Kotimaan politiikka

[eGe]

Joo, tuota voisi ehdottomasti harkita. Ehkä niin että muutettaisiin verotusta investointeja tai palkkaamista kannustavampaan suuntaan. Nyt listaamattomien verotus vähän hassusti kannustaa hilloamaan pääomaa taseeseen jotta voi maksaa hyvin kevyesti verotettuja osinkoja ulos. Juuri avattiin tutun osakeyhtiölle tili Nordnetiin, jotta voi sijoittaa taseen varat, jonka seurauksena matemaattinen arvo ei laske ja saadaan silti hillot tuottamaan. No, investointi sekin, mutta ei ehkä sellainen joka kauheasti Suomen kansantaloutta ainakaan suoraan piristää (koska raha menee johonkin maailma-ETF:ään).

Muutoinkin musta olisi parempi että listaamattomien ja listattujen verotus olisi lähempänä toisiaan ja kynnys listautua ja kasvaa voimakkaasti olisi paljon nykyistä matalampi. Nyt pörssiin aikovan perheyhtiön verotus kiristyy voimakkaasti, mikä saattaa taas kerran olla merkittävä este kasvulle. Päinvastoin, verotus saisi jopa keventyä siksi että yritys pyrkii kasvamaan. Tai ainakin pysyä neutraalina.

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja. Muutama vuosi sitten oli mahdollista tehdä tuplavähennys laitehankinnoista mutta siitä ei ole hirveämmin näkynyt mainintaa, että oliko siitä mitään hyötyä kenellekään. Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja? Yhtiöverotuksen keventäminen sen sijaan jättää hieman lisäpuskuria mikä helpottaa henkisesti investointien (hankintojen ja palkkauksen) tekemistä.

On noissa taseen varojen sijoittamisissa se plussapuoli, että yrittäjille kertyy väkisinkin pahan päivän varaa. Yrittäjillä kun ei ole mitään sosiaalista turvaverkkoa niin on hyvä, että heitä kannustetaan sitten edes säästämään itse jotain puskuria. Tuokaan ei tietysti auta kuin ihan pienimpien yritysten kanssa mutta niitähän tämä maa taitaa olla pullollaan nykyisellään. Itse olen samassa kelkassa mukana, ja ihan rehellisesti sanottuna tuo kerrytetty puskuri on tuonut ihan mielettömästi mielenrauhaa maailman myllerryksessä ja sen myötä on uskaltanut rakentaa omaa elämää eteenpäin. Ilman säästöjä olisin melko varmasti itsekin jättänyt kaikki talohankinnat sun muut investoinnit tekemättä mikä ei sitten taas isossa kuvassa ole hyvä asia taloudelle lainkaan. Palkansaajana voisi vastaavasti laskea ansiosidonnaisen ja kevyempien säästöjen varaan.

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia. Listaamaton yrityshän saa puuhastella pitkälti omilla tavoillaan bisnestä siinä missä pörssilistattu firma joutuu taiteilemaan sijoittajaviestinnän kanssa, pitämään huolen oikeantasoisesta viestinnästä, huolehtimaan sisäpiirin kauppojen rehellisyydestä ja sitä rataa. En ihmettele, jos tuohon lähteminen on melko korkean kynnyksen takana muuten hyvin toimivalla perheyrityksellä.

 

[Paapaa]

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja.

Eivät keinot välttämättä tuohon lopu. Esim. T&K:lle on tehty lisävähennys, jossa saa vähentää tulosta normaalia enemmän T&K-menojen suhteessa tietyin edellytyksin ja rajoittein. Tuollaisia veroporkkanoita voisi keksiä lisää jollain kohdennuksella. Raha on usein aika hyvä motivoija. Toki kaikki yritykselle kohdistetut verokevennykset kohtaavat voimakasta vastustusta vasemmalta: "Missä on oikeudenmukaisuus!?" on tuttu huuto jos pyritään lisäämään yritysten kilpailukykyä.

Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja

Mutta se osinkoverotuksen ero onkin sitten todella merkittävä. Mm. Soininvaara kirjoitti tästä jo yli 10v sitten (olikohan juuri 2014 kun verotusta muutettiin):

Oletetaan, että yrityksellä on loistava laajenemisidea, jonka toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisää pääomaa. Suvun ei kannata panna yritystä pörssiin, koska verotus nousee yli puolitoistakertaseksi.

Miksi perheyritykset eivät kasva?

www.soininvaara.fi

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia.

Tämäkin varmasti vaikuttaa. First north keventää raportointivelvollisuutta ja jos oikein muistan, ollaan velvollisuuksia karsimassa EU-tasolla yhä lisää. Mutta en muista yksityiskohtia, sillä törmäsin tähän jossain podcastissa. Paras olisi jos listautumisessa kevennettäisiin sekä verotusta että byrokratiaa.

 

[jarskii-]

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

 

[Paapaa]

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

 

[JLM]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

 

[samiv]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

On muuten pieni. Vaimo on lähihoitaja ja sen jäsenmaksut (liitto+kassa) on yli 400€ tälle vuotta.

Itse kuulun vain kassaan ja maksan 63€ tälle vuotta

 

[ikuhappy]

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

Onhan se jos oma liksa on lähemmäs kahta - muistan vielä itsekin miten "herroiksi" 10v sitten eli kun palkka nousi parissa vuodessa 2k€->3k€.

Ja onhan verottajankin mielestä kaikki 2k€ ylittävä luksusta kun marginaalivero (sis. veroluonteiset maksut) nousee siinä kohtaa 40% yli...

 

[jarskii-]

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

Miksi ei tehtäisi sitten sellaisia ratkaisuja jotka kannustaisi investointeihin eli muutetaan verotus että jos tilikauden tuotot jätetään yritykseen niin niistä ei makseta yhteisöveroa vasta kuin ne nostetaan sieltä ja jos investoidaan niin jää verovapaaksi? Nyt halutaan laskea yhteisöveroa enkä kyllä ihan heti keksi miten tämä nostaisi investointeja koska eihän tämä kannusta siihen vaan vaikuttaa suoraan omistajien osinkojen määrään. Ulkomaisia yrityksiä ei myöskään saada koska ne suomen voitot kikkailaan nollaan veroparatiisien avulla.

 

[jarskii-]

Liiton maksut vaihtelee aika paljon, AKT:lla 1,6% bruttopalkasta. Lääkäriliitto 484€. Farmasialiitto 39€/kk sis kassan. Rakennusliitto 25€/kk. Teollisuusliitto 1%. Eläinlääkäriliitto 1,39% verotuksen ansiotuloista(usein ovat yrittäjiä). PAM 1,5% palkasta. Amattiliitto Pro 1,25%, max 49/kk. Skaala on laja mutta prosentuaalisesti vähiten näistä listatuista maksaa lääkärit, eniten AKT:n jäsenet (jotka kyllä lakkokassaa tarvitseekin). 90 000€ brutto ahtaaja maksaa 1440€.
edit: työttömyyskassojen maksut on sen kympeistä alle 200 euroon vuodessa.

Kannattaa muistaa että AKT:lla on myös muitaki kuin ahtaajia jäseninä. Itse ajan yhdistelmää ja viime vuoden jäsenmaksut oli 750e ja tästä kun nohevat osaa laskea sitten vuosiansion Mut joo prosentuaalisesti kyllä maksetaan kohtalaisen paljon ja rahallisesti aika paljon moneen muuhun verrattuna

 

[jarskii-]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Ja pointtini ei ollut vain yhteisövero vain laajempi näkökanta Nykyinen hallitus tykkää käyttää ruotsin mallia monessa asiasssa mutta todellisuudessa sieltä otetaan ne mitä EK haluaa eikä vaan laajemmin jolloin vaikutus olis hyvä kaikille ja eihän tämä tule oikeasti toimimaan valtiontalouden suhteen vaan ainoastaan EK:n jäsenistön eduksi.

 

[vienna]

Kannattaa muistaa että AKT:lla on myös muitaki kuin ahtaajia jäseninä. Itse ajan yhdistelmää ja viime vuoden jäsenmaksut oli 750e ja tästä kun nohevat osaa laskea sitten vuosiansion Mut joo prosentuaalisesti kyllä maksetaan kohtalaisen paljon ja rahallisesti aika paljon moneen muuhun verrattuna

Toisaalta rahoille saanee vastinetta, koska AKT on ollut varsin aktiivinen ammattiliitto lakkoilemaan sekä vaatimaan kunnon palkankorotuksia pöytään. Eli miesvaltainen liitto, joka ei anna yrityksien liikaa ryttyillä palkkaneuvotteluissa.

Pidätkö AKT:n jäsenyydestä ja työmarkkinatoimista, vai oletko harkinnut pelkkää kassaa, kuten YTK:ta?

 

[3dfx]

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

Kyllä se mun mielestäni ainakin on iso palkka ihan välittämättä siitä mitä pajunköyttä suomalaisille kaikenlaisissa mediaanitulotilastoissa yritetään syöttää.

 

[3dfx]

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

Suomessa on aivan tolkuttomat kulutusverot mitkä syö senkin vähän hyödyn mitä palkankorotuksista saa käteen. Kun sillä lisärahalla ei saa yhtään mitään. Ihan eka steppi olisi laskea niitä eikä nostaa, mitä tämä hallitus idioottimaisuudessaan teki, jolloin se mahdollistaisi kaikille suuremman kulutuksen mikä taas parantaisi monenlaisten yritysten mahdollisuuksia myydä tuotteitaan tai palveluitaan.

Jotenkin tästä puolesta keskustelu on suomessa ihan kaikkien kansanterveystrollien sun muiden ilmastotrollaajien hallussa ja mihinkään niitä ei lasketa. Alv korotus sun muut kulutusverojen korotukset meni ilman sen ihmeempää mutinaa läpi, mikä on ihan käsittämätön juttu, nyt sitte kauhee mutina jostain "rikkaiden verojen" alentamisista.

 

[3dfx]

Miksi ei tehtäisi sitten sellaisia ratkaisuja jotka kannustaisi investointeihin eli muutetaan verotus että jos tilikauden tuotot jätetään yritykseen niin niistä ei makseta yhteisöveroa vasta kuin ne nostetaan sieltä ja jos investoidaan niin jää verovapaaksi? Nyt halutaan laskea yhteisöveroa enkä kyllä ihan heti keksi miten tämä nostaisi investointeja koska eihän tämä kannusta siihen vaan vaikuttaa suoraan omistajien osinkojen määrään. Ulkomaisia yrityksiä ei myöskään saada koska ne suomen voitot kikkailaan nollaan veroparatiisien avulla.

Tuo on hyvin eriskummallinen toimintatapa maailman mittakaavassa, yleisesti kai yhteisöveroa kuitenkin on vaikeampi kiertää mitä tuloveroja jolloin monet maat yhteisöveroja haluaa pitää. Edes irlanti ei ole sitä poistanut kokonaan missään vaiheessa.

 

[draco76]

Hallituksen toimet | Taloustieteilijät varoittavat: Yhteisöveron keventäminen kiihdyttäisi Suomen velkaantumista

Hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 20 prosentista 17–18 prosenttiin.

www.hs.fi

Yhteisöveron seurannaisvaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan pienet hyvien vaikutusten osalta ja käytännössä tuo johtaa suurempaan velkaan ja pitkällä tähtäimellä korkomenot ovat isot.

Artikkelissa pyydetään lisäksi tarttumaan tulonmuutto-ongelmaan, eli ansiotulojen muuttamisesta kevyemmin verotettuun pääomatuloihin.

 

[jarskii-]

Toisaalta rahoille saanee vastinetta, koska AKT on ollut varsin aktiivinen ammattiliitto lakkoilemaan sekä vaatimaan kunnon palkankorotuksia pöytään. Eli miesvaltainen liitto, joka ei anna yrityksien liikaa ryttyillä palkkaneuvotteluissa.

Pidätkö AKT:n jäsenyydestä ja työmarkkinatoimista, vai oletko harkinnut pelkkää kassaa, kuten YTK:ta?

Ai kuljetusala varsin aktiivinen lakkoilemaan? Nuo lakot kuljetuspuolella on ollut vähän silleen että niiden ainoa vaikutus on ollut neuvotteluosapuolten huulet on vaan rohtunu siitä lepattamisesta. AKT:n pamput kehuu kuinka saatiin tuloksia tällä ja ALT(muistaakseni toinen osapuoli) huutelee kuinka tällä tehtiin isoja vahinkoja taloudella. No todellisuus niistä kahden päivän lakoista on se että rahdit ajeltiin kolme neljä päivää etukäteen isompina määrinä ja sit jälkeen korjattiin pari päivää eli päiväkohtaisesti karkeasti 10% enemmän liikkui tavaraa plus se mitä lakon aikana(näihin ei kuulu sit kaikki) sekä tehtaat muutti toimituspäiviä. Tälle neuvottelukierrokselle ei onneksi tarvinu tuota pelleilyä onneksi katsoa kun asiat meni vientiteollisuuden korotuksilla ja muutamilla lisäyksillä sopimuksiin mitä hallitus lakia heikensi.

Kaukana on ne Rädyn aikaiset työtaistelut millä oikeasti olisi merkitystä neuvotteluihin ja tämä nykyinen on pelkkää teatteria eli molemmat osapuolet tulee ison nipun kanssa ehdotusmuutoksia työehtosopimuksiin ja sit niitä karsitaan vuoronperään pöydässä ja palkankorotukset on sit tuota linjaa mitä muillaki aloilla.

Kassn jäsenyyteen siirtyminen oli toki lähellä aluetoimijan takia mutta se on vaihtanu työnantajaa mutta ytk:hon en todellakaan liity koska se on yksi tapa työnantajien keskusjärjestön puolella millä yritetään heikentää ammattiyhdistyksen voimaa ja toisaalta niillä on ihan järkyttävää kuraa esim lakipalvelut

edit: Ja kuljetuspuolen järjestäytymisaste on heikko ja osasyynä juuri työ jäsenmaksun osuus. Jengi ajattelee että AKT=ahtaajat vaikka näin ei todellisuus ole. Ahtaajilla on hiton kova järjestäytymisaste jonka takia on neuvotteluvoimaa. Kuljetuspuolella iso ongelma on se että porukkaa on töissä jotka harjoittaa sitä tarhaiän haavetta ja melkein sama työehdoille kunhan saa ajaa hyvin varustelulla scanialla puukengät kopisten ja tässä sitten tulee pienten toimijoiden törkeys eli maksetaan tunti tunnista ilman lisiä kunhan tarjotaan kalusto millä on hienoa ajaa. Itselle on tärkeintä kuitenki työssä se että saan palkkaa millä elän ja työnantaja hoitaa omat velvoitteensa kuten itsekki

 

[renee]

Yhteisö- ja ansiotuloverojen laskemista kiinnostavampi on kuulla, että millä tämä rahoitetaan. Ainoa julkisuudessa ollut asia on ollut ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttaminen, mutta aika roposista kuitenkin puhutaan sen osalta.

Verovähennykset, etenkin ansiotuloverojen, ovat tietysti sekä kivoja että taloutta kiihdyttäviä, mutta rahoituspuoli mietityttää. Ei kai vaan sumuteta, eli rahoitetaan temppu kertaluonteisilla tuloilla, eli omaisuuden myynneillä, ja yliarvoidaan ne "dynaamiset vaikutukset", koska sille riville voi keksiä päästään sopivan luvun.

Huomenna ollaan varmaan viisaampia.

 

[Ninjin]

Hallituksen toimet | Taloustieteilijät varoittavat: Yhteisöveron keventäminen kiihdyttäisi Suomen velkaantumista

Hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 20 prosentista 17–18 prosenttiin.

www.hs.fi

Yhteisöveron seurannaisvaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan pienet hyvien vaikutusten osalta ja käytännössä tuo johtaa suurempaan velkaan ja pitkällä tähtäimellä korkomenot ovat isot.

Artikkelissa pyydetään lisäksi tarttumaan tulonmuutto-ongelmaan, eli ansiotulojen muuttamisesta kevyemmin verotettuun pääomatuloihin.

En tiedä sanoisinko tuota pääomatulojen verotusta "kevyeksi" 30 - 34% on aika kova prosentti jos ajattelee että sijoittaja ottaa kuitenkin riskin. Ei sitä ainakaan ole varaa nostaa, tuo on juuri se tapa jolla olen kerryttänyt varallisuuteni kesätöistä lähtien hiljalleen sijoittamalla ETF:iin pieniä summia aluksi ja isompia kun on edennyt uralla.

 

[hkultala]

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Höpöhöpö.

Meillä ei ole mitään korvaajaa polttomoottoreille siinä, että kesällä tuotettu energia voidaan käyttää tehokkasti liikenteeseen talvella.

Kun kesällä tuotetaan esim. aurinkovoimalla sähköä, tai tuulivoimalla enemmän sähköä kuin mitä kesällä kulutetaan(koska lämmitykseen ei kesällä sähköä kulu), helpoin tapa käyttää se talvella on muuttaa se synteettisiksi kemiallisiksi polttoaineiksi, ja polttaa ne synteettiset polttoaineet polttomoottorilla.

Polttomoottorikielto on todella typerä kielto, joka vaan estää uusituvan energian järkevää käyttöä.

Lisäksi riittävän toimintamatkan tarjoavat akut ovat aivan liian kalliita ja niiden valmistaminen kuluttaa aivan liikaa ympäristöä. Perusduunarilla ei vaan ole niihin järkevästi varaa.

Ja sähköautojen korjaaminen on myös liian hankalaa ja kallista.

Sähköautojen yleistyminen myös kalliimpien korjauskustannusten ja hankalamman korjattavuuden myötä johtaa vakuutusmaksujen kallistumiseen ja sen myötä autoilun kallistumiseen kaikilta, koska myös ei-sähköautolla ajavan vakuutuksista pitää pystyä makselemaan muiden sähköautoihin aiheutettuja (kalliita) vaurioita

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata.

Huomattava osa lentoliikenteestä voitaisiin korvata nopeilla junilla.

ja suurin osa lentoliikenteestä on turhaa luksusta.

Huomattavasta osasta lentoliikenteen päästöistä voitaisiin päästä eroon, kun vaan
1) rakennettaisiin nopeampia junayhteyksiä
2) verotettaisiin ilmailun päästöjä kunnolla, jotta
2a) Ihmiset valitsisivat junan lentokoneen sijaan silloin kuin mahdollista
2b) Ihmiset vähentäisivät turhaa lentoreissaamista kuten esim. viikonlopun kestäviä kaupunkilomia

Nykyinen veropolitiikka, tukipolitiikka ja VRn hinnoittelupolitiikka on vaan sellaista, että ihmiset matkustavat aivan liikaa esim. Lappiin lentämällä junan sijaan.

Ja tätä tosiaan pahentaa selvästi se, että poliittisin keinoin esim. kotimaan lentoliikennettä tuetaan, koska poliitikot itse haluavat matkustaa nopeasti Helsingistä kotiseudulleen viikonlopuksi.

E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

Niiden tuotanto on halpaa silloin kun on ylituotantoa energiasta (kesän aurinkoiset ja tuuliset päivät)

Ja näidenkin hintaan voidaan huomattavasti vaikuttaa vero- ja tukipolitiikalla.

Näiden tuotanto pitäisi tehdä asenteella, että niitä tehdään halvalla "ylijäämäenergialla", ja laitokset ajetaan seis kun halpaa ylimääräistä uusiutuvaa energiaa ei ole tarjolla, ei siten että näitä tuottavia laitoksia pyritään pitämään päällä 24/7.

 

[draco76]

Kun kesällä tuotetaan esim. aurinkovoimalla sähköä, tai tuulivoimalla enemmän sähköä kuin mitä kesällä kulutetaan(koska lämmitykseen ei kesällä sähköä kulu), helpoin tapa käyttää se talvella on muuttaa se synteettisiksi kemiallisiksi polttoaineiksi, ja polttaa ne synteettiset polttoaineet polttomoottorilla.

Miten nuo vertautuvat vetyautoihin? Muutoin kuin että voi käyttää jo olemassaolevissa autoissa. Tyhmänä kyselen, kun kuulin vasta nyt noista.

Vetyautot eivät ole edenneet. Halpa sähkö olisi parasta käyttää hyödyksi, mutta mikä jää hinbaksi verrattuna normibensa? Bensan hinta kun saisi pysyä alle kahden euron, mutta ehkä tuosta voisi joustaa jos saisi e-polttoaineiden tuotantoa sillä ylös.

Sähköautot ovat omalle kukkarolle vielä turhan kalliit. Autoiluun osamaksuineen menee se 6000e vuodessa 10tkm ajolla itselataavalla hybridillä.

 

[hkultala]

Miten nuo vertautuvat vetyautoihin? Muutoin kuin että voi käyttää jo olemassaolevissa autoissa. Tyhmänä kyselen, kun kuulin vasta nyt noista.

Vedyssä on parempi hyötysuhde, mutta vety on paljon hankalampaa ja kalliimpaa varastoida.

Synteettistä dieseliä voi varastoida äärimmäisen halvalla suuria määriä ja käyttää täysin kuin normaalia dieseliä dieselmoottorissa. Lisäksi se ei vaadi mitään uutta jakeluinfraa, koska maailma on täynnä huoltoasemia, joilla on säiliöt ja pumput dieselille.

Synteettistä metaania voi varastoida selvästi vetyä halvemmalla, mutta ei niin helpolla kuin dieseliä. Bensamoottorit voi kohtalaisen hintaiselle muunnoksella muuttaa polttamaan metaania, ei toimi ihan heittämällä, ja vaatii mm. erilaisen tankin.

Metaani vaatii myös jonkin verran uutta tankkausinfraa, mutta se tulee paljon halvemmaksi kuin vetyinfran rakentaminen, koska nestemäistä metaania ei tarvi jäähdyttää läheskään yhtä kylmäksi kuin vetyä ja mm. tiivisteiden teko metaanille on paljon helpompaa kuin vedylle.

Käsittääkseni tehokkaita prosesseja täysin synteettisen bensiinin tuottamiseen ei samalla tavalla ole kuin dieselille ja metaanille.

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan useimpiin moottoreihin pieniä muutoksia (käsittääkseni selvästi halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa, lähinnä tarvii varmistaa että kaikki tiivisteet ja putket kemiallisesti kestää etanolia, mutta ei tarvi mitään erityylisiä tankkeja tms. ). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.

Vetyautot eivät ole edenneet. Halpa sähkö olisi parasta käyttää hyödyksi, mutta mikä jää hinbaksi verrattuna normibensa? Bensan hinta kun saisi pysyä alle kahden euron, mutta ehkä tuosta voisi joustaa jos saisi e-polttoaineiden tuotantoa sillä ylös.

Vety on kallista ja hankalaa varastoida ja vaatii täysin uuden infran.

Hintaan vaikuttaa hyvin oleellisesti se, paljonko sitä verotetaan, Suomessahan normaalin bensan hinnasta on selvästi yli puolet veroa.

Jos miettii synteettisten polttoaineiden hintaa, niin niissä se hinta muodostuu käytännössä kahdesta asiasta:

1) Energian hinnasta
2) Tuotantolaitoksen hinnasta.

Energian hinnassa säästetään kun käytetään laitosta vain halvan energian aikana, mutta sitten tosin menee kauemmin että tuotantolaitoksen hinta saadaan kuoletettua, ja tuotantolaitoksen hinnan investointikustannus tuntuu pahemmin myytävän polttoaineen hinnassa.

Tässä pitäisi ehkä vaan tehdä poliittisia päätöksiä, että valtio tai EU investoisi firmoihiin jotka näitä tuotantolaitoksia rakentavat että saadaan niitä rakennettua jos muuten yksityiseltä puolelta rahoitusta ei löydy. Tai mahdollisesti sitoa näiden rakentaminen jotenkin esim. tuulivoiman rakentamiseen, että aina kun energiayhtiö rakentaa merkittävästi lisää tuulivoimaa, pitää samalla myös rakentaa laitokset joilla sen tuulivoiman tuulisen sään ylituotanto saadaan varastoon myöhempiä aikoja varten, ja tällainen synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen rakentaminen olisi yksi vaihtoehto tälle energian säilömiselle.


Poliittisestihan tuossa joitain vuosia sitten mokattiin ihan totaalisesti kun noilla syöttötariffeilla annettiin tuulivoimayhtiöille mahdollisuus saada markkinahintaa korkeampaa hintaa sähköstä silloin kun sähköstä on ylituotantoa, eikä kuitenkaan vaadittu mitään velvoitteita siitä että tuulivoimafirman pitäisi kyetä tuottamaan energiaa silloin kun siitä on oikeasti pulaa. Tällä oli hyvin suuri hintoja ja jopa itse sähköverkon toimintaakin epävakauttava vaikutus.

Eli poliittinen ohjaus (syöttötariffi) johti tässä sähkön hinnan epävakauteen.

Kun taas se, että tuulivoimafirmalle laitettaisiin velvoite energian säilömismenetelmien rakentamiseen taas johtaisi suurempaan vakauteen sähkönhinnoissa, kun tuulivoimafirma voisi myydä varastoimaansa energiaa myös ei-tuulisina päivinä.

 

[Gespard]

Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat peruttu - yhtiö pilasi maita vuosia

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti kaivosyhtiö Laiva Gold Oy:n ympäristöluvat, koska ympäristölupamääräysten rikkominen on aiheuttanut ympäristön pilaantumista.

yle.fi

Kaivosyhtiö on vuosien ajan rikkonut lupamääräyksiä, mistä on aiheutunut ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupamääräysten rikkominen on jatkunut useita vuosia.

Esimerkiksi maaperä ja pohjavesi ovat pilaantuneet lupien rikkomisen seurauksena.

Osasyynä lupamääräysten rikkomiseen on ollut kaivosyhtiön vaikea taloudellinen tilanne. Ympäristöneuvos Ilona Leinosen kertoo avin tiedotteessa, että ympäristöluvan peruuttaminen on melko harvinaista.

Kaivokset vaan jatkaa tuhotoimiaan, saakohan tuoltakaan laiva gold oy:ltä mitään rahoja puhdistamiseen. Ei sillä että ympäristöasiat edelleenkään olisi prioriteettilistalla.

 

[antti-x]

Vedyssä on parempi hyötysuhde, mutta vety on paljon hankalampaa ja kalliimpaa varastoida.

Synteettistä dieseliä voi varastoida äärimmäisen halvalla suuria määriä ja käyttää täysin kuin normaalia dieseliä dieselmoottorissa. Lisäksi se ei vaadi mitään uutta jakeluinfraa, koska maailma on täynnä huoltoasemia, joilla on säiliöt ja pumput dieselille.

Synteettistä metaania voi varastoida selvästi vetyä halvemmalla, mutta ei niin helpolla kuin dieseliä. Bensamoottorit voi kohtalaisen hintaiselle muunnoksella muuttaa polttamaan metaania, ei toimi ihan heittämällä.

Metaani vaatii myös jonkin verran uutta tankkausinfraa, mutta se tulee paljon halvemmaksi kuin vetyinfran rakentaminen, koska nestemäistä metaania ei tarvi jäähdyttää läheskään yhtä kylmäksi kuin vetyä ja mm. tiivisteiden teko metaanille on paljon helpompaa kuin vedylle.

Käsittääkseni tehokkaita prosesseja täysin synteettisen bensiinin tuottamiseen ei samalla tavalla ole kuin dieselille ja metaanille.

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan moottoriin pieniä muutoksia (käsittääkseni selävsti halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.


Vety on kallista ja hankalaa varastoida ja vaatii täysin uuden infran.

Ei liity varsinaisesti politiikkaan mutta joo vetyä ei oikeastaan kannata tuottaa siirreltäväksi tai enemmän varastoitavaksi, vaan se kannattaa muuntaa saman tien helpommin varastoitavaan muotoon ainakin ammoniakiksi. Jotta tosiaan vältytään uuden infran rakentamiselta ja lisäksi minimöidään päästöriskit, puhdas vety on aika raju kasvihuonekaasu päästessään karkuun.

 

[hkultala]

Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat peruttu - yhtiö pilasi maita vuosia

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti kaivosyhtiö Laiva Gold Oy:n ympäristöluvat, koska ympäristölupamääräysten rikkominen on aiheuttanut ympäristön pilaantumista.

yle.fi

Kaivokset vaan jatkaa tuhotoimiaan, saakohan tuoltakaan laiva gold oy:ltä mitään rahoja puhdistamiseen. Ei sillä että ympäristöasiat edelleenkään olisi prioriteettilistalla.

Ja firma on kanadalainen, vaikka tärkein kaivos on Suomessa.

Siinä, että ulkomaalaisten firmojen annetaan ryövätä Suomen uusiutumattomia luonnnonvaroja ei ole mitään järkeä.

Ja sitten yritys perustelee ympäristörikoksiaan huonolla taloudellisella tilanteella.

Taitaisi kuitenkin omistajalla Pilar Goldilla rahaa olla, emoyhtiöstä ei vaan pääomaa tytäryhtiölle anneta. Suunnitelma lienee että anneaan tytäryhtiön kaatua jolloin pääsee eroon sen veloista.

 

[jarskii-]

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan useimpiin moottoreihin pieniä muutoksia (käsittääkseni selvästi halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa, lähinnä tarvii varmistaa että kaikki tiivisteet ja putket kemiallisesti kestää etanolia, mutta ei tarvi mitään erityylisiä tankkeja tms. ). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.

Bioetanoli ei ole millään tavalla järkevä isossa mittakaavassa korvaamaan fossiilisia polttoaineita kestävässä kehityksessä. Tiettyyn rajaan asti toki sitä voidaan kestävästi tuottaa jätteistä mutta sitten kun jätteiden kierrätys on maksimissaan niin myöskään bioetanolin jakelun määrää ei voida lisätä kestävästi sen jälkeen eli jättäisin sen ison mittakaavan korvaajana pois tulevaisuuden näkymistä vaikka monelta osin onki hiton hyvää polttoainetta autoharrastajan näkökulmasta.

 

[hkultala]

Bioetanoli ei ole millään tavalla järkevä isossa mittakaavassa korvaamaan fossiilisia polttoaineita kestävässä kehityksessä. Tiettyyn rajaan asti toki sitä voidaan kestävästi tuottaa jätteistä mutta sitten kun jätteiden kierrätys on maksimissaan niin myöskään bioetanolin jakelun määrää ei voida lisätä kestävästi sen jälkeen eli jättäisin sen ison mittakaavan korvaajana pois tulevaisuuden näkymistä vaikka monelta osin onki hiton hyvää polttoainetta autoharrastajan näkökulmasta.

Mitä on epäjärkevää siinä, että uusiutuvalla energialla tuotetulla synteettisellä dieselillä toimivilla traktoreilla viljellään sokeriruokoa, maissia, vehnää tai sokerijuurikasta, josta tuotetaan bioetanolia?

Se ei ollut taloudellisesti kannattavaa silloin kun fossiilinen öljy oli halpaa, mutta jos fossiilisista polttoaineista oikeasti halutaan päästä eroon, putoaa tämä argumentti pois.

Käsittääkseni maailman ensimmäiset otto-moottorit toimivat nimenomaan etanolilla, etanolista siirryttiin fossiilisiin vasta myöhemmin kun fossiilisia alettiin porata maasta suuria märiä halvalla.


Mutta joo, Suomen olosuhteissa puukaasu voi uusiutuvana polttoaineena ehkä olla järkevämpää kuin etanoli, mutta puukaasu vaatii autoon selvästi suurempia muutoksia ja huonontaa auton suorituskykyä selvästi ja vie paljon tilaa autosta.

 

[joonas#79]

Hallitus on leikkaamassa korkeimman marginaaliveron 52%. Vaikka osalle tämä tekee kipeää ymmärtää näen tämän todella hyvänä muutoksena.

Suomi tarvitsee huippuosaajia myös ulkomailta. Matalampien palkkojen ja korkean veron vuoksi tänne on käytännössä ollut mahdoton saada ketään. Vaikkapa insinöörejä. Paitsi Aasiasta ja moni heistäkin lähtee kun on saanut kokemusta paremmin palkattuihin maihin. Kevyempi verotus myös kannustaa myös kehittymään ja ottamaan haasteita uralla. Ei vaan ole reilua jos varsin matalillakin palkoilla palkankorotuksesta tai ylitöistä jää käteen alle puolet. Ei mitään järkeä eikä motivoi.

Kannustinloukut olleet käytännössä molemmissa päissä. Hyväpalkkaiset ei tee töitä verotuksen takia ja työttömiä ei taas saada töihin etujen leikkaantuessa.

Rohkea päätös ja maksanee vielä itsensä takaisin. Pakko tehdä jotain että saataisiin talouskasvua.

 

[Timo 2]

Hallitus on leikkaamassa korkeimman marginaaliveron 52%. Vaikka osalle tämä tekee kipeää ymmärtää näen tämän todella hyvänä muutoksena.

Suomi tarvitsee huippuosaajia myös ulkomailta. Matalampien palkkojen ja korkean veron vuoksi tänne on käytännössä ollut mahdoton saada ketään. Vaikkapa insinöörejä. Paitsi Aasiasta ja moni heistäkin lähtee kun on saanut kokemusta paremmin palkattuihin maihin. Kevyempi verotus myös kannustaa myös kehittymään ja ottamaan haasteita uralla. Ei vaan ole reilua jos varsin matalillakin palkoilla palkankorotuksesta tai ylitöistä jää käteen alle puolet. Ei mitään järkeä eikä motivoi.

Kannustinloukut olleet käytännössä molemmissa päissä. Hyväpalkkaiset ei tee töitä verotuksen takia ja työttömiä ei taas saada töihin etujen leikkaantuessa.

Rohkea päätös ja maksanee vielä itsensä takaisin. Pakko tehdä jotain että saataisiin talouskasvua.

Periaatteessa kannatan tota verojen alentamista, mutta pahoin pelkään että toi ei kannata, ei maksa itseään takaisin. Pitäisi lähtökohtaisesti saada budjetti tasapainoon ennen noita verojen laskuja.

 

[Paapaa]

Tällaisia taloskasvua tukevia muutoksia tulossa verotukseen:

• Yheisövero laskee 2 %-yks. 18 %:iin.
• Ansiotuloverotus kevenee 1 miljardilla
  • Korkein marginaalivero laskee 52 %:iin
  • Pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta luvassa veronkevennyksiä 525 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja 650 miljoonalla eurolla 2027 lähtien. Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan sadalla miljoonalla eurolla.
• Puhtaan siirtymän verohyvitystä jatketaan
• Perintöveron alaraja nousee 30000 euroon
• Ruoan ALV laskee 0,5 %-yks.

Mm. näillä rahoitetaan:

• työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan. (Eli lakkoilun rahoittamista ei katsota enää tulonhankkimismenoksi )
• työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistetaan
• virvoitusjuomaveroa korotetaan
• Nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään
• alkoholivero indeksoidaan
• Valtionhallintoon ja kuntiin leikkauksia
• Kaivosveroon on tulossa kiristys
• Kehitysyhteistyöhöhön lisäleikkauksia

Lisäksi esim. YEL:ää tullaa järkeistämään niin, että siihen vaikuttaa enemmän todellinen maksettu palkka.

Kehysriihi | Hallitus päätti: Leikkauksia koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön, perintöveron alaraja nousee

Hallitus kertoi säästöistä ja veronkevennyksistä puoliväliriihensä päätteeksi.

www.hs.fi

Suurin huolenaihe taas on tietenkin se, että tämä ei ole neutraali muutos, vaan staattisesti verotulot laskevat. Eli kompensoiko dynaamiset vaikutukset verotulojen laskun ja missä määrin. Sen aika näyttää.

(Lista on täysin puutteellinen, en saanut kaikkea ylös ja HS ei listannut kaikkea. Täydennellään kun selviää.)

 

[ikuhappy]

Ei nyt oikein vakuuttanut.

- Veronkevennykset hyvin vahvasti rikkaimmille - se työtulovähennyksen kasvattaminen kun koskee heitäkin.
- AY-vähennyksen poisto sitten lisäksi vielä kompensoi köyhemmille veronlaskusta saatavaa hyötyä.
- Ruoan 0.5% lasku yhtä tyhjän kanssa kaikille, olisi voinut jättää tekemättä, saada vähän enemmän verotuloja ja vähentää säätöä kun taas täytyy alvikantoja muutella yrityksissä ja verottajalla.
- Sama perintöveron rajan nostolla - turhaa puljausta. Lähisukulainen voi saada nyt peräti 800€ enemmän käteen.
- Euroopan kovinta kaljaveroa nostetaan edelleen. Älytöntä vaikka ei itseen vaikuta.
- Vaikka työsuhdepyöräbusines on ihan älytöntä tuon verottomuuden takia, niin se on kiistatta vauhdittanut pyöräkauppaa. Kun etu poistuu, pyörät jää myymättä ja alvitulot laskee - säästöä tuskin tulee läheskään niin paljon kuin esitetty. Lisäksi alan firmoissa alkaa pudotuspeli - monikohan on vielä 3v. päästä pystyssä?

Ja yllätys, siihen about kaikkien taloustieteilijöiden suosittelemaan listaamattomien yritysten osinkoverohuojennukseen ei puututtu taaskaan - ehkä seuraava (demari-) hallitus saa viimein aikaiseksi.

Työhuonevähennys poistuu, mutta kokonaan vai vain kaavamainen? On hieman eri asia kuitenkin tehdä vähennys siitä (usein jo muutenkin löytyvästä) atk-nurkkauksesta kuin vaikka hierojan työpisteestä.

 

[jarskii-]

No eipä tää suomen talous sitten olekkaan konkurssin partaalla. Tuossa rahoituslistassa on kyllä kaikista typerin juttu tuo työsuhdepyörien veroedun poisto. Aika hiton moni ihminen on ostanu fillarin tuon takia ja alkaneet kulkemaan esim työmatkat fillarilla ja tämä on ihan jo pelkästään kansanterveydelle ihan hiton hyvä juttu ja pitkässä juoksussa tulee maksamaan itsensä takaisin kun ihmisten kunto paranee eikä vaan mennä autoa pidempiä matkoja autolla.

 

[warre1]

lisäksi mm lahjaveron alaraja nousee 7500 euroon alkaen ensivuodesta.

 

[shitbreak]

No eipä tää suomen talous sitten olekkaan konkurssin partaalla. Tuossa rahoituslistassa on kyllä kaikista typerin juttu tuo työsuhdepyörien veroedun poisto. Aika hiton moni ihminen on ostanu fillarin tuon takia ja alkaneet kulkemaan esim työmatkat fillarilla ja tämä on ihan jo pelkästään kansanterveydelle ihan hiton hyvä juttu ja pitkässä juoksussa tulee maksamaan itsensä takaisin kun ihmisten kunto paranee eikä vaan mennä autoa pidempiä matkoja autolla.

Mitäs tuo polkupyöräedun veroedun poisto tarkoittaa sopimuksille jotka on tehty ennen vuotta 2026?

 

[glok]

Käytännössä ei mitään merkittäviä muutoksia lukuunottamatta ehkä tuota yritysveron laskua, mikä tekisi merkittävää vaikutusta 12 miljardin alijäämään. Tuossahan voi keskituloisen etätyöläisen verot nousta, jos työhuonevähennys poistuu. Jos työtä halutaan tehtävän enemmän, tulisi veronlaskujen olla kaksinumeroisia prosenttiyksiköitä.

 

[renee]

Työhuonevähennys poistuu, mutta kokonaan vai vain kaavamainen? On hieman eri asia kuitenkin tehdä vähennys siitä (usein jo muutenkin löytyvästä) atk-nurkkauksesta kuin vaikka hierojan työpisteestä.

Vm:n artikkelin perusteella vain kaavamainen vähennys poistuu.

Orpon hallitus: Riihipäätökset vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja turvallisuutta - Valtiovarainministeriö

vm.fi

 

[jarskii-]

Käytännössä ei mitään merkittäviä muutoksia lukuunottamatta ehkä tuota yritysveron laskua, mikä tekisi merkittävää vaikutusta 12 miljardin alijäämään. Tuossahan voi keskituloisen etätyöläisen verot nousta, jos työhuonevähennys poistuu. Jos työtä halutaan tehtävän enemmän, tulisi veronlaskujen olla kaksinumeroisia prosenttiyksiköitä.

Eipä tuo yhteisöveron laskukaan näy lopulta kuin osinkojen maksussa.

edit: Mahtavaa kun pieni ja keskituloisten verotusta kevennetään sillä verukkeella että parantaa kannustimia. Pitäis varmaan eka olla niitä työpaikkoja ja paremmilla tuntimäärillä olevia sopimuksia tarjolla niin vois tuo työllisyys nousta ja ihan varmasti tällä olisi se oikea vaikutus eikä näennäisellä verojen keventämisellä

 

[renee]

Joo, aika paljon on ladattu dynaamisten vaikutusten varaan. Se on kuitenkin hyvin paljon riippuvainen ulkoisista asioista, mm. maailmantaloudesta ja kilpailijamaiden vastatoimista.

Veikkaan että velalla lopulta rahoitetaan.

 

[SampoTexaa]

No eipä tää suomen talous sitten olekkaan konkurssin partaalla. Tuossa rahoituslistassa on kyllä kaikista typerin juttu tuo työsuhdepyörien veroedun poisto. Aika hiton moni ihminen on ostanu fillarin tuon takia ja alkaneet kulkemaan esim työmatkat fillarilla ja tämä on ihan jo pelkästään kansanterveydelle ihan hiton hyvä juttu ja pitkässä juoksussa tulee maksamaan itsensä takaisin kun ihmisten kunto paranee eikä vaan mennä autoa pidempiä matkoja autolla.

Jengi ostaa työsuhdepyöriksi sähköpolkupyöriä niin se siitä kansanterveys vaikutuksesta.

Helsingissäkin pyöräily vähenee vähenemistään

 

[jarskii-]

Jengi ostaa työsuhdepyöriksi sähköpolkupyöriä niin se siitä kansanterveys vaikutuksesta.

Niillä sähköpyörillä pitää kuitenki polkea ja ihan oikeasti vaikuttaa kuntoon. Oma henk.koht. kanta on aika jyrkkä sähköpyöriin mutta jos sillä on edes vaikutusta että joku alkaa liikkumaan fillarilla auton sijasta on se ihan hiton hyvä juttu

 

[shitbreak]

Mutta edelleen, vaikuttaako tuo työsuhdepolkupyörän veroedun poistaminen jos sopimus on tehty ennen 2026? Olin nimittäin hankkimassa mutta en tietenkään hanki jos veroetu lähtee.

 

[jarskii-]

No ei tästä hallituksesta tiedä vaikka näin tapahtuisi. Olihan tuo alv-korotuski vähän huonosti hoidettu eikä huomioitu kovinkaan laajasti asioita.

 

[renee]

Eipä tuo yhteisöveron laskukaan näy lopulta kuin osinkojen maksussa.

edit: Mahtavaa kun pieni ja keskituloisten verotusta kevennetään sillä verukkeella että parantaa kannustimia. Pitäis varmaan eka olla niitä työpaikkoja ja paremmilla tuntimäärillä olevia sopimuksia tarjolla niin vois tuo työllisyys nousta ja ihan varmasti tällä olisi se oikea vaikutus eikä näennäisellä verojen keventämisellä

Työn tekemisen verottaminen on aina huono asia, eli kannatan alentamista kautta linjan.

Yhteisöveron osalta olisi pitänyt saada investointiporkkana mukaan. Jos katsoo Suomen top-listaa yhteisöveronmaksajista, niin siellä on Nordeaa ja OP-ryhmää. Nämä esimerkiksi eivät tule investoimaan kasvuun. Toki se raha päätyy jonnekin, mutta ei ehkä täysin sinne, mihin sen toivottiin päätyvän.

 

[jarskii-]

Työn tekemisen verottaminen on aina huono asia, eli kannatan alentamista kautta linjan.

Yhteisöveron osalta olisi pitänyt saada investointiporkkana mukaan. Jos katsoo Suomen top-listaa yhteisöveronmaksajista, niin siellä on Nordeaa ja OP-ryhmää. Nämä esimerkiksi eivät tule investoimaan kasvuun. Toki se raha päätyy jonnekin, mutta ei ehkä täysin sinne, mihin sen toivottiin päätyvän.

Se olisi valehtelua jos sanoisi että vähemmän veroja ei olisi hyvä. Se että asiaa myydään että kannustaa tekemään enemmän töitä on jo yks vittuilu pienipalkkaisia kohtaan koska väitän että suurinosa haluaisi varmasti enemmän töitä ja näin ollen enemmän palkkaa. Meillä on kuitenki ihan hitosti ihmisiä työelämässä jotka haluaisi tehdä enemmän tunteja mutta ei ole tarjolla.

Eihän sitä semmosta porkkanaa voisi antaa joka kannustaisi oikeasti investoimaan ja näin tuottamaan enemmän yritykselle koska sehän saattaisi oikeasti vaikuttaa talouskasvuun vaan parempi antaa firmojen maksaa enemmän osinkoja

 

[3dfx]

Suomi tarvitsee huippuosaajia myös ulkomailta. Matalampien palkkojen ja korkean veron vuoksi tänne on käytännössä ollut mahdoton saada ketään.

No tuota, jos nyt se huippuosaaja jostain hevonkuusesta miettii tuleeko suomeen vai lähteekö jenkkeihin, niin mikä mahtaa nyt olla lopputulos?

Edelleen suurin ongelma suomessa on paskat brutto ja nettopalkat, ja sijainti.

 

[asddsa]

Tällaisia taloskasvua tukevia muutoksia tulossa verotukseen:

• Yheisövero laskee 2 %-yks. 18 %:iin.
• Ansiotuloverotus kevenee 1 miljardilla
  • Korkein marginaalivero laskee 52 %:iin
  • Pieni- ja keskituloisille työtulovähennyksen kautta luvassa veronkevennyksiä 525 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja 650 miljoonalla eurolla 2027 lähtien. Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan sadalla miljoonalla eurolla.
• Puhtaan siirtymän verohyvitystä jatketaan
• Perintöveron alaraja nousee 30000 euroon
• Ruoan ALV laskee 0,5 %-yks.

Mm. näillä rahoitetaan:

• työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan. (Eli lakkoilun rahoittamista ei katsota enää tulonhankkimismenoksi )
• työhuonevähennys ja työsuhdepyörien veroetu poistetaan
• virvoitusjuomaveroa korotetaan
• Nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotusta kiristetään
• alkoholivero indeksoidaan
• Valtionhallintoon ja kuntiin leikkauksia
• Kaivosveroon on tulossa kiristys
• Kehitysyhteistyöhöhön lisäleikkauksia

Lisäksi esim. YEL:ää tullaa järkeistämään niin, että siihen vaikuttaa enemmän todellinen maksettu palkka.

Kehysriihi | Hallitus päätti: Leikkauksia koulutukseen ja kehitysyhteistyöhön, perintöveron alaraja nousee

Hallitus kertoi säästöistä ja veronkevennyksistä puoliväliriihensä päätteeksi.

www.hs.fi

Suurin huolenaihe taas on tietenkin se, että tämä ei ole neutraali muutos, vaan staattisesti verotulot laskevat. Eli kompensoiko dynaamiset vaikutukset verotulojen laskun ja missä määrin. Sen aika näyttää.

(Lista on täysin puutteellinen, en saanut kaikkea ylös ja HS ei listannut kaikkea. Täydennellään kun selviää.)

Tässä on kyllä ainakin joitain ihan järkeviä uudistuksia. Kuulin eilen radiosta tämän Ylen politiikkaradion ohjelman, jossa kolme ekonomistia keskusteli näistä toimista. Aika monesta asiasta olivat eri mieltä, mutta näiden korkeimpien marginaaliverojen haitallisuudesta olivat yhtä mieltä. Ilmeisesti löytyy aika laaja konsensus siitä, että näiden laskeminen tulee hyvin todennäköisesti maksamaan itsensä takaisin. Tämä ei tietenkään sovi vasemmistolaiseen ideologiaan, jossa tärkeämpää on erojen tasaaminen.

Hallituksen resepti vaikeiden aikojen kehysriiheen: Suomi nousuun veronkevennyksillä? | Politiikkaradio

Hallitus kokoontui kehysriiheen päättämään vaalikauden puolivälissä tehtävistä taloustoimista. Työn alla ovat talouskasvua vauhdittavat ratkaisut, kuten veronkevennykset yrityksille ja palkansaajille. Yhteisöveroon ja korkeimpien palkkatulojen marginaaliveroasteisiin kaavaillaan yhteensä...

areena.yle.fi

Kaavamaisen työhuonevähennyksen ja työsuhdepyörävähennyksen poisto voi olla ihan järkevää. Etätöistä voi aiheutua kuluja, mutta niin voi siitäkin että menee toimistolle, eikä siitä saa mitään erityisiä vähennyksiä paitsi jos työmatka on pitkä. Työsuhdepyöräedulla porukka ostelee jotain 5000 euron sähköpyöriä, en tiedä että onko tuollaisen tukeminen sitten kovin tarpeellista. Tällaisia ns. "turhia" vähennyksiä voisi ehkä ylipäätään poistaa ja miettiä, että onko verotus lähtökohtaisesti liian kireää, jos tällaisia tarvitaan.

Yhteisöveron alennuksesta en tiedä. Kyllähän tuo voi kai kannustaa tekemään investointeja Suomeen, mutta toisaalta suosii vanhoja ja vakiintuneita yrityksiä.

Noin ylipäätään verotusta voisi siirtää enemmän ns. haittaverojen ja vaikka kiinteistöverotuksen suuntaan, koska näillä voi olla myönteisiä kannustinvaikutuksia. Ja vastaavasti taas keventää kaiken tuottavan tekemisen verotusta.


Ainakin palkan verotuksen tapauksessa pitäisi kyllä myös varsinaisen veron lisäksi puhua eläkemaksuista. Vähintään pitäisi saada työnantajan eläkemaksutkin näkymään palkkakuitilla. Noita voi pitää veroluonteisina maksuina, ja kun ne otetaan huomioon, niin Suomessa keskituloisenkin tulovero voi lähestyä 50 prosenttia, mikä on aika sairaan paljon.

 

[Jan11]

Kaavamaisen työhuonevähennyksen ja työsuhdepyörävähennyksen poisto voi olla ihan järkevää. Etätöistä voi aiheutua kuluja, mutta niin voi siitäkin että menee toimistolle, eikä siitä saa mitään erityisiä vähennyksiä paitsi jos työmatka on pitkä. Työsuhdepyöräedulla porukka ostelee jotain 5000 euron sähköpyöriä, en tiedä että onko tuollaisen tukeminen sitten kovin tarpeellista. Tällaisia ns. "turhia" vähennyksiä voisi ehkä ylipäätään poistaa ja miettiä, että onko verotus lähtökohtaisesti liian kireää, jos tällaisia tarvitaan.

Saa nähdä millainen ohje tästä Verolta vielä tulee, mutta jos nykyistä ei fundamentaalisesti muuteta, voi valtaosa ainakin vuokralla tai asumisoikeusasunnossa asuvissa etätyöntekijöistä vähentää työhuoneen edelleen.
Ts. mikäli huonetta ei käytetä muuhun kuin työhuoneena, voi ei-kaavamaisen eli todellisten kulujen mukaisen vähennyksen tehdä laskemalla huoneen neliöt ja jakamalla vastikkeen tai vuokran niillä neliöillä ja jos lopputulos ylittää kaavamaisen vähennyksen, laittaa todellisten kulujen mukaan vähennykseksi.
Lisäksi työhuoneen kalustohankinnat lasketaan mukaan.

Valtaosa on tyytynyt kaavamaiseen vähennykseen laiskuuttaan tai tietämättömyyttään. Mutta saas nähdä miten jatkossa. Siis jos myös tätä ei-kaavamaista ei muutettaisi.

 

[tjkoo]

Saa nähdä millainen ohje tästä Verolta vielä tulee, mutta jos nykyistä ei fundamentaalisesti muuteta, voi valtaosa ainakin vuokralla tai asumisoikeusasunnossa asuvissa etätyöntekijöistä vähentää työhuoneen edelleen.
Ts. mikäli huonetta ei käytetä muuhun kuin työhuoneena, voi ei-kaavamaisen eli todellisten kulujen mukaisen vähennyksen tehdä laskemalla huoneen neliöt ja jakamalla vastikkeen tai vuokran niillä neliöillä ja jos lopputulos ylittää kaavamaisen vähennyksen, laittaa todellisten kulujen mukaan vähennykseksi.
Lisäksi työhuoneen kalustohankinnat lasketaan mukaan.

Valtaosa on tyytynyt kaavamaiseen vähennykseen laiskuuttaan tai tietämättömyyttään. Mutta saas nähdä miten jatkossa. Siis jos myös tätä ei-kaavamaista ei muutettaisi.

Mistä tämmöinen käsitys että vain kaavamainen työhuonevähennys häviäisi? Eipä siinä olisi juuri mitään järkeä. Uutisissa puhutaan että työhuonevähennys lähtee, kokonaan.

 

[Jage]

Noin ylipäätään verotusta voisi siirtää enemmän ns. haittaverojen ja vaikka kiinteistöverotuksen suuntaan, koska näillä voi olla myönteisiä kannustinvaikutuksia. Ja vastaavasti taas keventää kaiken tuottavan tekemisen verotusta.

Miten kiinteistöveron nouseminen liitetään myönteiseen kannustinvaikutukseen?

 

[draco76]

Tulonmuunto-ongelmaan tulisi puuttua ja ottaa mallia Ruotsista. Tai vaikka laittaa, että jos työskentelee yrityksessä, niin kaikki on ansiotuloverotuksen piirissä.

 

[a85]

Kyllähän nää veronalennukset on ihan selkeitä hallituspuolueen kannatuksen parantamiseen tarkoitettuja kikkoja. Alkuun leikattiin ja saksittiin --> kannatus laski. Nyt näperrellään veroaleja --> kannatus nousuun.

Todellisuus on kuitenkin se että veronalennukset tulevat vasta 2027 voimaan, eli kun uusi hallitus astuu kuvioihin. Tällä tavalla saadaan uusi hallitus ahtaalle, ehkä jopa perumaan veroalennukset ja täten taas heidän kannatusta laskuun. Tämä kikkailu koska nykyiset hallituspuolueet eivät usko pääsevänsä seuraavissa vaaleissa hallitukseen ja kiusanteko muille puolueille on tärkeää.