Lihavuusepidemia

Uskaltaisin sanoa että 80 luvun maailmakin on ollut fyysisen liikkumisen kannalta paljon eri kuin sen jälkeen. Nykyään vaihtoehtoista matalan fyysisen aktiviteetin ajanvietettä on tarjolla valtavasti enemmän joten enemmän tai vähemmän reippaalla lenkillä tai ajanvietteenä harrastetulla liikunnalla on kilpailua.

Tämän lisäksi se arkiliikunta on kokoajan vähentynyt. 80-luvulla autoja oli vähemmän ja siirtymisen välineenä olivat monesti jalat, pyörä tai joukkoliikenne. Nykyisin mennään autolla, traktorimönkijällä, sähköpyörällä tai skuutilla. Toki joukkoliikenne on vielä siellä missä on.

80-luvulla hissittömiä kerrostaloja oli vielä runsaasti. Nykyään alkaa olla harvassa.

80-luvulla asioiden hoitaminen tarkoitti monesti fyysisesti paikanpäällä käyntiä joka tietenkin tarkoitti taas enemmän liikettä. Nykyään lähes kaiken pankista lääkäriin voi hoitaa kotisohvalta puhelimella. Edes ruokakaupassa ei tarvitse käydä kun Voltti kuskaa ovelle tai jos ei jaksa edes kokata niin Voltti tuo ruuat ravintolasta. Robotti imurit, robotti ruohonleikkurit, lumilingot. Kaikki se on pois fyysisestä tekemisestä. Nämä on sellaisia pikku asioita joista kuitenkin yhdessä kertyy sitä hyötyliikuntaa.
 
Niin kyllähän tässä ollaan ajauduttu monesta suunnasta umpikujaan. Siihen 80-luvun tilanteeseen, missä keskimäärin siinä koululuokassa oli se yksi pullea lapsi on varmasti turha kenenkään haikailla. Myös aikuisista se pieni vähemmistö oli lihavia tai edes ylipainoisia. Vapaa-aika kului ihan muissa hommissa, kun syödessä ultraprosessoitua roskaa Netflixin ääressä.

Voisihan sitä ehkä miettiä, että miksi ne omat vanhemmat lähti 80-luvulla hiihtolenkille tai kävelylle vapaa-ajallaan. Ei ne sinne painoa mennyt pudottamaan vaan kyllä ne taisi saada hyvän fiiliksen siitä liikunnasta. Nykyään varmaan ihmisten aivot on vaan siinä kunnossa, että mikään muu ei tuota enää sitä hyvää fiilistä, kun epäterveellinen ruoka ja suoratoistopalvelut. Seuraava sukupolvi ei kykene enää katsomaan edes Netflixiä, kun videon pitää kestää tunnin sijasta 10 sekuntia, jotta sen jaksaa katsoa.

Elimistö tottuu yllättävän nopeasti nälkään ja itsellä se ei enää oikein tarkoita mitään. Syön päivittäin hyvinkin tarkan määrän kaloreita ja välillä syön sen 2 ateriaa kerralla.

Itse vaan veikkaan, että se sama vastareaktio tulee siihen terveellisempään ruokaan, kuin liikuntaan, jos niistä oikeasti kumpaa tahansa aletaan pakottamaan, joten tuskin niistä kumpikaan on ratkaisu mihinkään. Ehkä odotellaan seuraavia pillereitä, jotka nostavat sykettä ja aiheuttavat lihaksille pakkoliikkeitä, niin voi sitten pillereillä poistaa näläntunteen ja kuntoilla pillereiden voimalla siinä Netflixin ääressä.
80-luvulla yhteisöllisiä ulkoaktiviteetteja oli enemmän ja jos halusi juttuseuraa niin piti mennä kaverin luo tai sopia mihin mentäisiin. Siinä sivussa sitten oli kaikkea muuta askaretta mitä ajan kuluksi tehtiin. Jos ruokapuolta muistelen, niin kotona tehtiin paljon ruokaa alusta lähtien itse ja paistettiin voissa. Paljon kasvatettiin myös itse. Ja jos jotain halusi niin piti tehdä töitä sen eteen. Pikakelaus 90-luvulle, niin alkoi näkyä ainakin kaupunkilaiskavereissa sitä, että kotona oli satelliittikanavia ja telkkari koko ajan päällä. Ruoka alkoi muuttua enemmän roskan ja eineksien suuntaan. Loppu onkin historiaa...

En muista että omat vanhemmat olisivat olleet erityisen innokkaita liikkujia 80-luvullakaan, jos ei lasketa kylän jääkiekkopelejä koulun luistelukaukalossa. Enemmän se oli sitä että piti tehdä töitä ja liikkuminen tapahtui toisinaan kustannussyistä ennemmin polkipyörällä kuin autolla. Itse en ole liikunnasta saanut mitään erityisen hyvää fiilistä ja yleensä se liittyy enemmän hyötyliikuntaan ja muuhun tarkoitukselliseen tekemiseen.

Se vastareaktio ns. terveellisempään ruokaan tulee aivan varmasti, jos sitä aletaan tuputtamaan kovin ylhäältä määräten ja moralisoiden, ja jos tarjottu vaihtoehto nyt vain maistuu huonolta. Silloin on aika luonnollinen reaktio nostaa pikkutyranneille keskisormea, vaikka tarkoitus olisi hyväkin. Se on kuitenkin mahdollista tehdä, että esim. fruktoosin määriä rajoitetaan, jolloin sen määrä ruokaketjussa vähenee ilman, että siitä edes tarvitsee tehdä sen suurempaa numeroa. Pilleripurkki tätä ongelmaa ei joka tapauksessa ratkaise mitenkään, vaikka joku voisi niin toivoakin.
 
Uskaltaisin sanoa että 80 luvun maailmakin on ollut fyysisen liikkumisen kannalta paljon eri kuin sen jälkeen. Nykyään vaihtoehtoista matalan fyysisen aktiviteetin ajanvietettä on tarjolla valtavasti enemmän joten enemmän tai vähemmän reippaalla lenkillä tai ajanvietteenä harrastetulla liikunnalla on kilpailua.

Tämän lisäksi se arkiliikunta on kokoajan vähentynyt. 80-luvulla autoja oli vähemmän ja siirtymisen välineenä olivat monesti jalat, pyörä tai joukkoliikenne. Nykyisin mennään autolla, traktorimönkijällä, sähköpyörällä tai skuutilla. Toki joukkoliikenne on vielä siellä missä on.

80-luvulla hissittömiä kerrostaloja oli vielä runsaasti. Nykyään alkaa olla harvassa.

80-luvulla asioiden hoitaminen tarkoitti monesti fyysisesti paikanpäällä käyntiä joka tietenkin tarkoitti taas enemmän liikettä. Nykyään lähes kaiken pankista lääkäriin voi hoitaa kotisohvalta puhelimella. Edes ruokakaupassa ei tarvitse käydä kun Voltti kuskaa ovelle tai jos ei jaksa edes kokata niin Voltti tuo ruuat ravintolasta. Robotti imurit, robotti ruohonleikkurit, lumilingot. Kaikki se on pois fyysisestä tekemisestä. Nämä on sellaisia pikku asioita joista kuitenkin yhdessä kertyy sitä hyötyliikuntaa.
80-luvulla yhteisöllisiä ulkoaktiviteetteja oli enemmän ja jos halusi juttuseuraa niin piti mennä kaverin luo tai sopia mihin mentäisiin. Siinä sivussa sitten oli kaikkea muuta askaretta mitä ajan kuluksi tehtiin. Jos ruokapuolta muistelen, niin kotona tehtiin paljon ruokaa alusta lähtien itse ja paistettiin voissa. Paljon kasvatettiin myös itse. Ja jos jotain halusi niin piti tehdä töitä sen eteen. Pikakelaus 90-luvulle, niin alkoi näkyä ainakin kaupunkilaiskavereissa sitä, että kotona oli satelliittikanavia ja telkkari koko ajan päällä. Ruoka alkoi muuttua enemmän roskan ja eineksien suuntaan. Loppu onkin historiaa...

En muista että omat vanhemmat olisivat olleet erityisen innokkaita liikkujia 80-luvullakaan, jos ei lasketa kylän jääkiekkopelejä koulun luistelukaukalossa. Enemmän se oli sitä että piti tehdä töitä ja liikkuminen tapahtui toisinaan kustannussyistä ennemmin polkipyörällä kuin autolla. Itse en ole liikunnasta saanut mitään erityisen hyvää fiilistä ja yleensä se liittyy enemmän hyötyliikuntaan ja muuhun tarkoitukselliseen tekemiseen.

Se vastareaktio ns. terveellisempään ruokaan tulee aivan varmasti, jos sitä aletaan tuputtamaan kovin ylhäältä määräten ja moralisoiden, ja jos tarjottu vaihtoehto nyt vain maistuu huonolta. Silloin on aika luonnollinen reaktio nostaa pikkutyranneille keskisormea, vaikka tarkoitus olisi hyväkin. Se on kuitenkin mahdollista tehdä, että esim. fruktoosin määriä rajoitetaan, jolloin sen määrä ruokaketjussa vähenee ilman, että siitä edes tarvitsee tehdä sen suurempaa numeroa. Pilleripurkki tätä ongelmaa ei joka tapauksessa ratkaise mitenkään, vaikka joku voisi niin toivoakin.
Se on juurikin näin. Juu tuskin tätä ongelmaa pillerit ratkaisee. Toki uskon, että nykyihminen voisi saada myös sitä hyvää fiilistä siitä liikunnasta (ehkä onnistuminen, kehittyminen, pystyminen). Ilmeisesti se sohva vetää enemmän puoleensa ja se passiivisuus kaikessa pitää ihmiset mahdollisimman kaukana tilanteesta, missä voisi tulla hiki.

On se toki maailma muutenkin muuttunut, jos olen oikein ymmärtänyt niin nykypäivän maskuliininen, miehekäs mies vihaa naista siellä kotisohvalla kännykkä kädessä. Ehkä sekin on ihan ymmärrettävää, kun sen tosimiehen kropassa ei ole enää testosteronia, vaan enemmän estrogeenia, kuin monella naisella. No ehkä aiheen vierestä, mutta silti varmasti yksi lihavuusepidemian sivuvaikutuksia sekin.
 
Se on juurikin näin. Juu tuskin tätä ongelmaa pillerit ratkaisee. Toki uskon, että nykyihminen voisi saada myös sitä hyvää fiilistä siitä liikunnasta (ehkä onnistuminen, kehittyminen, pystyminen). Ilmeisesti se sohva vetää enemmän puoleensa ja se passiivisuus kaikessa pitää ihmiset mahdollisimman kaukana tilanteesta, missä voisi tulla hiki.

On se toki maailma muutenkin muuttunut, jos olen oikein ymmärtänyt niin nykypäivän maskuliininen, miehekäs mies vihaa naista siellä kotisohvalla kännykkä kädessä. Ehkä sekin on ihan ymmärrettävää, kun sen tosimiehen kropassa ei ole enää testosteronia, vaan enemmän estrogeenia, kuin monella naisella. No ehkä aiheen vierestä, mutta silti varmasti yksi lihavuusepidemian sivuvaikutuksia sekin.
Se on vähän siitäkin että missä haluaa onnistua. Ei kaikki kasarillakaan olleet kovin urheilullisesti suuntautuneita, tai saaneet siitä mitään erityistä kiksiä. Esimerkiksi vähän taiteellisemmin suuntautuneet. Onko se sitten aina passiivisuutta, niin ei välttämättä. Ysärillä istuttiin aika paljon koneiden ääressä, mutta siinä oli usein myös sosiaalinen aspekti mukana esim. peliviikonloppuisin ja monelle se oli se ponnahduslauta tulevaan työelämään - mikä sivumennen mainittuna maksaa yleensä pirusti parempaa palkkaa kuin joku liikunnallisempi homma. Sen kääntöpuolena on sitten jatkuvasti kasvaneet stressitasot, mitkä aiheuttavat sekä lihomista, että passivoitumista - sitä voi lievittää tiettyyn rajaan asti liikunnalla, mutta se ei välttämättä ole ihan sellainen hopealuoti (tai pilleri) mitä toivotaan. Plus sitten se että ruokaketjussa on vähän liikaa sellaista, mikä kääntää todennäköisyyksiä vielä epäedullisempaan asentoon. Varsinkin kun monille kysymys on myös siitä, että eletään niitä ns. ruuhkavuosia, missä pitää töiden lisäksi huolehtia lasten jutut (mitkä muuten eivät ole aina ihan helpoimpia ja kevyimpiä asioita, varsinkin jos on joku vähän pidempään kestävä tilanne päällä). Siihen päälle sitten joku oman elämänsä paavo nurmi kertomaan että olet paska ihminen ja kohta läski eunukki jos et vedä joka päivä tuntien lenkkiä kunnon raivolla ja nauti siitä... (jos muistat mitä kommentoin liikunnan ilon tappamisesta jo kouluaikana... :) ) Maskuliinisesta en sitten tiedä, näkisin että perheestä huolehtiminen on yksi niitä maskuliinisimpia asioita mitä mies tekee vaikka iskämahaa olisikin vähän päässyt kerääntymään. Jotkut taas sanovat että kaikki maskuliinisuus on toksista ja tulevaisuuden mies on feminiini tissiposki. Vähäsen kyllä epäilen sen olevan yhtä kaukana todellisuudesta kun kevyet heitot naisvihastakin. :)
 
Viimeksi muokattu:
Se on vähän siitäkin että missä haluaa onnistua. Ei kaikki kasarillakaan olleet kovin urheilullisesti suuntautuneita, tai saaneet siitä mitään erityistä kiksiä. Esimerkiksi vähän taiteellisemmin suuntautuneet. Onko se sitten aina passiivisuutta, niin ei välttämättä. Ysärillä istuttiin aika paljon koneiden ääressä, mutta siinä oli usein myös sosiaalinen aspekti mukana esim. peliviikonloppuisin ja monelle se oli se ponnahduslauta tulevaan työelämään - mikä sivumennen mainittuna maksaa yleensä pirusti parempaa palkkaa kuin joku liikunnallisempi homma. Sen kääntöpuolena on sitten jatkuvasti kasvaneet stressitasot, mitkä aiheuttavat sekä lihomista, että passivoitumista - sitä voi lievittää tiettyyn rajaan asti liikunnalla, mutta se ei välttämättä ole ihan sellainen hopealuoti (tai pilleri) mitä toivotaan. Plus sitten se että ruokaketjussa on vähän liikaa sellaista, mikä kääntää todennäköisyyksiä vielä epäedullisempaan asentoon. Varsinkin kun monille kysymys on myös siitä, että eletään niitä ns. ruuhkavuosia, missä pitää töiden lisäksi huolehtia lasten jutut (mitkä muuten eivät ole aina ihan helpoimpia ja kevyimpiä asioita, varsinkin jos on joku vähän pidempään kestävä tilanne päällä). Siihen päälle sitten joku oman elämänsä paavo nurmi kertomaan että olet paska ihminen ja kohta läski eunukki jos et vedä joka päivä tuntien lenkkiä kunnon raivolla ja nauti siitä... (jos muistat mitä kommentoin liikunnan ilon tappamisesta jo kouluaikana... :) ) Maskuliinisesta en sitten tiedä, näkisin että perheestä huolehtiminen on yksi niitä maskuliinisimpia asioita mitä mies tekee vaikka iskämahaa olisikin vähän päässyt kerääntymään. Jotkut taas sanovat että kaikki maskuliinisuus on toksista ja tulevaisuuden mies on feminiini tissiposki. Vähäsen kyllä epäilen sen olevan yhtä kaukana todellisuudesta kun kevyet heitot naisvihastakin. :)
Niin siis ihan pakko sanoa, että en kirjoittanut missään viestissä sinulle henkilökohtaisesti mitään, enhän edes tiedä sinusta ihmisenä yhtään mitään. Kirjoitin siis yleisesti maailmasta ja siitä mihin se on omasta näkökulmasta menossa. Olit käytännössä ainoa joka asiasta keskusteli ja uusi henkilö itselle tässä ketjussa. Joten on ehdottoman freshiä saada uusia näkökulmia ja ajatuksia aiheeseen liittyen. 😅

Itselläkin tosiaan se 20 vuotta IT-alaa takana, muutama lapsi, joten tiedän hyvinkin tarkkaan mitä se kaikki vaatii ja miten raskasta se on. Ymmärrän myös hyvin, että urheilu ei maistu kaikille ja sekin on itselle täysin ok. Moni voisi kuitenkin saada urheilusta jotain irti, jos vaan edes kokeilisi sitä sen sohvan sijasta.

Naisviha-keskustelu tuli vaan mieleen (ei liittynyt mitenkään sinuun), kun se on nyt viime vuosina noussut jatkuvasti otsikoihin enemmän ja enemmän. Niinhän sitä sanotaan, että "nainen on naiselle susi", joten pohdin yleisellä tasolla, että onko naisviha saanut tuulta purjeisiin lihavuusepidemian johdosta, kun testosteroni katoaa miehiltä ja vaihtuu estrogeeniin. Harvoinpa ne perheelliset muutenkaan naisia vihaa, mutta ilmeisesti nykyään se vihaaminen on hyvinkin yleistä, etenkin nuorten keskuudessa. Samoin myös näiden sankareiden mielestä väkivalta naisia kohtaan on täysin hyväksyttävää jne.

Edit: pieni lisäys
 
Niin siis ihan pakko sanoa, että en kirjoittanut missään viestissä sinulle henkilökohtaisesti mitään, enhän edes tiedä sinusta ihmisenä yhtään mitään. Kirjoitin siis yleisesti maailmasta ja siitä mihin se on omasta näkökulmasta menossa. Olit käytännössä ainoa joka asiasta keskusteli ja uusi henkilö itselle tässä ketjussa. Joten on ehdottoman freshiä saada uusia näkökulmia ja ajatuksia aiheeseen liittyen. 😅
Enkä sitä sellaisena ottanutkaan. :)
Itselläkin tosiaan se 20 vuotta IT-alaa takana, muutama lapsi, joten tiedän hyvinkin tarkkaan mitä se kaikki vaatii ja miten raskasta se on. Ymmärrän myös hyvin, että urheilu ei maistu kaikille ja sekin on itselle täysin ok. Moni voisi kuitenkin saada urheilusta jotain irti, jos vaan edes kokeilisi sitä sen sohvan sijasta.

Naisviha-keskustelu tuli vaan mieleen (ei liittynyt mitenkään sinuun), kun se on nyt viime vuosina noussut jatkuvasti otsikoihin enemmän ja enemmän. Niinhän sitä sanotaan, että "nainen on naiselle susi", joten pohdin yleisellä tasolla, että onko naisviha saanut tuulta purjeisiin lihavuusepidemian johdosta, kun testosteroni katoaa miehiltä ja vaihtuu estrogeeniin. Harvoinpa ne perheelliset muutenkaan naisia vihaa, mutta ilmeisesti nykyään se vihaaminen on hyvinkin yleistä, etenkin nuorten keskuudessa. Samoin myös näiden sankareiden mielestä väkivalta naisia kohtaan on täysin hyväksyttävää jne.

Edit: pieni lisäys
Suunnilleen yhtä pitkään olen itse tehnyt alaa, jonkin verran on tuttuja ketkä ovat olleet vielä pidempään. Osa varsin hyvässä ja hoikassa kunnossa, osa sitten aika tukevassa. Ja on henkilöhistoriassa sellainenkin tapaus, kuka oli nuorempana todella urheilullinen ja pystyvä mutta jostain syystä elämänhallinta petti joskeenkin täysin jossain vaiheessa. Yleisesti ottaen omat havaintoni ovat vähän sellaisia, että työympäristön stressin ja toksisuuden määrä vaikuttaa aika isosti vyötärön ympäryksen kehittymiseen myös niillä, ketkä käyvät salilla yms. Tosin salille yleensä mennään siinä vaiheessa kun painoa on jo kerääntynyt ja sen pois huhkiminen on aina vaikeampaa. Sen takia sanonkin, että liikunta yksinään ei ratkaise kovin paljoa, vaan ongelma on aika kokonaisvaltainen. Samoin olen pyrkinyt valottamaan sitä, miksi liikunta ei ole kaikille muodostunut kovin mieluisaksi harrastukseksi, koska se on mielestäni osa sitä ongelmaa.

Vihasta on toki ollut puhetta paljon viime vuosina, mielestäni aika paljon liikaakin ja tavalla, mikä ei välttämättä ole antanut puoleen eikä toiseen kovin järkevää kuvaa todellisesta tilanteesta. Mitään kovin radikaalia nais- tai miesvihaa ei melko varmojen MT-tapausten lisäksi mielestäni yleisellä tasolla ole. Mutta on erinäisiä ryhmittymiä, kenellä on omat intressit saada omalle asialleen näkyvyyttä ja silloin voidaan julkaista vähän sellaisiakin juttuja mitkä eivät ole ihan totta ja mitä klikkimedia sitten esittelee mielellään. Mutta se menee nyt aika paljon ohi aiheen niin ei siitä sen enempää.
 
Aiheeseen liittyen... Hyvin ainakin itsellä loppui Pepsin ja Fantan juominen kun työnsivät aspartaami/asesulfaami k paskaa myös normiversioon. Sama kaikille limuille ja mehuille niin varmaan aika moni muukin lopettaa niiden juomisen :D
 
Aiheeseen liittyen... Hyvin ainakin itsellä loppui Pepsin ja Fantan juominen kun työnsivät aspartaami/asesulfaami k paskaa myös normiversioon. Sama kaikille limuille ja mehuille niin varmaan aika moni muukin lopettaa niiden juomisen :D

No mutta sehän on vain rahan säästöäkin samalla, kun alkaa hörppiä mainiota kraanavettä, Suomessahan se on maailman parasta muutenkin :p
 
Enkä sitä sellaisena ottanutkaan. :)
Hyvä 👍 Ajattelin että olen jossain kohdassa kirjoittanut jotain, mitä ei ole ollut tarkoitus.

Suunnilleen yhtä pitkään olen itse tehnyt alaa, jonkin verran on tuttuja ketkä ovat olleet vielä pidempään. Osa varsin hyvässä ja hoikassa kunnossa, osa sitten aika tukevassa. Ja on henkilöhistoriassa sellainenkin tapaus, kuka oli nuorempana todella urheilullinen ja pystyvä mutta jostain syystä elämänhallinta petti joskeenkin täysin jossain vaiheessa. Yleisesti ottaen omat havaintoni ovat vähän sellaisia, että työympäristön stressin ja toksisuuden määrä vaikuttaa aika isosti vyötärön ympäryksen kehittymiseen myös niillä, ketkä käyvät salilla yms. Tosin salille yleensä mennään siinä vaiheessa kun painoa on jo kerääntynyt ja sen pois huhkiminen on aina vaikeampaa. Sen takia sanonkin, että liikunta yksinään ei ratkaise kovin paljoa, vaan ongelma on aika kokonaisvaltainen. Samoin olen pyrkinyt valottamaan sitä, miksi liikunta ei ole kaikille muodostunut kovin mieluisaksi harrastukseksi, koska se on mielestäni osa sitä ongelmaa.
Joo tuttu ilmiö. Olen myös tavannut ihmisiä, jotka jopa liikkuu verrattain paljon, syö ainakin työympäristössä suht terveellisesti, mutta kamppailee painonsa kanssa käytännössä aina. Toki kotona on varmasti pakko mennä päivittäin jotain, mistä tulee liikaa kaloreita. Se voi olla sokeri, pizzat, burgerit, alkoholi, näiden yhdistelmä tai mitä vaan.

Toinen juttu mitä olen aina henkilökohtaisesti ihmetellyt, että miksi ihmiset menee salille jos haluaa laihduttaa. Pahimmillaan palkataan vielä isolla rahalla se PT, joka on vetänyt sen "8+6 päivän kurssin", jolla ei kyllä kukaan muutu minkään alan kovaksi ammattilaiseksi.

Salille on toki paikkansa ja jos oikeasti haluaa isot lihakset, niin silloin tarvitaan vastusta enemmän, kuin esimerkiksi oman kehon painot. Kuitenkin se painonpudotus ja lihasmassan kasvatus on kaksi täysin erillistä asiaa. Yllättävän pitkään saa salia tehdä ja vetää super tarkkaa ruokavaliota, jos haluaa muuttua vaikka lihavasta suoraan lihaksikkaaksi. Salitreeni harvoin on tehokkainta rasvan polton näkökulmasta, mitä se lihava oikeasti tarvitsisi siihen suurimpaan vaakalukeman muutokseen. Toki kaikki treeni on hyvästä, etenkin jos lihaksia on käytetty viimeksi vaikka 25 vuotta sitten.

Itse kyllä valitsisin silti jonkun lajin missä sykkeen saa pysymään helposti, riittävän pitkään esimerkiksi siinä 70% maksimista tasolla. Kävely, uinti, pyöräily, jotain treenejä kehonpainoilla jne. Voisin väittää, että rasva palaa tehokkaimmin ja se visuaalinen muutos on huomattavasti nopeampaa, mikä motivoi silti ehkä paremmin, kuin iso hauis tai pitäjän suurimmat reidet (jotka saattoi olla jo lähdössä). Yleensä etenkin naisille se vaatekokojen pieneneminen ja visuaalinen muutos pienemmäksi on tärkeämpää ja motivoi enemmän, kuin massiiviset lihakset selässä tai jättimäiset pohkeet.

Yleensä ne salihirmut haluaa juuri näyttää isoilta, joten se on ehkä sille lihavalle matka ojasta allikkoon. Mieleeni tulee joitain satoja selfieitä saleilta missä näyttää, että salin peilit on ollut enemmän käytössä, kuin laitteet. Todellisuudessa totuus saattaa olla vielä pahimmillaan toinen, eli töitäkin on tehty, mutta se ei vaan silti näy ollenkaan toivottuna muutoksena, etenkin kun ruokavaliosta vähän lipsutaan samalla.
 
Joo tuttu ilmiö. Olen myös tavannut ihmisiä, jotka jopa liikkuu verrattain paljon, syö ainakin työympäristössä suht terveellisesti,
Tähän törmää jatkuvasti. Painonsa kanssa kamppailevat ihmiset syövät tosi terveellisiä ja pieniä annoksia lounasruokalassa ja skippaavat jälkiruuat yms. Samalla ne toimiston hoikimmat ja urheilullisimmat tyypit vetää about kattilallisen perunamuusia, 600g lihaa ja jälkiruuaksi 3-4 pannaria kermavaahdolla ja hillolla.
 
Tähän törmää jatkuvasti. Painonsa kanssa kamppailevat ihmiset syövät tosi terveellisiä ja pieniä annoksia lounasruokalassa ja skippaavat jälkiruuat yms. Samalla ne toimiston hoikimmat ja urheilullisimmat tyypit vetää about kattilallisen perunamuusia, 600g lihaa ja jälkiruuaksi 3-4 pannaria kermavaahdolla ja hillolla.

Itsekin vedän aika maksimikokoisen annoksen lounasruokalassa, niin jaksaa sitten iltaan asti ennen kuin tarvii vetää päivän toinen ateria. :D
 
Tähän törmää jatkuvasti. Painonsa kanssa kamppailevat ihmiset syövät tosi terveellisiä ja pieniä annoksia lounasruokalassa ja skippaavat jälkiruuat yms. Samalla ne toimiston hoikimmat ja urheilullisimmat tyypit vetää about kattilallisen perunamuusia, 600g lihaa ja jälkiruuaksi 3-4 pannaria kermavaahdolla ja hillolla.
Itsekin vedän aika maksimikokoisen annoksen lounasruokalassa, niin jaksaa sitten iltaan asti ennen kuin tarvii vetää päivän toinen ateria. :D
Näillä mennään, itse syön myös riittävästi, jos olen toimistolla tai muuten jossain lounaspaikassa. 😁 Yleensä etähommissa, joten ei ole toki päivittäistä tai nykyään aina edes viikoittaista.

Edit:typo
 
Viimeksi muokattu:
Tähän törmää jatkuvasti. Painonsa kanssa kamppailevat ihmiset syövät tosi terveellisiä ja pieniä annoksia lounasruokalassa ja skippaavat jälkiruuat yms. Samalla ne toimiston hoikimmat ja urheilullisimmat tyypit vetää about kattilallisen perunamuusia, 600g lihaa ja jälkiruuaksi 3-4 pannaria kermavaahdolla ja hillolla.
Sitten on meitä jotka lihoo jo kun näkee että muut syö :D

Geeneillä on todella iso merkitys lihavuuteen...
 
Geeneillä on todella iso merkitys lihavuuteen...
Ei tämän foorumin mukaan. Kaikkihan sanoo koko ajan, että kaikki lihoo ja laihtuu samalla tavalla, eli kaikki on kiinni vain kaloreista ja ovatko ne plussalla vai miinuksella. Itse en usko siihen ihan suoraan. Ja huomiona siis, että itse olen sitä koulukuntaa, että en lihoa tai laihdu. En siis mieti hirveästi miten syön.
 
Toinen juttu mitä olen aina henkilökohtaisesti ihmetellyt, että miksi ihmiset menee salille jos haluaa laihduttaa.
Laihduttajan ei sinällään tarvitse mennä salille eikä lenkille, koska laihtuminen onnistuu ihan vain oikealla määrällä ruokaa. Vähemmän kaloreita sisään kuin kuluttaa jne.

Salitreeni on kuitenkin ihan hyvä juttu laihduttamisen tueksi, koska etenkin sohvaperunalla se tuppaa näkymään suht nopeana lihaskasvuna, voimatasojen kehittymisenä ja yleiskunnon parantumisena. Näillä lienee positiivinen motivaatiovaikute matkalla tavoitteeseen. Ja kun se lihasten koko kasvaa, niin se tietää myös kovempaa peruskulutusta, myös levossa. Eikö nämä ole ihan hyviä ja tavoiteltavia juttuja myös laihduttamisen tueksi? Terveyshyödyistä puhumattakaan.
 
Itellä avitti ruokaterapeutilla käynti. Sen saa työterveyden kautta. Yllättävän pienestä oli kiinni ne jutut mihin tuli kiinnittää huomiota ja sitten paino alkoi laskea. Mutta kun ne toistuu päivittäin niin se vaikutus on tuntuva. Ennen meni esim juustoa 700 grammaa viikossa. Nyt sama määrä riittää kahdeksi.
 
Laihduttajan ei sinällään tarvitse mennä salille eikä lenkille, koska laihtuminen onnistuu ihan vain oikealla määrällä ruokaa. Vähemmän kaloreita sisään kuin kuluttaa jne.

Osalle se voi olla myös "mitä tehdä sitten tuolle ylimääräiselle ajalle?" kysymys. Ei ehkä läheskään kaikille mutta osalle. Eli jos miettii henkilöä joka käyttää paljon ajastaan niiden ruokaohjeiden lukemiseen, ruuan tekemiseen, kaupassa käymiseen, perheen ruokien suunnitteluun jne jne. (esim. perheen äidit noin ja perinteisesti) minkä johdosta sitten myös lihotaan. Tälläiselle henkilölle voisi tehdä ihan hyvääkin saada jotain muuta tekemistä ja totuttujen kuvioiden muutosta. Vaikka se kävely ulkona luonnossa sen sijaan että istutaan lukemassa tai katsomassa TV:stä erilaisia ruoka ja sisustus ohjelmia ja tilataan sekä kokeillaan erilaisia ruoka-aineksia.

Toki noin ja perusajatuksena pitää paikkansa, syö vähemmän kuin kuluttaa => laihtuu. Lisäksi moni valittaa että ei ole tarpeeksi aikaa joten tämä ongelma ei ole heille (että ei sitten "tietäisi" mitä tehdä ylimääräisellä ajalla jos sitä ei käytä ruuan valmisteluun, hakemiseen, maisteluun, suunnitteluun jne).

Varmaan suuremmalle osalle voisi auttaa se että laajentaisi sitä omaa näköalaansa ja uskaltaisi kokeilla uutta. Tiedän oikeasti monia ihan ns. heteroita valkoisia miehiä jotka jopa lomallakin ulkomailla (esim. virossa jos ei pidemmälle viitsitä mennä) tahtovat aina sinne heseen tai mäkkiin, eivät vahingossakaan ota muuta kuin sen pihvin, perunaa jne. Ei tietysti mitään "vihreää" vaan kaupastakin sitä viinaa ja makkaraa, ehkä uskalletaan maistaa vierasta sinappia mutta siinä se...
 
Hei onkos täällä muita jotka uteliaisuuttaan ovat mitanneet mitä tuo joulu sai aikaan kropalle? Tai lähinnä sen painolle. :) Itsellä kävi niin kummasti että 22.12. aamulla mittasin painon niin se oli tasan 79,0 kiloa. Tuon jälkeen mitä lie 5 päivää hurjaa joulumässäilyä övereihin asti - kerta toisensa jälkeen. No, vaaka ei näyttänyt sitä mitä oletin, sillä 28.12. aamumittauksen tulos oli 78,2 kiloa.

Eli miten hitossa sellaisella possuttelulla voi saada noin kilon painoa pois? Vaaka uusi ja bränikkä, mittausolosuhteet identtiset, molemmat mitattu aamulla, ei vessahätää jne. :D
 
Viimeksi muokattu:
Sitten on meitä jotka lihoo jo kun näkee että muut syö :D

Geeneillä on todella iso merkitys lihavuuteen...

Joo mutta vissiin enemmän sitä kautta, että kuinka kova ruokahalu on. On helppoa pysyä normaalipainoisena kun ei koko ajan himoitse herkkuja.

Hei onkos täällä muita jotka uteliaisuuttaan ovat mitanneet mitä tuo joulu sai aikaan kropalle? Tai lähinnä sen painolle. :) Itsellä kävi niin kummasti etä että 22.12. aamulla mittasin painon niin se oli tasan 79,0 kiloa. Tuon jälkeen mitä lie 5 päivää hurjaa joulumässäilyä övereihin asti - kerta toisensa jälkeen. No, vaaka ei näyttänyt sitä mitä oletin, sillä 28.12. aamumittauksen tulos oli 78,2 kiloa.

Eli miten hitossa sellaisella possuttelulla voi saada noin kilon painoa pois? Vaaka uusi ja bränikkä, mittausolosuhteet identtiset, molemmat mitattu aamulla, ei vessahätää jne. :D

Paino kuitenkin heiluu jonkin verran esim. nesteen kertymisen takia. Lisäksi viidessä päivässä on vaikea kerryttää merkittävää määrää painoa, vaikka vetäisi 1000kcal ylimääräistä per päivä, se olisi silti alle kilo ihraa.
 
Joo mutta vissiin enemmän sitä kautta, että kuinka kova ruokahalu on. On helppoa pysyä normaalipainoisena kun ei koko ajan himoitse herkkuja.



Paino kuitenkin heiluu jonkin verran esim. nesteen kertymisen takia. Lisäksi viidessä päivässä on vaikea kerryttää merkittävää määrää painoa, vaikka vetäisi 1000kcal ylimääräistä per päivä, se olisi silti alle kilo ihraa.
No tuo kyllä selittää asiaa. :) No, siitä tuli sit mieleen että onko paskapuhetta ne väitteet että "jouluna ahmin ja sain 5 kiloa lisää painoa". En tässä kohden käsitä miten tohon voi päästä - itse nimittäin söin suomeksi sanottuna koko joulun "ihan saat*nasti".. :D
 
No tuo kyllä selittää asiaa. :) No, siitä tuli sit mieleen että onko paskapuhetta ne väitteet että "jouluna ahmin ja sain 5 kiloa lisää painoa". En tässä kohden käsitä miten tohon voi päästä - itse nimittäin söin suomeksi sanottuna koko joulun "ihan saat*nasti".. :D

On joko paskapuhetta tai sitten on kertynyt maksimit nestettä ja vielä vähän ummetusta kaveriksi tai jotain. :D
 
Laihduttajan ei sinällään tarvitse mennä salille eikä lenkille, koska laihtuminen onnistuu ihan vain oikealla määrällä ruokaa. Vähemmän kaloreita sisään kuin kuluttaa jne.
Ei se ihan suoraan noinkaan mene. Jos kalorivaje on pieni niin elimistö pudottaa lepokulutusta vastaavasti ja paino pysyy samana. Pitää vähentää reilusti että paino alkaa putoamaan. Siis ainakin omalla kohdalla.

Joo mutta vissiin enemmän sitä kautta, että kuinka kova ruokahalu on. On helppoa pysyä normaalipainoisena kun ei koko ajan himoitse herkkuja.

Voi joidenkin kohdalla olla noinkin, mutta itse olen huomannut että vaikka syön vähemmän ruokaa ja todella paljon vähemmän herkkuja kuin esim. tyttöystävä niin silti oma paino ennemmin nousee ja hänellä pysyy samana / laskee. Olen myös paljon aktiivisempi liikkumaan.
 
Ei se ihan suoraan noinkaan mene. Jos kalorivaje on pieni niin elimistö pudottaa lepokulutusta vastaavasti ja paino pysyy samana. Pitää vähentää reilusti että paino alkaa putoamaan. Siis ainakin omalla kohdalla.

Siinä olet oikeassa, että tätä energian saannin ja kulutuksen balanssia joutuu tarkkailemaan ja säätämään matkan varrella tavoitteeseen. Kulutus ei tule pysymään vakiona. Periaate taustalla kuitenkin on ja pysyy, vähemmän energiaa sisään mitä elimistö kuluttaa, niin kyllä siinä vain tuppaa laihtumista tapahtumaan.
 
No tuo kyllä selittää asiaa. :) No, siitä tuli sit mieleen että onko paskapuhetta ne väitteet että "jouluna ahmin ja sain 5 kiloa lisää painoa". En tässä kohden käsitä miten tohon voi päästä - itse nimittäin söin suomeksi sanottuna koko joulun "ihan saat*nasti".. :D

Ne kilot on pääasiassa nestettä joka kertyy suolaisen ruuan ja alkoholin yhteisvaikutuksesta ja jotain bonaria ehkä ummetuksesta. Ne joille tulee 5 kiloa jouluna lisää vetää aika varmasti kaljaa ja viiniä muutaman päivän ihan reilusti, sillä sen nesteen saa kertymään nopeasti kun alko pöhöttää. Enemmän realismia on varmaan se 0,5 - maks. 2 kg kertyminen joulun ainana jos kunnolla possuttaa mutta ei ole puolta viikkoa kännissä.
 
Elimistö myös hieman tottuu (tai sen voi totuttaa) eri asioihin. Esim. itse pyrin siihen että illasta ei enää pahemmin söisi mitään (eli kun menee nukkumaan ei mennä maha täynnä sänkyyn) ja vaikkapa nyt kun on lomaa enkä ole töissä olen syönyt tähän mennessä muutaman jäävuorisalaatin palasen (ehkä joku 3-5, pelkiltään eikä mitään kastikkeita tms.) ja ½-litraa vettä mikä on itse hiilihapotettua.

Sen sijaan että söisin vielä mietin että voisi kävellä kauppaan, katsoa onko esim. välipäivien "kinkku tarjouksia" jne. ja kulutan hieman energiaa. Syö sitten kun tulee takaisin.

Normaalisti tietysti kun herää kellon soittoon syö jotain aamulla ennenkuin lähtee töihin eikä yritä elää "puolta päivää" muutamalla salaatin lehdellä ja käytännössä koko vuorokautta yhdellä lämpimällä aterialla. En muutenkaan sanoisi että tälläinen olisi pidemmän päälle järkevä tapa syödä mutta jos ei paljoa liiku ei ole järkevää myöskään syödä "totutulla tavalla" pahimmillaan heräten jo tuossa 05 pintaan pelkästään vetämään isoa määrää ruokaa mahaan ja painua takaisin torkkumaan kunnes herää syömään lisää...
 
Tekeekö joku näin? Kuulostaa jo eri topiikin jutuilta.

Jos olet tottunut viitenä päivänä viikossa siihen että kello soittaa 05 ja heräät, teet aamutoimet, syöt ja olet töissä 07 pintaan niin kyllä varmaankin? Kyllä lomallakin kummasti heräilen tuossa 05 pintaan ja käyn vessassa.. ..sitten vaan jatkan unia. Osa varmasti samalla rutiinilla myös syö "koska on nälkä ja näin on aina tehty".

Eli ihan oikeasti elimistö tottuu tiettyihin asioihin, kuten koska syödään, koska nukutaan, koska käydään vessassa jne. Jopa koska otetaan se aamun eka tupakka tai kahvi jos moisia harrastaa.
 
Geeneillä on todella iso merkitys lihavuuteen...
Niin kai sitä geenien merkitystä voisi tarkastella suoraan vanhemmista, niiden vanhemmista ja niiden vanhemmista. Jos kaikki oli lihavia, niin silloin teoriassa geeneissä voisi olla jotain, mutta muuten tuskin.

Edit: lisättäköön vielä, että tilastollisesti tämä ei siis mene näin.
 
Niin kai sitä geenien merkitystä voisi tarkastella suoraan vanhemmista, niiden vanhemmista ja niiden vanhemmista. Jos kaikki oli lihavia, niin silloin teoriassa geeneissä voisi olla jotain, mutta muuten tuskin.

Edit: lisättäköön vielä, että tilastollisesti tämä ei siis mene näin.

EI varmaan, kun isovanhempien sukupolvessa ruokaa ei vaan ollut yhtä paljon kuin nykyisin, eikä varsinkaan herkkuja. Ja sitten isovanhempien vanhempien ja heidän vanhempien sukupolvissa saattoi jo olla oikeaa nälänhätää. Mutta olen kyllä ollut huomaavinani että pulskilla ihmisillä tuppaa myös vanhemmat olemaan pulskahkoja, ja sama toisin päin. :hmm:
 
Sanotaanhan sitä että jos haluaa nähdä miltä tytär tulee näyttämään vanhempana katsoo äitiä ja miltä poika tulee näyttämään katsoo isää. Osittain tämä pitää paikkansa (monesti jos on hieman pulskempi äiti tai isä myös se tytär tai poika myöhemmin on samaa kokoa). Tietysti tähän voi itse vaikuttaa eikä vaan todeta luokkaa "koska isä kuoli 40v keuhkosyöpään tulee sama tapahtumaan itsellekin eikä se että vedän kartongin tupakkaa viikossa vaikuta asiaan".
 
EI varmaan, kun isovanhempien sukupolvessa ruokaa ei vaan ollut yhtä paljon kuin nykyisin, eikä varsinkaan herkkuja. Ja sitten isovanhempien vanhempien ja heidän vanhempien sukupolvissa saattoi jo olla oikeaa nälänhätää. Mutta olen kyllä ollut huomaavinani että pulskilla ihmisillä tuppaa myös vanhemmat olemaan pulskahkoja, ja sama toisin päin. :hmm:
Itse enemmänkin tarkoitin tällä juuri sitä, että jos se näiden ihmisten jälkeläinen söisi vähemmän/kuluttaisi enemmän (eli suhteessa samalla tavalla kuin he joilta geenit on periytynyt), niin varmasti kroppa näyttäisi samalta. Eli onko ongelma geeneissä vai toiminnassa? Tilaston perusteella suurin osa ei olisi geenien puolesta edes ylipainoisia, saati sitten lihavia.
 
Suurin syy tuohon että "lihon kun nään ruokaa" johtuu yleisimmin muutemasta ihan perus asiasta.
Näitä on että liikutaan todella vähän(alle 6000 askelta) , eikä muuta liikuntaa, jonka seurauksena aineen vaihdunta käy todella hitaalla. Tähän lisänä vettä juodaan aivan liian vähän, joka hidastaa aineenvaihduntaa entisestään.
Ruokavaliota ei käytännössä ole, ei edes suuntaviivoja tai pientä pohjaa. Ja se mitä syödään, Syödään ihan mitä sattuu ja huonoa ravintoa, ni eihän keho voi tietää mitä tässä niinku pitää tehdä.
Yleisesti paljon huonoa rasvaa ja sokeria joka on yhdistettynä tyrmäävä yhdistelmä paskomaan insuliini herkkyys, ja metabolinen oireyhtymä on valmis. Sen jälkeen kyllä varmasti menee suoraan kylkiin jokainen burgeri ja kalja.

Tämä asia on helposti korjattavissa, jos diabetes ei ole ehtinyt puhjeta ja jossain tapauksissa vielä, vaikka olisikin jo puhjennut. Sokeri pois tai ihan minimiin ainakin ja tyydyttynyt eli huono rasva minimiin. Eli suurimmaksi osaksi pitkiä ja keskipitkiä hh. Peruna, bataatti, riisi, kaura on parhaat. Jos maha kestää niin pasta on ok mutta ei pelkästään. Välillä voi herkutella ja syödä kerran viikossa siellä hesellä. Nuo lounas buffetit taas ei ole oikein hyvä, koska ne vastaa lähes 1:1 sitä että sama käydä sitten siellä hesellä/kotipizzalla. Lounas ruuat kun yleensä on kermassa ja rasvassa uivia ruokia, todella vähäisellä proteiinin määrällä. ihmisen koosta ja aktiivisuuden määrästä riippuen, rajoittaa hh sinne 150-300g päivä niin insuliini herkkyys paranee huomattavasti jo 3-4vk:ssa. Edes dieetillä ei tarvitse olla, vaan lisää proteiiniin määrään sen hh rajoittamisen. Tämä siis vain sillon jos painoa tarvitsee tiputtaa tai on jo se insuliini herkkyys pielessä. Jos kaikki on ok ja haluaa vain voida hyvin ja olla lihomatta silloin nuo em. Hiilihydraatin lähteet ja sokerien ja huonojen rasvojen rajoittaminen antaa varmasti paljon energian ja yleisen olotilan parantumisen muodossa. Lisäksi terveellisisesti syömällä voi syödä määrällisesti paljon lihomatta. Kuten joku tuossa oli kertonut sen hoikan työkaverin syövän lautasellisen pottuja ja 400g paketin (luulisin että 8-10%naudan) jauhelihaa.

Ja tuohon, kun moni vaikutti tekevän tuota, että kuilotetaan aamulla syömättä lounaaseen ja ei syödä iltapalaa koska lihoo. Ei missään nimessä näin. Taas hidastetaan sitä aineenvaihduntaa. Paljon parempi se tasaisen syönti pienempiä määriä, mutta tiedän että monelle tuottaa haasteita syödä edes 4x päivässä. 3x on sekin huomattavasti parempi kuin 1-2, jos pyrkii aluksi siihen.

Aamulla ehdottomasti tulisi syödä vähintään joku protsku drinkki ja banaani. Mieluiten jotain lämmintä kuten puuro tai kananmunia riippuen miten ruokavalion rakentaa. Tai jos proteiinin lähde on muu kuin tuo drinkki niin ehdottomasti vähintään se 0,5L vettä taas sen aineenvaihdunnan käynnistämiseksi. Itsellenikään ei normi aamupala maistu aamuvuoro viikolla, kun herään klo 04.30 ja töihin lähden ajaa 05. Silloin yksi parhaista vaihtoehdoista IMO, on smoothie jonka pyöräytän blenderissä jo illalla jääkaappiin ja se yön aikana mukavasti muuttuu tuore puuroksi. Siihen esim. pikakauraa, 1 banaani, mustikoita/mansikoita/vadelmia, hera proteiinia, vettä. Taas ruokavaliosta riippuen tarviiko rasvaa tähän, lähteinä sopii hyvin esim. mantelit, oliiviöljy, maapähkinävoi. Helppo juoda heti aamusta ja maistuu todella hyvältä (sopii hyvin myös ruuaksi/välipalaksi mukaan, jos vaikka tietää ettei oikein kerkeä sinä päivänä syödä lämmintä ruokaa tjs).
 
Nuo lounas buffetit taas ei ole oikein hyvä, koska ne vastaa lähes 1:1 sitä että sama käydä sitten siellä hesellä/kotipizzalla. Lounas ruuat kun yleensä on kermassa ja rasvassa uivia ruokia, todella vähäisellä proteiinin määrällä.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta tämä lainattu osuus vähän mietityttää. Eli mielestäsi se lounaspaikan kana ja riisi, missä puolet lautasesta on täytetty salaatilla, kurkulla, tomaatilla, porkkanaraasteella ja paprikalla, on ihan sama asia kun mennä kotipizzaan tai hesburgeriin syömään?
 
Muuten hyvä kirjoitus, mutta tämä lainattu osuus vähän mietityttää. Eli mielestäsi se lounaspaikan kana ja riisi, missä puolet lautasesta on täytetty salaatilla, kurkulla, tomaatilla, porkkanaraasteella ja paprikalla, on ihan sama asia kun mennä kotipizzaan tai hesburgeriin syömään?
Ei kun siksi juuri lisäsin tuohon, että yleensä. Tai ehkä vain sattunut omalla kohdalle nuin, kun niin harvoin syön muita, kun itse laittamiani ruokia töissäkään. Oman kokomukseen mukaan ainakin oman paikkakunnan lounas paikat, abct sun muut on tuota rasva höttöä pääosin ja harvoin mitään terveellistä. Myös terveellisiä lounas paikkoja on varmasti, sitä en sano. Ja pitäisi kyllä ollakin aina myös terveellinen vaihtoehto joka paikassa, mutta valitettavasti näin ei aina ole.

Jos muodostat lounaan tuolla kirjoittamallasi tavalla, niin totta kai se on täysin ok 👍 vaikka tuohon leivänkin ja vähän jälkiruokaakin ottaisi, on sekin täysin ok, kun on se perusrunko kunnossa. Toki jos tavoitteena on laihduttaa, ni sitten oltava vähän tarkempi yleensä.

Todella usein vain näkee että se lautasmalli on ihan muuta kun pitäisi. Esimerkiksi lautanen täynnä rasvaista lihapulla kastiketta ja perunamuussia jossa siinäkin puolet rasvaa ja kermaa, salaattia ehkä hippu reunassa ja lisäksi pinkka leipiä tuorejuustolla+voilla. Ni tommosta tarkoitin, että sama sitten mennä sinne heselle jos noita vertaa.
 
Ei kun siksi juuri lisäsin tuohon, että yleensä. Tai ehkä vain sattunut omalla kohdalle nuin, kun niin harvoin syön muita, kun itse laittamiani ruokia töissäkään. Oman kokomukseen mukaan ainakin oman paikkakunnan lounas paikat, abct sun muut on tuota rasva höttöä pääosin ja harvoin mitään terveellistä. Myös terveellisiä lounas paikkoja on varmasti, sitä en sano. Ja pitäisi kyllä ollakin aina myös terveellinen vaihtoehto joka paikassa, mutta valitettavasti näin ei aina ole.

Jos muodostat lounaan tuolla kirjoittamallasi tavalla, niin totta kai se on täysin ok 👍 vaikka tuohon leivänkin ja vähän jälkiruokaakin ottaisi, on sekin täysin ok, kun on se perusrunko kunnossa. Toki jos tavoitteena on laihduttaa, ni sitten oltava vähän tarkempi yleensä.

Todella usein vain näkee että se lautasmalli on ihan muuta kun pitäisi. Esimerkiksi lautanen täynnä rasvaista lihapulla kastiketta ja perunamuussia jossa siinäkin puolet rasvaa ja kermaa, salaattia ehkä hippu reunassa ja lisäksi pinkka leipiä tuorejuustolla+voilla. Ni tommosta tarkoitin, että sama sitten mennä sinne heselle jos noita vertaa.
Osittain samaa mieltä. Tyän puolesta paljon ajoa ja tulee käytyä abc asemilla yms lounaspaikoissa runsaasti.
Abceen buffet menuun olen syönyt sen 100+ krt läpi ja onhan tuolla parantunut salaattipöydät ja tullut runsaammaksi. Kasvisvaihtoehtoja aterioille on myös.

Kun kuitenkin katsoo mitä jengi vetää siellä niin se lautanen on kukkurallaan sitä höttöä ja porkkanaraastetta on väriksi vähän.

Sitten muuten lounaspaikkojen pöydät vaihtelevat runsaasti sisällöltään. Kiinalaiset nepalilaiset, sushibuffat on äärimmäisen vaikea saada terveellistä lautasella. Kirjaimellisesti kaikki ui tai on uinut rasvassa. Jopa se salaatti on öljyn peitossa.
 
Osittain samaa mieltä. Tyän puolesta paljon ajoa ja tulee käytyä abc asemilla yms lounaspaikoissa runsaasti.
Abceen buffet menuun olen syönyt sen 100+ krt läpi ja onhan tuolla parantunut salaattipöydät ja tullut runsaammaksi. Kasvisvaihtoehtoja aterioille on myös.

Kun kuitenkin katsoo mitä jengi vetää siellä niin se lautanen on kukkurallaan sitä höttöä ja porkkanaraastetta on väriksi vähän.

Sitten muuten lounaspaikkojen pöydät vaihtelevat runsaasti sisällöltään. Kiinalaiset nepalilaiset, sushibuffat on äärimmäisen vaikea saada terveellistä lautasella. Kirjaimellisesti kaikki ui tai on uinut rasvassa. Jopa se salaatti on öljyn peitossa.
No joo, juuri tuon yleiskuvan ite saanu siitä ruuasta mitä nyt ehkä 4-6x syön lounaspaikoissa vuoden aikana. Mut mukava kuulla, että jossain saa, tai ainakin vaihtoehtona ottaa myös terveellistä ruokaa, niinkuin smugu kirjoitti.
Vai Tarkoittiko sitten vaan että miten se lounas paikan MAHDOLLINEN kana ja riisi eroaa kotona syödystä. Sekun ei taas oikein riitä jos kerta viikkoon on sitä kanaa ja riisiä ym vastaavaa terveellistä ja muut päivät "höttöä"
 
Osittain samaa mieltä. Tyän puolesta paljon ajoa ja tulee käytyä abc asemilla yms lounaspaikoissa runsaasti.
Abceen buffet menuun olen syönyt sen 100+ krt läpi ja onhan tuolla parantunut salaattipöydät ja tullut runsaammaksi. Kasvisvaihtoehtoja aterioille on myös.

Kun kuitenkin katsoo mitä jengi vetää siellä niin se lautanen on kukkurallaan sitä höttöä ja porkkanaraastetta on väriksi vähän.

Sitten muuten lounaspaikkojen pöydät vaihtelevat runsaasti sisällöltään. Kiinalaiset nepalilaiset, sushibuffat on äärimmäisen vaikea saada terveellistä lautasella. Kirjaimellisesti kaikki ui tai on uinut rasvassa. Jopa se salaatti on öljyn peitossa.

Tien päällä ajaessa noi ABC:n ja muiden huoltamoiden lounaspöydät on ihan ehdoton juttu jos haluaa kunnon ruokaa, niiden aukiolojen mukaan myös yleensä sitten reissataankin ettei tarvitse siihen pakastehöttöön turvautua jota on iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tarjolla.

Juvenes, Sodexho yms. on sitten jo todella hyviä vaihtoehtoja kaupungeissa, on niissäkin rasvaisia ja höttöisiä vaihtoehtoja mutta usein kuitenkin aina myös terveellisiä vaihtoehtoja.
 
Suurin syy tuohon että "lihon kun nään ruokaa" johtuu yleisimmin muutemasta ihan perus asiasta.
Näitä on että liikutaan todella vähän(alle 6000 askelta) , eikä muuta liikuntaa, jonka seurauksena aineen vaihdunta käy todella hitaalla. Tähän lisänä vettä juodaan aivan liian vähän, joka hidastaa aineenvaihduntaa entisestään.
Ruokavaliota ei käytännössä ole, ei edes suuntaviivoja tai pientä pohjaa. Ja se mitä syödään, Syödään ihan mitä sattuu ja huonoa ravintoa, ni eihän keho voi tietää mitä tässä niinku pitää tehdä.
Yleisesti paljon huonoa rasvaa ja sokeria joka on yhdistettynä tyrmäävä yhdistelmä paskomaan insuliini herkkyys, ja metabolinen oireyhtymä on valmis. Sen jälkeen kyllä varmasti menee suoraan kylkiin jokainen burgeri ja kalja.
Jotkut kyllä juo ihan hämmentävänkin vähän vettä tai muitakaan nesteyttäviä juomia. En tiedä että eikö joillekkin sitten vain tule samalla tavalla sellaista janon tunnetta, mutta monelle voisi tehdä hyvää juoda ainakin vähän enemmän vettä.

Tuon veden juonninkin voi tietenkin vetää överiksi. Liiallisesta veden juonnistakaan ei ole juuri hyötyä, ja pahimmillaan se sekoittaa kehon suolatasapainoa. Virtsan väri on aika hyvä indikaattori.
 
Jotkut kyllä juo ihan hämmentävänkin vähän vettä tai muitakaan nesteyttäviä juomia. En tiedä että eikö joillekkin sitten vain tule samalla tavalla sellaista janon tunnetta, mutta monelle voisi tehdä hyvää juoda ainakin vähän enemmän vettä.
Itse en tunne janon tunnetta kuin tosi suolaisen ruuan jälkeen ja joskus krapulassa. Muuten juominen on itselleni sellaista, mikä pitää melkein laittaa kalenteriin ylös, että sitä muistaa tehdä ollenkaan. Haluaisin tuntea janon tunnetta enemmän, koska se on tosi nautinnollista silloin juoda. Tällä hetkellä juominen on pakkopullaa.
 
Jotkut kyllä juo ihan hämmentävänkin vähän vettä tai muitakaan nesteyttäviä juomia. En tiedä että eikö joillekkin sitten vain tule samalla tavalla sellaista janon tunnetta, mutta monelle voisi tehdä hyvää juoda ainakin vähän enemmän vettä.

Tuon veden juonninkin voi tietenkin vetää överiksi. Liiallisesta veden juonnistakaan ei ole juuri hyötyä, ja pahimmillaan se sekoittaa kehon suolatasapainoa. Virtsan väri on aika hyvä indikaattori.
Juu kyllä pitää muistaa myös huolehtia suolaa ja elektrolyyttejä sen mukaan mitä hikoilee ja juo nestettä.
Sanoisin kyllä että naisille 2l ja miehille 3l on ihan minimi riippumatta siitä minkä kokoinen on. Itse tarvitsen päivässä 5-6l ihan että ei ole nestehukka ja kusi ihan keltaista. Tietenkin jos joskus harvoin on lepopäivä ja vain makaan tai istun koneella voi riittää 4l.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
263 264
Viestejä
4 568 380
Jäsenet
75 134
Uusin jäsen
Stetson

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom