Nasta -vai kitkarenkaat?

[Cornball]

Minä ennen vannoin nastarenkaiden puolesta.
Valitin kitkarenkaista perus ulinatyylillä ilman kokemusta.

Pari vuotta takaperin ensimmäinen talvi ensimmäisellä nelikolla missä oli valmiina kitkat. Tais olla Continental Viking Contact 7. Vähä epäilin aluksi että mitähän tästä tulee ja melkein ostin nastat ennen talvea tilalle. Ensimmäisten ajojen jälkeen ei ollut enää paluuta nastarenkaisiin eikä vajaavetoisiin kun käyttöautoista puhutaan.

Täksi talveksi tuli uudet Nokian kitkat, älyttömän hyvät renkaat. Hiton hiljaiset ja pitävät. Toki V90 D5 AWD tosi raskas auto niin vielä paremmin pärjää kitkoilla

Harrasteautot voivat olla vajaavetoisia ja takapotku talviliukureissa voi olla nastat, vielä parempi kun edessä olisi nastat ja takana mallia nypityt nastat tai kitkat .

 

[Pate123]

Ei tässä kukaan ole yksityistiestä puhunutkaan. Tuo on ihan normaalia tietyillä keleillä kun poistutaan pääväyliltä, ja linja-autokuskit valittelee jatkuvasti ettei meinaa autolla päästä, kun liikkuu kaikkiin muihin suuntiin muttei eteenpäin. Kuvan tapauksessakin auto helposti lähtee sivusuuntaan luisumaan.

Asun tuollaisen tien varrella ja täällä raskas liikenne käyttää ketjuja pyörissä, kun keli on kuvan mukainen. Yhtään ketjullista autoa en ole nähnyt ojassa. Ja jos ei ole ketjuja mukana, niin auto pysäytetään heti ja odotetaan liukkaudentorjuntaa. Peilijäällä on melko vastuutonta yrittää linja-autolla ilman ketjuja vielä matkustajat kyydissä.

 

[dale.jr]

Minä ennen vannoin nastarenkaiden puolesta.
Valitin kitkarenkaista perus ulinatyylillä ilman kokemusta.

Pari vuotta takaperin ensimmäinen talvi ensimmäisellä nelikolla missä oli valmiina kitkat. Tais olla Continental Viking Contact 7. Vähä epäilin aluksi että mitähän tästä tulee ja melkein ostin nastat ennen talvea tilalle. Ensimmäisten ajojen jälkeen ei ollut enää paluuta nastarenkaisiin eikä vajaavetoisiin kun käyttöautoista puhutaan.

Täksi talveksi tuli uudet Nokian kitkat, älyttömän hyvät renkaat. Hiton hiljaiset ja pitävät. Toki V90 D5 AWD tosi raskas auto niin vielä paremmin pärjää kitkoilla

Harrasteautot voivat olla vajaavetoisia ja takapotku talviliukureissa voi olla nastat, vielä parempi kun edessä olisi nastat ja takana mallia nypityt nastat tai kitkat .

Minä en kyllä ole tarvinnut nelivetoista kun rannikon tasamaalla asutaan

 

[Paskisti]

Asun tuollaisen tien varrella ja täällä raskas liikenne käyttää ketjuja pyörissä, kun keli on kuvan mukainen. Yhtään ketjullista autoa en ole nähnyt ojassa. Ja jos ei ole ketjuja mukana, niin auto pysäytetään heti ja odotetaan liukkaudentorjuntaa. Peilijäällä on melko vastuutonta yrittää linja-autolla ilman ketjuja vielä matkustajat kyydissä.

Hyvä niin. Täällä missä meillä busseilla ajellaan ilman ketjuja on oltava tavalliset rekaat koska suurin osa on asfaltilla ajelua.

 

[Pate123]

Tottakai ne ketjut otetaan pois asfaltille siirryttäessä. Asennus ottaa aikaa, mutta varmasti vähemmän kuin ojasta nosto.

 

[kyynelkaasu]

Hyvä niin. Täällä missä meillä busseilla ajellaan ilman ketjuja on oltava tavalliset rekaat koska suurin osa on asfaltilla ajelua.

Eikö niihin voisi laittaa nastat? Jos pihit maitoautoisännätkin siihen pystyvät, niin luulisi olevan mahdollista ihmisiäkin kuljetettaessa?

 

[arttuss]

kitkarenkaista pitäs tulla vakuutusmaksuihin +50% korotus, samoin tuomioihin kun aiheuttaa onnettomuuden

kainne tanskassa on iha ok


kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut, jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas

Ja nastarenkaiden käyttäjille tienkäyttömaksut ja nastarengasvero, kun kuluttavat muutenkin huonokuntoisen tiestön vielä huonokuntoisemmaksi. Ei se kitkarengas onnettomuuksia aiheuta vaan se, joka on siellä ratin ja penkin välissä.

 

[Svaiski]

kitkarenkaista pitäs tulla vakuutusmaksuihin +50% korotus, samoin tuomioihin kun aiheuttaa onnettomuuden

kainne tanskassa on iha ok


kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut, jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=tcrShdsWZoE&themeRefresh=1

Nastarenkaat yliedustettuna talvikauden kuolonkolareissa – kitkarenkaiden osuus tilastoissa vähentynyt 2000-luvun alusta

Ennakoiva ja maltillinen ajotapa on silti tärkeämpi turvatekijä kuin rengastyyppi, asiantuntija korostaa.

yle.fi

Jos nyt vaan katsottaisiin sitä ratin ja penkin välissä olevaa eikä sitä onko autossa mitkä renkaat alla.

 

[Sallys]

Ja nastarenkaiden käyttäjille tienkäyttömaksut ja nastarengasvero, kun kuluttavat muutenkin huonokuntoisen tiestön vielä huonokuntoisemmaksi. Ei se kitkarengas onnettomuuksia aiheuta vaan se, joka on siellä ratin ja penkin välissä.

Nastarenkaille voisi laittaa 100€ extra veron per rengas. Tällä voitaisiin rahoittaa teiden korjauksia jotka nuo aiheuttaa. Tuolla vesisateessa ne vaan ruopii uraa tiehen.

 

[Simo Sisu]

Nastarenkaille voisi laittaa 100€ extra veron per rengas. Tällä voitaisiin rahoittaa teiden korjauksia jotka nuo aiheuttaa. Tuolla vesisateessa ne vaan ruopii uraa tiehen.

Lisätään tähän vielä se, että suurin osa autoilijoista ajaa orjallisesti keskellä sitä samaa uraa mitä muutkin vaikka hieman urasta sivusta voisi usein ajaa.

 

[taski]

Pakko sanoa paskamyrskynkin uhalla, että näistä kirjoituksista tulee aika usein se fiilis että ollaan yksinkertaisesti paska kuski ja pistetään sen kitkarenkaiden piikkiin koska "EI KITKOILLA TEE JÄÄLLÄ MITÄÄN KUULEKKO TAJUAKSÄ!!111".

Kuka tahansa normaalijärkinen ihminen pärjää kitkarenkailla siinä missä nastoillakin muutamia ääritilanteita lukuunottamatta.
Eri asia sitten kuka tällaisen hätävarjelun liioittelun tuntee tarpeelliseksi. Nykyisessä ajan hengessä aika monikin. Mielestäni tämä vastaa vähän samaa kuin pitkää fillarikypärää kotona sisällä liikkuessaan, ettei vaan kaatuessa kolhi kupoliaan.

 

[Jumputin]

Pakko sanoa paskamyrskynkin uhalla, että näistä kirjoituksista tulee aika usein se fiilis että ollaan yksinkertaisesti paska kuski ja pistetään sen kitkarenkaiden piikkiin koska "EI KITKOILLA TEE JÄÄLLÄ MITÄÄN KUULEKKO TAJUAKSÄ!!111".

Kuka tahansa normaalijärkinen ihminen pärjää kitkarenkailla siinä missä nastoillakin muutamia ääritilanteita lukuunottamatta.
Eri asia sitten kuka tällaisen hätävarjelun liioittelun tuntee tarpeelliseksi. Nykyisessä ajan hengessä aika monikin. Mielestäni tämä vastaa vähän samaa kuin pitkää fillarikypärää kotona sisällä liikkuessaan, ettei vaan kaatuessa kolhi kupoliaan.

Tutkimuksia lukiessa itselle tuli sellainen käsitys, että kitkarenkaiden käyttäjillä todennäköisesti myös uudemmat autot paremmilla turvatekniikoilla ja myös yliedustus kokemuksessa. Kiinnostaisi vielä tietää kitkarenkaiden edustus pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi.

Jos miettii, että joka tapauksessa olosuhteista riippumatta talviliikenteessä perseillään huonkuntoisilla nastoilla ja vanhemmilla autoilla, niin mitä se olisi, jos hunokuntoisten nastojen tilalla olisi useimmin hunokuntoiset kitkat? Vai vaikuttaako kitkat oikeasti myös ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä, tehden ajotavasta ennakoivampaa ja varovaisempaa, kuten jotkut asiantuntijat arvioivat?

 

[kromo]

Vai vaikuttaako kitkat oikeasti myös ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä, tehden ajotavasta ennakoivampaa ja varovaisempaa, kuten jotkut asiantuntijat arvioivat?

Ainakin itse huomaan rauhoittaneeni ajotapaa sen viimeisen 25v aikana kun pääsääntöisesti kitkoja on tullut hankittua. Toki ikä ja sen tuoma viisauskin vaikuttaa. Mutta pitäisihän jokaisen normaalijärjellä varustetun kuskin osata sovittaa ajotapa kelin mukaan oli alla sitten kitkat tahi nastat. Ja vaikutusta on tietysti silläkin kuinka paljon talvella ajaa, 5tkm talvella ajavan kokemus keliolosuhteista ja sen muutoksista on eri luokkaa kuin jos talvikaudessa kertyy esim 30tkm.

 

[dale.jr]

Tästä kitka/nasta väännössä voidaan myös kääntää katseet renkaiden ikään. Ihmiset ajavat jotain kympin vuodessa korkeintaan niin renkaat kovettuu hyllyyn. Vanha auto, vanhat renkaat ja vanha kuljettaja on tappava yhdistelmä. Tässä yksi iäkäs tuttu osti vanhat nastarenkaat vanhaan autoon ja oli tyytyväinen kun on paljon pintaa vaikka renkaat oli kovettuneet vuosia sitten

 

[ossobucco]

... Vai vaikuttaako kitkat oikeasti myös ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä, tehden ajotavasta ennakoivampaa ja varovaisempaa, kuten jotkut asiantuntijat arvioivat?

Totta kai vaikuttavat. Ei nastarenkaillakaan voi ajaa jäisellä tiellä samalla tavalla kuin kuivalla kesäkelillä kesärenkailla. Jokainen meistä sovittaa aina ajotapansa olosuhteisiin, eikä tämä liity mitenkään erityisesti kitkarenkaisiin.

 

[hanse]

Tästä kitka/nasta väännössä voidaan myös kääntää katseet renkaiden ikään. Ihmiset ajavat jotain kympin vuodessa korkeintaan niin renkaat kovettuu hyllyyn. Vanha auto, vanhat renkaat ja vanha kuljettaja on tappava yhdistelmä. Tässä yksi iäkäs tuttu osti vanhat nastarenkaat vanhaan autoon ja oli tyytyväinen kun on paljon pintaa vaikka renkaat oli kovettuneet vuosia sitten

Bridgestone Blizzak Nordic WN-01 oli sellaiset renkaat että ne ei kulunut käytännössä ollenkaan talvikäytössä, eikä ne myöskään kovettunut siten että se olisi helppo ulkopuolelta todeta. Lopulta ominaisuudet oli niiin huonot että joka kerta kun pääkallokeleillä jalankulkija lähti yllättäen tien yli, niin meinasi tulla paskat housuun. Jäihän se vähän harmittamaan kun en saanut ajettua niitä renkaita loppuun, mutta ei vaan enää ennakointi ja hyvä reaktioaika auttanut.

 

[Hansai]

Kitkoilla reilu 20v menty ja kilometrejä melko reilusti.

Renkaan ikä tietenkin vaikuttaa toimivuuteen, molemmissa, mutta kitkassa ehkä reilummin.

Kitkat on normaalissa talvisäässä ihan hyvä ratkaisu, kunhan vaan tunnistaa renkaan haasteet ja tuntee autonsa. Kitkolla on turha ajaa kiillotetussa urassa ja ennakointi on aina pidettävä mielessä. Ne muutamat jää/vesi kelit on kitkalle hankalimmat, mutta niistäkin yleensä selviää. Nopeus on suhteutettava keliin.

 

[Jumputin]

Ainakin itse huomaan rauhoittaneeni ajotapaa sen viimeisen 25v aikana kun pääsääntöisesti kitkoja on tullut hankittua. Toki ikä ja sen tuoma viisauskin vaikuttaa. Mutta pitäisihän jokaisen normaalijärjellä varustetun kuskin osata sovittaa ajotapa kelin mukaan oli alla sitten kitkat tahi nastat. Ja vaikutusta on tietysti silläkin kuinka paljon talvella ajaa, 5tkm talvella ajavan kokemus keliolosuhteista ja sen muutoksista on eri luokkaa kuin jos talvikaudessa kertyy esim 30tkm.

Totta kai vaikuttavat. Ei nastarenkaillakaan voi ajaa jäisellä tiellä samalla tavalla kuin kuivalla kesäkelillä kesärenkailla. Jokainen meistä sovittaa aina ajotapansa olosuhteisiin, eikä tämä liity mitenkään erityisesti kitkarenkaisiin.

Väite on siis se, että kitkoilla ajelevat ajavat ennakoivammin kuin nastarenkailla, jota on käytetty yhtenä perusteena aliedustettuun tilastoon talvikelien kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa.

Mietin vain sitä, että jos nastojen ja kitkojen määrät vaihdettaisiin päittäin, niin toisiko kitkat niille kuljettajille ennakoivuutta lisää, jotka perseilevät huonoilla nastoilla nykyään liikenteessä, vai jatkuisiko se vastaavasti vain huonoilla kitkoilla.

Noiden tutkimusten mukaan, nykyiset kitkoilla ajelijat ovat sitä kokeneempaa(rauhallisempaa) kaartia, ja ehkä myös ajelevat uusimmilla ja turvallisimmilla autoilla, joka selittänee osaltaan tutkimusten tulosta.

 

[ossobucco]

Ne muutamat jää/vesi kelit on kitkalle hankalimmat, mutta niistäkin yleensä selviää.

Miten niin "yleensä"? Minä olen selvinnyt aina, ja minullakin on takana +20 v kitkarenkailla ajoa.

 

[Lebensraum]

Miten niin "yleensä"? Minä olen selvinnyt aina, ja minullakin on takana +20 v kitkarenkailla ajoa.

Puhekieli ja kirjoitettu, ynnä tosikot

Kattelin tilastoja traficom ja theseuksien kautta, karkeasti 9/10 ajaa nastoilla, voi olla että 2025 suhde ompi 85-15


Yltä ynisytti YLEn linkki (mielipidekirjoitushan se), vale->emävale->YLE Jossa ei oteta kantaa ajettuihin km, saati vertailudataa moniko kitkoilla ja moniko nastoilla. Menee kuin muovipussi päähän jengillä YLEn horinat. Vai pitäiskö sanoa nykypäivänä enemmin että kuin feikkirokote hihaan ja lisää haetaan mää eka mul on kuponki

 

[TommiZeliard]

kitkarenkaista pitäs tulla vakuutusmaksuihin +50% korotus, samoin tuomioihin kun aiheuttaa onnettomuuden

kainne tanskassa on iha ok


kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut, jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=tcrShdsWZoE&themeRefresh=1

Tuskinpa on tulossa +50 % kitkoille. Vakuutusyhtiö varmaankin katsoo tilastoista, että esimerkiksi talvikelissä kitkoilla on ajettu vain 6,0 % kuolonkolareista 2010-2020, vaikka niiden osuus oli 12-20 % samaan aikaan. Kitkoillehan voisi tuon perusteella antaa pientä alennusta vakuutusmaksuista. Kitkojen ansiosta tiet urautuvat ja kuluvat vähemmän, mikä vähentää vakuutuksesta korvattavia vesiliirtosuistumisia/-kolareita ja yhtiön muiden vakuutuksien alla korvattavia hengityselinsairauskäyntejä ja korvattavia astmalääkityskuluja. Tripla-alennus kitkailijoille?


Kirjoitit:
"jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas"

En nähnyt videolla mitään jarrutusmatkoista. Siinä ajettiin luisteluun kelpaavalla jäällä ympyrää. Nastoilla pääsi kolme kierrosta siinä ajassa kun kitkoilla ehti vain kaksi. Nopeudet olivat karkeasti 30 km/h vs. 20 km/h.

Kaikkien pyörien ohjaava kitkavoima on yhteensä m * v ^ 2 / r. Nastoilla v oli 1,5-kertainen, joten sen "kitkakerroin" oli 2,25-kertainen. Suurempi pito on hyvä asia, mutta toisaalta videolla nastoilla oli nopeuttakin enemmän. Entä jos taivaalta olisi tipahtanut lapsi eteen? Kumpi jyräisi yli ja kuinka suurella nopeudella, nastat vai kitkat?

Kirjoitit nimittäin myös:
"kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut"

Lasketaan pysähtymismatka 1,5 s reaktioajalla.

Molemmilla on täsmälleen sama jarrutusmatka, sillä nastojen 2,25-kertainen pito menee päittäin sen 1,5-kertaisen alkunopeuden kanssa. Sovitaan molempien jarrutusmatkoiksi 10 m.

Pysähtymismatkat:

Kitkoilla 1,5 s * 20 / 3,6 + 10 m = 18,33 m

Nastoilla 1,5 s * 30 / 3,6 + 10 m = 22,50 m

Jos lapsi olisi tupsahtanut videon jääympyrää ajaneiden eteen 19 m päässä, niin kitkoilla olisi pysähtynyt hieman ennen lasta, mutta nastoilla olisi liukunut lapsen yli, jos hän ei kykenisi hyppäämään alta pois.

Jos lapsi olisi tupsahtanut eteen 10 m päässä, niin kumpikaan ei olisi ehtinyt juurikaan hidastaa nopeuttaan (kitkoilla olisi ehtinyt jarruttaa vain 1,67 m ja nastoilla jarrua painetaan vasta 12,5 m kohdalla, eli 2,5 m lapsen jälkeen). Molempien nopeudet olisivat siis karkeasti 19 km/h ja 30 km/h, joista nastailijan 30 km/h aiheuttaisi vakavampia vammoja lapselle.

Jääympyrässä pidon rajalla ajaminen pakottaa nopeuserot noin suureksi, että nastakuski häviää aina jarrutuksen. Liikenteessä on suorempaa tietä, jolloin kitkakuski voisi halutessaan ajaa yhtä nopeasti kuin nastoilla, jolloin kitkakuski häviäisi jarrutusmatkassa yhtä paljon kuin rengastesteistä on luettavissa. Jos olisi noin liukasta kuin videon jääympyrässä, niin harva uskaltaisi ajaa kitkoilla yhtä lujaa kuin nastoilla, mikä parantaa kitkojen tilannetta. Ei nastakuskitkaan jääkelillä aja yhtä reippaasti mutkiin ja risteyksiin kuin kesäkelillä.

Jos joku joutuu ajamaan merkittävän osan ajoistaan vastaavalla pinnalla kuin videon jääympyrä, niin nastat ovat hyvinkin tarpeen. Joillain taas tulee vastaavaa eteen kerran vuodessa/vuosikymmenessä/ei koskaan, niin kitkoillakin voi olla mahdollista autoilla turvallisesti koko elämänsä. Ennakoiva ja kelin huomioiva ajonopeus vaikuttaa paljon paljon enemmän turvallisuuteen kuin rengastyyppi.

Itse ajoin 90-luvulla aivan saippuaksi kovettuneilla Hakkapeliitta 10:eillä (1989). Hävisin lumella ja jäällä kiihdytykset kaverin nastattomille. Joskus 1998 vaihdoin uudet nastat ja pito parani huimasti. Vuonna 2004 auto vaihtui ja renkaina olivat 1999 Hakkapeliitta 1:t. Alkuun ne olivat ok, mutta 2006 alkoi harmittamaan niiden liukkaus. Vuonna 2007 ostin ensimmäiset kitkat (RSi tai CVC). Niiden pito oli huima parannus vs. muoviset 1999 HKPL 1. Kitkat olivat nelisen vuotta hyvät, mutta pidin niitä kuitenkin 2016 asti. Silloin vaihtui auto ja siihen otin uudet Hakkapeliitta R2-kitkat. Ajoin niillä 2025 asti, eli yhdeksän vuotta. Pito säilyi loppuun asti, mitä en ole millään talvirenkaalla ennen kokenut. Lamelleissa oli hiushalkeamia, mikä saattoi lisätä pitoa, eikä kumilaatukaan ollut muuttunut liukkaaksi muoviksi. Toisessa autossa oli viisi vuotta tuoreemmat HKPL R3-kitkat, jotka eivät juuri sen pitävämmät olleet.

Nyt jatkan Contin kitkoilla, mutta liukkaalla en ole vielä ajanut. Kitkoilla ajettujen 18 vuoden saldo on:
-0 kolaria
-0 ulosajoa
-0 kanttariosumaa
-0 risteystä pitkäksi suojatielle (tai yli)
-1 krt lapiohommia auraamattomalla metsäautotiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-kerran pysähdyin epähuomiossa liikevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti ohjata urien sivuun pitävämmälle

Nastoilla ajettujen 10+ vuoden saldo on:
-0 kolaria
-2 ulosajoa (ensimmäisessä valui pakkaslumen peittämällä jäällä paikaltaan lähtien mäessä perä edellä ojaan, toinen on tuo alempi kanttariosuma)
-1 kanttariosumaa (takavedolla tyhjällä teollisuusalueella kanttari oli pakkasnietoksen alla piilossa lähempänä kuin luulin)
-1 risteys metrin verran pitkäksi suojatielle (tyhjälle)
-10 krt lapiohommia auraamattomalla parkkipaikalla tai mökkitiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-muutamia kertoja pysähdyin epähuomiossa liikennevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti peruutella ja ohjata urien sivuun pitävämmälle

Nastoilla tuli ajettua nuorempana, joten noista saldoistakin voi päätellä, että kuskin ajotapa ja kokemus vaikuttavat enemmän kuin rengastyyppi.

Renkaat kelin mukaan -kampanja: Talvikelit vaativat malttia ja kelin mukaisia renkaita

www.fintraffic.fi

 

[Lebensraum]

Tuskinpa on tulossa +50 % kitkoille. Vakuutusyhtiö varmaankin katsoo tilastoista, että esimerkiksi talvikelissä kitkoilla on ajettu vain 6,0 % kuolonkolareista 2010-2020, vaikka niiden osuus oli 12-20 % samaan aikaan. Kitkoillehan voisi tuon perusteella antaa pientä alennusta vakuutusmaksuista. Kitkojen ansiosta tiet urautuvat ja kuluvat vähemmän, mikä vähentää vakuutuksesta korvattavia vesiliirtosuistumisia/-kolareita ja yhtiön muiden vakuutuksien alla korvattavia hengityselinsairauskäyntejä ja korvattavia astmalääkityskuluja. Tripla-alennus kitkailijoille?


Kirjoitit:
"jarrutusmatkoista alla kun testivoittajakitka versus wanha alahyllyn käytetty nastarengas"

En nähnyt videolla mitään jarrutusmatkoista. Siinä ajettiin luisteluun kelpaavalla jäällä ympyrää. Nastoilla pääsi kolme kierrosta siinä ajassa kun kitkoilla ehti vain kaksi. Nopeudet olivat karkeasti 30 km/h vs. 20 km/h.

Kaikkien pyörien ohjaava kitkavoima on yhteensä m * v ^ 2 / r. Nastoilla v oli 1,5-kertainen, joten sen "kitkakerroin" oli 2,25-kertainen. Suurempi pito on hyvä asia, mutta toisaalta videolla nastoilla oli nopeuttakin enemmän. Entä jos taivaalta olisi tipahtanut lapsi eteen? Kumpi jyräisi yli ja kuinka suurella nopeudella, nastat vai kitkat?

Kirjoitit nimittäin myös:
"kitkoilla on hyvä vetää jarrutusmatkat 20 metriä pitkäksi ja saada olla osa onnettomuutta, siinä missä nastarenkailla olisi pysähtynyt ajoissa ja mitään ei olisi tapahtunut"

Lasketaan pysähtymismatka 1,5 s reaktioajalla.

Molemmilla on täsmälleen sama jarrutusmatka, sillä nastojen 2,25-kertainen pito menee päittäin sen 1,5-kertaisen alkunopeuden kanssa. Sovitaan molempien jarrutusmatkoiksi 10 m.

Pysähtymismatkat:

Kitkoilla 1,5 s * 20 / 3,6 + 10 m = 18,33 m

Nastoilla 1,5 s * 30 / 3,6 + 10 m = 22,50 m

Jos lapsi olisi tupsahtanut videon jääympyrää ajaneiden eteen 19 m päässä, niin kitkoilla olisi pysähtynyt hieman ennen lasta, mutta nastoilla olisi liukunut lapsen yli, jos hän ei kykenisi hyppäämään alta pois.

Jos lapsi olisi tupsahtanut eteen 10 m päässä, niin kumpikaan ei olisi ehtinyt juurikaan hidastaa nopeuttaan (kitkoilla olisi ehtinyt jarruttaa vain 1,67 m ja nastoilla jarrua painetaan vasta 12,5 m kohdalla, eli 2,5 m lapsen jälkeen). Molempien nopeudet olisivat siis karkeasti 19 km/h ja 30 km/h, joista nastailijan 30 km/h aiheuttaisi vakavampia vammoja lapselle.

Jääympyrässä pidon rajalla ajaminen pakottaa nopeuserot noin suureksi, että nastakuski häviää aina jarrutuksen. Liikenteessä on suorempaa tietä, jolloin kitkakuski voisi halutessaan ajaa yhtä nopeasti kuin nastoilla, jolloin kitkakuski häviäisi jarrutusmatkassa yhtä paljon kuin rengastesteistä on luettavissa. Jos olisi noin liukasta kuin videon jääympyrässä, niin harva uskaltaisi ajaa kitkoilla yhtä lujaa kuin nastoilla, mikä parantaa kitkojen tilannetta. Ei nastakuskitkaan jääkelillä aja yhtä reippaasti mutkiin ja risteyksiin kuin kesäkelillä.

Jos joku joutuu ajamaan merkittävän osan ajoistaan vastaavalla pinnalla kuin videon jääympyrä, niin nastat ovat hyvinkin tarpeen. Joillain taas tulee vastaavaa eteen kerran vuodessa/vuosikymmenessä/ei koskaan, niin kitkoillakin voi olla mahdollista autoilla turvallisesti koko elämänsä. Ennakoiva ja kelin huomioiva ajonopeus vaikuttaa paljon paljon enemmän turvallisuuteen kuin rengastyyppi.

Itse ajoin 90-luvulla aivan saippuaksi kovettuneilla Hakkapeliitta 10:eillä (1989). Hävisin lumella ja jäällä kiihdytykset kaverin nastattomille. Joskus 1998 vaihdoin uudet nastat ja pito parani huimasti. Vuonna 2004 auto vaihtui ja renkaina olivat 1999 Hakkapeliitta 1:t. Alkuun ne olivat ok, mutta 2006 alkoi harmittamaan niiden liukkaus. Vuonna 2007 ostin ensimmäiset kitkat (RSi tai CVC). Niiden pito oli huima parannus vs. muoviset 1999 HKPL 1. Kitkat olivat nelisen vuotta hyvät, mutta pidin niitä kuitenkin 2016 asti. Silloin vaihtui auto ja siihen otin uudet Hakkapeliitta R2-kitkat. Ajoin niillä 2025 asti, eli yhdeksän vuotta. Pito säilyi loppuun asti, mitä en ole millään talvirenkaalla ennen kokenut. Lamelleissa oli hiushalkeamia, mikä saattoi lisätä pitoa, eikä kumilaatukaan ollut muuttunut liukkaaksi muoviksi. Toisessa autossa oli viisi vuotta tuoreemmat HKPL R3-kitkat, jotka eivät juuri sen pitävämmät olleet.

Nyt jatkan Contin kitkoilla, mutta liukkaalla en ole vielä ajanut. Kitkoilla ajettujen 18 vuoden saldo on:
-0 kolaria
-0 ulosajoa
-0 kanttariosumaa
-0 risteystä pitkäksi suojatielle (tai yli)
-1 krt lapiohommia auraamattomalla metsäautotiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-kerran pysähdyin epähuomiossa liikevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti ohjata urien sivuun pitävämmälle

Nastoilla ajettujen 10+ vuoden saldo on:
-0 kolaria
-2 ulosajoa (ensimmäisessä valui pakkaslumen peittämällä jäällä paikaltaan lähtien mäessä perä edellä ojaan, toinen on tuo alempi kanttariosuma)
-1 kanttariosumaa (takavedolla tyhjällä teollisuusalueella kanttari oli pakkasnietoksen alla piilossa lähempänä kuin luulin)
-1 risteys metrin verran pitkäksi suojatielle (tyhjälle)
-10 krt lapiohommia auraamattomalla parkkipaikalla tai mökkitiellä
-Muutamia pihaylämäkiä joutunut peruuttamaan etuvetoisella
-muutamia kertoja pysähdyin epähuomiossa liikennevaloissa ylämäkeen jäisiin uriin, eikä lähtenyt suoraan liikkeelle, vaan piti peruutella ja ohjata urien sivuun pitävämmälle

Nastoilla tuli ajettua nuorempana, joten noista saldoistakin voi päätellä, että kuskin ajotapa ja kokemus vaikuttavat enemmän kuin rengastyyppi.

Renkaat kelin mukaan -kampanja: Talvikelit vaativat malttia ja kelin mukaisia renkaita

www.fintraffic.fi

Talviaikaan tulisi sallia liikennöinti vain nelivetoisilta, olkoon sitten tuo 11.1-31.3. aikaväli vaikkapa

Matematiikka ei oikein riitä, kun on niin paljon muuttujia tällä kertaa 14metriä ero alla, kyllähän sillä painaa pitkäksi ja pääsee iltalehteen

Voi olla että laitoin väärän videon, toisessa oli tarkasteltu myös

Katso TM-video: Näin käy jarrutestissä jäällä, kun autossa on uudet ja kuluneet nasta- ja kitkarenkaat

Moni on syksyllä päätöksen edessä. Olisi valittava, jatkaisiko vielä yhden talven vanhoilla renkaillaan vai ostaisiko uudet. Tai kokeilisiko vaihteeksi

tekniikanmaailma.fi

Niin kauan kuin ajetut km eroavat ja otanta ei ole 50-50 rengastyypeissä, saadaan tilastoja kuin itärajan toisella puolen tehtynä.


Fiuuuu pläts ja perhe lanattiin suojatiellä

 

[taski]

Hauskaa että näitä nastojen puolustajia riittää vaikka yllä on esitetty faktaa lähteineen kitkarenkaiden ylivertaisuudesta liikennekuolemissa.

Nämä rengashommat kyllä kesärengaspuolellakin lähentelee välillä jotain uskontoa / kulttia merkkiuskollisuuden yms. huuhaan osalta.

 

[Mariini]

Suomi kyllästettiin markka-aikana niin täysin "oman tehtaan" tuotteen propagandalla, että se on vieläkin verenperintöä.

 

[TommiZeliard]

Talviaikaan tulisi sallia liikennöinti vain nelivetoisilta, olkoon sitten tuo 11.1-31.3. aikaväli vaikkapa

Matematiikka ei oikein riitä, kun on niin paljon muuttujia tällä kertaa 14metriä ero alla, kyllähän sillä painaa pitkäksi ja pääsee iltalehteen

Voi olla että laitoin väärän videon, toisessa oli tarkasteltu myös

Katso TM-video: Näin käy jarrutestissä jäällä, kun autossa on uudet ja kuluneet nasta- ja kitkarenkaat

Moni on syksyllä päätöksen edessä. Olisi valittava, jatkaisiko vielä yhden talven vanhoilla renkaillaan vai ostaisiko uudet. Tai kokeilisiko vaihteeksi

tekniikanmaailma.fi

Niin kauan kuin ajetut km eroavat ja otanta ei ole 50-50 rengastyypeissä, saadaan tilastoja kuin itärajan toisella puolen tehtynä.


Fiuuuu pläts ja perhe lanattiin suojatiellä

Kuinka sattuikaan, että minulla on yksi kokemus (jota en aiemmin listannut pitkäksi ajettuihin, koska ei ollut oma auto, eikä suojatie/ulosajo) nelivetoisesta (4-Matic), jossa oli nastarenkaat. Tuplaturvallinenko? Kerran kiihdytin lumisella ja jäisellä pikkutiellä nauttien hyvästä työntövoimasta muutamien sekuntien ajan. Tarkoitukseni oli kääntyä oikealle vielä pienemmälle sivutielle. Vaan mokoma nelipeto olikin hetkessä kerännyt niin paljon vauhtia ja saanut tien tuntumaan ihmeen pitävältä, että eihän se mihinkään pysähtynyt. Jarrut rutisivat ja halutun risteyksen kohdalla nopeutta oli vielä hieman liikaa kääntymiseen, joten päätin jatkaa suoraan ja kiepsauttaa uukkarin myöhemmin sopivassa kohdassa.

Kortti oli tuolloin ollut taskussa noin neljännesvuosisadan ja kaikilla vetotavoilla oli tullut rällättyä jääratoja myöten. Ei tuossa paljon nopeutta ollut. Parhaimmillaan hiukan yli 50 km/h ja halutun 90-asteen risteyksen kohdalla vain 30 km/h, mikä kuitenkin oli turhan paljon pitoon ja kallistuksiin nähden. Kunhan huumaannuin/hämäännyin pidosta ja annoin 500 Nm:n vääntää jatkuvan nelivedon läpi puoli sekuntia liian pitkälle. En minä olisi noin tiukalle vetänyt, jollei olisi ollut tilaa jatkaa suoraankin.

Että ei se neliveto välttämättä turvallisuutta paranna, vaikka meneekin sohjoisissa kaistanvaihdoissa vakaammin.


Matematiikka riitti mainiosti siihen ympyräjäävideoon, mihin vastasin. Sille en voi mitään, että linkkasit vahingossa väärän videon. Tuohon uusimpaan videoon onkin turha kokeilla matikan riittävyyttä, sillä:

"Kyse ei ole mistään tieteellisestä testistä, mutta alla olevalta videolta saa käsityksen siitä, miten isoja eroja erilaisten renkaiden välillä syntyy suhteellisen hitaasta vauhdistakin jarrutettaessa.".

Eihän tuo video edes täsmää sen alla olevaan taulukkoon saati kyseisestä 18/2023 TM-testistä paljastuviin taustatietoihin.

1. Videolla kulunut nasta voittaa uuden kitkan.

2. Taulukossa uusi paras kitka voittaa kuluneen nastarenkaan, 43,5 m vs. 52,7 m.

Jo noissa kahdessa paistaa hienoinen ristiriita. Haiskahtaa siltä, että videolle on päätynyt joku heikomman pään uusi kitkarengas, jotta se voi hävitä kuluneelle nastalle, joka hävisi taulukossa 9,2 m parhaalle kitkalle. Vaihtoehtoisesti uudella kitkalla jarrutus on aloitettu selvästi myöhemmin/rata on ollut eri/kitkakuski ei saanut painetta takapyörille.

Kun lukee varsinaisen testin, paljastuu seuraavia:

-Jääjarrutus on 50-0 km/h

-paras nasta oli Bridgestone, 29,5 m, kitkakerroin 0,33, 3,27 m/s2

-paras kitka oli Kumho, 43,5 m, kitkakerroin 0,23, 2,22 m/s2

-Käytetty nasta oli 4 v vanha HKPL 8, jossa pintaa 4 mm ja nastat tallella, 52,7 m, kk. 0,19, 1,83 m/s2

-käytetty kitka oli 8 v!!! vanha Conti Wintercontact S1 (mikä häviää jääpidossa pohjoismaamallille, eli VikingContactille), jossa pintaa 4 mm, 64,1 m, kk. 0,15, 1,51 m/s2

-Käytetty nasta voitti selvästi vain yhden uuden kitkan, tuli suunnilleen tasoihin yhden kanssa (voitti 0,2 m), mutta hävisi peräti seitsemälle uudelle kitkarenkaalle. Helposti tulee mieleen, että videolle on valittu tuo kaikkein huonoin uusi kitka, jotta se on saatu häviämään nelivuotiaalle entiselle huippunastalle (Hakkapeliitta 8), kuten videolla kävi.


Iän (ja vähän muunkin) vaikutus jarrutusmatkaan:

Paras uusi nasta -> kärkipään 4 v-nasta:
29,5 m -> 52,7 m = +78,6 %

Paras uusi kitka -> ei-jääpitomalliston 8 v-kitka:
43,5 m -> 64,1 m = +47,4 %

On yleisesti aika paljon eroa, onko rengas 4 v vai 8 v. Senkin pitäisi kasvattaa eroa, että kärkikitkaa verrattiin ei-pohjoismaakitkaan. Siitä huolimatta kitkarenkaalla jarrutusmatka kasvoi suhteessa paljon vähemmän kuin nastoilla, +47,4 % vs. +78,6 %. Absoluuttisestikin kitkoilla tuli metrejä lisää 20,6 m vs. nastoilla peräti 23,2 m.

Nastoilla vertailu oli järkevä, uusi huippunasta vs. 4 v huippunasta. Miten olisi käynyt, jos olisi yhtä fiksusti verrattu uusi huippukitka vs. 4 v huippukitka? Valistunut arvaus on, että jarrutusmatka olisi käytetyllä kitkalla vain +1x,x m vs. käytetyllä nastalla +23,2 m. Silloin käytettyjen absoluuttinen jarrutusmatkaero kutistuisi entisestään. Nyt uusissa kitka hävisi nastalle 14,0 m. Käytetyissä kitka hävisi nastalle vain 11,4 m (huolimatta epäreilusta vertailusta). Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, että käytettyjen ero kutistuisi aivan olemattomaksi, jos kitkakin olisi ollut kahdeksan vuoden sijaan vain nelivuotias nastan tapaan, ja etenkin jäälle suunniteltu pohjoismaakitka jonkun Wintercontactin sijaan.

Nastarengas on priimaa vain hetken ajan, kunnes nastojen paras särmä pyöristyy. Rengastesteissä nähdään yleensä vain uusia renkaita, mikä liioittelee nastan ja kitkan eroa jäällä. Tien päällä on enimmäkseen kuluneita renkaita. Tuossa TM oli poikkeuksellisesti ottanut käytettyjäkin testiin, mutta kitkan arvokkaampi ikääntyminen jäi suureksi osaksi piiloon, koska oli valittu nastaan nähden tuplaikäinen kitka, eikä ollut Contin pohjoismaamallistosta, eli VikingContact, vaan lämpimämpään ja tarkempaan ajettavuuteen optimoitu WinterContact S1.


Suojatiekommenttiin anekdoottina sen verran, että itse olen vain nastoilla liukunut suojatielle, mutta kitkoilla en koskaan 18 vuoden aikana.

Jotkut nastarenkailijat kuvittelevat turvallisuuseron olevan juuri niin suuri, kuin nopeasti autolehdestä vilkaistu metriero parhaiden välillä on. Siinä mennään kahdella tapaa pieleen. Ensinnäkin nastojen testeissä esittelemä paras pito heikkenee nopeasti, kun joutuu paljaalla asfaltilla pyöristämään nastat ns. hampaattomiksi kuulakärkikyniksi, jotka eivät kunnolla kynnä täysleveää uraa, vaan vähän näön vuoksi naarmuttavat raitaa jäähän. Toisekseen kitkoilla tulee heikomman pidon takia luonnostaan ajettua ennakoivammin ja varovaisemmin kuin nastoilla. Tämä tekee sen, että alkunopeudet eivät olekaan eri rengastyypeillä samat kuten rengastesteissä. Kitkailijalla saattaa olla 5 tai 10 km/h vähemmän nopeutta tilanteen alkaessa, mikä lyhentää pysähtymismatkaa yllättävän paljon neliöllisyyden ja lyhyemmän reaktiomatkan ansiosta. Jos keli olisi yhtä liukas kuin rengastestien jäällä, saattaisi alkunopeusero olla vieläkin suurempi (tai kitkakuski menee moisella kelillä muulla kyydillä kerran vuodessa).

Noiden kahden seikan ansiosta kitkat eivät ole käytännössä osoittautuneet niin vaarallisiksi kuin rengastestien jääkuvaajista voisi päätellä.

Liitteistä näkee alkunopeuden ja jarrustusmatkat. Kitkakertoimet ja keskihidastuvuudet laskin noiden avulla (a = (1 / 2 * t ^ 2); t = s / (0,5 * 50 / 3,6); u = a / g). Kulunut nasta oli paistettu 2019 ja kulunut kitka 2015, eikä kitka edes ollut Contin pohjoismaamallistoa.

 

[weetabix]

Kitkarenkaiden ylivertaisuus liikennekuolemissa voi olla tilastollisesti totta, mutta ei vielä kerro kauheasti. Tuota kun pitää tarkastella ajoneuvon iän, käyttäjän ja kelin perusteella jos siitä halutaan vetää johtopäätöksiä että kitka olisi parempi kuin nasta.

Sinänsä voitaisiin laittaa nastarenkaille lisävero kilometrien mukaan, eli kun tietty ajomäärä talvirenkailla ylittyy vuodessa (sanotaan vaikka 10000km) niin niistä menisi lisävero mikäli ovat nastarenkaita.

Myöskin työsuhde autot ja autoedun sisältävät autot voitaisiin pakottaa nastattomiksi. Sitten jos niitä haluaisi ajaa nastallisina niin maksaisi lisämaksun.

Todennäköisesti ko. kilometriraja voisi olla selvästi pienempikin. Vaikka joku 20000 varmaan tulee ajettua vuodessa niin tästä varmasti reilusti alle 7000 tulee ajettua talvirenkailla. Veikkaan jotain 5000-6000 paikkeilla

Jollain vanhemmalla autolla kun ajetaan lähikauppaan muutama tuhat kilometriä vuodessa nastoilla hukkuu aika hyvin kohinaan.

 

[Lebensraum]

Hauskaa että näitä nastojen puolustajia riittää vaikka yllä on esitetty faktaa lähteineen kitkarenkaiden ylivertaisuudesta liikennekuolemissa.

Nämä rengashommat kyllä kesärengaspuolellakin lähentelee välillä jotain uskontoa / kulttia merkkiuskollisuuden yms. huuhaan osalta.

juu, ja kitkaintoilijoilla unohtuu tuo jakauma käyttäjäkunnasta - jonka pohjalta voidaan vetää vain johtopäätös suhdeluvuista että molemmilla sattuu ja tapahtuu 1:1 - joskin kitkoilla tapahtuvista liu'utteluista osa ois jäänyt tapahtumatta, mikäli nastat alla

en ihmettele että PISA-tulokset Suomessa vessasta alas, lainaamani viesti alleviivaa hyvin ettei tilastoista ymmärretä a) yhtään b) mitään


Kesäkelissä sangen maltillisissa 120km/h maksiminopeuksissa mitkä vaan mustat ja pyöreät, jotka edes etäisesti OK, ovat riittävät. En tiedä kaikkia maita joissa saa ajella jouhevasti, mutta Valtakunnassa jopa Ducatot tulevat takaata ohi vasemmalta kaistalta n. 180km/h, saa olla se "kaks markkaa" lasissa pääväylillä normaalisti ajellessa, jotta pysyisi pakujen tahdissa. Oikeanpuoleisin kaista hitaille.

 

[Lebensraum]

Kuinka sattuikaan, että minulla on yksi kokemus (jota en aiemmin listannut pitkäksi ajettuihin, koska ei ollut oma auto, eikä suojatie/ulosajo) nelivetoisesta (4-Matic), jossa oli nastarenkaat. Tuplaturvallinenko? Kerran kiihdytin lumisella ja jäisellä pikkutiellä nauttien hyvästä työntövoimasta muutamien sekuntien ajan. Tarkoitukseni oli kääntyä oikealle vielä pienemmälle sivutielle.

Kiihdytit kääntyessä? Kortti pois jo eilen Toinenkin kohta selonteossasi alleviivasi tilannetajun uupumista, jossa kuvailit nastoilla lipsutelleesi. Tuohon aikaan oikeita nastarenkaita oli pitkälti kahdelta valmistajalta, Nokia ja Continental, muut varsin kompromissia.

 

[arttuss]

juu, ja kitkaintoilijoilla unohtuu tuo jakauma käyttäjäkunnasta - jonka pohjalta voidaan vetää vain johtopäätös suhdeluvuista että molemmilla sattuu ja tapahtuu 1:1 - joskin kitkoilla tapahtuvista liu'utteluista osa ois jäänyt tapahtumatta, mikäli nastat alla

en ihmettele että PISA-tulokset Suomessa vessasta alas, lainaamani viesti alleviivaa hyvin ettei tilastoista ymmärretä a) yhtään b) mitään


Sangen alhaisissa 120km/h maksiminopeuksissa mitkä vaan mustat ja pyöreät, jotka edes etäisesti OK, ovat riittävät.

Syytät renkaita siitä, kun kuljettajalla ei ole tilannenopeus hallinnassa?

 

[Lebensraum]

Syytät renkaita siitä, kun kuljettajalla ei ole tilannenopeus hallinnassa?

kaikki ajavat nopeusrajoitusten mukaan, kun jarrua painetaan - toinen rengas pysähtyy ajoissa ja toinen ei; Ts. ero jarrutusmatkoissa

Spoileri

Nastarengasautoilija oli tällä kertaa tilanteen tasalla ja hyvissä ajoin alkoi hidastamaan.

 

[taski]

en ihmettele että PISA-tulokset Suomessa vessasta alas, lainaamani viesti alleviivaa hyvin ettei tilastoista ymmärretä a) yhtään b) mitään


Kesäkelissä sangen maltillisissa 120km/h maksiminopeuksissa mitkä vaan mustat ja pyöreät, jotka edes etäisesti OK, ovat riittävät. En tiedä kaikkia maita joissa saa ajella jouhevasti, mutta Valtakunnassa jopa Ducatot tulevat takaata ohi vasemmalta kaistalta n. 180km/h, että sais olla se "kaks markkaa" lasissa pääväylillä normaalisti ajellessa, oikeanpuoleisin kaista hitaille.

Mistä tietää että argumentit loppui


Yhtälailla voidaan sitten kiistellä siitäkin, että mitäs kun kitkoilla ajellaan myös kesäisin. Tilastoidaanko nekin näihin liikennekuolemiin jos kesällä 25c lämpötilassa joku vetää kitkoilla kallionleikkaukseen tappaen pari perhettä. Nastarenkaat olisi tässä tilanteessa varmaan tappaneet sen kolmannenkin perheen.

Kauhea tilastopoikkeama joka vesittää koko tutkimuksen.

 

[arttuss]

kaikki ajavat nopeusrajoitusten mukaan, kun jarrua painetaan - toinen rengas pysähtyy ajoissa ja toinen ei; Ts. ero jarrutusmatkoissa

Spoileri

Nastarengasautoilija oli tällä kertaa tilanteen tasalla ja hyvissä ajoin alkoi hidastamaan.

Nasta- sekä kitkarenkaallinen auto pysähtyy ajoissa, kun kuljettajalla on sopiva tilannenopeus.

 

[Puhelinkoppi]

Tutkimuksia lukiessa itselle tuli sellainen käsitys, että kitkarenkaiden käyttäjillä todennäköisesti myös uudemmat autot paremmilla turvatekniikoilla ja myös yliedustus kokemuksessa. Kiinnostaisi vielä tietää kitkarenkaiden edustus pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi.

Jos miettii, että joka tapauksessa olosuhteista riippumatta talviliikenteessä perseillään huonkuntoisilla nastoilla ja vanhemmilla autoilla, niin mitä se olisi, jos hunokuntoisten nastojen tilalla olisi useimmin hunokuntoiset kitkat? Vai vaikuttaako kitkat oikeasti myös ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä, tehden ajotavasta ennakoivampaa ja varovaisempaa, kuten jotkut asiantuntijat arvioivat?

Voin kertoa, että vaikuttaa ajotapaan. Tämä on nyt 26. talvi kitkarenkailla ilman ongelmia tai kolareita. Ensimmäinen auto oli Fiat Uno missä oli kitkat. Siinä ei ollut turvatekniikkaa. Tai oli turvavyöt. Renkaina taisi olla Nokia Q kitkat, ja silloin ei tainnut juuri muita nastattomia talvirenkaita olla kuin Bridgestone Blizzak. Monilla tuntuu olevan ylimaallinen usko nastojen ja nelivedon voittamattomuuteen. Mutta ne eivät hyödytä paskaakaan jos niiden hyödyt ulosmitataan asennevammalla. Neliveto on epäilemättä hyvä keksintö, mutta renkaan pitoa se ei lisää yhtään. Se vain lisää kahden renkaan panoksen tienpintaan liikkeellelähdössä mutta jarrutuksessa on aivan samat lainalasuudet kuin etu- tai takavetoisessa luistonestolla varustetussa autossa.

 

[HengaHox]

Voin kertoa, että vaikuttaa ajotapaan. Tämä on nyt 26. talvi kitkarenkailla ilman ongelmia tai kolareita. Ensimmäinen auto oli Fiat Uno missä oli kitkat. Siinä ei ollut turvatekniikkaa. Tai oli turvavyöt. Renkaina taisi olla Nokia Q kitkat, ja silloin ei tainnut juuri muita nastattomia talvirenkaita olla kuin Bridgestone Blizzak. Monilla tuntuu olevan ylimaallinen usko nastojen ja nelivedon voittamattomuuteen. Mutta ne eivät hyödytä paskaakaan jos niiden hyödyt ulosmitataan asennevammalla. Neliveto on epäilemättä hyvä keksintö, mutta renkaan pitoa se ei lisää yhtään. Se vain lisää kahden renkaan panoksen tienpintaan liikkeellelähdössä mutta jarrutuksessa on aivan samat lainalasuudet kuin etu- tai takavetoisessa luistonestolla varustetussa autossa.

Nelivetoa en oikeastaan tarvitse muualla paitsi kiihdytyksessä isommalle tielle. Esimerkiksi sohjoisella rampilla. Samoista rampeista ajanut vajaavetoisilla ja nelivetoisilla, se vauhti ei vajaavetoisilla ole yli 60 kun loppuu kaista kesken. Paljon turvallisempi liittyä tielle kun kulkee samaa nopeutta kuin liikennevirta.

 

[HK_Blues]

Mitäs kuskikuntaa mä sitten edustan, kun pihasta löytyy kaksi samanikäistä autoa, joissa samat turvavarusteet; toisessa kitkat ja toisessa nastat ja mieluummin ajan kitkoilla?

Nastat on aivan perseestä ajaa, kun ei ole lunta/jäätä. Tuntuu kitkoihin verrattuna hengenvaarallisilta kun se auto ”leijuu” siinä asfaltin päällä; eikä ne nastat niin paljoo paremmat ole talvella.

 

[wertiy]

Mitäs kuskikuntaa mä sitten edustan, kun pihasta löytyy kaksi samanikäistä autoa, joissa samat turvavarusteet; toisessa kitkat ja toisessa nastat ja mieluummin ajan kitkoilla?

Nastat on aivan perseestä ajaa, kun ei ole lunta/jäätä. Tuntuu kitkoihin verrattuna hengenvaarallisilta kun se auto ”leijuu” siinä asfaltin päällä; eikä ne nastat niin paljoo paremmat ole talvella.

Varmaan sitä kummalla lähdet silloin liikkeelle kun tiet pahemmassa jäässä tai vielä, kun ne ns. pääkallokelit tulevat.

Tuskin kukaan ajaa mielummin nastoilla jos asfaltti on sulaa.

 

[Hansai]

Miten niin "yleensä"? Minä olen selvinnyt aina, ja minullakin on takana +20 v kitkarenkailla ajoa.

Yhden kerran on ollut sellainen keli, että auto valui ojaan pysähdyksen jälkeen.

 

[aapelih]

Nastarenkaille voisi laittaa 100€ extra veron per rengas. Tällä voitaisiin rahoittaa teiden korjauksia jotka nuo aiheuttaa. Tuolla vesisateessa ne vaan ruopii uraa tiehen.

Tämä on itse asiassa hauskasti melko lähellä realistista summaa. Nastarenkaiden vuosittainen kustannus pelkästään asfaltin kulumana on vajaat 100 M€/a ja nastarenkaita myydään n. miljoona kappaletta vuodessa.

Eli satanen per myyty kumi -haittavero kuittaisi aika hyvin nastojen haitat päällysteille. Toki päälle tulee sitten lisääntynyt katupöly, melu jne., joille on vaikeampi laittaa hintaa.

Tutkimuksia lukiessa itselle tuli sellainen käsitys, että kitkarenkaiden käyttäjillä todennäköisesti myös uudemmat autot paremmilla turvatekniikoilla ja myös yliedustus kokemuksessa. Kiinnostaisi vielä tietää kitkarenkaiden edustus pääkaupunkiseutu vs. muu Suomi.

Jos miettii, että joka tapauksessa olosuhteista riippumatta talviliikenteessä perseillään huonkuntoisilla nastoilla ja vanhemmilla autoilla, niin mitä se olisi, jos hunokuntoisten nastojen tilalla olisi useimmin hunokuntoiset kitkat? Vai vaikuttaako kitkat oikeasti myös ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä, tehden ajotavasta ennakoivampaa ja varovaisempaa, kuten jotkut asiantuntijat arvioivat?

Voisin kuvitella, että hyvinkin vaikuttaa. Jos tiedostaa, että alla on esimerkiksi jäällä kehnommat renkaat, niin kyllä ainakin itse tulee ajettua enemmän "kusi sukassa" liukkaalla.

Muutama seikka, joiden kuvittelen vaikuttavan näihin nasta-kitka -eroihin

1. jarrutusmatkaerot ovat neliöllisiä nopeuseroihin verrattuna. Testeissä 50 km/h vauhdista 30 vs. 40 metriä jarrutusmatkassa kuulostaa valtavalta erolta, mutta käytännössä se 40 m rengas pysähtyy samaan matkaan ajamalla 6,7 km/h hitaampaa.
2. Nastarenkaiden pito heikkenee kitkoja nopeammin nastojen kuluessa.*
3. Nastarenkaissa nastaulkonema näyttelee suurta osaa jääpidosta, ja etenkin etuvedossa syntyy herkästi tilanne, jossa kuormittamattomissa takarenkaissa nastat pikkuhiljaa painuvat renkaaseen sisään ja täten auto menee herkästi ns. kahva edellä, joka tekee pahimmillaan keulakolarista paljon fataalimman kylkikolarin.

Kokonaisuudessaan tämä johtanee herkemmin siihen, että niillä nastoilla ajetaan yksinkertaisesti liian kovaa, ts. ulosmitataan ainakin osittain renkaiden mahdollinen pitoetu.

*Käytetyistä kumeista kirjoittelin jokunen vuosi sitten postauksen, joka lienee vieläkin ihan ajankohtainen:

TM testasi muistaakseni 2010 neljä käytettyä talvirengasta uusien rinnalla (n. "puoleenväliin" ajettuja ~6 mm pinnan kiekkoja ja "loppuunajettuja" 2-3mm rutkuja). Tuloksena oli se, että jo kuuteen milliin ajettu nasta hävisi jääjarrutuksessa saman verran kuluneelle kitkalle, ja "loppuun ajettu" nasta oli täysin käyttökelvoton, kun vastaavalla kitkalla oli vielä jonkin verran pitoa jäljellä. Sattumalta testattujen renkaiden merkkejä ei mainittu, mutta mainittiin kyseessä olevan testeissä menestyneet laaturenkaat.

Samoihin aikoihin "länsinaapurin TM" testaili myös 10 tkm käytettyjä renkaita ja tulokset olivat melko mielenkiintoisia:

Spoileri

Old studded tires are dangerous
PUBLISHED: 15 OCT 2010, 10:44 AM
New studded tires provide a grip on ice that is superior to all other tire types, but the grip does not last long, according to Teknikens Värld's tests.

The best studded tires provide a grip on shiny ice that is difficult to beat - a real safety reserve, you could say. But that reserve does not stay fresh in the long run, the results from our tests of three new and three used tires show. We wanted to see how the three different tire types studded, Nordic studless and Central European studless performed as used - partly against their new counterparts and partly against each other. Therefore, we let the used winter tires roll with in the big winter tire test, which you can download here (2010 test on the link. Current winter tire test can be found instead here). And the results could not have been clearer. In the tests on ice, it is precisely the studded tire that has lost the most performance - so much so that a used Nordic studless tire works at least as well. The test results indicate that the stud is a fresh product to a far greater extent than has previously been known. But it's not just about how the stud itself wears, but how the attachment to the tire holds up over time and how many studs the tire loses during normal driving.


There is no doubt that the studded tire ages faster and loses performance to a greater degree than its studless alternatives.
We took the three winning models from last year's tire test - three winners who all turned out to come from Continental. Studded ContiWinterViking 2, Nordic studless ContiVikingContact 5 and Central European studless ContiWinterContact TS830. The just-studded ContiWinterViking 2 has recently been replaced by the new ContiIceContact studded tire, but we chose to run the two tires against each other anyway because reality looks like this: both tires have proven to have equally fantastic ice and snow performance as new. Many of the competitors from last year's big winter tire test remain in this year's big test and the reference values are as clear as ever. Continental has not taken huge steps forward with its new studded tire, rather it is about small nuance differences.

At the same time, Continental may be somewhat on track with its new tire as it is the first to have studs that are glued to its holes. This could have a big impact on how the tire behaves as used, but we will come back when we can test them as yearlings.

The three used tire sets have rolled 10,000 km each, which corresponds to approximately two seasons of use for a normal motorist. The wear is even and it has fallen out of a few studs along the road - about what to expect after your tires have rolled one winter season. At first glance, it is noticeable that many of the sharp edges in the tire's pattern, which characterize a new tire, have been rounded off. Wear is also visible around the studs, the edges around the stud hole are notched here and there. The wear looks exactly the same with the studless alternatives and the tread depths for the three tires are shown in the table.

Braking performance on ice is a test step where the best studded tires always perform a little better than their studless siblings. The new studded tire is the best, 11 percent better than the Nordic studless and as much as 28 percent better than the Central European studless. As a reference, we can say that the difference between new studded and new Nordic studless from Continental in the 2009 tests was just 11 percent.

A clear advantage with studded, but for the used tires it will be different. The studded tire suddenly performs worse than the Nordic studless one and has lost almost a fifth of its braking capacity. The Nordic stud-free has lost seven percent and the Central European is only marginally worse than its new counterpart.

When we test braking performance on snow surfaces, where the stud does not play the same role, the results follow a different pattern. Here it is the tire pattern that does the job - the studded and Nordic studless perform equally well as they lose extremely little of their capacity as used. This also applies to Central Europe.

When we test road properties on the ice-covered test track, the differences grow again ...
When we test road properties on the ice-covered test track, the differences grow again and it is clear that the studded tire has lost its sharpness. Where the used Nordic studless almost performs as well as its new cousin, the used studded tire loses much of its capacity. The experience between new and used is like night and day - from safe, fast and predictable to cord-prone, difficult to handle and clearly slower. The used Nordic stud-free is better than the used stud. Partly in the feeling that is conveyed and partly in the lap times that the tire performs. At the same time, the used studded and used Central European perform at almost the same level. The difference between them is negligible and this underlines our statement - the stud is a fresh product.

On the snow track, the results from the brake tests are repeated, the differences in performance between new and used are small. The Central European loses the most with its five percent, the dubbed four percent and the Nordic studless only one percent. There is thus no doubt that the studded tire ages faster and loses performance to a greater degree than its studless alternatives.

Pattern depth new

• Dubbed: 9.7 mm

• Nordic studless: 9.7 mm

• Central European studless: 9.3 mm


Pattern depth used (10,000 km)

• Studded: 7.5 mm front, 7.8 mm rear. A total of 15 studs have fallen out of the four tires. Five more studs have been removed.

• Nordic studless: 6.0 mm front, 6.8 mm rear.

• Central European studless: 6.2 mm front, 7.0 mm rear.

Facts about the winter tire test
The brake tests are run on prepared tracks, this time in Ivalo in Finland. The ice rinks are not completely shiny but a bit rough. Terribly slippery, but not shiny. For each new test tire, the driver moves the car slightly on the track so that the same track is never used twice.

We test road properties partly on snow slides and partly on ice rinks. The ice rink is just as with the brake tests slightly roughened and through a series of more or less sharp curves more varying radii, the tires get to show what they can do. On the snow tracks, it works in the same way and both tracks are prepared between each test tire.

Ruotsissa myös paikallinen VTT (VTI) on tutkinut rengashotelleista satunnaisotannalla napattuja käytettyjä (pintaa 5-7 mm, keski-ikä 5,5 v) talvikumeja ja tuloksien mukaan nastojen pito heikkenee huomattavasti nopeammin kuin kitkoilla. Tässä testissä käytettyjen nastojen keskimääräinen jääpito oli kuitenkin käytettyjä kitkoja parempi, toisin kuin em. lehtien testeissä:

Nastojen pidosta on kadonnut keskimäärin 25%, pohjoismaisista kitkoista 10% ja KE-kitkat käytettyinä vastaavat jo kesärenkaita. Mielenkiintoista on myös se, että käytetyistä nastoista ja pohjoisista kitkoistakin löytyy jo tuolla kulumisella kirjaimellisesti kesärenkaita vastaavia nakkeja!

Tuohon voisi sen lisätä, että uudemmissa TM:n rengastesteissä

• 2023 käytetty nasta (max. kolme talvea ajettu Hakka 8) hävisi jääpidossakin lähes kaikille kitkoille (jarrutusmatkassa +9,2 metriä parhaaseen kitkaan verrattuna)
• 2024 käytetty nasta (max. kuusi talvea ajettu Conti IceContact 2) oli jääpidoltaan hieman huippukitkaa parempi (jarrutusmatkassa 0,8 metriä parempi)

Pointtina lähinnä se, että nastarenkaiden pito voi heikentyä varsin paljon renkaiden kuluessa. Kitkoissa ei ole pyöristyviä ja ulkonemaansa muuttavia nastoja, joten niiden käytös on tasaisempaa, mutta vastineeksi uutena(kaan) ei ole sitä tuoreen nastarenkaan terävintä jääpitoa.

 

[TommiZeliard]

Kiihdytit kääntyessä? Kortti pois jo eilen Toinenkin kohta selonteossasi alleviivasi tilannetajun uupumista, jossa kuvailit nastoilla lipsutelleesi. Tuohon aikaan oikeita nastarenkaita oli pitkälti kahdelta valmistajalta, Nokia ja Continental, muut varsin kompromissia.

Ei vaan kiihdytin lyhyellä suoralla nopeasti 10 -> 50 km/h, jonka jälkeen aloin jarruttaa ja aikomus oli kääntyä seuraavasta risteyksestä oikealle sivutielle. Pito ei kuitenkaan riittänyt hidastamaan nopeutta turvallisen alhaiseksi 90-asteen käännöstä varten, vaan sivutien risteyksen kohdalla nopeus oli laskenut vasta 50 -> 30 km/h. Se oli liian kova nopeus niin ahtaaseen ja jyrkkään käännökseen sillä pidolla, joten päätin jatkaa samaa tietä suoraan ajaen huimaa 30 km/h. Kävin kääntymässä kauempana, minkä jälkeen palasin takaisin ja käännyin noin pariakymppiä halutusta risteyksestä kaverin pikkutielle. En muista oliko rajoitus 40 vai 50, mutta tuskin tuosta kortti lähtisi.

En tiedä mitä tarkoitat tuolla "tuohon aikaan vain Nokia ja Conti tekivät hyviä", sillä vuosiluku oli noin 2020, alla pyörivät Nokian nastarenkaat ja auto oli M-B E 4-Matic.

Olen vastaavilla talvikeleillä ajanut Auriksella ja kitkarenkailla kymmenet kerrat tuosta samasta kohdasta kaverille. Auriksella ei lyhyellä suoralla ehdi saada kuin 40 km/h, mistä on helppo pudottaa nopeus risteystä varten pariinkymppiin. Neliveto pääsi yllättämään. Työntö oli oikein vakuuttava, mutta jarrutus tuntui jopa heikommalta kuin Auriksen silloin noin nelivuotiailla Nokian R2-kitkoilla. Mesen nastat olivat vanhemmat.


En nyt sanoisi sen olevan alleviivaavaa tilannetajun uupumista, että olen kerran 90-luvulla ajanut nastarenkailla kävelyvauhtia metrin verran suojatielle, jossa ei ollut ketään, eikä edes liikennevaloja: "1 risteys metrin verran pitkäksi suojatielle (tyhjälle)". Opin tuosta sen verran ,että tällä vuosituhannella olen onnistunut jättämään suojatiet rauhaan. Tiedän, että lähipiirissä on ajettu vahingossa punaisia päin, oltu peräänajettuja/peräänajajia, ajettu liikenteenjakajan kanttariin vannetta solmuun, lipsautettu penkkaan, oikaistu parkkihallin pilariin ja vedetty talvella suojatielle vähän enemmänkin kuin eturenkaat. Eipä tuo minun 28-29 vuotta sitten nastarenkailla tapahtunut eturenkaiden päätyminen tyhjälle suojatielle pahimmasta päästä ole.

Oletan, että viittasit tuohon edellisen viestini suojatietapaukseen, etkä sitä edellisen viestini kahteen 90-luvun nastakämmiin. Kitkoilla ei ole tullut tilanteita, paitsi kerran liikennevaloista piti kaivaa pitoa ohjaamalla vasemmalle, ja joillain jyrkillä omakotipihoilla on joutunut etuvedolla hakemaan lisää painoa vetäville pakittamalla.