Nasta -vai kitkarenkaat?

Harvemmin ne muut tiellä liikkuvat elementit pl.villieläimet mistään tyhjästä siihen konepellille materialisoituu, yleensä ne kyllä näkee jo tovin. Vai onko useitakin henkilökohtaisia kokemuksia puusta hyppäävistä polkupyöräilijöistä yllättäen kitkarenkailla liikkeellä olevan autoilijan? :confused:

Osa autoilijoista ajaa varmaan silmiensä sijasta havainnoimalla persesilmällään kun eilenkin olin jäädä melkein auton alle kun pyörätietä ajoin jatkettua suojatietä pitkin polkupyörällä liikenneympärän kulmalla ja auto oli ajaa päälle kolmion takaa siinä. Vauhti oli hidas hölkkävauhti itsellä ja pyörässä oli valot ja silti lukkojarrutuksella auto siinä oli ajaa päälle ja sai pysähtymään auton 50 senttiä ennen suojatietä. Sain kyllä itsekkin jarrutettua vauhdin pois siinä hitusen ennen kohtaa missä auto olisi voinut ajaa yli.

Tuollaisessa tilanteessa nastat on kyllä hyvä autossa. Eilenkin kyllä kyseisessä autossa joka oli ajaa päälle oli nastat alla kun muistin hyvin sen raapivan äänen mikä lähtee nastoista lukkojarruksessa.
 
Auton massa ei teoriassa vaikuta pitoon, sillä pysäytettävä/ohjattava liike-energia kasvaa samassa suhteessa. Eli puolet kevyemmällä autolla on samanlaisilla renkailla puolet pienempi kitkavoima, mutta myös puolet vähemmän liike-energiaa. Tämän lisäksi kevyemmissä autoissa on usein vastaavassa suhteessa kapeammat renkaat, jolloin pintapainekin pysyy ~samana eli nastojen voisi olettaa purevan edes etäisesti vastaavalla tasolla.
Todellakin teoriassa, sillä kumi ei noudata Coulombin kitkalakia eli sitä kitkavoima = kitkakerroin x pinnan tukivoima. Karkeasti ottaen kumin tapauksessa kitkavoima ei tietyn rajan jälkeen kasva tukivoimaa lisätessä ollenkaan.

Pintapaine (näennäisellä kosketuspinta-alalla arvioituna) taas riippuu lähes pelkästään renkaiden ilmanpaineesta. Leveällä renkaalla kosketuspinta-ala on leveämpi kuin kapealla renkaalla samalla paineella; leveän renkaan kosketusala on taas lyhyempi kuin kapealla renkaalla.

Muuten ihan hyvää pohdintaa:tup:

Muutama viikko menty kitkoilla (ekaa kertaa), vaikea sanoa mitään eroa. Onhan tuolla liukasta ollut kun keli on vuoroin märkä ja vuoroin pakkasella. Samalla lailla tuntuu samoissa risteyksissä lyövän pyörät tyhjää varovaisellakin lähdöllä. Isoin ero tulee varmaan esiin sitten kun saadaan vähän enemmän lunta tielle, tai kun tietyt liikenneympyrät ja mäet sattuu sopivasti jäiseksi. Tosin olen kyllä nastoillakin mennyt tietyissä ympyröissä ja mäissä ruopimalla purjehtien läpi kun pitoa ei vaan löydy vaikka miten sukkasillaan ajaa.

Korvat kuitenkin lepää ja on se jotenkin inhottava tunne kun nastat rohisee suurimman osan talvea täysin paljasta ja kuivaa asfalttia vasten.
Näin minäkin ajattelin, kun ensimmäistä kertaa ajelin kitkarenkailla ensilumilla. Havaittavaa/merkityksellistä eroa ei kuitenkaan koskaan tullut vastaan jäisissäkään risteyksissä.
 
Minulla on autossa kitkat. Yritin päästä mökille, mutta matkalla on aika jyrkkä ja pitkä mäki - joka oli aivan umpijäässä ja veden peitossa, joten jäi menemättä.
Sinne pitäisi kuitenkin päästä korjaamaan myrskyvaurioita. Auttaisiko Bilteman lumiketjut miestä mäessä? Voiko moiset rikkoa autoa, en ole koskaan käyttänyt?
 
Minulla on autossa kitkat. Yritin päästä mökille, mutta matkalla on aika jyrkkä ja pitkä mäki - joka oli aivan umpijäässä ja veden peitossa, joten jäi menemättä.
Sinne pitäisi kuitenkin päästä korjaamaan myrskyvaurioita. Auttaisiko Bilteman lumiketjut miestä mäessä? Voiko moiset rikkoa autoa, en ole koskaan käyttänyt?
Auton ohjekirjassa varmaan lukee, että saako ketjuja käyttää.
 
Autoon saa kyllä omana Skoda-lisävarusteena lumiketjut, bilteman ketjut ovat vain edullisimmat ja helposti saatavilla.
Enemmän nyt kiinnostaisi kokemukset käytöstä ja vinkit siitä milloin ne kannattaa laittaa - hyvissä ajoin ennen mäkeä vaiko vasta sitten puolivälissä, kun on jumiuduttu paikalleen. Yms. asennus ja käyttöjutut. Minä kun olen tällainen "talvi/kesä/… yllätti autoilijan" henkinen kuski.
 
Autoon saa kyllä omana Skoda-lisävarusteena lumiketjut, bilteman ketjut ovat vain edullisimmat ja helposti saatavilla.
Enemmän nyt kiinnostaisi kokemukset käytöstä ja vinkit siitä milloin ne kannattaa laittaa - hyvissä ajoin ennen mäkeä vaiko vasta sitten puolivälissä, kun on jumiuduttu paikalleen. Yms. asennus ja käyttöjutut. Minä kun olen tällainen "talvi/kesä/… yllätti autoilijan" henkinen kuski.
Etukäteen ketjut päälle. Ohekirjassa varmaan sanotaan maks nopeus mitä saa ajaa ketjuilla. Ei ole siis omia kokemuksia.
 
Autoon saa kyllä omana Skoda-lisävarusteena lumiketjut, bilteman ketjut ovat vain edullisimmat ja helposti saatavilla.
Enemmän nyt kiinnostaisi kokemukset käytöstä ja vinkit siitä milloin ne kannattaa laittaa - hyvissä ajoin ennen mäkeä vaiko vasta sitten puolivälissä, kun on jumiuduttu paikalleen. Yms. asennus ja käyttöjutut. Minä kun olen tällainen "talvi/kesä/… yllätti autoilijan" henkinen kuski.

Kuulostaa aika vaaralliselta kesken mäen alkaa ketjuja asentaan. Tottakai, jos on tiedossa ongelmia pidon kanssa, niin etukäteen. Miksi ihmeessä vasta puolivälissä? :) Itselläkään ei kokemuksia ketjuista, mut veikkaisin, että täytyy kierrokset pitää pienenä ja edetä rauhallisesti. Ei revittelyä/sutimista siis?
 
Idea on että ne ketjut laitettaisiin ennen sitä mäkeä, mutta tietysti jos auto on jo kiinni, niin ehkä se kuitenkin on järkevämpi taistella ne ketjut sinne jotenkin sekaan, kuin odottaa kevättä.

Useimmitenhan nuo lumiketjut asennetaan ihan suosiolla niin että asennetaan ensin puolet, ja sitten siirretään autoa niin että rengas pyörähtää puoli kierrosta. Osa ketjuista on sen mallisia että ne voi kyllä asentaa kokonaankin paikalleen ilman että autoa siirtää.

Sinänsä se ruovittaminen ketjujen kanssa ei ole mitenkään ylettömän vaarallista, suurin riski tulee liian suuresta nopeudesta, toisaalta kyllä ne sellaisen kolinan pitää ettei niiden kanssa hirveästi tee mieli yli sen ilmoitetun maksimi nopeuden ajaa.
 
Ikinä en ole ketjuja käyttänyt, mutta onkos niistä mitään iloa kirkkaalla jäällä, lumiketjuja kun taitavat olla?
 
Ketjuja on erikseen lumelle ja sitten jäälle on ihan omia. Toki nuo lumiketjut jäälläkin varmasti pitoa lisää, mutta jäälle tarkoitetuissa on nastat lisänä siinä ketjussa.

Tällaiset oli haussa, mutta niitä ei näytä oikein löytyvän (hyllytavarana & järkevään hintaan) tavallisiin henkilöauton renkaisiin. Eli ihan lumimalleilla taidan testata, Bilteman ketjut eivät ole erityisen tyyriit vaikka menisi hankinta pieleenkin.
 
Tuli käytyä Vilnassa viikonloppureissulla. Kiinnitti huomiota, että siellä oli lähes kaikilla kitkarenkaat. Tasan kahdesta autosta kuulin nastojen ropinaa, kummassakin Liettuan rekkari. Tarkistin vielä määräykset, ja niiden mukaan nastarenkaat ovat Liettuassa sallittuja. Vilnassa on yleensä yhtä kylmä talvi kuin Helsingissäkin, vaikka tämä talvi on sielläkin ollut poikkeuksellisen lämmin. Kyllä tuosta tuli sellainen henkilökohtainen sysäys, että taidan hankkia kitkarenkaat seuraavaan autoon.
 
^Itse taasen kävin polkupyörällä ajamassa pikku lenkin Rigassa muutama viikko sitten ja kiinnitin huomiota nastarenkaiden yllättävänkin suureen määrään, koska talvet ovat yleensä hyvin leutoja. En sen tarkemmin ruvennut mitään tilastoa pitämään, mutta ihan yhtälailla tuntu ropisevan kuin Suomessa, vaikka tosiaan omien kokemusteni mukaan tiet ovat suurimman osan talvea enempivähempi sulat.
 
Muutama viikko menty kitkoilla (ekaa kertaa), vaikea sanoa mitään eroa. Onhan tuolla liukasta ollut kun keli on vuoroin märkä ja vuoroin pakkasella. Samalla lailla tuntuu samoissa risteyksissä lyövän pyörät tyhjää varovaisellakin lähdöllä. Isoin ero tulee varmaan esiin sitten kun saadaan vähän enemmän lunta tielle, tai kun tietyt liikenneympyrät ja mäet sattuu sopivasti jäiseksi. Tosin olen kyllä nastoillakin mennyt tietyissä ympyröissä ja mäissä ruopimalla purjehtien läpi kun pitoa ei vaan löydy vaikka miten sukkasillaan ajaa.

Korvat kuitenkin lepää ja on se jotenkin inhottava tunne kun nastat rohisee suurimman osan talvea täysin paljasta ja kuivaa asfalttia vasten.
Omat havainnot nyt näin talvikauden loppupuolella: pito tuntuu loppuvan herkemmin, etenkin jos reitillä on loskaa tai enemmän lunta. Olen nyt muutamassa kohdassa huomannut, että pienellä vauhdilla pintakaasullakin ajaessa, haluaa auto mennä mieluummin suoraan kuin pyörien osoittamaan suuntaan. Samoin perä puskee herkemmin eteen (etuvetoinen auto) kuin mitä 25 vuotta nastoilla ajellessa. Tietysti sen verran pitää mainita, että tällä autolla en ole ajanut nastoilla, joten arvio ei ole paras mahdollinen. Silti, kun seuraavan kerran täytyy ostaa uudet talvirenkaat, otan kitkat. Niin paljon on tullut taas ajettua täysin paljaita teitä, että ei viitsi rouhia niitä pitkin nastojen kanssa.
 
Tänä talvena on kyllä täällä oulun seudulla ollut yhtä helvettiä kitkoilla ajella, tiet peilijäässä ja siihen vielä vettä päälle ... kyllä pitää. Toisessa autossa nastat ja ei mitään ongelmia, kitkoilla hyvä että omaan pihaan päässyt vaikka loivempaakin loivempi nousu mutta kun peilijäässä niin ei tahdo päästä, vauhdilla taas ei uskalla kun sitten varmaan kolisis johonkin kun ei pysähtyis :)
 
Kitkoissa pitoon vaikuttaa huomattavasti rengaspaineet. Itse olen pitänyt tämän talven kitkoissa vähän korkeampaa painetta, niin liposampaa on kun tulee liukasta. Sitten kun laskee paineita normiin, niin pitoakin alkaa löytymään.
 
Eka talvi menossa kitkojen kanssa, alla siis Continentalin VikingContact 7:t. Kelit kieltämättä ovat olleet melko kesäiset ja kilometrejäkään ei ole tullut kovin paljoa, mutta kyllä tähänkin kauteen on mahtunut jäistä asfalttia ja lumista hiekkatietä. Liukkailla tullut ajeltua tavallista tarkemmin ja ennakoiden, mutta olen ollut tyytyväinen ja hieman yllättynytkin miten hyvin nuo purevat jäiselläkin kelillä tiehen kiinni.

Olisi ihan mielenkiintoista päästä kokeilemaan noita hallitusti ääritilanteissa.
 
Kitkoissa pitoon vaikuttaa huomattavasti rengaspaineet. Itse olen pitänyt tämän talven kitkoissa vähän korkeampaa painetta, niin liposampaa on kun tulee liukasta. Sitten kun laskee paineita normiin, niin pitoakin alkaa löytymään.
Tuo voi minullakin selittää osan havainnoista, pidän kuitenkin aina vähän enemmän painetta kuin mitä ohjeistus sanoo.
 
Ikinä en ole ketjuja käyttänyt, mutta onkos niistä mitään iloa kirkkaalla jäällä, lumiketjuja kun taitavat olla?
Jotkut myös väittävät, että pikkuruisista nastoista renkaassa olisi hyötyä peilijäällä.

Ei, en sano, etteikö kummastakin olisi hyötyä, mutta auto tavallisilla nastarenkailla peilijäällä on aika lipoisa ajettava.
 
Eka talvi menossa kitkojen kanssa, alla siis Continentalin VikingContact 7:t. Kelit kieltämättä ovat olleet melko kesäiset ja kilometrejäkään ei ole tullut kovin paljoa, mutta kyllä tähänkin kauteen on mahtunut jäistä asfalttia ja lumista hiekkatietä. Liukkailla tullut ajeltua tavallista tarkemmin ja ennakoiden, mutta olen ollut tyytyväinen ja hieman yllättynytkin miten hyvin nuo purevat jäiselläkin kelillä tiehen kiinni.

Olisi ihan mielenkiintoista päästä kokeilemaan noita hallitusti ääritilanteissa.

Joo vähän omaa taustaa. Olen ollut kitkoja vastaan oikeastaan koko autoilevan ikäni. Nyt kun tuota ikää alkaa olla jonkin verran yli 30v ja yhdistelmää tuli ajeltua jonkinverran (muutama tuhat tuntia) tässä joku vuosi taaksepäin ja nykyinen auto on hybridi, millä on ylivoimaisesti mukavin ajaa todella ennakoiden ja nätisti niin nyt kyllä tuntuis et kitkatkin voisi käydä. Tosin vähän nastoja edelleen puoltaa, kun tämä talvi on kyllä semmosta ilmastonmuutosmeininkiä ollut, että hyvää päivää sentään. Siis just miten on ennustettu arktisille alueille, vitusti lunta vähän pakkaspäiviä (siis -10c ->). Pari kertaa tullut vettä kaatamalla (tammikuus ja helmikuus, tosi napapiirin meininkiä), niin tiet ollu sit kyllä kaikeasta huolenpidosta huolimatta välillä aivan järkyttävässä kunnossa ja hullun liukkaita.

OT: kiva tehdä lumitöitä, kun ei voi enää yhtää mihinkään mahtua lumet pihas. Sivuseinän ikkunaa vasten tullu makiat luonnontuomat kasat. N. 180cm. Välissä kuitenkin romahti ~40-50cm, kun tuli vettä. Innolla odotan niitä lumisateisimpia kuukausia (ens ja seuraava).
 
2003 vuodesta ollut kitkat alla kaikissa muissa paitsi pakussa.
Ja täällä vittulanjänkhällä jumalan selän takana joten jokainen joka väittää että tartvitset nastarenkaat valehtelee.
 
Täällä etelässä olisi hyvin pärjännyt kitkoilla koko talven kun pakkaspäiviä ollut todellä vähän ehkä alle 2viikkoa ja suurin huolenaihe on ollut vesiliirron uhka kun sadetta on tullut paljon sekä teiden surkea kunto.
Itse suosin nastoja kun kitkat pakettiautoissa ovat aikasempien kokemusten perustella kesärenkaat hieman erilaisella kuvioinilla eli surkeat.
Henkilöautoissa ovat jo hieman paremmat.
 
Joka vuosi Lapissa tulee vastaan etelän hermanneja kitkarenkailla ja sitten ajetaan 30km/h kun ei rengas pidä :facepalm:

Etelässä hyvin pärjää kitkoilla mutta ei lapissa
 

Liitteet

  • 2 Jäinen Lemmenjoen tie 20140403 DSCN2509a.JPG
    2 Jäinen Lemmenjoen tie 20140403 DSCN2509a.JPG
    152,5 KB · Luettu: 172
Ja tietysti nastoillahan on niin absoluuttinen pito, että ei paremmasta väliä. Jos kuski on sitä mieltä, että ei lähdetä itteään tappamaan kuvan olosuhteissa, niin sittenhän se ajaa vaikka pakittamalla perille. Porovaljakkohan tuolla on paras.
Jep, ainakin omat nastarenkaalliset autot olisi noissa olosuhteissa olleet kaikkea muuta kuin vakaat ajaa ja pysähtyminen suuresta nopeudesta ihan arpapeliä.
 
Tuos tohtorin kuvas ei ole mitään ihmeellistä, lähinnä syy on, että ei osata ajaa eikä ole ajoneuvon käsittelytaitoa.

En väitä, etteikö kuvassa olevan tien keskellä olisi liukasta nollakelillä tai pienellä plussalla, mutta jos pakkasta on lähemmäs kymmenen tai kylmempää, ei mitään ongelmaa. Vaikka kuva olisi otettu -2°C ei olisi edelleenkään itselleni ongelmaa; Ajan toki nelivedolla, mutta jos keskellä alkaa kuljettajan puoli lipsumaan, sijoitetaan autoa puoli metriä enemmän oikealle, pois "raiteista" ja ottamaan pitoa ajamattomalta pientareelta.
Sama homma keskustassa; aina automaattisesti auto siirtyy liukkaalla kelillä risteystä lähestyttäessä vasen puoli kaistan keskelle ja oikean puolen renkaat kaistan oikealla reunalla.
 
Nelisen vuotta sitten ajelin yhden talven kitkoilla Helsingissä ja sen jälkeen vaihdoin nastat takaisin. Lumella ei ollut mitään ongelmaa ja nastojen jälkeen olivat mukavan hiljaiset, mutta peiliksi kiillottuneet risteykset ja muutama pulkkamäeksi muuttunut mäkilähtö saivat mielen taas muuttumaan. Kyllä tuo nastoilla rouskuttaminenkin tympii, varsinkin tänä talvena, mutta ei oikein viitsisi pitää kolmea rengaskertaa varastossa.
 
Ajan säännöllisesti sekä kitka- että nastarenkailla. Omassa nelivetoisessa (torsen) Passatissani Hankook Winter i*cept IZ2 W616 kitkat ja vaimon samanlaisessa Winter i*Pike RS2 nastat.

Tänä talvena olosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen huonot, mutta siitäkin huolimatta ihan hyvin kitkoillakin on pärjännyt. Pito on mielestäni riittävä; ainoastaan vetinen peilijäätikkö ja vesisateen jälkeen jäätynyt jäinen tienpinta tuntuvat merkittävästi liukkaammilta kuin nastarenkailla. Lumipolanteinen tie sopii kitkoille hyvin. Myös osin jäiseksi kiillottunut taikka sulanut polanteinen maantie on pääsäntöisesti aika tasavertaista, koska hyvin harvoin olosuhteet ovat täysin tasaiseksi kiillottunutta. Omassa ajossani kitkarenkaat ovatkin suurimman osan ajasta mukavammat.

Poikkeusolosuhteissa -kuten vetisellä ja jäisellä metsätiellä- nastat ovat ylivoimaiset. Tällaisissa olosuhteissa kitkarengas lähtee hyvin herkästi tien kallistuksien suuntaan renkaiden lukkiutuessa. Etenemisvauhti näissä tilanteissa toki hyvin hidas, mutta nastoilla esim jäiseen ylämäkeen pysähtyminen ja tarvittaessa peruuttaminen esim vastajaantulijan takia huomattavasti helpompaa. Kitkojen kanssa saa olla todella tarkkana, jotta auto ei liukuisi tien kallistuksien mukana ojaan.

IMG_20200218_144645.jpg
 
Ai saakeli että tuli hyvä fiilis kun sai kitkat alle. Ostin syksyllä uudet talvikiekot ja kun niillä sattui olemaan uudet nokian nastat niin en viitsinyt alkaa erikseen enää renkaita ostaa. Nyt katkes kamelin selkä siihen jurnutukseen ja ropinaan ja hommasin uudet Toyon kitkat. Onnellinen mies taas <3
 
Tuos tohtorin kuvas ei ole mitään ihmeellistä, lähinnä syy on, että ei osata ajaa eikä ole ajoneuvon käsittelytaitoa.

En väitä, etteikö kuvassa olevan tien keskellä olisi liukasta nollakelillä tai pienellä plussalla, mutta jos pakkasta on lähemmäs kymmenen tai kylmempää, ei mitään ongelmaa. Vaikka kuva olisi otettu -2°C ei olisi edelleenkään itselleni ongelmaa; Ajan toki nelivedolla, mutta jos keskellä alkaa kuljettajan puoli lipsumaan, sijoitetaan autoa puoli metriä enemmän oikealle, pois "raiteista" ja ottamaan pitoa ajamattomalta pientareelta.
Sama homma keskustassa; aina automaattisesti auto siirtyy liukkaalla kelillä risteystä lähestyttäessä vasen puoli kaistan keskelle ja oikean puolen renkaat kaistan oikealla reunalla.

Tämä!!! Ajelin eilen Leville, eikä ollut mitään pito-ongelmia kun reilua 100 ajeli polanteisella tiellä kitkoilla pakkasen ollessa n. -20.
 
Joka vuosi Lapissa tulee vastaan etelän hermanneja kitkarenkailla ja sitten ajetaan 30km/h kun ei rengas pidä :facepalm:

Etelässä hyvin pärjää kitkoilla mutta ei lapissa
Johtuisiko se varovaisuus kuitenkin siitä, etteivät etelän autoilijat ole tottuneet Lapin olosuhteisiin? Meinaan vaan, että täällä Helsingissäkin nastarenkaat ovat selvästi enemmistönä ja kitkoja on vain hyvin vähän, eli kun Lapissa tulee hiihtolomaviikoilla suksiboksihidastelija eteen, niin sillä on hyvin todennäköisesti nastat alla. Ja keskimäärin kalliimmat ja hyväkuntoisemmat nastarenkaat ja vieläpä keskimääräistä kalliimmassa ja uudemmassa autossa, koska etelässä on keskimäärin sekä paremmat renkaat että uudemmat ja kalliimmat autot - ainakin tilastojen mukaan.

No mutta juu, itse vietin juuri viime viikolla hiihtolomaa pohjoisessa, kitkoilla, eikä mitään ongelmaa, vaikka muutamana päivänä käytiin nollassa ja vettäkin tuli. Ehkä olen vain niin hyvä kuski?
 
Tänä vuonna olis voinu kyllä olla keskieuroopan kitkat tallissa kolmantena renkaana :) Ehkä kerran olis tarvinu nastoja alle. (no en tiedä mitä maaliskuu tuo tullessaan)
 
Joka vuosi Lapissa tulee vastaan etelän hermanneja kitkarenkailla ja sitten ajetaan 30km/h kun ei rengas pidä :facepalm:

Etelässä hyvin pärjää kitkoilla mutta ei lapissa
Hohhoijjaa. Juuri tällainen keli oli jostain Kajaanista eteenpäin kun Rukalle pari viikkoa sitten ajeltiin ja ihan hyvin pääsi kitkoilla mutkissakin sen 90-100km/h. Tollasella pakkasjäällä kitkat pitää oikein mainiosti. Märkä jää on se pahin keli, mutta ei sekään edellytä kuin hyvää ennakointia.

Parempi olla kommentoimatta jos ei ole asiasta mitään kokemusta.
 
Hohhoijjaa. Juuri tällainen keli oli jostain Kajaanista eteenpäin kun Rukalle pari viikkoa sitten ajeltiin ja ihan hyvin pääsi kitkoilla mutkissakin sen 90-100km/h. Tollasella pakkasjäällä kitkat pitää oikein mainiosti. Märkä jää on se pahin keli, mutta ei sekään edellytä kuin hyvää ennakointia.

Parempi olla kommentoimatta jos ei ole asiasta mitään kokemusta.

Mä ennakoimassa kitkarenkailla jäällä äkkitilanteita :facepalm:

Mut hyvä sulle jos omaat yliluonnollisia kykyjä liikenteessä, sitähän ne tutkimuksetkin sanoo että 80% autoilijoista luulee itsestään ja ajotaidoistaan liikoja. :tup:

Pointti ei asiassa ollut juuri sinun ajotaito vaan yleisesti että on olemassa paikkoja missä kitkarengas ei todellakaan ole se turvallisin/parhain vaihtoehto.
 
Pointti ei asiassa ollut juuri sinun ajotaito vaan yleisesti että on olemassa paikkoja missä kitkarengas ei todellakaan ole se turvallisin/parhain vaihtoehto.
Ei tuossa aiemmassa viestissäsi ollut mitään muuta väitettä, kuin että Lapissa ei pärjää kitkoilla. Tuo on helppo ampua alas jo ihan sillä, että mikään tutkimus ei tuota väitettä tue.
 
Ei tuossa aiemmassa viestissäsi ollut mitään muuta väitettä, kuin että Lapissa ei pärjää kitkoilla. Tuo on helppo ampua alas jo ihan sillä, että mikään tutkimus ei tuota väitettä tue.


"Etelässä hyvin pärjää kitkoilla mutta ei lapissa"


Ei siellä lapissa nyt hyvin pärjää mikä oli se mun "väite".

Renkaat ym. kannattaa aina ottaa sen pahimman kelin mukaan, ei tuohon sen ihmeempää tutkimusta tarvitse.

Jos ajat kaikki ajosi kesällä et tarvitse talvirenkaita, tai jos ajat vain "etelässä" tms. missä suolatut ja hoidetut tiet niin kitkoilla pärjää hyvin, jos ajat lapissa missä teitä aurataan jos aurataan eikä varsinkaan suolata = keväällä peilijää ei kitkoilla pärjää hyvin.

En voi sua enempää auttaa jos et tuota ymmärrä.
 
Viime talven jälkeen oli vanhat kitkat loppu ja uusien hankinta edessä. Asun etelässä, mutta uusi kämppä on mäessä ja pihaan on vähän hankala ajaa joten päädyin nastoihin. Ja ihan tyytyväinen olen ollutkin Goodyearin johonkin SCT vaimennettuihin nastoihin. Ropina ei ole mahdotonta F31 sarjan 3-bemarissa (takaveto).

Mutta... Kyllähän tämä talvi olisi mennyt vaikka niillä vanhoilla kitkoilla, ei ne sentään kankailla asti vielä ollu. Sitten uudet nastat kärsii kun ei jaksa ajaa hiljaa kesäkelissä eli ihan helvetin paska tuuri. Pitäisi olla 3 settiä renkaita eli kesärenkaat, keskieuroopan kitkat ja nastat.
 
... ...
Ei siellä lapissa nyt hyvin pärjää mikä oli se mun "väite".

Renkaat ym. kannattaa aina ottaa sen pahimman kelin mukaan, ei tuohon sen ihmeempää tutkimusta tarvitse.

Jos ajat kaikki ajosi kesällä et tarvitse talvirenkaita, tai jos ajat vain "etelässä" tms. missä suolatut ja hoidetut tiet niin kitkoilla pärjää hyvin, jos ajat lapissa missä teitä aurataan jos aurataan eikä varsinkaan suolata = keväällä peilijää ei kitkoilla pärjää hyvin.

... ...
Itse valitsen rengastyypin keskiarvollisesti vallitsevien olosuhteiden mukaan. Valitsen kitkat, jos ne ovat esim 80% ajasta mukavammat. Napapiirin yläpuolella nastat saattaisivat ehkä olla suurimman osan talvirengaskaudesta mukavimmat(?), mutta täällä vähän etelämpänä -kuitenkin Keski-Suomen pohjoispuolella- olen itse päätynyt kitkoihin.

Renkaiden valitseminen pahimpien kelien mukaan ei mielestäni ole järkevää. "Pahimpia" kelejä on ajokilometreistä ehkä muutamia prosenttiyksiköitä. Paljon mukavampi ajaa 99% ajasta hiljaisilla renkailla ja se 1% ajasta (ne pahimmat kelit) vähän varovaisemmin.

Valintaani vaikuttavat myös asuinympäristö ja nelivetoinen auto. Asun 350m pitkän mutkaisen yksityistien päässä, jyrkän mäen päällä, jonne kevättalven jäätiköillä ja upottavan kelirikon aikaan vajaavetoisella nouseminen on erittäin haasteellista. Sijainnistani johtuen olen päätynyt valitsemaan nelivetoisen auton, kitkarenkailla...
 
Viimeksi muokattu:
"Etelässä hyvin pärjää kitkoilla mutta ei lapissa"


Ei siellä lapissa nyt hyvin pärjää mikä oli se mun "väite".

Renkaat ym. kannattaa aina ottaa sen pahimman kelin mukaan, ei tuohon sen ihmeempää tutkimusta tarvitse.


Jos ajat kaikki ajosi kesällä et tarvitse talvirenkaita, tai jos ajat vain "etelässä" tms. missä suolatut ja hoidetut tiet niin kitkoilla pärjää hyvin, jos ajat lapissa missä teitä aurataan jos aurataan eikä varsinkaan suolata = keväällä peilijää ei kitkoilla pärjää hyvin.

En voi sua enempää auttaa jos et tuota ymmärrä.

Omasta mielestäni renkaan valinta on aina kompromissi: pitäisi pystyä valitsemaan rengas, jonka suorituskyky on riittävän hyvä kaikissa olosuhteissa painotettuna kunkin olosuhteen ajomäärillä, riskeillä ja haitoilla. Boldatun perusteella kaikkien pitäisi ajaa jääratapiikeillä marraskuusta huhtikuuhun, sillä tuona aikana on mahdollista kohdata se "pahin mahdollinen jääkeli". Paljon järkevämpää on valita joka kelillä riittävän hyvin toimiva rengas ja suhteuttaa tilannenopeus vallitsevaan olosuhteeseen.

Turvallisuusnäkökulmasta nastojen ainoa etu kitkoihin verrattuna on parempi jääpito (erityisesti vetisellä kelillä), joka sekin hupenee merkittävästi/menetetään renkaiden ja nastojen kuluessa. Tilastollisesti nastoja ei myöskään ole pystytty todistamaan turvallisemmiksi ainakaan koko Suomen mittakaavassa (itse asiassa päinvastoin), eli niiden päällimmäiseksi vaikutukseksi jää teiden kuluttaminen sekä hiukkasten ja melun päästäminen.

Näin Pirkanmaa - Keski-Suomi akselilla suhatessa eniten ajetut isot tiet ovat ~90% ajasta kuivat tai suolattu suliksi, mikä puoltaisi KE-kitkoilla tai jopa kesäkumeilla ajelemista. Asfaltilla minkä tahansa rengastyypin pito on kuitenkin erinomainen verrattuna jäähän ja jäisissä olosuhteissa nuo ovat sen verran heikkoja, että omasta mielestäni pohjoismainen kitka olisi järkevin kompromissi suurimmalle osalle väestöstä :tup:. Puhumattakaan siitä, että kitkoilla ajellessa ei ole tapana venyttää renkaiden vaihtoa suuntaan eikä toiseen, jolloin yllätyskeleillä alla on todennäköisemmin talvi- kuin suvikumit. Aika moni nastoilla rullaileva (mukaan lukien allekirjoittanut) tuntuu kuitenkin kärsivän nastojen rapinasta sen verran, että niillä pyritään ajamaan mahdollisimman vähän aikaa.

Kitkojen määrän lisääntyminen vähentäisi merkittävästi teiden kulumista, katupölyn määrää ja melua (kyytiläisiltä ja ympäristöltä) sekä mahdollistaisi myös hiljaisemman, edullisemman ja paremmin talvieroosiota kestävän pienirakeisen asfaltin käytön. Jos näiden etujen vuoksi pitäisi hiljentää vauhtia pahimmilla pääkallokeleillä 57 km/h nopeudesta tasan viiteenkymppiin (mikä kompensoisi rengastestien uusien renkaiden 30% jarrutusmatkaeron jäällä), niin mielestäni tuo ei olisi kovin paha myönnytys :btooth:.

Ps. Itse ainakin yllätyin positiivisesti ensimmäisten kitkojeni pidosta (Sava Eskimo Ice) esson baarin kesäkumi-"faktoihin" verrattuna. Vanhan auton mukana lähteneet talvirenkaani olivat kuitenkin täälläkin ylistetyt hakka kasit eli vertailupohjana eivät olleet mitkään kymmenvuotiaat harvahampaat.
 
Huippukitka pesee jo halppisnastat aivan sileällä jäälläkin, joten ei nastat suoraan paremmat ole. Puhumatta kun talven pari on nastoilla paljaalla asfaltilla rouhinut, niin voipi olla liukkaammat jäälläkin useammassa tapauksessa kitkoihin verrattuna.
 
Suorastaan ihanaa tämä vääntö. Kitkarengas on sen verrran erilainen valinta talveksi, että valinnan tehnyt on varmasti punninnut vaihtoehdot ja ajamiset aika tarkaan ennen valintaa. Esim. itsellä sen verran "sipposet" vajaat 20tkm vuoteen ajot ettei nasta ollut millään tavalla järkevän oloinen vaihtoehto.

Nykyisin suorastaan järkyttää nuo karkeat ja syvät urat, mitä eri tie ja katu osuuksille tulee.
 
Suorastaan ihanaa tämä vääntö. Kitkarengas on sen verrran erilainen valinta talveksi, että valinnan tehnyt on varmasti punninnut vaihtoehdot ja ajamiset aika tarkaan ennen valintaa. Esim. itsellä sen verran "sipposet" vajaat 20tkm vuoteen ajot ettei nasta ollut millään tavalla järkevän oloinen vaihtoehto.

Nykyisin suorastaan järkyttää nuo karkeat ja syvät urat, mitä eri tie ja katu osuuksille tulee.
Ei ne urat mistään nastoista johdu mitä teissä on.
 
Ei ne urat mistään nastoista johdu mitä teissä on.

Mistäs sitten? Jännästi ne kuitenkin ovat henkilöautojen raideleveydellä ja myös hiekoittamattomilla osuuksilla, jos raskasta liikennettä tai hiekoitusta yrität syyttää :think:

Tästä samasta aiheesta vängättiin jo aikaisemmin tässä triidissä. Aiheesta löytyy ihan tutkimustietoa, joka osoittaa että juuri nastarenkaat syövät kymmeniä tuhansia tonneja asfalttia joka vuosi (lähteitä en jaksa mobiililla linkitellä, löytyy mm. omista postauksistani tästä triidistä hakemalla).

 
Kyllä se liikenne ne urat siihen syö, nastoilla tai ilman.
Nastarenkailla on oma osuutensa teiden kulumisessa, mutta rekkaralli yhdistettynä leutoihin talviin on pahin yhdistelmä.

Lähteittä tällaisten väitteiden esittäminen on vähän turhaa. Teiden urautumisesta on onneksi tehty ihan tieteellistä tutkimusta, jonka mukaan tien kulumisesta valtaosa johtuu nimenomaan nastarenkaista.

Tästä lisensiaatintyöstä opimme, että tien urautuminen tapahtuu käytännössä kolmella tavalla: kulumalla, asfaltin plastisella deformaatiolla tai asfaltin/tiepohjan tiivistymisellä. Kuluminen johtuu käytännössä nastarenkaista (tai hiekoitetuilla osuuksilla myös hiekasta) ja plastinen deformaatio kuumalla kelillä hitaasti liikkuvasta raskaasta kalustosta. Asfaltin tiivistyminen tapahtuu käytännössä välittömästi uuden asfaltoinnin jälkeen ja tiepohjan liiallinen tiivistyminen taas aiheuttaa päällysteen halkeilua.

1994 tehdyn selvityksen mukaan urautumisesta n. 3/4 johtuisi nastojen kulutuksesta ja 1/4 tiivistymisestä & kesäkelien deformaatiosta, mutta uudempien päällysteiden myötä deformaation osuuden pitäisi laskea. Tämän selvityksen mukaan nastojen kieltäminen vähentäisi urautumista n. 70-80%.

Kulumisen ja deformaation tuotokset ovat onneksi helppo erottaa toisistaan, sillä talvella on harvemmin lämpimiä kelejä ja kesäkuumilla harva ajaa nastarenkailla. Vastaavasti vaurion raideleveyden avulla voidaan erotella raskaan kaluston ja henkilöautojen aiheuttamat ilmiöt, eli rekkarallin piikkiin on hieman hankala laittaa henkilöautojen leveydelle syntyneitä uria. Pelkällä kumilla ei olisi mahdollista kuluttaa sitä kovempaa tietä, mutta "onneksi" nastarenkaat tuottavat hiontaan sopivaa kivipölyä kaikille tienkäyttäjille ja -osuuksille.

Siinä @Esinahkatakki olet oikeassa, että leudot talvet ovat haitaksi (lainaus tuosta lisurintyöstä):
Leutoina talvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska päällyste altistuu nastarengaskulumiselle paljaana ja usein märkänä. Vähälumisina pakkastalvina päällysteiden kuluminen lisääntyy, koska kovan pakkasen haurastama paljas päällyste kuluu nopeasti nastarenkaiden vaikutuksesta.
---
Suolaus vaikuttaa päällysteiden kulumiseen siten, että se muuttaa lumisen, jäisen tai kuivan päällysteen pinnan märäksi, ja lisää siten nastarengaskaudella märän päällysteen aikaa. Vestola et al. (2006) mainitsevat, etteivät natriumkloridi ja kalsiumkloridi (CaCl) vahingoita kemiallisesti asfalttipäällysteen pintaa.

Vesiliirtoriskiä kasvattavien urien lisäksi nastojen karhentama "kevätasfaltti" pitää huonommin (kivien kärjet ovat kiilloittuneet), on huomattavasti meluisampaa ja kuluttaa renkaita merkittävästi nopeammin. Lisäksi Suomessa joudutaan nastarenkaiden vuoksi käyttämään suuremman raekoon asfalttia (pieni kivi irtoaisi nastan iskuvoimasta liian helposti), joka on huonompaa käytännössä kaikilta muilta ominaisuuksiltaan (eroosionkesto, hinta, melu, pito).

Sinänsä onkin vähän paradoksaalista, että juuri nastarenkaiden vuoksi täällä pohjolassa pitää käyttää huonommin talvieroosiota kestävää asfalttia :asif:. Mukavahan se on ajella niihin vadin kokoisiin kuoppiin, jotka ovat saaneet alkunsa nastan irtihakkaamasta (nastarenkaiden vuoksi) suurikokoisesta asfaltin rakeesta ja edenneet (edelleen nastojen vuoksi) eroosiota huonommin kestävässä asfaltissa suuremmiksi :rofl2:.

TL;DR: Talven aikana aiheutuneet urat ja tien karkea pinta ovat pääasiassa nastarenkaiden syytä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 839
Viestejä
4 479 591
Jäsenet
74 017
Uusin jäsen
Nooa11

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom