Pitäisi auto vaihtaa uudempaan ja ajattelin että täältä voisi löytyä hyviä näkökulmia oman päätöksenteon tueksi. Luonnollisesti myös kaikenlainen keskustelu on tervetullutta ja saa olla niin puolesta kuin vastaan. Edellisen kerran tässä ketjussa kyselin pikkuauton perään perheen kakkosautoksi, mutta se tilanne oli ja meni. Yhdellä autolla ajetaan edelleen ja toivon mukaan myös tulevaisuudessa.
Lähtötilanne on siis seuraavanlainen:
Taloudessa yksi auto jolla ajetaan kaikki perheen ajot. Meikäläisellä työmatkaa päivässä n. 70 km. Ajoprofiili arkipäivisin sillä tavalla epäortodoksinen että aamulla lähden töihin, tulen kotiin iltapäivällä ja sitten vielä uudelleen illaksi töihin. 17 km työmatka tulee siis taitettua neljä kertaa. Töihin-kotiin-töihin-kotiin. You get the point. Tämän lisäksi vaimo ajelee omia ajojaan minkä ajelee. Tällä hetkellä hän on kotona pienen lapsen kanssa eli varsinaista työmatka-ajoa hänellä ei ole. Tilanne luonnollisesti muuttuu sitten kun lapsi kasvaa ja vaimo siirtyy takaisin töihin. Arkiajoprofiilin lisäksi autolla ajetaan säännöllisesti (min.n. 2x/kk) sukuloimaan n. 200km matka per suunta. Ollaan tässä myös muutaman vuoden ajan tehty kaikki perheen lomamatkat maateitse. Näiden lomareissujen jälkeen trippimittari on näyttänyt jotakin 2000-7500km väliltä.
Sitten varsinaisesti niihin autoihin. Tällä hetkellä autona toimii hyvin tyypillinen suomalaisperheen kulkine. VAG-konsernin farmariauto jolla ikää tasan 10v ja mittarissa 201.000km. Käyttövoimana toimii biokaasu, sekä bensiini. 95% ajot ajetaan kaasulla. Auto harmittavaisesta syystä ollut huonoin koskaan omistamani auto. Lähinnä viat olleet auton huonoa suunnittelua, eli koiranluut, laakerit, jarrut kuluu käsittämätöntä tahtia ja tässä viiden vuoden omistuksen aikana niitä on vaihdettu useita. Autosta myös paukkunut vesipumppu, jakoketju vaihdettu löystymisen vuoksi ja kaasupullotkin vaihdatettu takuuna. Itse käyttövoiman valinnan myötä yllättävänä asiana tuli varsin lyhyt öljynvaihtoväli joka on ollut 15 000 km / yksi vuosi. Aika usein omilla ajoilla paukkuu tuo 15k poikki ennenkuin käännetään kalenterin viimeistä sivua. Onneksi oma ymmärrys autoista on hyvä ja meisseli pysyy kädessä. Tällä menetelmällä huoltokustannuksia on saanut reilusti alhaisemmiksi.
Itse biokaasuiluun olen erittäin tyytyväinen, ja suppea asemaverkosto on omia ajoja palvellut hyvin. Todettakoon että nämä pidemmät Suomen ulkopuolelle suuntautuneet autolomamatkat on taitettu vuokra-autoilla. Pidempi Euroopan läpiajo matkailuautolla, ja lyhyempi pohjoismaiden läpiajo tutulta lainatulla pakettiautolla. Suomessa on pyöritty aina omalla vehkeellä. Tulevaisuudessa kaikki matkat jos taittuisi sillä omalla autolla, olisi se todella iso bonus. Teltassa nukkumista ei tässä eräilyperheessä karsasteta.
Ajallisestihan tämä on äärimmäisen mielenkiintoista aikaa edes pohtia auton hankintaa. Käytettyjen hinnat on korkealla ja uusien saatavuus on verrattavissa PS5:sen saatavuuteen. Nykyisestä omasta voisi siis saada kohtuullisen vaihtohyvityksen, mutta varjopuolena sitten se että uusikin vaihtopeli on kallis tai sitä saattaisi jäädä kokonaan ilman autoa. Nykyisen auton arvo pyörii nettiauton mukaan siinä 10 000€ korvilla ja laskeskelin että 8000€ kun siitä saa, niin tyytyväisiä ollaan. Uuteen autoon olisi valmius sijoittaa tuo vaihtohyvitys x 3, loput pätkällä.
Sitten siihen uuteen hankintaan. Omaa pääomaa ajatellen uusi auto olisi joko n. 40 000€ maksava käytetty kulkine tai sitten n. 60 000€ maksava uusi. Käytetyistä autoista katse on suuntautunut perinteisiin saksalaisiin ”premium” merkkeihin eli mersuun ja bemariin joiden käyttövoima olisi bensiini. Uutta katsellessa olen tullut johtopäätökseen että sähköauto olisi paras mahdollinen vaihtoehto. Alla perustelut.
Käytettyä mersua/bemaria/autoa X puoltaa halvempi hankintahinta, oma ymmärrys polttomoottoriautoista, alhaisempi ajoneuvovero (mutuilua) ja vakuutusmaksu (mutuilua) sekä ”huoleton matkanteko polttoaineen jakeluverkoston myötä”. Huonoina puolina sitten säännöllinen huollontarve, enemmän kuluvia osia, suuremmat polttoainekustannukset ja arvonaleneman arviointi tässä markkinatilanteessa haastavaa. Voi olla että autokannan kehitys Suomessakin on sellainen että viiden vuoden kuluttua, aika jonka ajattelin autoa pitää, polttomoottoriautojen haluttavuus on laskenut merkittävästi. Miksi bensiini, eikä diesel? Omat ajot ovat profiililtaan sellaisia että dieselin mahdollinen pienempi kulutus ei korreloi siitä maksettavan käyttövoimaveron kanssa varsinkaan kun pumppuhinnat on kohta taas 1:1.. Sitten jos vielä sattuisi löytämään vapaasti hengittävän bensapelin niin ei olisi huolia laukeavista ja laiskistuvista turboista.
Luonnollisesti on tullut katsottua myös plug-in hybridejä mutta omasta näkökulmasta sellaisessa autossa saa vain ns. Worst of both worlds. Käytettynä sellaisen hankinta kun on aivan arpapeliä. Onko akkua ladattu milloin ja miten, vai onko auton hankinta ollut vain autoveron kiertoa ja sitä on kuljetettu vain polttonesteellä? Toisaalta taas autolla on voitu ajaa vain akuilla ja polttomoottori on pyörähtänyt vain motarin rampissa. Tai sitten nämä molemmat pelot on täysin aiheettomia. Mersuissa myös akut on sijoitettu niin että takaloosterissa on kummallinen nousu. Tavaratilan käytettävyyden kannalta aika iso miinus se.
Uutta sähköautoa puoltaa sitten taas seuraavat seikat: Oma ajoprofiili passeli sähköautolle ja näin ollen käyttövoimakustannusten merkittävä aleneminen. Asumme omakotitalossa eli auto latautuisi pääosin kotipihassa. Poliittinen ohjaus sähköautoihin vahva, eli infraa nousee jatkuvalla syötöllä, arvonalenema ei ehkä ihan niin merkittävä. Uuden auton takuu, sekä pidempi huoltoväli.
Huonoina puolina sitten pidän korkeampaa hankintahintaa, mikä toisaalta ei paina vaakakupissa niinkään. Järkevänä ukkona kun kuitenkin lasken auton käyttökustannukset koko pitoajalta, on hankintahinta siinä yhtälössä vain yksi osa-alue. Erinäiset autojen softaongelmat on iso miinus, varsinkin perinteisillä autonvalmistajilla ja sitten niillä (tai sillä) valmistajalla joka menee softa edellä, on muita itse ”hardware”en liittyviä ongelmia. Tosin täytyy sanoa että yhden ensimmäistäkään sähköautoa en ole ajanut, joten kaikki tieto ja ymmärrys niistä perustuu vain ja ainoastaan täällä foorumilla ja muualla törmättyihin kolmannen osapuolen kokemuksiin. Tietokoneeseen pyörillä kuitenkin varmaan pätee sama lainalaisuus kuin muuhunkin kulutuselektroniikkaan;
”Kun aika korruptoi laitteen teknologisen arvon, mitä arvokasta laitteeseen jää? Ohjelmisto.” - Bill Gates
Auton kokoluokan tulisi palvella kolmihenkistä perhettä, jossa lapsi istuu turvaistuimessa koko auton pitoajan. Tavaratilaan tulisi onnistua kätkeä rattaat, sekä lomareissujen matkatavarat. Vetokoukku on must, sillä silloin tällöin tulee vedettyä kärryä ja fillarit kulkee telineessä peräkoukussa. Nelivetoa arvostan myös. Tietyllä tavalla haluaisin luopua tuosta farmarikorimallista, eli tilava sedan olisi itselleni se mieluisin vaihtoehto. SUV/Crossovermalleista en ole koskaan oikein innostunut mutta niitä nyt tuntuu markkinoille puskevan poikkeuksetta jokainen valmistaja eli ehkä jonkinlainen kompromissi tulee tehdä. Toki se farmarikin siellä listalla on.
Autolla matkustaminen ja ajaminen itsessään on minulle sitä että pääsen määränpäästä A, määränpäähän B. Autossa tulisi olla mukava viettää nuo päivittäiset arkiajot, mutta myös pidemmät matkat. Pituutta meikäläisellä on karvan alle kaksi metriä, eli kuskin paikan säädöt tulisi olla sellaiset että ratin ja penkin väliin mahtuu mukavasti. on myös mukava mikäli pää ei kolise kattoon. Kun haluan tuntea olevani elossa, hyppään moottoripyörän selkään tai menen ajamaan mikroautoa radalle. Liikenteen ei tarvitse minulle olla se paikka jossa autoa ns. Kuritetaan ja näytetään muille että katsokaa tässä menee Kuljettaja isolla K:lla. Itselleni tärkeintä on mukavuus ja turvallisuus.
Tällaisia ajatuksia. Otsikon mukaisesti kysynkin: ”mikä auto minulle?”. Ja vaikka oddsit tällä hetkellä onkin uudelle sähköautolle 60/40 niin ihan mielelläni kuulen kaikenlaisia pohdintoja. Myös kaikki omakohtaiset stoorit kiinnostaa jos joku on ollut vähän vastaavanlaisessa tilanteessa. Auton voin ostaa niin Suomesta kuin hakea käytettynä ulkomailta.
TLDR; Uusi auto hakusessa 24k€ käsirahalla. Rahoitettava käytetty polttis hinta max. 40k€, uusi sähkis 60k€. Pitoaika max. 60kk, 20 000km/v.