Nasta -vai kitkarenkaat?

En ole kyseinen henkilö, mutta risteysalueita ja suojateitä lähestytään sellaisella vauhdilla, että saa pysäytettyä vaikka joku eteen hyppäisikin. Sekä kitkoilla etää nastoilla. Normaalissa ajovauhdissa taas, jos joku yhtäkkiä puskasta hyppää eteen, on aivan sama mitkä renkaat on alla. Huonosti käy.
Huonosti käy, muttei yhtä huonosti. Ei sitä silti voi perustella muille (tai edes itselleen) huonompien renkaiden valitsemista sillä perusteella, että kyllä niillä pärjää kun itse ajelee varovasti. Liikenteessä on muitakin.
 
Harvemmin ne muut tiellä liikkuvat elementit pl.villieläimet mistään tyhjästä siihen konepellille materialisoituu, yleensä ne kyllä näkee jo tovin. Vai onko useitakin henkilökohtaisia kokemuksia puusta hyppäävistä polkupyöräilijöistä yllättäen kitkarenkailla liikkeellä olevan autoilijan? :confused:

Tuli kyllä tuosta mieleen, että pyöräilijä on kyllä kuin peura ojan reunassa. Koskaan ei tiedä kuinka se loikkaa täysin varoittamatta keskelle tietä. Jos näkee pyöräilijän ajavan pois päin tiestä niin pitää silti olla valmiina jarruttamaan kun ne tahtoo tehdä järjettömiä ajoliikkeitä. Peurat nyt ymmärtää ettei ne ymmärrä liikennesääntöjä ja panikoi sattuman varaiseen suuntaan, mutta valitettavasti tuo toinen nisäkäslaji ei tunnu ymmärtävän oman elämänsä arvoa eikä yhteisiä sääntöjä.
:D

[/offtopic]

Itse kyllä olen varsinkin talvella ajanut siihen malliin, että jos jossain näkyy lapsia liikenteessä niin ajonopeudet on myös siihen malliin että ehtii jarruttaa oli sitten nastoilla tai kitkoilla ajossa risteyksiä lähestyessä.

Pari talvea ajetuilla kitkoilla kyllä se jarrutusmatka on tuntunut omien kokemuksien mukaan olevan silti aika pitkä jos vertaa pari talvea ajettuihin nastarenkaisiin. Ehkä tuo koskee vain niitä yksittäisiä kitkoja mitä olen itse käyttänyt (Nokian R2 ja jotain Michelinejä/contteja mitä en muista). Tuotekehityskin varmaan jo mennyt eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Huonosti käy, muttei yhtä huonosti. Ei sitä silti voi perustella muille (tai edes itselleen) huonompien renkaiden valitsemista sillä perusteella, että kyllä niillä pärjää kun itse ajelee varovasti. Liikenteessä on muitakin.
Aika radikaali väite, että nastat on jotenkin automaattisesti paremmat renkaat. Tietyissä tilanteissa varmastikin, mutta kokonaisuutena en olisi lainkaan nykyään varma. Mutta tästähän täällä on väännetty.

Ja ainakin itse koen suurena etuna sen, että kitkat voi heittää alle hyvissä ajoin jo varmuuden vuoksi, jolloin niinä ensimmäisinä pakkasaamuina on huomattavasti paremmat renkaat alla kuin nastoilla, jotka yhä odottelevat varastossa allelaittoa. Sama sitten keväällä toisin päin. Se yllättävä takatalvi ei tunnu niin pahalta kitkoilla kuin kesärenkailla.

Niin ja omassa autossa on valitettavasti nastat, kuten jo aiemmin valittelin. Tai siis ei ole, kun ei ole vielä nastarengaskausi.
 
Ja ainakin itse koen suurena etuna sen, että kitkat voi heittää alle hyvissä ajoin jo varmuuden vuoksi, jolloin niinä ensimmäisinä pakkasaamuina on huomattavasti paremmat renkaat alla kuin nastoilla, jotka yhä odottelevat varastossa allelaittoa. Sama sitten keväällä toisin päin. Se yllättävä takatalvi ei tunnu niin pahalta kitkoilla kuin kesärenkailla.
Itse olen ratkaissut tämän ongelman ajamalla tylysti nastoilla ihan samalla logiikalla kuin ajaisin nastattomilla.

Tänä vuonna siis nastat ovat olleet nyt reilun viikon. Tarkoituksena oli välttää mutaan juuttumista viime viikolla vaihtamalla jo talvirenkaisiin, vaikka niillä joutui ajamaan sulalla tiellä turhaan. Liukkauden ennakointia ajatellen vaihtaisin vasta ylihuomenna.
 
Aika radikaali väite, että nastat on jotenkin automaattisesti paremmat renkaat.
Kyllä, sillä kaikkihan riippuu olosuhteista. Tällä hetkellä Helsingissä parhaimmat renkaat ovat kiistatta kesärenkaat, mutta silti moni ajaa jo talvirenkailla - hienona ajatuksena heillä on varmaan ollut turvallisuus, mutta eipä sekään aina auta, jos sää on mitä on. Ihan samalla lailla niitä ylläreitä voi tulla eteen kelillä kuin kelillä.

Ja kuskistahan se kaikki on lopulta kiinni... On inhimillistä ulosmitata hyvä pito nopeuden kasvulla ja ajotavan ronskiudella.
 
Aikaisemmin jäätestaukset on aina tehty peilikirkkaalla, joka vedon jälkeen tasoitetulla jääpinnalla, jolla nastarengas saakin selkeän edun. Sellaisia kelejä ei vain oikeassa talvikelissä ole, pääkallo hieman "optimiolosuhteissaan," mutta siinäkin on muuttuja jos toinenkin.

Oikeassa talvikelissä ei ole tuota liukasta jäätä, mutta eteläsuomalaisessa mukatalvessa harvase aamu.

Sinänsä, ei jokaisella autoilijalla tarvitse nastarenkaita olla, eihän se ollut kuin 30% (vai mitä nyt olikaan) nastarenkaita jotka riittävät karhentamaan jäätä riittävästi, niin että kitkarenkainkin pärjää.

Nuo mainitut lumiketjut ovat kyllä vänkäämistä pelkän vänkäämisen vuoksi. Kun niiden nastarenkaiden vastustamiseen ei ole mitään muuta syytä kuin nastojen hakkaminen asfalttiin, niin lumiketjujen käyttäminen kerran joka toinen talvi kumoaa kyllä kokonaan sen asfaltin säästön jonka kitkarenkailla saa aikaan.

Joskus olen ajanut lumiketjuilla kuivalla asfaltilla, aika huolella saa kyllä nastarenkain hieroa että yhtä paljon saa asfalttia irtoamaan.
 
Kysytään nyt taas uudelleen samaa: miten järkeilet oman suorituksesi niin, ettei joku muu auto, pyörä, jalankulkija tai hirvieläin hyppää autosi alle?
Hyvä kysymys. Muitten virheille ei voi mitään. Elämässä pääsee jo pitkälle, kun mokaa itse vähemmän kuin muut :)

Miksi kitkat olisi yksiselitteisesti huonommat kuin nastat. Itse olen todennut, että puhtaita jäisiä kelejä on niin vähän etten koe nastoille tarvetta ja sitä rapinaa. Jäljelle jää lumi, märkä ja kuiva asvaltti joissa kitka on tasavertainen tai parempi kuin nasta.

Renkaiden lisäksi tarvitaan myös havannointia ja riskien tunnistamista. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että tarvitsee olla tien tukkeena nutaamassa. Osin tähän liittyen tykkään kokeilla auton rajoja, jolloin tietää miten se ja renkaat käyttäytyy.

...nastarenkaita jotka riittävät karhentamaan jäätä riittävästi, niin että kitkarenkainkin pärjää...
Tämä on mielestäni jo lähes absurdi toteamus. Taitaa kitka/nasta jako olla jotain 10-15/80-85% Miksi kuitenkin suurin osa esim. liittymistä ja risteyksistä on kiillottuneita ei karhentuneita? Enkä ole muuallakaan huomannut nastarenkaiden karhentavan jäätä selkeästi. Tai ainut paikka missä olen karhentumisen nähnyt on jääradalla jossa on ajettu kilpailukäyttöön tarkoitetuilla piikkirenkailla.
 
Liikkelle lähtö ja pysähtyminen on vaikeinta. Kyllä minä aina leikin ensiliukkailla, että saan tuntuman. En tietenkää ruuhkassa ja muiden kiusana. Kulkine pitää tuntea, oli mikä tahansa.
 
Vi Bilagare testasi nastarenkaita ja verrokkina mukana oli Continental CVC7 -kitkarenkaat. Aika mielenkiintoisia tuloksia, tai no, itselleni ei sinänsä mitään ihmeellistä, kun olen sekä kitkoilla että nastoilla ajanut ja todennut, että jos on liukasta, niin kaikilla renkailla on liukasta, eli itse asiassa suurimmat erot saadaan mielikuvista.

2019 Studded Winter Tyre Test - Tyre Reviews

Kun yhdistää tämänkaltaiset tulokset esimerkiksi
- tässäkin ketjussa näkyviin nastarengaskuskien asenteisiin ("Kitkat vastaavat jääkelillä kesärenkaita, kyllä se nasta on ainoa toimiva talvirengas!")
- nastojen (ja hermojen) "säästelyyn" välikeleillä
- nastojen huomattavasti jyrkempään pidon heikkenemiseen ja mahdolliseen pidon muutokseen akselien välillä
niin ei ole hirveän suuri ihme, miksi onnettomuustilastoissa nastoilla päädytään yli- eikä aliedustukseen.

Ongelma tässä koko keskustelussa on se, että nastojen esitetyistä turvallisuushyödyistä on hyvin vähän faktaa, mutta sitäkin enemmän tunnepohjaista esson baarin "tietoa". Kyllä, ne pitävät tietynlaisella jäällä paremmin ainakin uusina, mutta tämän kitkakertoimen ja kokonaisturvallisuuden välille onkin erittäin hankala vetää yhtäsuuruusmerkkiä ottaessa nastojen haitat huomioon.

Omasta mielestäni koko vänkäys on vähän turha. Nastoista ei yksinkertaisesti ole juurikaan todistettuja turvallisuushyötyjä, mutta sitä vastoin niistä on merkittäviä ja hyvin tunnettuja haittavaikutuksia kaikille, joten miksi niillä jyrääminen on edes sallittua ilman jotain haittaveroa? :confused:

Tämä on mielestäni jo lähes absurdi toteamus. Taitaa kitka/nasta jako olla jotain 10-15/80-85% Miksi kuitenkin suurin osa esim. liittymistä ja risteyksistä on kiillottuneita ei karhentuneita? Enkä ole muuallakaan huomannut nastarenkaiden karhentavan jäätä selkeästi. Tai ainut paikka missä olen karhentumisen nähnyt on jääradalla jossa on ajettu kilpailukäyttöön tarkoitetuilla piikkirenkailla.

Nastarenkaiden ylitysmäärä vaikuttaa kyllä pinnan pitoon ainakin kontrolloiduissa kokeissa paksuilla jää- ja lumipolanteilla (Esim. VTT T244). Tosin tutkimuksissa ei ole päästy täysin konsensukseen siitä, millä renkaiden suhteella pito olisi merkittävästi heikentynyt tai miten tulokset yleistyvät erityyppisille pinnoille (puhumattakaan tosielämän liikennetilanteista).

Toinen muuttuja tähän aiheeseen liittyen on raskas liikenne. Muistan lukeneeni jostain tutkimuksesta, että yksikin raskaan ajoneuvon (esim. bussin tai kuoma-auton) jarrutus siloittaa henkilöautojen nastojen tuottaman karheuden täysin.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelma tässä koko keskustelussa on se, että nastojen esitetyistä turvallisuushyödyistä on hyvin vähän faktaa, mutta sitäkin enemmän tunnepohjaista esson baarin "tietoa". Kyllä, ne pitävät tietynlaisella jäällä paremmin ainakin uusina, mutta tämän kitkakertoimen ja kokonaisturvallisuuden välille onkin erittäin hankala vetää yhtäsuuruusmerkkiä ottaessa nastojen haitat huomioon.

Omasta mielestäni koko vänkäys on vähän turha. Nastoista ei yksinkertaisesti ole juurikaan todistettuja turvallisuushyötyjä, mutta sitä vastoin niistä on merkittäviä ja hyvin tunnettuja haittavaikutuksia kaikille, joten miksi niillä jyrääminen on edes sallittua ilman jotain haittaveroa? :confused:

No tuossa nyt muutetaan omat mielipiteet faktoiksi.

Autoalan media, joka nyt on kuitenkin ainoa laajamittaisesti talvirenkaita testannut taho, joka ei ole rengasvalmistaja, on päätynyt testauksensa perusteella tulokseen että nastarengas on turvallisempi kuin kitkarengas.

Toisaalta taas nastarenkaiden pahimmaksi haittavaikutukseksi kaikille määritelty katupöly, ei ole voitu todistaa häviävän nastarenkaat kieltämällä. Täydellistä koealuetta ei ole missään voitu järjestää, mutta fakta on myös se että hiekoitushiekka muodostaa, jos ei pääosaa, niin hyvin merkittävän osan katupölystä, ja nastarenkaiden käyttö ei koskaan lisää tarvetta hiekoittaa, sen sijaan päinvastaista tarvetta esiintyy.

Loppujenlopuksi kumpaakaan rengastyyppiä ei voi yksiselitteisesti todeta paremmaksi. Mitä pohjoisemmas mennään, niin sen vähemmän nastoista on etua, ja samalla sen vähemmän nastoista on haittaa. Suurin haitta ja etu nastoista on eteläsuomen liikenteessä.
 
No tuossa nyt muutetaan omat mielipiteet faktoiksi.

Autoalan media, joka nyt on kuitenkin ainoa laajamittaisesti talvirenkaita testannut taho, joka ei ole rengasvalmistaja, on päätynyt testauksensa perusteella tulokseen että nastarengas on turvallisempi kuin kitkarengas.

Toisaalta taas nastarenkaiden pahimmaksi haittavaikutukseksi kaikille määritelty katupöly, ei ole voitu todistaa häviävän nastarenkaat kieltämällä. Täydellistä koealuetta ei ole missään voitu järjestää, mutta fakta on myös se että hiekoitushiekka muodostaa, jos ei pääosaa, niin hyvin merkittävän osan katupölystä, ja nastarenkaiden käyttö ei koskaan lisää tarvetta hiekoittaa, sen sijaan päinvastaista tarvetta esiintyy.

Loppujenlopuksi kumpaakaan rengastyyppiä ei voi yksiselitteisesti todeta paremmaksi. Mitä pohjoisemmas mennään, niin sen vähemmän nastoista on etua, ja samalla sen vähemmän nastoista on haittaa. Suurin haitta ja etu nastoista on eteläsuomen liikenteessä.

Vedät analogian rengastestien uusien renkaiden pitolukemien ja turvallisuuden välille, mikä ei ainakaan Suomen onnettomuustilastojen perusteella pidä paikkaansa. Mikäli jääpito olisi ainoa muuttuja yhtälössä, niin totta kai tilastot heijastaisivat sitä, mutta jostain syystä näin ei ole.

Onnettomuustilastot ja tutkimukset nastojen haitoista eivät muuten ole mielipiteitä, vaan ihan faktoja.

Katupöly on varmasti nastarenkaiden merkittävin terveydellinen haitta, mutta teiden kuluminen on oletettavasti merkittävin taloudellinen haitta. Ehdotomasti suurinta osaa teistä ei hiekoiteta ollenkaan, mutta silti niistä katoaa kymmeniä tuhansia tonneja asfalttia vuosittain nastojen takia (http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/16_y0025.pdf).

Myös hiekoitetulla tiellä nastat kuluttavat asfalttia merkittävästi enemmän kuin kitkat, sillä niissä kulumaan vaikuttaa hiekkapaperi-ilmiön lisäksi ne nastat. Tästä syntyy muuten nastojen kontolle jälleen uusi ongelma: niiden hiekoittamattomilla osuuksilla irroittama pöly saa myös nastattoman liikenteen kuluttamaan ja pölyttämään teitä enemmän. Hiekoittamisen korvaaminen nastarenkailla ei myöskään ole järkevää tai mahdollista, sillä hiekoittaminen auttaa myös raskasta liikennettä ja jalankulkijoita sekä se voidaan annostella vain tarpeellisiin paikkoihin.

Tässä on koostava tutkimus katupölyyn liittyen, jossa korjataan virheellistä käsitystä siitä, että hiekoitus aiheuttaisi suurimman osan pölystä.

Tulokset osoittivat, että kevätkaudella päällysteen kiviaineksista peräisin olevat kulumatuotteet olivat suurin yksittäinen lähde, jonka osuus kevätkauden näytteissä oli 40 - 50 prosenttia. Pölyn muodostumisprosesseja koskevien tutkimusten perusteella merkittävin selittäjä kevätkaudella havaittavalle päällysteperäiselle pölylle on nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluma.

Tutkimuskohteessa käytettiin tarkastellulla talvikaudella talvihiekoitusta ja suolausta. Talvihiekoituksessa käytetystä kivimateriaalista muodostuneet hiukkaset selittivät ilma- ja resuspensio-näytteissä havaitusta PM10-katupölystä noin 25 prosenttia. Talvihiekoituksella on ollut pieni, arviolta muutaman prosentin merkitys myös päällysteperäisen pölyn muodostumisessa hiekkapaperi-ilmiön kautta.

Suomessa on yleisesti ollut vallalla käsitys, että talvihiekoitus olisi kaupunki-ilmassa havaittavan katupölyn päälähde. 2000-luvulla tehtyjen tutkimusten ja nyt saatujen tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että talvihiekoitus ei ole tutkituissa kohteissa ollut päälähde PM10-katupölyssä sellaisinakaan talvina jolloin hiekoitustarve on ollut suuri.

En suoraan allekirjoittaisi väitetä nastojen suuremmista eduista etelässä. Etelässä sää varmasti mahdollistaa useammin kitkojen heikoimman olosuhteen eli nollakelien jäitä, mutta täällä ne ovat myös useammin suolattu pois ja liikennejärjestelyt ovat turvallisemmat. Myös onnettomuustilastot tukevat tätä (siitä huolimatta, että Etelä-Suomessa kitkojen osuus on myös suurin). (Liikennefakta - Kuolleet ja loukkaantuneet maakunnittain).

Nastojen terveyshaitat katupölyn muodossa ovat tietysti suurimmillaan tiheän asutuksen ja liikenteen seuduilla, mutta niiden taloudellinen haitta teiden kulumasta ja huonommasta eroosiokestosta johtuen on valtakunnallinen. Todistettavia turvallisuushyötyjä ei vaan meinaa löytyä näiden vastapainoksi mistään.
 
Viimeksi muokattu:
Ja silti suurin osa suomalaisista ajaa nastarenkailla, koska ne tasaavat kelin vaihtelua paremmin.
 
Vi Bilagare testasi nastarenkaita ja verrokkina mukana oli Continental CVC7 -kitkarenkaat. Aika mielenkiintoisia tuloksia, tai no, itselleni ei sinänsä mitään ihmeellistä, kun olen sekä kitkoilla että nastoilla ajanut ja todennut, että jos on liukasta, niin kaikilla renkailla on liukasta, eli itse asiassa suurimmat erot saadaan mielikuvista.
2019 Studded Winter Tyre Test - Tyre Reviews

Tuosta testistä on hyvä poimia yksi testaajien kommentti:
When you lose grip on the studless tyre, it takes much longer to recover the grip, which means they still recommend studded tyres overall, as they will provide higher manoeuvrability and safety reserves in real life useage.

Juuri tämä on kitkarenkaiden helmasynti: pitoa voi absoluuttisesti olla ihan mukavastikin mutta sitä ei voi käyttää, koska pidon rajan ylittäminen johtaa pitkään luisteluun. Nastarenkaiden paras ominaisuus on helppo ajettavuus pidon rajamailla. Monen parjaama nastojen ropina on tässä vielä oiva apu, kun vähäisenkin renkaan sortamisen kuulee omin korvin.

Minusta absoluuttisen pidon merkitystä turvallisuustekijänä korostetaan liikaa. Paljon tärkämpää on, että renkaan käyttäytyminen on ennakoitavissa, ja erityisen tärkeää on hallittavuus pidon rajoilla. Tällä on ratkaiseva merkitys esim. äkillisessä väistötilanteessa.

Vedät analogian rengastestien uusien renkaiden pitolukemien ja turvallisuuden välille, mikä ei ainakaan Suomen onnettomuustilastojen perusteella pidä paikkaansa. Mikäli jääpito olisi ainoa muuttuja yhtälössä, niin totta kai tilastot heijastaisivat sitä, mutta jostain syystä näin ei ole.

Onko meillä muka käytettävissä onnettomuus- tai muita tilastoja, jotka on suunniteltu ja totetutettu tuottamaan tietoa eri rengastyyppien turvallisuusvaikutuksista? Ellei ole, niin aineistot saattavat hyvinkin olla tavalla tai toisella vääristyneitä, eikä niistä silloin voi tehdä uskottavia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.

Tästä syntyy muuten nastojen kontolle jälleen uusi ongelma: niiden hiekoittamattomilla osuuksilla irroittama pöly saa myös nastattoman liikenteen kuluttamaan ja pölyttämään teitä enemmän.
Miten kitkarenkaiden pintaan tarttuva kivipöly vaikuttaa niiden pito-ominaisuuksiin? Voisipa ajatella, että "mikronastat" saisivat renkaan pureutumaan jäähän paremmin.

Tässä on koostava tutkimus katupölyyn liittyen, jossa korjataan virheellistä käsitystä siitä, että hiekoitus aiheuttaisi suurimman osan pölystä.
Pölyongelma on helposti ratkaistavissa katujen puhtaanapidolla. Kadut pitäisi harjata, imuroida tai pestä viikoittain eikä vain kerran keväällä. Talvellakin on suojakausia, joiden aikana katuja voisi puhdistaa. Mitä nopeammin hienoaines saadaan kaduilta pois, sitä vähemmän se pölisee keväällä.

Viittaamasi tutkimuksen mukaan päällysteen osuus renkaiden nostamasta pölystä (Kuva 4) on ollut lähes 50% jo lokakuussa, eli ennen nastarengaskautta. Ainoa merkittävä poikkeama on ollut vuodenvaihteessa, jolloin pölyssä on ollut runsaasti sekä päällystettä että hiekkaa, 70+15% (hiekka rouhinut paljasta päällystettä?).

Ei tämä tutkimus oikein vakuuta siitä, että juuri nastarenkaat olisivat pölyn tuottaja. Kun tutkittu tie, Suurmetsäntie Malmilla, kulkee peltoaukeiden halki, niin onkohan katupöly kontaminoitunut pelloilta levinneellä pölyllä ja sen mineraaleilla?
 
Kyllä sekä kitkoilla että nastoilla pärjää Suomen talvessa jos vaan ajotapa on sellainen kun se talvella pitää ollakin. Viimeiset 6 vuotta olen kitkoilla ajanut eikä ole ollut ongelmia ja täällä etelässä vielä. Toki nasta pitää jäällä vähän paremmin mutta jos se pito jää tuosta kiinni niin ajotavassa olisi muutoksen paikka.

Olen ottanut ne kiekot mitkä olen halvemmalla saanut näistä paremmista rengasmerkeistä ja näillä näkymin seuraavat talvet mennään nastoilla. Ajonopeudet olen aina sovittanut kelien mukaan niin ei ole yllätyksiä tullut. Jokainen saa kuitenkin ajaa niillä renkailla mitkä paremmiksi näkee eikä se ole keneltäkään pois vaikka nämä ikuisuuskysymykset tunteita näyttävät herättävänkin. Kuljettaja ne virheet kuitenkin loppupeleissä tekee.
 
Nykyaikaisten kitkarenkaiden kehitys lamelleineen on varmasti tuulilasikauppiaiden mieleen. Tässä jo muutamana talvena, tai syksynä huomannut ilmiön kun alkaa hiekkaa ropisemaan edelläajavasta tuulilasiin esim motarin rampilla kiihdyttäessä. Helppo siis päätellä milloin ihmiset alkaa vaihtaa talvirenkaita alle kun sen kuulee tuulilasissa. Ja olen ajellut vuodesta 2012 lähtien autolla jossa ton ajomelun puolesta kuulee helposti, mutta kiinnitin huomiota tähän oikeastaan vasta pari-kolme vuotta sitten.

Tuulilasiin tulee kiveniskemiä nykyään todella tiuhaan ja väitänkin että niiden syy on 90% talvirenkaiden lamellipinnasta sinkoava kivi eikä mikään nasta tai muu esine. Sinänsä nykyään tuo ei ole edes kitkarenkaiden vika kun samanlaiset lamellit on myös nastarenkaissa (toki hieman pienemmällä pinta-alalla nastojen takia). Ja taitaa olla tämä sellainen ongelma jolle ei ole oikein mitään tehtävissä. Turvavälin pitäminen edelläajavaan auttaa toki jossainmäärin, mutta kun noita kiviä sinkoilee mm. motarilla vastaantulevien kaistaltakin päin näköä niin sille ei ole paljon mitään tehtävissä.
 
Tuosta testistä on hyvä poimia yksi testaajien kommentti:
When you lose grip on the studless tyre, it takes much longer to recover the grip, which means they still recommend studded tyres overall, as they will provide higher manoeuvrability and safety reserves in real life useage.

Juuri tämä on kitkarenkaiden helmasynti: pitoa voi absoluuttisesti olla ihan mukavastikin mutta sitä ei voi käyttää, koska pidon rajan ylittäminen johtaa pitkään luisteluun. Nastarenkaiden paras ominaisuus on helppo ajettavuus pidon rajamailla. Monen parjaama nastojen ropina on tässä vielä oiva apu, kun vähäisenkin renkaan sortamisen kuulee omin korvin.
Yritätkö nyt sanoa, että kitkat o paskat, kun niillä ei voi ajaa kuin reikäpää? Normaaliin käyttöön se pito riittää täysin ja kuten nastarenkaassa, kitkarengas varoittaa pidon loppumisesta. Kyllä tuollaiset maalailemasi "pitkät luistelut" kertoo puhtaasti ratin ja penkin välin ongelmasta, ei renkaan ominaisuuksista.
 
Yritätkö nyt sanoa, että kitkat o paskat, kun niillä ei voi ajaa kuin reikäpää? Normaaliin käyttöön se pito riittää täysin ja kuten nastarenkaassa, kitkarengas varoittaa pidon loppumisesta. Kyllä tuollaiset maalailemasi "pitkät luistelut" kertoo puhtaasti ratin ja penkin välin ongelmasta, ei renkaan ominaisuuksista.

En, vaan totean saman asian, mikä on todettu lukemattomissa rengastesteissäkin: kitkarenkaiden käytös pidon rajalla on kulmikkaampaa kuin nastarenkailla. Ehkä parhaiten sitä voisi kuvata sanalla hystereesi.

"Normaalissa käytössä" pärjää toki vaikka millä, ainakin siihen saakka kunnes tulee eteen tilanne tai paikka, jossa tarvitaan absoluuttista suorituskykyä.
 
Nykyaikaisten kitkarenkaiden kehitys lamelleineen on varmasti tuulilasikauppiaiden mieleen. Tässä jo muutamana talvena, tai syksynä huomannut ilmiön kun alkaa hiekkaa ropisemaan edelläajavasta tuulilasiin esim motarin rampilla kiihdyttäessä. Helppo siis päätellä milloin ihmiset alkaa vaihtaa talvirenkaita alle kun sen kuulee tuulilasissa. Ja olen ajellut vuodesta 2012 lähtien autolla jossa ton ajomelun puolesta kuulee helposti, mutta kiinnitin huomiota tähän oikeastaan vasta pari-kolme vuotta sitten.

Tuulilasiin tulee kiveniskemiä nykyään todella tiuhaan ja väitänkin että niiden syy on 90% talvirenkaiden lamellipinnasta sinkoava kivi eikä mikään nasta tai muu esine. Sinänsä nykyään tuo ei ole edes kitkarenkaiden vika kun samanlaiset lamellit on myös nastarenkaissa (toki hieman pienemmällä pinta-alalla nastojen takia). Ja taitaa olla tämä sellainen ongelma jolle ei ole oikein mitään tehtävissä. Turvavälin pitäminen edelläajavaan auttaa toki jossainmäärin, mutta kun noita kiviä sinkoilee mm. motarilla vastaantulevien kaistaltakin päin näköä niin sille ei ole paljon mitään tehtävissä.

Kivien tai muiden sinkoiluissa en ole kyllä huomannut mitään eroa takavuosiin. Nämä nykyiset lyijyttömät lasit vain on niin saakelin heppoisia, että ne on kuin hiekkapuhallettuja hetkessä.
 
En, vaan totean saman asian, mikä on todettu lukemattomissa rengastesteissäkin: kitkarenkaiden käytös pidon rajalla on kulmikkaampaa kuin nastarenkailla. Ehkä parhaiten sitä voisi kuvata sanalla hystereesi.

"Normaalissa käytössä" pärjää toki vaikka millä, ainakin siihen saakka kunnes tulee eteen tilanne tai paikka, jossa tarvitaan absoluuttista suorituskykyä.
Entäs jos se absoluuttinen paikka sattuukin siihen rakoon, että kitkat olis paremmat :nb: Taitaa parempi vaan jäädä talveksi kesärenkailla kotiino_O

Paskat ne kitkat o yhtään sen kulmikkaammat kuin nastat, pidon raja ilmoittelee hyvin itsestään ja se on sitten vaan Jari-Maisamaista typeryyttä, jos puskee pidemmälle yli rajan. Hyvä se on toki huudella testien takaa, kun ei muutakaan kokemusta taida olla plakkarissa(?) Mulla toisessa autossa kitkat, toisessa nastat.
 
Nykyaikaisten kitkarenkaiden kehitys lamelleineen on varmasti tuulilasikauppiaiden mieleen. Tässä jo muutamana talvena, tai syksynä huomannut ilmiön kun alkaa hiekkaa ropisemaan edelläajavasta tuulilasiin esim motarin rampilla kiihdyttäessä. Helppo siis päätellä milloin ihmiset alkaa vaihtaa talvirenkaita alle kun sen kuulee tuulilasissa. Ja olen ajellut vuodesta 2012 lähtien autolla jossa ton ajomelun puolesta kuulee helposti, mutta kiinnitin huomiota tähän oikeastaan vasta pari-kolme vuotta sitten.

Tuulilasiin tulee kiveniskemiä nykyään todella tiuhaan ja väitänkin että niiden syy on 90% talvirenkaiden lamellipinnasta sinkoava kivi eikä mikään nasta tai muu esine. Sinänsä nykyään tuo ei ole edes kitkarenkaiden vika kun samanlaiset lamellit on myös nastarenkaissa (toki hieman pienemmällä pinta-alalla nastojen takia). Ja taitaa olla tämä sellainen ongelma jolle ei ole oikein mitään tehtävissä. Turvavälin pitäminen edelläajavaan auttaa toki jossainmäärin, mutta kun noita kiviä sinkoilee mm. motarilla vastaantulevien kaistaltakin päin näköä niin sille ei ole paljon mitään tehtävissä.
Varmasti lamellirengas on tuulilasikauppiaiden mieleen, kuten myös ilmeisesti heidän lobbaamansa simputtava uusi katsastussääntö, tuulilasien ympäristöpaskapuheella perusteltu suunniteltu hajoaminen ja vaikkapa ihmisten paska ajotapa tai tieverkoston ylikuormitus, joka lisää ongelmaa entisestään.

En ole havainnut mitään eroa autoiluni aikana siinä, miten kiviä tai hiekkaa ropisee tai miten laseja hajoaa. Saman näköisiä ne uudet nastattomat ja nastalliset talvirenkaat olivat kun aloin kortillisesti autolla ajaa reilu 15 vuotta sitten. Toki nyt ajetaan keskimäärin leveämmillä joten osuuhan siihen renkaan eteen joka vedolla enemmän vierasesineitä. Tämä kehitys ei tosin ole tapahtunut parin vuoden aikana vaan parin vuosikymmenen aikana. Lyhytaikaisen kehityssuunnan arvelisin olevan kapeampiin kumeihin, koska kurjistamispolitiikka ajaa ihmisiä halpaan.

Entäs jos se absoluuttinen paikka sattuukin siihen rakoon, että kitkat olis paremmat :nb: Taitaa parempi vaan jäädä talveksi kesärenkailla kotiino_O

Paskat ne kitkat o yhtään sen kulmikkaammat kuin nastat, pidon raja ilmoittelee hyvin itsestään ja se on sitten vaan Jari-Maisamaista typeryyttä, jos puskee pidemmälle yli rajan. Hyvä se on toki huudella testien takaa, kun ei muutakaan kokemusta taida olla plakkarissa(?) Mulla toisessa autossa kitkat, toisessa nastat.
Jari-Maisa oli hauska letkautus, mutta muuten tuossa ei juuri järkeä ollut. Yritä vielä lukea uudelleen, sillä lyttäämässäsi kommentissa oli minusta paljonkin järkeä. Oleellisin oli aivan perusoppimäärää ja hyvin selkeä asia vähänkään kokeneemmalle tai älykkäälle tiedonhaluiselle aloittelijallekin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei siinä (kommentissa) ollut muuta järkeä kuin selkeä tarve hakemalla hakea näennäistä eroa nastojen hyväksi. Arkielämässä ja tilastoissa se ei näy kummat on alla ellei puhuta katupölyn määrästä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei siinä (kommentissa) ollut muuta järkeä kuin selkeä tarve hakemalla hakea näennäistä eroa nastojen hyväksi. Arkielämässä ja tilastoissa se ei näy kummat on alla ellei puhuta katupölyn määrästä.
Ei sitä tarvitse mitenkään hakea, vaan se on aivan ilmeistä. Nastarenkailla ei pelkästään ole hieman parempi absoluuttinen pito liukkaalla jäällä(kuten testit kertovat) ja paljon parempi oikeasti liukkaalla(jota ei edes testata). Oleellisin ero on se, että pidon menetyksen jälkeen auton käsiteltävyys palautuu paremmin ja lähes välittömästi. Sitä ei voi olla huomaamatta jos ajaa talvikeleillä ja yrittää oppia jotain. Toki ero ei yleensä ole modernissa autossa se sama kuin vanhanaikaisessa amatöörin yllättyessä, eli luisun oikaisun ja spinnaamisen välillä tai jarrutuksen jälkeen suuntavakavuuden löytymisessä ja löytymättömyydessä. Tietokoneen taikahan pitää auton hallinnassa kunnes pusketaan päin jotain tai suljetaan silmät ja lakataan edes yrittämästä. Kuulee sen eron silti rutinan kestossa äkkiliikkeen jälkeen, ja tuntee mahanpohjassa kun käydään vähän lähempänä suistumista kuin olisi tarpeen.

Tämä oli ihan asiaa eikä mitään hakemalla haettua:
When you lose grip on the studless tyre, it takes much longer to recover the grip, which means they still recommend studded tyres overall, as they will provide higher manoeuvrability and safety reserves in real life useage.

Lisäksi kuten edellä mainittiin, se nastojen ääni on liukkaalla hyödyllinen. Ohjaajalle annettava varoitusääni on muissa muodoissaan(ajotutkan piippaus ym) hyvin kehittymätön verrattuna tuon palautteen tarkkuuteen. Se irtoamisen lähestyminen kuuluu. Tämä yhdistettynä siihen, ettei pidon hetkellinen loppuminen ole yhtä paha kuin ropisemattomassa renkaassa on suuri synergistinen etu. Kokonaisuus on hyvin selkeästi parempi. Tuskin tätä turvallisuusetua jengi edes ulosmittaa, jos on yleisemminkin niin sumussa ettei ole edes huomannut koko ilmiöitä.

Ei se ajaminen ole mitään taikuutta, vaan aistein tehdään havaintoja, joita prosessoidaan ja toimitaan sen mukaan. Ei tarvitse istua odottamassa että jotain tapahtuu ja alkaessa tapahtua heittää noppaa toivoen, että lopputulos on suotuisa. Ajamista aktiivisesti opettelemalla voi vaikuttaa siihen, että homma onnistuisi myös yllättävissä tilanteissa.

Nastojen ja kitkojen välinen ero ei tietenkään missään tilastoissa voikaan näkyä, ellei aleta kerätä dataa todella tarkasti. Ihan ensimmäisenä on tietenkin muiden muuttujien huomiointi, mutta joukkojen määrittely on yhtä hankalaa. Vertailuhan on mielekäs vain laadukkaiden, tuoreiden, oikein paineistettujen ja ehjien nasta- ja kitkarenkaiden välillä. Muut renkaat tulee talviajoa tilastoidessa luokitella ryhmään "jäterenkaat", olivat ne sitten nastallisia tai nastattomia talvirenkaita tai muita kuten kesärenkaita.
 
Viimeksi muokattu:
E46:n alla oli joskus pari vuotta takaperin yhden talven ajetut bridgestonen kitkat, mallia en muista mutta 205/55 R16 oli koko. En henkilökohtaisesti tykännyt ajaa niillä täällä keski-suomessa, jostain syystä ei luotto riittänyt renkaisiin samanlailla kuin nastarenkaisiin, joilla oli ikää jo enemmän. Varsinkin porukoille ajaessa vähän korvemmassa, ylämäki tuotti jo tuskaa, kun oli päässyt vähän jäätymään. Voi hyvinkin olla, ettei renkaat ollut kummoiset, mutta itsellä ei pahaa sanottavaa nastarenkaista ole, niin niissä luultavasti pysyn edelleen. Tuntuu, että hyvin pitkälti henkilökohtaisia mieltymyksiä / tarpeita mihin kukin soveltuu paremmin, tosin se on aivan next level autismia, että jaksaa edes pahoittaa mielensä kummankaan puolesta :D

Nykyisen Audi A4 B7 quattron nastarenkaat (hakkapeliitta 8, 205/55 R16) odottaa varastossa alle laittamista, onko muilla noista kokemuksia?
 
Ei sitä tarvitse mitenkään hakea, vaan se on aivan ilmeistä. Nastarenkailla ei pelkästään ole hieman parempi absoluuttinen pito liukkaalla jäällä(kuten testit kertovat) ja paljon parempi oikeasti liukkaalla(jota ei edes testata). Oleellisin ero on se, että pidon menetyksen jälkeen auton käsiteltävyys palautuu paremmin ja lähes välittömästi. Sitä ei voi olla huomaamatta jos ajaa talvikeleillä ja yrittää oppia jotain. Toki ero ei yleensä ole modernissa autossa se sama kuin vanhanaikaisessa amatöörin yllättyessä, eli luisun oikaisun ja spinnaamisen välillä tai jarrutuksen jälkeen suuntavakavuuden löytymisessä ja löytymättömyydessä. Tietokoneen taikahan pitää auton hallinnassa kunnes pusketaan päin jotain tai suljetaan silmät ja lakataan edes yrittämästä. Kuulee sen eron silti rutinan kestossa äkkiliikkeen jälkeen, ja tuntee mahanpohjassa kun käydään vähän lähempänä suistumista kuin olisi tarpeen.

Tämä oli ihan asiaa eikä mitään hakemalla haettua:
When you lose grip on the studless tyre, it takes much longer to recover the grip, which means they still recommend studded tyres overall, as they will provide higher manoeuvrability and safety reserves in real life useage.

Lisäksi kuten edellä mainittiin, se nastojen ääni on liukkaalla hyödyllinen. Ohjaajalle annettava varoitusääni on muissa muodoissaan(ajotutkan piippaus ym) hyvin kehittymätön verrattuna tuon palautteen tarkkuuteen. Se irtoamisen lähestyminen kuuluu. Tämä yhdistettynä siihen, ettei pidon hetkellinen loppuminen ole yhtä paha kuin ropisemattomassa renkaassa on suuri synergistinen etu. Kokonaisuus on hyvin selkeästi parempi. Tuskin tätä turvallisuusetua jengi edes ulosmittaa, jos on yleisemminkin niin sumussa ettei ole edes huomannut koko ilmiöitä.

Ei se ajaminen ole mitään taikuutta, vaan aistein tehdään havaintoja, joita prosessoidaan ja toimitaan sen mukaan. Ei tarvitse istua odottamassa että jotain tapahtuu ja alkaessa tapahtua heittää noppaa toivoen, että lopputulos on suotuisa. Ajamista aktiivisesti opettelemalla voi vaikuttaa siihen, että homma onnistuisi myös yllättävissä tilanteissa.

Nastojen ja kitkojen välinen ero ei tietenkään missään tilastoissa voikaan näkyä, ellei aleta kerätä dataa todella tarkasti. Ihan ensimmäisenä on tietenkin muiden muuttujien huomiointi, mutta joukkojen määrittely on yhtä hankalaa. Vertailuhan on mielekäs vain laadukkaiden, tuoreiden, oikein paineistettujen ja ehjien nasta- ja kitkarenkaiden välillä. Muut renkaat tulee talviajoa tilastoidessa luokitella ryhmään "jäterenkaat", olivat ne sitten nastallisia tai nastattomia talvirenkaita tai muita kuten kesärenkaita.
Mä oon ajanut sekä kitkoilla että nastoilla satoja tuhansia km, autot vm. 80 alkaen. Noi kaikki sun selostukset on tarpeettomia, kun autolla ajetaan talvella siten miten kuuluu. Ennakoiden ja oikealla tilannenopeudella. Totta hemmetissä nastoilla ja nastattomilla on eronsa, mutta täysin järjetöntä alkaa hinkkaamaan aivan äärimmäisiä tilanteita ja sillä varjolla selitellä, et nämä on paremmat. Asiallisiin autoihin nastojen luistorapina ei edes enää kuulu - Jos haluais leikkiä siellä pidon äärirajoilla.
 
E46:n alla oli joskus pari vuotta takaperin yhden talven ajetut bridgestonen kitkat, mallia en muista mutta 205/55 R16 oli koko. En henkilökohtaisesti tykännyt ajaa niillä täällä keski-suomessa, jostain syystä ei luotto riittänyt renkaisiin samanlailla kuin nastarenkaisiin, joilla oli ikää jo enemmän. Varsinkin porukoille ajaessa vähän korvemmassa, ylämäki tuotti jo tuskaa, kun oli päässyt vähän jäätymään.
Juuri tämähän se on: ei talvipidolla haeta pelkästään pysähtymis- tai väistökykyä jossain kuvitellussa äkillisessä tilanteessa - vaikka sekin on varautumismielessä tärkeää ja nastallisilla käytännön suorituskyky parempi kuin paperilla vs. nastattomat.

Etenemiskyvyn loppuminen vajaavedosta(tai pidemmälle mentäessä vakavuuden loppuminen nelivedosta) vaikeammissa manöövereissa on se suurin ongelma, johon suomalaisilla teillä törmää usein. Siis usein, mikäli nyt ylipäänsä ajaa runsaasti ja vaativissa oloissa eikä pelkästään tasaista suolattua toimistolle ja välillä Prismaan vähän peruuttelemaan toisten ovia sisään.
Voi hyvinkin olla, ettei renkaat ollut kummoiset, mutta itsellä ei pahaa sanottavaa nastarenkaista ole, niin niissä luultavasti pysyn edelleen. Tuntuu, että hyvin pitkälti henkilökohtaisia mieltymyksiä / tarpeita mihin kukin soveltuu paremmin, tosin se on aivan next level autismia, että jaksaa edes pahoittaa mielensä kummankaan puolesta :D
Minäkin suosin ja suosittelen nastarenkaita, mutta tapauskohtaisesti harkitsen myös nastattomia. Vaikka vähän autisti olenkin, en pahoita mieltäni näissä aiheissa muusta kuin ihmeellisestä jormakorollamaisesta öyhötyksestä, kun se yhdistyy täysin totuudenvastaisiin olettamiin ja taikauskoon.

Erilaisista tarpeistahan se tosiaan on kiinni. Muutenhan kesälläkin pitäisi aina ajaa nimenomaan kitkarenkailla, ne kun ovat kuulemma niin ylivoimaiset.

Maasturissa on kiinalaiset kitkarenkaat ympäri vuoden. Autolla ei juuri ajeta yli kuuttakymppiä, vuosittain tankataan noin 20 kertaa ja tähän sisältyy kaikki maastoajo, eli kilometrimäärää ei tarvinne kertoa. Mitään raakaa offroad-harrastusta ei ole eli oikeita pallorenkaita ei ole järkeä ostaa, ja autollahan pitää kuitenkin päästä myös varoen normaalisti ajamaan myös jääkelillä. Normaalien pitkittäisurallisten kesärenkaiden ostoa ei voi perustella oikein millään, eiväthän ne edes pidä kesäkelillä noita kitkoja paremmin muualla kuin asfaltilla.

Pikku Kiassa on nyt Nokian 9. Rengasmallista on aiempaa kokemusta isommassa autossa, ja se on talvessa oikein hyvä(vaikka tämänhän kaikki tiesivät ilman minun anonyymiä mutuani). Toki vaimennusmateriaalissa on sen verran säästelty, että periaatteessa voisin tarkemmin asiaa harkiten valita kitkarenkaat tähän. Rokkia tai puhelinta voisi pitää maantie- ja moottoritieajossa pari pykälää hiljemmalla. En silti valita. Renkaiden melutaso on nastarenkaaksi keskiverto.

Nykyisen Audi A4 B7 quattron nastarenkaat (hakkapeliitta 8, 205/55 R16) odottaa varastossa alle laittamista, onko muilla noista kokemuksia?
Kyllä on ja vieläpä lähes saman kokoisista. Renkaat ovat erinomaiset tai kiitettävät talvioloissa(vaikka tämänhän kaikki tiesivät ilman anonyymiä mutuanikin). Eivät ole hiljaisimmasta päästä, mutta noin hienossa autossa ei talvirengasmelu muutenkaan ole päällimmäinen ongelma. Pito pysyy hyvin, varoittaa ajoissa, loppuu vähemmän terävästi, palautuu hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon ajanut sekä kitkoilla että nastoilla satoja tuhansia km, autot vm. 80 alkaen. Noi kaikki sun selostukset on tarpeettomia, kun autolla ajetaan talvella siten miten kuuluu. Ennakoiden ja oikealla tilannenopeudella.
Turvavyö, turvatyynyt ja renkaan urat ovat tarpeettomia, kun autolla ajetaan siten miten kuuluu.

Luulisi siinä runsaan kokemuksen mukana tulevan myös havaintoja siitä, miten auto käyttäytyy. Mielestäni ihan perusoppimäärästä puhuttiin. Ei sitä voi kyseenalaistaa ilman mullistavia uusia tietoja ja paradigmaattista näyttöä.

Ainahan kitkarenkaiden kohdalla puhutaan ennakoivan ajotavan merkityksestä, ihan niinkuin nastoitetuilla renkailla ei ennakointi olisi tärkeää. Ei ennakoinnilla voi mitätöidä sitä, että parempi on parempi. Muutenhan esimerkiksi kesärenkaiden kuiva- ja märkäpidolla ei olisi mitään merkitystä - onhan se aina parempi kuin minkään talvirenkaan liukkaan jään pito.

Totta hemmetissä nastoilla ja nastattomilla on eronsa, mutta täysin järjetöntä alkaa hinkkaamaan aivan äärimmäisiä tilanteita ja sillä varjolla selitellä, et nämä on paremmat.
Ei erittäin liukas keli ole Suomessa mikään aivan äärimmäinen tilanne vaan se, mihin talvirenkailla enimmäkseen varaudutaan. Normaalissa talvikelissä pärjäisi enimmäkseen myös kesärenkailla tai jokakelinrenkailla. Siis pärjäisi, eiväthän ne hyvin siinä toimi.
Asiallisiin autoihin nastojen luistorapina ei edes enää kuulu - Jos haluais leikkiä siellä pidon äärirajoilla.
Kyllä kuuluu, eikä talviajossa nastaääni ole merkki mistään leikkimisestä tai rajojen hakemisesta. Toki olen hyvin tottunut siihen, että matkustajat eivät nastaääntä kuule ja kysyvät, milloin talvirenkaat laitetaan alle tai miten näillä kitkoilla pärjää. Minä kyllä kuulen nastat kun käännän rattia jäällä.

Toki nastaääni ei normaalissa vakaassa ajotilassa kuulu, mikä on ihan jees. Ei edes vähän kehnompaan uuteen autoon, vaikka rengasmelua muuten sisälle asti tulisi.
 
Viimeksi muokattu:
Juuri tämähän se on: ei talvipidolla haeta pelkästään pysähtymis- tai väistökykyä jossain kuvitellussa äkillisessä tilanteessa - vaikka sekin on varautumismielessä tärkeää ja nastallisilla käytännön suorituskyky parempi kuin paperilla vs. nastattomat.

Etenemiskyvyn loppuminen vajaavedosta(tai pidemmälle mentäessä vakavuuden loppuminen nelivedosta) vaikeammissa manöövereissa on se suurin ongelma, johon suomalaisilla teillä törmää usein. Siis usein, mikäli nyt ylipäänsä ajaa runsaasti ja vaativissa oloissa eikä pelkästään tasaista suolattua toimistolle ja välillä Prismaan vähän peruuttelemaan toisten ovia sisään.

Minäkin suosin ja suosittelen nastarenkaita, mutta tapauskohtaisesti harkitsen myös nastattomia. Vaikka vähän autisti olenkin, en pahoita mieltäni näissä aiheissa muusta kuin ihmeellisestä jormakorollamaisesta öyhötyksestä, kun se yhdistyy täysin totuudenvastaisiin olettamiin ja taikauskoon.

Erilaisista tarpeistahan se tosiaan on kiinni. Muutenhan kesälläkin pitäisi aina ajaa nimenomaan kitkarenkailla, ne kun ovat kuulemma niin ylivoimaiset.

Maasturissa on kiinalaiset kitkarenkaat ympäri vuoden. Autolla ei juuri ajeta yli kuuttakymppiä, vuosittain tankataan noin 20 kertaa ja tähän sisältyy kaikki maastoajo, eli kilometrimäärää ei tarvinne kertoa. Mitään raakaa offroad-harrastusta ei ole eli oikeita pallorenkaita ei ole järkeä ostaa, ja autollahan pitää kuitenkin päästä myös varoen normaalisti ajamaan myös jääkelillä. Normaalien pitkittäisurallisten kesärenkaiden ostoa ei voi perustella oikein millään, eiväthän ne edes pidä kesäkelillä noita kitkoja paremmin muualla kuin asfaltilla.

Pikku Kiassa on nyt Nokian 9. Rengasmallista on aiempaa kokemusta isommassa autossa, ja se on talvessa oikein hyvä(vaikka tämänhän kaikki tiesivät ilman minun anonyymiä mutuani). Toki vaimennusmateriaalissa on sen verran säästelty, että periaatteessa voisin tarkemmin asiaa harkiten valita kitkarenkaat tähän. Rokkia tai puhelinta voisi pitää maantie- ja moottoritieajossa pari pykälää hiljemmalla. En silti valita. Renkaiden melutaso on nastarenkaaksi keskiverto.


Kyllä on ja vieläpä lähes saman kokoisista. Renkaat ovat erinomaiset tai kiitettävät talvioloissa(vaikka tämänhän kaikki tiesivät ilman anonyymiä mutuanikin). Eivät ole hiljaisimmasta päästä, mutta noin hienossa autossa ei talvirengasmelu muutenkaan ole päällimmäinen ongelma. Pito pysyy hyvin, varoittaa ajoissa, loppuu vähemmän terävästi, palautuu hyvin.

Tuo meikäläisen autismi kommentti oli lähinnä pienimuotoista kettuilua niille, ketkä tekevät kärpäsestä härkäsen ja ottavat 100% kannan jommankumman puolesta, ottamasta huomioon erilaiset tarpeet / tilanteet / mielipiteet. Eli en kirjaimellisesti kohdistanut kenenkään autistiin, pahoittelut jos koit kommentin väärin.

Tuo on ensimmäinen nelikko omassa käytössä ja kyseessä siis torsen, alla edelleen kesärenkaat ja eilen illemmalla tuolla korvessa vähän liukkaammilla osuuksilla tuntu edelleen pitoa löytyvän ihan eri tavalla kuin aikaisemmissa etu/takavetoisissa. Käsittääkseni tuo on 50/50 jaolla ja pitojen mukaan siirtää 40/60 - 60/40. Voisi kuvitella, että irtoaa liikennevaloista hieman erilailla kuin aikaisemmat takavetoiset autot :D
 
Tuo on ensimmäinen nelikko omassa käytössä ja kyseessä siis torsen, alla edelleen kesärenkaat ja eilen illemmalla tuolla korvessa vähän liukkaammilla osuuksilla tuntu edelleen pitoa löytyvän ihan eri tavalla kuin aikaisemmissa etu/takavetoisissa. Käsittääkseni tuo on 50/50 jaolla ja pitojen mukaan siirtää 40/60 - 60/40. Voisi kuvitella, että irtoaa liikennevaloista hieman erilailla kuin aikaisemmat takavetoiset autot :D
Kyllähän se varmasti kiihtyy paremmin ja jossain määrin on vakaampi ajaa kuin takaveto. Mutta vastaavasti myös puskee mutkasta ulos helpommin ja jarrutusmatka on ihan yhtä pitkä. Eli neliveto antaa vähän semmoisen valheellisen pidon tunteen, mikä voi kostautua mutkassa tai risteyksessä. Varmasti oman auton kyseessä ollessa ilmiön oppii tunnistamaan kuitenkin.
 
Turvavyö, turvatyynyt ja renkaan urat ovat tarpeettomia, kun autolla ajetaan siten miten kuuluu.

Luulisi siinä runsaan kokemuksen mukana tulevan myös havaintoja siitä, miten auto käyttäytyy. Mielestäni ihan perusoppimäärästä puhuttiin. Ei sitä voi kyseenalaistaa ilman mullistavia uusia tietoja ja paradigmaattista näyttöä.

Ainahan kitkarenkaiden kohdalla puhutaan ennakoivan ajotavan merkityksestä, ihan niinkuin nastoitetuilla renkailla ei ennakointi olisi tärkeää. Ei ennakoinnilla voi mitätöidä sitä, että parempi on parempi. Muutenhan esimerkiksi kesärenkaiden kuiva- ja märkäpidolla ei olisi mitään merkitystä - onhan se aina parempi kuin minkään talvirenkaan liukkaan jään pito.
Sä nyt tässä sekoilet ihan itseksesi kuvitellessasi, että puhutaan jostain perusoppimääristä tai kyseenalaistamisesta. Kyllä mä tiedän varsin hyvin miten kitkat ja nastat käyttäytyy ajaessa. En ole kokenut mitään sellaista eroa, että sillä olisi mitään todellista merkitystä ajamiseen. Kaikkea tilannetta kuitenkin on tullut kilometrien varrella. Tässä valossa kommentoin tuota kritiikkiä, että kitkat o paskat ku ei voi ajaa äärirajoilla - Mun näkökulmasta mennään perseelleen jo siinä, että tahallaan leikitään siinä pidon äärirajoilla. Tämän enempää mulla ei ole tarpeen osaa ottaa typerään juupas-eipäs väittelyyn, muuttujia on niin paljon ettei yhtä optimia ole.

Ei erittäin liukas keli ole Suomessa mikään aivan äärimmäinen tilanne vaan se, mihin talvirenkailla enimmäkseen varaudutaan. Normaalissa talvikelissä pärjäisi enimmäkseen myös kesärenkailla tai jokakelinrenkailla. Siis pärjäisi, eiväthän ne hyvin siinä toimi.
En mä tiedä miten sä määrittelet "erittäin liukkaan", mutta hyvin harvoin tuollaisia kelejä on, vaikka rannikkoseudulla ajelen. Jäätävä sade on erittäin liukasta, muuten melkein mennään normaalilla talvikelillä.
Kyllä kuuluu, eikä talviajossa nastaääni ole merkki mistään leikkimisestä tai rajojen hakemisesta. Toki olen hyvin tottunut siihen, että matkustajat eivät nastaääntä kuule ja kysyvät, milloin talvirenkaat laitetaan alle tai miten näillä kitkoilla pärjää. Minä kyllä kuulen nastat kun käännän rattia jäällä.
V90, contin nastat, avain. Saa suorittaa. Kyllä se leikkimistä on, jos nastat luistaen pistetään menemään.
 
V90 nyt ei juuri luistele, mutta koitappa vaikka takavetoisella E-sarjan takavetoisella mersulla niin aika vaikea sellaisella on ajaa ilman luisteluita (paska auto suomen talveen, totuus) jos ei tosiaan ajele korostetun naurettavan varovaisesti.
 
Ei oo tullut takatuuppareita koitettua. Lähinnä mielessä oli kääntyminen ja sellainen "pikkaisen ylikovaa" lähestyminen.
 
Ihan normaalisti käänneltäessä tollainen E-mersu luistelee kyllä verrattuna vaikkapa etuvetoiseen autoon. 5-sarjan BMW on vähän parempi johtuen huomattavasti aggressiivisemmasta DSC:stä (dynamic stability control). Sitten jos on xDrive malli niin voi ajaa mutkaan tautisen kovaa ilman mitään dramatiikkaa vaikka DSC täysin pois päältä.

Samoiten se V90 ilman ajonvakautusta menisi suoraan sellaisissa vauhdeissa, mitkä se menee ajonvakautus päällä ilman, että edes huomaat. Kokeileppa joskus varsin etuvetoista autoa mistä ajonvakautuksen saa kokonaan pois päältä (esim. Opel Astra K 2016 tai uudempi), ilman ajonvakautusta ja sitten ajonvakautuksen kanssa. Menee muuten ilman ajonvakautusta aivan tarkalleen ihan suoraan, ei käänny yhtään. Pulkkana vaan suoraan. Ajonvakautus päällä sitten taas sama mutka samalla vauhdilla ilman, että edes huomaat mitään ohjaamossa.

Volvolla ei onnistu, siitä ei saa ajonvakautusta kokonaan pois päältä ilman abs-sulakkeen irroittamista, mitä en suosittele.
 
Viimeksi muokattu:
OT: Kelpaako vähän vanhempi (rellu 19, vm. 90) :D Siinä oli ajonvakautus vakiona pois päältä. Nastojen rapinasta tuon kanssa ei voinut paljoa puhua, kun silloinen tyttöystävä jätti ne kadulle ensimmäiselle talvena. Puskihan se, jos ylikovaa menee. Kerran vetäsin sen kanssa ojaan, kun Linnamaan EK:lla (Eurajoella) oli ripauksen liian paksu sohjokerros asfaltin päällä, että 90-kympin vasen olis taittunut "pikkaisen ylikovaa".

e: Mutta siis aiheeseen liittyen. En tuolla V90:lla onnistunut saamaan minkäänlaista erityistä vastetta nastoista, kun sillä ihan uteliaisuudesta kokeilin pistää menemään. Yllättävänkin miellyttävä, toki kitkoilla varmasti olisi ollut vieläkin hiljaisempi.
 
Johtuu siitä, että V90 ajonvakautus painaa jarrua ennenkuin mitään kerkeää tapahtumaan. Nykyajan ajonvakautukset "ennakoi" jo liikkeen alkaessa ja estävät liikkeen painamalla jarrua. Ja V90 nyt on muutenkin pitkällä akselivälillä varustettu vakaa auto.
 
Kakkosauton mukana tuli jotkut lapin nastat isoilla nappuloilla, hyvä uudella maalla suolassa ja asfaltilla,, juuri sellaiset jotka "leijalee" asfaltilla,, huoh,, kyllä korvat kuolee kun ajellut nyt kitkoilla
 
Lukoton ajoavuton takatuuppari, jään päälle satava lumi 0C Oulussa. Eipä ollut vaikeuksia Vikingc..7:llä.
Tuntuma kylläkin vielä hakusessa kitkoilla missä lipsuu ja millä tavalla.
 
Lukoton ajoavuton takatuuppari, jään päälle satava lumi 0C Oulussa. Eipä ollut vaikeuksia Vikingc..7:llä.
Tuntuma kylläkin vielä hakusessa kitkoilla missä lipsuu ja millä tavalla.
Eihän nyt takatuupparissa pito-ongelmia yleensäkään esiinny. Mutta kokeile etumoottorisella autolla. :vihellys::smoke:
 
Ei ole ongelmia etutuupparilla. Saab 9-3/Saab 9-5/Audi A4.
 
Tässä valossa kommentoin tuota kritiikkiä, että kitkat o paskat ku ei voi ajaa äärirajoilla - Mun näkökulmasta mennään perseelleen jo siinä, että tahallaan leikitään siinä pidon äärirajoilla. Tämän enempää mulla ei ole tarpeen osaa ottaa typerään juupas-eipäs väittelyyn, muuttujia on niin paljon ettei yhtä optimia ole.
Eihän kyse ollut siitä, että ajettaisiin äärirajoilla - vaikka oikeassa vaativassa talvikelissä se on osattava. Eikä tahallaan leikkiminen liity tähän, vaikka sekin on hallitusti ja kohtuudella tarpeellista ammattitaidon hankkimisen ja ylläpidon kannalta.

Muuttujia on paljon, mutta tämähän lähti tasan yhden muuttujan arvioinnista. Siis sen, tapahtuuko pidonmenetys nopeasti ja yllättäen palautuen hitaasti ja pätkien, vai toimiiko koko homma tasaisesti, ennakoitavasti, anteeksiantavasti ja suorituskykyisesti. Tässä muuttujassa on tasan yksi optimi ja ihanne.

Tämä on paljon tärkeämpää kuin absoluuttinen pito, jossa siinäkin nastarengas erilaisilla alustoilla joko voittaa vähän, voittaa selkeästi, pääsee tasoihin tai häviää marginaalisesti. Joka tapauksessa keskimäärin voittaa, mutta se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että vaativimmissa tilanteissa voittaa.
 
Lukoton ajoavuton takatuuppari, jään päälle satava lumi 0C Oulussa. Eipä ollut vaikeuksia Vikingc..7:llä.
Tuntuma kylläkin vielä hakusessa kitkoilla missä lipsuu ja millä tavalla.
Mukava kuulla! Itselläni on ensimmäistä kertaa kitkat alla, Viking contact 7. Ainakin mitä nyt suojakelin aikaa olen ajellut niin jumaliste kun on hiljaiset :O. Taisi pärjätä talvirengastestissäkin jääpidossa ihan siellä nastarenkaiden kärkipäässä. Itsellä vielä tosin xDrive niin luulisi menevän talvi ongelmitta täällä etelässä.
 
Ihan mielenkiinnosta asiaan ja väittelyyn VTTn tutkimuksista:
Joulu-helmikuun 2012-16 kuolemaan johtaneet onnettomuudet 95 % ajoneuvoista oli nastoilla ja 5 % kitkoilla. Saman ajan talviolosuhteissa tapahtuneista 96,5 % oli nastoilla ja 3,5 kitkoilla. Nastarenkaallisia oli ajoneuvokannasta koko maassa 88,2 % ja kitkarenkaallisia 11,5 %. Uudellamaalla nastallisia 81,5 ja kitkoilla 18,5 %. Onnettomuudet eivät oikein natsaa rengasosuuksien määrään.
Tähän vielä lisätietoa samalta VTTltä:
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja puutteelliset rengaspaineet. Tutkimuksen julkaisutiedotteessa arvellaan, että tämä voi selittyä sillä, että kitkoilla saatetaan ajaa ympäri vuoden, jolloin niiden kuntoa ei tule tarkistettua kausittaisen renkaanvaihdon yhteydessä.
Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät." Siis luottoa ajokykyyn ja renkaisiin on yli limiitin osalla kuskeja, jossa lieneekin pääsyy onnettomuuksiin - renkaiden syyttelyn sijasta.
 
Ihan mielenkiinnosta asiaan ja väittelyyn VTTn tutkimuksista:
Joulu-helmikuun 2012-16 kuolemaan johtaneet onnettomuudet 95 % ajoneuvoista oli nastoilla ja 5 % kitkoilla. Saman ajan talviolosuhteissa tapahtuneista 96,5 % oli nastoilla ja 3,5 kitkoilla. Nastarenkaallisia oli ajoneuvokannasta koko maassa 88,2 % ja kitkarenkaallisia 11,5 %. Uudellamaalla nastallisia 81,5 ja kitkoilla 18,5 %. Onnettomuudet eivät oikein natsaa rengasosuuksien määrään.
Tähän vielä lisätietoa samalta VTTltä:
"Tutkimustulosten mukaan kitkarenkaat ovat keskimäärin huonokuntoisempia kuin nastarenkaat. Niissä on vähemmän urasyvyyttä ja puutteelliset rengaspaineet. Tutkimuksen julkaisutiedotteessa arvellaan, että tämä voi selittyä sillä, että kitkoilla saatetaan ajaa ympäri vuoden, jolloin niiden kuntoa ei tule tarkistettua kausittaisen renkaanvaihdon yhteydessä.
Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät." Siis luottoa ajokykyyn ja renkaisiin on yli limiitin osalla kuskeja, jossa lieneekin pääsyy onnettomuuksiin - renkaiden syyttelyn sijasta.

Tuohon tilastoon pitäisi liittää lisäksi auton ikä. Vanhoissa autoissa hyvin harvoin näkee kitkarenkaita, mutta ovat samalla nimenomaan kuolemaan johtaneissa yliedustettuna määräänsä nähden ihan riippumatta rengaskaudesta.
 
Tuohon tilastoon pitäisi liittää lisäksi auton ikä. Vanhoissa autoissa hyvin harvoin näkee kitkarenkaita, mutta ovat samalla nimenomaan kuolemaan johtaneissa yliedustettuna määräänsä nähden ihan riippumatta rengaskaudesta.
Näytätkö sen tilaston, jossa tämä yliedustus näkyy? Kiitos etukäteen.

Voitaneen tietysti pohtia myös onko auton ikäkään ratkaiseva tekijä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Muuttujia on paljon, esimerkiksi kuljettajan ajokokemus, ikä, päihtymys, väsymys, teon tahallisuus jne.
 
Mukava kuulla! Itselläni on ensimmäistä kertaa kitkat alla, Viking contact 7. Ainakin mitä nyt suojakelin aikaa olen ajellut niin jumaliste kun on hiljaiset :O. Taisi pärjätä talvirengastestissäkin jääpidossa ihan siellä nastarenkaiden kärkipäässä. Itsellä vielä tosin xDrive niin luulisi menevän talvi ongelmitta täällä etelässä.

Kannattaa jossain poissa ihmisten ilmoilta pitää sitä DSC-nappulaa 5 sekunttia pohjassa ja vähän kokeilla niiden renkaiden todellista sivuttais/pitkittäis-pitoa mielellään jäällä, ettei jää valheellista tuntumaa. DSC kun on niin pirun hyvin ennakoiva etenkin uudehkoissa BMW:issä ja antaa todella valheellisen pidon tunteen. Mielellään tietenkin suljetulla radalla.

Ja ilmanpaineet kannattaa pitää korkealla. 3bar vähintään, auttaa pikkasen DSC:n yliholhoamiseen tosi pehmeillä talvirenkailla (juurikin esimerkkinä continentalin noi viking contact 7 ja ice contact 3).
 
Näytätkö sen tilaston, jossa tämä yliedustus näkyy? Kiitos etukäteen.

Voitaneen tietysti pohtia myös onko auton ikäkään ratkaiseva tekijä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Muuttujia on paljon, esimerkiksi kuljettajan ajokokemus, ikä, päihtymys, väsymys, teon tahallisuus jne.

En löydä tilastoa, muistan vain lukeneeni jossain uutisessa aiheesta, tuntui silloin jotenkin typerältä uutiselta, kun asia tuntui ihan itsestään selvältä. Siis kyse oli nimenomaan ylipäätään kuolemankolareista, ei vain talviajalta.

Tosin noissa tilastoissa on vielä se ongelma, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet joissa edes jotenkin merkittävänä osatekijänä on renkaat, ovat niin harvinaisia ettei niistä saa merkittävää tilastotietoa. Joudutaan tavallaan väkisin tekemään oletuksia ja yhdistämään eri tilastoja, jolloin se virhemarginaali aina kasvaa.
 
Onkohan noita ikinä testattu pikkuauto vs isommat autot tyyliin?

Että syntyykö myös eroja jos ajelee jollain pienellä kevyellä kökkyrällä enemmän nastat vs kitkat kuin vaikka 2x isommalla mallilla.

Itsellä on ollut fiat uno ja fiat punto nyt, kyllä toi nastoillakin tuntuu jäisillä maanteillä melkoselta luistelijalta, etenkin jos on uria mihin ei leveys ihan satu. Samoten kaupungissa luistelee vähän miten sattuu, esim liikenneympyrässä lähtee suht helposti nelipyörä sivuluisuun vaikkei olisi edes paljoa vauhtia :D

Ja sellaset risteykset joihin kertyy 30-40 cm jäätä johon muodostuu kunnon perunapelto monttua ja huippua= pari kertaa meinannu jäädä kiinni kun sopivaan renkaan kokoseen monttuun pitää pysähtyä.

Ei taida etelässä tollasia syntyä, vaikka liukkaita teitä täällä monet sanoo siellä olevan.

Että tän perusteella veikkaisin kitkojen olevan aivan perseestä, jos näille ei riitä massa tms.

Kavereilla on isompia "normaaleja sedaneita" ja niitten kyydissä kokee sellasen "nastat tarraa jäähän kiinni" fiiliksen pienen luiston jälkeen, eikä omalla sitä tule koska pito ei vaan ole yhtä hyvä.

Ainakin savossa on paljon maanteitä jotka on paksussa jäässä & urilla kun lähtee pääväyliltä, pitäs varmaan kitkoilla ajella viittä kymppiä, kun ei aina nastoillakaan vaan uskalla ajella yli 60-70km/h koska fiilis on "lähtee ojaan millä hetkellä hyvänsä" jos ajelee kovempaa :D
 
^ Kuinka hyväkuntoiset renkaat siinä puntossa on?


Nyt ei vikingcontacteilla mennyt niin hyvin kuin sunnuntaina. Pito oli varmastikin huonompi kuin muilla ja helppo saada sutimaan ja sladiin.
Johtui joko kelistä tai siitä kun laitoin lisää ilmaa takarenkaisiin. Seuraavaksi renkaisiin minimimäärä ilmaa, niin saattaisi pito parantua.
 
En löydä tilastoa, muistan vain lukeneeni jossain uutisessa aiheesta, tuntui silloin jotenkin typerältä uutiselta, kun asia tuntui ihan itsestään selvältä. Siis kyse oli nimenomaan ylipäätään kuolemankolareista, ei vain talviajalta.

Tosin noissa tilastoissa on vielä se ongelma, että kuolemaan johtaneet onnettomuudet joissa edes jotenkin merkittävänä osatekijänä on renkaat, ovat niin harvinaisia ettei niistä saa merkittävää tilastotietoa. Joudutaan tavallaan väkisin tekemään oletuksia ja yhdistämään eri tilastoja, jolloin se virhemarginaali aina kasvaa.

Tämähän tässä taitaa olla suurimpana ongelmana. Suomessa ei yksinkertaisesti tapahdu riittävästi onnettomuuksia, saatika kuolonkolareita, että siitä aineistosta voisi vetää vedenpitäviä johtopäätöksiä kummankaan renkaan paremmasta turvallisuudesta. Lisäksi nykyisissäkään onnettomuuksissa renkaat ovat harvoin pääsyyllisiä onnettomuuteen.

Tähän tulokseen (ja omaan kokemukseen) perustuen ihmettelenkin, miksi nastoilla on niin kova suosio? Rengastyyppi, jonka väitetty etu on riittävän ohut hukkuakseen tilastokohinaan, aiheuttaa kuitenkin varsin todellisia taloudellisia, terveydellisiä ja mukavuudellisia haittoja? :confused:

Toki kitkojen merkittävä aliedustus kuolonkolareissa kertoo kuitenkin sen, että ne eivät voi olla täysin "epäkelvot kesärenkaat" kuten nastojen nimiin vannovat kuljettajat väittävät, tai sitten nastoilla ajelevat ulosmittaavat uusien kumiensa turvallisuuden ajamalla samassa suhteessa kovempaa.

Onkohan noita ikinä testattu pikkuauto vs isommat autot tyyliin?

Että syntyykö myös eroja jos ajelee jollain pienellä kevyellä kökkyrällä enemmän nastat vs kitkat kuin vaikka 2x isommalla mallilla.

Itsellä on ollut fiat uno ja fiat punto nyt, kyllä toi nastoillakin tuntuu jäisillä maanteillä melkoselta luistelijalta, etenkin jos on uria mihin ei leveys ihan satu. Samoten kaupungissa luistelee vähän miten sattuu, esim liikenneympyrässä lähtee suht helposti nelipyörä sivuluisuun vaikkei olisi edes paljoa vauhtia :D

Ja sellaset risteykset joihin kertyy 30-40 cm jäätä johon muodostuu kunnon perunapelto monttua ja huippua= pari kertaa meinannu jäädä kiinni kun sopivaan renkaan kokoseen monttuun pitää pysähtyä.

Ei taida etelässä tollasia syntyä, vaikka liukkaita teitä täällä monet sanoo siellä olevan.

Että tän perusteella veikkaisin kitkojen olevan aivan perseestä, jos näille ei riitä massa tms.

Kavereilla on isompia "normaaleja sedaneita" ja niitten kyydissä kokee sellasen "nastat tarraa jäähän kiinni" fiiliksen pienen luiston jälkeen, eikä omalla sitä tule koska pito ei vaan ole yhtä hyvä.

Ainakin savossa on paljon maanteitä jotka on paksussa jäässä & urilla kun lähtee pääväyliltä, pitäs varmaan kitkoilla ajella viittä kymppiä, kun ei aina nastoillakaan vaan uskalla ajella yli 60-70km/h koska fiilis on "lähtee ojaan millä hetkellä hyvänsä" jos ajelee kovempaa :D

Auton massa ei teoriassa vaikuta pitoon, sillä pysäytettävä/ohjattava liike-energia kasvaa samassa suhteessa. Eli puolet kevyemmällä autolla on samanlaisilla renkailla puolet pienempi kitkavoima, mutta myös puolet vähemmän liike-energiaa. Tämän lisäksi kevyemmissä autoissa on usein vastaavassa suhteessa kapeammat renkaat, jolloin pintapainekin pysyy ~samana eli nastojen voisi olettaa purevan edes etäisesti vastaavalla tasolla.

Toki pidossa ja vakaudessa on paljon muitakin tekijöitä, mutta liukas keli voi vain yksinkertaisesti korostaa pikkuautolle luontaisia ajo-ominaisuuksiin liittyviä heikkouksia (lyhyt akseliväli, kapeus, alustan yksinkertaisuus).

Puhuttaessa uusista renkaista, joiden jääjarrutusmatkassa on testeissä eroa n. 30%, kitkoilla auto pysähtyy esim. 60 km/h vauhdista samassa matkassa kuin nastallinen auto 68 km/h nopeudesta. Jonkun vuoden ajetuissa renkaissa (5-7 mm pintaa) jääpito on käytännössä sama riippumatta renkaan tyypistä, mikä voi olla nastakuljettajalle petollista, jos perustaa tilannenopeutensa uusien renkaiden testilukemiin.

Omankin kokemukseni mukaan tuollaiset maaseusun "pulkkaratatiet" ovat tietyllä säällä todella liukkaita, oli alla sitten nastat tai kitkat. Eli sinänsä luistelu nastoillakaan ei tarkoita muuta kuin yksinkertaisesti sitä, että alusta on oikeasti liukas ja/tai renkaat ovat kulahtaneet/nastat ovat painuneet renkaisiin sisälle.
 
Omalla lyhyellä kokemuksella kitkoista, kyllähän ne normioloissa hyvät on mutta tietyillä keleillä tietyissä paikoissa on vähän kesärengasmeininkiä kun autossa ei ole ajoapuja. Esim. lyhyillä rampeilla jossa vastasatanutta lunta sileän jään päällä, ensin luistelee sen mutkan ja yrittää kiihdyttää edes 80 kymppiin, sitten pitäisi katsoa päätien autojakin.
Ja joku pikku ylämäkilähtö pukkaa hikeä jos siinä on liukasta.
Aikomus onkin siirtyä kolmen rengassarjan taktiikkaan.
 
Muutama viikko menty kitkoilla (ekaa kertaa), vaikea sanoa mitään eroa. Onhan tuolla liukasta ollut kun keli on vuoroin märkä ja vuoroin pakkasella. Samalla lailla tuntuu samoissa risteyksissä lyövän pyörät tyhjää varovaisellakin lähdöllä. Isoin ero tulee varmaan esiin sitten kun saadaan vähän enemmän lunta tielle, tai kun tietyt liikenneympyrät ja mäet sattuu sopivasti jäiseksi. Tosin olen kyllä nastoillakin mennyt tietyissä ympyröissä ja mäissä ruopimalla purjehtien läpi kun pitoa ei vaan löydy vaikka miten sukkasillaan ajaa.

Korvat kuitenkin lepää ja on se jotenkin inhottava tunne kun nastat rohisee suurimman osan talvea täysin paljasta ja kuivaa asfalttia vasten.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 312
Viestejä
4 508 987
Jäsenet
74 351
Uusin jäsen
Hopis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom