Kotimaan politiikka

[Gespard]

Iberdrola tekee voittoa tuottamalla sähköä datakeskuksille ja tämäkö on sitä vihreää siirtymää?
Rakennetaan uusia datakeskuksia, jotta porukka voi hillua somessa 24/7. Todella vihreää.

Vihreää siirtymää valitettavasti katsotaan lähinnä ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ja nimenomaan päästövähennyksinä. Se ei tarkoita että se olisi ympäristöystävällistä, se on eri juttu. Esim maalle rakennettavat tuulivoimalat Suomessa ovat aikamoinen negatiivinen tekijä ympäristöystävällisyydeltään. Silti niitä sanotaan vihreäksi energiaksi. Mutta siitä olen kyllä extran kanssa samaa mieltä että näillä "vihreillä" jutuilla on nettovaikutus talouteen, etkä löydä ihan helposti tilastoja edes esimerkiksi tätä kumoamaan.

Oikea vihreä siirtymä saapuu ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, kun siihen vaaditaan muutakin kuin päästölukemien laskeminen.

 

[Tuomi0]

Näistä UTAKin vasemmiston "tutkimuksista" vasemmistoon kallellaan olevat saavat keppihevosen jolla ratsastaa. Tässäkin artikkelissa on esitetty ilman leikkauksia tapahtuva käyrä joka ihan just heti kääntyy vaakasuoraan tekemättä mitään korjausta, mutta jos leikataan niin ahdingon nousu kasvaa koiliseen ikuisesti. Tämä on se pelottava ajatus joka voidaan myydä äänestäjille.

IMF vetoinen talouden oikaisu tulee olemaan niin rumaa, että meikäpoika ainakin joutuu muuttamaan pois tästä maasta. Siinä myydään pohjavesistä lähtien kaikki, säästyneet eläkkeet imuroidaan maksuiksi jne. Milei kaltainen moottorisahamieskin olisi mukavampi, mutta sellaista ei tulla näkemään tässä lampaiden maassa.

Velkalaiva kääntyy – pohjaan - Vallan mahotonta!

Vaikka Petteri Orpon ja Riikka Purran talouspolitiikka tavoittelee yksinomaan ”velkalaivan kääntämistä”, Suomessa ei olla juuri kiinnostuttu leikkauspolitiikan laajemmista vaikutuksista. Oletuksena tuntuu olevan, että julkistalous tasapainottuu mekaanisesti euromääräisten säästöj…

suomenkuvalehti.fi

Olemme vihdoinkin ilmeisesti tieteellisesti todistaneet Neuvostoliiton paremmuuden jossa velkaantuminen voi olla ikuista, harmi kun vetivät sen koelaitoksensa konkkaan (saatanan tunarit!) juuri vähän ennen suurta valaistumista.

 

[10YG]

^Tuon blogin pitäjä Antti Ronkainen on ainakin aikaisemmin määritellyt itsensä marxilaiseksi. Hän on ollut Vasemmistoliiton ehdokkaana vaaleissa. Kun Ronkainen kirjoittaa jotakin nykyhallituksen toiminnasta, on hyvä huomata mikä mies on kyseessä.

Nyt keskustelussa olevan raportin yksi tekijöistä on Patrizio Lainà. Hän on Vasemmistoliiton jäsen.

Yleisemmälläkin tasolla ns. villapaitaekonomistit poikkeavat todella paljon tieteenalansa valtavirrasta todella vasemmalle päin. Jostakin kalevisorsasäätiöistä käsin on kiva tehdä oppositiopolitiikkaa tieteen nimissä.

 

[ExtraEvil6666]

Näistä UTAKin vasemmiston "tutkimuksista" vasemmistoon kallellaan olevat saavat keppihevosen jolla ratsastaa. Tässäkin artikkelissa on esitetty ilman leikkauksia tapahtuva käyrä joka ihan just heti kääntyy vaakasuoraan tekemättä mitään korjausta, mutta jos leikataan niin ahdingon nousu kasvaa koiliseen ikuisesti. Tämä on se pelottava ajatus joka voidaan myydä äänestäjille.

IMF vetoinen talouden oikaisu tulee olemaan niin rumaa, että meikäpoika ainakin joutuu muuttamaan pois tästä maasta. Siinä myydään pohjavesistä lähtien kaikki, säästyneet eläkkeet imuroidaan maksuiksi jne. Milei kaltainen moottorisahamieskin olisi mukavampi, mutta sellaista ei tulla näkemään tässä lampaiden maassa.

Velkalaiva kääntyy – pohjaan - Vallan mahotonta!

Vaikka Petteri Orpon ja Riikka Purran talouspolitiikka tavoittelee yksinomaan ”velkalaivan kääntämistä”, Suomessa ei olla juuri kiinnostuttu leikkauspolitiikan laajemmista vaikutuksista. Oletuksena tuntuu olevan, että julkistalous tasapainottuu mekaanisesti euromääräisten säästöj…

suomenkuvalehti.fi

Olemme vihdoinkin ilmeisesti tieteellisesti todistaneet Neuvostoliiton paremmuuden jossa velkaantuminen voi olla ikuista, harmi kun vetivät sen koelaitoksensa konkkaan (saatanan tunarit!) juuri vähän ennen suurta valaistumista.

Kun raportti käsittelee sitä ihan tunnettua ja tutkittua tosiasiaa, että sopeuttaminen matalasuhdanteessa voi hyvinkin vain pahentaa tilannetta, niin jotenkin sitten päästiin tästä Neuvostoliittoon. Näin se yhteiskunnallinen keskustelu etenee.

Raportti ei edelleenkään väitä, että velka ei olisi ongelma tai että kaikki olisi hyvin. Se väittää, että leikkausten ajoitus ja keinot voivat pahentaa ongelmaa, jos ne toteutetaan taantumassa.

Raportin "ilman leikkauksia" -skenaario ei myöskään perustu mihinkään taikatemppuihin. Se perustuu siihen, että BKT:n kasvu parantaa velkasuhdetta, näin on käynyt 1990-luvun jälkeen ja 2010-luvun alussa monissa maissa. Tämä nojaa IMF:n ja EKP:n tekemiin havaintoihin, leikkausten vaikutus kasvuun voi olla voimakkaampi kuin aiemmin uskottiin, etenkin silloin, kun taloudella menee huonosti.

Ja kun IMF:tä pääästiin puhumaan, niin juurihan raportti varoittaa tilanteen ajautumisesta tuohon pisteeseen. IMF on markkinavetoinen organisaatio. Se, että raportti ehdottaa kasvua tukevia vaihtoehtoja on juuri se yritys välttää pelätty pakkosopeutus.

Tämä raportti ei todellakaan ole mitään neuvostososialismia, vaan ihan nykytaloustieteeseen perustuva varoitus siitä, että talouden hoitoa ei voi tehdä kuin Excelissä irti reaalitalouden monimutaisuudesta, dynamiikasta ja suhdanteista. Ja jos historiasta jotakin voi oppia (itse 90-luvun laman läpi eläneenä), niin sen, että leikkaukset voivat hyvinkin olla tarpeen, mutta väärään aikaan ja väärällä tavalla tehtynä ne syövät kasvun ja vain lisäävät ongelmia.

Yksi esimerkki tästä on moneen kertaan esiin tuomani suojaosien poisto. Säästö on pieni, mutta sillä on suuret vaikutukset siihen, että kannattaako työtä aina ottaa vastaan.

 

[JLM]

Raportin "ilman leikkauksia" -skenaario ei myöskään perustu mihinkään taikatemppuihin. Se perustuu siihen, että BKT:n kasvu parantaa velkasuhdetta, näin on käynyt 1990-luvun jälkeen ja 2010-luvun alussa monissa maissa. Tämä nojaa IMF:n ja EKP:n tekemiin havaintoihin, leikkausten vaikutus kasvuun voi olla voimakkaampi kuin aiemmin uskottiin, etenkin silloin, kun taloudella menee huonosti.

Suomessa niin ei kuitenkaan ole tapahtunut, joten ajatus siitä että BKT:n kasvu kuittaa velkasuhteen on sen osalta kyllä enemmänkin toivotaantoivotaan-tasolla.

 

[mitsumies]

Vihreä siirtymä on ideana ihan kiva, mutta onko sen hyödystä talouskasvun siivittäjänä minkäänlaista konkreettisia tuloksia?
Suomi on ollut ja varmasti tulee olemaankin yksi mallioppilas tässäkin asiassa, mutta epäilen ettei se auta meitä talouskasvuun, vaan entistä tukalampaan taloudelliseen tilanteeseen.

Löytyykö yhtään maata tai yritystä esimerkiksi, joka vihreän siirtymän ansiosta on päässyt merkittävään talouskasvuun?

On paljonkin suomessa yrityksiä jotka hyödyntävät vihreää siirtymää ja sillä on merkittävää pitkän aikavälin hyötyä kannattavuuteen.

Esimerkki: yritys x hukkaa energiaa (oli se sitten sähkö tai lämpöenergiaa) epätehokkailla prosesseilla ja se näkyy energiankulutuksessa. Ratkaisun vihreä siirtymä tarjoaakin näppärästi, kerätään hukkaan menevä energia talteen ja hyödynnetään se, esimerkiksi lauhdelämpö kierrätetään eikä vain turauteta taivaalle -> energiankulutus pienenee ja maksut vähenee. Toinen esimerkki on uusia 50 vuotta vanhoja koneita jotka kuluttavat murto-osan siitä mitä vanha eikä yrittää tekohengittää lisävuosia. Kyllä, se vaatii alkuun investointeja mutta ne maksavat itsensä takaisin vuosien aikana. Tällaisia esimerkkejä voisin uraltani luetella satoja. On aivan käsittämätöntä että tällaisia itsestäänselviä asioita pitää edelleen korjailla siellä sun täällä. Syytän asiasta poliitikkoja jotka eivät oikein itsekkään tiedä mitä se vihreä siirtymä edes tarkoittaa, puhuvat hattaria ja keskiverto kansalainen kun harvoin on paljon niitä politiikan puhuvia päitä viisaampia niin tässä tietysti on lopputulos. Konkreettinen ja tuore esimerkki on salmisaaren uusi voimalaitos joka ei tuota lämpöä hiilellä vaan Vihreällä Siirtymällä (tm). Kelpaako riittäväksi konkretiaksi vai vieläkö ottaa vastaan ihan periaatteesta?

Vihreä siirtymä on paljon muutakin kuin pelkästään tesloja ja tuulimyllyjä.

 

[ExtraEvil6666]

Suomessa niin ei kuitenkaan ole tapahtunut, joten ajatus siitä että BKT:n kasvu kuittaa velkasuhteen on sen osalta kyllä enemmänkin toivotaantoivotaan-tasolla.

Olet ihan oikeassa siinä, että Suomessa kasvu ei ole todellakaan viime vuosina riittänyt kattamaan alijäämiä. Mutta sepä ei taas tarkoita, ettei kasvu periaatteessa voisi vakauttaa velkasuhdetta. Ajatus ei mitään ole toiveajattelua, vaan hyvin tunnettu mekanismi. Jos nimellinen BKT kasvaa nopeammin kuin velka, velkasuhde laskee.

Raportin esiin tuoma ongelma on, että leikkaukset itsessään voivat heikentää kasvua juuri silloin kun sille olisi eniten tarvetta. Suomen ongelmana ei ole ollut se, että "on elvytetty liikaa" ja "elvytys ei toimi", vaan se, että elvytystä ei ole käytetty tehokkaasti investointien ja työmarkkinoiden vahvistamiseen. Ja tähänhä tämä raportti pyrkii kiinnittämään huomiota. Julkisia investointeja on leikattu 2010-luvulla osana sopeutuksia, vaikka sitten taas niiden kerroinvaikutus on tutkimusten mukaan suurin

Raportti ei muuten väitä, että mitään ei tarvitse tehdä. Sen mukaan kasvuun nojaava sopeutus saattaisi olla vähemmän haitallinen tie. Toki edellyttäen, että toimenpiteet on kohdistettu tuottavuuteen, osaamiseen ja energiasiirtymään. Kyse on strategiasta. Ihan samalla tavalla nykyinenkin politiikka on strategia, eikä sillä ainakaan vielä voida osoittaa olevan suuria positiivisia vaikutuksia.

 

[Cocnag]

On paljonkin suomessa yrityksiä jotka hyödyntävät vihreää siirtymää ja sillä on merkittävää pitkän aikavälin hyötyä kannattavuuteen.

Esimerkki: yritys x hukkaa energiaa (oli se sitten sähkö tai lämpöenergiaa) epätehokkailla prosesseilla ja se näkyy energiankulutuksessa. Ratkaisun vihreä siirtymä tarjoaakin näppärästi, kerätään hukkaan menevä energia talteen ja hyödynnetään se, esimerkiksi lauhdelämpö kierrätetään eikä vain turauteta taivaalle -> energiankulutus pienenee ja maksut vähenee. Toinen esimerkki on uusia 50 vuotta vanhoja koneita jotka kuluttavat murto-osan siitä mitä vanha eikä yrittää tekohengittää lisävuosia. Kyllä, se vaatii alkuun investointeja mutta ne maksavat itsensä takaisin vuosien aikana. Tällaisia esimerkkejä voisin uraltani luetella satoja. On aivan käsittämätöntä että tällaisia itsestäänselviä asioita pitää edelleen korjailla siellä sun täällä. Syytän asiasta poliitikkoja jotka eivät oikein itsekkään tiedä mitä se vihreä siirtymä edes tarkoittaa, puhuvat hattaria ja keskiverto kansalainen kun harvoin on paljon niitä politiikan puhuvia päitä viisaampia niin tässä tietysti on lopputulos. Konkreettinen ja tuore esimerkki on salmisaaren uusi voimalaitos joka ei tuota lämpöä hiilellä vaan Vihreällä Siirtymällä (tm). Kelpaako riittäväksi konkretiaksi vai vieläkö ottaa vastaan ihan periaatteesta?

Vihreä siirtymä on paljon muutakin kuin pelkästään tesloja ja tuulimyllyjä.

Eikös tässä nyt sekoiteta normaaleja teollisuuden investointeja ym. kilpailua parantavia seikkoja mitä on tehty aina. Vihreä siirtymä termi on tullut myöhemmin ja sen kannattavuudesta voidaan olla montaa mielta.

 

[mitsumies]

Eikös tässä nyt sekoiteta normaaleja teollisuuden investointeja ym. kilpailua parantavia seikkoja mitä on tehty aina. Vihreä siirtymä termi on tullut myöhemmin ja sen kannattavuudesta voidaan olla montaa mielta.

Mitä tähän nyt sanoisi. Ilmeisesti kyseessä on schrödingerin vihreä siirtymä, sitä samaan aikaan on ja samaan aikaan ei ole vaan se on "normaali teollisuuden investointi". Odotas, mitä jos, se normaali investointi voikin olla osa vihreää siirtymää...? Hurjaa, eikö vain?

Ympäristöministeriön juttu aiheesta melko huttua mutta jotain konkreettista sieltäkin:

Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.


Puhdas energiasiirtymä on tiivis osa vihreää siirtymää. Fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden korvaaminen puhtailla energiaratkaisuilla on keskeinen tavoite siirtymässä.

Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Energiatehokkuudella on siis suora yhteys ilmastoa lämmittäviin hiilidioksidipäästöihin. Pyrimme eri keinoin parantamaan rakennusten energiatehokkuutta, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä, pienentää energiakulutusta ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Energiatehokkuus on se taikasana tässä.

Mutta kaippa tämä on nyt taas näitä kulttuurisotiin vertaantuvia höpöhöpö juttuja että tärkeintä on se miltä asia tuntuu vaikka kuinka rautalangasta vääntää. Sinänsä outoa kun kuitenkin tekniikkapainotteisella keskustelupalstalla ollaan.

 

[10YG]

Pidän outona UTAKlaisten halua tukea gryndereitä tässä tilanteessa. Maassamme on myymättömiä uusia asuntoja ja nyt pitäisi rakentaa lisää.
Helsinki kertoo ikävän esimerkin (HS):

Helsingin Tapanilaan valmistui joulukuussa kaupungin asuntotuotannon rakennuttama omistusasuntokohde, jonka kaikki 109 huoneistoa ovat edelleen myymättä.
Varauksia asunnoista on tällä hetkellä viisi. Kyseessä on puolihitas-kohde, eli asuntojen ostohinta kaupungilta on säännelty, mutta asukas voi myydä asunnon millä tahansa hinnalla.
Helsingin kaupungin asuntotuotannon myynti- ja hanketalousyksikön päällikkö Ulla-Mari Nieminen kertoo, että kohteen asunnot olivat normaalisti haussa vuoden 2023 alkupuolella, ja ne arvottiin hitas-ehtojen mukaisesti. Hakijoita oli hänen mukaansa vain vähän, eikä ostajia löytynyt heidän joukostaan. Asunnot laitettiin tämän jälkeen vapaaseen myyntiin, jossa ne ovat olleet keväästä 2023 lähtien eli noin kahden vuoden ajan.

Asuntotuotannossa on ollut kupla ja nyt palaamme normaaliin pikku hiljaa.

Markus Jänttiä Ylen toimittajat haastattelivat etenkin Sipilän hallituksen aikana, kun haluttiin taloustieteilijän mielipide. Sitä puhetta sai mitä tilasi. Jäntti on ollut perustamassa Vasemmistoliittoa. Nyt UTAK jatkaa tätä samaa jänttiläistä tarinaa.
Olisi ollut hienoa, jos esimerkiksi Bengt Holmström olisi ollut Ylellä useammin äänessä.

 

[JLM]

Olet ihan oikeassa siinä, että Suomessa kasvu ei ole todellakaan viime vuosina riittänyt kattamaan alijäämiä. Mutta sepä ei taas tarkoita, ettei kasvu periaatteessa voisi vakauttaa velkasuhdetta. Ajatus ei mitään ole toiveajattelua, vaan hyvin tunnettu mekanismi. Jos nimellinen BKT kasvaa nopeammin kuin velka, velkasuhde laskee.

Raportin esiin tuoma ongelma on, että leikkaukset itsessään voivat heikentää kasvua juuri silloin kun sille olisi eniten tarvetta. Suomen ongelmana ei ole ollut se, että "on elvytetty liikaa" ja "elvytys ei toimi", vaan se, että elvytystä ei ole käytetty tehokkaasti investointien ja työmarkkinoiden vahvistamiseen. Ja tähänhä tämä raportti pyrkii kiinnittämään huomiota. Julkisia investointeja on leikattu 2010-luvulla osana sopeutuksia, vaikka sitten taas niiden kerroinvaikutus on tutkimusten mukaan suurin

Raportti ei muuten väitä, että mitään ei tarvitse tehdä. Sen mukaan kasvuun nojaava sopeutus saattaisi olla vähemmän haitallinen tie. Toki edellyttäen, että toimenpiteet on kohdistettu tuottavuuteen, osaamiseen ja energiasiirtymään. Kyse on strategiasta. Ihan samalla tavalla nykyinenkin politiikka on strategia, eikä sillä ainakaan vielä voida osoittaa olevan suuria positiivisia vaikutuksia.

No sehän on ollut se millä velanottoa on mielestäni perusteltu menneinä vuosina - kasvu kuittaa velat. Se ei vain ole toteutunut, minkä takia en pidä uskottavana että samaa menoa jatkamalla voitaisiin saada erilaista lopputulosta. Nykyhallitus on kohdistanut leikkauksia ensisijaisesti juokseviin kuluihin. Sitä on syytetty "hyvinvointivaltion tuhoamisesta", ts. väärin säästetty. Strategia mikä perustuu ensisijaisesti julkisen sektorin velkaannuttamiseen ja sen kulujen kasvattamiseen ei oikein voi olla voittava kortti, sen kasvun pitää tulla yksityiseltä puolelta. Julkisella puolella voidaan sitten tietysti priorisoida esim. koulutuspanoksia, siten että pyrittäisiin tuottamaan väkeä sellaisille aloille mitkä tukevat vientiteollisuutta ja uusia kaupallistettavia innovaatioita. Vähän Kiinan tapaan.

 

[ExtraEvil6666]

No sehän on ollut se millä velanottoa on mielestäni perusteltu menneinä vuosina - kasvu kuittaa velat. Se ei vain ole toteutunut, minkä takia en pidä uskottavana että samaa menoa jatkamalla voitaisiin saada erilaista lopputulosta. Nykyhallitus on kohdistanut leikkauksia ensisijaisesti juokseviin kuluihin. Sitä on syytetty "hyvinvointivaltion tuhoamisesta", ts. väärin säästetty. Strategia mikä perustuu ensisijaisesti julkisen sektorin velkaannuttamiseen ja sen kulujen kasvattamiseen ei oikein voi olla voittava kortti, sen kasvun pitää tulla yksityiseltä puolelta. Julkisella puolella voidaan sitten tietysti priorisoida esim. koulutuspanoksia, siten että pyrittäisiin tuottamaan väkeä sellaisille aloille mitkä tukevat vientiteollisuutta ja uusia kaupallistettavia innovaatioita. Vähän Kiinan tapaan.

Mutta raporttihan ei ehdota "samaa menoa jatkettavaksi", vaan kritisoi sitä, että pelkkä leikkauspolitiikka ilman kasvupanostuksia ei johda toivottuun lopputulokseen.

Nykyinen hallitus on kohdistanut sopeutuksen pääasiassa juokseviin menoihin. Ja siinö on toki puolensa. Ongelmalliseksi se voi muuttua, jos leikkaukset osuvat esimerkiksi juuri koulutukseen, sosiaaliturvaan tai palveluihin, joiden tarkoituksena on ylläpitää työkykyä, osaamista ja kulutuskysyntää. Näillä leikkauksilla voi olla kasvua heikentäviä pitkän aikavälin vaikutuksia, ja näistähän tuossa raportissa juuri ollaan huolissaan. Hyvänä esimerkkinä aikuiskoulutustuen lopettaminen, joka vähentää työmarkkinoiden joustavuutta.

Kasvun pitää totta kai tulla myös yksityiseltä sektorilta, mutta julkinen sektori voi sen mahdollistaa. Näinhän juuri on Kiinassa tehty, valtavat panostukset infrastruktuuriin, koulutukseen ja teknologiaan ovat olleet vientivetoisen kasvun taustalla.

 

[jarskii-]

Eikös tässä nyt sekoiteta normaaleja teollisuuden investointeja ym. kilpailua parantavia seikkoja mitä on tehty aina. Vihreä siirtymä termi on tullut myöhemmin ja sen kannattavuudesta voidaan olla montaa mielta.

SSAB taitaa liputtaa vihreää siirtymää teräksen osalta ja ovat sillä saralla kilpailuedussa. Ei kyse ole ainoastaan normaaleista teollisuuden investoinneista vaan investoinneista vihreää siirtymään

 

[10YG]

SSAB taitaa liputtaa vihreää siirtymää teräksen osalta ja ovat sillä saralla kilpailuedussa. Ei kyse ole ainoastaan normaaleista teollisuuden investoinneista vaan investoinneista vihreää siirtymään

SSAB:n fossiilivapaa terästuotanto alkaa Ruotsissa.

Teräs | Suomi hävisi jätti-investoinnin Ruotsille – SSAB investoi 4,5 miljardia euroa fossiilittomaan terästehtaaseen Luulajassa

SSAB:n mukaan Raahen-tehtaan nykyiset laitteet ovat paremmassa kunnossa kuin Luulajassa.

www.hs.fi

Ehkä sitten joskus Raahessakin. Syytä kyllä olisi:
"Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästölähde. Se aiheuttaa noin seitsemän prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä."

 

[JLM]

Mutta raporttihan ei ehdota "samaa menoa jatkettavaksi", vaan kritisoi sitä, että pelkkä leikkauspolitiikka ilman kasvupanostuksia ei johda toivottuun lopputulokseen.

Nykyinen hallitus on kohdistanut sopeutuksen pääasiassa juokseviin menoihin. Ja siinö on toki puolensa. Ongelmalliseksi se voi muuttua, jos leikkaukset osuvat esimerkiksi juuri koulutukseen, sosiaaliturvaan tai palveluihin, joiden tarkoituksena on ylläpitää työkykyä, osaamista ja kulutuskysyntää. Näillä leikkauksilla voi olla kasvua heikentäviä pitkän aikavälin vaikutuksia, ja näistähän tuossa raportissa juuri ollaan huolissaan. Hyvänä esimerkkinä aikuiskoulutustuen lopettaminen, joka vähentää työmarkkinoiden joustavuutta.

Kasvun pitää totta kai tulla myös yksityiseltä sektorilta, mutta julkinen sektori voi sen mahdollistaa. Näinhän juuri on Kiinassa tehty, valtavat panostukset infrastruktuuriin, koulutukseen ja teknologiaan ovat olleet vientivetoisen kasvun taustalla.

Ongelmalliseksi sen asian tekee se, että koulutus, sote ja palvelut ovat se kaikkein suurin menoerä, jolloin juoksevia kuluja on aika vaikea vähentää koskematta mihinkään niistä. Pidän tosin kyseenalaisena sitä, että joka asian ainoa ratkaisu olisi aina vain heittää lisää rahaa ongelmien päälle. Esimerkkejä voi nähdäkseni katsoa esimerkiksi siitä miten Uusi-Seelanti muutti vähän samankaltaisen jäykän säädellyn "hyvinvointivaltion" rakenteita, kun oltiin ajauduttu tilanteeseen missä kasvua ei ollut eikä tuloksia saatu vaikka rahaa kaadettiin järjestelmään lisää. Onkohan meillä vieläkään laskettu, paljonko esim. koulutukseen suunnatusta rahoituksesta oikeasti käytetään luokkahuoneissa opettamiseen? Samalla se tarkoittaa sitä, että meidän kykymme investointeihin on rajallinen - mikä on myös suoraa seurausta siitä, että meillä on pelätty yksityisten ihmisten vaurastumista niin saakelin paljon, että pääomat on ollut pakko verottaa pois ja estää niiden kertymistä.

Kiina panosti erittäin vahvasti luonnontieteiden koulutukseen ajatuksella, että osaavaa työvoimaa on paljon saatavana. Kääntöpuolena tosin on sitten todella drakoninen kilpailu työ- ja koulutusmarkkinalla, mikä todennäköisesti aiheuttaa sen ettei kommunistipuolueen havittelema syntyvyyden kasvattaminen tule toteutumaan millään tasolla, koska ihmiset eivät vain jaksa sitä enää vanhojen velvoitteiden päälle... meillä taas on puhuttu lähinnä siitä että mahdollisimman paljon korkeakoulutettuja, mutta ei hirveästi väliä onko ne laput sellaisille aloille mitkä tuottavat lisää rahaa, tai sellaisia laadukkaampia palveluja mitkä tukevat rahan tekemistä. Toki Kiina menestykseen liittyy sitten ihan härskiä tukipolitiikkaa omalle tuotannolle, muilta varastamista, valuutan arvolla keinottelua sun muuta mikä ei kestä päivänvaloa...

 

[ExtraEvil6666]

Ongelmalliseksi sen asian tekee se, että koulutus, sote ja palvelut ovat se kaikkein suurin menoerä, jolloin juoksevia kuluja on aika vaikea vähentää koskematta mihinkään niistä. Pidän tosin kyseenalaisena sitä, että joka asian ainoa ratkaisu olisi aina vain heittää lisää rahaa ongelmien päälle. Esimerkkejä voi nähdäkseni katsoa esimerkiksi siitä miten Uusi-Seelanti muutti vähän samankaltaisen jäykän säädellyn "hyvinvointivaltion" rakenteita, kun oltiin ajauduttu tilanteeseen missä kasvua ei ollut eikä tuloksia saatu vaikka rahaa kaadettiin järjestelmään lisää. Onkohan meillä vieläkään laskettu, paljonko esim. koulutukseen suunnatusta rahoituksesta oikeasti käytetään luokkahuoneissa opettamiseen? Samalla se tarkoittaa sitä, että meidän kykymme investointeihin on rajallinen - mikä on myös suoraa seurausta siitä, että meillä on pelätty yksityisten ihmisten vaurastumista niin saakelin paljon, että pääomat on ollut pakko verottaa pois ja estää niiden kertymistä.

Kiina panosti erittäin vahvasti luonnontieteiden koulutukseen ajatuksella, että osaavaa työvoimaa on paljon saatavana. Kääntöpuolena tosin on sitten todella drakoninen kilpailu työ- ja koulutusmarkkinalla, mikä todennäköisesti aiheuttaa sen ettei kommunistipuolueen havittelema syntyvyyden kasvattaminen tule toteutumaan millään tasolla, koska ihmiset eivät vain jaksa sitä enää vanhojen velvoitteiden päälle... meillä taas on puhuttu lähinnä siitä että mahdollisimman paljon korkeakoulutettuja, mutta ei hirveästi väliä onko ne laput sellaisille aloille mitkä tuottavat lisää rahaa, tai sellaisia laadukkaampia palveluja mitkä tukevat rahan tekemistä. Toki Kiina menestykseen liittyy sitten ihan härskiä tukipolitiikkaa omalle tuotannolle, muilta varastamista, valuutan arvolla keinottelua sun muuta mikä ei kestä päivänvaloa...

Mun mielestä tuo raportti juuri kysyy, että millainen sopeutuspolitiikka toimii, ja milloin sopeutus voi itseasiassa kääntyä itseään vastaan.

On ihan totta, että koulutus, sote ja palvelut ovat julkistalouden suurimmat menoluokat, eikä niihin koskematta oikein ole mahdollista sopeuttaa merkittävästi. Mutta sitten se kysymys onkin, että leikataanko sellaisia kustannuksia, jotka ovat itseasiassa tulevaisuuden kasvun edellytys? Sotemenojen osalta kannattaa myös muistaa, että niiden kasvu johtuu ylivoimaisesti eniten väestön ikääntymisestä.

Yksityisten investointien osalta voisi ajatellla, että investoimaan houkuttelee ennustettava, toimiva ja osaava yhteiskunta, eli juuri ne koulutus- ja infrapanokstukset, joita tuo raportti korostaa

Ja kyllä Uudessa-Seelannissakin huomattiin, että tuloksia ei saada pelkillä menoleikkauksilla, vaan uudelleenjärjestelyillä ja sillä, että toiminnan painopistettä muutetaan.

 

[asddsa]

Ongelmalliseksi sen asian tekee se, että koulutus, sote ja palvelut ovat se kaikkein suurin menoerä, jolloin juoksevia kuluja on aika vaikea vähentää koskematta mihinkään niistä. Pidän tosin kyseenalaisena sitä, että joka asian ainoa ratkaisu olisi aina vain heittää lisää rahaa ongelmien päälle. Esimerkkejä voi nähdäkseni katsoa esimerkiksi siitä miten Uusi-Seelanti muutti vähän samankaltaisen jäykän säädellyn "hyvinvointivaltion" rakenteita, kun oltiin ajauduttu tilanteeseen missä kasvua ei ollut eikä tuloksia saatu vaikka rahaa kaadettiin järjestelmään lisää. Onkohan meillä vieläkään laskettu, paljonko esim. koulutukseen suunnatusta rahoituksesta oikeasti käytetään luokkahuoneissa opettamiseen? Samalla se tarkoittaa sitä, että meidän kykymme investointeihin on rajallinen - mikä on myös suoraa seurausta siitä, että meillä on pelätty yksityisten ihmisten vaurastumista niin saakelin paljon, että pääomat on ollut pakko verottaa pois ja estää niiden kertymistä.

Kiina panosti erittäin vahvasti luonnontieteiden koulutukseen ajatuksella, että osaavaa työvoimaa on paljon saatavana. Kääntöpuolena tosin on sitten todella drakoninen kilpailu työ- ja koulutusmarkkinalla, mikä todennäköisesti aiheuttaa sen ettei kommunistipuolueen havittelema syntyvyyden kasvattaminen tule toteutumaan millään tasolla, koska ihmiset eivät vain jaksa sitä enää vanhojen velvoitteiden päälle... meillä taas on puhuttu lähinnä siitä että mahdollisimman paljon korkeakoulutettuja, mutta ei hirveästi väliä onko ne laput sellaisille aloille mitkä tuottavat lisää rahaa, tai sellaisia laadukkaampia palveluja mitkä tukevat rahan tekemistä. Toki Kiina menestykseen liittyy sitten ihan härskiä tukipolitiikkaa omalle tuotannolle, muilta varastamista, valuutan arvolla keinottelua sun muuta mikä ei kestä päivänvaloa...

Kyllähän se on vähän niinkin, että rahalle kyllä keksitään käyttöä jos sitä annetaan. En itsekään tiedä onko loputon rahan kaataminen joka suuntaan aina se oikea ratkaisu. Ongelmana varmaan on, että ainakaan julkisella sektorilla ei useimmiten ole oikein insentiivejä toimia kustannustehokkaammin.

 

[draco76]

Ongelmalliseksi sen asian tekee se, että koulutus, sote ja palvelut ovat se kaikkein suurin menoerä, jolloin juoksevia kuluja on aika vaikea vähentää koskematta mihinkään niistä. Pidän tosin kyseenalaisena sitä, että joka asian ainoa ratkaisu olisi aina vain heittää lisää rahaa ongelmien päälle. Esimerkkejä voi nähdäkseni katsoa esimerkiksi siitä miten Uusi-Seelanti muutti vähän samankaltaisen jäykän säädellyn "hyvinvointivaltion" rakenteita, kun oltiin ajauduttu tilanteeseen missä kasvua ei ollut eikä tuloksia saatu vaikka rahaa kaadettiin järjestelmään lisää. Onkohan meillä vieläkään laskettu, paljonko esim. koulutukseen suunnatusta rahoituksesta oikeasti käytetään luokkahuoneissa opettamiseen? Samalla se tarkoittaa sitä, että meidän kykymme investointeihin on rajallinen - mikä on myös suoraa seurausta siitä, että meillä on pelätty yksityisten ihmisten vaurastumista niin saakelin paljon, että pääomat on ollut pakko verottaa pois ja estää niiden kertymistä.

Kiina panosti erittäin vahvasti luonnontieteiden koulutukseen ajatuksella, että osaavaa työvoimaa on paljon saatavana. Kääntöpuolena tosin on sitten todella drakoninen kilpailu työ- ja koulutusmarkkinalla, mikä todennäköisesti aiheuttaa sen ettei kommunistipuolueen havittelema syntyvyyden kasvattaminen tule toteutumaan millään tasolla, koska ihmiset eivät vain jaksa sitä enää vanhojen velvoitteiden päälle... meillä taas on puhuttu lähinnä siitä että mahdollisimman paljon korkeakoulutettuja, mutta ei hirveästi väliä onko ne laput sellaisille aloille mitkä tuottavat lisää rahaa, tai sellaisia laadukkaampia palveluja mitkä tukevat rahan tekemistä. Toki Kiina menestykseen liittyy sitten ihan härskiä tukipolitiikkaa omalle tuotannolle, muilta varastamista, valuutan arvolla keinottelua sun muuta mikä ei kestä päivänvaloa...

Suurin menoerä, n. 70 miljardia (melkein puolet), on sosiaalimenot. Tuossa ei koulutusta taikka terveyttä. Pelkkä vanhuus vie 40 miljardia. Eli väestön vanheneminen on todella paha uhka. Tänä vuonna otetaan 12 miljardia lisää velkaa.

 

[JLM]

Suurin menoerä, n. 70 miljardia (melkein puolet), on sosiaalimenot. Tuossa ei koulutusta taikka terveyttä. Pelkkä vanhuus vie 40 miljardia. Eli väestön vanheneminen on todella paha uhka. Tänä vuonna otetaan 12 miljardia lisää velkaa.

Jep. Joten onnea vain yritykselle jos ei saa leikata.

 

[JLM]

Mun mielestä tuo raportti juuri kysyy, että millainen sopeutuspolitiikka toimii, ja milloin sopeutus voi itseasiassa kääntyä itseään vastaan.

On ihan totta, että koulutus, sote ja palvelut ovat julkistalouden suurimmat menoluokat, eikä niihin koskematta oikein ole mahdollista sopeuttaa merkittävästi. Mutta sitten se kysymys onkin, että leikataanko sellaisia kustannuksia, jotka ovat itseasiassa tulevaisuuden kasvun edellytys? Sotemenojen osalta kannattaa myös muistaa, että niiden kasvu johtuu ylivoimaisesti eniten väestön ikääntymisestä.

Yksityisten investointien osalta voisi ajatellla, että investoimaan houkuttelee ennustettava, toimiva ja osaava yhteiskunta, eli juuri ne koulutus- ja infrapanokstukset, joita tuo raportti korostaa

Ja kyllä Uudessa-Seelannissakin huomattiin, että tuloksia ei saada pelkillä menoleikkauksilla, vaan uudelleenjärjestelyillä ja sillä, että toiminnan painopistettä muutetaan.

Kysymys on siitä, onko mahdollista edes löytää sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole jonkun mielestä tulevaisuuden kasvun edellytys. Se on vähän kuin purku-uhan alla olevat rakennukset - niin mätää tölliä ei ole tehtykään etteikö se jonkun mielestä pitäisi suojella ja korjata vaikkei siinä olisi mitään järkeä.

Yksityisten investointien osalta vaaditaan toisaalta ennustettavuutta ja toisaalta investointeja kannustava verojärjestelmä, mikä meiltä taas puuttuu. Yhdessä niiden kotimaisten pääomien kanssa mitkä on himoverotettu ja jaettu sitten kaikenlaiseen, mikä jonkun mielestä on ollut tulevaisuuden kasvun edellytys...

Uuden-Seelannin kokemus oli vähän sellainen, että siirryttiin pikkutarkasta mikromanageerauksesta ostamaan tuloksia ja sekä rahoitus että toiminnan vapaus suunnattiin sinne missä asioita oikeasti tehtiin. Siitä olisi meillä jonkin verran opittavaa. Samalla siellä käytiin läpi julkisella rahalla kustannettavia tehtäviä ja se minkä ei katsottu olevan ehdottoman tarpeellista tuottaa julkisella rahalla siirrettiin pois markkinoiden hoidettavaksi. Se on toinen oppitunti mitä meillä tarvittaisiin kipeästi, Nokia-vuosien pöhötetyn julkisen sektorin tehtävien paisuttamisen jälkeen. Mutta ilmeisesti vieläkään ei olla niin syvässä kuopassa että havahduttaisiin sen tarpeellisuuteen, joten eiköhän tässä mennä vielä aika paljon syvemmälle ennen sitä.

 

[draco76]

Jep. Joten onnea vain yritykselle jos ei saa leikata.

Taitaa päättäjien keski-ikä olla sitä luokkaa, että vanhuksilta ei leikata. Varsinkaan eläkkeistä.

 

[ExtraEvil6666]

Kysymys on siitä, onko mahdollista edes löytää sellaisia kustannuksia, jotka eivät ole jonkun mielestä tulevaisuuden kasvun edellytys. Se on vähän kuin purku-uhan alla olevat rakennukset - niin mätää tölliä ei ole tehtykään etteikö se jonkun mielestä pitäisi suojella ja korjata vaikkei siinä olisi mitään järkeä.

Yksityisten investointien osalta vaaditaan toisaalta ennustettavuutta ja toisaalta investointeja kannustava verojärjestelmä, mikä meiltä taas puuttuu. Yhdessä niiden kotimaisten pääomien kanssa mitkä on himoverotettu ja jaettu sitten kaikenlaiseen, mikä jonkun mielestä on ollut tulevaisuuden kasvun edellytys...

Uuden-Seelannin kokemus oli vähän sellainen, että siirryttiin pikkutarkasta mikromanageerauksesta ostamaan tuloksia ja sekä rahoitus että toiminnan vapaus suunnattiin sinne missä asioita oikeasti tehtiin. Siitä olisi meillä jonkin verran opittavaa. Samalla siellä käytiin läpi julkisella rahalla kustannettavia tehtäviä ja se minkä ei katsottu olevan ehdottoman tarpeellista tuottaa julkisella rahalla siirrettiin pois markkinoiden hoidettavaksi. Se on toinen oppitunti mitä meillä tarvittaisiin kipeästi, Nokia-vuosien pöhötetyn julkisen sektorin tehtävien paisuttamisen jälkeen. Mutta ilmeisesti vieläkään ei olla niin syvässä kuopassa että havahduttaisiin sen tarpeellisuuteen, joten eiköhän tässä mennä vielä aika paljon syvemmälle ennen sitä.

Näinhän se toki on, että politiikassa lähes kaikelle löytyy puolustaja, varsinkin kun kyse on menoista, jotka "joku" kokee tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Mutta juuri siksi raporttihan ei väitä, ettei mitään saa leikata. Raportti kysyy, että mitä leikataan, milloin ja millaisin seurauksin? Ja tärkeimmän asian, milloin leikkaaminen voi olla itseään vahingoittavaa. Se yksityinen investointi ei synny tyhjiössä, tukena pitää olla osaavaa työvoimaa, infrastruktuuria ja toimiva yhteiskunta.

Pointti ei siis ole, että kaikkeen pitää kaataa lisää rahaa. Vaan että ilman kasvua ei ole kestävää velanhoitoa. Ja jos ei ole tulevaisuutta tukevia rakenteita ei ole kasvua. Kasvu ei synny pelkästään säästämällä, vaan täytyy olla myös tuottavia panostuksia.

Raportin ydinsanoma taitaa olla, ettei kaikkia ratkaisuja kannata yrittää lapioida sillä samalla työkalulla, jolla kuoppa on syntynyt. Ja nyt ei näytä siltä, että hallituksen politiikka työllisyyden ja velanoton kannalta olisi kovin menestyksellistä, on minusta hyvä, että esitetään myös vaihtoehtoja perusteluineen.

 

[Paapaa]

No nyt! Hallitus harkitsee vihdoin ja viimein AY-liittojen toiminnan rahoittamisen vähentämistä eli AY-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luopumista. Vastaavasti luovuttaisiin myös työnantajapuolen jäsenmaksujen vähennysoikeudesta. Hallitus laskee keräävänsä noin 190M lisätulot tällä toimella.

Hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, kertovat Helsingin Sanomien lähteet. Verovähennysoikeus tarkoittaa, että tulo, josta palkansaajan tulovero lasketaan, pienenee jäsenmaksun verran.

Verovähennyksen poistosta on hallituspuolueiden kesken alustava sopu. Lopulliset päätökset tehdään ensi viikon niin sanotussa puoliväliriihessä, jossa hallitus määrittelee valtion taloudenpidon suuren linjan seuraaviksi vuosiksi.

Hallituksen suunnitelmassa myös työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan.

HS:n tiedot | Hallitus aikoo kajota ”pyhään lehmään”: Ay-jäsenmaksujen verovähennys poistumassa

Myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys on suunnitelmissa poistaa. Yhteensä 190 miljoonaa euron lisätuloilla hallitus aikoo rahoittaa veronkevennyksiä.

www.hs.fi

 

[antti-x]

Edit: Paapaa ehti ensin


"Hallitus aikoo poistaa ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden" kertoo HS. Ei siis koske työttömyyskassoja mutta jäsenmaksujen osuutta. Suunnitellut veroalet ilmeisesti korvaavat tämän taloudellisesti, mutta tietty käytännössä lisää selvästi säästöjä siitä jos jättää jäsenmaksun maksamatta.

 

[Janishell]

No nyt! Hallitus harkitsee vihdoin ja viimein AY-liittojen toiminnan rahoittamisen vähentämistä eli AY-liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luopumista. Vastaavasti luovuttaisiin myös työnantajapuolen jäsenmaksujen vähennysoikeudesta. Hallitus laskee keräävänsä noin 190M lisätulot tällä toimella.

HS:n tiedot | Hallitus aikoo kajota ”pyhään lehmään”: Ay-jäsenmaksujen verovähennys poistumassa

Myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennys on suunnitelmissa poistaa. Yhteensä 190 miljoonaa euron lisätuloilla hallitus aikoo rahoittaa veronkevennyksiä.

www.hs.fi

Tästä tulee sanomista.

 

[Janishell]

Kuka enään neuvottelee palkan korotukset ja sun muut asiat jos ei ole enään liittoja? Viidakon lait tulee silloin käyttöön ja silloin duunaria viedään.

 

[draco76]

Kuka enään neuvottelee palkan korotukset, jos ei ole enään liittoja? Viidakon lait tulee silloin käyttöön.

Jäsenmaksut suurenevat, ei muuta

 

[Janishell]

Jäsenmaksut suurenevat, ei muuta

Tulee vaikuttamaan silloin liittoon kuuluvien määrään.

 

[JLM]

Näinhän se toki on, että politiikassa lähes kaikelle löytyy puolustaja, varsinkin kun kyse on menoista, jotka "joku" kokee tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Mutta juuri siksi raporttihan ei väitä, ettei mitään saa leikata. Raportti kysyy, että mitä leikataan, milloin ja millaisin seurauksin? Ja tärkeimmän asian, milloin leikkaaminen voi olla itseään vahingoittavaa. Se yksityinen investointi ei synny tyhjiössä, tukena pitää olla osaavaa työvoimaa, infrastruktuuria ja toimiva yhteiskunta.

Pointti ei siis ole, että kaikkeen pitää kaataa lisää rahaa. Vaan että ilman kasvua ei ole kestävää velanhoitoa. Ja jos ei ole tulevaisuutta tukevia rakenteita ei ole kasvua. Kasvu ei synny pelkästään säästämällä, vaan täytyy olla myös tuottavia panostuksia.

Raportin ydinsanoma taitaa olla, ettei kaikkia ratkaisuja kannata yrittää lapioida sillä samalla työkalulla, jolla kuoppa on syntynyt. Ja nyt ei näytä siltä, että hallituksen politiikka työllisyyden ja velanoton kannalta olisi kovin menestyksellistä, on minusta hyvä, että esitetään myös vaihtoehtoja perusteluineen.

Kasvu vaatii panostuksia ja investointeja - erityisesti yksityisiä investointeja, koska se on se mikä nostaa tuottavuutta. Suomi on ollut nimenomaan investointilamassa pitkään. Politiikassa kasvupanostukset menevät sitten aikalailla poliittisten linjojen mukaan: yhdet laskevat menopuolta investoinniksi koska se ehkä hyödyttää tulevaisuudessa, mutta samaan aikaan pääomia halutaan verottaa entistä kovemmin mikä taas heikentää insentiivejä yksityisille investoinneille. Tämä on lääke mitä myös tuo raportti esittää. Samoin ylijyrkkä veroprogressio aiheuttaa meillä ongelmia, mutta johan se taas nähtiin mitä siihen kajoaminen aiheuttaa poliittisella kentällä.

Hallituksen taival lyhyellä aikavälillä ei välttämättä ole ollut menestys. Jää nähtäväksi muuttuuko tilanne sitten, kun tietyt rakenteelliset muutokset (millä pyritään lisäämään mm. toimitusvarmuutta ja joustavuutta) ja mitkä kilpailijamaamme ovat tehneet vuosikausia sitten alkavat purra. Kaksi vuotta on kuitenkin aika lyhyt aika. Jos taas lähdetään veronkorotuslinjalle maassa minkä kokonaisveroaste on jo nyt maailman korkeimpia, niin vähäsen epäilen ettei se todellakaan ole ykköskohde yksityisille investoinneille. Se reaktio nähdään jo nyt kun puuhataan sähköveron korotusta. Silloin on aika yhdentekevää onko tiet kunnossa tai osaavaa työvoimaa, koska se kokonaisuus ei vain houkuttele. Ja samalla se niistää mahdollisuuksia suomalaisten pääomien kartuttamiselle. Siksi suhtaudun raportin esityksiin suurella skeptisyydellä.

 

[Janishell]

Omasta puolestani voidaan vaikka lakkauttaa liitot, niin pääsevät vapaa matkustajatkin kokemaan minkälaista se elämä on silloin.

 

[Paapaa]

Kuka enään neuvottelee palkan korotukset ja sun muut asiat jos ei ole enään liittoja? Viidakon lait tulee silloin käyttöön ja silloin duunaria viedään.

Miten ihmeessä sä päädyit verovähennysoikeuden poistosta siihen, että liittoja ei olisi lainkaan? Eihän tossa kommentissa ole yhtään mitään järkeä. Liittoja ei kielletä, järjestäytymistä ei kielletä, liittojen vuosittain saamien osinkomiljoonien verottomuutta ei poisteta, liittojen jäsenmaksujen automaattista perintää palkasta ei kielletä, luottamusmiesten asemaa ei heikennetä. Nyt ehdotettiin ainoastaan jäsenmaksun vähennysoikeuden poistamista - sekä AY:n että työnantajaliittojen osalta tasapuolisesti. Kaikki muut (älyttömät) verotuet ja helpotukset liitoille jäävät voimaan.

Itse pitäisin tärkeänä, että ainakin nämä toteutettaisiin tuon jäsenmaksuasian lisäksi:

• liittojen osinkotulojen verottomuuden poistaminen
• poistetaan oikeus periä liiton jäsenmaksu palkasta ja lähetetään ihan rehellinen lasku sille jäsenelle, jotta hahmottaa mitä siitä jäsenyydestä oikeasti maksaa
• lopetetaan typerä kassajärjestelmä, jossa kaikki kustantavat ansiosidonnaisen mutta vain kassan jäsenet saavat edun. Täysin tarpeeton turha tanssi asiasta, jonka pitäisi kuulua kaikille koska kaikki sen maksavat

 

[Janishell]

Miten ihmeessä sä päädyit verovähennysoikeuden poistosta siihen, että liittoja ei olisi lainkaan? Eihän tossa kommentissa ole yhtään mitään järkeä. Liittoja ei kielletä, järjestäytymistä ei kielletä, liittojen vuosittain saamien osinkomiljoonien verottomuutta ei poisteta, liittojen jäsenmaksujen automaattista perintää palkasta ei kielletä, luottamusmiesten asemaa ei heikennetä. Nyt ehdotettiin ainoastaan jäsenmaksun vähennysoikeuden poistamista - sekä AY:n että työnantajaliittojen osalta tasapuolisesti. Kaikki muut (älyttömät) verotuet ja helpotukset liitoille jäävät voimaan.

Itse pitäisin tärkeänä, että ainakin nämä toteutettaisiin tuon jäsenmaksuasian lisäksi:

• liittojen osinkotulojen verottomuuden poistaminen
• poistetaan oikeus periä liiton jäsenmaksu palkasta ja lähetetään ihan rehellinen lasku sille jäsenelle, jotta hahmottaa mitä siitä jäsenyydestä oikeasti maksaa
• lopetetaan typerä kassajärjestelmä, jossa kaikki kustantavat ansiosidonnaisen mutta vain kassan jäsenet saavat edun. Täysin tarpeeton turha tanssi asiasta, jonka pitäisi kuulua kaikille koska kaikki sen maksavat

Voit näytellä tyhmää. Mutta jos liitossa kuuluvien määrä vähenee liiton maksujen takia, niin silloin sen tehokin tulee vähenemään.

 

[Paapaa]

Voit näytellä tyhmää, mutta jos liitossa kuuluvien määrä vähenee niin silloin sen tehokin tulee vähenemään.

En esitä tyhmää vaan kysyn yhä edelleen, mitä sä päädyit siihen että liitot nyt lakkaisivat yhtäkkiä olemasta? Jäsenmäärän lasku ei tarkoita että liitto lakkaa olemasta. SAK ei ole lakannut olemasta vaikka siltä on kadonnut 10 vuodessa 30%. Sen liitot neuvottelevat yhtä edelleen TESit. Suomessa on yhä poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste ja yhä edelleen yleissitovat työehtosopimukset eikä tähän vaikuta mitenkään vaikka jäsenmäärä puolittuisi, mitä veromuutos ei aiheuta.

En siis ymmärrä, mitä sä ajat takaa liittojen loppumisella.

 

[Janishell]

En esitä tyhmää vaan kysyn yhä edelleen, mitä sä päädyit siihen että liitot nyt lakkaisivat yhtäkkiä olemasta? Jäsenmäärän lasku ei tarkoita että liitto lakkaa olemasta. SAK ei ole lakannut olemasta vaikka siltä on kadonnut 10 vuodessa 30%. Sen liitot neuvottelevat yhtä edelleen TESit. Suomessa on yhä poikkeuksellisen korkea järjestäytymisaste ja yhä edelleen yleissitovat työehtosopimukset eikä tähän vaikuta mitenkään vaikka jäsenmäärä puolittuisi, mitä veromuutos ei aiheuta.

En siis ymmärrä, mitä sä ajat takaa liittojen loppumisella.

Pitäis kyllä tulla sellainen järjestelmä, että minun ei tarvitsi maksaa vapaa matkustajien palkankorotus neuvotteluita. Nytten joudun maksamaan kun kuulun liittoon.

 

[Paapaa]

Pitäis kyllä tulla sellainen järjestelmä, että minun ei tarvitsi maksaa vapaa matkustajien palkankorotus neuvotteluita. Nytten joudun maksamaan kun kuulun liittoon.

Niin, yleissitovuudesta voidaan ehdottomasti luopua. Sallitaan sopiminen TESin ali jos kumpikin osapuoli siihen suostuvat. Sitten oltaisiin tilanteessa jossa liittojen jäsenet keskenään sopivat etteivät ota töitä vastaan alle tietyn palkkatason, muut tekisivät mitä haluavat ja saisivat sopia vapaasti. Lopputuloksena veikkaan että jäsenten töttömyysaste raketoisi pahasti ja lopulta eroaisivat liitoista jotta saisivat töitä. Muut hinnoittelisivat itsensä helposti jonon ohi.

Toki voit myös erota siitä liitosta jos se harmittaa että sopimus koskee kaikkia. (Koskee se siltikin, mutta etpä maksaisi liiton jäsenmaksua.)

 

[draco76]

Miten ihmeessä sä päädyit verovähennysoikeuden poistosta siihen, että liittoja ei olisi lainkaan? Eihän tossa kommentissa ole yhtään mitään järkeä. Liittoja ei kielletä, järjestäytymistä ei kielletä, liittojen vuosittain saamien osinkomiljoonien verottomuutta ei poisteta, liittojen jäsenmaksujen automaattista perintää palkasta ei kielletä, luottamusmiesten asemaa ei heikennetä. Nyt ehdotettiin ainoastaan jäsenmaksun vähennysoikeuden poistamista - sekä AY:n että työnantajaliittojen osalta tasapuolisesti. Kaikki muut (älyttömät) verotuet ja helpotukset liitoille jäävät voimaan.

Itse pitäisin tärkeänä, että ainakin nämä toteutettaisiin tuon jäsenmaksuasian lisäksi:

• liittojen osinkotulojen verottomuuden poistaminen
• poistetaan oikeus periä liiton jäsenmaksu palkasta ja lähetetään ihan rehellinen lasku sille jäsenelle, jotta hahmottaa mitä siitä jäsenyydestä oikeasti maksaa
• lopetetaan typerä kassajärjestelmä, jossa kaikki kustantavat ansiosidonnaisen mutta vain kassan jäsenet saavat edun. Täysin tarpeeton turha tanssi asiasta, jonka pitäisi kuulua kaikille koska kaikki sen maksavat

Tuon viimeisen voisi tehdä kieltämättä liittoja. Jos valtio tarjoaisi tuon, niin tuskin kukaan haluaisi maksaa kassan jäsenyydestä. Mikä puolue lähtee ajamaan parannusta työttömyysturvaan siten, että liitto jää tarpeettomaksi.

Mitä taas tulee jäsenmaksun maksamiseen, niin sen tulee olla valinta kuten nyt. Minä maksan kiinteän summan vuoteen, joten on helppo maksaa itse. Joku prosenttimaksu olisi jo vaikeampi.

 

[vindicator rapeto]

Näinhän se toki on, että politiikassa lähes kaikelle löytyy puolustaja, varsinkin kun kyse on menoista, jotka "joku" kokee tärkeäksi tulevaisuuden kannalta. Mutta juuri siksi raporttihan ei väitä, ettei mitään saa leikata. Raportti kysyy, että mitä leikataan, milloin ja millaisin seurauksin? Ja tärkeimmän asian, milloin leikkaaminen voi olla itseään vahingoittavaa. Se yksityinen investointi ei synny tyhjiössä, tukena pitää olla osaavaa työvoimaa, infrastruktuuria ja toimiva yhteiskunta.

Pointti ei siis ole, että kaikkeen pitää kaataa lisää rahaa. Vaan että ilman kasvua ei ole kestävää velanhoitoa. Ja jos ei ole tulevaisuutta tukevia rakenteita ei ole kasvua. Kasvu ei synny pelkästään säästämällä, vaan täytyy olla myös tuottavia panostuksia.

Raportin ydinsanoma taitaa olla, ettei kaikkia ratkaisuja kannata yrittää lapioida sillä samalla työkalulla, jolla kuoppa on syntynyt. Ja nyt ei näytä siltä, että hallituksen politiikka työllisyyden ja velanoton kannalta olisi kovin menestyksellistä, on minusta hyvä, että esitetään myös vaihtoehtoja perusteluineen.

Vasta nyt, Orpon hallitus on alkanut puntaroimaan kasvua tukevia juttuja hallituslähtöisesti. Melko absurdia että ensin antavat maan luisua käytännössä taantumaan, lähes lamaan ja vasta sitten, kymmenien tuhansien menetettyä työnsä, joku keksii että niin, kasvuakin olisi kiva saada. Persutkin lähinnä keskittyneet Suomen talouden kampittamiseen heikentämällä maahanmuuttajien asemaa Suomen työmarkkinoilla. Käsittämätöntä ideologista amatöörimäistä haihattelua.

Alla muuten tuo UTAK:in sekvistys kokonaisuudessaan.

Selvitys: Orpon hallituksen sopeutustoimet kasvattavat Suomen julkista velkasuhdetta​

"Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) tuoreen selvityksen mukaan Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikka johtaa talouskasvun merkittävään heikentymiseen ja kasvattaa julkista velkasuhdetta. "

 

[antti-x]

Ei kaikilla liitoilla myöskään ole mitään peritään palkasta mallia muutenkaan, farmasialiitolta tulee ainakin e-lasku.

Työttömyyskassat on kyllä aika turha konsepti kokonaisuudessaan kun rahat lähes kokonaan tulee muualta. KAssat ovat turhaa kaksinkertaista byrkoratiaa vaikka liitot olisi siitä kokonaan poissa.

 

[Paapaa]

Alla muuten tuo UTAK:in sekvistys kokonaisuudessaan.

"Lauri Holappa", joka toimi mm. vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Lukematta edes selvityksen otsikkoa osaisin sanoa mikä on tuon selvityksen päätelmä. Itse en osaisi tuota ottaa kovin vakavasti.

 

[antti-x]

Työttömyyskassa-asiassa on myös se, että rikkaimmat maksavat vähiten:

• Lakimiesten ja Lääkärien työttömyyskassa (LL-kassa)
  • Jäsenmaksu 2024: 42 €
  • Jäsenmäärä (31.12.2023): 34 210
  • Verkkosivu: ll-kassa.fi

 

[Paapaa]

Työttömyyskassa-asiassa on myös se, että rikkaimmat maksavat vähiten:

Eikä tässä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Mitä vähemmän työttömiä kassalla on, sitä vähemmän ne keräävät jäsenmaksuja. Ei ihme että noiden ammatikuntien harjoittajille tarkoitettu kassa on jäsenilleen halpa. (Se on myös aika turha.)

Mutta tuo ei ole halvin. Halvin (kiinteähintainen) on 42e/v Tervydenhuoltoalan työttömyyskassassa:

Jäsenmaksut

Se, miten maksat työttömyyskassan jäsenmaksun, riippuu siitä, oletko jäsenenä liitossa ja kassassa vai pelkästään kassassa.

www.tehytk.fi

Toisaalta se on melko se ja sama onko se 40e vai 100e vuodessa se jäsenmaksu. Aika pienistä eroista puhutaan. Täysin turha tuo himmeli on joka tapauksessa ja sekin jäänne AY:n historiasta. Tuo on olemassa vain ja ainoastaan koska AY saa sen takia lisää jäseniä niistä, jotka kuvittelevat että pitää olla liiton jäsen jotta saa työttömyyskassan edut. Niitä on luultavasti paljon.

 

[vindicator rapeto]

"Lauri Holappa", joka toimi mm. vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana. Lukematta edes selvityksen otsikkoa osaisin sanoa mikä on tuon selvityksen päätelmä. Itse en osaisi tuota ottaa kovin vakavasti.

"Raportti nojaa arvostetun ajatushautomo Bruegelin kehittämään, Euroopan komission velkakestävyysanalyysia imitoivaan malliin."

Talousluvut voi sentään ottaa vakavasti, ja sen tilanteen johon nykyhallitus on ajanut Suomen. Jo pelkästään työttömyyden räjähdysmäinen kasvu tämän hallituskauden aikana kertoo mielenkiintoista tarinaa. Ja samaan aikaan hallitus lähinnä keskittyy vain kiristämään työnhakuvelvoitetta joka keinona ei vain toimi. Kun työnhakuvelvoite tuli voimaan Marinin hallituskaudella 2022 ei työnhaut oikeastaan edes lisääntyneet. Eli töitä kyllä haetaan, ongelma on jossain muualla.

Hallitus aikoo kiristää työttömien rangaistuksia – tutkija tyrmää aikeet ja varoittaa seuraamuksista​

Spoileri

Tampereen yliopiston tutkija Niklas Mäkinen varoittaa katastrofaalisista seuraamuksista, jos työnhakuvelvoitteita ja rangaistuksia lisätään ilman mahdollisuutta riittävään viimesijaiseen etuuteen.

Hän pitää varoittavana esimerkkinä Iso-Britanniaa, jossa muutokset lisäsivät valtavasti hätäapupalveluiden tarvetta ja aiheuttivat leipäjonoja, asunnottomuutta sekä edesauttoivat vakavaa lapsiköyhyyttä.

 

[samsungaaja]

Luetelkaas joku perehtyneempi ne hallituksen ajamat/toteuttamat konkreettiset talouden kasvun edistämistoimet. Tähän asti on taidettu vain saksia köyhiltä ja kipeiltä..

 

[Naamapalmu]

"Raportti nojaa arvostetun ajatushautomo Bruegelin kehittämään, Euroopan komission velkakestävyysanalyysia imitoivaan malliin."

Talousluvut voi sentään ottaa vakavasti, ja sen tilanteen johon nykyhallitus on ajanut Suomen. Jo pelkästään työttömyyden räjähdysmäinen kasvu tämän hallituskauden aikana kertoo mielenkiintoista tarinaa. Ja samaan aikaan hallitus lähinnä keskittyy vain kiristämään työnhakuvelvoitetta joka keinona ei vain toimi. Kun työnhakuvelvoite tuli voimaan Marinin hallituskaudella 2022 ei työnhaut oikeastaan edes lisääntyneet. Eli töitä kyllä haetaan, ongelma on jossain muualla.

Olet 15 vuotta myöhässä, talousluvut olisi pitänyt ottaa jo silloin vakavasti. Nykyinen hallitus ei ole ajanut Suomea siihen tilanteeseen, se on ollut ihan kollektiivinen saavutus (Demarit&Kok. etunenässä!). Nyt vähän saksitaan pensasleikkurilla vaikka olisi moottorisahalle kysyntää.

Työnhakuvelvoite ei toiminut Marinin hallituskaudella ja jos se ei toimi nytkään, niin olisiko pula työpaikoista? hmm...

 

[antti-x]

Luetelkaas joku perehtyneempi ne hallituksen ajamat/toteuttamat konkreettiset talouden kasvun edistämistoimet. Tähän asti on taidettu vain saksia köyhiltä ja kipeiltä..

Jos verrataan eräisiin muihin maihin niin mitään erikoisia kauppasotia ei ainakaan ole aloittanut, mutta muuten on kyllä ollut hiljaista. Turhan sääntelyn purkamisesta ja erilaisten prosessien nopeuttamisesta hallitusohjelmassa muistaakseni puhuttiin, mutta aika hiljaista/hidasta on ollut. Tuossa kai tilannekuvaa siitä miten se projekti etenee. Hallinnollisen taakan keventämisen ja norminpurun ohjausryhmä - Työ- ja elinkeinoministeriö

 

[vindicator rapeto]

Olet 15 vuotta myöhässä, talousluvut olisi pitänyt ottaa jo silloin vakavasti. Nykyinen hallitus ei ole ajanut Suomea siihen tilanteeseen, se on ollut ihan kollektiivinen saavutus (Demarit&Kok. etunenässä!). Nyt vähän saksitaan pensasleikkurilla vaikka olisi moottorisahalle kysyntää.

Työnhakuvelvoite ei toiminut Marinin hallituskaudella ja jos se ei toimi nytkään, niin olisiko pula työpaikoista? hmm...

Vaikka leikattaisiin 10x enemmän kuin nyt, talouskasvua se ei auttaisi yhtään. Päinvastoin nythän tämä kurjistamispolitiikka on vain ajanut koko kansan säästöliekille. Ihan taloustiedon perusteisiin kuuluu tietää että mikäli kansa ei kuluta, siitä seuraa taantumaa, jopa lamaa. Hallituksen toimet ovat aiheuttaneet melko syvää lommoa kotitalouksien kulutukseen.

Suomen bktsta iso osa koostuu yksityisestä kulutuksesta. Vuonna 2022 yksityinen kulutus Suomessa nousi 8% ja sen volyymikin nousi yli 2%. Suomen nousu loppui Orpon jallitukseen jota oli höystämässä saksikäsi-riikka. Kovasti oli puhetta siitä että velkaantuminen pitää saada loppumaan. No nyt ollaan tilanteessa että Orpo vetää velkaa samaan tahtiin ja samalla tuhosi Suomesta herkän talouskasvunkin. Aivan kestämätön yhtälö.

Jos joskus Kokoomusta on pidetty "vahvana talouden asiantuntijapuolueena" ovat nämä ajat jääneet sinne menneisyyteen. Ja tämän hallituksen aikana nimenomaan työpaikkoja on kadonnyt tuhansittain.

 

[UPC]

Vihreää siirtymää valitettavasti katsotaan lähinnä ilmastonmuutoksen näkökulmasta, ja nimenomaan päästövähennyksinä. Se ei tarkoita että se olisi ympäristöystävällistä, se on eri juttu. Esim maalle rakennettavat tuulivoimalat Suomessa ovat aikamoinen negatiivinen tekijä ympäristöystävällisyydeltään. Silti niitä sanotaan vihreäksi energiaksi. Mutta siitä olen kyllä extran kanssa samaa mieltä että näillä "vihreillä" jutuilla on nettovaikutus talouteen, etkä löydä ihan helposti tilastoja edes esimerkiksi tätä kumoamaan.

Oikea vihreä siirtymä saapuu ehkä sitten joskus tulevaisuudessa, kun siihen vaaditaan muutakin kuin päästölukemien laskeminen.

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

 

[draco76]

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

Osinko meni kokonaisuutena st1 nordicille. Se tuskin on toi lähipiiri.

Talvitien mukaan osinkoa maksettiin Tuulivoltin ainoalle omistajalle eli emoyhtiö St1 Nordic Oy:lle.

IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla

Suurimman tukirohmun Tuuliwatin pohjalta syntyi Tuulivoltti, joka myi välittömästi tuulipuistonsa. Energiayhtiö St1 sai kaupasta yli 73 miljoonan euron voiton.

www.is.fi

Siinä samaa mieltä, että yritystukia pitäisi karsia.

 

[amblik]

Tässä tiivistettynä vihreä siirtymä Suomessa. Veronmaksajien rahat siirtyvät vihreästi vihreiden lähipiirin taskuun, koskee toki muitakin kuin politiikkojen lähipiirejä.

Tämä vaikuttaa kyllä melko tökeröltä vääristelyltä. Syöttötariffijärjestelmä ei ollut mikään Suomen vihreiden itselleen kehittämä tai heidän yksin päättämänsä ainutlaatuinen malli, rahat eivät menneet lähipiirille, väite etteikö tuo ostettu liiketoiminta olisi kannattavaa vaikuttaa aika epäuskottavalta jne.

 

[UPC]

Vihreiden puheet ja toiminta on ristiriidassa. Hakattiin 13 hehtaarin aukko,muka kuoriaisia metsässä. Eikös se oo sitä monimuotoisuutta kun tulee lahopuita metsään. Naapuripalstan omistajan mukaan mitään tuholaisongelmaa ei ollut. Joo, menee samaan sarjaan kuin polttomoottorit pitää kieltää,samaan aikaan vihreät poliitikot postaa kuvia lentokoneesta matkalla maapallon toiselle puolelle viettämään rantalomaa.

Seiskan skandaalipaljastus: Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ei puhunut totta hakkuukohussa – lue kattava asiantuntijaselvitys!

Asiantuntijat, dokumentit ja tuore satelliittikuva paljastavat Sofia Virran antaneen julkisuuteen väärää tietoa Atte-rakkaan hakkuukohussa.

www.seiska.fi