[Ferriz]

On muuten uskomaton näky, kun vesisade muodostaa aaltoja saksalaiseen sileään asfalttiin varsinkin loivassa alamäessä. Suomessahan vesi muodostuu kahdeksi joeksi juurikin renkaiden uriin, joita saa sitten olla väistelemässä vesiliirron takia. Tälleen vaan vinkkinä, että se minkä turvallisuudessa voittaa talvisäässä, menettää kesän kaatosateessa.

Kuva. aaltoja

Vertasitko juuri saksalaista uutta asfalttia suomalaiseen useamman vuoden ikäiseen urautuneeseen? Nyt oli kaukaa haettu vertailupari. Vai meinaatko ettei suomalainen uusi asfaltti toimi sateella samoin kuin saksassa?

Toisekseen suomessa tiet rakennetaan vähän kallelleen ojiin ja katukivetyksiin päin, ihan vain sen takia että se vesi kerros poistuisi siitä tienpinnasta. Kun taas tuo saksan tie näyttää niin sileältä että se vesipatja jää haittaavaksi kerrokseksi tienpinnalle.

 

[Mariini]

Suomen tiet on ylikorostuneen paskassa kunnossa kun kitka/nasta suhde on jotain ~15/85 käytettävistä talvirenkaista.

Ei noita uria tulisi tätä tahtia jos se olis edes 60/40, jätettäisiin nuorille ja kokemattomille ne piikit. Mutta kun on "lahkoon" kasvanut since Nokian Hakkapeliitta niin mitään muuta kuin nastarengasta ei voi edes kuvitella.

 

[burmanm]

Suomen tiet on ylikorostuneen paskassa kunnossa kun kitka/nasta suhde on jotain ~15/85 käytettävistä talvirenkaista.

Kyllä ne tiet ovat paskassa kunnossa ihan huonosta ylläpidosta johtuen. Keväällä vaihdetut asfaltit ovat saaneet ensimmäiset urat jo ennen kuin talvirengaskausi on lähtenyt käyntiin, mutta onhan niistä aina helppo syyttää nastarenkaita.

 

[Ferriz]

Meinaatko ettei saksalaisessa tiessä olisi kaatoja?

Ei ainakaan kuvan perusteella. Tiedä sitten muuta.

 

[Ferriz]

Kyllä ne tiet ovat paskassa kunnossa ihan huonosta ylläpidosta johtuen. Keväällä vaihdetut asfaltit ovat saaneet ensimmäiset urat jo ennen kuin talvirengaskausi on lähtenyt käyntiin, mutta onhan niistä aina helppo syyttää nastarenkaita.

Jonossa ajetaan eikä osata hyödyntää koko tien leveyttä.

 

[Makos]

Vertasitko juuri saksalaista uutta asfalttia suomalaiseen useamman vuoden ikäiseen urautuneeseen? Nyt oli kaukaa haettu vertailupari. Vai meinaatko ettei suomalainen uusi asfaltti toimi sateella samoin kuin saksassa?

Toisekseen suomessa tiet rakennetaan vähän kallelleen ojiin ja katukivetyksiin päin, ihan vain sen takia että se vesi kerros poistuisi siitä tienpinnasta. Kun taas tuo saksan tie näyttää niin sileältä että se vesipatja jää haittaavaksi kerrokseksi tienpinnalle.

Kuva on kuvituskuva stackexchangesta otsikon "roll-waves" alta, mutta tosiaan tuo aaltoliike yhdistettynä tien imemättömyyteen tekevät ilmiöstä hypnoottisen varsinkin leveässä tiessä. Eiköhän se kaato siirrä vettä sivulle päin myös, mutta voimakkaammalla sateella poikkiaalto korostuu ikään kuin joku pesisi lattiaa letkun piiskaliikkeellä kauempana.

Kehä I:n asfalttia paikataan kovin usein vasta syyskuussa, jolloin sen sileä aika jää hyvin pieneksi.

 

[Pepo]

Väkisinhän ne urat tulee kun tiet pidetään sulina suolalla ja ajetaan nastoilla.

 

[Zigh]

Eli sulle ei vieläkään avautunut mitä on musta jää? Se nasta puree siihen joka tilanteessa, jos se on tarpeeksi ohutta, niin nasta menee siitä läpi -> kitka tuleekin asfalttikosketuksesta. Jos se ei ole tarpeeksi ohutta, niin nasta puree jäähän edelleen paremmin kuin kumi. Piikillä on suurempi kitkakerroin joka tapauksessa kuin kumissa. Mikäli ajat kitkarenkaalla, niin sen jään läpi se ei voi mennä. Jos taas puhutaan paksusta jäästä (mutta kuitenkin vielä tarpeeksi läpikuultavasta - se on se vinkki nyt sinulle mitä musta jää tarkoittaa) niin silloin verrataan kumin tai metallin+kumiseoksen raapimista.

Se että ajat 50tkm vuodessa ei tarkoita että ymmärrät mitä olet tekemässä. Sitähän yrität käyttää argumenttina, tajuamatta ettei se ole itsessään argumentti. Selitätkö seuraavaksi että lapsena kirjoitit lyijykynällä paljon opettajan käskystä, joten tiedät varmasti miten avaruusasemalla kannattaa kommunikoida? Autolla ajaminen ei korvaa edes niitä perusfysiikan opintoja.

Kun nyt rupesit perusfysiikasta puhumaan, niin jatketaan. Kitkarenkaan huonompi pito tulee esille vain silloin kun sattuu olemaan sellainen keli, jossa renkaan ja jään väliin muodostuu kitkasta johtuen mikrokokoluokkaa oleva vesikerros. Mitä enemmän pakkasta, sitä vähemmän tätä tapahtuu ja siten ero nastarenkaaseen tasottuu. Jossain vaiheessa kitka onkin jo nastarengasta parempi suuremman lamellimäärän ansiosta.

Kyllä ne tiet ovat paskassa kunnossa ihan huonosta ylläpidosta johtuen. Keväällä vaihdetut asfaltit ovat saaneet ensimmäiset urat jo ennen kuin talvirengaskausi on lähtenyt käyntiin, mutta onhan niistä aina helppo syyttää nastarenkaita.

Nyt en kyllä ymmärrä. Miten huonolla kunnossapidolla saadaan uuteen tiehen urat kesäkeleillä? En ole itse tällaiseen törmännyt.

Tosin näkee (kuulee) noita nastoja liikenteessä vielä juhannuksenakin.

 

[R3DgRu]

Ei se ole pelkästään ne urat vaan myös se, että asfaltti on paljon karkeampaa, koska siinä joudutaan käyttämään suurempirakeista kiviainesta. Jota joudutaan käyttämään, että se kestäisi edes hetken nastojen takia.

Näinpä nastarenkaista kärsitään epäsuorasti myös kesällä ja myös uudella asfaltilla. Lisäksi lämpimissä maissa joissa autot usein suunnitellaan, ei ole samaa ongelmaa, niin autojen äänieristys on monesti aika heikkoa.

 

[burmanm]

Kun nyt rupesit perusfysiikasta puhumaan, niin jatketaan. Kitkarenkaan huonompi pito tulee esille vain silloin kun sattuu olemaan sellainen keli, jossa renkaan ja jään väliin muodostuu kitkasta johtuen mikrokokoluokkaa oleva vesikerros. Mitä enemmän pakkasta, sitä vähemmän tätä tapahtuu ja siten ero nastarenkaaseen tasottuu. Jossain vaiheessa kitka onkin jo nastarengasta parempi suuremman lamellimäärän ansiosta.

Tuollaisessa lämpötilassa jossa kitka olisi nastaa tehokkaampi jäällä ei tosin enää ole kovin liukas jääkään, joten pahimpiin keleihin sillä ei ole vaikutusta. Toisekseen, tarpeeksi kylmään kun mennään niin kumiseoksen pehmeys alkaa myös kärsiä, joka vähentää myös lamellien toimivuutta. Kumpikin lämpötila taitaa tosin olla niin kylmä ettei niillä ole mitään muuta kuin teoreettista kiinnostusta.

Nyt en kyllä ymmärrä. Miten huonolla kunnossapidolla saadaan uuteen tiehen urat kesäkeleillä? En ole itse tällaiseen törmännyt.

Tie kuluu kun siitä ajetaan. Renkaat, myös ne nastattomat, kuluttavat tietä jatkuvasti ja ottavat siitä pieniä palasia pois. Sidosaineet heikentyvät auringonpaisteessa, tie pehmenee ja siitä irtoaa jälleen pieniä palasia. Lopulta se alkaa olemaan hieman oudon muotoinen, jolloin rasitus korostuu entisestään tiettyihin kohtiin ja se tie lähtee kulumaan vahvemmin niistä kohdista. Raskas liikenne kuluttaa myös tiestöä, paljon enemmän kuin haluat antaa ymmärtää.

Oletko huomannut että maissa, joissa ei käytetä nastarenkaita - tiestö kuluu myös? Kitkarenkaatkin Suomessa kuluttavat tiestöä, niissä on varsinkin hiekoitetuissa paikoissa hyvin paljon kiviä lamellien välissä - jotka raapivat siinä missä nastatkin. Suolaus pahentaa vielä tilannetta, jota taas käytetään jotta ei tarvitsisi niitä nastoja (ja saadaan tapettua vaikkapa luonto ympäriltä, kuten ympäristötietoiset talvipyöräilijät). Ei tähän ole olemassa helppoa ratkaisua jolla nykyisellä tienhoidolla saadaan tiestö pysymään hyvässä kunnossa.

 

[salamoi]

Oletko huomannut että maissa, joissa ei käytetä nastarenkaita - tiestö kuluu myös? Kitkarenkaatkin Suomessa kuluttavat tiestöä, niissä on varsinkin hiekoitetuissa paikoissa hyvin paljon kiviä lamellien välissä - jotka raapivat siinä missä nastatkin. Suolaus pahentaa vielä tilannetta, jota taas käytetään jotta ei tarvitsisi niitä nastoja (ja saadaan tapettua vaikkapa luonto ympäriltä, kuten ympäristötietoiset talvipyöräilijät). Ei tähän ole olemassa helppoa ratkaisua jolla nykyisellä tienhoidolla saadaan tiestö pysymään hyvässä kunnossa.

Yksi syy taitaa myös olla Suomen kapeat tiet/kaistat, joilla voi käytännössä ajaa tasan yhtä ajolinjaa pitkin. Varsinkaan raskaalla kalustolla ei voi paljoa kaistalla seilata, tai ollaan jo viivojen yli. Esim. Saksassa on leveämmät kaistat, joten kaikki eivät aja tasan samaa uraa pitkin -> tie kuluu tasaisemmin, eikä painu urien kohdalta. Toki myös roudalla, suolauksella ja nastojen käytöllä on oma vaikutuksensa.

Itsehän ostin tänä talvena nastakengätkin, ihan vaan koska ne pitävät paljon paremmin kuin mikään muu talvikenkä kevään jäisillä teillä. Ero on todella huomattava, kun nastakengillä pysyy pystyssä jyrkällä metsäpolullakin. Auton rengas nyt toimii vähän eri lailla, mutta vastaava etu siinäkin on nastoilla, jos puhutaan nimenomaan nollan lähellä esiintyvästä jäästä. Näitä jääkelejä taas on aika paljon etelärannikolla, joten ei kai se ihme ole, että moni haluaa ne nastat alle. Silti olen kyllä harkinnut seuraaviksi nakeiksi kitkoja, ihan vaan jo mielenkiinnostakin.

 

[Zigh]

Itsehän ostin tänä talvena nastakengätkin, ihan vaan koska ne pitävät paljon paremmin kuin mikään muu talvikenkä kevään jäisillä teillä. Ero on todella huomattava, kun nastakengillä pysyy pystyssä jyrkällä metsäpolullakin. Auton rengas nyt toimii vähän eri lailla, mutta vastaava etu siinäkin on nastoilla, jos puhutaan nimenomaan nollan lähellä esiintyvästä jäästä. Näitä jääkelejä taas on aika paljon etelärannikolla, joten ei kai se ihme ole, että moni haluaa ne nastat alle. Silti olen kyllä harkinnut seuraaviksi nakeiksi kitkoja, ihan vaan jo mielenkiinnostakin.

On mullakin nastalenkkarit talvella käytössä vaikka autossa onkin kitkat. Ei kenkiä ja renkaita voi vertailla keskenään. Jalka jos vähänkin lipsuu, saatat olla kumossa. Rengas jos vähän sutii, niin ei auto heti ole ojassa.

Kannattaa kokeilla kitkoja. Aika paljon kertoo se, että hyvin harva kitkoja kokeillut enää nastojen käyttäjäksi palaa.

 

[JuhaH]

Itsehän ostin tänä talvena nastakengätkin, ihan vaan koska ne pitävät paljon paremmin kuin mikään muu talvikenkä kevään jäisillä teillä. Ero on todella huomattava, kun nastakengillä pysyy pystyssä jyrkällä metsäpolullakin. Auton rengas nyt toimii vähän eri lailla, mutta vastaava etu siinäkin on nastoilla, jos puhutaan nimenomaan nollan lähellä esiintyvästä jäästä.

Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä, jotta voisit tehdä näiden osalta oikeasti vertailua? Vai onko kyseessä sama kuin monilla nastarengasfanaatikoilla, jotka vannovat nastojen nimeen, vaikkeivat ole ikinä edes kokeilleet kitkoja - ne kun ovat lähtökohtaisesti sellaista kuraa, ettei tarvitse edes kokeilla.

 

[Makos]

Tuollaisessa lämpötilassa jossa kitka olisi nastaa tehokkaampi jäällä ei tosin enää ole kovin liukas jääkään, joten pahimpiin keleihin sillä ei ole vaikutusta. Toisekseen, tarpeeksi kylmään kun mennään niin kumiseoksen pehmeys alkaa myös kärsiä, joka vähentää myös lamellien toimivuutta. Kumpikin lämpötila taitaa tosin olla niin kylmä ettei niillä ole mitään muuta kuin teoreettista kiinnostusta.



Tie kuluu kun siitä ajetaan. Renkaat, myös ne nastattomat, kuluttavat tietä jatkuvasti ja ottavat siitä pieniä palasia pois. Sidosaineet heikentyvät auringonpaisteessa, tie pehmenee ja siitä irtoaa jälleen pieniä palasia. Lopulta se alkaa olemaan hieman oudon muotoinen, jolloin rasitus korostuu entisestään tiettyihin kohtiin ja se tie lähtee kulumaan vahvemmin niistä kohdista. Raskas liikenne kuluttaa myös tiestöä, paljon enemmän kuin haluat antaa ymmärtää.

Oletko huomannut että maissa, joissa ei käytetä nastarenkaita - tiestö kuluu myös? Kitkarenkaatkin Suomessa kuluttavat tiestöä, niissä on varsinkin hiekoitetuissa paikoissa hyvin paljon kiviä lamellien välissä - jotka raapivat siinä missä nastatkin. Suolaus pahentaa vielä tilannetta, jota taas käytetään jotta ei tarvitsisi niitä nastoja (ja saadaan tapettua vaikkapa luonto ympäriltä, kuten ympäristötietoiset talvipyöräilijät). Ei tähän ole olemassa helppoa ratkaisua jolla nykyisellä tienhoidolla saadaan tiestö pysymään hyvässä kunnossa.

Belgiassa jossain Rochefortin seuduilla on tosi vanhoja kuluneita asfaltteja myös motarilla. Ja nehän täristää niinkuin suomalainen riisikakkuasfaltti, mutta ei niissäkään renkaan uraa ole, ei myöskään rekkakaistalla.

Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä, jotta voisit tehdä näiden osalta oikeasti vertailua? Vai onko kyseessä sama kuin monilla nastarengasfanaatikoilla, jotka vannovat nastojen nimeen, vaikkeivat ole ikinä edes kokeilleet kitkoja - ne kun ovat lähtökohtaisesti sellaista kuraa, ettei tarvitse edes kokeilla.

Monessa talvikengässä on "kitkapohja". Kaikenmaailman lamelleja näkyy muutenkin ja myös Continentalin brändillä

 

[Tach]

Aika monelta tuntuu unohtuvan se, että valtaosa ihmisistä valitsee nastan ihan sen hinnan vuoksi. Jos kitkat olisi yhtään halvempia niin vaihtaisin itsekin, mutta en noihin halpoihin kiinankitkoihin kyllä luota ollenkaan. Testatut laatumerkit sitten asia erikseen.

 

[Rhaegwynn]

Kannattaa kokeilla kitkoja. Aika paljon kertoo se, että hyvin harva kitkoja kokeillut enää nastojen käyttäjäksi palaa.

Viime talveksi tuli pyöräytettyä Nokia Hakkapeliitta 7 -sarjan tilalle Hakkapeliitta R3 -sarja enkä näe tarvetta laittaa nastoja takaisin alle.

 

[Makos]

Aika monelta tuntuu unohtuvan se, että valtaosa ihmisistä valitsee nastan ihan sen hinnan vuoksi. Jos kitkat olisi yhtään halvempia niin vaihtaisin itsekin, mutta en noihin halpoihin kiinankitkoihin kyllä luota ollenkaan. Testatut laatumerkit sitten asia erikseen.

tämähän se on, ynnä lisäksi vaihtoväli. Joka pitkänä tosin nastojen tapauksessa on pelkkää turvallisuuden illuusiota.

 

[Manakuski]

Suomen tiet on ylikorostuneen paskassa kunnossa kun kitka/nasta suhde on jotain ~15/85 käytettävistä talvirenkaista.

Ei noita uria tulisi tätä tahtia jos se olis edes 60/40, jätettäisiin nuorille ja kokemattomille ne piikit. Mutta kun on "lahkoon" kasvanut since Nokian Hakkapeliitta niin mitään muuta kuin nastarengasta ei voi edes kuvitella.

Älähän ny, onse kivaa lähtä peilijäältä Hakkapeliitta kaseilla ja nelivedolla kaasu pohjassa ilman, että sutii yhtään

 

[Makos]

Älähän ny, onse kivaa lähtä peilijäältä Hakkapeliitta kaseilla ja nelivedolla kaasu pohjassa ilman, että sutii yhtään

Kuinka monta nastalaunchia vaatii, että liikennevalojen peilijäästä ei enää kuvaansa näe

 

[Manakuski]

En nyt ymmärtänyt kysymystä, mutta sanotaanko näin, että nokialaisissa pysyy nastat hämmästyttävän hyvin paikoillaan kahden talven kovan ajon jälkeen. Tosin renkaat kuluvat loppuun kahdessa talvessa, kun tulee taksiin kilometrejä. Ja ei, ei sitä jatkuvasti paikoiltaan kaasu pohjassa lähdetä, ehkä kerran viikossa talven aikana huvikseen.

 

[Hammer Schultz]

Kuinka moni on vaihtanut "moderneista" kitkoista takaisin nastoihin? Tarkoitan moderneilla nyt vaikkapa 5v tai uudemmat, kehitys kun on mennyt näissä huimaa vauhtia eteenpäin.

 

[burmanm]

Viime talveksi tuli pyöräytettyä Nokia Hakkapeliitta 7 -sarjan tilalle Hakkapeliitta R3 -sarja enkä näe tarvetta laittaa nastoja takaisin alle.

R3 on kyllä sellainen syy, että vaihtaisin heti takaisin nastoihin jos vaan autossa olisi äänieristys.

Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä, jotta voisit tehdä näiden osalta oikeasti vertailua? Vai onko kyseessä sama kuin monilla nastarengasfanaatikoilla, jotka vannovat nastojen nimeen, vaikkeivat ole ikinä edes kokeilleet kitkoja - ne kun ovat lähtökohtaisesti sellaista kuraa, ettei tarvitse edes kokeilla.

Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä? Mulla ainakin sellaiset on, mutta ihan vitsit ne on jäällä. Joo, parempia kuin kesälenkkarit, mutta ei ne liukkaaseen jäähän pure, hyvin voi valua kokonaisen mäen alas (kuten tuli tänä keväänä tehtyä useamman kerran, ei siinä mitään kengillä pysähdytä).

 

[Makos]

En nyt ymmärtänyt kysymystä, mutta sanotaanko näin, että nokialaisissa pysyy nastat hämmästyttävän hyvin paikoillaan kahden talven kovan ajon jälkeen. Tosin renkaat kuluvat loppuun kahdessa talvessa, kun tulee taksiin kilometrejä. Ja ei, ei sitä jatkuvasti paikoiltaan kaasu pohjassa lähdetä, ehkä kerran viikossa talven aikana huvikseen.

Tarkoitus oli sanoa, että peilijää ei ole enää peilijää, kun siinä ajetaan nastarenkailla. Yle:n MOT-ohjelmassa mainitun mukaan tie ei pääse myöskään kiillottumaan, mikäli nastojen osuus on vähintään 50%.

Kitkarengasradalla so. 0% radalla suurin kiillottuminen mitattiin 15-20% muutoksena kitkakertoimessa, mutta ilmiö oli läsnä vain nollakelissä.*


Helsingin kaupungin tavoite on vähentää nastojen käyttö 30% vuonna 2030, kun se nykyisellään on noin 70%.

*)

Nokian Renkaat - Yhteisö is currently unavailable

**)

Nastat vai kitkat?

Helsingin kaupunki selvittää nastarenkaiden käytön rajoittamisperiaatteita.

www.hel.fi

 

[Rhaegwynn]

R3 on kyllä sellainen syy, että vaihtaisin heti takaisin nastoihin jos vaan autossa olisi äänieristys.

Eipä tuon bemarin kanssa ole ollut mitään ongelmia R3:n kanssa.

 

[Kvarkki]

R3 on kyllä sellainen syy, että vaihtaisin heti takaisin nastoihin jos vaan autossa olisi äänieristys.

OT: Nokian renkaat auton alla on kyllä tätä nykyä sellainen syy, että syytä siirtyä bussin käyttäjäksi ja holhouksen alaiseksi R2:t oli veltot ja vollotti ikävästi kuluneemmalla asfaltilla, toki Hakka7:t oli vielä pahemmat vollottajat.

 

[Mariini]

Ei ole pakko ostaa huonompaa kalliimmalla. Jos haluaa kallista/hyvää, ostaa Conti/Mich.

Jos haluaa hyvää laatua hintatietoisesti, Goodyear/Hankook.

 

[burmanm]

OT: Nokian renkaat auton alla on kyllä tätä nykyä sellainen syy, että syytä siirtyä bussin käyttäjäksi ja holhouksen alaiseksi R2:t oli veltot ja vollotti ikävästi kuluneemmalla asfaltilla, toki Hakka7:t oli vielä pahemmat vollottajat.

Ei mulla varsinaisesti pahaa sanottavaa Nokian nastoista ole ikinä ollut, mutta nuo R3:t ovat todella veltot. Tokihan niissä on hyvä pito, mutta aika ikävä kompromissi.

 

[Tonnin Seteli]

Kannattaa kokeilla kitkoja. Aika paljon kertoo se, että hyvin harva kitkoja kokeillut enää nastojen käyttäjäksi palaa.

Nyt joku roti näihin juttuihin. Jos noin olisi, kitkarenkaiden markkinaosuus Suomen talvirengasmarkkinoilla olisi vähintään 90%. Omassa rinnakkaisuniversumissani se on käsittääkseni yhä alle 20%.

Juu, minäkin osaan ajaa nastattomilla eikä minua pelota ajaa talvella kitkoilla. Olen silti toistaiseksi ostanut omaan henkilökohtaiseen käyttööni oikeasti julkisessa liikenteessä käytettäviin autoihin(perävitussa juoksumatka vuodessa ajettavaa maasturin räyhää ei voi laskea, ja siinäkin on ideana ajaa kitkoilla läpi vuoden) vain nastallisia talvirenkaita. Olen havainnut, että aika moni toisin toiminut on tehnyt niin siksi, että heitä jotenkin häiritsee koettu nastojen ääni ja haluavat jonkinlaista premiumauton tunnelmaa tojotaansa. Ei siis aina siksi, että olisivat kokeneet pidon yhtäläiseksi tai halunneet suojella hengitysilmaa tai vähentää päällysteen kulumista.

 

[Harb]

Ei mulla varsinaisesti pahaa sanottavaa Nokian nastoista ole ikinä ollut, mutta nuo R3:t ovat todella veltot. Tokihan niissä on hyvä pito, mutta aika ikävä kompromissi.

Katselin tuossa uusia kitkoja ja olin yllättynyt näistä Nokian R3:sta kun niissä on A-luokan vierintävastusluokitus. Useissa kitkoissa on C tai D.

Se ei oikein sovi yhteen tuon pehmeyden kanssa, josta olen kyllä kuullut paljon palautetta.

Patteriautoon kun pitäis vaihtaa renkaat niin pitää tuota vierintävastustakin katsella.

 

[burmanm]

Katselin tuossa uusia kitkoja ja olin yllättynyt näistä Nokian R3:sta kun niissä on A-luokan vierintävastusluokitus. Useissa kitkoissa on C tai D.
Se ei oikein sovi yhteen tuon pehmeyden kanssa, josta olen kyllä kuullut paljon palautetta.

Eikös tuo riipu koosta ja siitä onko käytössä uudet vai vanhat EU-merkinnät? 235/45R18 98T XL koossa ainakin näytti B-luokkaa R3:lle.

 

[Harb]

Eikös tuo riipu koosta ja siitä onko käytössä uudet vai vanhat EU-merkinnät? 235/45R18 98T XL koossa ainakin näytti B-luokkaa R3:lle.

Joo, niin varmaan onkin. 155/70R19 näyttää A-luokkaa (BMW i3). Tosiaan Contin, Pirellin ja Michelinit vastaavat on C- tai D.

Kuvittelisi että rengasliikkeellä on samat merkinnät käytössä kaikille myynnissä oleville renkaille mutta vähän kyllä huolestuttaa että ei. Mistäköhän sen erottaa?

 

[Zigh]

Katselin tuossa uusia kitkoja ja olin yllättynyt näistä Nokian R3:sta kun niissä on A-luokan vierintävastusluokitus. Useissa kitkoissa on C tai D.

Se ei oikein sovi yhteen tuon pehmeyden kanssa, josta olen kyllä kuullut paljon palautetta.

Kyllähän se pehmeämpi kumiseos rullaa paremmin etenkin Suomen karkeilla pinnoilla. Kitkoilla yleensä aina parempi vierintävastusluokitus kuin kesärenkailla.

 

[Harb]

Kyllähän se pehmeämpi kumiseos rullaa paremmin etenkin Suomen karkeilla pinnoilla. Kitkoilla yleensä aina parempi vierintävastusluokitus kuin kesärenkailla.

Tämä ei kyllä uppoa mun kaaliin mitenkään mutta ilmeisesti fysiikan opinnot ovat jääneet liian vähäisiksi. Et ole kyllä ensimmäinen joka sitä sanoo. Miksi pehmeämpi kumiseos rullaisi paremmin karkealla (tai kovalla) pinnalla? Oma kokemus on enemmän pyörän renkaista ja rullaluistimista ja niissä kyllä kova kumiseos lähtökohtaisesti rullaa paremmin. Mitä kovempi pinta niin sitä pienempi ero mutta kova kuitenkin rullaisi paremmin.

Olen kuvitellut että talvirenkaiden pienempi vierintävastus johtuu niiden kapeudesta verrattuna kesänakkeihin.

 

[Zigh]

Tämä ei kyllä uppoa mun kaaliin mitenkään mutta ilmeisesti fysiikan opinnot ovat jääneet liian vähäisiksi. Et ole kyllä ensimmäinen joka sitä sanoo. Miksi pehmeämpi kumiseos rullaisi paremmin karkealla (tai kovalla) pinnalla? Oma kokemus on enemmän pyörän renkaista ja rullaluistimista ja niissä kyllä kova kumiseos lähtökohtaisesti rullaa paremmin. Mitä kovempi pinta niin sitä pienempi ero mutta kova kuitenkin rullaisi paremmin.

En nyt löydä mitään artikkelia aiheesta mutta jotenkin näin se (muistaakseni) menee:
Kova rengas joutuu nousemaan jokaisen pikkiriikkisimmänkin pinnanmuodon yli siinä missä sopivan pehmeä rengas muotoutuu näihin pinnan epätasaisuuksiin. Eli kova rengas tekee enemmän ylös-alas liikettä kun taas pehmeämpi rengas rullaa tasaisemmin eteenpän. Tämä näkyy siten, että esim. polkupyörällä kova rengas täristää ja autolla ääni lisääntyy. Tietysti tämä pätee vain juuri sopivan pehmeällä renkaalla, koska liian pehmeä taas ei enää säilytä pyöreää muotoaan rullatessaan, jolloin energiaa häviää renkaan jatkuvaan muodonmuutokseen.

 

[TommiZeliard]

Nyt joku roti näihin juttuihin. Jos noin olisi, kitkarenkaiden markkinaosuus Suomen talvirengasmarkkinoilla olisi vähintään 90%. Omassa rinnakkaisuniversumissani se on käsittääkseni yhä alle 20%.

Juu, minäkin osaan ajaa nastattomilla eikä minua pelota ajaa talvella kitkoilla. Olen silti toistaiseksi ostanut omaan henkilökohtaiseen käyttööni oikeasti julkisessa liikenteessä käytettäviin autoihin(perävitussa juoksumatka vuodessa ajettavaa maasturin räyhää ei voi laskea, ja siinäkin on ideana ajaa kitkoilla läpi vuoden) vain nastallisia talvirenkaita. Olen havainnut, että aika moni toisin toiminut on tehnyt niin siksi, että heitä jotenkin häiritsee koettu nastojen ääni ja haluavat jonkinlaista premiumauton tunnelmaa tojotaansa. Ei siis aina siksi, että olisivat kokeneet pidon yhtäläiseksi tai halunneet suojella hengitysilmaa tai vähentää päällysteen kulumista.

Tuoreena kuskina 90-luvulla ajaminen oli niin uutta ja mahtavaa, ettei nastarenkaiden rapina/jyrinä haitannut yhtään halvoillakaan autoilla. Toki kesärenkaiden vaihto oli aina juhlan paikka, mutta nastat eivät vielä ärsyttäneet.

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin tuli ajettua Espoo-Pori/Tampere -välejä kolmella eri S80 Volvolla. Uudemmissa oli laminoidut sivuikkunat, mutta silti hiljaisin nastarengasmelun suhteen oli jenkkimarkkinoita silmälläpitäen jousitettu ja 15"-rengastettu -98 S80. Siinä eivät nastat rapisseet sisälle asti ja keskustelu etu- ja takapenkkiläisten välillä oli harvinaisen vaivatonta. Noiden volvoiluiden jälkeen omien autojen nastat alkoivat käydä hermoon yhä enemmän ja enemmän.

Vuonna 2007 ostin ensimmäiset kitkat ja paluuta nastoihin ei ole. Muuten joutuisin ostamaan auton 50-60 k€:n hintaluokasta. Nyt on riittänyt puolihintainen Finikor äänieristetty -16 Auris TS hybrid@205/55R16. Toisaalta tässä 14 vuoden kitkailun aikana on tullut muitakin perusteita välttää nastoja, mm. tyttären infektioastma, joten enää en ostaisi nastoja edes siihen tuplahintaiseen autoon. Lisäksi kitkojen vaihtoaikataulun joustavuus on mukava bonus. Vaihdan itse vuosittain kahdesti renkaat 4-6:een autoon, joten helpottaa kummasti, kun ei tarvitse omia vaihtaa siinä ryysiksessä.

Nykyään itselleni kaksi suurinta perustetta ajaa kitkoilla ovat 20-30 k€:n säästö auton hinnassa sekä hengitysilma. Pito on märällä jäällä nastoja heikompi, mutta toistaiseksi olen pärjännyt ilman ongelmia. Keliä ja liikennettä pitää lukea/ennakoida risteysalueilla/kohtaamisissa hieman enemmän, mutta matkan keskinopeuteen sillä ei ole mitattavaa vaikutusta.

Olen ajanut kaksi kertaa tieltä ulos. Ensimmäinen kerta tapahtui nastarenkailla, kun en päässyt pakkaslumipeitteistä jäistä mäkeä ylös, jolloin valuin neljä pyörää lukossa perä edellä ojaan. Toinen kerta tapahtui reilut 20 v sitten kesällä kesärenkailla, kun Kehä kakkosta ei vielä oltu avattu liikenteelle, mutta pintaa oli vedetty joitakin satoja metrejä. Onnistuin sentään tähtäämään kahden betoniporsaan väliin ja pudotusta tieltä penkkaan oli vain 10 cm, niin auto säilyi ehjänä. Siinä yltiöpäisyys yhdistyi vauhtisokeuteen ja liukkaaseen uuteen pintaan. On se vaan hassua, että tuolloin ei kitka riittänyt pysyä tiellä kesäkuivalla, ja taas tuota seuraavat 21 vuotta olen pysynyt pois penkoista, vaikka on kitkat ja märkää jäätä.

 

[Harb]

En nyt löydä mitään artikkelia aiheesta mutta jotenkin näin se (muistaakseni) menee:
Kova rengas joutuu nousemaan jokaisen pikkiriikkisimmänkin pinnanmuodon yli siinä missä sopivan pehmeä rengas muotoutuu näihin pinnan epätasaisuuksiin. Eli kova rengas tekee enemmän ylös-alas liikettä kun taas pehmeämpi rengas rullaa tasaisemmin eteenpän. Tämä näkyy siten, että esim. polkupyörällä kova rengas täristää ja autolla ääni lisääntyy. Tietysti tämä pätee vain juuri sopivan pehmeällä renkaalla, koska liian pehmeä taas ei enää säilytä pyöreää muotoaan rullatessaan, jolloin energiaa häviää renkaan jatkuvaan muodonmuutokseen.

Hyvä selitys mutta se ei oikein vakuuta tässä yhteydessä. Tai ainakin se olisi tosi teoreettinen.

Loogisesta näkökulmasta: Kesärenkaissa on panostettu paljon vierintävastuksen vähentämiseen. Miksi markkinoilla ei ole sitten paljon kitkarenkaan tapaisia renkaita joissa olisi optimaalinen vierintävastus vaikka kenties pienempi maksiminopeus

Rakenteellisesta näkökulmasta: Pehmeä ja suurilamellinen rengas aiheuttaa jatkuvasti muodonmuutokseen kuluvaa energiaa. Mikäli epätasaisuus on suurempaa niin sitä kuluu vielä enemmän.

Mutta tämä ei tosiaan ole mun erityisosaamisaluetta.

 

[Tonnin Seteli]

Miksi markkinoilla ei ole sitten paljon kitkarenkaan tapaisia renkaita joissa olisi optimaalinen vierintävastus vaikka kenties pienempi maksiminopeus

Renkaiden nopeusluokka tulee käsittääkseni lakitekniseksi esteeksi henkilöauton renkaissa. Talvirenkaissa sallitaan poiketa minimistä.

En nyt tiedä onko sillä mitään relevanssia jonkin tällaisen erikoisrenkaan konseptin kannalta.

 

[TommiZeliard]

Hyvä selitys mutta se ei oikein vakuuta tässä yhteydessä. Tai ainakin se olisi tosi teoreettinen.

Loogisesta näkökulmasta: Kesärenkaissa on panostettu paljon vierintävastuksen vähentämiseen. Miksi markkinoilla ei ole sitten paljon kitkarenkaan tapaisia renkaita joissa olisi optimaalinen vierintävastus vaikka kenties pienempi maksiminopeus

Rakenteellisesta näkökulmasta: Pehmeä ja suurilamellinen rengas aiheuttaa jatkuvasti muodonmuutokseen kuluvaa energiaa. Mikäli epätasaisuus on suurempaa niin sitä kuluu vielä enemmän.

Mutta tämä ei tosiaan ole mun erityisosaamisaluetta.

Kesärenkaisiin halutaan:

1. kitkarengasta parempi kilometritulos kuivalla ja lämpimällä asvaltilla (kestävällä yhdisteellä on suurempi kulutuspinnan hystereesi -> vierinvastus kasvaa)

2. jämäkkä hallittavuus äkkitilanteissa (järeämpi ja monikerroksinen vyörakenne sekä sivuseinämät -> hystereesi kasvaa -> vierinvastus kasvaa)

3. lyhyet jarrustusmatkat asvaltilla (parempi pito -> adheesio kulutuspinnan ja tien välillä kasvaa -> vierinvastus kasvaa)

Vierinvastuksesta lähes 90 % aiheutuu hystereesistä, joten 1. ja 2. kohta vaikuttavat eniten. Sitten kitkarenkaissa on vielä erittäin tiheä lamellointi, mikä mikä vähentää hystereesiä ja siten vierinvastusta. Rengas "kävelee" notkeasti pienen pienillä puujaloilla, jolloin kulutuspinnan muodonmuutoshäviöt ovat pienempiä.

Kompromisseja siellä ja täällä.

 

[akuko90]

Kesärenkaisiin halutaan:

1. kitkarengasta parempi kilometritulos kuivalla ja lämpimällä asvaltilla (kestävällä yhdisteellä on suurempi kulutuspinnan hystereesi -> vierinvastus kasvaa)

2. jämäkkä hallittavuus äkkitilanteissa (järeämpi ja monikerroksinen vyörakenne sekä sivuseinämät -> hystereesi kasvaa -> vierinvastus kasvaa)

3. lyhyet jarrustusmatkat asvaltilla (parempi pito -> adheesio kulutuspinnan ja tien välillä kasvaa -> vierinvastus kasvaa)

Vierinvastuksesta lähes 90 % aiheutuu hystereesistä, joten 1. ja 2. kohta vaikuttavat eniten. Sitten kitkarenkaissa on vielä erittäin tiheä lamellointi, mikä mikä vähentää hystereesiä ja siten vierinvastusta. Rengas "kävelee" notkeasti pienen pienillä puujaloilla, jolloin kulutuspinnan muodonmuutoshäviöt ovat pienempiä.

Kompromisseja siellä ja täällä.

Mulla on kokemusta saman bensahybridin kanssa uudesta asti ajetuista Conti Viking Contact 7 kitkoista ja Eco contact 6 205/55r16 identtisillä vanteilla. Kyllä nuo kesärenkaat vaan paljon paremmin rullaa, jonka johdosta enemmän täyssähköajoa suhteessa moottorin käyttöön. Kulutus tippuu samoilla nopeuksilla muutaman desin matka-ajossa näillä +0-5 asteen keleillä. On noi kesärenkaat kyllä äänekkäämmät, mutta ei häiritsevästi ainakaan tässä autossa.

Joku sporttisempi kesärengas voi toki kuluttaa yhtä paljon tai enemmän kuin kitkat.

Silti myös nämä Eco Contactit tuntuu hyvinkin sporttisilta verrattuna kitkoihin. Kitkat antaa vähän periksi mutkissa ja tuntuu muutenkin "tahmeilta" paljaalla asvaltilla.

 

[Harb]

Joku sporttisempi kesärengas voi toki kuluttaa yhtä paljon tai enemmän kuin kitkat.

Mä yritin löytää jotain järkevää matskua asian suhteen mutta ei oikein löytynyt. Aika useassa paikassa mainittiin että kitkarenkaan kulutus voi olla jopa pienempi kuin kesärenkaan johtuen siican ja lamellien vaikutuksesta hystereesiin mutta mitään konkreettista asiaan liittyen ei löytynyt. On siis vähän epäselvää että tarkoitettiinko muuten samanlaisten renkaiden vertailua vai erilaisten. Samoin mainittiin että kulutus saattaa olla kymmeniä prosentteja korkeampi uudessa renkaassa kuin käytetyssä.

Yritin myös ymmärtää että miten nuo EU:n renkaiden taloudellisuusmerkinnät toimivat mutta niistäkään ei helposti löytynyt tietoa että ovatko ne vertailukelpoisia erilaisten renkaiden välillä (talvi/kesä, mitat). Pitäisi varmaan lukea tekninen specificaatio mutta en ole vielä saanut aikaiseksi..

 

[TommiZeliard]

Mä yritin löytää jotain järkevää matskua asian suhteen mutta ei oikein löytynyt. Aika useassa paikassa mainittiin että kitkarenkaan kulutus voi olla jopa pienempi kuin kesärenkaan johtuen siican ja lamellien vaikutuksesta hystereesiin mutta mitään konkreettista asiaan liittyen ei löytynyt. On siis vähän epäselvää että tarkoitettiinko muuten samanlaisten renkaiden vertailua vai erilaisten. Samoin mainittiin että kulutus saattaa olla kymmeniä prosentteja korkeampi uudessa renkaassa kuin käytetyssä.

Yritin myös ymmärtää että miten nuo EU:n renkaiden taloudellisuusmerkinnät toimivat mutta niistäkään ei helposti löytynyt tietoa että ovatko ne vertailukelpoisia erilaisten renkaiden välillä (talvi/kesä, mitat). Pitäisi varmaan lukea tekninen specificaatio mutta en ole vielä saanut aikaiseksi..

EU-merkinnät ovat ihan samoja talvi-/kesänakeille ja kaikille mitoille. Ainoa erottelu on henkilöautot (C1), pakut (C2) ja raskas (C3).

Henkilöautoille:
A, <= 6,5 N/kN
B, 6,6 - 7,7
C, 7,8 - 9,0
D, 9,1 - 10,5
E, >= 10,6

Eli A-merkinnällä vierinvastuskerroin on korkeintaan 0,0065. Silloin 1235 kg Mii kuluttaa vierimisen voittamiseksi 1235 * 9,81 * 0,0065 * 100 / 3,6 /1000 = 2,19 kWh/100 km. E-merkinnän renkailla kuluu 3,57 kWh/100 km, eli 1,38 kWh/100 km enemmän. Akusta kuluu vielä enemmän, koska pitää jakaa hyötysuhteella. Isoja eroja, kun koko kippo vie kesällä hitaassa ajossa 6-8 kWh/100 km.


@akuko90 Erikoinen tulos, muttei mahdoton. Luultavasti kesärenkaat olivat niin paljon kuluneemmat, että ajoivat kitkojen edusta ohi. Mittasitko urasyvyydet? Kitkoissa on uutena noin milli enemmän, mutta oliko ero suurentunut? Sitten on vielä dynaaminen ajo. Kitkat kärsivät siitä enemmän, sanovat slurps vaan, kun lamellit taipuvat ja energiaa kuluu.

 

[Tellervo]

Mulla on kokemusta saman bensahybridin kanssa uudesta asti ajetuista Conti Viking Contact 7 kitkoista ja Eco contact 6 205/55r16 identtisillä vanteilla. Kyllä nuo kesärenkaat vaan paljon paremmin rullaa, jonka johdosta enemmän täyssähköajoa suhteessa moottorin käyttöön. Kulutus tippuu samoilla nopeuksilla muutaman desin matka-ajossa näillä +0-5 asteen keleillä. On noi kesärenkaat kyllä äänekkäämmät, mutta ei häiritsevästi ainakaan tässä autossa.

Kerropas vähän mittausjärjestelystä.

Jos matka on mitattu auton matkamittarilla, tulokset voi mielestäni mitätöidä. Pitäisi tietää renkaan vierintäsäde, jos haluaisi näin pieniä eroja mittailla. Vierintäsäteestä voisi laskea todellisen ajetun matkan. Vierintäsäde on vaan siitä hankala suure, koska se ei ole mitään fyysinen mitta, vaan siihen vaikuttaa renkaan halkaisijan lisäksi mm. rengaspaine ja kumin kovuus.

Jos tulos on havaittu tietyllä matkalla eli pisteen A ja B välillä, voidaan vierintäsäde unohtaa. Tällöinkin on lähes mahdotonta vakioida esimerkiksi tuulen suunta ja voimakkuus, auton kuormaus, ajotapa jne. Suurin autoon kohdistuva vastusvoima on ilmanvastus ja myötä-/vastatuuli vaikuttaa siihen ratkaisevasti.

 

[akuko90]

@TommiZeliard

Kitkoilla ei ole tullut yhtään dynaamisesti ajettua aiemmin mainituista syystä. Jäällä toki tullut nautittua/ihmeteltyä mahtavaa pitoa.

Aika EU merkintöjen mukaisestihan tuo vertailu sitten meni. Premium Contact olisi jo testivoittajakitkojen tasolla ja halppismerkit näyttää menevän C-D akselille ottaen vähän takkiin märkäpidossa. No onneksi 16 tuumaiset ei vielä niin paljon enempää kalliimmilta merkeiltä maksa.

Ecocontact 6:
• Taloudellisuus: A
• Märkäpito: A
• Ohiajomelu: 71 dB

Viking Contact:
•Taloudellisuus: C
• Märkäpito: E
• Ohiajomelu: 71 dB

Tuossa vielä "normaali" rengas
Premiumcontact 6
• Taloudellisuus: C
• Märkäpito: A
• Ohiajomelu: 71 dB

Michelin X-Ice Snow
•Taloudellisuus: C
• Märkäpito: F
• Ohiajomelu: 69 dB

Tullut pistettyä Fuelioon renkaanvaihdot omina huoltoinaan, joten dataakin löytyy:

Ecocontact 6 kesä reilu 7000 km. Eturenkaissa pintaa 5mm takarenkaissa vajaa 6mm. En valitettavasti tajunnut mitata lähtömittaa.

VC7 8 mm -> 7 mm ensimmäisenä talvena 10000 km eturenkaina vetävällä akselilla. Toisesta VC 7 parista taas eturenkaina hävisi ensimmäiset 0.5 mm ensimmäisellä 2000 km. Maalitussit kulutuspinnalla näkyy kyllä kuitenkin edelleen himmeästi.

 

[akuko90]

Kerropas vähän mittausjärjestelystä.

Jos matka on mitattu auton matkamittarilla, tulokset voi mielestäni mitätöidä. Pitäisi tietää renkaan vierintäsäde, jos haluaisi näin pieniä eroja mittailla. Vierintäsäteestä voisi laskea todellisen ajetun matkan. Vierintäsäde on vaan siitä hankala suure, koska se ei ole mitään fyysinen mitta, vaan siihen vaikuttaa renkaan halkaisijan lisäksi mm. rengaspaine ja kumin kovuus.

Jos tulos on havaittu tietyllä matkalla eli pisteen A ja B välillä, voidaan vierintäsäde unohtaa. Tällöinkin on lähes mahdotonta vakioida esimerkiksi tuulen suunta ja voimakkuus, auton kuormaus, ajotapa jne. Suurin autoon kohdistuva vastusvoima on ilmanvastus ja myötä-/vastatuuli vaikuttaa siihen ratkaisevasti.

Auton sähköinen toimintamatka taajamassa kasvaa huomattavasti. Tämän huomaa esim. 50 alueella vakkari päällä kun aloitetaan samasta paikasta lähellä akun yläkolmannesta. Kitkoilla ollaan akun alakolmanneksella huomattavasti aiemmin, jolloin polttomoottori käynnistetään. Kai tätä voisi persdynoksikin kutsua, mutta täsmää eu merkintöjen kanssa.

Seuraamalla tankkikulutuksia. Toki tähän vaikuttaa enemmän myös lämpötila ja erityisesti millaista ajoa.

Spoileri: Vuoden kulutukset

Tänään heitin ~40 kilometrin kauppalenkin ja ajotietokone näytti kotipihassa 3.8 l/100km kesärenkailla vaikka vähän sporttimoodillakin kiihdyttelin. Kitkoilla olisi jäänyt reiluun neljään. Toki tällä reitillä on mäkistä 60 aluetta, jossa voi maksimoida sähköajon määrän pienellä luovuudella hetkittäisessä nopeudessa. Tuossa analyysit tuosta tähän asti minimitankista ja ajotietokoneen tarkkuudesta.

Autosi polttoaineen kulutus

Juhannusautoilut 2019 RAV4-hybridillä, tankilta laskettuna näytti 5,44 l/ 100 km, auton ilmoittama 5,49 (tosin ei ihan samalta matkalta). Auto raportoi polttoaineenkulutuksen ulospäin millilitran tarkkuudella, niin eiköhän se osaa auton näytöllekin oikean lukeman antaa. Total distance: 838.778...

bbs.io-tech.fi