Kotimaan politiikka

[3dfx]

Et siis puhunut pakkosterilisaatioista?

tietyille ryhmille kyllä.

 

[draco76]

tietyille ryhmille kyllä.

Kuten mitkä ryhmät?

 

[3dfx]

Katson korkoja: miten Euribor muuttuu Suomen talouden mukaan?
Vai mitä tarkoitat tällä: "Jos kattot vaikka korkoja, niin mitään kuilun partaalla oloa ei niissä näy."

No en kyllä euriboria, en ymmärrä mistä tälläinen tuli mieleesi. Valtiolainojen korkoja tarkoitin mikä kontekstista pitäisi olla selvää.

 

[3dfx]

Kuten mitkä ryhmät?

Sellaiset, joilla on jokin geneettinen todennettu sairaus, mikä periytyy ja estää jälkeläistenkin osallistumisen yhteiskuntaan. Sille yksilölle voidaan tarjota mahdollisimman hyvä elämä yhteiskunnan voimin, mutta vastavuoroisesti yhteiskunta saa sen, ettei näitä tapauksia tule lisää.

 

[3dfx]

Se mihin nykyhallitus ei ole voinut vaikuttaa on se velkalasti ja ne pysyvät menolisäykset mitä Marinin hallitus teki koronatoimien lisäksi.

Oikastaan nyt heti sen verran, että valtion lainat on kiinteäkorkoisia lainoja missä kuponkikorko on nolla, eikä muuttuvakorkoisia. Kiinteäkorkoinen velkalasti on mikä on ja se muuttuu vähitellen velkojen juoksuajan loppuessa korkeampi korkoiseksi, pysyvät menolisäykset mitkä katetaan uudella velalla on suurempi ongelma sillä niissä on välittömästi korkeampi korko.

 

[ExtraEvil6666]

HS:n mukaan ei toteutunut ja hyvä niin:


Antti Rinne on surkein pääministeri vuosikymmeniin. Hän on jopa huonompi kuin Jyrki Katainen. Sanna Marin toteutti Rinteen hallitusohjelmaa vaikka olisi ollut syytä isoihin muutoksiin. Marinin ainoat onnistumiset ovat somejulkisuuden hallinnassa.

Antti Rinne on sosiaalidemokraattisten puolueiden ja ammattiliittojen keskusjärjestöjen pohjoismaisen yhteistyökomitean Samakin pääsihteeri (IS).
Kuulostaa ja näyttää hienolta demarin loppusijoitussuojatyöpaikalta.

Niin, kuten jutussa sanotaan, niin tämä haudattiin, kun Rinne ei ollut enää pääministeri ja olisi voinut asiasta edes jollain tasolla päättää. Ja ymmärrän kyllä täysin, miksi sitä vastutettiin.

Nettosummana se kuitenkin toteutui, kuten jutussakin todetaan, ostovoimana ei. Joten lupaus toteutui sanatarkasti, mutta voisi sanoa, että sen henki ei toteutunut.

 

[gintonic45]

Sellaiset, joilla on jokin geneettinen todennettu sairaus, mikä periytyy ja estää jälkeläistenkin osallistumisen yhteiskuntaan. Sille yksilölle voidaan tarjota mahdollisimman hyvä elämä yhteiskunnan voimin, mutta vastavuoroisesti yhteiskunta saa sen, ettei näitä tapauksia tule lisää.

Sen lisäksi että lisääntymistä on käytännössä mahdoton mikromanageroida, tämä on suhteellisesti aivan tarpeeton toimenpide. Jos joillain ihmisillä on sellainen sairaus joka saattaa periytyessään haitata seuraavan sukupolven osallistumista yhteiskunnan toimintaan niin joo, siitä tulee taakka ja kustanne yhteiskunnalle, mutta loppupeleissä määrällisesti nämä ovat niin marginaali-ilmiö ettei näillä ole kokonaiskuvan kannalta väliä.
Sillä millä on oikeasti merkitystä on haitallisen maahanmuuton lopullinen lakkauttaminen ja jo sisäänotetun haittaväen karkoittaminen. Hollannissa haittamaahanmuuton kokonaisvaltainen vahinko on 1995-2019 ollut n. 400 miljardia euroa ja kuten monesti persut on todenneet/on todettu niin taloudelle positiivista maahanmuuttoa tulee lähinnä Itä-Aasiasta ja länsimaista*. Eli kun Itä-Aasialaisten kompensaatio poistetaan tuosta niin haittamaahanmuuton kustanne on hollannissa reilusti yli tuon ilmoitetun.

*Hollantilaistutkimus: Maahanmuutolla rajut kustannukset – Tätä Suomessa ei ole selvitetty

 

[eGe]

Oikastaan nyt heti sen verran, että valtion lainat on kiinteäkorkoisia lainoja missä kuponkikorko on nolla, eikä muuttuvakorkoisia. Kiinteäkorkoinen velkalasti on mikä on ja se muuttuu vähitellen velkojen juoksuajan loppuessa korkeampi korkoiseksi, pysyvät menolisäykset mitkä katetaan uudella velalla on suurempi ongelma sillä niissä on välittömästi korkeampi korko.

Tämähän olisi justiinsakin näin, jos meillä ei oltaisi menty vaihtamaan noita kiinteäkorkoisia lainoja vaihtuvakorkoisiin. Tuosta oli viime vuonna melkoinen metakka, kun valtiolainojen korot lähtivät nousemaan nopeammin kuin olisi pitänyt.

 

[Maniac]

Harvoin viesti sisältää itsessään kysymystä ja siihen näin suoraa vastausta. Kyllä suhdanteet missä nuo 50k uutta työpaikkaa tuli yksityiselle puolelle oli aikas haastavat juurikin gorren, sekä hyökkäyssodasta johtuneen energiaongelmien kanssa.

Nyt on vuodessa vissiin samanverran tullut työttömiä ja syy tähän on se, ettei työmarkkinauudistus nyt ihan heti voi toimia ja korot. Se uudistus näkyy sitten joskus 15 kesän päästä. Samaan aikaan muissa Pohjoismaissa talous kasvaa, koska niihin vaikuttavat suhdanteet nyt on vähän erilaisia, kuin meillä täällä.

Se, että joku juoksee suossa nopeammin, kuin toinen pururadalla ei välttämättä tarkoita, että suolla juokseminen on helpompaa...

Luitko kysymystäni ollenkaan ajatuksen kanssa? Et ilmeisesti. Eli kuinka lähtökohtaisesti työllisyys ei ollut jo korkealla tasolla ennen Marinin suhmurointia, kun tästä fanit haluavat hänen kilpeään kiillottaa? Ei se minun ongelmani ole että puhut itsesi pussiin toistuvasti.

Tilastokeskus statt.fi

Vuonna 2020: 1 866 000 työllistä yksityisellä sektorilla
Vuonna 2023: 1 914 000 työllistä yksityisellä sektorilla

Joko kelpaa vai haluatko vielä kinata faktoista, jonka halutessaan jokainen meistä voi googlettaa kolmessa sekunnissa?

Talousrealiteetit: Koronan kanssa kaikkine sulkuineen työllisyys nousee vs. nykyhallitus ilman koronaa työttömyys nousee. Selitä mitä selität.

Kiitos pointtini oikeaksi todistamisesta!

 

[JLM]

Oikastaan nyt heti sen verran, että valtion lainat on kiinteäkorkoisia lainoja missä kuponkikorko on nolla, eikä muuttuvakorkoisia.

Oikaistaan tätä nyt sen verran, että suuressa viisaudessaan virkamiehistö meni jonkun byrokraattisen säännön pohjalta muuttamaan osan nollakorkoisista lainoista korkeakorkoisiin.

Tämän takia Suomi ei sitoutunut edullisiin nollakorkoihin – HS: Jättilasku veronmaksajille

Suomen velanhallintastrategia nojaa lainojen erääntymisten ripottelemiseen ja lyhyempiin velkakirjoihin kuin muualla Euroopassa.

www.iltalehti.fi

Valtion velkahallintaa toimeenpaneva Valtiokonttori muutti strategiansa mukaisesti suuren osan pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista lainoista vaihtuvakorkoisiksi. Näin ollen vuoden 2021 lopulla nollassa ollut joukkovelkakirjan korko on noussut tämän vuoden lokakuussa 3,3 prosenttiin.

 

[asddsa]

Tämä sinänsä kuvaa aika hyvin yleistä ilmapiiriä. Lottovoitto on edelleen hyväksytympi tapa vaurastua kuin yrittäjyys

Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Danske Bankin varakkaimmat asiakkaat ovat tyypillisesti vaurastuneet perinnöllä tai yrityskaupalla. Suomalaisten mielestä lottovoitto on kuitenkin yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua.

www.sttinfo.fi

Lottovoiton mainitsee hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua 29 prosenttia ja yrittäjyyden 22 prosenttia vastaajista.

oma aiempi viesti:

Yllättävänkin vahvana tuntuu elävän sellainen jonkinlainen kommunismin kaipuu. Tiedän aika vasemmistolaisia ihmisiä, ja tuntuu ettei tarvi kuin hiukan raaputtaa pintaa, niin alkaa löytyä esim. aika yrittäjävastaisia ja ylipäätään markkinataloutta vastustavia mielipiteitä.

 

[draco76]

Tämä sinänsä kuvaa aika hyvin yleistä ilmapiiriä. Lottovoitto on edelleen hyväksytympi tapa vaurastua kuin yrittäjyys

Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Danske Bankin varakkaimmat asiakkaat ovat tyypillisesti vaurastuneet perinnöllä tai yrityskaupalla. Suomalaisten mielestä lottovoitto on kuitenkin yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua.

www.sttinfo.fi

oma aiempi viesti:

Kuunkahan moni pitää ylipäätään vaurastumista hyväksyttynä?

22 prosenttia pitää yrittäjyyttä, eli ei edes kaikki kokoomuksen kannattajat? Kun todennäköisesti muissakin puolueissa heitä on.

 

[asddsa]

Kuunkahan moni pitää ylipäätään vaurastumista hyväksyttynä?

22 prosenttia pitää yrittäjyyttä, eli ei edes kaikki kokoomuksen kannattajat? Kun todennäköisesti muissakin puolueissa heitä on.

Olisi tietenkin mielenkiintoista vertailun vuoksi tietää, että moniko sitten tosiaan pitää esim. palkkatyöllä vaurastumista tai vaurastumista ylipäätään hyväksyttävänä asiana? Näistä lähtökohdista voisi veikata, että selvästi alle puolet kansasta.

 

[Lomittaja]

Olisi tietenkin mielenkiintoista vertailun vuoksi tietää, että moniko sitten tosiaan pitää esim. palkkatyöllä vaurastumista tai vaurastumista ylipäätään hyväksyttävänä asiana? Näistä lähtökohdista voisi veikata, että selvästi alle puolet kansasta.

Kai se on huomattu, että itseltä ei vaurastuminen onnistu, niin ei sitä millään suotaisi toisillekaan.

 

[kaarlos]

Olisi tietenkin mielenkiintoista vertailun vuoksi tietää, että moniko sitten tosiaan pitää esim. palkkatyöllä vaurastumista tai vaurastumista ylipäätään hyväksyttävänä asiana? Näistä lähtökohdista voisi veikata, että selvästi alle puolet kansasta.

Tästähän on käyty raamatullisen pitkä vääntö tuolla FIRE topicissa. Selkeästi oli ainakin yhdellä kirjoittajalla mielipide että omaa varallisuutta ei pitäisi voida käyttää aikaiseen eläköitymiseen koska se johtaa yhteiskunnallisiin haittoihin.

 

[Jan11]

Tämä sinänsä kuvaa aika hyvin yleistä ilmapiiriä. Lottovoitto on edelleen hyväksytympi tapa vaurastua kuin yrittäjyys

Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Danske Bankin varakkaimmat asiakkaat ovat tyypillisesti vaurastuneet perinnöllä tai yrityskaupalla. Suomalaisten mielestä lottovoitto on kuitenkin yrittäjyyttä hyväksytympi tapa vaurastua.

www.sttinfo.fi

oma aiempi viesti:

Itse veikkaan, että nämä on näitä luterilaisuuden nöyryyden, kohtuullisuuden, köyhyyden ja vaatimattomuuden ihanteiden kulttuurisia jäänteitä, otsa hiessä ja vakavana pitää ansaita kapea leipä, että voi olla suomalainen työn sankari.

 

[samsungaaja]

Itse veikkaan, että nämä on näitä luterilaisuuden nöyryyden, kohtuullisuuden, köyhyyden ja vaatimattomuuden ihanteiden kulttuurisia jäänteitä, otsa hiessä ja vakavana pitää ansaita kapea leipä, että voi olla suomalainen työn sankari.

On noissa jotain hyvääkin, kukaan ei pidä rahoillaan ym. leveilijöistä ja eikös nyt eletä ekoaikaa kun pitäisi kaikenlaista kerskakulutusta välttää.

 

[draco76]

On noissa jotain hyvääkin, kukaan ei pidä rahoillaan ym. leveilijöistä ja eikös nyt eletä ekoaikaa kun pitäisi kaikenlaista kerskakulutusta välttää.

Rahoillaan leveilijä kuluttaa ja laittaa rahaa pyörittämään taloutta. Lepäävät rahat eivät auta markkinoita.

Paras olisi tietty kuluttaa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin ulkomaisten luksusmerkkien sijaan.

 

[asddsa]

On noissa jotain hyvääkin, kukaan ei pidä rahoillaan ym. leveilijöistä ja eikös nyt eletä ekoaikaa kun pitäisi kaikenlaista kerskakulutusta välttää.

Vaikea vaan nähdä, että miten siitä voi pitkässä juoksussa oikein seurata muuta kuin näivettymistä, jos menestys nähdään negatiivisena ja paheksuttavana asiana.