Kotimaan politiikka

[Paapaa]

Voit näytellä tyhmää, mutta jos liitossa kuuluvien määrä vähenee niin silloin sen tehokin tulee vähenemään.

En esitä tyhmää vaan kysyn yhä edelleen, mitä sä päädyit siihen että liitot nyt lakkaisivat yhtäkkiä olemasta? Jäsenmäärän lasku ei tarkoita että liitto lakkaa olemasta. SAK ei ole lakannut olemasta vaikka siltä on kadonnut 10 vuodessa 30%. Sen liitot neuvottelevat yhtä edelleen TESit. Suomessa on yhä poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste ja yhä edelleen yleissitovat työehtosopimukset eikä tähän vaikuta mitenkään vaikka jäsenmäärä puolittuisi, mitä veromuutos ei aiheuta.

En siis ymmärrä, mitä sä ajat takaa liittojen loppumisella.

 

[Janishell]

En esitä tyhmää vaan kysyn yhä edelleen, mitä sä päädyit siihen että liitot nyt lakkaisivat yhtäkkiä olemasta? Jäsenmäärän lasku ei tarkoita että liitto lakkaa olemasta. SAK ei ole lakannut olemasta vaikka siltä on kadonnut 10 vuodessa 30%. Sen liitot neuvottelevat yhtä edelleen TESit. Suomessa on yhä poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste ja yhä edelleen yleissitovat työehtosopimukset eikä tähän vaikuta mitenkään vaikka jäsenmäärä puolittuisi, mitä veromuutos ei aiheuta.

En siis ymmärrä, mitä sä ajat takaa liittojen loppumisella.

Pitäis kyllä tulla sellainen järjestelmä, että minun ei tarvitsi maksaa vapaa matkustajien palkankorotus neuvotteluita. Nytten joudun maksamaan kun kuulun liittoon.

 

[Paapaa]

Pitäis kyllä tulla sellainen järjestelmä, että minun ei tarvitsi maksaa vapaa matkustajien palkankorotus neuvotteluita. Nytten joudun maksamaan kun kuulun liittoon.

Niin, yleissitovuudesta voidaan ehdottomasti luopua. Sallitaan sopiminen TESin ali jos kumpikin osapuoli siihen suostuvat. Sitten oltaisiin tilanteessa jossa liittojen jäsenet keskenään sopivat etteivät ota töitä vastaan alle tietyn palkkatason, muut tekisivät mitä haluavat ja saisivat sopia vapaasti. Lopputuloksena veikkaan että jäsenten töttömyysaste raketoisi pahasti ja lopulta eroaisivat liitoista jotta saisivat töitä. Muut hinnoittelisivat itsensä helposti jonon ohi.

Toki voit myös erota siitä liitosta jos se harmittaa että sopimus koskee kaikkia. (Koskee se siltikin, mutta etpä maksaisi liiton jäsenmaksua.)

 

[draco76]

Miten ihmeessä sä päädyit verovähennysoikeuden poistosta siihen, että liittoja ei olisi lainkaan? Eihän tossa kommentissa ole yhtään mitään järkeä. Liittoja ei kielletä, järjestäytymistä ei kielletä, liittojen vuosittain saamien osinkomiljoonien verottomuutta ei poisteta, liittojen jäsenmaksujen automaattista perintää palkasta ei kielletä, luottamusmiesten asemaa ei heikennetä. Nyt ehdotettiin ainoastaan jäsenmaksun vähennysoikeuden poistamista - sekä AY:n että työnantajaliittojen osalta tasapuolisesti. Kaikki muut (älyttömät) verotuet ja helpotukset liitoille jäävät voimaan.

Itse pitäisin tärkeänä, että ainakin nämä toteutettaisiin tuon jäsenmaksuasian lisäksi:

• liittojen osinkotulojen verottomuuden poistaminen
• poistetaan oikeus periä liiton jäsenmaksu palkasta ja lähetetään ihan rehellinen lasku sille jäsenelle, jotta hahmottaa mitä siitä jäsenyydestä oikeasti maksaa
• lopetetaan typerä kassajärjestelmä, jossa kaikki kustantavat ansiosidonnaisen mutta vain kassan jäsenet saavat edun. Täysin tarpeeton turha tanssi asiasta, jonka pitäisi kuulua kaikille koska kaikki sen maksavat

Tuon viimeisen voisi tehdä kieltämättä liittoja. Jos valtio tarjoaisi tuon, niin tuskin kukaan haluaisi maksaa kassan jäsenyydestä. Mikä puolue lähtee ajamaan parannusta työttömyysturvaan siten, että liitto jää tarpeettomaksi.

Mitä taas tulee jäsenmaksun maksamiseen, niin sen tulee olla valinta kuten nyt. Minä maksan kiinteän summan vuoteen, joten on helppo maksaa itse. Joku prosenttimaksu olisi jo vaikeampi.

 

[vindicator rapeto]

Näinhän se toki on, että politiikassa lähes kaikelle löytyy puolustaja, varsinkin kun kyse on menoista, jotka "joku" kokee tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Mutta juuri siksi raporttihan ei väitä, ettei mitään saa leikata. Raportti kysyy, että mitä leikataan, milloin ja millaisin seurauksin? Ja tärkeimmän asian, milloin leikkaaminen voi olla itseään vahingoittavaa. Se yksityinen investointi ei synny tyhjiössä, tukena pitää olla osaavaa työvoimaa, infrastruktuuria ja toimiva yhteiskunta.

Pointti ei siis ole, että kaikkeen pitää kaataa lisää rahaa. Vaan että ilman kasvua ei ole kestävää velanhoitoa. Ja jos ei ole tulevaisuutta tukevia rakenteita ei ole kasvua. Kasvu ei synny pelkästään säästämällä, vaan täytyy olla myös tuottavia panostuksia.

Raportin ydinsanoma taitaa olla, ettei kaikkia ratkaisuja kannata yrittää lapioida sillä samalla työkalulla, jolla kuoppa on syntynyt. Ja nyt ei näytä siltä, että hallituksen politiikka työllisyyden ja velanoton kannalta olisi kovin menestyksellistä, on minusta hyvä, että esitetään myös vaihtoehtoja perusteluineen.

Vasta nyt, Orpon hallitus on alkanut puntaroimaan kasvua tukevia juttuja hallituslähtöisesti. Melko absurdia että ensin antavat maan luisua käytännössä taantumaan, lähes lamaan ja vasta sitten, kymmenien tuhansien menetettyä työnsä, joku keksii että niin, kasvuakin olisi kiva saada. Persutkin lähinnä keskittyneet Suomen talouden kampittamiseen heikentämällä maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla. Käsittämätöntä ideologista amatöörimäistä haihattelua.

Alla muuten tuo UTAK:in sekvistys kokonaisuudessaan.

Selvitys: Orpon hallituksen sopeutustoimet kasvattavat Suomen julkista velkasuhdetta​

"Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreen selvityksen mukaan Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikka johtaa talouskasvun merkittävään heikentymiseen ja kasvattaa julkista velkasuhdetta. "

 

[antti-x]

Ei kaikilla liitoilla myöskään ole mitään peritään palkasta mallia muutenkaan, farmasialiitolta tulee ainakin e-lasku.

Työttömyyskassat on kyllä aika turha konsepti kokonaisuudessaan kun rahat lähes kokonaan tulee muualta. KAssat ovat turhaa kaksinkertaista byrkoratiaa vaikka liitot olisi siitä kokonaan poissa.

 

[Paapaa]

Alla muuten tuo UTAK:in sekvistys kokonaisuudessaan.

"Lauri Holappa", joka toimi mm. vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Lukematta edes selvityksen otsikkoa osaisin sanoa mikä on tuon selvityksen päätelmä. Itse en osaisi tuota ottaa kovin vakavasti.

 

[antti-x]

Työttömyyskassa-asiassa on myös se, että rikkaimmat maksavat vähiten:

• Lakimiesten ja Lääkärien työttömyyskassa (LL-kassa)
  • Jäsenmaksu 2024: 42 €
  • Jäsenmäärä (31.12.2023): 34 210
  • Verkkosivu: ll-kassa.fi

 

[Paapaa]

Työttömyyskassa-asiassa on myös se, että rikkaimmat maksavat vähiten:

Eikä tässä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Mitä vähemmän työttömiä kassalla on, sitä vähemmän ne keräävät jäsenmaksuja. Ei ihme että noiden ammatikuntien harjoittajille tarkoitettu kassa on jäsenilleen halpa. (Se on myös aika turha.)

Mutta tuo ei ole halvin. Halvin (kiinteähintainen) on 42e/v Tervydenhuoltoalan työttömyyskassassa:

Jäsenmaksut

Terveydenhuoltoalan työttömyyskassan (Sotekassan) jäsenmaksu on Suomen halvin. Jäsenmaksun määrä on 42 euroa vuodessa.

www.tehytk.fi

Toisaalta se on melko se ja sama onko se 40e vai 100e vuodessa se jäsenmaksu. Aika pienistä eroista puhutaan. Täysin turha tuo himmeli on joka tapauksessa ja sekin jäänne AY:n historiasta. Tuo on olemassa vain ja ainoastaan koska AY saa sen takia lisää jäseniä niistä, jotka kuvittelevat että pitää olla liiton jäsen jotta saa työttömyyskassan edut. Niitä on luultavasti paljon.

 

[vindicator rapeto]

"Lauri Holappa", joka toimi mm. vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Lukematta edes selvityksen otsikkoa osaisin sanoa mikä on tuon selvityksen päätelmä. Itse en osaisi tuota ottaa kovin vakavasti.

"Raportti nojaa arvostetun ajatushautomo Bruegelin kehittämään, Euroopan komission velkakestävyysanalyysia imitoivaan malliin."

Talousluvut voi sentään ottaa vakavasti, ja sen tilanteen johon nykyhallitus on ajanut Suomen. Jo pelkästään työttömyyden räjähdysmäinen kasvu tämän hallituskauden aikana kertoo mielenkiintoista tarinaa. Ja samaan aikaan hallitus lähinnä keskittyy vain kiristämään työnhakuvelvoitetta joka keinona ei vain toimi. Kun työnhakuvelvoite tuli voimaan Marinin hallituskaudella 2022 ei työnhaut oikeastaan edes lisääntyneet. Eli töitä kyllä haetaan, ongelma on jossain muualla.

Hallitus aikoo kiristää työttömien rangaistuksia – tutkija tyrmää aikeet ja varoittaa seuraamuksista​

Spoileri

Tampereen yliopiston tutkija Niklas Mäkinen varoittaa katastrofaalisista seuraamuksista, jos työnhakuvelvoitteita ja rangaistuksia lisätään ilman mahdollisuutta riittävään viimesijaiseen etuuteen.

Hän pitää varoittavana esimerkkinä Iso-Britanniaa, jossa muutokset lisäsivät valtavasti hätäapupalveluiden tarvetta ja aiheuttivat leipäjonoja, asunnottomuutta sekä edesauttoivat vakavaa lapsiköyhyyttä.

 

[samsungaaja]

Luetelkaas joku perehtyneempi ne hallituksen ajamat/toteuttamat konkreettiset talouden kasvun edistämistoimet. Tähän asti on taidettu vain saksia köyhiltä ja kipeiltä..

 

[Naamapalmu]

"Raportti nojaa arvostetun ajatushautomo Bruegelin kehittämään, Euroopan komission velkakestävyysanalyysia imitoivaan malliin."

Talousluvut voi sentään ottaa vakavasti, ja sen tilanteen johon nykyhallitus on ajanut Suomen. Jo pelkästään työttömyyden räjähdysmäinen kasvu tämän hallituskauden aikana kertoo mielenkiintoista tarinaa. Ja samaan aikaan hallitus lähinnä keskittyy vain kiristämään työnhakuvelvoitetta joka keinona ei vain toimi. Kun työnhakuvelvoite tuli voimaan Marinin hallituskaudella 2022 ei työnhaut oikeastaan edes lisääntyneet. Eli töitä kyllä haetaan, ongelma on jossain muualla.

Olet 15 vuotta myöhässä, talousluvut olisi pitänyt ottaa jo silloin vakavasti. Nykyinen hallitus ei ole ajanut Suomea siihen tilanteeseen, se on ollut ihan kollektiivinen saavutus (Demarit&Kok. etunenässä!). Nyt vähän saksitaan pensasleikkurilla vaikka olisi moottorisahalle kysyntää.

Työnhakuvelvoite ei toiminut Marinin hallituskaudella ja jos se ei toimi nytkään, niin olisiko pula työpaikoista? hmm...

 

[antti-x]

Luetelkaas joku perehtyneempi ne hallituksen ajamat/toteuttamat konkreettiset talouden kasvun edistämistoimet. Tähän asti on taidettu vain saksia köyhiltä ja kipeiltä..

Jos verrataan eräisiin muihin maihin niin mitään erikoisia kauppasotia ei ainakaan ole aloittanut, mutta muuten on kyllä ollut hiljaista. Turhan sääntelyn purkamisesta ja erilaisten prosessien nopeuttamisesta hallitusohjelmassa muistaakseni puhuttiin, mutta aika hiljaista/hidasta on ollut. Tuossa kai tilannekuvaa siitä miten se projekti etenee. Hallinnollisen taakan keventämisen ja norminpurun ohjausryhmä - Työ- ja elinkeinoministeriö

 

[vindicator rapeto]

Olet 15 vuotta myöhässä, talousluvut olisi pitänyt ottaa jo silloin vakavasti. Nykyinen hallitus ei ole ajanut Suomea siihen tilanteeseen, se on ollut ihan kollektiivinen saavutus (Demarit&Kok. etunenässä!). Nyt vähän saksitaan pensasleikkurilla vaikka olisi moottorisahalle kysyntää.

Työnhakuvelvoite ei toiminut Marinin hallituskaudella ja jos se ei toimi nytkään, niin olisiko pula työpaikoista? hmm...

Vaikka leikattaisiin 10x enemmän kuin nyt, talouskasvua se ei auttaisi yhtään. Päinvastoin nythän tämä kurjistamispolitiikka on vain ajanut koko kansan säästöliekille. Ihan taloustiedon perusteisiin kuuluu tietää että mikäli kansa ei kuluta, siitä seuraa taantumaa, jopa lamaa. Hallituksen toimet ovat aiheuttaneet melko syvää lommoa kotitalouksien kulutukseen.

Suomen bktsta iso osa koostuu yksityisestä kulutuksesta. Vuonna 2022 yksityinen kulutus Suomessa nousi 8% ja sen volyymikin nousi yli 2%. Suomen nousu loppui Orpon jallitukseen jota oli höystämässä saksikäsi-riikka. Kovasti oli puhetta siitä että velkaantuminen pitää saada loppumaan. No nyt ollaan tilanteessa että Orpo vetää velkaa samaan tahtiin ja samalla tuhosi Suomesta herkän talouskasvunkin. Aivan kestämätön yhtälö.

Jos joskus Kokoomusta on pidetty "vahvana talouden asiantuntijapuolueena" ovat nämä ajat jääneet sinne menneisyyteen. Ja tämän hallituksen aikana nimenomaan työpaikkoja on kadonnyt tuhansittain.

 

[UPC]

Vihreää siirtymää valitettavasti katsotaan lähinnä ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ja nimenomaan päästövähennyksinä. Se ei tarkoita että se olisi ympäristöystävällistä, se on eri juttu. Esim maalle rakennettavat tuulivoimalat Suomessa ovat aikamoinen negatiivinen tekijä ympäristöystävällisyydeltään. Silti niitä sanotaan vihreäksi energiaksi. Mutta siitä olen kyllä extran kanssa samaa mieltä että näillä "vihreillä" jutuilla on nettovaikutus talouteen, etkä löydä ihan helposti tilastoja edes esimerkiksi tätä kumoamaan.

Oikea vihreä siirtymä saapuu ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, kun siihen vaaditaan muutakin kuin päästölukemien laskeminen.

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

 

[draco76]

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

Osinko meni kokonaisuutena st1 nordicille. Se tuskin on toi lähipiiri.

Talvitien mukaan osinkoa maksettiin Tuulivoltin ainoalle omistajalle eli emoyhtiö St1 Nordic Oy:lle.

IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla

Suurimman tukirohmun Tuuliwatin pohjalta syntyi Tuulivoltti, joka myi välittömästi tuulipuistonsa. Energiayhtiö St1 sai kaupasta yli 73 miljoonan euron voiton.

www.is.fi

Siinä samaa mieltä, että yritystukia pitäisi karsia.

 

[amblik]

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

Tämä vaikuttaa kyllä melko tökeröltä vääristelyltä. Syöttötariffijärjestelmä ei ollut mikään Suomen vihreiden itselleen kehittämä tai heidän yksin päättämänsä ainutlaatuinen malli, rahat eivät menneet lähipiirille, väite etteikö tuo ostettu liiketoiminta olisi kannattavaa vaikuttaa aika epäuskottavalta jne.

 

[UPC]

Vihreiden puheet ja toiminta on ristiriidassa. Hakattiin 13 hehtaarin aukko,muka kuoriaisia metsässä. Eikös se oo sitä monimuotoisuutta kun tulee lahopuita metsään. Naapuripalstan omistajan mukaan mitään tuholaisongelmaa ei ollut. Joo, menee samaan sarjaan kuin polttomoottorit pitää kieltää,samaan aikaan vihreät poliitikot postaa kuvia lentokoneesta matkalla maapallon toiselle puolelle viettämään rantalomaa.

Seiskan skandaalipaljastus: Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ei puhunut totta hakkuukohussa – lue kattava asiantuntijaselvitys!

Asiantuntijat, dokumentit ja tuore satelliittikuva paljastavat Sofia Virran antaneen julkisuuteen väärää tietoa Atte-rakkaan hakkuukohussa.

www.seiska.fi

 

[Jage]

Omasta puolestani voidaan vaikka lakkauttaa liitot, niin pääsevät vapaa matkustajatkin kokemaan minkälaista se elämä on silloin.

Onhan tuo oikeasti aika koomista että meillä, maassa missä verotetaan kaikkea, olisi joku/jokin vapaamatkustaja ns. pyhä lehmä johon ei saisi kajota. Sitten maalaillaan piruja seinille kuinka nyt liitot heikkenee.

Ihan niin kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset olisivat jokin onni ja autuus (jippii, alle 2% yleiskorotus wavawoom!). Normaalisti omaa palkkaa neuvotellaan lisää enemmän tai vähemmän kun vaihdetaan työpaikkaa.

 

[Gespard]

Ihan niin kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset olisivat jokin onni ja autuus (jippii, alle 2% yleiskorotus wavawoom!). Normaalisti omaa palkkaa neuvotellaan lisää enemmän tai vähemmän kun vaihdetaan työpaikkaa.

Eikö tämä nyt ole vähän vittuilua matala-palkka aloille? Niillähän ne hurraa eniten kun saavat korotuksia. Ne jotka tienaa muutenkin 3k+€ ei niin väliä, mutta näille lähemmäs 2000€ tienaaville on merkitystä vähälläkin. Ja kokemuksella saa niissä hommissa hyvin vähän extraa.

 

[Köntsä-Ana]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

 

[jarppi83]

Eikö tämä nyt ole vähän vittuilua matala-palkka aloille? Niillähän ne hurraa eniten kun saavat korotuksia. Ne jotka tienaa muutenkin 3k+€ ei niin väliä, mutta näille lähemmäs 2000€ tienaaville on merkitystä vähälläkin. Ja kokemuksella saa niissä hommissa hyvin vähän extraa.

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

 

[antti-x]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

Liiton maksut vaihtelee aika paljon, AKT:lla 1,6% bruttopalkasta. Lääkäriliitto 484€. Farmasialiitto 39€/kk sis kassan. Rakennusliitto 25€/kk. Teollisuusliitto 1%. Eläinlääkäriliitto 1,39% verotuksen ansiotuloista(usein ovat yrittäjiä). PAM 1,5% palkasta. Amattiliitto Pro 1,25%, max 49/kk. Skaala on laja mutta prosentuaalisesti vähiten näistä listatuista maksaa lääkärit, eniten AKT:n jäsenet (jotka kyllä lakkokassaa tarvitseekin). 90 000€ brutto ahtaaja maksaa 1440€.
edit: työttömyyskassojen maksut on sen kympeistä alle 200 euroon vuodessa.

edit2: Juristiliitto ja Insinööriliitto ovat kanssa halpoja, mutta lentäjäliiton 14€/kk taitaa olla halvin mitä on tullut vastaan. Se ei tosin sisällä työttömyyskassaa.

 

[JCSH]

Joo, menee samaan sarjaan kuin polttomoottorit pitää kieltää,samaan aikaan vihreät poliitikot postaa kuvia lentokoneesta matkalla maapallon toiselle puolelle viettämään rantalomaa.

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata. E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

 

[UPC]

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata. E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

Polttomoottoreita tarvitsee vähätuloiset työssä käyvät, kun taas lentomatkustelu lomakohteisiin on ns. turhuutta ilmaston kannalta, varsinkin kun lomailijat on vihreiden edustajia jotka saarnasivat ilmaston lämpenemistä vastaan.

Ei kannattais saarnata semmoista mitä vastaan itse toimii kaiken aikaa.

 

[Paapaa]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin, kertovat Helsingin Sanomien asiasta perillä olevat lähteet. Yritysten ja yhteisöjen tuloksesta kannettava vero on nykyisin 20 prosenttia.

Sunnuntaina lähteistä arvioitiin, että todennäköisesti hallitus esittää yhteisöveron keventämistä kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta myös kolmen prosenttiyksikön kevennys 17 prosenttiin on mahdollinen.
[...]
Yhteisöveroa keventämällä hallitus pyrkii vauhdittamaan Suomen pitkään laahannutta talouskasvua.

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

 

[draco76]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

Hallitus tietää itsekin, että tappiota tuossa tulee. Tavallaan huijausta tuo, että ei lisää velanoton tarvetta, kun leikataan muualta. Valtio nostamassa enemmän velkaa, joten tuo melkein puoli miljardia on pois velanoton kasvun pienentämisestä.

Valtiovarainministeriö on aiemmin arvioinut, että yhteisöveron keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentäisi verotuottoa staattisesti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Päätöksen ennakoidun talouskasvua kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi lovi jää kuitenkin ministeriön arvion mukaan pienemmäksi.

Hallitus aikoo tehdä veronkevennyksen rahoittamiseksi leikkauksia ja veronkiristyksiä, jottei päätös kasvattaisi velanoton tarvetta. Helsingin Sanomien lähteet arvioivat, ettei yhteisöveroa kannata keventää vain yhdellä prosenttiyksiköllä, koska se ei olisi riittävän voimakas toimi kasvun tukemiseksi.

Voidi miettiä, olisiko summa käytetty tehokkaammin elvytyksenä. Työttömyys on kasvanut reilusti, eikä tuo tuskin vaikuta työttömyyteen mainittavasti.

 

[Köntsä-Ana]

Onkohan tuolla muutamalla prosentilla kuinka paljon merkitystä? Olisi samantien laskettu johonkin 10 prossaan. Se voisi jo alkaa firmoja kiinnostamaan.

 

[asddsa]

Hallitus tietää itsekin, että tappiota tuossa tulee. Tavallaan huijausta tuo, että ei lisää velanoton tarvetta, kun leikataan muualta. Valtio nostamassa enemmän velkaa, joten tuo melkein puoli miljardia on pois velanoton kasvun pienentämisestä.

Voidi miettiä, olisiko summa käytetty tehokkaammin elvytyksenä. Työttömyys on kasvanut reilusti, eikä tuo tuskin vaikuta työttömyyteen mainittavasti.

Tällä varmaankin tavoitellaan pidemmän aikavälin hyötyä ns. dynaamisten vaikutusten kautta.

 

[draco76]

Tällä varmaankin tavoitellaan pidemmän aikavälin hyötyä ns. dynaamisten vaikutusten kautta.

Onko niistä luotettavaa arviota vai perustuuko kaikki ideologiselle toiveelle? Tuo muutos on pieni houkuttavuuden kannalta, ei tuolla veroparatiisiksi päästä. Olisiko parempi idea kohdentaa alennus jollekin tietylle alalle, jolla houkuteltaisiin ulkomaalaisia pääomia? Meillä on halpaa sähköä, joten voitaisiin etsoä synergiaa sen kanssa. Toinen on harvinaiset maametallit, joita voisi hyödyntää.

 

[JLM]

Lähtökohtaisesti matalammalla yhteisöverolla houkutellaan ulkomaisia yrityksiä maahan ja se on tehty menestyksekkäästi mm. Irlannissa. Toki sillä on myös kääntöpuolensa, Irlannissa ongelmana on esim. asuntojen hintojen räjähdysmäinen nousu kun tulijoita on ollut niin paljon ja toki se sitten muuttaa maata muillakin tavoilla, mitkä eivät ole välttämättä ihan tervetulleita kulttuurin säilymisen kannalta. Pitäisikö valtiovallan sitten päättää jotain painopistealueita, niin en tiedä siitä sitten. Kysymys on millä osaamisella, ymmärryksellä ja kriteereillä niin tehtäisiin? Mikä on se todennäköisyys että poliittise broilerit osaavat valita ne voittavat alat? Toki niiden investointien saaminen tänne vaatii muiltakin osin ennustettavaa toimintaympäristöä - esimerkiksi ideat pääomaverojen kiristämisestä eivät ole investointeja, saati sitten kotimaisen pääoman karttumisen kannalta voittava kortti. Lakkoherkkyyden osalta on jo yritetty tehdä periaatteessa ihan oikeita asioita.

 

[antti-x]

Paha mennä sanomaan onko pudotus pitkän päälle järkevä vai eikö, mutta on se konkreettinen 10% leikkaus siihen veroon ja johtaa siihen että Suomessa on lähes kaikkiin alueen kilpailijamaihin verrattuna matalampi yritysvero (Itämerellä vain Liettualla matalampi), minkä voisi kuvitella olevan olennainen vetovoimatekijä.

 

[Timo 2]

Paha mennä sanomaan onko pudotus pitkän päälle järkevä vai eikö, mutta on se konkreettinen 10% leikkaus siihen veroon ja johtaa siihen että Suomessa on lähes kaikkiin alueen kilpailijamaihin verrattuna matalampi yritysvero (Itämerellä vain Liettualla matalampi), minkä voisi kuvitella olevan olennainen vetovoimatekijä.

En jaksa uskoa että investoinnit on olleet yhteisöverosta kiinni.

 

[antti-x]

En jaksa uskoa että investoinnit on olleet yhteisöverosta kiinni.

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

 

[Timo 2]

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

Paljon arvuuttelua. En jaksa todellakaan uskoa että sen yhteisöveron alennuksen takia saadaan se investointi. Verojahan on laskettu jo 30% 20% ja sen veroalen dynaamiset vaikutukset ei olleet lähelläkään mitä lupailtiin. Valtiolla on rahat tiukassa, niin ei tässä tilanteessa ole varaa laskea.

 

[asddsa]

En kyllä aina oikein ymmärrä miksi niin moni tuntuu kiistävän sen tosiasian, että verotus monen muun asian tavoin voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

 

[Timo 2]

En kyllä aina oikein ymmärrä miksi niin moni tuntuu kiistävän sen tosiasian, että verotus monen muun asian tavoin voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Kyllä, mutta edelleen ne kuuluisat dynaamiset vaikutukset ei ole niin suuria kuin moni kuvittelee ja lobbaa niiden olevan. Jos et sattunut huomaamaan, valtion alijäämä on lähemmäs 15 mrd euroa vuodessa.

 

[eGe]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

 

[antti-x]

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

Totta, perus pääomaveroon en ehkä koskisi koska se on suht korkea muihin maihin verrattuna, mutta verohelpotuksia huojennetussa osingossa yms. vosi purkaa niin että OY:sta voittojen kotiuttaminen ei olisi ainakaan nykyistä matalammin verotettua kokonaisuudessaan (sis yhteisövero ja osinkojen verotus) . Verotus joka kannustaa entistä enemmän pitämään omistukset sisällä firmassa ja kasvattamaan yritystä, olisi suotavaa.

 

[Paapaa]

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

Joo, tuota voisi ehdottomasti harkita. Ehkä niin että muutettaisiin verotusta investointeja tai palkkaamista kannustavampaan suuntaan. Nyt listaamattomien verotus vähän hassusti kannustaa hilloamaan pääomaa taseeseen jotta voi maksaa hyvin kevyesti verotettuja osinkoja ulos. Juuri avattiin tutun osakeyhtiölle tili Nordnetiin, jotta voi sijoittaa taseen varat, jonka seurauksena matemaattinen arvo ei laske ja saadaan silti hillot tuottamaan. No, investointi sekin, mutta ei ehkä sellainen joka kauheasti Suomen kansantaloutta ainakaan suoraan piristää (koska raha menee johonkin maailma-ETF:ään).

Muutoinkin musta olisi parempi että listaamattomien ja listattujen verotus olisi lähempänä toisiaan ja kynnys listautua ja kasvaa voimakkaasti olisi paljon nykyistä matalampi. Nyt pörssiin aikovan perheyhtiön verotus kiristyy voimakkaasti, mikä saattaa taas kerran olla merkittävä este kasvulle. Päinvastoin, verotus saisi jopa keventyä siksi että yritys pyrkii kasvamaan. Tai ainakin pysyä neutraalina.

Lähtökohtaisesti matalammalla yhteisöverolla houkutellaan ulkomaisia yrityksiä maahan

Eikä vain ulkomaisia yrityksiä, vaan se tekee myös ihan kotimaisesta yrittämisestä kannattavampaa ja kannustaa lisää suomalaisa aloittamaan yrittämisen. Ei 2%-yks. muutos tietenkään kovin massiivinen ole, mutta pieni piristys kuitenkin. Vastavoimana sitten verokannan lasku joka huonoimmillaan vähentää verokertymää ainakin lyhyellä aikavälillä.

sen veroalen dynaamiset vaikutukset ei olleet lähelläkään mitä lupailtiin

Tossa edellisessä verokannan laskussa 20%:iin tehtiin samalla myös kiristys osinkoverotukseen, joka söi niitä hyötyjä. Ja ainakin VATT:n tarkastelussa jätettiin kokonaan isot yritykset pois tarkastelusta. Muutoinkaan ei olla ihan yksimielisiä siitä, osataanko niitä hyötyjä edes laskea oikein (enkä väitä että se olisi helppoa):

Tässä muistiossa tarkastellaan kirjallisuudessa noudatettavaa tapaa arvioida yhteisöveromuutoksen vaikutukset taloudessa. Päähavainto on, että tapa on puutteellinen, koska siinä tarkastellaan pelkästään yritysten reaktioita veronalennukseen. Laskelman täydentäminen muun talouden reaktioilla paljastaa merkittäviä uusia veronalennuksen taloudellisia hyötyjä.

Laskelman perusteella voidaan jopa väittää, että yhteisöveron lasku ei maksa mitään julkiselle sektorille mutta hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä talouskasvun muodossa. Vaikutus ei ole välitön, ja niihin liittyviä epävarmuuksia tarkastellaan muistion lopuksi.

Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa

Taloustieteilijöiden yleinen tapa laskea yhteisöveron vaikutuksia talouteen on puutteellinen. Yhteisöveron lasku todennäköisesti maksaa itsensä takaisin julkiselle sektorille, kun mu

www.etla.fi

Mutta mielenkiintoista lukea, onko tästä nyt ehdotetusta (huhutusta) verokannan laskusta tehty laskelmia ja millaisia.

 

[eGe]

Joo, tuota voisi ehdottomasti harkita. Ehkä niin että muutettaisiin verotusta investointeja tai palkkaamista kannustavampaan suuntaan. Nyt listaamattomien verotus vähän hassusti kannustaa hilloamaan pääomaa taseeseen jotta voi maksaa hyvin kevyesti verotettuja osinkoja ulos. Juuri avattiin tutun osakeyhtiölle tili Nordnetiin, jotta voi sijoittaa taseen varat, jonka seurauksena matemaattinen arvo ei laske ja saadaan silti hillot tuottamaan. No, investointi sekin, mutta ei ehkä sellainen joka kauheasti Suomen kansantaloutta ainakaan suoraan piristää (koska raha menee johonkin maailma-ETF:ään).

Muutoinkin musta olisi parempi että listaamattomien ja listattujen verotus olisi lähempänä toisiaan ja kynnys listautua ja kasvaa voimakkaasti olisi paljon nykyistä matalampi. Nyt pörssiin aikovan perheyhtiön verotus kiristyy voimakkaasti, mikä saattaa taas kerran olla merkittävä este kasvulle. Päinvastoin, verotus saisi jopa keventyä siksi että yritys pyrkii kasvamaan. Tai ainakin pysyä neutraalina.

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja. Muutama vuosi sitten oli mahdollista tehdä tuplavähennys laitehankinnoista mutta siitä ei ole hirveämmin näkynyt mainintaa, että oliko siitä mitään hyötyä kenellekään. Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja? Yhtiöverotuksen keventäminen sen sijaan jättää hieman lisäpuskuria mikä helpottaa henkisesti investointien (hankintojen ja palkkauksen) tekemistä.

On noissa taseen varojen sijoittamisissa se plussapuoli, että yrittäjille kertyy väkisinkin pahan päivän varaa. Yrittäjillä kun ei ole mitään sosiaalista turvaverkkoa niin on hyvä, että heitä kannustetaan sitten edes säästämään itse jotain puskuria. Tuokaan ei tietysti auta kuin ihan pienimpien yritysten kanssa mutta niitähän tämä maa taitaa olla pullollaan nykyisellään. Itse olen samassa kelkassa mukana, ja ihan rehellisesti sanottuna tuo kerrytetty puskuri on tuonut ihan mielettömästi mielenrauhaa maailman myllerryksessä ja sen myötä on uskaltanut rakentaa omaa elämää eteenpäin. Ilman säästöjä olisin melko varmasti itsekin jättänyt kaikki talohankinnat sun muut investoinnit tekemättä mikä ei sitten taas isossa kuvassa ole hyvä asia taloudelle lainkaan. Palkansaajana voisi vastaavasti laskea ansiosidonnaisen ja kevyempien säästöjen varaan.

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia. Listaamaton yrityshän saa puuhastella pitkälti omilla tavoillaan bisnestä siinä missä pörssilistattu firma joutuu taiteilemaan sijoittajaviestinnän kanssa, pitämään huolen oikeantasoisesta viestinnästä, huolehtimaan sisäpiirin kauppojen rehellisyydestä ja sitä rataa. En ihmettele, jos tuohon lähteminen on melko korkean kynnyksen takana muuten hyvin toimivalla perheyrityksellä.

 

[Paapaa]

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja.

Eivät keinot välttämättä tuohon lopu. Esim. T&K:lle on tehty lisävähennys, jossa saa vähentää tulosta normaalia enemmän T&K-menojen suhteessa tietyin edellytyksin ja rajoittein. Tuollaisia veroporkkanoita voisi keksiä lisää jollain kohdennuksella. Raha on usein aika hyvä motivoija. Toki kaikki yritykselle kohdistetut verokevennykset kohtaavat voimakasta vastustusta vasemmalta: "Missä on oikeudenmukaisuus!?" on tuttu huuto jos pyritään lisäämään yritysten kilpailukykyä.

Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja

Mutta se osinkoverotuksen ero onkin sitten todella merkittävä. Mm. Soininvaara kirjoitti tästä jo yli 10v sitten (olikohan juuri 2014 kun verotusta muutettiin):

Oletetaan, että yrityksellä on loistava laajenemisidea, jonka toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisää pääomaa. Suvun ei kannata panna yritystä pörssiin, koska verotus nousee yli puolitoistakertaseksi.

Miksi perheyritykset eivät kasva?

www.soininvaara.fi

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia.

Tämäkin varmasti vaikuttaa. First north keventää raportointivelvollisuutta ja jos oikein muistan, ollaan velvollisuuksia karsimassa EU-tasolla yhä lisää. Mutta en muista yksityiskohtia, sillä törmäsin tähän jossain podcastissa. Paras olisi jos listautumisessa kevennettäisiin sekä verotusta että byrokratiaa.

 

[jarskii-]

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

 

[Paapaa]

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

 

[JLM]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

 

[samiv]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

On muuten pieni. Vaimo on lähihoitaja ja sen jäsenmaksut (liitto+kassa) on yli 400€ tälle vuotta.

Itse kuulun vain kassaan ja maksan 63€ tälle vuotta

 

[ikuhappy]

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

Onhan se jos oma liksa on lähemmäs kahta - muistan vielä itsekin miten "herroiksi" 10v sitten eli kun palkka nousi parissa vuodessa 2k€->3k€.

Ja onhan verottajankin mielestä kaikki 2k€ ylittävä luksusta kun marginaalivero (sis. veroluonteiset maksut) nousee siinä kohtaa 40% yli...

 

[jarskii-]

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

Miksi ei tehtäisi sitten sellaisia ratkaisuja jotka kannustaisi investointeihin eli muutetaan verotus että jos tilikauden tuotot jätetään yritykseen niin niistä ei makseta yhteisöveroa vasta kuin ne nostetaan sieltä ja jos investoidaan niin jää verovapaaksi? Nyt halutaan laskea yhteisöveroa enkä kyllä ihan heti keksi miten tämä nostaisi investointeja koska eihän tämä kannusta siihen vaan vaikuttaa suoraan omistajien osinkojen määrään. Ulkomaisia yrityksiä ei myöskään saada koska ne suomen voitot kikkailaan nollaan veroparatiisien avulla.

 

[jarskii-]

Liiton maksut vaihtelee aika paljon, AKT:lla 1,6% bruttopalkasta. Lääkäriliitto 484€. Farmasialiitto 39€/kk sis kassan. Rakennusliitto 25€/kk. Teollisuusliitto 1%. Eläinlääkäriliitto 1,39% verotuksen ansiotuloista(usein ovat yrittäjiä). PAM 1,5% palkasta. Amattiliitto Pro 1,25%, max 49/kk. Skaala on laja mutta prosentuaalisesti vähiten näistä listatuista maksaa lääkärit, eniten AKT:n jäsenet (jotka kyllä lakkokassaa tarvitseekin). 90 000€ brutto ahtaaja maksaa 1440€.
edit: työttömyyskassojen maksut on sen kympeistä alle 200 euroon vuodessa.

Kannattaa muistaa että AKT:lla on myös muitaki kuin ahtaajia jäseninä. Itse ajan yhdistelmää ja viime vuoden jäsenmaksut oli 750e ja tästä kun nohevat osaa laskea sitten vuosiansion Mut joo prosentuaalisesti kyllä maksetaan kohtalaisen paljon ja rahallisesti aika paljon moneen muuhun verrattuna

 

[jarskii-]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Ja pointtini ei ollut vain yhteisövero vain laajempi näkökanta Nykyinen hallitus tykkää käyttää ruotsin mallia monessa asiasssa mutta todellisuudessa sieltä otetaan ne mitä EK haluaa eikä vaan laajemmin jolloin vaikutus olis hyvä kaikille ja eihän tämä tule oikeasti toimimaan valtiontalouden suhteen vaan ainoastaan EK:n jäsenistön eduksi.