Vesijää noin nollan tienoilla, niin siinä nasta pitää juuri ja juuri, kun ajaa kieli keskellä suuta. Kitkoille tämä keli on kyllä pahin mahdollinen, mutta katulaillisilla nastoillakaan ei tällaisella kelillä ajella kuin kesällä, joten en näe ongelmaa, ellei oikeasti kyse ole siitä että pääseekö mäen ylös vai ei.
Yritätkö tällä vihjailla, että joku käyttää nastarenkaita ideologian vuoksi?
Onhan sitä kaikenlaista ideologiaa, vaikka se hullulta kuulostaakin. Olen ihan oikeasti törmännyt sellaiseen ideologiaan, että koska autoilijoilta kerätään niin korkeita maksuja, niin rullaillaan juuri tästä syystä nastoilla katkeraan loppuun asti
Vertasitko juuri saksalaista uutta asfalttia suomalaiseen useamman vuoden ikäiseen urautuneeseen? Nyt oli kaukaa haettu vertailupari. Vai meinaatko ettei suomalainen uusi asfaltti toimi sateella samoin kuin saksassa?On muuten uskomaton näky, kun vesisade muodostaa aaltoja saksalaiseen sileään asfalttiin varsinkin loivassa alamäessä. Suomessahan vesi muodostuu kahdeksi joeksi juurikin renkaiden uriin, joita saa sitten olla väistelemässä vesiliirron takia. Tälleen vaan vinkkinä, että se minkä turvallisuudessa voittaa talvisäässä, menettää kesän kaatosateessa.
Kuva. aaltoja
Kyllä ne tiet ovat paskassa kunnossa ihan huonosta ylläpidosta johtuen. Keväällä vaihdetut asfaltit ovat saaneet ensimmäiset urat jo ennen kuin talvirengaskausi on lähtenyt käyntiin, mutta onhan niistä aina helppo syyttää nastarenkaita.
Ei ainakaan kuvan perusteella. Tiedä sitten muuta.
Jonossa ajetaan eikä osata hyödyntää koko tien leveyttä.
Kuva on kuvituskuva stackexchangesta otsikon "roll-waves" alta, mutta tosiaan tuo aaltoliike yhdistettynä tien imemättömyyteen tekevät ilmiöstä hypnoottisen varsinkin leveässä tiessä. Eiköhän se kaato siirrä vettä sivulle päin myös, mutta voimakkaammalla sateella poikkiaalto korostuu ikään kuin joku pesisi lattiaa letkun piiskaliikkeellä kauempana.
Kun nyt rupesit perusfysiikasta puhumaan, niin jatketaan. Kitkarenkaan huonompi pito tulee esille vain silloin kun sattuu olemaan sellainen keli, jossa renkaan ja jään väliin muodostuu kitkasta johtuen mikrokokoluokkaa oleva vesikerros. Mitä enemmän pakkasta, sitä vähemmän tätä tapahtuu ja siten ero nastarenkaaseen tasottuu. Jossain vaiheessa kitka onkin jo nastarengasta parempi suuremman lamellimäärän ansiosta.
Nyt en kyllä ymmärrä. Miten huonolla kunnossapidolla saadaan uuteen tiehen urat kesäkeleillä? En ole itse tällaiseen törmännyt.
Tuollaisessa lämpötilassa jossa kitka olisi nastaa tehokkaampi jäällä ei tosin enää ole kovin liukas jääkään, joten pahimpiin keleihin sillä ei ole vaikutusta. Toisekseen, tarpeeksi kylmään kun mennään niin kumiseoksen pehmeys alkaa myös kärsiä, joka vähentää myös lamellien toimivuutta. Kumpikin lämpötila taitaa tosin olla niin kylmä ettei niillä ole mitään muuta kuin teoreettista kiinnostusta.
Tie kuluu kun siitä ajetaan. Renkaat, myös ne nastattomat, kuluttavat tietä jatkuvasti ja ottavat siitä pieniä palasia pois. Sidosaineet heikentyvät auringonpaisteessa, tie pehmenee ja siitä irtoaa jälleen pieniä palasia. Lopulta se alkaa olemaan hieman oudon muotoinen, jolloin rasitus korostuu entisestään tiettyihin kohtiin ja se tie lähtee kulumaan vahvemmin niistä kohdista. Raskas liikenne kuluttaa myös tiestöä, paljon enemmän kuin haluat antaa ymmärtää.
Yksi syy taitaa myös olla Suomen kapeat tiet/kaistat, joilla voi käytännössä ajaa tasan yhtä ajolinjaa pitkin. Varsinkaan raskaalla kalustolla ei voi paljoa kaistalla seilata, tai ollaan jo viivojen yli. Esim. Saksassa on leveämmät kaistat, joten kaikki eivät aja tasan samaa uraa pitkin -> tie kuluu tasaisemmin, eikä painu urien kohdalta. Toki myös roudalla, suolauksella ja nastojen käytöllä on oma vaikutuksensa.
On mullakin nastalenkkarit talvella käytössä vaikka autossa onkin kitkat. Ei kenkiä ja renkaita voi vertailla keskenään. Jalka jos vähänkin lipsuu, saatat olla kumossa. Rengas jos vähän sutii, niin ei auto heti ole ojassa.
Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä, jotta voisit tehdä näiden osalta oikeasti vertailua? Vai onko kyseessä sama kuin monilla nastarengasfanaatikoilla, jotka vannovat nastojen nimeen, vaikkeivat ole ikinä edes kokeilleet kitkoja - ne kun ovat lähtökohtaisesti sellaista kuraa, ettei tarvitse edes kokeilla.
Belgiassa jossain Rochefortin seuduilla on tosi vanhoja kuluneita asfaltteja myös motarilla. Ja nehän täristää niinkuin suomalainen riisikakkuasfaltti, mutta ei niissäkään renkaan uraa ole, ei myöskään rekkakaistalla.
Monessa talvikengässä on "kitkapohja". Kaikenmaailman lamelleja näkyy muutenkin ja myös Continentalin brändillä
Viime talveksi tuli pyöräytettyä Nokia Hakkapeliitta 7 -sarjan tilalle Hakkapeliitta R3 -sarja enkä näe tarvetta laittaa nastoja takaisin alle.
tämähän se on, ynnä lisäksi vaihtoväli. Joka pitkänä tosin nastojen tapauksessa on pelkkää turvallisuuden illuusiota.
Älähän ny, onse kivaa lähtä peilijäältä Hakkapeliitta kaseilla ja nelivedolla kaasu pohjassa ilman, että sutii yhtään
Kuinka monta nastalaunchia vaatii, että liikennevalojen peilijäästä ei enää kuvaansa näeÄlähän ny, onse kivaa lähtä peilijäältä Hakkapeliitta kaseilla ja nelivedolla kaasu pohjassa ilman, että sutii yhtään
R3 on kyllä sellainen syy, että vaihtaisin heti takaisin nastoihin jos vaan autossa olisi äänieristys.
Oletko kokeillut kitkapohjallisia kenkiä? Mulla ainakin sellaiset on, mutta ihan vitsit ne on jäällä. Joo, parempia kuin kesälenkkarit, mutta ei ne liukkaaseen jäähän pure, hyvin voi valua kokonaisen mäen alas (kuten tuli tänä keväänä tehtyä useamman kerran, ei siinä mitään kengillä pysähdytä).
Tarkoitus oli sanoa, että peilijää ei ole enää peilijää, kun siinä ajetaan nastarenkailla. Yle:n MOT-ohjelmassa mainitun mukaan tie ei pääse myöskään kiillottumaan, mikäli nastojen osuus on vähintään 50%.
www.hel.fi
Eipä tuon bemarin kanssa ole ollut mitään ongelmia R3:n kanssa.
OT: Nokian renkaat auton alla on kyllä tätä nykyä sellainen syy, että syytä siirtyä bussin käyttäjäksi ja holhouksen alaiseksi
R2:t oli veltot ja vollotti ikävästi kuluneemmalla asfaltilla, toki Hakka7:t oli vielä pahemmat vollottajat.
Jos haluaa kallista/hyvää, ostaa Conti/Mich.Ei mulla varsinaisesti pahaa sanottavaa Nokian nastoista ole ikinä ollut, mutta nuo R3:t ovat todella veltot. Tokihan niissä on hyvä pito, mutta aika ikävä kompromissi.OT: Nokian renkaat auton alla on kyllä tätä nykyä sellainen syy, että syytä siirtyä bussin käyttäjäksi ja holhouksen alaiseksi
Nyt joku roti näihin juttuihin. Jos noin olisi, kitkarenkaiden markkinaosuus Suomen talvirengasmarkkinoilla olisi vähintään 90%. Omassa rinnakkaisuniversumissani se on käsittääkseni yhä alle 20%.
Katselin tuossa uusia kitkoja ja olin yllättynyt näistä Nokian R3:sta kun niissä on A-luokan vierintävastusluokitus. Useissa kitkoissa on C tai D.
Eikös tuo riipu koosta ja siitä onko käytössä uudet vai vanhat EU-merkinnät? 235/45R18 98T XL koossa ainakin näytti B-luokkaa R3:lle.
Joo, niin varmaan onkin. 155/70R19 näyttää A-luokkaa (BMW i3). Tosiaan Contin, Pirellin ja Michelinit vastaavat on C- tai D.
Kyllähän se pehmeämpi kumiseos rullaa paremmin etenkin Suomen karkeilla pinnoilla. Kitkoilla yleensä aina parempi vierintävastusluokitus kuin kesärenkailla.
Tämä ei kyllä uppoa mun kaaliin mitenkään mutta ilmeisesti fysiikan opinnot ovat jääneet liian vähäisiksi. Et ole kyllä ensimmäinen joka sitä sanoo. Miksi pehmeämpi kumiseos rullaisi paremmin karkealla (tai kovalla) pinnalla? Oma kokemus on enemmän pyörän renkaista ja rullaluistimista ja niissä kyllä kova kumiseos lähtökohtaisesti rullaa paremmin. Mitä kovempi pinta niin sitä pienempi ero mutta kova kuitenkin rullaisi paremmin.
En nyt löydä mitään artikkelia aiheesta mutta jotenkin näin se (muistaakseni) menee:
Tuoreena kuskina 90-luvulla ajaminen oli niin uutta ja mahtavaa, ettei nastarenkaiden rapina/jyrinä haitannut yhtään halvoillakaan autoilla. Toki kesärenkaiden vaihto oli aina juhlan paikka, mutta nastat eivät vielä ärsyttäneet.
Hyvä selitys mutta se ei oikein vakuuta tässä yhteydessä. Tai ainakin se olisi tosi teoreettinen.
Renkaiden nopeusluokka tulee käsittääkseni lakitekniseksi esteeksi henkilöauton renkaissa. Talvirenkaissa sallitaan poiketa minimistä.
Kesärenkaisiin halutaan:
Mulla on kokemusta saman bensahybridin kanssa uudesta asti ajetuista Conti Viking Contact 7 kitkoista ja Eco contact 6 205/55r16 identtisillä vanteilla. Kyllä nuo kesärenkaat vaan paljon paremmin rullaa, jonka johdosta enemmän täyssähköajoa suhteessa moottorin käyttöön. Kulutus tippuu samoilla nopeuksilla muutaman desin matka-ajossa näillä +0-5 asteen keleillä. On noi kesärenkaat kyllä äänekkäämmät, mutta ei häiritsevästi ainakaan tässä autossa.
Mä yritin löytää jotain järkevää matskua asian suhteen mutta ei oikein löytynyt. Aika useassa paikassa mainittiin että kitkarenkaan kulutus voi olla jopa pienempi kuin kesärenkaan johtuen siican ja lamellien vaikutuksesta hystereesiin mutta mitään konkreettista asiaan liittyen ei löytynyt. On siis vähän epäselvää että tarkoitettiinko muuten samanlaisten renkaiden vertailua vai erilaisten. Samoin mainittiin että kulutus saattaa olla kymmeniä prosentteja korkeampi uudessa renkaassa kuin käytetyssä.
EU-merkinnät ovat ihan samoja talvi-/kesänakeille ja kaikille mitoille. Ainoa erottelu on henkilöautot (C1), pakut (C2) ja raskas (C3).
Kerropas vähän mittausjärjestelystä.
Auton sähköinen toimintamatka taajamassa kasvaa huomattavasti. Tämän huomaa esim. 50 alueella vakkari päällä kun aloitetaan samasta paikasta lähellä akun yläkolmannesta. Kitkoilla ollaan akun alakolmanneksella huomattavasti aiemmin, jolloin polttomoottori käynnistetään. Kai tätä voisi persdynoksikin kutsua, mutta täsmää eu merkintöjen kanssa.
