Kryptovaluuttakeskustelua (Bitcoin, Ethereum, Litecoin ja altcoinit)

[lettu]

Se että joku kuvittelee että nykymuodossa käsitetty inflaation määritelmä on millään tavalla tieteellinen, kertoo sen ettei ymmärrä mitään tieteestä. Sama juttu kun väittää että on objektiivisia ja subjektiivisia inflaatio laskelmia. Objektiivisuus arvio perustuu täysin vain luottamukseen, että jollain ihmisellä tai ihmisryhmällä on oikea tapa luoda se kuluttajahintaindeksi. Täysin uskopohjaista ja mitään näistä asioista ei voi myöskään todistaa vääräksi, eivätkä liity millään tavalla tieteeseen.
Taloustiede nykymuodossaan on ihan selkeää pseudotiedettä, se että hyvin harva tajuaa sitä ja kyseenalaistaa on todella huolestuttavaa. Se että lasketaan matematiikkaa ja tehdään se oikein ei tee siitä tiedettä, kun ei voida todistaa numeroiden paikkaansapitävyyttä. Numerot temmataan aina enemmän tai vähemmän tuulesta.

 

[CryptoGeek]

Tuossa tilanteessa se työn arvo heikkenee vain jos samalla hinnat nousevat - olettaen että pyötien hinta ja sun liikevaihtosi ei muutu. Rahan määrä voi pidemmällä aikavälilä johtaa hintojen nousuun, tai sitten ei johda. Keskuspankit nimenomaan pyrkivät siihen, että inflaatio pysyisi hyvin matalana. Eli ettei kävisi samaa kuin bitcoinilla, jolloin sun työsi arvo putoaa kymmeniä tai jopa satoja prosentteja markkinoiden takia.

Sun työn arvoa ei rahan määrällä kuitenkaan mitata, vaan sillä, paljonko saat niistä euroja ja niillä puolestaan hyödykkeitä. Eli keskuspankit eivät (suoraan) määrittele sun työsi arvoa. Epäsuoraan toki voi vaikuttaa, kuten moni muukin asia.

Pöytäesimerkin antanut kirjoittaja ei näytä ymmärtävän talouden toiminnasta kuin vain pintaraapaisun. Voimme leikitellä vielä lisää asialla ja tuoda yhtälöön mukaan syntyvyyden ja kuolleisuuden, sekä suhteellisen elintason nousun siellä missä eletään alle köyhyysrajan ja joissa talous on vasta kehittymässä. Näitä ihmisiä on maailmassa kuitenkin vielä miljardeja. Hinnan heilumiseen vaikuttavat kaikki nämäkin tekijät taustalla. Jos eläisimme maailmassa missä väkiluku ja kulutus olisi sama kiinteä arvo niin printatun rahan määrä luonnollisesti vaikuttaisi paljon suoremmin, mutta asiat eivät ole näin yksinkertaisia joten ei kannata rakentaa näkemystään pelkästään sen painetun rahan määrään vaan katsoa laajemmin kokonaiskuvaa. Ainoa keino mitata edes jollain tavoin järkevästi hintojen nousua on näin ollen inflaatio, jonka tuottama data perustuu mahdollisimman tarkkoihin yhteisiin standardeihin ja on tieteellisesti todistettavissa.

 

[aeinola]

Euroalueella meillä on varsin hyvät ja luotettavat menetelmät mitata luotettavasti inflaatiota. Se mitä inflaatio on jossain muualla päin maailmaa riippuu sitten heidän säännöksistä ja standardeista. Kyseisellä sivulla on selitetty varsin yksityiskohtaisesti vaikuttavista tekijöistä. Mitä on inflaatio?

Heti alussa sanotaan se oleellinen, eli inflaatio tarkoittaa valuutan arvon alenemista. Se miten tätä mitataan ja esitetään kansalle on sitten ihan toinen sirkus.

 

[CryptoGeek]

Se että joku kuvittelee että nykymuodossa käsitetty inflaation määritelmä on millään tavalla tieteellinen, kertoo sen ettei ymmärrä mitään tieteestä.

Luin tämän yhden lauseen ja lopetin sitten lukemisen. Sinulla ei taida olla mitään käsitystä tieteestä ja millä tavoin tutkimusta tehdään.

 

[CryptoGeek]

Heti alussa sanotaan se oleellinen, eli inflaatio tarkoittaa valuutan arvon alenemista. Se miten tätä mitataan ja esitetään kansalle on sitten ihan toinen sirkus.

Lueppa artikkeli ajatuksen kanssa kokonaan äläkä tartu yksittäisiin sanoihin. Yritä edes ymmärtää vähän enemmän asiakokonaisuutta.

 

[aeinola]

Lueppa artikkeli ajatuksen kanssa kokonaan äläkä tartu yksittäisiin sanoihin. Yritä edes ymmärtää vähän enemmän asiakokonaisuutta.

Luin kyllä. Se on kiva kuinka keskupankki tulee kertomaan sulle MITEN sun pitäisi ajatella. Ei muuta kuin kontilleen nuolemaan sitä saapasta.

 

[lettu]

Ainoa keino mitata edes jollain tavoin järkevästi hintojen nousua on näin ollen inflaatio, jonka tuottama data perustuu mahdollisimman tarkkoihin yhteisiin standardeihin ja on tieteellisesti todistettavissa.

Ainoa mitä sieltä on tieteellisesti todistettavissa on laskelmat luokkaa 2+2 = 4, on laskettu oikein tai ei. Numerot joita käytetään ovat virheherkkiä arvioita ja kaikki tietävät että ne ovat pelkästään sitä. Tämä ei ole kovaa tiedettä ja sen mainostaminen semmoisena on typeryyttä.

 

[CryptoGeek]

Luin kyllä. Se on kiva kuinka keskupankki tulee kertomaan sulle MITEN sun pitäisi ajatella. Ei muuta kuin kontilleen nuolemaan sitä saapasta.

Nyt meni kyllä täysin ohi. Suosittelen keskustelemaan noista asioista jonkun terveysalan asiantuntijan kanssa mikäli keskuspankin äänet käskevät sinua ajattelemaan jotenkin.

 

[Paapaa]

Eli toisin sanoen kaikkien ihmisten palkat pitäisi korreloida valuutan arvon muutoksen mukaisesti jos työn arvo säilyy samana. Oletetaan yksinkertaistamisen vuoksi että kaikkien ihmisten työn arvo säilyy about samana ja hintojen nousu joka sektorilla on tasaista kun eurovaranto lisääntyy. Jotta homma säilyisi oikeudenmukaisena kaikkien palkat pitäisi nousta hintojen mukana täydellisessä korrelaatiossa.

Siis näin pitkälti tapahtuukin. TES-neuvotteluissa hyvin usein halutaan aina vähintään inflaation verran palkkaa lisää + joku korotus sitten riippuen taloustilanteesta. Palkat siis seuraavat inflaatiota (hintakhitystä) aika hyvin ja inflaatio on tärkeä osa TES-neuvotteluja kaikilla aloilla. Joskus halutaan inflaatio + joku korotus, joskus jäädään inflaatiosta vähän jälkeen.

Sama koskee useita etuuksia, kuten eläkkeet. Esim. kansaeläkkeitä tarkastetaan vuosittain juuri inflaation verran, jotta niiden ostovoima säilyisi:

Kansaneläkkeitä tarkistetaan lähtökohtaisesti kuluttajahintojen muutosten mukaan.

Usein kysyttyä indekseistä - Eläketurvakeskus

Tutustu kokoamiimme kysymyksiin, joita meille esitetään usein eläkeindekseistä ja indeksitarkistuksista.

www.etk.fi

Näin ei kuitenkaan koskaan tapahdu koska fiat järjestelmässä uusi valuutta valuu rikkaille ja köyhien palkat ei pysy hintojen nousujen perässä. Kyse on siis köyhemmiltä varstamisesta monimutkaisin talousmekanismein.

Tää lähti vähän kiertoradalle. Ensinnäkin, näin tapahtuu. Esim. Suomessa ostovoima (eli palkkojen suhde hintoihin) on parantunut 2000-luvulla lähes joka vuonna:

Verokatsaus: Palkansaajan verotuksen ja ostovoiman kehitys 2020 (päivitetty 18.12.2019)

Palkansaajan vuoden 2020 tuloihin vaikuttavat bruttopalkan ja palkkaverojen muutokset. Palkansaajan ostovoimaan jättää jälkensä myös kuluttajahintojen nousu. Katsaus on päivitetty 18.12.2019 , kun mm. sosiaalivakuutusmaksut, verolakien muutokset ja kunnallisveroprosentit on vahvistettu vuodelle...

www.veronmaksajat.fi

https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/lehdistotiedotteet/palkansaajan-verotus-ja-ostovoima-2000-2015_080515.pdf

Eli palkka on kasvanut enemmän kuin hinnat nousseet. Riippumatta rahan määrän lisäyksestä. Mulla ei ole dataa eri tuloluokittain tähän hätään, mutta noin yleisesti ostovoima on lisääntynyt, enkä siis näe tuossa mitään varastamista. Raha saattaa jossain määrin valua rikkaille riippuen miten keskuspankit tekee määrällistä elvytystä, mutta toi on vähän tyhjä väite, jos ei määrittele, mitä sillä tarkoittaa ja mikä sen pitäisi olla. Ja joka tapauksessa raha valuu osakkeisiin matalien ja laskevien korkojen aikana ja rikkailla on osakkeita -> rikkaat rikastuvat.

Ja toisaalta rikkaiden rikastuminen tuskin on iso ongelma, jos myös pienituloisten tai köyhien elintasosta pidetään kiinni. Suomessa keskimäärin palkansaajan tilanne on kuitenkin parantunut.

(Ja puhun nyt Suomesta. Koko EU:n alueella datan kaivaminen käy liian työlääksi meikäläiselle.)

 

[CryptoGeek]

Ainoa mitä sieltä on tieteellisesti todistettavissa on laskelmat luokkaa 2+2 = 4, on laskettu oikein tai ei. Numerot joita käytetään ovat virheherkkiä arvioita ja kaikki tietävät että ne ovat pelkästään sitä. Tämä ei ole kovaa tiedettä ja sen mainostaminen semmoisena on typeryyttä.

Tilastokeskuksen data on pitkälti kvantitatiivista tutkimusta. Se on enimmäkseen laskentadataa, mutta sen avulla asioita voidaan todistaa ja mallintaa mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus on puolestaan sitten suuntaus, joka tarjoaa enemmän näkökulmia ja sijaa myös tutkijan omille tulkinnoille. Voit aivan vapaasti tehdä omat paremmat tutkimukset "inflaatiosta" mistä vain näkökulmasta ja hakea sille sitten vaikka vertaisarviointia. Odotan mielenkiinnolla näkemyksiäsi ja todisteluasi aiheesta. Uusille todistetuille väitteille on aina tilaa maailmassa.

 

[aeinola]

Eli palkka on kasvanut enemmän kuin hinnat nousseet. Riippumatta rahan määrän lisäyksestä. Mulla ei ole dataa eri tuloluokittain tähän hätään, mutta noin yleisesti ostovoima on lisääntynyt..

Ihan tuosta sun omasta linkistä: https://hosting.dexmen.com/HT82cwImu.html
Edit: tuo olikin veroprosentin muutos, nevermind. Mutta tosiaan olis kiva nähdä se palkkakehitys myös. Koitan kaivaa jostain.

Sitten vois vielä pohtia että missä näkyy tavan kansalaisen hyöty teknologisestä kehityksestä heijastuen hyödykkeiden hintoihin viimesen 50 vuoden ajalta? Ai niin, ei missään. Teknologisen kehityksen tuoma deflatorinen vaikutus hyödykkeiden hintoihin painetaan alas printtaamalla lisää valtion hupikuponkeja ja ohjataan se uusi valuutta cantillon efektillä eliitille. Mut hei, meillä menee verrattain hyvin, ei siis syytä valittaa.

 

[aeinola]

Sähläsin muokkauksen kanssa..

 

[EAQRSK]

Ujoa offtopicia menossa

 

[nikzun]

Eikö nyt olisi helpompaa, että se osapuoli jonka mielestä inflaatio mittaava ostokori on rigattu laittaisivat näytille vaikka viimeisen 10-vuoden ostokorien muutoksen, niin olisi sitten helpompi muodostaa mielipide asiasta. Jotenkin tämä keskustelu nyt kiertää kehää. Tarkoitus ei ole olla foorumipoliiisi.

Ilmiön todistaminen on hieman vaikeaa, ellei satu olemaan kärpäsenä katossa kun päätöksiä tehdään. Moni on kyllä sitä mieltä ilman foliohattuilua, että se ostokorin sisältö ei anna realistista kuvaa pitkästä inflaatiosta. Toki eipä sillä inflaatiolla ei väliä jos tuottavuus kasvaa ja ihmisten tulot kasvaa enemmän kuin inflaatio on. Keskustelu siitä, että miten inflaatiota pitäisi kunkin mielestä mitata ei mielestäni kuulu tähän topikkiin. Just saying...

 

[Paapaa]

Ihan tuosta sun omasta linkistä: https://hosting.dexmen.com/HT82cwImu.html
Edit: tuo olikin veroprosentin muutos, nevermind. Mutta tosiaan olis kiva nähdä se palkkakehitys myös. Koitan kaivaa jostain.

Se oli siellä PDF:ssä ja sivuilla. "Ansiotason ja ostovoiman muutokset". "Ansiotaso" on siis ansioiden nimellinen kasvu. Ja "ostovoima" ottaa kuvaajassa myös inflaation huomioon ja on muutamana vuonna ollut negatiivinen. Ansiotaso aina positiivinen.

 

[aeinola]

Eikö nyt olisi helpompaa, että se osapuoli jonka mielestä inflaatio mittaava ostokori on rigattu laittaisivat näytille vaikka viimeisen 10-vuoden ostokorien muutoksen, niin olisi sitten helpompi muodostaa mielipide asiasta. Jotenkin tämä keskustelu nyt kiertää kehää. Tarkoitus ei ole olla foorumipoliiisi.

Ilmiön todistaminen on hieman vaikeaa, ellei satu olemaan kärpäsenä katossa kun päätöksiä tehdään. Moni on kyllä sitä mieltä ilman foliohattuilua, että se ostokorin sisältö ei anna realistista kuvaa pitkästä inflaatiosta. Toki eipä sillä inflaatiolla ei väliä jos tuottavuus kasvaa ja ihmisten tulot kasvaa enemmän kuin inflaatio on. Keskustelu siitä, että miten inflaatiota pitäisi kunkin mielestä mitata ei mielestäni kuulu tähän topikkiin. Just saying...

Joo, aika turhalta tuntuu tää sahaus. Sanoisin että maailmantalous ja inflaatio kuitenkin liittyy Bitcoiniin isostikin. Mutta ehkä tällänen vääntö ei enää palvele suurta yleisöä.

 

[Kan Dee Dokata]

Hyvät ihmiset. Inflaation alkuperäinen merkitys on rahapohjan laajentuminen eli sen arvon syöminen monistamalla. Puhutaan myös inflaatioverosta, koska valtiot pystyvät näin salakavalasti syömään kansalaisen ostovoimaa omaan taskuunsa sekä niiden tahojen taskuun, joille rahat ensin yleensä päätyvät. Hintojen nousu on tämän oire, mutta ei itsessään inflaatiota, vaikka siitä kansan keskuudessa näin puhutaankin.

 

[aeinola]

Hyvät ihmiset. Inflaation alkuperäinen merkitys on rahapohjan laajentuminen eli sen arvon syöminen monistamalla. Puhutaan myös inflaatioverosta, koska valtiot pystyvät näin salakavalasti syömään kansalaisen ostovoimaa omaan taskuunsa sekä niiden tahojen taskuun, joille rahat ensin yleensä päätyvät. Hintojen nousu on tämän oire, mutta ei itsessään inflaatiota, vaikka siitä kansan keskuudessa näin puhutaankin.

Kiitos. Osasit pukea paremmin sanoiksi mitä tässä olen yrittänyt oksentaa hyvin heikolla ulostulolla.

 

[CryptoGeek]

Hyvät ihmiset. Inflaation alkuperäinen merkitys on rahapohjan laajentuminen eli sen arvon syöminen monistamalla. Puhutaan myös inflaatioverosta, koska valtiot pystyvät näin salakavalasti syömään kansalaisen ostovoimaa omaan taskuunsa sekä niiden tahojen taskuun, joille rahat ensin yleensä päätyvät. Hintojen nousu on tämän oire, mutta ei itsessään inflaatiota, vaikka siitä kansan keskuudessa näin puhutaankin.

Rahan määrän kasvaminen on vain yksi syy, joka edesauttaa inflaation syntymistä. Inflaatio itsessään ei ota kantaa rahan määrän kasvamiseen tai sen monistamiseen. Joten ei sekoiteta enempää syy-seuraussuhteita kun ne näyttävät olevan muutamilla tällä kanavalla ihan hakusessa.

 

[lettu]

Hyvät ihmiset. Inflaation alkuperäinen merkitys on rahapohjan laajentuminen eli sen arvon syöminen monistamalla. Puhutaan myös inflaatioverosta, koska valtiot pystyvät näin salakavalasti syömään kansalaisen ostovoimaa omaan taskuunsa sekä niiden tahojen taskuun, joille rahat ensin yleensä päätyvät. Hintojen nousu on tämän oire, mutta ei itsessään inflaatiota, vaikka siitä kansan keskuudessa näin puhutaankin.

Sitten vaan salaliittoteorioita tulille, miksi tämä merkitys on muutettu niin radikaalisti. Koska nykyään talousopinnoissa nimenomaan opetetaan että kuluttajahintaindeksi on sama kuin inflaatio.

Rahan määrän kasvaminen on vain yksi syy, joka edesauttaa inflaation syntymistä. Inflaatio itsessään ei ota kantaa rahan määrän kasvamiseen tai sen monistamiseen. Joten ei sekoiteta enempää syy-seuraussuhteita kun ne näyttävät olevan muutamilla tällä kanavalla ihan hakusessa.

Sinulta on jutut eniten hakusessa, puhe oli sanan merkityksestä alunperin ja sanan merkityksestä nykyään. Ei tähän toteamaan tarvita mitään ylimääräisiä tulkintoja.

 

[Paapaa]

Hintojen nousu on tämän oire, mutta ei itsessään inflaatiota, vaikka siitä kansan keskuudessa näin puhutaankin.

Niin no, muutama inflaation määritelmä tähän lähteeksi:

Wikipedia:

In economics, inflation is a general increase in the prices of goods and services in an economy.

Bureau of Labour Statistics:

Inflation can be defined as the overall general upward price movement of goods and services in an economy.

Matti Pohjola: Taloustieteen oppikirja:

Hintojen muutoksen eli inflaation...

ECB:

Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Suomen pankki:

Jos yleinen hintataso jossakin maassa (tai valuutta-alueella)nousee huomattavasti, tämän maan rahan ostovoima pienenee. Tätä kutsutaan inflaatioksi.

FED:

Inflation is the increase in the prices of goods and services over time.

Kyllä me voidaan tässäkin ketjussa ihan selkä suorassa ja ylpeästi todeta, että inflaatio tarkoittaa nimenomaan hintojen muutosta.

 

[Kan Dee Dokata]

Niin no, muutama inflaation määritelmä tähän lähteeksi:

Wikipedia:



Bureau of Labour Statistics:



Matti Pohjola: Taloustieteen oppikirja:



ECB:



Suomen pankki:



FED:




Kyllä me voidaan tässäkin ketjussa ihan selkä suorassa ja ylpeästi todeta, että inflaatio tarkoittaa nimenomaan hintojen muutosta.

"The term inflation was initially used to describe a change in the proportion of currency in circulation relative to the amount of precious metal that consti- tuted a nation's money."

https://www.clevelandfed.org/~/media/content/newsroom%20and%20events/publications/economic%20commentary/1997/ec%2019971015%20on%20the%20origin%20and%20evolution%20of%20the%20word%20inflation%20pdf.pdf

Jos halutaan tarkaksi mennä, niin nykyään puhutaan erikseen valuuttainflaatiosta ja hintainflaatiosta. Jostakin syystä valuuttainflaation vaikutusta pyritään keskustelusta häivyttämään ja syyttämään asiasta milloin mitäkin muuta tahoa paitsi niitä keskuspankkeja, jotka ovat kautta historian toimillaan aiheuttaneet tuon jälkimmäisen hintojen nousun. Näin on nytkin. Se viime vuosien painanta vain alkaa vasta nyt näkyä reaalitaloudessa.

 

[CryptoGeek]

Sitten vaan salaliittoteorioita tulille, miksi tämä merkitys on muutettu niin radikaalisti. Koska nykyään talousopinnoissa nimenomaan opetetaan että kuluttajahintaindeksi on sama kuin inflaatio.


Sinulta on jutut eniten hakusessa, puhe oli sanan merkityksestä alunperin ja sanan merkityksestä nykyään. Ei tähän toteamaan tarvita mitään ylimääräisiä tulkintoja.

Minua ei niinkään kiinnosta "mutu-tieteilijät" vaikka heidän parissa näkeekin toisinaan lennokkaita ja hauskoja letkautuksia. Keskustelu tällaisten henkilöiden kanssa on yleensä ajanhukkaa sillä heidän ainoa pyrkimyksensä on olla oikeassa vaikka vetämällä keskustelu sivuraiteelle eri aiheeseen jos alkuperäisessä aiheessa ei onnistuttu tuottamaan riittävästi painoa omalle argumentoinnille.

 

[Paapaa]

"The term inflation was initially used to describe a change in the proportion of currency in circulation relative to the amount of precious metal that consti- tuted a nation's money."

Joo, on paljon asioita joiden määritelmät on muuttuneet. Esim. ukkonen on nykyään ukkonen, eikä jumalten kosto. Siksi puhun nykyään ukkosesta. Elämme kai nykyaikaa. Puhutaan termeistä niiden nykyaikaisilla määrityksillä niin kaikilla on helpompaa.

 

[Kan Dee Dokata]

Joo, on paljon asioita joiden määritelmät on muuttuneet. Esim. ukkonen on nykyään ukkonen, eikä jumalten kosto. Siksi puhun nykyään ukkosesta. Elämme kai nykyaikaa. Puhutaan termeistä niiden nykyaikaisilla määrityksillä niin kaikilla on helpompaa.

Päivitin vastaustani.

 

[Paapaa]

Päivitin vastaustani.

"valuuttainflaatio": 24 osumaa Googlesta. Haluatko yrittää uudestaan?

 

[Rullakebab]

Eli jos mä rakennan 100 ruokapöytää joka kuukausi, pöytien määrä ja laatu on aina sama, ja ruokapöytien kysyntä joka kuukausi pysyy samana niin mun työn arvo heikkenee jos keskupankit printtaa lisää euroja? Eli keskuspankit määrittelee mun työn arvon, ainakin osittain?

Jos saat niistä myös edelleen saman hinnan, niin saat edelleen niistä saman määrän rahaa.
Mutta inflaation takia sen saadun rahan ostovoima on pienempi, eli joo, sun työn arvo laski inflaation takia
Tai vaihtoehtoisesti jos inflaatio on vaikka 5% ja tätä kompensoidaksesi nostat pöytien hintaa 5% niin saat enemmän rahaa jonka ostovoima on kuitenkin sama kuin lähtötilanteessa.
Jonka jälkeen sun asiakkaasi menee vaatimaan palkankorotusta koska inflaation takia pöydätkin ovat kallistuneet 5%

 

[lettu]

Minua ei niinkään kiinnosta "mutu-tieteilijät" vaikka heidän parissa näkeekin toisinaan lennokkaita ja hauskoja letkautuksia. Keskustelu tällaisten henkilöiden kanssa on yleensä ajanhukkaa sillä heidän ainoa pyrkimyksensä on olla oikeassa vaikka vetämällä keskustelu sivuraiteelle eri aiheeseen jos alkuperäisessä aiheessa ei onnistuttu tuottamaan riittävästi painoa omalle argumentoinnille.

Melkolailla jokainen postaus sulta ei tuo mitään lisäarvoa keskusteluun. Tuot vaan ilmi sitä ettet ymmärrä mistä keskustellaan ja mitä toinen osapuoli sanoo.

Tilastokeskuksen data on pitkälti kvantitatiivista tutkimusta.

Tämäkin päätyy täysin kehään. Kuten sanoin aikaisemmin lainaamassasi viestissä, tämä ei ole kovaa tiedettä. Täysiä nollapostauksia ja keskustelun paskomista.

 

[CryptoGeek]

"The term inflation was initially used to describe a change in the proportion of currency in circulation relative to the amount of precious metal that consti- tuted a nation's money."

https://www.clevelandfed.org/~/media/content/newsroom%20and%20events/publications/economic%20commentary/1997/ec%2019971015%20on%20the%20origin%20and%20evolution%20of%20the%20word%20inflation%20pdf.pdf

Jos halutaan tarkaksi mennä, niin nykyään puhutaan erikseen valuuttainflaatiosta ja hintainflaatiosta. Jostakin syystä valuuttainflaation vaikutusta pyritään keskustelusta häivyttämään ja syyttämään asiasta milloin mitäkin muuta tahoa paitsi niitä keskuspankkeja, jotka ovat kautta historian toimillaan aiheuttaneet tuon jälkimmäisen hintojen nousun. Näin on nytkin. Se viime vuosien painanta vain alkaa vasta nyt näkyä reaalitaloudessa.

Selvä kaava alkaa toistumaan muutamien keskustelijoiden teksteistä. Se "Paha keskuspankki". Onneksi meillä on kuitenkin Bitcoin, joka korjaa nämä kaikki ongelmat. Eikö vain?

 

[Kan Dee Dokata]

"valuuttainflaatio": 24 osumaa Googlesta. Haluatko yrittää uudestaan?

Monetary inflation. Kokeile uudestaan. Tiedän vain englannin kielisen termistön.

 

[CryptoGeek]

---

"valuuttainflaatio": 24 osumaa Googlesta. Haluatko yrittää uudestaan?

Katselin kans samaa käsitettä tuolta tiedepuolelta. Valuuttainflaatiosta ei löydy yhtään tieteellistä tekstiä Suomessa. Sana "currency inflation" sen sijaan esiintyy ainakin joissakin 1900-1930-luvulla julkaistussa teksteissä joihin ei ole käytännössä koskaan viitattu kuitenkaan tieteellisesti.

 

[Paapaa]

Monetary inflation. Kokeile uudestaan. Tiedän vain englannin kielisen termistön.

Juu ja tuosta puhuttiinkin jo. Kyse on siis rahavarannon kasvamisesta/rahan määrän lisäyksestä/"rahan painamisesta", joka voi johtaa inflaatioon pidemmällä aikavälillä - tai sitten ei johda. Menee aika kauas alkup. aiheesta. Inflaatioon vaikuttaa lukuisa määrä mekanismeja, joista rahan määrä on yksi. Mutta se ei enää mitenkään liity siihen, mistä koko keskustelu lähti liikkeelle. Joten ei ehkä mennä syvemmälle.

 

[CryptoGeek]

Monetary inflation. Kokeile uudestaan. Tiedän vain englannin kielisen termistön.

"Monetary inflation" sanalla löytyy muutamia hittejä vuosikymmenten takaa, mutta ei niitäkään ole lainattu. Eli kyseessä on nyt jokin termi joka ei ole oikein vakiintunut keskusteluun missään vaiheessa.

 

[lettu]

"Monetary inflation" sanalla löytyy muutamia hittejä vuosikymmenten takaa, mutta ei niitäkään ole lainattu. Eli kyseessä on nyt jokin termi joka ei ole oikein vakiintunut keskusteluun missään vaiheessa.

Keskustelua on varmaan ollut ennen internettiäkin, nyt ihan oikeesti.

 

[Kan Dee Dokata]

Selvä kaava alkaa toistumaan muutamien keskustelijoiden teksteistä. Se "Paha keskuspankki". Onneksi meillä on kuitenkin Bitcoin, joka korjaa nämä kaikki ongelmat. Eikö vain?

En minä Bitcoinia kannata missään nimessä. En myöskään kannata nykyisen kaltaista keskuspankkijärjestelmää, joka on sisäänrakennetuista syistä johtuen se taho, joka taloudessamme kuplia puhaltelee ja tällä hetkellä on syyllinen villinä laukkaavaan hintojen nousuun.

Keskuspankki on keskusjohtoinen organisaatio, jolla on samat ongelmat kuin kaikissa muissakin keskusjohtoisissa järjestelmissä. Se pyrkii reagoimaan pitkälti mututuntumalla monimutkaisiin ilmiöihin. Ratkaisuna on viimeiset yli kymmenen vuotta ollut painaa hervottomia summia lisää rahaa, jotta realiteetit eivät tulisi silmille.

Suurin ongelma taustalla on, että tämän päivän keskuspankeilla ei ole käytännössä mitään pidäkkeitä toiminnalleen juuri rahan fiat-luonnosta johtuen. Kuten ylempänä sanoin, jos talous haluttaisiin vakaammalle pohjalle, valuutan arvo on sidottava johonkin eikä sitä saa painaa lisää, vaikka kuinka kutkuttaisi. Nykytilanteeseenhaan päädyttiin pitkälti siksi, että USA soti varoihinsa nähden liikaa. Sen jälkeen siirryttiin kultaan sidotusta valuutasta petrodollariin.

Elämme tämän järjestelmän kuolinkorahduksia.

Se ei ole pitkällä aikavälillä ollenkaan positiivinen asia, että valtio voi pidäkkeettömästi tuhlata rahaa ja varastaa kansalta vain painamalla sitä lisää, kun joku "kiva" projekti tai vaikkapa sota tulee johtajilla mieleen.

 

[CryptoGeek]

Monetary inflation. Kokeile uudestaan. Tiedän vain englannin kielisen termistön.

Tuo terminä on sen verran harvinainen, että kannattaisi melkein kirjoittaa siitä enemmän ja aukaista asiaa. Tiedä vaikka sen jälkeen syntyisi enemmäkin keskustelua aiheesta. Jännä juttu ettei oikein muut ole keksineet tuollaista termiä käyttää yleisemmin missään.

 

[CryptoGeek]

En minä Bitcoinia kannata missään nimessä. En myöskään kannata nykyisen kaltaista keskuspankkijärjestelmää, joka on sisäänrakennetuista syistä johtuen se taho, joka taloudessamme kuplia puhaltelee ja tällä hetkellä on syyllinen villinä laukkaavaan hintojen nousuun.

Keskuspankki on keskusjohtoinen organisaatio, jolla on samat ongelmat kuin kaikissa muissakin keskusjohtoisissa järjestelmissä. Se pyrkii reagoimaan pitkälti mututuntumalla monimutkaisiin ilmiöihin. Ratkaisuna on viimeiset yli kymmenen vuotta ollut painaa hervottomia summia lisää rahaa, jotta realiteetit eivät tulisi silmille.

Suurin ongelma taustalla on, että tämän päivän keskuspankeilla ei ole käytännössä mitään pidäkkeitä toiminnalleen juuri rahan fiat-luonnosta johtuen. Kuten ylempänä sanoin, jos talous haluttaisiin vakaammalle pohjalle, valuutan arvo on sidottava johonkin eikä sitä saa painaa lisää, vaikka kuinka kutkuttaisi. Nykytilanteeseenhaan päädyttiin pitkälti siksi, että USA soti varoihinsa nähden liikaa. Sen jälkeen siirryttiin kultaan sidotusta valuutasta petrodollariin.

Elämme tämän järjestelmän kuolinkorahduksia.

Se ei ole pitkällä aikavälillä ollenkaan positiivinen asia, että valtio voi pidäkkeettömästi tuhlata rahaa ja varastaa kansalta vain painamalla sitä lisää, kun joku "kiva" projekti tai vaikkapa sota tulee johtajilla mieleen.

Jos puretaan hieman noita ajatuksiasi. Ketä siellä keskuspankissa on? Eivätkö he ole sielläkin ihmisiä kuten me kaikki muutkin? Ovatko ihmiset keskuspankissa vain sillä tarkoituksella, että "puhaltelevat" kuplia ja haluavat ihmisten kärsivän? Vai olisiko tässä taas syy-seuraussuhteen väärin ymmärtäminen?

 

[Router]

Taas 2 sivua offtopicia. Lopetatteko itse vai pitääkö kutsua mode poistamaan viimeiset 2 sivua?
Sanoinhan ettei kannata lähteä mukaan kun huomasin että näiden nocoinereiden tarkoitus on taas ketjun sotkeminen eikä mikään muu.

 

[CryptoGeek]

Keskustelua on varmaan ollut ennen internettiäkin, nyt ihan oikeesti.

Inflaatiota on ollut ennen internettiäkin ja niistäkin on selvitty ilman Bitcoinia.

 

[CryptoGeek]

Taas 2 sivua offtopicia. Lopetatteko itse vai pitääkö kutsua mode poistamaan viimeiset 2 sivua?
Sanoinhan ettei kannata lähteä mukaan kun huomasin että näiden nocoinereiden tarkoitus on taas ketjun sotkeminen eikä mikään muu.

Määritteletkö "nocoinerin" tarkemmin?

 

[lettu]

Inflaatiota on ollut ennen internettiäkin ja niistäkin on selvitty ilman Bitcoinia.

Todella älykästä argumentaatiota, blokattu lopullisesti.

 

[CryptoGeek]

Todella älykästä argumentaatiota, blokattu lopullisesti.

Ei haittaa. Ja voit toki seurata keskustelua sillä toisella accountillasi

 

[Paapaa]

Elämme tämän järjestelmän kuolinkorahduksia.

Mä näen asian päinvastoin. Musta valuuttajärjestelmässä keskusjohtoisuus ja regulaatio ovat hyviä ja tärkeitä asioita. Ne ovat edellytyksiä sille, että voidaan jollain tavalla ylläpitää hintavakautta - eli pitää inflaatio kurissa. Kryptojen osalta veikkaan, että regulaatio tulee vain lisääntymään niiden yleistymisen rinnalla ja on jo lisääntynyt. Ja se tulee heikentämään niiden joitain etuja fiat-valuutoihin nähden.

Inflaatio ei varmasti regulaation piiriin voi mennä kryptojen osalta, mutta muu sääntely lisääntyy ja velvollisuudet kryptovälittäjillä/pankeilla lisääntyvät.

Veikkaan, että fiat voi paksusti myös 10v päästä. Kryptojen asemaa on vaikea ennustaa.

 

[potero]

Vaikea välillä nähdä pointtia kryptovaluutoissa. Ehkä ainoa järkevä käyttötapaus on käteisen korvike internetissä. Elävässä elämässä käteinen on helpompi vaihtoehto ja jos jonkin todellisen arvonsäilyttäjän haluaa niin kulta on siihen hyvä. Ja tähänkin käyttötarkoitukseen on ehkä muutama järkevä kryptovaluutta. 99% krypto"valuutoista" on ihan täysin turhia, eivät tuo mitään uutta markkinoille ja ovat ihan puhtaasti väline spekulatiiviseen sijoittamiseen, huijausten tehtailuun ja kaikenlaiseen kyseenalaiseen taloudelliseen kikkailuun.

Tietysti jodenkin unelmissa tällä saavutetaan riippumattomuus valtioista ja pankeista. Mutta enpä sitten tiedä että kuinka paljon järkeä tuossakaan on, kun koko homma vaatii monimutkaista ja kallista infrastruktuuria joka on pitkälti suurten yritysen ja valtioiden hallussa, sekä korkeaa teknologiaa. Missään yhteiskunta romahtaa -skenaariossa kryptovaluutoilla ei ainakaan tee yhtään mitään.

 

[nikzun]

Vaikea välillä nähdä pointtia kryptovaluutoissa. Ehkä ainoa järkevä käyttötapaus on käteisen korvike internetissä. Elävässä elämässä käteinen on helpompi vaihtoehto ja jos jonkin todellisen arvonsäilyttäjän haluaa niin kulta on siihen hyvä. Ja tähänkin käyttötarkoitukseen on ehkä muutama järkevä kryptovaluutta. 99% krypto"valuutoista" on ihan täysin turhia, eivät tuo mitään uutta markkinoille ja ovat ihan puhtaasti väline spekulatiiviseen sijoittamiseen, huijausten tehtailuun ja kaikenlaiseen kyseenalaiseen taloudelliseen kikkailuun.

Tietysti jodenkin unelmissa tällä saavutetaan riippumattomuus valtioista ja pankeista. Mutta enpä sitten tiedä että kuinka paljon järkeä tuossakaan on, kun koko homma vaatii monimutkaista ja kallista infrastruktuuria joka on pitkälti suurten yritysen ja valtioiden hallussa, sekä korkeaa teknologiaa. Missään yhteiskunta romahtaa -skenaariossa kryptovaluutoilla ei ainakaan tee yhtään mitään.

No siis realismia mielestäni on se, että 100% kryptoista on joko tutkimushankkeita, startuppeja, skämmejä tai harreste/hupi projekteja. Moni varmasti jakaa kanssasi tuon ajatuksen ettei keksi pointtiä kryptoille. Bitcoin on mielestäni tutkimusta. Tutkimuksen tarkoitus voi ollla mm. etenkin softapuolella on testata esim. mikä on mahdollista. Maailmassa on iso läjä tutkimushankkeita joissa ei monen mielestä ole järkeä, mutta siitä huolimatta on se hyvä, että tutkimusta tehdään. Se miksi tutkimushankkeen rinnalle on muodostunut markkina-arvo johtuu monista syistä joita en ala kirjoittamaan tähän, koska en osaa lukea ihmisten ajatuksia, joten on hankalaa arvata motiiveja. Logiikka on kysyntä ja tarjonta, mutta kysynnän motiivit vaihtelevat.

Defi puolella vasta opetellaan asioita, iteraatiota ja kehityksen kulku on niin kova ettei siinä regulaattorit edes pysy kärryillä. Koko älysopimus-lohkoketju skene on oman näkemyksen mukaan aikaansa edelle. Ehkä 10 vuoden päästä joku on useamman iteraation jälkeen keksinyt jotain arvokasta siellä saralla.

 

[Heimolainen]

Vaikea välillä nähdä pointtia kryptovaluutoissa. Ehkä ainoa järkevä käyttötapaus on käteisen korvike internetissä.

Sit sen ymmärtää paremmin, kun ei pidä sitä valuuttana, minkä kolmea ominaisuutta se ei täytä ollenkaan.

Sijoitusinstrumentti.

 

[potero]

Sit sen ymmärtää paremmin, kun ei pidä sitä valuuttana, minkä kolmea ominaisuutta se ei täytä ollenkaan.

Sijoitusinstrumentti.

Jonka arvonnousu perustuu mihin?

 

[Heimolainen]

Jonka arvonnousu perustuu mihin?

Puhtaasti odotusarvoon.

 

[potero]

Puhtaasti odotusarvoon.

Niin, eli edelleenkin on vaikea nähdä mitään pointtia. Hyvällä tuurilla toki saa ihan kivoja tuottoja sijoituksille. Voisihan joku teoriassa uskotella ihmisille että vaikka kakkapökäleillä on arvoa ja yrittää siten saada itselleen tuottoja.

 

[Heimolainen]

Niin, eli edelleenkin on vaikea nähdä mitään pointtia. Hyvällä tuurilla toki saa ihan kivoja tuottoja sijoituksille. Voisihan joku teoriassa uskotella ihmisille että vaikka kakkapökäleillä on arvoa ja yrittää siten saada itselleen tuottoja.

Mikäs siinä, jos joku tuolta saa voittoja, hyvä hänelle. Mutta vähän sellaista tulppaanikuplan kaikua tuossa on.