Huonosti käy, muttei yhtä huonosti. Ei sitä silti voi perustella muille (tai edes itselleen) huonompien renkaiden valitsemista sillä perusteella, että kyllä niillä pärjää kun itse ajelee varovasti. Liikenteessä on muitakin.
Tuli kyllä tuosta mieleen, että pyöräilijä on kyllä kuin peura ojan reunassa. Koskaan ei tiedä kuinka se loikkaa täysin varoittamatta keskelle tietä. Jos näkee pyöräilijän ajavan pois päin tiestä niin pitää silti olla valmiina jarruttamaan kun ne tahtoo tehdä järjettömiä ajoliikkeitä. Peurat nyt ymmärtää ettei ne ymmärrä liikennesääntöjä ja panikoi sattuman varaiseen suuntaan, mutta valitettavasti tuo toinen nisäkäslaji ei tunnu ymmärtävän oman elämänsä arvoa eikä yhteisiä sääntöjä.Harvemmin ne muut tiellä liikkuvat elementit pl.villieläimet mistään tyhjästä siihen konepellille materialisoituu, yleensä ne kyllä näkee jo tovin. Vai onko useitakin henkilökohtaisia kokemuksia puusta hyppäävistä polkupyöräilijöistä yllättäen kitkarenkailla liikkeellä olevan autoilijan?
Aika radikaali väite, että nastat on jotenkin automaattisesti paremmat renkaat. Tietyissä tilanteissa varmastikin, mutta kokonaisuutena en olisi lainkaan nykyään varma. Mutta tästähän täällä on väännetty.
Itse olen ratkaissut tämän ongelman ajamalla tylysti nastoilla ihan samalla logiikalla kuin ajaisin nastattomilla.
Kyllä, sillä kaikkihan riippuu olosuhteista. Tällä hetkellä Helsingissä parhaimmat renkaat ovat kiistatta kesärenkaat, mutta silti moni ajaa jo talvirenkailla - hienona ajatuksena heillä on varmaan ollut turvallisuus, mutta eipä sekään aina auta, jos sää on mitä on. Ihan samalla lailla niitä ylläreitä voi tulla eteen kelillä kuin kelillä.
Oikeassa talvikelissä ei ole tuota liukasta jäätä, mutta eteläsuomalaisessa mukatalvessa harvase aamu.
Hyvä kysymys. Muitten virheille ei voi mitään. Elämässä pääsee jo pitkälle, kun mokaa itse vähemmän kuin muut
Tämä on mielestäni jo lähes absurdi toteamus. Taitaa kitka/nasta jako olla jotain 10-15/80-85% Miksi kuitenkin suurin osa esim. liittymistä ja risteyksistä on kiillottuneita ei karhentuneita? Enkä ole muuallakaan huomannut nastarenkaiden karhentavan jäätä selkeästi. Tai ainut paikka missä olen karhentumisen nähnyt on jääradalla jossa on ajettu kilpailukäyttöön tarkoitetuilla piikkirenkailla.
Kun yhdistää tämänkaltaiset tulokset esimerkiksi
Nastarenkaiden ylitysmäärä vaikuttaa kyllä pinnan pitoon ainakin kontrolloiduissa kokeissa paksuilla jää- ja lumipolanteilla (Esim. VTT T244). Tosin tutkimuksissa ei ole päästy täysin konsensukseen siitä, millä renkaiden suhteella pito olisi merkittävästi heikentynyt tai miten tulokset yleistyvät erityyppisille pinnoille (puhumattakaan tosielämän liikennetilanteista).
No tuossa nyt muutetaan omat mielipiteet faktoiksi.Ongelma tässä koko keskustelussa on se, että nastojen esitetyistä turvallisuushyödyistä on hyvin vähän faktaa, mutta sitäkin enemmän tunnepohjaista esson baarin "tietoa". Kyllä, ne pitävät tietynlaisella jäällä paremmin ainakin uusina, mutta tämän kitkakertoimen ja kokonaisturvallisuuden välille onkin erittäin hankala vetää yhtäsuuruusmerkkiä ottaessa nastojen haitat huomioon.
Omasta mielestäni koko vänkäys on vähän turha. Nastoista ei yksinkertaisesti ole juurikaan todistettuja turvallisuushyötyjä, mutta sitä vastoin niistä on merkittäviä ja hyvin tunnettuja haittavaikutuksia kaikille, joten miksi niillä jyrääminen on edes sallittua ilman jotain haittaveroa?
Vedät analogian rengastestien uusien renkaiden pitolukemien ja turvallisuuden välille, mikä ei ainakaan Suomen onnettomuustilastojen perusteella pidä paikkaansa. Mikäli jääpito olisi ainoa muuttuja yhtälössä, niin totta kai tilastot heijastaisivat sitä, mutta jostain syystä näin ei ole.
En suoraan allekirjoittaisi väitetä nastojen suuremmista eduista etelässä. Etelässä sää varmasti mahdollistaa useammin kitkojen heikoimman olosuhteen eli nollakelien jäitä, mutta täällä ne ovat myös useammin suolattu pois ja liikennejärjestelyt ovat turvallisemmat. Myös onnettomuustilastot tukevat tätä (siitä huolimatta, että Etelä-Suomessa kitkojen osuus on myös suurin). (Liikennefakta - Kuolleet ja loukkaantuneet maakunnittain).
Tuosta testistä on hyvä poimia yksi testaajien kommentti:
Onko meillä muka käytettävissä onnettomuus- tai muita tilastoja, jotka on suunniteltu ja totetutettu tuottamaan tietoa eri rengastyyppien turvallisuusvaikutuksista? Ellei ole, niin aineistot saattavat hyvinkin olla tavalla tai toisella vääristyneitä, eikä niistä silloin voi tehdä uskottavia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.
Miten kitkarenkaiden pintaan tarttuva kivipöly vaikuttaa niiden pito-ominaisuuksiin? Voisipa ajatella, että "mikronastat" saisivat renkaan pureutumaan jäähän paremmin.
Pölyongelma on helposti ratkaistavissa katujen puhtaanapidolla. Kadut pitäisi harjata, imuroida tai pestä viikoittain eikä vain kerran keväällä. Talvellakin on suojakausia, joiden aikana katuja voisi puhdistaa. Mitä nopeammin hienoaines saadaan kaduilta pois, sitä vähemmän se pölisee keväällä.
Yritätkö nyt sanoa, että kitkat o paskat, kun niillä ei voi ajaa kuin reikäpää? Normaaliin käyttöön se pito riittää täysin ja kuten nastarenkaassa, kitkarengas varoittaa pidon loppumisesta. Kyllä tuollaiset maalailemasi "pitkät luistelut" kertoo puhtaasti ratin ja penkin välin ongelmasta, ei renkaan ominaisuuksista.
En, vaan totean saman asian, mikä on todettu lukemattomissa rengastesteissäkin: kitkarenkaiden käytös pidon rajalla on kulmikkaampaa kuin nastarenkailla. Ehkä parhaiten sitä voisi kuvata sanalla hystereesi.
Kivien tai muiden sinkoiluissa en ole kyllä huomannut mitään eroa takavuosiin. Nämä nykyiset lyijyttömät lasit vain on niin saakelin heppoisia, että ne on kuin hiekkapuhallettuja hetkessä.
Entäs jos se absoluuttinen paikka sattuukin siihen rakoon, että kitkat olis paremmat
Taitaa parempi vaan jäädä talveksi kesärenkailla kotiinVarmasti lamellirengas on tuulilasikauppiaiden mieleen, kuten myös ilmeisesti heidän lobbaamansa simputtava uusi katsastussääntö, tuulilasien ympäristöpaskapuheella perusteltu suunniteltu hajoaminen ja vaikkapa ihmisten paska ajotapa tai tieverkoston ylikuormitus, joka lisää ongelmaa entisestään.
Jari-Maisa oli hauska letkautus, mutta muuten tuossa ei juuri järkeä ollut. Yritä vielä lukea uudelleen, sillä lyttäämässäsi kommentissa oli minusta paljonkin järkeä. Oleellisin oli aivan perusoppimäärää ja hyvin selkeä asia vähänkään kokeneemmalle tai älykkäälle tiedonhaluiselle aloittelijallekin.Entäs jos se absoluuttinen paikka sattuukin siihen rakoon, että kitkat olis paremmat
Paskat ne kitkat o yhtään sen kulmikkaammat kuin nastat, pidon raja ilmoittelee hyvin itsestään ja se on sitten vaan Jari-Maisamaista typeryyttä, jos puskee pidemmälle yli rajan. Hyvä se on toki huudella testien takaa, kun ei muutakaan kokemusta taida olla plakkarissa(?) Mulla toisessa autossa kitkat, toisessa nastat.
Ei sitä tarvitse mitenkään hakea, vaan se on aivan ilmeistä. Nastarenkailla ei pelkästään ole hieman parempi absoluuttinen pito liukkaalla jäällä(kuten testit kertovat) ja paljon parempi oikeasti liukkaalla(jota ei edes testata). Oleellisin ero on se, että pidon menetyksen jälkeen auton käsiteltävyys palautuu paremmin ja lähes välittömästi. Sitä ei voi olla huomaamatta jos ajaa talvikeleillä ja yrittää oppia jotain. Toki ero ei yleensä ole modernissa autossa se sama kuin vanhanaikaisessa amatöörin yllättyessä, eli luisun oikaisun ja spinnaamisen välillä tai jarrutuksen jälkeen suuntavakavuuden löytymisessä ja löytymättömyydessä. Tietokoneen taikahan pitää auton hallinnassa kunnes pusketaan päin jotain tai suljetaan silmät ja lakataan edes yrittämästä. Kuulee sen eron silti rutinan kestossa äkkiliikkeen jälkeen, ja tuntee mahanpohjassa kun käydään vähän lähempänä suistumista kuin olisi tarpeen.
Mä oon ajanut sekä kitkoilla että nastoilla satoja tuhansia km, autot vm. 80 alkaen. Noi kaikki sun selostukset on tarpeettomia, kun autolla ajetaan talvella siten miten kuuluu. Ennakoiden ja oikealla tilannenopeudella. Totta hemmetissä nastoilla ja nastattomilla on eronsa, mutta täysin järjetöntä alkaa hinkkaamaan aivan äärimmäisiä tilanteita ja sillä varjolla selitellä, et nämä on paremmat. Asiallisiin autoihin nastojen luistorapina ei edes enää kuulu - Jos haluais leikkiä siellä pidon äärirajoilla.
Juuri tämähän se on: ei talvipidolla haeta pelkästään pysähtymis- tai väistökykyä jossain kuvitellussa äkillisessä tilanteessa - vaikka sekin on varautumismielessä tärkeää ja nastallisilla käytännön suorituskyky parempi kuin paperilla vs. nastattomat.
Minäkin suosin ja suosittelen nastarenkaita, mutta tapauskohtaisesti harkitsen myös nastattomia. Vaikka vähän autisti olenkin, en pahoita mieltäni näissä aiheissa muusta kuin ihmeellisestä jormakorollamaisesta öyhötyksestä, kun se yhdistyy täysin totuudenvastaisiin olettamiin ja taikauskoon.Voi hyvinkin olla, ettei renkaat ollut kummoiset, mutta itsellä ei pahaa sanottavaa nastarenkaista ole, niin niissä luultavasti pysyn edelleen. Tuntuu, että hyvin pitkälti henkilökohtaisia mieltymyksiä / tarpeita mihin kukin soveltuu paremmin, tosin se on aivan next level autismia, että jaksaa edes pahoittaa mielensä kummankaan puolesta
Kyllä on ja vieläpä lähes saman kokoisista. Renkaat ovat erinomaiset tai kiitettävät talvioloissa(vaikka tämänhän kaikki tiesivät ilman anonyymiä mutuanikin). Eivät ole hiljaisimmasta päästä, mutta noin hienossa autossa ei talvirengasmelu muutenkaan ole päällimmäinen ongelma. Pito pysyy hyvin, varoittaa ajoissa, loppuu vähemmän terävästi, palautuu hyvin.
Turvavyö, turvatyynyt ja renkaan urat ovat tarpeettomia, kun autolla ajetaan siten miten kuuluu.
Ei erittäin liukas keli ole Suomessa mikään aivan äärimmäinen tilanne vaan se, mihin talvirenkailla enimmäkseen varaudutaan. Normaalissa talvikelissä pärjäisi enimmäkseen myös kesärenkailla tai jokakelinrenkailla. Siis pärjäisi, eiväthän ne hyvin siinä toimi.
Kyllä kuuluu, eikä talviajossa nastaääni ole merkki mistään leikkimisestä tai rajojen hakemisesta. Toki olen hyvin tottunut siihen, että matkustajat eivät nastaääntä kuule ja kysyvät, milloin talvirenkaat laitetaan alle tai miten näillä kitkoilla pärjää. Minä kyllä kuulen nastat kun käännän rattia jäällä.
Tuo meikäläisen autismi kommentti oli lähinnä pienimuotoista kettuilua niille, ketkä tekevät kärpäsestä härkäsen ja ottavat 100% kannan jommankumman puolesta, ottamasta huomioon erilaiset tarpeet / tilanteet / mielipiteet. Eli en kirjaimellisesti kohdistanut kenenkään autistiin, pahoittelut jos koit kommentin väärin.
Kyllähän se varmasti kiihtyy paremmin ja jossain määrin on vakaampi ajaa kuin takaveto. Mutta vastaavasti myös puskee mutkasta ulos helpommin ja jarrutusmatka on ihan yhtä pitkä. Eli neliveto antaa vähän semmoisen valheellisen pidon tunteen, mikä voi kostautua mutkassa tai risteyksessä. Varmasti oman auton kyseessä ollessa ilmiön oppii tunnistamaan kuitenkin.Tuo on ensimmäinen nelikko omassa käytössä ja kyseessä siis torsen, alla edelleen kesärenkaat ja eilen illemmalla tuolla korvessa vähän liukkaammilla osuuksilla tuntu edelleen pitoa löytyvän ihan eri tavalla kuin aikaisemmissa etu/takavetoisissa. Käsittääkseni tuo on 50/50 jaolla ja pitojen mukaan siirtää 40/60 - 60/40. Voisi kuvitella, että irtoaa liikennevaloista hieman erilailla kuin aikaisemmat takavetoiset autot
Sä nyt tässä sekoilet ihan itseksesi kuvitellessasi, että puhutaan jostain perusoppimääristä tai kyseenalaistamisesta. Kyllä mä tiedän varsin hyvin miten kitkat ja nastat käyttäytyy ajaessa. En ole kokenut mitään sellaista eroa, että sillä olisi mitään todellista merkitystä ajamiseen. Kaikkea tilannetta kuitenkin on tullut kilometrien varrella. Tässä valossa kommentoin tuota kritiikkiä, että kitkat o paskat ku ei voi ajaa äärirajoilla - Mun näkökulmasta mennään perseelleen jo siinä, että tahallaan leikitään siinä pidon äärirajoilla. Tämän enempää mulla ei ole tarpeen osaa ottaa typerään juupas-eipäs väittelyyn, muuttujia on niin paljon ettei yhtä optimia ole.
En mä tiedä miten sä määrittelet "erittäin liukkaan", mutta hyvin harvoin tuollaisia kelejä on, vaikka rannikkoseudulla ajelen. Jäätävä sade on erittäin liukasta, muuten melkein mennään normaalilla talvikelillä.
V90, contin nastat, avain. Saa suorittaa. Kyllä se leikkimistä on, jos nastat luistaen pistetään menemään.
Siinä oli ajonvakautus vakiona pois päältä. Nastojen rapinasta tuon kanssa ei voinut paljoa puhua, kun silloinen tyttöystävä jätti ne kadulle ensimmäiselle talvena. Puskihan se, jos ylikovaa menee. Kerran vetäsin sen kanssa ojaan, kun Linnamaan EK:lla (Eurajoella) oli ripauksen liian paksu sohjokerros asfaltin päällä, että 90-kympin vasen olis taittunut "pikkaisen ylikovaa".
Eihän nyt takatuupparissa pito-ongelmia yleensäkään esiinny. Mutta kokeile etumoottorisella autolla.
Eihän kyse ollut siitä, että ajettaisiin äärirajoilla - vaikka oikeassa vaativassa talvikelissä se on osattava. Eikä tahallaan leikkiminen liity tähän, vaikka sekin on hallitusti ja kohtuudella tarpeellista ammattitaidon hankkimisen ja ylläpidon kannalta.
Mukava kuulla! Itselläni on ensimmäistä kertaa kitkat alla, Viking contact 7. Ainakin mitä nyt suojakelin aikaa olen ajellut niin jumaliste kun on hiljaiset :O. Taisi pärjätä talvirengastestissäkin jääpidossa ihan siellä nastarenkaiden kärkipäässä. Itsellä vielä tosin xDrive niin luulisi menevän talvi ongelmitta täällä etelässä.
Tuohon tilastoon pitäisi liittää lisäksi auton ikä. Vanhoissa autoissa hyvin harvoin näkee kitkarenkaita, mutta ovat samalla nimenomaan kuolemaan johtaneissa yliedustettuna määräänsä nähden ihan riippumatta rengaskaudesta.
Näytätkö sen tilaston, jossa tämä yliedustus näkyy? Kiitos etukäteen.
Kannattaa jossain poissa ihmisten ilmoilta pitää sitä DSC-nappulaa 5 sekunttia pohjassa ja vähän kokeilla niiden renkaiden todellista sivuttais/pitkittäis-pitoa mielellään jäällä, ettei jää valheellista tuntumaa. DSC kun on niin pirun hyvin ennakoiva etenkin uudehkoissa BMW:issä ja antaa todella valheellisen pidon tunteen. Mielellään tietenkin suljetulla radalla.
En löydä tilastoa, muistan vain lukeneeni jossain uutisessa aiheesta, tuntui silloin jotenkin typerältä uutiselta, kun asia tuntui ihan itsestään selvältä. Siis kyse oli nimenomaan ylipäätään kuolemankolareista, ei vain talviajalta.
Tämähän tässä taitaa olla suurimpana ongelmana. Suomessa ei yksinkertaisesti tapahdu riittävästi onnettomuuksia, saatika kuolonkolareita, että siitä aineistosta voisi vetää vedenpitäviä johtopäätöksiä kummankaan renkaan paremmasta turvallisuudesta. Lisäksi nykyisissäkään onnettomuuksissa renkaat ovat harvoin pääsyyllisiä onnettomuuteen.
Auton massa ei teoriassa vaikuta pitoon, sillä pysäytettävä/ohjattava liike-energia kasvaa samassa suhteessa. Eli puolet kevyemmällä autolla on samanlaisilla renkailla puolet pienempi kitkavoima, mutta myös puolet vähemmän liike-energiaa. Tämän lisäksi kevyemmissä autoissa on usein vastaavassa suhteessa kapeammat renkaat, jolloin pintapainekin pysyy ~samana eli nastojen voisi olettaa purevan edes etäisesti vastaavalla tasolla.Onkohan noita ikinä testattu pikkuauto vs isommat autot tyyliin?
Että syntyykö myös eroja jos ajelee jollain pienellä kevyellä kökkyrällä enemmän nastat vs kitkat kuin vaikka 2x isommalla mallilla.
Itsellä on ollut fiat uno ja fiat punto nyt, kyllä toi nastoillakin tuntuu jäisillä maanteillä melkoselta luistelijalta, etenkin jos on uria mihin ei leveys ihan satu. Samoten kaupungissa luistelee vähän miten sattuu, esim liikenneympyrässä lähtee suht helposti nelipyörä sivuluisuun vaikkei olisi edes paljoa vauhtia
Ja sellaset risteykset joihin kertyy 30-40 cm jäätä johon muodostuu kunnon perunapelto monttua ja huippua= pari kertaa meinannu jäädä kiinni kun sopivaan renkaan kokoseen monttuun pitää pysähtyä.
Ei taida etelässä tollasia syntyä, vaikka liukkaita teitä täällä monet sanoo siellä olevan.
Että tän perusteella veikkaisin kitkojen olevan aivan perseestä, jos näille ei riitä massa tms.
Kavereilla on isompia "normaaleja sedaneita" ja niitten kyydissä kokee sellasen "nastat tarraa jäähän kiinni" fiiliksen pienen luiston jälkeen, eikä omalla sitä tule koska pito ei vaan ole yhtä hyvä.
Ainakin savossa on paljon maanteitä jotka on paksussa jäässä & urilla kun lähtee pääväyliltä, pitäs varmaan kitkoilla ajella viittä kymppiä, kun ei aina nastoillakaan vaan uskalla ajella yli 60-70km/h koska fiilis on "lähtee ojaan millä hetkellä hyvänsä" jos ajelee kovempaa
