Nasta -vai kitkarenkaat?

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
261
Kyllä se liikenne ne urat siihen syö, nastoilla tai ilman.
Nastarenkailla on oma osuutensa teiden kulumisessa, mutta rekkaralli yhdistettynä leutoihin talviin on pahin yhdistelmä.
Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Siinä @Esinahkatakki olet oikeassa, että leudot talvet ovat haitaksi (lainaus tuosta lisurintyöstä):
Leutoina talvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska päällyste altistuu nastarengaskulumiselle paljaana ja usein märkänä. Vähälumisina pakkastalvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska kovan pakkasen haurastama paljas päällyste kuluu nopeasti nastarenkaiden vaikutuksesta.
---
Suolaus vaikuttaa päällysteiden kulumiseen siten, että se muuttaa lumisen, jäisen tai kuivan päällysteen pinnan märäksi, ja lisää siten nastarengaskaudella märän päällysteen aikaa. Vestola et al. (2006) mainitsevat, etteivät natriumkloridi ja kalsiumkloridi (CaCl) vahingoita kemiallisesti asfalttipäällysteen pintaa.
Vesiliirtoriskiä kasvattavien urien lisäksi nastojen karhentama "kevätasfaltti" pitää huonommin (kivien kärjet ovat kiilloittuneet), on huomattavasti meluisampaa ja kuluttaa renkaita merkittävästi nopeammin. Lisäksi Suomessa joudutaan nastarenkaiden vuoksi käyttämään suuremman raekoon asfalttia (pieni kivi irtoaisi nastan iskuvoimasta liian helposti), joka on huonompaa käytännössä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan (eroosionkesto, hinta, melu, pito).

Sinänsä onkin vähän paradoksaalista, että juuri nastarenkaiden vuoksi täällä pohjolassa pitää käyttää huonommin talvieroosiota kestävää asfalttia :asif:. Mukavahan se on ajella niihin vadin kokoisiin kuoppiin, jotka ovat saaneet alkunsa nastan irtihakkaamasta (nastarenkaiden vuoksi) suurikokoisesta asfaltin rakeesta ja edenneet (edelleen nastojen vuoksi) eroosiota huonommin kestävässä asfaltissa suuremmiksi :rofl2:.

TL;DR: Talven aikana aiheutuneet urat ja tien karkea pinta ovat pääasiassa nastarenkaiden syytä.
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
653
Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Siinä @Esinahkatakki olet oikeassa, että leudot talvet ovat haitaksi (lainaus tuosta lisurintyöstä):


Vesiliirtoriskiä kasvattavien urien lisäksi nastojen karhentama "kevätasfaltti" pitää huonommin (kivien kärjet ovat kiilloittuneet), on huomattavasti meluisampaa ja kuluttaa renkaita merkittävästi nopeammin. Lisäksi Suomessa joudutaan nastarenkaiden vuoksi käyttämään suuremman raekoon asfalttia (pieni kivi irtoaisi nastan iskuvoimasta liian helposti), joka on huonompaa käytännössä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan (eroosionkesto, hinta, melu, pito).

Sinänsä onkin vähän paradoksaalista, että juuri nastarenkaiden vuoksi täällä pohjolassa pitää käyttää huonommin talvieroosiota kestävää asfalttia :asif:. Mukavahan se on ajella niihin vadin kokoisiin kuoppiin, jotka ovat saaneet alkunsa nastan irtihakkaamasta (nastarenkaiden vuoksi) suurikokoisesta asfaltin rakeesta ja edenneet (edelleen nastojen vuoksi) eroosiota huonommin kestävässä asfaltissa suuremmiksi :rofl2:.

TL;DR: Talven aikana aiheutuneet urat ja tien karkea pinta ovat pääasiassa nastarenkaiden syytä.
Ei sun tartte myydä mulle ajatusta kitkarenkaista parempina, koska minä olen jo viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla. Henkilöautoilla ja ei näissä raskaammissakaan ole ollut piikkejä. Ketjut olen pari kertaa laittanut.

Sitten, kerrotko vielä mitä on se huonommin talvieroosion kestävä asfaltti?
 

Mariini

Tukijäsen
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
876
Pohjoismaalaista suuremman raekoon (kiven) asfalttia, etelämmässä käytetään tiiviimpää pienirakeista seosta tietääkseni?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
261
Ei sun tartte myydä mulle ajatusta kitkarenkaista parempina, koska minä olen jo viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla. Henkilöautoilla ja ei näissä raskaammissakaan ole ollut piikkejä. Ketjut olen pari kertaa laittanut.

Sitten, kerrotko vielä mitä on se huonommin talvieroosion kestävä asfaltti?
En yritä myydä mitään, tarkensin vain teiden kulumisen syytä ja nastarenkaiden merkittävyyttä ongelmassa. Toki olet oikeassa siinä, että liikenne aiheuttaa teiden kulumisen, mutta vastaavasti voisi sanoa, että alkoholin juominen aiheuttaa alkoholismin, mikä ei välttämättä ole "optimaalinen" tapa ilmaista asia.

Suomessa vilkkaasti liikennöidyillä teillä on vaaditun nastakestävyyden vuoksi käytettävä SMA 0/16-tyyppistä kivimastiksiasfalttia (90% kiviaineesta läpäisee 16 mm seulan), kun nastarenkaattomissa maissa suositaan pienempiä 0/5-0/12 raekoon pinnotteita niiden parempien ominaisuuksien vuoksi. (PDF SMA:han liittyen)

Ylen artikkelissa erot ovat tiivistettynä hyvin:
Suomessa asfaltti-betonipäällysteen kivenä käytetään maanteillä yleensä 16 millistä raekokoa. Muualla Euroopassa raekoko on 12 tai jopa 8 milliä.
Suomessa päällysteen pitää kestää nastan iskua. Nastan on vaikeampi repiä iso kivi irti. Tarvitaan paljon liimaa, jotta iso kivi pysyy asfaltissa.
Tyhjää tilaa isojen kivien väliin jää enemmän, jolloin tarvitaan enemmän bitumia. Tyhjää tilaa tarvitaan lämpölaajenemisen takia. Kevään lämmössä kivet painuvat hiljalleen bitumiin sisälle, jolloin tie muuttuu tasaisemmaksi.
Suurempiin koloihin jäävä vesi pilaa teitä. Vesi pääsee kivien välistä sisälle ja laajentuessaan rikkoo päällysteen. Pienellä raekoolla tie vastustaisi vettä paremmin.
 
Viimeksi muokattu:

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
653
En yritä myydä mitään, tarkensin vain teiden kulumisen syytä ja nastarenkaiden merkittävyyttä ongelmassa. Toki olet oikeassa siinä, että liikenne aiheuttaa teiden kulumisen, mutta vastaavasti voisi sanoa, että alkoholin juominen aiheuttaa alkoholismin, mikä ei välttämättä ole "optimaalinen" tapa ilmaista asia.

Suomessa vilkkaasti liikennöidyillä teillä on vaaditun nastakestävyyden vuoksi käytettävä SMA 0/16-tyyppistä kivimastiksiasfalttia (90% kiviaineesta läpäisee 16 mm seulan), kun nastarenkaattomissa maissa suositaan pienempiä 0/5-0/12 raekoon pinnotteita niiden parempien ominaisuuksien vuoksi. (PDF SMA:han liittyen)

Ylen artikkelissa erot ovat tiivistettynä hyvin:
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 948
Huippukitka pesee jo halppisnastat aivan sileällä jäälläkin, joten ei nastat suoraan paremmat ole. Puhumatta kun talven pari on nastoilla paljaalla asfaltilla rouhinut, niin voipi olla liukkaammat jäälläkin useammassa tapauksessa kitkoihin verrattuna.
Huippukitkat on pessyt halpisnastat jo 20 vuotta sitten.
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
bitumia menee vähemmän
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
261
Mitä parempia ominaisuuksia on pienemmällä kivellä verrattuna 16 milliseen? Hiljaisempi se ainakin on, mutta mitä muuta? Pyydän toki, että copypasten sijaan kerrot omin sanoin.
Mitäs väliä sillä on, kuka sen kertoo :confused:? Kuvittelisin jonkun muun kuin intternet foorumeilla kirjoittelijan olevan vakuuttavampi lähde.

Pienemmän melun lisäksi
- se maksaa vähemmän (pienempien rakeiden väliin menee vähemmän kallista liimaa)
- sen pito-ominaisuudet ovat paremmat (varsinkin kuin kiillottuneella keväisellä "nupukivellä")
- se kestää eroosiota paremmin, sillä sen rakenne on tiiviimpi ja yksittäisen kiven löystyminen ei tee yhtä isoa rakoa pintaan, josta jäätyminen pystyy hajottamaan pinnan.

Jo pelkästään se, että muualla (kuin nastarengasmaissa) käytetään pienempää raekokoa kielii siitä, että tämä meidän valintamme on kompromissi nastojen vuoksi.
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
653
Mitäs väliä sillä on, kuka sen kertoo :confused:? Kuvittelisin jonkun muun kuin intternet foorumeilla kirjoittelijan olevan vakuuttavampi lähde.

Pienemmän melun lisäksi
- se maksaa vähemmän (pienempien rakeiden väliin menee vähemmän kallista liimaa)
- sen pito-ominaisuudet ovat paremmat (varsinkin kuin kiillottuneella keväisellä "nupukivellä")
- se kestää eroosiota paremmin, sillä sen rakenne on tiiviimpi ja yksittäisen kiven löystyminen ei tee yhtä isoa rakoa pintaan, josta jäätyminen pystyy hajottamaan pinnan.

Jo pelkästään se, että muualla (kuin nastarengasmaissa) käytetään pienempää raekokoa kielii siitä, että tämä meidän valintamme on kompromissi nastojen vuoksi.
Koska se on mukavampi, että näin vanhana käydään keskustelua ja copypasteaminen on kovin tylsää.

Liima ei nyt kovin paljon maksa, vaan bitumi. Täysin eriasioita. Liimasta riippuen sitä voi jatkaa vaikka vedellä. Yleisesti liimaa laitetaan uuden ja vanhan kerroksen väliin.

Voin sanoa myös, että todella usein 11millinen tai pienempi ei kestä jyräämistä todellakaan niin hyvin mitä esimerkiksi 16 millinen. Tulee myös herkästi seittikuviota ja tyhjiä kohtia ja taas routa ja vesisateet hajottaa.

Tuo 16 millinen on mielestäni hyvä kompromissi. Palataanko ketjun aiheeseen?
 

mRkukov

Hrrrr...
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 654
Tänä talvena ei ole kuin parit kitkat tulleet vastaan perä edellä pulkkamäkeä. "Pulkkamäki" siis kotikatu, jossa todella tiukka 90 asteen kulma ja sen perään jyrkkä ylämäki liittymään, josta ei voi ajaa "sokkona" pysähtymättä. Joka talvi rekat ja kitkailijat tulee perse edellä kun eivät pääsekkään mäkeä ylös. Joskus koukkaavat jalkakäytävälle, joka on paremmin hiekotettu.

Eli kysymykseen vastaus: nastat, koska niillä pääsee varmemmin eteenpäin. :tup:
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
261
Koska se on mukavampi, että näin vanhana käydään keskustelua ja copypasteaminen on kovin tylsää.

Liima ei nyt kovin paljon maksa, vaan bitumi. Täysin eriasioita. Liimasta riippuen sitä voi jatkaa vaikka vedellä. Yleisesti liimaa laitetaan uuden ja vanhan kerroksen väliin.

Voin sanoa myös, että todella usein 11millinen tai pienempi ei kestä jyräämistä todellakaan niin hyvin mitä esimerkiksi 16 millinen. Tulee myös herkästi seittikuviota ja tyhjiä kohtia ja taas routa ja vesisateet hajottaa.

Tuo 16 millinen on mielestäni hyvä kompromissi. Palataanko ketjun aiheeseen?
Liittyyhän tämä tien kuluminen ja asfalttilaatujen ero melko läheisesti kitkat vs. nastat -vääntöön, sillä ainakin tutkimustiedon mukaan nastarenkaat vaikuttaisivat aiheuttavan varsin merkittävän osuuden tiestön kulumisesta.

Asfaltti ei tosiaan ole leipätyöni, mutta saivartelu terminologiasta sivuutettaessa ymmärsit oletettavasti kuitenkin mitä tarkoitin tuolla (suurempikiviseen asfalttiin menee enemmän bitumia, kun kivien väliin jää enemmän tilaa)? Jos minulla on väärä käsitys pienemmän raekoon eduista, niin mielellään opin asiasta enemmän tietävältä.

Tuon EAPA:n dokumentin mukaan esim. Saksassa kovimman kuormituksen tiet ovat (vaikeasta jyrättävyydestään huolimatta?) kokoja 8 ja 11, mutta silti siellä voidaan laskea 20-30 vuoden elinkaari päällysteelle.

Oman perstuntumani mukaan Suomessa yleisin syy isojen teiden päällystämiseen on liiallinen urautuminen ja ohueksi kuluneen uudelleenpinnoitetun kerroksen rapautuminen irti (eikä esim. tiepohjan routavaurio, mikä selittyisi suoraan sääeroilla). Eli joku ( :asif: ) täällä pohjolassa syö teitä hälyttävään tahtiin, kun ei täkäläiset tiet tunnu kestävän edes pienemmillä liikennemäärillä tuota 20-30 vuotta.

Toisaalta mahtaako massaa mennä enemmän jos kuvitellaan, että yritetään päästä sovittuun 100kg/m2?
En tiedä, Tämän asfalttityyppejä käsittelevän koulutusmateriaalin mukaan vakiopaksuisten SMA-massojen kg/m^2-lukema pieneneisi raekoon mukana. Riittääkö pienemmällä raekoolla hieman ohuempi kerros?

Jostain syystä tuota 16-millistä ei vissiin käytetä hirveämmin muualla kuin nastarengasseuduilla ja syyksi sanotaan kaikissa näkemissäni lähteissä riittävä nastaiskunkesto. Joku etuhan noilla pienempikivisillä on, kun tuntuvat olevan standardi muualla?
 

rth

Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
653
Asfaltti ei tosiaan ole leipätyöni, mutta saivartelu terminologiasta sivuutettaessa ymmärsit oletettavasti kuitenkin mitä tarkoitin tuolla (suurempikiviseen asfalttiin menee enemmän bitumia, kun kivien väliin jää enemmän tilaa)? Jos minulla on väärä käsitys pienemmän raekoon eduista, niin mielellään opin asiasta enemmän tietävältä.

Tuon EAPA:n dokumentin mukaan esim. Saksassa kovimman kuormituksen tiet ovat (vaikeasta jyrättävyydestään huolimatta?) kokoja 8 ja 11, mutta silti siellä voidaan laskea 20-30 vuoden elinkaari päällysteelle.

Oman perstuntumani mukaan Suomessa yleisin syy isojen teiden päällystämiseen on liiallinen urautuminen ja ohueksi kuluneen uudelleenpinnoitetun kerroksen rapautuminen irti (eikä esim. tiepohjan routavaurio, mikä selittyisi suoraan sääeroilla). Eli joku ( :asif: ) täällä pohjolassa syö teitä hälyttävään tahtiin, kun ei täkäläiset tiet tunnu kestävän edes pienemmillä liikennemäärillä tuota 20-30 vuotta.



En tiedä, Tämän asfalttityyppejä käsittelevän koulutusmateriaalin mukaan vakiopaksuisten SMA-massojen kg/m^2-lukema pieneneisi raekoon mukana. Riittääkö pienemmällä raekoolla hieman ohuempi kerros?
EAPAn dokumenttia selatessa huomasin myös, että germaaniassa käytetään SMA -asfalttia todella, todella paljon eikä suinkaan AB -massaa. Näillä on käytöksessä ja ominaisuuksissa huimia eroa, esimerkiksi juuri tiivistyksen suhteen.

Jos suomessa käytettäisiin yhtä paljon SMA:ta, vaikka vaan nykyisellä kivellä, niin kestävyys olisi erilaista ja todennäköisesti tiet eivät urautuisi tai kärsisi näin pahoista routavaurioista.

Sen verran edittiä, että AB massoihin voidaan ajaa kierrätysasfalttia todella paljon sekaan verrattuna taas siihen, että SMA taidetaan tehdä aina neitseellisenä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
1 948
Eikö nykylaki velvoita käyttämään tietyn prosentin kierrätysasfalttia?
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 318
Kitkoilla on menty oikein mukavasti, mutta varmaan nastoillakin olisi pärjännyt.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
89 679
Viestejä
1 833 523
Jäsenet
39 050
Uusin jäsen
PAKKAZEN

Hinta.fi

Ylös Bottom