Kotimaan politiikka

[Jage]

Omasta puolestani voidaan vaikka lakkauttaa liitot, niin pääsevät vapaa matkustajatkin kokemaan minkälaista se elämä on silloin.

Onhan tuo oikeasti aika koomista että meillä, maassa missä verotetaan kaikkea, olisi joku/jokin vapaamatkustaja ns. pyhä lehmä johon ei saisi kajota. Sitten maalaillaan piruja seinille kuinka nyt liitot heikkenee.

Ihan niin kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset olisivat jokin onni ja autuus (jippii, alle 2% yleiskorotus wavawoom!). Normaalisti omaa palkkaa neuvotellaan lisää enemmän tai vähemmän kun vaihdetaan työpaikkaa.

 

[Gespard]

Ihan niin kuin liiton neuvottelemat palkankorotukset olisivat jokin onni ja autuus (jippii, alle 2% yleiskorotus wavawoom!). Normaalisti omaa palkkaa neuvotellaan lisää enemmän tai vähemmän kun vaihdetaan työpaikkaa.

Eikö tämä nyt ole vähän vittuilua matala-palkka aloille? Niillähän ne hurraa eniten kun saavat korotuksia. Ne jotka tienaa muutenkin 3k+€ ei niin väliä, mutta näille lähemmäs 2000€ tienaaville on merkitystä vähälläkin. Ja kokemuksella saa niissä hommissa hyvin vähän extraa.

 

[Köntsä-Ana]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

 

[jarppi83]

Eikö tämä nyt ole vähän vittuilua matala-palkka aloille? Niillähän ne hurraa eniten kun saavat korotuksia. Ne jotka tienaa muutenkin 3k+€ ei niin väliä, mutta näille lähemmäs 2000€ tienaaville on merkitystä vähälläkin. Ja kokemuksella saa niissä hommissa hyvin vähän extraa.

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

 

[antti-x]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

Liiton maksut vaihtelee aika paljon, AKT:lla 1,6% bruttopalkasta. Lääkäriliitto 484€. Farmasialiitto 39€/kk sis kassan. Rakennusliitto 25€/kk. Teollisuusliitto 1%. Eläinlääkäriliitto 1,39% verotuksen ansiotuloista(usein ovat yrittäjiä). PAM 1,5% palkasta. Amattiliitto Pro 1,25%, max 49/kk. Skaala on laja mutta prosentuaalisesti vähiten näistä listatuista maksaa lääkärit, eniten AKT:n jäsenet (jotka kyllä lakkokassaa tarvitseekin). 90 000€ brutto ahtaaja maksaa 1440€.
edit: työttömyyskassojen maksut on sen kympeistä alle 200 euroon vuodessa.

edit2: Juristiliitto ja Insinööriliitto ovat kanssa halpoja, mutta lentäjäliiton 14€/kk taitaa olla halvin mitä on tullut vastaan. Se ei tosin sisällä työttömyyskassaa.

 

[JCSH]

Joo, menee samaan sarjaan kuin polttomoottorit pitää kieltää,samaan aikaan vihreät poliitikot postaa kuvia lentokoneesta matkalla maapallon toiselle puolelle viettämään rantalomaa.

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata. E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

 

[UPC]

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata. E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

Polttomoottoreita tarvitsee vähätuloiset työssä käyvät, kun taas lentomatkustelu lomakohteisiin on ns. turhuutta ilmaston kannalta, varsinkin kun lomailijat on vihreiden edustajia jotka saarnasivat ilmaston lämpenemistä vastaan.

Ei kannattais saarnata semmoista mitä vastaan itse toimii kaiken aikaa.

 

[Paapaa]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin, kertovat Helsingin Sanomien asiasta perillä olevat lähteet. Yritysten ja yhteisöjen tuloksesta kannettava vero on nykyisin 20 prosenttia.

Sunnuntaina lähteistä arvioitiin, että todennäköisesti hallitus esittää yhteisöveron keventämistä kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta myös kolmen prosenttiyksikön kevennys 17 prosenttiin on mahdollinen.
[...]
Yhteisöveroa keventämällä hallitus pyrkii vauhdittamaan Suomen pitkään laahannutta talouskasvua.

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

 

[draco76]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

Hallitus tietää itsekin, että tappiota tuossa tulee. Tavallaan huijausta tuo, että ei lisää velanoton tarvetta, kun leikataan muualta. Valtio nostamassa enemmän velkaa, joten tuo melkein puoli miljardia on pois velanoton kasvun pienentämisestä.

Valtiovarainministeriö on aiemmin arvioinut, että yhteisöveron keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä vähentäisi verotuottoa staattisesti arvioituna noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Päätöksen ennakoidun talouskasvua kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi lovi jää kuitenkin ministeriön arvion mukaan pienemmäksi.

Hallitus aikoo tehdä veronkevennyksen rahoittamiseksi leikkauksia ja veronkiristyksiä, jottei päätös kasvattaisi velanoton tarvetta. Helsingin Sanomien lähteet arvioivat, ettei yhteisöveroa kannata keventää vain yhdellä prosenttiyksiköllä, koska se ei olisi riittävän voimakas toimi kasvun tukemiseksi.

Voidi miettiä, olisiko summa käytetty tehokkaammin elvytyksenä. Työttömyys on kasvanut reilusti, eikä tuo tuskin vaikuta työttömyyteen mainittavasti.

 

[Köntsä-Ana]

Onkohan tuolla muutamalla prosentilla kuinka paljon merkitystä? Olisi samantien laskettu johonkin 10 prossaan. Se voisi jo alkaa firmoja kiinnostamaan.

 

[asddsa]

Hallitus tietää itsekin, että tappiota tuossa tulee. Tavallaan huijausta tuo, että ei lisää velanoton tarvetta, kun leikataan muualta. Valtio nostamassa enemmän velkaa, joten tuo melkein puoli miljardia on pois velanoton kasvun pienentämisestä.

Voidi miettiä, olisiko summa käytetty tehokkaammin elvytyksenä. Työttömyys on kasvanut reilusti, eikä tuo tuskin vaikuta työttömyyteen mainittavasti.

Tällä varmaankin tavoitellaan pidemmän aikavälin hyötyä ns. dynaamisten vaikutusten kautta.

 

[draco76]

Tällä varmaankin tavoitellaan pidemmän aikavälin hyötyä ns. dynaamisten vaikutusten kautta.

Onko niistä luotettavaa arviota vai perustuuko kaikki ideologiselle toiveelle? Tuo muutos on pieni houkuttavuuden kannalta, ei tuolla veroparatiisiksi päästä. Olisiko parempi idea kohdentaa alennus jollekin tietylle alalle, jolla houkuteltaisiin ulkomaalaisia pääomia? Meillä on halpaa sähköä, joten voitaisiin etsoä synergiaa sen kanssa. Toinen on harvinaiset maametallit, joita voisi hyödyntää.

 

[JLM]

Lähtökohtaisesti matalammalla yhteisöverolla houkutellaan ulkomaisia yrityksiä maahan ja se on tehty menestyksekkäästi mm. Irlannissa. Toki sillä on myös kääntöpuolensa, Irlannissa ongelmana on esim. asuntojen hintojen räjähdysmäinen nousu kun tulijoita on ollut niin paljon ja toki se sitten muuttaa maata muillakin tavoilla, mitkä eivät ole välttämättä ihan tervetulleita kulttuurin säilymisen kannalta. Pitäisikö valtiovallan sitten päättää jotain painopistealueita, niin en tiedä siitä sitten. Kysymys on millä osaamisella, ymmärryksellä ja kriteereillä niin tehtäisiin? Mikä on se todennäköisyys että poliittise broilerit osaavat valita ne voittavat alat? Toki niiden investointien saaminen tänne vaatii muiltakin osin ennustettavaa toimintaympäristöä - esimerkiksi ideat pääomaverojen kiristämisestä eivät ole investointeja, saati sitten kotimaisen pääoman karttumisen kannalta voittava kortti. Lakkoherkkyyden osalta on jo yritetty tehdä periaatteessa ihan oikeita asioita.

 

[antti-x]

Paha mennä sanomaan onko pudotus pitkän päälle järkevä vai eikö, mutta on se konkreettinen 10% leikkaus siihen veroon ja johtaa siihen että Suomessa on lähes kaikkiin alueen kilpailijamaihin verrattuna matalampi yritysvero (Itämerellä vain Liettualla matalampi), minkä voisi kuvitella olevan olennainen vetovoimatekijä.

 

[Timo 2]

Paha mennä sanomaan onko pudotus pitkän päälle järkevä vai eikö, mutta on se konkreettinen 10% leikkaus siihen veroon ja johtaa siihen että Suomessa on lähes kaikkiin alueen kilpailijamaihin verrattuna matalampi yritysvero (Itämerellä vain Liettualla matalampi), minkä voisi kuvitella olevan olennainen vetovoimatekijä.

En jaksa uskoa että investoinnit on olleet yhteisöverosta kiinni.

 

[antti-x]

En jaksa uskoa että investoinnit on olleet yhteisöverosta kiinni.

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

 

[Timo 2]

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

Paljon arvuuttelua. En jaksa todellakaan uskoa että sen yhteisöveron alennuksen takia saadaan se investointi. Verojahan on laskettu jo 30% 20% ja sen veroalen dynaamiset vaikutukset ei olleet lähelläkään mitä lupailtiin. Valtiolla on rahat tiukassa, niin ei tässä tilanteessa ole varaa laskea.

 

[asddsa]

En kyllä aina oikein ymmärrä miksi niin moni tuntuu kiistävän sen tosiasian, että verotus monen muun asian tavoin voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

 

[Timo 2]

En kyllä aina oikein ymmärrä miksi niin moni tuntuu kiistävän sen tosiasian, että verotus monen muun asian tavoin voi vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

Kyllä, mutta edelleen ne kuuluisat dynaamiset vaikutukset ei ole niin suuria kuin moni kuvittelee ja lobbaa niiden olevan. Jos et sattunut huomaamaan, valtion alijäämä on lähemmäs 15 mrd euroa vuodessa.

 

[eGe]

Hallitus suunnittelee laskevansa yhteisöveron 17-18 prosenttiin, joka olisi EU:n tasolla jo varsin kilpailukykyinen verokanta (jos tarkastellaan vain verokantoja ei miljoonaa muuta kokonaisverotukseen vaikuttavaa asiaa):

HS:n tiedot | Hallitus aikoo keventää yhteisöveron 17–18 prosenttiin

Yritysten verotusta keventämällä hallitus pyrkii kiihdyttämään talouskasvua. Päätös on määrä tehdä puoliväliriihessä.

www.hs.fi

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

 

[antti-x]

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

Totta, perus pääomaveroon en ehkä koskisi koska se on suht korkea muihin maihin verrattuna, mutta verohelpotuksia huojennetussa osingossa yms. vosi purkaa niin että OY:sta voittojen kotiuttaminen ei olisi ainakaan nykyistä matalammin verotettua kokonaisuudessaan (sis yhteisövero ja osinkojen verotus) . Verotus joka kannustaa entistä enemmän pitämään omistukset sisällä firmassa ja kasvattamaan yritystä, olisi suotavaa.

 

[Paapaa]

Nyt olisikin tuhannen taalan paikka suorittaa samalla listaamattomien osakeyhtiöiden huojennettuihin osinkoihin pieni leikkaus ja kerätä hieman lisäpisteitä kotiin. Käytännössä siis vähentäisi huojennettujen osinkojen laskennallista määrää samassa suhteessa mitä yhteisöveron lasku madaltaisi kyseisten osinkojen kokonaisveroa (joko laskettaisiin sitä 8% osuutta firman arvosta tai sitten tuunattaisiin verottoman ja verollisen osuuden suhdelukua osingoista). Tuo tuskin haittaisi yrittäjiä tippaakaan, koska periaatteessa mikään ei muuttuisi nykyiseen nähden mutta pääsisivät ainakin sanomaan, että "kaikki osallistuvat talkoisiin".

Joo, tuota voisi ehdottomasti harkita. Ehkä niin että muutettaisiin verotusta investointeja tai palkkaamista kannustavampaan suuntaan. Nyt listaamattomien verotus vähän hassusti kannustaa hilloamaan pääomaa taseeseen jotta voi maksaa hyvin kevyesti verotettuja osinkoja ulos. Juuri avattiin tutun osakeyhtiölle tili Nordnetiin, jotta voi sijoittaa taseen varat, jonka seurauksena matemaattinen arvo ei laske ja saadaan silti hillot tuottamaan. No, investointi sekin, mutta ei ehkä sellainen joka kauheasti Suomen kansantaloutta ainakaan suoraan piristää (koska raha menee johonkin maailma-ETF:ään).

Muutoinkin musta olisi parempi että listaamattomien ja listattujen verotus olisi lähempänä toisiaan ja kynnys listautua ja kasvaa voimakkaasti olisi paljon nykyistä matalampi. Nyt pörssiin aikovan perheyhtiön verotus kiristyy voimakkaasti, mikä saattaa taas kerran olla merkittävä este kasvulle. Päinvastoin, verotus saisi jopa keventyä siksi että yritys pyrkii kasvamaan. Tai ainakin pysyä neutraalina.

Lähtökohtaisesti matalammalla yhteisöverolla houkutellaan ulkomaisia yrityksiä maahan

Eikä vain ulkomaisia yrityksiä, vaan se tekee myös ihan kotimaisesta yrittämisestä kannattavampaa ja kannustaa lisää suomalaisa aloittamaan yrittämisen. Ei 2%-yks. muutos tietenkään kovin massiivinen ole, mutta pieni piristys kuitenkin. Vastavoimana sitten verokannan lasku joka huonoimmillaan vähentää verokertymää ainakin lyhyellä aikavälillä.

sen veroalen dynaamiset vaikutukset ei olleet lähelläkään mitä lupailtiin

Tossa edellisessä verokannan laskussa 20%:iin tehtiin samalla myös kiristys osinkoverotukseen, joka söi niitä hyötyjä. Ja ainakin VATT:n tarkastelussa jätettiin kokonaan isot yritykset pois tarkastelusta. Muutoinkaan ei olla ihan yksimielisiä siitä, osataanko niitä hyötyjä edes laskea oikein (enkä väitä että se olisi helppoa):

Tässä muistiossa tarkastellaan kirjallisuudessa noudatettavaa tapaa arvioida yhteisöveromuutoksen vaikutukset taloudessa. Päähavainto on, että tapa on puutteellinen, koska siinä tarkastellaan pelkästään yritysten reaktioita veronalennukseen. Laskelman täydentäminen muun talouden reaktioilla paljastaa merkittäviä uusia veronalennuksen taloudellisia hyötyjä.

Laskelman perusteella voidaan jopa väittää, että yhteisöveron lasku ei maksa mitään julkiselle sektorille mutta hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä talouskasvun muodossa. Vaikutus ei ole välitön, ja niihin liittyviä epävarmuuksia tarkastellaan muistion lopuksi.

Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa

Taloustieteilijöiden yleinen tapa laskea yhteisöveron vaikutuksia talouteen on puutteellinen. Yhteisöveron lasku todennäköisesti maksaa itsensä takaisin julkiselle sektorille, kun mu

www.etla.fi

Mutta mielenkiintoista lukea, onko tästä nyt ehdotetusta (huhutusta) verokannan laskusta tehty laskelmia ja millaisia.

 

[eGe]

Joo, tuota voisi ehdottomasti harkita. Ehkä niin että muutettaisiin verotusta investointeja tai palkkaamista kannustavampaan suuntaan. Nyt listaamattomien verotus vähän hassusti kannustaa hilloamaan pääomaa taseeseen jotta voi maksaa hyvin kevyesti verotettuja osinkoja ulos. Juuri avattiin tutun osakeyhtiölle tili Nordnetiin, jotta voi sijoittaa taseen varat, jonka seurauksena matemaattinen arvo ei laske ja saadaan silti hillot tuottamaan. No, investointi sekin, mutta ei ehkä sellainen joka kauheasti Suomen kansantaloutta ainakaan suoraan piristää (koska raha menee johonkin maailma-ETF:ään).

Muutoinkin musta olisi parempi että listaamattomien ja listattujen verotus olisi lähempänä toisiaan ja kynnys listautua ja kasvaa voimakkaasti olisi paljon nykyistä matalampi. Nyt pörssiin aikovan perheyhtiön verotus kiristyy voimakkaasti, mikä saattaa taas kerran olla merkittävä este kasvulle. Päinvastoin, verotus saisi jopa keventyä siksi että yritys pyrkii kasvamaan. Tai ainakin pysyä neutraalina.

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja. Muutama vuosi sitten oli mahdollista tehdä tuplavähennys laitehankinnoista mutta siitä ei ole hirveämmin näkynyt mainintaa, että oliko siitä mitään hyötyä kenellekään. Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja? Yhtiöverotuksen keventäminen sen sijaan jättää hieman lisäpuskuria mikä helpottaa henkisesti investointien (hankintojen ja palkkauksen) tekemistä.

On noissa taseen varojen sijoittamisissa se plussapuoli, että yrittäjille kertyy väkisinkin pahan päivän varaa. Yrittäjillä kun ei ole mitään sosiaalista turvaverkkoa niin on hyvä, että heitä kannustetaan sitten edes säästämään itse jotain puskuria. Tuokaan ei tietysti auta kuin ihan pienimpien yritysten kanssa mutta niitähän tämä maa taitaa olla pullollaan nykyisellään. Itse olen samassa kelkassa mukana, ja ihan rehellisesti sanottuna tuo kerrytetty puskuri on tuonut ihan mielettömästi mielenrauhaa maailman myllerryksessä ja sen myötä on uskaltanut rakentaa omaa elämää eteenpäin. Ilman säästöjä olisin melko varmasti itsekin jättänyt kaikki talohankinnat sun muut investoinnit tekemättä mikä ei sitten taas isossa kuvassa ole hyvä asia taloudelle lainkaan. Palkansaajana voisi vastaavasti laskea ansiosidonnaisen ja kevyempien säästöjen varaan.

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia. Listaamaton yrityshän saa puuhastella pitkälti omilla tavoillaan bisnestä siinä missä pörssilistattu firma joutuu taiteilemaan sijoittajaviestinnän kanssa, pitämään huolen oikeantasoisesta viestinnästä, huolehtimaan sisäpiirin kauppojen rehellisyydestä ja sitä rataa. En ihmettele, jos tuohon lähteminen on melko korkean kynnyksen takana muuten hyvin toimivalla perheyrityksellä.

 

[Paapaa]

Veroilla on aika vaikeaa tuunata suoranaisesti investointeja tai palkkaamista, kun molemmat ovat jo nyt täysin verovähennettäviä menoja.

Eivät keinot välttämättä tuohon lopu. Esim. T&K:lle on tehty lisävähennys, jossa saa vähentää tulosta normaalia enemmän T&K-menojen suhteessa tietyin edellytyksin ja rajoittein. Tuollaisia veroporkkanoita voisi keksiä lisää jollain kohdennuksella. Raha on usein aika hyvä motivoija. Toki kaikki yritykselle kohdistetut verokevennykset kohtaavat voimakasta vastustusta vasemmalta: "Missä on oikeudenmukaisuus!?" on tuttu huuto jos pyritään lisäämään yritysten kilpailukykyä.

Noiden osinkoverojen lisäksi listaamattomien ja listattujen oy:den verotuksessa ei mahda edes olla suurempia eroja

Mutta se osinkoverotuksen ero onkin sitten todella merkittävä. Mm. Soininvaara kirjoitti tästä jo yli 10v sitten (olikohan juuri 2014 kun verotusta muutettiin):

Oletetaan, että yrityksellä on loistava laajenemisidea, jonka toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisää pääomaa. Suvun ei kannata panna yritystä pörssiin, koska verotus nousee yli puolitoistakertaseksi.

Miksi perheyritykset eivät kasva?

www.soininvaara.fi

Pörssiin listautumisessa taitaa isoimpana kynnyksenä olla yrityksen massiivisesti kasvava byrokratia.

Tämäkin varmasti vaikuttaa. First north keventää raportointivelvollisuutta ja jos oikein muistan, ollaan velvollisuuksia karsimassa EU-tasolla yhä lisää. Mutta en muista yksityiskohtia, sillä törmäsin tähän jossain podcastissa. Paras olisi jos listautumisessa kevennettäisiin sekä verotusta että byrokratiaa.

 

[jarskii-]

Ei se varmaan ihmeitä tee mutta nyt tuntuisi että on aika paljon investointeja vireillä jotka saattaisivat osua melkein mihin vain alueella. Yli 10% pienempi vero kuin Ruotsissa voi hyvinkin vaikuttaa ratkaisevasti. Ja vaikka puhutaan isosta verotulon menetyksestä, niin reilu 10% lisäys Suomeen maksettuun yritysten tulokseen kuittaisi sen menetyksen kokonaan. Se voi tulla jo pelkästä monikansallisten (mutta lähinnä täällä päin operoivien) yritysten verotuksen optimoinnista Suomen suuntaan. Yritykset kuitenkin tulouttaa matalampien verojen maissa mahdollisimman suuren osan tuloksestaan.

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

 

[Paapaa]

Eikös hallitus perustele monia asioita ruotsin mallilla kuinka hyvin siellä talous menee? EIkös yhteisöveroki pitäisi kopsata sieltä? Eiku hitto nehän valikoi ne asiat vain mitkä sopii EK:lle

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

 

[JLM]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

 

[samiv]

En tiedä missä summissa noi liiten maksut pyörivät mutta itsellä taitaa olla noin 100 e vuodessa ja aika minimaalinen vaikutus sillä on vuosittaisiin tuloihin verojen kautta. Tuskin paljon vaikuttaa yksityishenkiöihin, mutta valtiolle OK säästö.

On muuten pieni. Vaimo on lähihoitaja ja sen jäsenmaksut (liitto+kassa) on yli 400€ tälle vuotta.

Itse kuulun vain kassaan ja maksan 63€ tälle vuotta

 

[ikuhappy]

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

Onhan se jos oma liksa on lähemmäs kahta - muistan vielä itsekin miten "herroiksi" 10v sitten eli kun palkka nousi parissa vuodessa 2k€->3k€.

Ja onhan verottajankin mielestä kaikki 2k€ ylittävä luksusta kun marginaalivero (sis. veroluonteiset maksut) nousee siinä kohtaa 40% yli...

 

[jarskii-]

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

Miksi ei tehtäisi sitten sellaisia ratkaisuja jotka kannustaisi investointeihin eli muutetaan verotus että jos tilikauden tuotot jätetään yritykseen niin niistä ei makseta yhteisöveroa vasta kuin ne nostetaan sieltä ja jos investoidaan niin jää verovapaaksi? Nyt halutaan laskea yhteisöveroa enkä kyllä ihan heti keksi miten tämä nostaisi investointeja koska eihän tämä kannusta siihen vaan vaikuttaa suoraan omistajien osinkojen määrään. Ulkomaisia yrityksiä ei myöskään saada koska ne suomen voitot kikkailaan nollaan veroparatiisien avulla.

 

[jarskii-]

Liiton maksut vaihtelee aika paljon, AKT:lla 1,6% bruttopalkasta. Lääkäriliitto 484€. Farmasialiitto 39€/kk sis kassan. Rakennusliitto 25€/kk. Teollisuusliitto 1%. Eläinlääkäriliitto 1,39% verotuksen ansiotuloista(usein ovat yrittäjiä). PAM 1,5% palkasta. Amattiliitto Pro 1,25%, max 49/kk. Skaala on laja mutta prosentuaalisesti vähiten näistä listatuista maksaa lääkärit, eniten AKT:n jäsenet (jotka kyllä lakkokassaa tarvitseekin). 90 000€ brutto ahtaaja maksaa 1440€.
edit: työttömyyskassojen maksut on sen kympeistä alle 200 euroon vuodessa.

Kannattaa muistaa että AKT:lla on myös muitaki kuin ahtaajia jäseninä. Itse ajan yhdistelmää ja viime vuoden jäsenmaksut oli 750e ja tästä kun nohevat osaa laskea sitten vuosiansion Mut joo prosentuaalisesti kyllä maksetaan kohtalaisen paljon ja rahallisesti aika paljon moneen muuhun verrattuna

 

[jarskii-]

Ruotsissa yhteisövero näyttää olevan aika samoissa Suomen nykytason kanssa eli 20,6%. Jatkossa ero olisi siis 2,6 %-yks. Asioita voi tietenkin perustella vaikka millä tavalla, mutta ihan Ruotsista riippumatta Suomella on kaksi isoa ongelmaa, joiden ratkaisutavat osin sotivat toisiaan vastaan: 1. epätasapaino julkisessa taloudessa ja 2. olematon talouskasvu. Sinänsä on varmaan ihan sama mistä ne ratkaisut kopioi kunhan ne tuottaisi toivotun lopputuloksen tai edes suunnanmuutoksen.

Ja pointtini ei ollut vain yhteisövero vain laajempi näkökanta Nykyinen hallitus tykkää käyttää ruotsin mallia monessa asiasssa mutta todellisuudessa sieltä otetaan ne mitä EK haluaa eikä vaan laajemmin jolloin vaikutus olis hyvä kaikille ja eihän tämä tule oikeasti toimimaan valtiontalouden suhteen vaan ainoastaan EK:n jäsenistön eduksi.

 

[vienna]

Kannattaa muistaa että AKT:lla on myös muitaki kuin ahtaajia jäseninä. Itse ajan yhdistelmää ja viime vuoden jäsenmaksut oli 750e ja tästä kun nohevat osaa laskea sitten vuosiansion Mut joo prosentuaalisesti kyllä maksetaan kohtalaisen paljon ja rahallisesti aika paljon moneen muuhun verrattuna

Toisaalta rahoille saanee vastinetta, koska AKT on ollut varsin aktiivinen ammattiliitto lakkoilemaan sekä vaatimaan kunnon palkankorotuksia pöytään. Eli miesvaltainen liitto, joka ei anna yrityksien liikaa ryttyillä palkkaneuvotteluissa.

Pidätkö AKT:n jäsenyydestä ja työmarkkinatoimista, vai oletko harkinnut pelkkää kassaa, kuten YTK:ta?

 

[3dfx]

Kuulostaa, että 3k olisi isokin palkka?

Kyllä se mun mielestäni ainakin on iso palkka ihan välittämättä siitä mitä pajunköyttä suomalaisille kaikenlaisissa mediaanitulotilastoissa yritetään syöttää.

 

[3dfx]

Yksittäisen veron vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Olennainen ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että siellä koko verorakennetta muutettiin kannustavampaan suuntaan, jotta investointeja, yrityksiä ja kasvua syntyisi. Meillä on taas höpötetty viimeiset n vuotta siitä miten tulo- ja varallisuuserot on niin saakelin iso ongelma että pääomia pitäisi verottaa lisää, marginaaliveroihin ei saa koskea ja rikkaisen "pitää osallistua talkoisiin". Ja sillä on saatu suurinpiirtein sitä mitä ilmeisesti on haluttukin - jaettua kurjuutta.

Suomessa on aivan tolkuttomat kulutusverot mitkä syö senkin vähän hyödyn mitä palkankorotuksista saa käteen. Kun sillä lisärahalla ei saa yhtään mitään. Ihan eka steppi olisi laskea niitä eikä nostaa, mitä tämä hallitus idioottimaisuudessaan teki, jolloin se mahdollistaisi kaikille suuremman kulutuksen mikä taas parantaisi monenlaisten yritysten mahdollisuuksia myydä tuotteitaan tai palveluitaan.

Jotenkin tästä puolesta keskustelu on suomessa ihan kaikkien kansanterveystrollien sun muiden ilmastotrollaajien hallussa ja mihinkään niitä ei lasketa. Alv korotus sun muut kulutusverojen korotukset meni ilman sen ihmeempää mutinaa läpi, mikä on ihan käsittämätön juttu, nyt sitte kauhee mutina jostain "rikkaiden verojen" alentamisista.

 

[3dfx]

Miksi ei tehtäisi sitten sellaisia ratkaisuja jotka kannustaisi investointeihin eli muutetaan verotus että jos tilikauden tuotot jätetään yritykseen niin niistä ei makseta yhteisöveroa vasta kuin ne nostetaan sieltä ja jos investoidaan niin jää verovapaaksi? Nyt halutaan laskea yhteisöveroa enkä kyllä ihan heti keksi miten tämä nostaisi investointeja koska eihän tämä kannusta siihen vaan vaikuttaa suoraan omistajien osinkojen määrään. Ulkomaisia yrityksiä ei myöskään saada koska ne suomen voitot kikkailaan nollaan veroparatiisien avulla.

Tuo on hyvin eriskummallinen toimintatapa maailman mittakaavassa, yleisesti kai yhteisöveroa kuitenkin on vaikeampi kiertää mitä tuloveroja jolloin monet maat yhteisöveroja haluaa pitää. Edes irlanti ei ole sitä poistanut kokonaan missään vaiheessa.

 

[draco76]

Hallituksen toimet | Taloustieteilijät varoittavat: Yhteisöveron keventäminen kiihdyttäisi Suomen velkaantumista

Hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 20 prosentista 17–18 prosenttiin.

www.hs.fi

Yhteisöveron seurannaisvaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan pienet hyvien vaikutusten osalta ja käytännössä tuo johtaa suurempaan velkaan ja pitkällä tähtäimellä korkomenot ovat isot.

Artikkelissa pyydetään lisäksi tarttumaan tulonmuutto-ongelmaan, eli ansiotulojen muuttamisesta kevyemmin verotettuun pääomatuloihin.

 

[jarskii-]

Toisaalta rahoille saanee vastinetta, koska AKT on ollut varsin aktiivinen ammattiliitto lakkoilemaan sekä vaatimaan kunnon palkankorotuksia pöytään. Eli miesvaltainen liitto, joka ei anna yrityksien liikaa ryttyillä palkkaneuvotteluissa.

Pidätkö AKT:n jäsenyydestä ja työmarkkinatoimista, vai oletko harkinnut pelkkää kassaa, kuten YTK:ta?

Ai kuljetusala varsin aktiivinen lakkoilemaan? Nuo lakot kuljetuspuolella on ollut vähän silleen että niiden ainoa vaikutus on ollut neuvotteluosapuolten huulet on vaan rohtunu siitä lepattamisesta. AKT:n pamput kehuu kuinka saatiin tuloksia tällä ja ALT(muistaakseni toinen osapuoli) huutelee kuinka tällä tehtiin isoja vahinkoja taloudella. No todellisuus niistä kahden päivän lakoista on se että rahdit ajeltiin kolme neljä päivää etukäteen isompina määrinä ja sit jälkeen korjattiin pari päivää eli päiväkohtaisesti karkeasti 10% enemmän liikkui tavaraa plus se mitä lakon aikana(näihin ei kuulu sit kaikki) sekä tehtaat muutti toimituspäiviä. Tälle neuvottelukierrokselle ei onneksi tarvinu tuota pelleilyä onneksi katsoa kun asiat meni vientiteollisuuden korotuksilla ja muutamilla lisäyksillä sopimuksiin mitä hallitus lakia heikensi.

Kaukana on ne Rädyn aikaiset työtaistelut millä oikeasti olisi merkitystä neuvotteluihin ja tämä nykyinen on pelkkää teatteria eli molemmat osapuolet tulee ison nipun kanssa ehdotusmuutoksia työehtosopimuksiin ja sit niitä karsitaan vuoronperään pöydässä ja palkankorotukset on sit tuota linjaa mitä muillaki aloilla.

Kassn jäsenyyteen siirtyminen oli toki lähellä aluetoimijan takia mutta se on vaihtanu työnantajaa mutta ytk:hon en todellakaan liity koska se on yksi tapa työnantajien keskusjärjestön puolella millä yritetään heikentää ammattiyhdistyksen voimaa ja toisaalta niillä on ihan järkyttävää kuraa esim lakipalvelut

edit: Ja kuljetuspuolen järjestäytymisaste on heikko ja osasyynä juuri työ jäsenmaksun osuus. Jengi ajattelee että AKT=ahtaajat vaikka näin ei todellisuus ole. Ahtaajilla on hiton kova järjestäytymisaste jonka takia on neuvotteluvoimaa. Kuljetuspuolella iso ongelma on se että porukkaa on töissä jotka harjoittaa sitä tarhaiän haavetta ja melkein sama työehdoille kunhan saa ajaa hyvin varustelulla scanialla puukengät kopisten ja tässä sitten tulee pienten toimijoiden törkeys eli maksetaan tunti tunnista ilman lisiä kunhan tarjotaan kalusto millä on hienoa ajaa. Itselle on tärkeintä kuitenki työssä se että saan palkkaa millä elän ja työnantaja hoitaa omat velvoitteensa kuten itsekki

 

[renee]

Yhteisö- ja ansiotuloverojen laskemista kiinnostavampi on kuulla, että millä tämä rahoitetaan. Ainoa julkisuudessa ollut asia on ollut ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttaminen, mutta aika roposista kuitenkin puhutaan sen osalta.

Verovähennykset, etenkin ansiotuloverojen, ovat tietysti sekä kivoja että taloutta kiihdyttäviä, mutta rahoituspuoli mietityttää. Ei kai vaan sumuteta, eli rahoitetaan temppu kertaluonteisilla tuloilla, eli omaisuuden myynneillä, ja yliarvoidaan ne "dynaamiset vaikutukset", koska sille riville voi keksiä päästään sopivan luvun.

Huomenna ollaan varmaan viisaampia.

 

[Ninjin]

Hallituksen toimet | Taloustieteilijät varoittavat: Yhteisöveron keventäminen kiihdyttäisi Suomen velkaantumista

Hallitus kaavailee yhteisöveron keventämistä 20 prosentista 17–18 prosenttiin.

www.hs.fi

Yhteisöveron seurannaisvaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan pienet hyvien vaikutusten osalta ja käytännössä tuo johtaa suurempaan velkaan ja pitkällä tähtäimellä korkomenot ovat isot.

Artikkelissa pyydetään lisäksi tarttumaan tulonmuutto-ongelmaan, eli ansiotulojen muuttamisesta kevyemmin verotettuun pääomatuloihin.

En tiedä sanoisinko tuota pääomatulojen verotusta "kevyeksi" 30 - 34% on aika kova prosentti jos ajattelee että sijoittaja ottaa kuitenkin riskin. Ei sitä ainakaan ole varaa nostaa, tuo on juuri se tapa jolla olen kerryttänyt varallisuuteni kesätöistä lähtien hiljalleen sijoittamalla ETF:iin pieniä summia aluksi ja isompia kun on edennyt uralla.

 

[hkultala]

Tämä on usein toistuva virheellinen vertailu.
Polttomoottoreiden kieltäminen (henkilöautoissa) käy järkeen, kerta meillä on jo nykyiselläänkin sille hyvä korvaava teknologia, joka vain paranee ja kehittyy sitä mukaa kun tuo polttomoottoreiden kielto lähestyy.

Höpöhöpö.

Meillä ei ole mitään korvaajaa polttomoottoreille siinä, että kesällä tuotettu energia voidaan käyttää tehokkasti liikenteeseen talvella.

Kun kesällä tuotetaan esim. aurinkovoimalla sähköä, tai tuulivoimalla enemmän sähköä kuin mitä kesällä kulutetaan(koska lämmitykseen ei kesällä sähköä kulu), helpoin tapa käyttää se talvella on muuttaa se synteettisiksi kemiallisiksi polttoaineiksi, ja polttaa ne synteettiset polttoaineet polttomoottorilla.

Polttomoottorikielto on todella typerä kielto, joka vaan estää uusituvan energian järkevää käyttöä.

Lisäksi riittävän toimintamatkan tarjoavat akut ovat aivan liian kalliita ja niiden valmistaminen kuluttaa aivan liikaa ympäristöä. Perusduunarilla ei vaan ole niihin järkevästi varaa.

Ja sähköautojen korjaaminen on myös liian hankalaa ja kallista.

Sähköautojen yleistyminen myös kalliimpien korjauskustannusten ja hankalamman korjattavuuden myötä johtaa vakuutusmaksujen kallistumiseen ja sen myötä autoilun kallistumiseen kaikilta, koska myös ei-sähköautolla ajavan vakuutuksista pitää pystyä makselemaan muiden sähköautoihin aiheutettuja (kalliita) vaurioita

Taaskin lentoliikenteeseen meillä ei ole vielä mitään toimivaa ratkaisua, jolla nykyiset fossiilisia polttoaineita käyttävät lentokoneet voitaisiin korvata.

Huomattava osa lentoliikenteestä voitaisiin korvata nopeilla junilla.

ja suurin osa lentoliikenteestä on turhaa luksusta.

Huomattavasta osasta lentoliikenteen päästöistä voitaisiin päästä eroon, kun vaan
1) rakennettaisiin nopeampia junayhteyksiä
2) verotettaisiin ilmailun päästöjä kunnolla, jotta
2a) Ihmiset valitsisivat junan lentokoneen sijaan silloin kuin mahdollista
2b) Ihmiset vähentäisivät turhaa lentoreissaamista kuten esim. viikonlopun kestäviä kaupunkilomia

Nykyinen veropolitiikka, tukipolitiikka ja VRn hinnoittelupolitiikka on vaan sellaista, että ihmiset matkustavat aivan liikaa esim. Lappiin lentämällä junan sijaan.

Ja tätä tosiaan pahentaa selvästi se, että poliittisin keinoin esim. kotimaan lentoliikennettä tuetaan, koska poliitikot itse haluavat matkustaa nopeasti Helsingistä kotiseudulleen viikonlopuksi.

E-polttoaineet voivat olla tuollainen ratkaisu, mutta niiden tuotanto on vielä epäkäytännöllisen kallista.

Niiden tuotanto on halpaa silloin kun on ylituotantoa energiasta (kesän aurinkoiset ja tuuliset päivät)

Ja näidenkin hintaan voidaan huomattavasti vaikuttaa vero- ja tukipolitiikalla.

Näiden tuotanto pitäisi tehdä asenteella, että niitä tehdään halvalla "ylijäämäenergialla", ja laitokset ajetaan seis kun halpaa ylimääräistä uusiutuvaa energiaa ei ole tarjolla, ei siten että näitä tuottavia laitoksia pyritään pitämään päällä 24/7.

 

[draco76]

Kun kesällä tuotetaan esim. aurinkovoimalla sähköä, tai tuulivoimalla enemmän sähköä kuin mitä kesällä kulutetaan(koska lämmitykseen ei kesällä sähköä kulu), helpoin tapa käyttää se talvella on muuttaa se synteettisiksi kemiallisiksi polttoaineiksi, ja polttaa ne synteettiset polttoaineet polttomoottorilla.

Miten nuo vertautuvat vetyautoihin? Muutoin kuin että voi käyttää jo olemassaolevissa autoissa. Tyhmänä kyselen, kun kuulin vasta nyt noista.

Vetyautot eivät ole edenneet. Halpa sähkö olisi parasta käyttää hyödyksi, mutta mikä jää hinbaksi verrattuna normibensa? Bensan hinta kun saisi pysyä alle kahden euron, mutta ehkä tuosta voisi joustaa jos saisi e-polttoaineiden tuotantoa sillä ylös.

Sähköautot ovat omalle kukkarolle vielä turhan kalliit. Autoiluun osamaksuineen menee se 6000e vuodessa 10tkm ajolla itselataavalla hybridillä.

 

[hkultala]

Miten nuo vertautuvat vetyautoihin? Muutoin kuin että voi käyttää jo olemassaolevissa autoissa. Tyhmänä kyselen, kun kuulin vasta nyt noista.

Vedyssä on parempi hyötysuhde, mutta vety on paljon hankalampaa ja kalliimpaa varastoida.

Synteettistä dieseliä voi varastoida äärimmäisen halvalla suuria määriä ja käyttää täysin kuin normaalia dieseliä dieselmoottorissa. Lisäksi se ei vaadi mitään uutta jakeluinfraa, koska maailma on täynnä huoltoasemia, joilla on säiliöt ja pumput dieselille.

Synteettistä metaania voi varastoida selvästi vetyä halvemmalla, mutta ei niin helpolla kuin dieseliä. Bensamoottorit voi kohtalaisen hintaiselle muunnoksella muuttaa polttamaan metaania, ei toimi ihan heittämällä, ja vaatii mm. erilaisen tankin.

Metaani vaatii myös jonkin verran uutta tankkausinfraa, mutta se tulee paljon halvemmaksi kuin vetyinfran rakentaminen, koska nestemäistä metaania ei tarvi jäähdyttää läheskään yhtä kylmäksi kuin vetyä ja mm. tiivisteiden teko metaanille on paljon helpompaa kuin vedylle.

Käsittääkseni tehokkaita prosesseja täysin synteettisen bensiinin tuottamiseen ei samalla tavalla ole kuin dieselille ja metaanille.

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan useimpiin moottoreihin pieniä muutoksia (käsittääkseni selvästi halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa, lähinnä tarvii varmistaa että kaikki tiivisteet ja putket kemiallisesti kestää etanolia, mutta ei tarvi mitään erityylisiä tankkeja tms. ). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.

Vetyautot eivät ole edenneet. Halpa sähkö olisi parasta käyttää hyödyksi, mutta mikä jää hinbaksi verrattuna normibensa? Bensan hinta kun saisi pysyä alle kahden euron, mutta ehkä tuosta voisi joustaa jos saisi e-polttoaineiden tuotantoa sillä ylös.

Vety on kallista ja hankalaa varastoida ja vaatii täysin uuden infran.

Hintaan vaikuttaa hyvin oleellisesti se, paljonko sitä verotetaan, Suomessahan normaalin bensan hinnasta on selvästi yli puolet veroa.

Jos miettii synteettisten polttoaineiden hintaa, niin niissä se hinta muodostuu käytännössä kahdesta asiasta:

1) Energian hinnasta
2) Tuotantolaitoksen hinnasta.

Energian hinnassa säästetään kun käytetään laitosta vain halvan energian aikana, mutta sitten tosin menee kauemmin että tuotantolaitoksen hinta saadaan kuoletettua, ja tuotantolaitoksen hinnan investointikustannus tuntuu pahemmin myytävän polttoaineen hinnassa.

Tässä pitäisi ehkä vaan tehdä poliittisia päätöksiä, että valtio tai EU investoisi firmoihiin jotka näitä tuotantolaitoksia rakentavat että saadaan niitä rakennettua jos muuten yksityiseltä puolelta rahoitusta ei löydy. Tai mahdollisesti sitoa näiden rakentaminen jotenkin esim. tuulivoiman rakentamiseen, että aina kun energiayhtiö rakentaa merkittävästi lisää tuulivoimaa, pitää samalla myös rakentaa laitokset joilla sen tuulivoiman tuulisen sään ylituotanto saadaan varastoon myöhempiä aikoja varten, ja tällainen synteettisen polttoaineen tuotantolaitoksen rakentaminen olisi yksi vaihtoehto tälle energian säilömiselle.


Poliittisestihan tuossa joitain vuosia sitten mokattiin ihan totaalisesti kun noilla syöttötariffeilla annettiin tuulivoimayhtiöille mahdollisuus saada markkinahintaa korkeampaa hintaa sähköstä silloin kun sähköstä on ylituotantoa, eikä kuitenkaan vaadittu mitään velvoitteita siitä että tuulivoimafirman pitäisi kyetä tuottamaan energiaa silloin kun siitä on oikeasti pulaa. Tällä oli hyvin suuri hintoja ja jopa itse sähköverkon toimintaakin epävakauttava vaikutus.

Eli poliittinen ohjaus (syöttötariffi) johti tässä sähkön hinnan epävakauteen.

Kun taas se, että tuulivoimafirmalle laitettaisiin velvoite energian säilömismenetelmien rakentamiseen taas johtaisi suurempaan vakauteen sähkönhinnoissa, kun tuulivoimafirma voisi myydä varastoimaansa energiaa myös ei-tuulisina päivinä.

 

[Gespard]

Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat peruttu - yhtiö pilasi maita vuosia

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti kaivosyhtiö Laiva Gold Oy:n ympäristöluvat, koska ympäristölupamääräysten rikkominen on aiheuttanut ympäristön pilaantumista.

yle.fi

Kaivosyhtiö on vuosien ajan rikkonut lupamääräyksiä, mistä on aiheutunut ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupamääräysten rikkominen on jatkunut useita vuosia.

Esimerkiksi maaperä ja pohjavesi ovat pilaantuneet lupien rikkomisen seurauksena.

Osasyynä lupamääräysten rikkomiseen on ollut kaivosyhtiön vaikea taloudellinen tilanne. Ympäristöneuvos Ilona Leinosen kertoo avin tiedotteessa, että ympäristöluvan peruuttaminen on melko harvinaista.

Kaivokset vaan jatkaa tuhotoimiaan, saakohan tuoltakaan laiva gold oy:ltä mitään rahoja puhdistamiseen. Ei sillä että ympäristöasiat edelleenkään olisi prioriteettilistalla.

 

[antti-x]

Vedyssä on parempi hyötysuhde, mutta vety on paljon hankalampaa ja kalliimpaa varastoida.

Synteettistä dieseliä voi varastoida äärimmäisen halvalla suuria määriä ja käyttää täysin kuin normaalia dieseliä dieselmoottorissa. Lisäksi se ei vaadi mitään uutta jakeluinfraa, koska maailma on täynnä huoltoasemia, joilla on säiliöt ja pumput dieselille.

Synteettistä metaania voi varastoida selvästi vetyä halvemmalla, mutta ei niin helpolla kuin dieseliä. Bensamoottorit voi kohtalaisen hintaiselle muunnoksella muuttaa polttamaan metaania, ei toimi ihan heittämällä.

Metaani vaatii myös jonkin verran uutta tankkausinfraa, mutta se tulee paljon halvemmaksi kuin vetyinfran rakentaminen, koska nestemäistä metaania ei tarvi jäähdyttää läheskään yhtä kylmäksi kuin vetyä ja mm. tiivisteiden teko metaanille on paljon helpompaa kuin vedylle.

Käsittääkseni tehokkaita prosesseja täysin synteettisen bensiinin tuottamiseen ei samalla tavalla ole kuin dieselille ja metaanille.

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan moottoriin pieniä muutoksia (käsittääkseni selävsti halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.


Vety on kallista ja hankalaa varastoida ja vaatii täysin uuden infran.

Ei liity varsinaisesti politiikkaan mutta joo vetyä ei oikeastaan kannata tuottaa siirreltäväksi tai enemmän varastoitavaksi, vaan se kannattaa muuntaa saman tien helpommin varastoitavaan muotoon ainakin ammoniakiksi. Jotta tosiaan vältytään uuden infran rakentamiselta ja lisäksi minimöidään päästöriskit, puhdas vety on aika raju kasvihuonekaasu päästessään karkuun.

 

[hkultala]

Raahen kultakaivoksen ympäristöluvat peruttu - yhtiö pilasi maita vuosia

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto peruutti kaivosyhtiö Laiva Gold Oy:n ympäristöluvat, koska ympäristölupamääräysten rikkominen on aiheuttanut ympäristön pilaantumista.

yle.fi

Kaivokset vaan jatkaa tuhotoimiaan, saakohan tuoltakaan laiva gold oy:ltä mitään rahoja puhdistamiseen. Ei sillä että ympäristöasiat edelleenkään olisi prioriteettilistalla.

Ja firma on kanadalainen, vaikka tärkein kaivos on Suomessa.

Siinä, että ulkomaalaisten firmojen annetaan ryövätä Suomen uusiutumattomia luonnnonvaroja ei ole mitään järkeä.

Ja sitten yritys perustelee ympäristörikoksiaan huonolla taloudellisella tilanteella.

Taitaisi kuitenkin omistajalla Pilar Goldilla rahaa olla, emoyhtiöstä ei vaan pääomaa tytäryhtiölle anneta. Suunnitelma lienee että anneaan tytäryhtiön kaatua jolloin pääsee eroon sen veloista.

 

[jarskii-]

Mutta lisäksi on tosiaan optio bioetanolista, jota ei tuoteta tuulivoimalla mutta joka on silti uusiutuvaa, ja jota voi bensiinimoottoreissa polttaa kohtalaisia määriä ilman mitään muutoksia bensan seassa, mutta jos halutaan siirtyä täysin bioetanolin käyttöön, vaaditaan useimpiin moottoreihin pieniä muutoksia (käsittääkseni selvästi halvemmat muutokset kuin metaanin kanssa, lähinnä tarvii varmistaa että kaikki tiivisteet ja putket kemiallisesti kestää etanolia, mutta ei tarvi mitään erityylisiä tankkeja tms. ). Tankkausinfrana kuitenkin etanolille toimii käytännössä normaali bensainfra.

Bioetanoli ei ole millään tavalla järkevä isossa mittakaavassa korvaamaan fossiilisia polttoaineita kestävässä kehityksessä. Tiettyyn rajaan asti toki sitä voidaan kestävästi tuottaa jätteistä mutta sitten kun jätteiden kierrätys on maksimissaan niin myöskään bioetanolin jakelun määrää ei voida lisätä kestävästi sen jälkeen eli jättäisin sen ison mittakaavan korvaajana pois tulevaisuuden näkymistä vaikka monelta osin onki hiton hyvää polttoainetta autoharrastajan näkökulmasta.

 

[hkultala]

Bioetanoli ei ole millään tavalla järkevä isossa mittakaavassa korvaamaan fossiilisia polttoaineita kestävässä kehityksessä. Tiettyyn rajaan asti toki sitä voidaan kestävästi tuottaa jätteistä mutta sitten kun jätteiden kierrätys on maksimissaan niin myöskään bioetanolin jakelun määrää ei voida lisätä kestävästi sen jälkeen eli jättäisin sen ison mittakaavan korvaajana pois tulevaisuuden näkymistä vaikka monelta osin onki hiton hyvää polttoainetta autoharrastajan näkökulmasta.

Mitä on epäjärkevää siinä, että uusiutuvalla energialla tuotetulla synteettisellä dieselillä toimivilla traktoreilla viljellään sokeriruokoa, maissia, vehnää tai sokerijuurikasta, josta tuotetaan bioetanolia?

Se ei ollut taloudellisesti kannattavaa silloin kun fossiilinen öljy oli halpaa, mutta jos fossiilisista polttoaineista oikeasti halutaan päästä eroon, putoaa tämä argumentti pois.

Käsittääkseni maailman ensimmäiset otto-moottorit toimivat nimenomaan etanolilla, etanolista siirryttiin fossiilisiin vasta myöhemmin kun fossiilisia alettiin porata maasta suuria märiä halvalla.


Mutta joo, Suomen olosuhteissa puukaasu voi uusiutuvana polttoaineena ehkä olla järkevämpää kuin etanoli, mutta puukaasu vaatii autoon selvästi suurempia muutoksia ja huonontaa auton suorituskykyä selvästi ja vie paljon tilaa autosta.