Nasta -vai kitkarenkaat?

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
288
Kyllä se liikenne ne urat siihen syö, nastoilla tai ilman.
Nastarenkailla on oma osuutensa teiden kulumisessa, mutta rekkaralli yhdistettynä leutoihin talviin on pahin yhdistelmä.
Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Siinä @Esinahkatakki olet oikeassa, että leudot talvet ovat haitaksi (lainaus tuosta lisurintyöstä):
Leutoina talvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska päällyste altistuu nastarengaskulumiselle paljaana ja usein märkänä. Vähälumisina pakkastalvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska kovan pakkasen haurastama paljas päällyste kuluu nopeasti nastarenkaiden vaikutuksesta.
---
Suolaus vaikuttaa päällysteiden kulumiseen siten, että se muuttaa lumisen, jäisen tai kuivan päällysteen pinnan märäksi, ja lisää siten nastarengaskaudella märän päällysteen aikaa. Vestola et al. (2006) mainitsevat, etteivät natriumkloridi ja kalsiumkloridi (CaCl) vahingoita kemiallisesti asfalttipäällysteen pintaa.
Vesiliirtoriskiä kasvattavien urien lisäksi nastojen karhentama "kevätasfaltti" pitää huonommin (kivien kärjet ovat kiilloittuneet), on huomattavasti meluisampaa ja kuluttaa renkaita merkittävästi nopeammin. Lisäksi Suomessa joudutaan nastarenkaiden vuoksi käyttämään suuremman raekoon asfalttia (pieni kivi irtoaisi nastan iskuvoimasta liian helposti), joka on huonompaa käytännössä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan (eroosionkesto, hinta, melu, pito).

Sinänsä onkin vähän paradoksaalista, että juuri nastarenkaiden vuoksi täällä pohjolassa pitää käyttää huonommin talvieroosiota kestävää asfalttia :asif:. Mukavahan se on ajella niihin vadin kokoisiin kuoppiin, jotka ovat saaneet alkunsa nastan irtihakkaamasta (nastarenkaiden vuoksi) suurikokoisesta asfaltin rakeesta ja edenneet (edelleen nastojen vuoksi) eroosiota huonommin kestävässä asfaltissa suuremmiksi :rofl2:.

TL;DR: Talven aikana aiheutuneet urat ja tien karkea pinta ovat pääasiassa nastarenkaiden syytä.
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
896
Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Siinä @Esinahkatakki olet oikeassa, että leudot talvet ovat haitaksi (lainaus tuosta lisurintyöstä):


Vesiliirtoriskiä kasvattavien urien lisäksi nastojen karhentama "kevätasfaltti" pitää huonommin (kivien kärjet ovat kiilloittuneet), on huomattavasti meluisampaa ja kuluttaa renkaita merkittävästi nopeammin. Lisäksi Suomessa joudutaan nastarenkaiden vuoksi käyttämään suuremman raekoon asfalttia (pieni kivi irtoaisi nastan iskuvoimasta liian helposti), joka on huonompaa käytännössä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan (eroosionkesto, hinta, melu, pito).

Sinänsä onkin vähän paradoksaalista, että juuri nastarenkaiden vuoksi täällä pohjolassa pitää käyttää huonommin talvieroosiota kestävää asfalttia :asif:. Mukavahan se on ajella niihin vadin kokoisiin kuoppiin, jotka ovat saaneet alkunsa nastan irtihakkaamasta (nastarenkaiden vuoksi) suurikokoisesta asfaltin rakeesta ja edenneet (edelleen nastojen vuoksi) eroosiota huonommin kestävässä asfaltissa suuremmiksi :rofl2:.

TL;DR: Talven aikana aiheutuneet urat ja tien karkea pinta ovat pääasiassa nastarenkaiden syytä.
Ei sun tartte myydä mulle ajatusta kitkarenkaista parempina, koska minä olen jo viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla. Henkilöautoilla ja ei näissä raskaammissakaan ole ollut piikkejä. Ketjut olen pari kertaa laittanut.

Sitten, kerrotko vielä mitä on se huonommin talvieroosion kestävä asfaltti?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
288
Ei sun tartte myydä mulle ajatusta kitkarenkaista parempina, koska minä olen jo viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla. Henkilöautoilla ja ei näissä raskaammissakaan ole ollut piikkejä. Ketjut olen pari kertaa laittanut.

Sitten, kerrotko vielä mitä on se huonommin talvieroosion kestävä asfaltti?
En yritä myydä mitään, tarkensin vain teiden kulumisen syytä ja nastarenkaiden merkittävyyttä ongelmassa. Toki olet oikeassa siinä, että liikenne aiheuttaa teiden kulumisen, mutta vastaavasti voisi sanoa, että alkoholin juominen aiheuttaa alkoholismin, mikä ei välttämättä ole "optimaalinen" tapa ilmaista asia.

Suomessa vilkkaasti liikennöidyillä teillä on vaaditun nastakestävyyden vuoksi käytettävä SMA 0/16-tyyppistä kivimastiksiasfalttia (90% kiviaineesta läpäisee 16 mm seulan), kun nastarenkaattomissa maissa suositaan pienempiä 0/5-0/12 raekoon pinnotteita niiden parempien ominaisuuksien vuoksi. (PDF SMA:han liittyen)

Ylen artikkelissa erot ovat tiivistettynä hyvin:
Suomessa asfaltti-betonipäällysteen kivenä käytetään maanteillä yleensä 16 millistä raekokoa. Muualla Euroopassa raekoko on 12 tai jopa 8 milliä.
Suomessa päällysteen pitää kestää nastan iskua. Nastan on vaikeampi repiä iso kivi irti. Tarvitaan paljon liimaa, jotta iso kivi pysyy asfaltissa.
Tyhjää tilaa isojen kivien väliin jää enemmän, jolloin tarvitaan enemmän bitumia. Tyhjää tilaa tarvitaan lämpölaajenemisen takia. Kevään lämmössä kivet painuvat hiljalleen bitumiin sisälle, jolloin tie muuttuu tasaisemmaksi.
Suurempiin koloihin jäävä vesi pilaa teitä. Vesi pääsee kivien välistä sisälle ja laajentuessaan rikkoo päällysteen. Pienellä raekoolla tie vastustaisi vettä paremmin.
 
Viimeksi muokattu:

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
896
En yritä myydä mitään, tarkensin vain teiden kulumisen syytä ja nastarenkaiden merkittävyyttä ongelmassa. Toki olet oikeassa siinä, että liikenne aiheuttaa teiden kulumisen, mutta vastaavasti voisi sanoa, että alkoholin juominen aiheuttaa alkoholismin, mikä ei välttämättä ole "optimaalinen" tapa ilmaista asia.

Suomessa vilkkaasti liikennöidyillä teillä on vaaditun nastakestävyyden vuoksi käytettävä SMA 0/16-tyyppistä kivimastiksiasfalttia (90% kiviaineesta läpäisee 16 mm seulan), kun nastarenkaattomissa maissa suositaan pienempiä 0/5-0/12 raekoon pinnotteita niiden parempien ominaisuuksien vuoksi. (PDF SMA:han liittyen)

Ylen artikkelissa erot ovat tiivistettynä hyvin:
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
2 471
Huippukitka pesee jo halppisnastat aivan sileällä jäälläkin, joten ei nastat suoraan paremmat ole. Puhumatta kun talven pari on nastoilla paljaalla asfaltilla rouhinut, niin voipi olla liukkaammat jäälläkin useammassa tapauksessa kitkoihin verrattuna.
Huippukitkat on pessyt halpisnastat jo 20 vuotta sitten.
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
bitumia menee vähemmän
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
288
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
Mitäs väliä sillä on, kuka sen kertoo :confused:? Kuvittelisin jonkun muun kuin intternet foorumeilla kirjoittelijan olevan vakuuttavampi lähde.

Pienemmän melun lisäksi
- se maksaa vähemmän (pienempien rakeiden väliin menee vähemmän kallista liimaa)
- sen pito-ominaisuudet ovat paremmat (varsinkin kuin kiillottuneella keväisellä "nupukivellä")
- se kestää eroosiota paremmin, sillä sen rakenne on tiiviimpi ja yksittäisen kiven löystyminen ei tee yhtä isoa rakoa pintaan, josta jäätyminen pystyy hajottamaan pinnan.

Jo pelkästään se, että muualla (kuin nastarengasmaissa) käytetään pienempää raekokoa kielii siitä, että tämä meidän valintamme on kompromissi nastojen vuoksi.
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
896
Mitäs väliä sillä on, kuka sen kertoo :confused:? Kuvittelisin jonkun muun kuin intternet foorumeilla kirjoittelijan olevan vakuuttavampi lähde.

Pienemmän melun lisäksi
- se maksaa vähemmän (pienempien rakeiden väliin menee vähemmän kallista liimaa)
- sen pito-ominaisuudet ovat paremmat (varsinkin kuin kiillottuneella keväisellä "nupukivellä")
- se kestää eroosiota paremmin, sillä sen rakenne on tiiviimpi ja yksittäisen kiven löystyminen ei tee yhtä isoa rakoa pintaan, josta jäätyminen pystyy hajottamaan pinnan.

Jo pelkästään se, että muualla (kuin nastarengasmaissa) käytetään pienempää raekokoa kielii siitä, että tämä meidän valintamme on kompromissi nastojen vuoksi.
Koska se on mukavampi, että näin vanhana käydään keskustelua ja copypasteaminen on kovin tylsää.

Liima ei nyt kovin paljon maksa, vaan bitumi. Täysin eriasioita. Liimasta riippuen sitä voi jatkaa vaikka vedellä. Yleisesti liimaa laitetaan uuden ja vanhan kerroksen väliin.

Voin sanoa myös, että todella usein 11millinen tai pienempi ei kestä jyräämistä todellakaan niin hyvin mitä esimerkiksi 16 millinen. Tulee myös herkästi seittikuviota ja tyhjiä kohtia ja taas routa ja vesisateet hajottaa.

Tuo 16 millinen on mielestäni hyvä kompromissi. Palataanko ketjun aiheeseen?
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 260
Tänä talvena ei ole kuin parit kitkat tulleet vastaan perä edellä pulkkamäkeä. "Pulkkamäki" siis kotikatu, jossa todella tiukka 90 asteen kulma ja sen perään jyrkkä ylämäki liittymään, josta ei voi ajaa "sokkona" pysähtymättä. Joka talvi rekat ja kitkailijat tulee perse edellä kun eivät pääsekkään mäkeä ylös. Joskus koukkaavat jalkakäytävälle, joka on paremmin hiekotettu.

Eli kysymykseen vastaus: nastat, koska niillä pääsee varmemmin eteenpäin. :tup:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
288
Koska se on mukavampi, että näin vanhana käydään keskustelua ja copypasteaminen on kovin tylsää.

Liima ei nyt kovin paljon maksa, vaan bitumi. Täysin eriasioita. Liimasta riippuen sitä voi jatkaa vaikka vedellä. Yleisesti liimaa laitetaan uuden ja vanhan kerroksen väliin.

Voin sanoa myös, että todella usein 11millinen tai pienempi ei kestä jyräämistä todellakaan niin hyvin mitä esimerkiksi 16 millinen. Tulee myös herkästi seittikuviota ja tyhjiä kohtia ja taas routa ja vesisateet hajottaa.

Tuo 16 millinen on mielestäni hyvä kompromissi. Palataanko ketjun aiheeseen?
Liittyyhän tämä tien kuluminen ja asfalttilaatujen ero melko läheisesti kitkat vs. nastat -vääntöön, sillä ainakin tutkimustiedon mukaan nastarenkaat vaikuttaisivat aiheuttavan varsin merkittävän osuuden tiestön kulumisesta.

Asfaltti ei tosiaan ole leipätyöni, mutta saivartelu terminologiasta sivuutettaessa ymmärsit oletettavasti kuitenkin mitä tarkoitin tuolla (suurempikiviseen asfalttiin menee enemmän bitumia, kun kivien väliin jää enemmän tilaa)? Jos minulla on väärä käsitys pienemmän raekoon eduista, niin mielellään opin asiasta enemmän tietävältä.

Tuon EAPA:n dokumentin mukaan esim. Saksassa kovimman kuormituksen tiet ovat (vaikeasta jyrättävyydestään huolimatta?) kokoja 8 ja 11, mutta silti siellä voidaan laskea 20-30 vuoden elinkaari päällysteelle.

Oman perstuntumani mukaan Suomessa yleisin syy isojen teiden päällystämiseen on liiallinen urautuminen ja ohueksi kuluneen uudelleenpinnoitetun kerroksen rapautuminen irti (eikä esim. tiepohjan routavaurio, mikä selittyisi suoraan sääeroilla). Eli joku ( :asif: ) täällä pohjolassa syö teitä hälyttävään tahtiin, kun ei täkäläiset tiet tunnu kestävän edes pienemmillä liikennemäärillä tuota 20-30 vuotta.

Toisaalta mahtaako massaa mennä enemmän jos kuvitellaan, että yritetään päästä sovittuun 100kg/m2?
En tiedä, Tämän asfalttityyppejä käsittelevän koulutusmateriaalin mukaan vakiopaksuisten SMA-massojen kg/m^2-lukema pieneneisi raekoon mukana. Riittääkö pienemmällä raekoolla hieman ohuempi kerros?

Jostain syystä tuota 16-millistä ei vissiin käytetä hirveämmin muualla kuin nastarengasseuduilla ja syyksi sanotaan kaikissa näkemissäni lähteissä riittävä nastaiskunkesto. Joku etuhan noilla pienempikivisillä on, kun tuntuvat olevan standardi muualla?
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
896
Asfaltti ei tosiaan ole leipätyöni, mutta saivartelu terminologiasta sivuutettaessa ymmärsit oletettavasti kuitenkin mitä tarkoitin tuolla (suurempikiviseen asfalttiin menee enemmän bitumia, kun kivien väliin jää enemmän tilaa)? Jos minulla on väärä käsitys pienemmän raekoon eduista, niin mielellään opin asiasta enemmän tietävältä.

Tuon EAPA:n dokumentin mukaan esim. Saksassa kovimman kuormituksen tiet ovat (vaikeasta jyrättävyydestään huolimatta?) kokoja 8 ja 11, mutta silti siellä voidaan laskea 20-30 vuoden elinkaari päällysteelle.

Oman perstuntumani mukaan Suomessa yleisin syy isojen teiden päällystämiseen on liiallinen urautuminen ja ohueksi kuluneen uudelleenpinnoitetun kerroksen rapautuminen irti (eikä esim. tiepohjan routavaurio, mikä selittyisi suoraan sääeroilla). Eli joku ( :asif: ) täällä pohjolassa syö teitä hälyttävään tahtiin, kun ei täkäläiset tiet tunnu kestävän edes pienemmillä liikennemäärillä tuota 20-30 vuotta.



En tiedä, Tämän asfalttityyppejä käsittelevän koulutusmateriaalin mukaan vakiopaksuisten SMA-massojen kg/m^2-lukema pieneneisi raekoon mukana. Riittääkö pienemmällä raekoolla hieman ohuempi kerros?
EAPAn dokumenttia selatessa huomasin myös, että germaaniassa käytetään SMA -asfalttia todella, todella paljon eikä suinkaan AB -massaa. Näillä on käytöksessä ja ominaisuuksissa huimia eroa, esimerkiksi juuri tiivistyksen suhteen.

Jos suomessa käytettäisiin yhtä paljon SMA:ta, vaikka vaan nykyisellä kivellä, niin kestävyys olisi erilaista ja todennäköisesti tiet eivät urautuisi tai kärsisi näin pahoista routavaurioista.

Sen verran edittiä, että AB massoihin voidaan ajaa kierrätysasfalttia todella paljon sekaan verrattuna taas siihen, että SMA taidetaan tehdä aina neitseellisenä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
2 471
Eikö nykylaki velvoita käyttämään tietyn prosentin kierrätysasfalttia?
 
Liittynyt
23.11.2020
Viestejä
2
Oma kokemus on, että kitkoillakin pärjää siinä missä nastoilla.. jopa kiinalaisillakin kitkoilla. Paikallinen rengasyrittäjä sanoi, että kiinalaisista kitkoista puuttuu olennainen komponentti, kumipuu, jota Kiinassa ei ole saatavilla. Pitääköhän paikkaansa?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 013
Ai siis että renkaiden kumi ei ole siis luonnonkumia edes osittain vain ainoastaan synteettistä kumia?
 
Liittynyt
23.11.2020
Viestejä
2
Nokian renkaiden mukaan niiden renkaiden kumi on puoliksi luonnonkumia. Eli pitäneeköhän sitten paikkaansa, että kiinalaiset olisivat täysin synteettisiä. Tosin kumipuiden viljely netin mukaan on keskittynyt juuri Malesiaan ja Indonesiaan.. luulisi, että Kiina sitäkin onnistuisi hankkimaan.
 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
1 027
Yhden talven ajetut Bridgestonen kitkat - Blizzak ICE tjsp - menee kyllä hyvin johdonmukaisesti eteenpäin, ja pitoa on enemmän kuin sompailijalla uskallusta (kun nyt siis melkeinpä ekan kerran hankinnan jälkeen tuli kunnon jäinen uramössö-talvikeli tänne pääkaupunkiseudulle ja vanhat muistikuvat tilannenopeudesta on entisistä Nokian nastoista).
 
Liittynyt
03.01.2019
Viestejä
156
12 vuotta ollut erilaisia nastarenkaita autossa ja nyt tämän talven vedellyt continentalin kitkoilla. Omien kokemusten mukaan hyväkuntoisilla nastoilla on parempi pito, mutta kitkat vie kokonaisuuden selvästi. Ehkä suurin yllätys oli kuinka hiljaiset nuo ovat ihan asfaltilla.
 
Liittynyt
27.11.2016
Viestejä
666
12 vuotta ollut erilaisia nastarenkaita autossa ja nyt tämän talven vedellyt continentalin kitkoilla. Omien kokemusten mukaan hyväkuntoisilla nastoilla on parempi pito, mutta kitkat vie kokonaisuuden selvästi. Ehkä suurin yllätys oli kuinka hiljaiset nuo ovat ihan asfaltilla.
Isoin erohan on vanhoilla nastoilla ja vanhoilla kitkoilla. Vanhat laatunastat pitää edelleen lähes yhtä hyvin kuin uudet laatukitkat.

Tämän vuoksi itse ajan nastoilla, koska kilometrejä tulee vähän, niin kitkat "happanee" alle vaikka pintaa olisi vielä reilusti. Jos ajaisin enemmän siten, että kitkat kuluisivat 4-5 vuodessa loppuun muutenkin, niin ehdottomasti kitkat. Edellinen auto tuli ostaessa kitkoilla ja etelän 95% vuodesta paljaana olevilla maanteillä ehdottomasti nastoja mukavammat.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 185
Isoin erohan on vanhoilla nastoilla ja vanhoilla kitkoilla. Vanhat laatunastat pitää edelleen lähes yhtä hyvin kuin uudet laatukitkat.
Mitä?! :D Melkosta tuubaa.

Edit: tai korjataan, määrittele vanhat?
Puhutaanko vanhoista mutta käyttämättömistä koppurarenkaista, loppuun ajetuista, 3mm pintaa jäljellä, nastat irronneet?
Aika laajasti sanottu. Oma kokemus on päinvastainen, vanha nasta ei pidä yhtään sen paremmin kuin kitkakaan jos ne ovat olleet käytössä.

Varmaan jos 10v säilöt käyttämättömiä renkaita auringonpaisteessa ja otat sen jälkeen käyttöön niin joo, silloin varmaan vanha nasta on parempi.
 
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
229
Ei kannata perustaa käsitystä kitkoista ainakaan käytetyn auton mukana tulleisiin. Vaikka pintaa on jäljellä, on ne voitu ajaa edellisenä kesänä lamellit piloille.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
128
Olikos nyt virallisia kokemuksia uusista laatukitkoista että onko niistä jotain vielä jäljellä seuraavana talvena?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 442
5 mm ja/tai 3-4 talvea, niin alkaa tuntua liukkaalta kitkoilla. Toki jos ajaa 50 tkm vuodessa tasaisesti, niin saattaa ne parissa talvessa loppua. Yhden talven jälkeen ei ole loppu ellei nyt niillä kesäkeleissä tahallaan ole ajanut.
 
Liittynyt
03.05.2018
Viestejä
1 604
Olikos nyt virallisia kokemuksia uusista laatukitkoista että onko niistä jotain vielä jäljellä seuraavana talvena?
Contin VinterContact 6 kumit toisen auton alla. 2017 vuoden auto ja 2017-2018 talveksi ostetut CVC6:set. 50tkm mittarissa. Vetelin tänään kärryssä sohvaa niiden kanssa. Ei ongelmia. Ajo-opetettavaa olen noilla opettanut liukkaalle. En ole kertaakaan koskenut lisäpolkimeen (3 kk ja lapullinen ajotunteja takana).
CVC7 verrattuna vedenpoisto heikompaa, väitän että johtuu kuvion erosta eikä iästä. CVC7:t on ekaa talvea alla.
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
528
nastat ollut varmaan 85% ajasta, kitkoja siis myös ollut.

Eipä tästä nasta/kitka asiasta tarvitse enempää vängätä kun rengastestejä on vaikka kuinka. Nastat ovat aina pitävämmät, kitkat hiljaisemmat.
Itse valitsen aina vertailujen hiljaisimmat nastat, eli hyvä kompromissi pidon ja melun välillä
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 482
nastat ollut varmaan 85% ajasta, kitkoja siis myös ollut.

Eipä tästä nasta/kitka asiasta tarvitse enempää vängätä kun rengastestejä on vaikka kuinka. Nastat ovat aina pitävämmät, kitkat hiljaisemmat.
Itse valitsen aina vertailujen hiljaisimmat nastat, eli hyvä kompromissi pidon ja melun välillä
Kun kerran testejä on, niin miksi sitten valehtelet, että nastat olisi jotenkin aina kitkoja pitävämmät?

TM 2020 talvirengasvertailusta poimitut pitoa mittaavien jarrutustestien voittajat:
Jarrutus jäällä: nastarengas
Jarrutus lumella: kitkarengas
Jarrutus märällä asfaltilla: kitkarengas
Jarrutus kuivalla asfaltilla: kitkarengas
 
Liittynyt
04.12.2016
Viestejä
1 249
Kyllä tässä pari päivää on ollut ikävä nastarenkaita, mutta se loppunee pian, jäätävän liukkaita teitä on ollut ja pitänyt motarilla ajaa jopa alle nopeusrajoituksen. Mutta näiden parin päivän takia en jaksa kuunnella nastojen meteliä koko talven ajan, joten ajan kitkoilla :cool:
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
4 490
Kyllä tässä pari päivää on ollut ikävä nastarenkaita, mutta se loppunee pian, jäätävän liukkaita teitä on ollut ja pitänyt motarilla ajaa jopa alle nopeusrajoituksen. Mutta näiden parin päivän takia en jaksa kuunnella nastojen meteliä koko talven ajan, joten ajan kitkoilla :cool:
Minäkin ajan nastarenkailla pahojen kelien varalta. Tosin nämä pari päivää menivät enemmän muita ominaisuuksia kaivatessa. Venäläisesti hoidettujen katujen hirveä ryskytys olisi kaivannut pidempää jousituksen iskunpituutta, ja maavara riitti vaurioitta vain tuurilla siksi, että muu runsas liikenne aurasi samalla kun paska jäätyi kovaksi. Nelipyörävetokin olisi kelvannut epätasaisuuden ja lumikertymän vuoksi, kun vajaavedolla idioottien seassa vauhdin(inb4 kaahaus; sellainen yli 2 kertaa kävelyvauhtikin riittäisi) otto on haastavaa ja kaistat kapenevat(sekä konkreettisesti että suuntavakauden hiipuessa). Ei tämä silti pahimmasta päästä ollut.

Varsinaista liukasta jäätä, joka olisi erityisesti kaivannut nastoja, ei kohdalle sattunut. Vain sellaista autolehtitestijäätä, jolla kitka pitää mainiosti. Ongelmana oli lähinnä perunapellon kaltainen korkeusero ja epätasaisuus.

Hyviä renkaita ylipäänsä kaivattiin, ja onneksi sellaiset oli. Riittävän tuoreet laadukkaat nastattomatkin olisivat menetelleet(ja tiedän että tapauskohtaisesti olisivat voineet olla vielä paremmat), mutta kuluneillla tai perinteisesti kiinalaisilla olisi tullut äitiä ikävä. Nyt lähinnä kävi sääliksi auton tuennan rakenteita ja vähän pelotti pohjakosketus. Ikävää petroskoilaisittain toista vuorokautta jäätymään jätetyssä sotkussa. Tuntuu, että millään ei isossa kuvassa ole enää mitään väliä, kun aiemmin tietyn tasoisessa valtiossa kadun varsinainen kunnossapito suunnitellaan aloitettavaksi joskus torstaiaamuna, kun maanantaista asti tulee paskaa ja tämä on ennustettu viime viikolla hyvinkin tarkkaan.
 
Liittynyt
12.10.2017
Viestejä
670
Hyvin pärjää noilla surkeilla Continentalin IceContact 3 Flexstudeillakin, vaikka tiet on Oulussa ihanassa suolajäässä jatkuvasti olleet. Nyt kuitenkin kuivuneet kun lämpötila -26 astetta.

Suurin osa nastoista noissa on varissut tielle aikoja sitten ja onhan noilla jo 30 000 ajettu, ellei 40 000.

Silti jarrutuspito noissa on yllättävän hyvä. Sivuttaispito on jo tosin selkesti heikentynyt, etenkin jäällä kun nastoja ei juuri ole jäljellä.

Odotan innolla Hakkapeliitta kaseja alle, ovat odottamassa rengasliikkeessä, mutta kyllähän nuo contit nyt pitää kuitenkin ajaa lähelle loppua.
 
Liittynyt
02.11.2016
Viestejä
229
Viime talveksi etuakselille Continental Viking Contact 7 ja niillä tuli ajettua aikalailla tasan 10 000 km. Pinta 8,2 mm -> 7 mm hybridissä eli etuset keskimääräistä suuremmalla rasituksella. Nyt uusi pari eteen, "vanhat" taakse ja talvinen 1000 km roadtrip oli kyllä ilo ajaa asvaltilla, lumella ja jäällä.

Jälkiviisaana tuossa säästämisessä/ kulutustestissä eriparirengastuksella ei kyllä lopulta ollut järkeä vaikkei ne kuluneemmat kitkat taka-akselilla mitään vaaratilanteita aiheuttaneetkaan. Noilla Michelin kitkoilla 6mm pinnalla ei olisi ollut kyllä mitään asiaa Kolin huipulle vetävällä akselilla, mutta ne olivat kyllä pinnaltaan niin sileät, että pilattu kesäajolla. Auton mukana siis tuli uusi setti kesärenkaita eli kitkoilla oli luultasti ajettu viimeinen kesä. Siksi myös kuluneet niin epätasaisesti. Menisikö 90k kilometriä kahteen vuoteen yhdellä kierroksella kesärenkaita ja kitkoja?

Eli Michelinin kitkoista jäi vähän huono maku, mutta en laita sitä renkaiden vaan käyttäjän syyksi. Nyt Conteilla saa pito sitten heiketä aika nopeasti, että olisin nastoja uudestaan harkitsemassa.

Ainakaan Michelin XIce XI3 kitkoilla vetopito oli jo ihan onneton 4mm pinnalla, kun pihaan oli satanut sen verran ensilunta, että pääsi pakkautumaan ja kiillottumaan renkaan alla. Pieneen ylämäkeen ei päässyt ilman hiekkaa ja vauhdinottoa sitten millään.

Vaihdoin sitten viime talvena eteen Continental Viking Contact 7t ja alkoi pitoa taas löytymään. Täksi alkutalveksi laitoin nyt noi 6mm pinnalla olevat X-ICE:t eteen ja vaihtuu Contiin heti kun pito alkaa taas loppumaan.

Oli siis autoa ostaessa edessä 4 milliä pintaa ja takana 6-7 milliä niin en kaikkia laittanut kerralla kiertoon. Tuntuu hybridi syövän huomattavasti nopeammin eturenkaita.
Myös jarrutus ja kiihdytyskokeissa pidettiin talvirengasauton ratti suorassa ja all-season autolla heiluteltiin rattia pienin liikkein puolelta toiselle. Todella puolueellista arviointia kyllä. Vakuutti myös kuvituskuva talvirenkaasta, jossa oli nastarengas ilman nastoja. :D

Totesin nyt talvisten kelien taas tultua, että 6 mm pinnalla XIce XI3 ei pidä lumipeitteisellä tiellä nollan tuntumassa. Alamäessä regen talteenottojarrutuksella tuntui aika helposti ohjaus katoavan vaikka palautuikin myös jarrupoljin vapauttamalla. Ehkäpä noi oli sitten ajettu vanhan omistajan toimesta 2019 kesällä loppuun ja siksi silloiset eturenkaat oli niin paljon kuluneemmat.

Vaihdoin ne samoihin aikoihin viime talvena ja alkoi vetopitoa löytymään VC7:lla. Taka-akselille siirtämällä noilla pärjäisi kyllä yhtä hyvin kuin viime talvenakin, mutta mitäpä sitä 300e satsauksella enää pelaamaan. Vaihtoon menisi viimeistään ensi talvena, jolloin ero uuden ja käytetyn välillä kasvaa jo liikaa. Voihan olla että ensi kaudeksi tulee myös VC8, jolloin olisi taas eriparirengastus? Siksipä huomenna toinen pari VC7 alle ja kovaa ajoa.
 
Liittynyt
12.01.2021
Viestejä
5
Helsingin seudulla on viime vuosina ollut niin vähän lunta ja jäätä, että ostin ensimmäistä kertaa nastojen sijaan Goodyear kitkat muistaakseni 2016 ja ajelin niillä neljä talvea. Ajomelu talvirenkailla hiljeni huimasti vs. nastat ja käyttöominaisuudet olivat riittävät, lähinnä märkää lumisohjoa piti varoa verrattuna normaaliin rauhalliseen talviajoon. Olin hyvin tyytyväinen kitkarenkaisiin omassa käytössä, ja näillä kokemuksilla en ole enää nastoja ostamassa ainakaan normaaliin henkilöautoon.

Vaihdoin marraskuussa autoa ja nykyisessä tuli mukana ihan hyvän näköiset Michelin nastat (pintaa 5-6mm ja vain muutama yksittäinen nasta puuttuu), mutta nyt viime päivien lumikeleillä etenkin kiihdytys- ja jarrutuspito tuntuu yllättävän huonolta. En tiedä onko kyse auton ominaisuuksista vai ovatko nuo renkaat syynä. Pitäisi ehtiessäni katsoa renkaista leima milloin ne on paistettu, voihan niillä olla jo ikää. Lisäksi sisämelu maantievauhdissa on melkoinen, toki pikkuautossa (C3) melua on muutenkin, mutta renkaat tekevät melusta leijonanosan.

Harkinnassa on nyt uudet kitkat, vaihtoehtoina lähinnä Michelin tai Goodyear. Erityisen tärkeä ominaisuus on hiljaisuus, jossa Gooyear on testien mukaan ollut parhaasta päästä. Onko foorumilla kokemuksia onko rengasliikkeiden hinnoissa tinkivaraa näin vuodenvaihteen jälkeen, kun kovin talvirengassesonki lienee jo ohi?
 
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
528
Kun kerran testejä on, niin miksi sitten valehtelet, että nastat olisi jotenkin aina kitkoja pitävämmät?

TM 2020 talvirengasvertailusta poimitut pitoa mittaavien jarrutustestien voittajat:
Jarrutus jäällä: nastarengas
Jarrutus lumella: kitkarengas
Jarrutus märällä asfaltilla: kitkarengas
Jarrutus kuivalla asfaltilla: kitkarengas
Tarkoitin toki jääpitoa, koska se on usein se vaativin ajokeli. Päästään taas siihen missä ajaa ja milloin ajaa.
Kehä ykkönen on varmaan hyvin suolattu ympäri vuodet, mutta yhtään kauempana keli on aika liukas. Näitä
lumikelejä on hyvin vähän, vaan suurin osa talvesta on joko kovaksi kiillottunut lumi/jää tai sitten vesisade jäätää tiet. Noissa tilanteissa arvostaa nastoja eikä paljoa merkitse millainen rengas on kesällä sulilla teillä, koska - näin kärjistetysti - melkein pelkillä vanteillakin ajamalla selviää sulalla asfaltilla.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 482
Tarkoitin toki jääpitoa, koska se on usein se vaativin ajokeli.
Ei, vaan siirtelet maalitolppia.
Päästään taas siihen missä ajaa ja milloin ajaa.
Kehä ykkönen on varmaan hyvin suolattu ympäri vuodet, mutta yhtään kauempana keli on aika liukas. Näitä
lumikelejä on hyvin vähän, vaan suurin osa talvesta on joko kovaksi kiillottunut lumi/jää tai sitten vesisade jäätää tiet. Noissa tilanteissa arvostaa nastoja eikä paljoa merkitse millainen rengas on kesällä sulilla teillä, koska - näin kärjistetysti - melkein pelkillä vanteillakin ajamalla selviää sulalla asfaltilla.
Nastat puree jäähän, mikä on kiistatonta. Usein unohtuu, että jääkelit ovat hyvin harvassa. Liukas musta jää ei sellainen ole, koska kyseessä on asfaltti johon nastat ei pure. Epäilen myös, että kovaksi kiillottunut lumijää on sen verran pehmeää, ettei nastat niistäkään oikein otetta saa. Tätä tukee myös omakohtaiset kokemukset. Eli jäljelle jää luistinratamaiset pääkallokelit, joita ei monena päivänä talvessa ole ja joissa myös nastarenkaat on liukkaat.
 
Liittynyt
10.11.2018
Viestejä
800
Jos joku ajelee niin limiitillä että ei kitkat riitä niin on jossain muualla vikaa kuin renkaissa :D


Tuolta kun katselee niin lumella sekä jarrutuksessa että kaarreajossa Contin kitkat ovat itseasiassa parhaat. Lumikiihdytyksessä Contin kitkalla ja nastalla sama tulos. Muutenkin erot ovat hyvin pieniä.

Jäällä nastat ovat selkeästi voittajia, mutta silti puhutaan vain muutaman metrin erosta. Jääradalla aika on parin sekunnin sisällä eli ei se pito yhtäkkiä häviä täysin. Normaali varovainen ajaminen mitä pitää talvella harrastaa muutenkin niin ei ole merkitystä onko nastat vai kitkat.

Mitä tässä nyt pari talvea ajellut R3 kumeilla niin en ole nastoja itse kaivannut.
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
148
Joulukuun alussa ostin Continentalin kitkojen (vuodelta ?, auto on -16, joten ehkä alkuperäiset) seuraajaksi Nokian R3. Ei vanhatkaan vielä huonot olleet, mutta pintaa oli n. 5mm, joten turvallisesti ei koko talvea olisi voinut ajaa.
Kertaakaan ei uusilla renkailla ole vielä nastoja tullut ikävä (eikä vanhoillakaan viime talvena ollut kuin ehkä pari reissua jolloin nastoilla olisi hieman nopeemmin ollut perillä). Enkä asu pk-seudulla tai lähelläkään. Kuten jo aiemmin joku mainitsi, varsinainen peilijää on todella harvinainen olosuhde pääteillä. Vaikka itselläkin jonkun verran tulee ajoa 3-numeroisilla teillä (4-numeroisilla hyvin vähän), jotka eivät prioriteetissa ole ensimmäisinä hoidettavien teiden joukossa, on niilläkin kumminkin niin paljon liikennettä, että jo pelkkä liikenteen kulutus syö peilijääkelin nopeasti pois. Ja lumisateessa lumella kitkat ovat aivan yhtä hyvät kuin nastat.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
114 602
Viestejä
2 284 987
Jäsenet
46 329
Uusin jäsen
HelloMan

Hinta.fi

Ylös Bottom