Talviaikaan tulisi sallia liikennöinti vain nelivetoisilta, olkoon sitten tuo 11.1-31.3. aikaväli vaikkapa
Matematiikka ei oikein riitä, kun on niin paljon muuttujia tällä kertaa
14metriä ero alla, kyllähän sillä painaa pitkäksi ja pääsee iltalehteen
Voi olla että laitoin väärän videon, toisessa oli tarkasteltu myös
Moni on syksyllä päätöksen edessä. Olisi valittava, jatkaisiko vielä yhden talven vanhoilla renkaillaan vai ostaisiko uudet. Tai kokeilisiko vaihteeksi
tekniikanmaailma.fi
Niin kauan kuin ajetut km eroavat ja otanta ei ole 50-50 rengastyypeissä, saadaan tilastoja kuin itärajan toisella puolen tehtynä.
Fiuuuu pläts ja perhe lanattiin suojatiellä
Kuinka sattuikaan, että minulla on yksi kokemus (jota en aiemmin listannut pitkäksi ajettuihin, koska ei ollut oma auto, eikä suojatie/ulosajo) nelivetoisesta (4-Matic), jossa oli nastarenkaat. Tuplaturvallinenko? Kerran kiihdytin lumisella ja jäisellä pikkutiellä nauttien hyvästä työntövoimasta muutamien sekuntien ajan. Tarkoitukseni oli kääntyä oikealle vielä pienemmälle sivutielle. Vaan mokoma nelipeto olikin hetkessä kerännyt niin paljon vauhtia ja saanut tien tuntumaan ihmeen pitävältä, että eihän se mihinkään pysähtynyt. Jarrut rutisivat ja halutun risteyksen kohdalla nopeutta oli vielä hieman liikaa kääntymiseen, joten päätin jatkaa suoraan ja kiepsauttaa uukkarin myöhemmin sopivassa kohdassa.
Kortti oli tuolloin ollut taskussa noin neljännesvuosisadan ja kaikilla vetotavoilla oli tullut rällättyä jääratoja myöten. Ei tuossa paljon nopeutta ollut. Parhaimmillaan hiukan yli 50 km/h ja halutun 90-asteen risteyksen kohdalla vain 30 km/h, mikä kuitenkin oli turhan paljon pitoon ja kallistuksiin nähden. Kunhan huumaannuin/hämäännyin pidosta ja annoin 500 Nm:n vääntää jatkuvan nelivedon läpi puoli sekuntia liian pitkälle. En minä olisi noin tiukalle vetänyt, jollei olisi ollut tilaa jatkaa suoraankin.
Että ei se neliveto välttämättä turvallisuutta paranna, vaikka meneekin sohjoisissa kaistanvaihdoissa vakaammin.
Matematiikka riitti mainiosti siihen ympyräjäävideoon, mihin vastasin. Sille en voi mitään, että linkkasit vahingossa väärän videon. Tuohon uusimpaan videoon onkin turha kokeilla matikan riittävyyttä, sillä:
"Kyse ei ole mistään tieteellisestä testistä, mutta alla olevalta videolta saa käsityksen siitä, miten isoja eroja erilaisten renkaiden välillä syntyy suhteellisen hitaasta vauhdistakin jarrutettaessa.".
Eihän tuo video edes täsmää sen alla olevaan taulukkoon saati kyseisestä 18/2023 TM-testistä paljastuviin taustatietoihin.
1. Videolla kulunut nasta voittaa uuden kitkan.
2. Taulukossa uusi paras kitka voittaa kuluneen nastarenkaan, 43,5 m vs. 52,7 m.
Jo noissa kahdessa paistaa hienoinen ristiriita. Haiskahtaa siltä, että videolle on päätynyt joku heikomman pään uusi kitkarengas, jotta se voi hävitä kuluneelle nastalle, joka hävisi taulukossa 9,2 m parhaalle kitkalle. Vaihtoehtoisesti uudella kitkalla jarrutus on aloitettu selvästi myöhemmin/rata on ollut eri/kitkakuski ei saanut painetta takapyörille.
Kun lukee varsinaisen testin, paljastuu seuraavia:
-Jääjarrutus on 50-0 km/h
-paras nasta oli Bridgestone, 29,5 m, kitkakerroin 0,33, 3,27 m/s2
-paras kitka oli Kumho, 43,5 m, kitkakerroin 0,23, 2,22 m/s2
-Käytetty nasta oli 4 v vanha HKPL 8, jossa pintaa 4 mm ja nastat tallella, 52,7 m, kk. 0,19, 1,83 m/s2
-käytetty kitka oli 8 v!!! vanha Conti Wintercontact S1 (mikä häviää jääpidossa pohjoismaamallille, eli VikingContactille), jossa pintaa 4 mm, 64,1 m, kk. 0,15, 1,51 m/s2
-Käytetty nasta voitti selvästi vain yhden uuden kitkan, tuli suunnilleen tasoihin yhden kanssa (voitti 0,2 m), mutta hävisi peräti seitsemälle uudelle kitkarenkaalle. Helposti tulee mieleen, että videolle on valittu tuo kaikkein huonoin uusi kitka, jotta se on saatu häviämään nelivuotiaalle entiselle huippunastalle (Hakkapeliitta 8), kuten videolla kävi.
Iän (ja vähän muunkin) vaikutus jarrutusmatkaan:
Paras uusi nasta -> kärkipään 4 v-nasta:
29,5 m -> 52,7 m = +78,6 %
Paras uusi kitka -> ei-jääpitomalliston 8 v-kitka:
43,5 m -> 64,1 m = +47,4 %
On yleisesti aika paljon eroa, onko rengas 4 v vai 8 v. Senkin pitäisi kasvattaa eroa, että kärkikitkaa verrattiin ei-pohjoismaakitkaan. Siitä huolimatta kitkarenkaalla jarrutusmatka kasvoi suhteessa paljon vähemmän kuin nastoilla, +47,4 % vs. +78,6 %. Absoluuttisestikin kitkoilla tuli metrejä lisää 20,6 m vs. nastoilla peräti 23,2 m.
Nastoilla vertailu oli järkevä, uusi huippunasta vs. 4 v huippunasta. Miten olisi käynyt, jos olisi yhtä fiksusti verrattu uusi huippukitka vs. 4 v huippukitka? Valistunut arvaus on, että jarrutusmatka olisi käytetyllä kitkalla vain +1x,x m vs. käytetyllä nastalla +23,2 m. Silloin käytettyjen absoluuttinen jarrutusmatkaero kutistuisi entisestään. Nyt uusissa kitka hävisi nastalle 14,0 m. Käytetyissä kitka hävisi nastalle vain 11,4 m (huolimatta epäreilusta vertailusta). Ei tarvitse olla ennustaja arvatakseen, että käytettyjen ero kutistuisi aivan olemattomaksi, jos kitkakin olisi ollut kahdeksan vuoden sijaan vain nelivuotias nastan tapaan, ja etenkin jäälle suunniteltu pohjoismaakitka jonkun Wintercontactin sijaan.
Nastarengas on priimaa vain hetken ajan, kunnes nastojen paras särmä pyöristyy. Rengastesteissä nähdään yleensä vain uusia renkaita, mikä liioittelee nastan ja kitkan eroa jäällä. Tien päällä on enimmäkseen kuluneita renkaita. Tuossa TM oli poikkeuksellisesti ottanut käytettyjäkin testiin, mutta kitkan arvokkaampi ikääntyminen jäi suureksi osaksi piiloon, koska oli valittu nastaan nähden tuplaikäinen kitka, eikä ollut Contin pohjoismaamallistosta, eli VikingContact, vaan lämpimämpään ja tarkempaan ajettavuuteen optimoitu WinterContact S1.
Suojatiekommenttiin anekdoottina sen verran, että itse olen vain nastoilla liukunut suojatielle, mutta kitkoilla en koskaan 18 vuoden aikana.
Jotkut nastarenkailijat kuvittelevat turvallisuuseron olevan juuri niin suuri, kuin nopeasti autolehdestä vilkaistu metriero parhaiden välillä on. Siinä mennään kahdella tapaa pieleen. Ensinnäkin nastojen testeissä esittelemä paras pito heikkenee nopeasti, kun joutuu paljaalla asfaltilla pyöristämään nastat ns. hampaattomiksi kuulakärkikyniksi, jotka eivät kunnolla kynnä täysleveää uraa, vaan vähän näön vuoksi naarmuttavat raitaa jäähän. Toisekseen kitkoilla tulee heikomman pidon takia luonnostaan ajettua ennakoivammin ja varovaisemmin kuin nastoilla. Tämä tekee sen, että alkunopeudet eivät olekaan eri rengastyypeillä samat kuten rengastesteissä. Kitkailijalla saattaa olla 5 tai 10 km/h vähemmän nopeutta tilanteen alkaessa, mikä lyhentää pysähtymismatkaa yllättävän paljon neliöllisyyden ja lyhyemmän reaktiomatkan ansiosta. Jos keli olisi yhtä liukas kuin rengastestien jäällä, saattaisi alkunopeusero olla vieläkin suurempi (tai kitkakuski menee moisella kelillä muulla kyydillä kerran vuodessa).
Noiden kahden seikan ansiosta kitkat eivät ole käytännössä osoittautuneet niin vaarallisiksi kuin rengastestien jääkuvaajista voisi päätellä.
Liitteistä näkee alkunopeuden ja jarrustusmatkat. Kitkakertoimet ja keskihidastuvuudet laskin noiden avulla (a = (1 / 2 * t ^ 2); t = s / (0,5 * 50 / 3,6); u = a / g). Kulunut nasta oli paistettu 2019 ja kulunut kitka 2015, eikä kitka edes ollut Contin pohjoismaamallistoa.
.
Toinenkin kohta selonteossasi alleviivasi tilannetajun uupumista, jossa kuvailit nastoilla lipsutelleesi. Tuohon aikaan oikeita nastarenkaita oli pitkälti kahdelta valmistajalta, Nokia ja Continental, muut varsin kompromissia.
