Kotimaan politiikka

[Ile_26]

Jotain varmaan säästettäisiin mutta että miljardeja?

Yle svenskat, palvelut, asiakirjat jne.. ja tärkeimpänä se, että suomalainen ei tunne enää olevansa 2. luokan kansalainen kotimaassaan.

 

[draco76]

Yle svenskat, palvelut, asiakirjat jne.. ja tärkeimpänä se, että suomalainen ei tunne enää olevansa 2. luokan kansalainen kotimaassaan.

Tuossa ideologia tärkeämpi kuin itse säästöt, mutta se on tavallista nykypolitiikassa. Säästöt ovat sivuasia, joilla perustella.

 

[10YG]

Tuossa ideologia tärkeämpi kuin itse säästöt, mutta se on tavallista nykypolitiikassa. Säästöt ovat sivuasia, joilla perustella.

Kun kaikki suomenkieliset opiskelevat vaikka saksaa, ranskaa tai espanjaa ruotsin sijasta, näemme 15 vuoden päästä aivan uskomattoman suuren määrän parempia kv-osaajia. Virkamiesruotsin vaatimus on nykyaikana täysi hulluus.

Ruotsinkielisten suomalaisten suosiminen on aivan hirveä asia. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten rantaruotsalaisilla on oikotie esimerkiksi kauppatieteiden koulutukseen:

HS Visio | ”Saahan tänne kaikki tulla” – Helppo pääsy Hankenille toimii ruotsinkielisten oikoreittinä eliittiin

Ruotsinkielisten tie kauppatieteen koulutukseen aukeaa helpommin. ”Mahdollisuuksien tasa-arvo ei täysin toteudu”, sanoo tutkija.

www.hs.fi

Kun uudet kauppatieteen opiskelijat aloittivat tällä viikolla opintiensä kohti talouselämän huippupaikkoja, yksi ryhmä oli taas yliedustettuna: suomenruotsalaiset. Kevään yhteisvalinnassa paikka ruotsinkieliseen kauppatieteen korkeakoulutukseen irtosi selvästi helpommin kuin suomenkieliseen. Pääsykoevalinnan pisteraja oli kevään haussa Aalto-yliopiston kauppatieteelliseen 26,45 pistettä, kun se ruotsinkieliselle Helsingin Hankenille oli samasta kokeesta 17,00 pistettä.
Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sisäänpääsyrajat suosivat ruotsinkielisiä. Tampereelle raja oli 24,96 ja Turkuun 24,94 pistettä. Vaasan Hankenille pääsy aukesi 13,92 ja Åbo Akademihin 14,96 pisteellä.

HS: "Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisesti katsoen harvinainen vähemmistö siinä mielessä, että heidän koulutustasonsa ja terveytensä on paremmalla tolalla kuin valtaväestöllä. Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuna talouselämän ”eliitissä” ja taidepalkintojen saajissa."

 

[KeljuK]

HS: "Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisesti katsoen harvinainen vähemmistö siinä mielessä, että heidän terveytensä on paremmalla tolalla kuin valtaväestöllä.

Siis sun mielestä suomenkielisten pitäisi skarpata samalle tasolle ruokatottumuksissa ja liikunnassa jotta terveys olisi samalla tasolla?

Eihän nyt terveystilanne voi olla millään tavalla etnistä syrjintää.

 

[draco76]

Kun kaikki suomenkieliset opiskelevat vaikka saksaa, ranskaa tai espanjaa ruotsin sijasta, näemme 15 vuoden päästä aivan uskomattoman suuren määrän parempia kv-osaajia. Virkamiesruotsin vaatimus on nykyaikana täysi hulluus.

Ruotsinkielisten suomalaisten suosiminen on aivan hirveä asia. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten rantaruotsalaisilla on oikotie esimerkiksi kauppatieteiden koulutukseen:

HS Visio | ”Saahan tänne kaikki tulla” – Helppo pääsy Hankenille toimii ruotsinkielisten oikoreittinä eliittiin

Ruotsinkielisten tie kauppatieteen koulutukseen aukeaa helpommin. ”Mahdollisuuksien tasa-arvo ei täysin toteudu”, sanoo tutkija.

www.hs.fi

HS: "Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisesti katsoen harvinainen vähemmistö siinä mielessä, että heidän koulutustasonsa ja terveytensä on paremmalla tolalla kuin valtaväestöllä. Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuna talouselämän ”eliitissä” ja taidepalkintojen saajissa."

Supistetaan ruotsinkielisten paikkoja ja lisätään suomenkielisten, niin rajat tulevat lähemmäksi toisiaan. He olivat ennen valtaapitäviä ja siksi paremmassa asemassa, aivan kuten muutkin rikkaat vanhat suvut.

 

[10YG]

Siis sun mielestä suomenkielisten pitäisi skarpata samalle tasolle ruokatottumuksissa ja liikunnassa jotta terveys olisi samalla tasolla?

Eihän nyt terveystilanne voi olla millään tavalla etnistä syrjintää.

Minä kirjoitin oman mielipiteeni ruotsin opetuksesta.
Hesarin Tuomas Niskakangas kirjoitti tuon: "Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisesti katsoen harvinainen vähemmistö siinä mielessä, että heidän terveytensä on paremmalla tolalla kuin valtaväestöllä."
Uskon, että Niskakangas on oikeassa.

 

[10YG]

Supistetaan ruotsinkielisten paikkoja ja lisätään suomenkielisten, niin rajat tulevat lähemmäksi toisiaan. He olivat ennen valtaapitäviä ja siksi paremmassa asemassa, aivan kuten muutkin rikkaat vanhat suvut.

En puhu pelkästään Hankenista. Haluan poistaa virkamiesruotsin vaatimuksen ja suomenkielisten sortamisen.

 

[KeljuK]

Minä kirjoitin oman mielipiteeni ruotsin opetuksesta.
Hesarin Tuomas Niskakangas kirjoitti tuon: "Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisesti katsoen harvinainen vähemmistö siinä mielessä, että heidän terveytensä on paremmalla tolalla kuin valtaväestöllä."
Uskon, että Niskakangas on oikeassa.

Eli tarvitaan suomeen enemmän pakkoruotisa koska siten voidaan paremmin?

 

[Ile_26]

Niin onhan se aika hullua, että kannattaa patistaa oma lapsi opettelemaan ruotsia, niin pääsee helpommin opiskelemaan yliopistoon, missä siis kuuluisi tehdä tiedettä.

Mitä tuohon terveyteen, niin onhan se selvä jos ei tarvitse kaikkeen muuhun tarvitse käyttää aikaansa niin paljoa kuin keskiverto suomalainen, on aikaa pitää myös terveydestään paremmin huolta. Ai niin ja useisiin palveluihin on ruotsinkielisille oma palvelunumero johon on ihan turha mennä sönköttämään suomea.

 

[10YG]

Eli tarvitaan suomeen enemmän pakkoruotisa koska siten voidaan paremmin?

Minä olen monta kertaa ihmetellyt kirjoituksiasi. Etkö sinä edes yritä keskustella? Mikä on tarkoituksesi?
Tuo yhden rivin heitto on yhtä tyhjän kanssa. Voisit edes yrittää keskustella.

Olen kirjoittanut mielipiteeni ruotsin opetuksesta ja virkamiesruotsin tarpeettomuudesta. En pysty selittämään sinulle mielipidettäni tämän paremmin.

 

[3dfx]

En nyt näe sitä ongelmana että muutamat suomalaiset voivat karata ulkomaille töihin ilmaisen koulutuksen saatuaan. Laadukkaat tekijät voivat viedä hyvää Suomi-kuvaa maailmalle ja luoda yrityksiinsä siteitä Suomeen. Samalla he voivat tehdä tilit ulkomailla ja tulla joskus takaisin kotimaahan rahoineen ja oppeineen. Tuommoinen "velka valtiollesi on maksettava takaisin" mentaliteetti vasta kommunistiselta kuulostaakin.

nykynen malli sitä vassaritouhua on missä vaan vastikkeetta puuhaillaan kaikkea ja valtio maksaa. Jos valtio rahottaa opinnot niin sillon valtio voi odottaa saavansa vastinetta siltä henkilöltä keneen valtio on päättänyt investoida verorahoja. Jollei suostu niin maksaa itse tai otetaan seuraava kuka ehkä suostuisi. Tällöin loppuisi se muiden rahoilla loisiminen suomen verovaroilla järjestetyssä ja rakennetussa korkeakoulussa. Jollei ole valmis pistämään tikkua ristiin tän valtion eteen niin sillon ei kyllä valtionkaan kannata sellaiseen ihmiseen investoida.

 

[Jan11]

nykynen malli sitä vassaritouhua on missä vaan vastikkeetta puuhaillaan kaikkea ja valtio maksaa. Jos valtio rahottaa opinnot niin sillon valtio voi odottaa saavansa vastinetta siltä henkilöltä keneen valtio on päättänyt investoida verorahoja. Jollei suostu niin maksaa itse tai otetaan seuraava kuka ehkä suostuisi. Tällöin loppuisi se muiden rahoilla loisiminen suomen verovaroilla järjestetyssä ja rakennetussa korkeakoulussa. Jollei ole valmis pistämään tikkua ristiin tän valtion eteen niin sillon ei kyllä valtionkaan kannata sellaiseen ihmiseen investoida.

Ei olisi mahdollista ainakaan EU:n sisällä, koska työvoiman vapaa liikkuvuus ajaisi yli.

 

[3dfx]

ei yllätä.

 

[Jooga]

nykynen malli sitä vassaritouhua on missä vaan vastikkeetta puuhaillaan kaikkea ja valtio maksaa. Jos valtio rahottaa opinnot niin sillon valtio voi odottaa saavansa vastinetta siltä henkilöltä keneen valtio on päättänyt investoida verorahoja. Jollei suostu niin maksaa itse tai otetaan seuraava kuka ehkä suostuisi. Tällöin loppuisi se muiden rahoilla loisiminen suomen verovaroilla järjestetyssä ja rakennetussa korkeakoulussa. Jollei ole valmis pistämään tikkua ristiin tän valtion eteen niin sillon ei kyllä valtionkaan kannata sellaiseen ihmiseen investoida.

Mieluummin karsisin niiden alojen aloituspaikkoja mitkä ei tuota mitään.

Jos vaikka dippainssien työllisyysaste on 95%, niin en olisi kovin huolissani vaikka jotkut lähtisivät kokeilemaan siipiään ulkomaille isompiin firmoihin. Se koulutus antaa vain lähtökohdan sinne työelämään, ja vasta siellä yrityksissä henkilöistä tulee oikeita osaajia.

 

[Tonnin Seteli]

Tuossa ideologia tärkeämpi kuin itse säästöt, mutta se on tavallista nykypolitiikassa. Säästöt ovat sivuasia, joilla perustella.

Ironista, että pakkoruotsittamisen ja kieliapartheidin kritiikkiä vastaan argumentoidaan sillä, että sanottu kritiikki on ideologista. Ei se ensisijaisesti ole, mutta jos onkin, niin entäs sitten?

Pakkoruotsittaminenhan vasta onkin ideologista, vaikka toki siinä on myös pragmaattinen ulottuvuus. Jälkimmäinen puolestaan ei kestä sitten yhtään kritiikkiä. Oikeastaan juuri päivänvaloakaan.

Mieluummin karsisin niiden alojen aloituspaikkoja mitkä ei tuota mitään.

Jos vaikka dippainssien työllisyysaste on 95%, niin en olisi kovin huolissani vaikka jotkut lähtisivät kokeilemaan siipiään ulkomaille isompiin firmoihin. Se koulutus antaa vain lähtökohdan sinne työelämään, ja vasta siellä yrityksissä henkilöistä tulee oikeita osaajia.

Näinhän se on. Ei ole mikään erityinen tappio, jos Suomessa valmistuva lähtee töihin ulkomaille. Voihan se Suomessa työllistyväkin tuottaa lähinnä amerikkalaiselle yritykselle, ja entäs sitten.

Sen sijaan se on ongelma, jos valmistuu hirveästi ihmisiä kortistoon tai vajaalla osaamisella tai hevonpaskanimikkeellä joka ei koskaan tuota mitään vaikka kaikki työllistyisivät. Viime mainitussa tapauksessa tappiota vähentäisi, jos kaikki lähtisivät ulkomaille töihin.

 

[asddsa]

Vähän heikosti kyllä muutenkin menee, jos pitää alkaa väkisin estämään ihmisiä lähtemästä muualle. Se että väki pyrkii lähtemään massoittain muualle taitaa olla lähinnä ongelmana joissain kehitysmaissa ja joissain neuvostoliiton kaltaisissa perselävissä.

 

[Tonnin Seteli]

Vähän heikosti kyllä muutenkin menee, jos pitää alkaa väkisin estämään ihmisiä lähtemästä muualle. Se että väki pyrkii lähtemään massoittain muualle taitaa olla lähinnä ongelmana joissain kehitysmaissa ja joissain neuvostoliiton kaltaisissa perselävissä.

Merkittävänä sisäpoliittisena tavoitteena pitäisikin olla estää Suomea muuttumasta "joksikin kehitysmaaksi" ja etenkin "Neuvostoliiton kaltaiseksi perseläveksi". Sen suuntaista luisumista on havaittavissa tai pelättävissä, eikä sitä oikein ääneen sanota vaikka syytä olisi.

 

[3dfx]

Näinhän se on. Ei ole mikään erityinen tappio, jos Suomessa valmistuva lähtee töihin ulkomaille. Voihan se Suomessa työllistyväkin tuottaa lähinnä amerikkalaiselle yritykselle, ja entäs sitten.

Sen sijaan se on ongelma, jos valmistuu hirveästi ihmisiä kortistoon tai vajaalla osaamisella tai hevonpaskanimikkeellä joka ei koskaan tuota mitään vaikka kaikki työllistyisivät. Viime mainitussa tapauksessa tappiota vähentäisi, jos kaikki lähtisivät ulkomaille töihin.

Mieluummin karsisin niiden alojen aloituspaikkoja mitkä ei tuota mitään.

Jos vaikka dippainssien työllisyysaste on 95%, niin en olisi kovin huolissani vaikka jotkut lähtisivät kokeilemaan siipiään ulkomaille isompiin firmoihin. Se koulutus antaa vain lähtökohdan sinne työelämään, ja vasta siellä yrityksissä henkilöistä tulee oikeita osaajia.

Ei ollut yllätys kun vasemmistosta meuhkaaville suomalaisille alkaa esittämään oikeistolaisia ideoita siitä, miten koulutuksesta voisi tehdä vastikkeellista niin alkaa hirmunen vastustus kun kaikilla muka on joku itseisarvoinen oikeus muuttaa koska haluaa ja mitään vastikkeellisuutta ei ole. Se on ongelma jos verovaroilla käydään kouluttautumassa, mutta niitä verovaroja ei sitten jäädä tuottamaan tänne ja ehdottoman tuomittavaa sossupummaamista. Valtion pitäs tehä tähän se vastikkeellisuus, jos et sitoudu tekemään suomessa mitään, sua ei suomessa verovaroilla kouluteta. Toki itse voit maksaa ja lähteä sitten minne tahdot kun mitään piikkiä ei ole auki tai menee sitte sinne kouluttautumaan mihin on muutenkin töihin menossa, hemmettiäkö täällä loisii muiden rahoilla. En minä ainakaan tollasten loisijoiden opetusta halua rahottaa. Ne on veronmaksajille todella paskoja investointeja.

tämähän ei ole tietenkään mitenkään poissulkevaa sen kanssa, että myös niitä koulutuspaikkoja pitäisi vähentää niiltä aloilta missä ei työllistytä. Erityisesti AMK- puolelta, missä ei ole mitään sivistyslaitoksen taakkaa mukana, vaan on ihan täysin työelämäorientoitunut laitos. Aika hirveitä lukuja oli joskus 10 tms. vuotta sitten tietyn alan tradenomeille ja medianomeille sun muille amk tutkinnoille. Sama toki myös yliopiston puolelle, että vaikka jonkunlainen pooli pidetäänkin jotain filosofeja siellä miettimässä, alotuspaikkoja voisi vähentää sieltäkin jonkun verran ja siirtää vaikka hakupainealoille, missä hyvä työllisyys.

 

[Jan11]

Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta, korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta.

Ensinnäkin, ihmiset tekevät valintoja omista lähtökohdistaan eivätkä välttämättä hakeudu ”jonkun mielestä tuottavan” alan koulutukseen vain siksi, että ”jonkun mielestä tuottamattoman alan” koulutuspaikkoja ajettaisiin alas. Sen sijaan he, tai ainakin osa heistä, saattaa tehdä arvaamattomia valintoja eli jättäytyä vaikkapa toisen asteen tutkinnon varaan tai vaille koulutusta.

Toiseksi, on äärimmäisen vaikea ennustaa, minkä alojen koulutus on hyödyllistä ja tarpeellista vaikkapa 20-30 vuoden kuluttua. 90-luvulla ja kaksituhattaluvun taitteessa yliopistokoulutuksen osalta puhuttiin pitkälle erikoistumisen tarpeesta, nyt on jo kymmenisen vuotta ajateltu, että generalistinen osaaminen on tärkeää ja generalistit on alkaneet myös työllistyä oikein hyvin. Tälläkin hetkellä on todennäköisesti menossa sellaisia koulutusohjelmia, joiden sisällöstä merkittävin osa tulee olemaan yleiset oppimisen ja osaamisen ja sen päivittämisen taidot, mutta itse substanssi jää taustalle. Ja samaan aikaan sellaisia, joiden osaajista tulee olemaan huutava pula, mutta sitä ei vaan vielä ymmärretä eikä osata laajentaa tarjontaa. Ja kaikkea siltä väliltä.

Kolmanneksi on aina hyvä kysyä, millaisesta tuottavuudesta puhutaan. Jos nähdään taloustieteen tapaan hyvinvointi kapeasti taloudellisena, niin silloinkin kyse on monimutkaisesta verkostosta, jossa monien eri koulutusalojen ihmiset yhdessä mahdollistavat niiden kansantaloudelle tärkeiden vientialojen menestymisen. Täällä keskustelussa nostetaan hyvin usein di:t esimerkiksi, mutta on hyvä huomata, että sen di:n koulutus- ja urapolun varrella on ollut ja on aivan valtavan paljon eri alojen ammattilaisia mahdollistamassa sitä polkua, kasvamista ja oppimista, ympäröivää yhteiskuntaa ja sen infraa, mielen ja fysiikan terveyttä vaikkapa taiteiden ja liikuntapalveluiden osalta ja sitten konkreettisesti terveydenhuollon osalta.

Yhteiskunta on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[3dfx]

Kun kaikki suomenkieliset opiskelevat vaikka saksaa, ranskaa tai espanjaa ruotsin sijasta, näemme 15 vuoden päästä aivan uskomattoman suuren määrän parempia kv-osaajia. Virkamiesruotsin vaatimus on nykyaikana täysi hulluus.

Ylipäätään kielten pakkotuputus on täysi hulluus. Englantia nyt pitäisi vähän osata, mutta muut kielet kyllä aivan turhaa ajanhaaskausta jos niiden opiskeluun ei halua orientoitua. Suomessa pakkoruotsikeskustelukin on ollut tavattoman ripulista, kun vaihtoehtona nähdään se, että pitäisi ottaa siihen joku valinnainen kieli vaikka pääongelma on siinä, että mitään kolmatta kieltä suomen ja englanin lisäksi ei tarvita ollenkaan.

Ylipäätään huonon kieliosaamisen tarve muun kuin englannin osalta, mikä on lingua franca, tulee romahtamaan parempien kääntäjäsoftien myötä täysin. Taas lähelle native tasoa puhumisen tarpeelle ei tule käymään näin...ja lähelle native tasoa ei pääse jos ei ole mitään orientaatiota ja kiinnostusta asiaan. Tässäkin ollaan menossa siis ojasta allikkoon normi suomityylillä.

 

[3dfx]

Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta, korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta.
Ensinnäkin, ihmiset tekevät valintoja omista lähtökohdistaan eivätkä välttämättä hakeudu ”jonkun mielestä tuottavan” tuottavan alan koulutukseen vain siksi, että ”jonkun mielestä tuottamattoman alan” koulutuspaikkoja ajettaisiin alas. Sen sijaan he, tai ainakin osa heistä, saattaa tehdä arvaamattomia valintoja eli jättäytyä vaikkapa toisen asteen tutkinnon varaan tai vaille koulutusta.
Toiseksi, on äärimmäisen vaikea ennustaa, minkä alojen koulutus on hyödyllistä ja tarpeellista vaikkapa 20-30 vuoden kuluttua. 90-luvulla ja kaksituhattaluvun taitteessa yliopistokoulutuksen osalta puhuttiin pitkälle erikoistumisen tarpeesta, nyt on jo kymmenisen vuotta ajateltu, että generalistinen osaaminen on tärkeää ja generalistit on alkaneet myös työllistyä oikein hyvin.
Kolmanneksi on aina hyvä kysyä, millaisesta tuottavuudesta puhutaan. Jos nöhdäön taloustieteen tapaan hyvinvointi taloudellisena tuottavuutena, niin silloinkin kyse on monimutkaisesta verkostosta, jossa monien eri koulutusalojen ihmiset yhdessä mahdollistavat niiden kansantaloudelle tärkeiden vientialojen menestymisen. Täällä keskustelussa nostetaan hyvin usein di:t esimerkiksi, mutta on hyvä huomata, että sen di:n koulutus- ja urapolun varrella on ollut ja on aivan valtavan eri alan ammattilaisia mahdollistamassa sitä polkua, kasvamista ympäröivää yhteiskuntaa, mielen ja fysiikan terveyttä.
Yhteiskunta on monimutkainen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Tässä viestissä on hyviä pointteja. Juuri tämän vuoksi en ajaisi mitään alaa täysin alas. Aloituspaikkojen määriä voi muuttaa mun mielestäni joissain rajoissa, sillä maailma nyt kuitenkin on verrattaen ennustettava sillä aikavälillä millä tuo on oleellista.

 

[Tonnin Seteli]

Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta

Se on paska tavoite. Määrä ei korvaa laatua, eikä huono tavoite toteutuessaankaan johda tuloksen paranemiseen. Korkeakoulutettujen osuus on jo korkea, eikä se kokonaisuudessaan koostu tapauksista joissa korkeakoulutus olisi hyödyksi.

korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta

Sellaista en itse ehdotakaan. Sen sijaan voisi vähän yläpäälläkin ajatella sitä, mikä kaikki korkeakoulutus on tarpeellista. Koulutuspaikkoja voisi niiden laadun ohella monessakin kohdassa lisätä. Sen sijaan yhtään etnomusikologian tai transtutkimuksen englanninkielistä lopputyötä tai väitöstä ei aivan välttämättä tarvita juuri Suomesta vaan niitä tulee tarpeeksi maista, joissa valde ei maksa koko lystiä ja on vähän varaa tuhlatakin.

 

[3dfx]

Se on paska tavoite. Määrä ei korvaa laatua, eikä huono tavoite toteutuessaankaan johda tuloksen paranemiseen. Korkeakoulutettujen osuus on jo korkea, eikä se kokonaisuudessaan koostu tapauksista joissa korkeakoulutus olisi hyödyksi.

Totta, tämä johtaa myös tähän outoon tutkintojen dilutoitumiseen missä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa siihen, että tekee jotain ympyrädiagrammeja excelillä.

Jotain ongelmaa todella on jos 9 (vai onko peruskoulu jo 10 vuotta?) vuoden kouluttautumisella ei saa juuri mitään töitä, siihen 3 vuotta päälle voi saada jo jotain lattiahommia, eli 12 vuotta koulutusta ihan perusduunarijuttuihin. Tohon päälle joku maisterin tutkinto niin 17 vuotta koulutusta niin pääsee niitä ympyrädiagrammeja tekemään.

Mun mielestäni järjestelmä on muuttunut koko ajan tehottomammaksi, niissä tehtaissa missä olen ollut töissä on ollut sinne 16 vuotiaana joskus 70- luvun lopulla menneitä ja sillon olivat käyneet koulua kai 8 vai mitälie vuotta.

 

[gintonic45]

Maassa, jonka tavoite on nostaa korkeakoulutettujen suhteellisuutta osuutta, korkeakoulutuspaikkojen supistaminen olisikin varsin nerokasta.

Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Tulee hiukan mieleen tämä jo klassinen itsepetos siitä kuinka suomi on "maailman onnellisin kansa" jollain subjektiivisella poppamies-tieteeseen perustuvalla huuhaakyselyllä. Kaikki on menossa päin persettä, mutta hei tämä "suuri pyhä kysely" on taas julkaistu joten laittakaa side takaisin silmille ja jatkakaa uneksimista!

Suomi tarvitsee korkeakoulutusta 1) niille henkilöille joilla siihen on kapasiteettia 2) niille tutkinnoille ja tieteenaloille joista on hyötyä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Korkeakoulutuksesta ei tule tehdä väkisillä mainstreamia laajentamalla sisäänottomääriä, lisäämällä tiedekuntia tai tutkintoja jotta mahdollisimman moni saataisiin "minulla on tutkinto"-sateenvarjon alle. Ensisijaista on se että suomalaisille on töitä (siis oikeita töitä eikä verorahotteisia suojatyöpaikkoja), ihmiset voi tienata ilman että valtio vie kaiken ja talous kasvaa.

 

[3dfx]

Suomi voisi saavuttaa n. 100% tavoitteen antamallla ala-asteen läpäisseille kandin paperit ja yläasteen läpäisseelle maisterin paperit. Kärjistetty esimerkki, mutta kertoo mistä todella on kyse.

 

[aukusti]

Ei olisi mahdollista ainakaan EU:n sisällä, koska työvoiman vapaa liikkuvuus ajaisi yli.

On mahdollista puolustusvoimien lentäjien kohdalla, miksi ei muillakin kalliin koulutuksen aloilla, esim. lääkärit?

 

[draco76]

On mahdollista puolustusvoimien lentäjien kohdalla, miksi ei muillakin kalliilla koulutuksen aloilla, esim. lääkärit?

Lääkäriliitto vähemmän yllättäen tyrmäsi idean. Kärnä ehdotti tuota ja sen jälkeen tilanne mennyt vain huonommaksi.

Lääkäriliiton Hannu Halila tyrmää lääkäreiden "pakkopalveluksen" – tarjoaa lääkkeitä pienten terveyskeskusten lääkäripulaan

Kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti tällä viikolla valmistuville lääkäreille työvelvollisuutta julkisessa terveydenhuollossa.

www.ts.fi

 

[Jumputin]

Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Se on paska tavoite. Määrä ei korvaa laatua, eikä huono tavoite toteutuessaankaan johda tuloksen paranemiseen. Korkeakoulutettujen osuus on jo korkea, eikä se kokonaisuudessaan koostu tapauksista joissa korkeakoulutus olisi hyödyksi.

Suomessa korkeakoulutettujen osuus ei ole mitenkään erityisen suuri EU:n ja etenkään muihin pohjosmaihin verrattuna.

2020 -2022 paikkoja lisättiin seuraavasti:

Lisäaloituspaikkoja kohdennetaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista vuosina 2021–2022 suunnataan sairaanhoitajakoulutukseen 665.

Yliopistojen vuosien 2021 ja 2022 lisäpaikoista 25 % kohdentuu tekniikan alalle, 17 % tietojenkäsittely- ja tietoliikennealalle ja noin 15 % kaupan ja hallinnon alalle. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikoista puolet kohdentuu terveys- ja hyvinvointialalle ja noin 20 % tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä noin 20 % tekniikan alalle.

Lääketieteen alalle tulee 50 lisäaloituspaikkaa, ja varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään edelleen 86 aloituspaikalla.

 

[Jooga]

Ei ollut yllätys kun vasemmistosta meuhkaaville suomalaisille alkaa esittämään oikeistolaisia ideoita siitä, miten koulutuksesta voisi tehdä vastikkeellista niin alkaa hirmunen vastustus kun kaikilla muka on joku itseisarvoinen oikeus muuttaa koska haluaa ja mitään vastikkeellisuutta ei ole. Se on ongelma jos verovaroilla käydään kouluttautumassa, mutta niitä verovaroja ei sitten jäädä tuottamaan tänne ja ehdottoman tuomittavaa sossupummaamista. Valtion pitäs tehä tähän se vastikkeellisuus, jos et sitoudu tekemään suomessa mitään, sua ei suomessa verovaroilla kouluteta. Toki itse voit maksaa ja lähteä sitten minne tahdot kun mitään piikkiä ei ole auki tai menee sitte sinne kouluttautumaan mihin on muutenkin töihin menossa, hemmettiäkö täällä loisii muiden rahoilla. En minä ainakaan tollasten loisijoiden opetusta halua rahottaa. Ne on veronmaksajille todella paskoja investointeja.

tämähän ei ole tietenkään mitenkään poissulkevaa sen kanssa, että myös niitä koulutuspaikkoja pitäisi vähentää niiltä aloilta missä ei työllistytä. Erityisesti AMK- puolelta, missä ei ole mitään sivistyslaitoksen taakkaa mukana, vaan on ihan täysin työelämäorientoitunut laitos. Aika hirveitä lukuja oli joskus 10 tms. vuotta sitten tietyn alan tradenomeille ja medianomeille sun muille amk tutkinnoille. Sama toki myös yliopiston puolelle, että vaikka jonkunlainen pooli pidetäänkin jotain filosofeja siellä miettimässä, alotuspaikkoja voisi vähentää sieltäkin jonkun verran ja siirtää vaikka hakupainealoille, missä hyvä työllisyys.

Minusta korkeasti koulutetut pääsääntöisesti maksavat kyllä velkansa takaisin valtiolle moninkertaisesti, poislukien sitten jotkin huuhaatieteiden tohtorit mitkä ei tuota kuin päänsärkyä antaessaan haastatteluja eri medioille.

Koska puolet kansasta on keskivertoa tyhmempiä, niin en jo tämänkään takia halua määrättömästi lisääntyviä korkeakoulupaikkoja, sillä kaikilla ei ole sitä kapasiteettia ottaa vastaan koulutusta, tai suoriutua "tittelin vaatimasta" työelämästä jälkikäteen. Eikä niistä korkeasti koulutetuista ole mitään hyötyä jos 50% tehtaasta vain kokoustaa toisilleen ja piirtelee erilaisia tuottavuuskäyriä. Sitä aitoa työn tekijääkin tarvitaan.

Yliopistostakin pääsee läpi myös "heikompi aines", sillä oppilaitoksilla on kannustimia päästää rajatapauksetkin läpi. Varmasti osa rajatapauksista voi toimia paremmin työelämässä mitä yliopistossa, ja lopulta tuottaa yhteiskunnalle sitä hyvää.

Jos jotain Suomessa tarvitaan, niin se on helpompaa työntekijöiden palkkausta pieniin yrityksiin ja yleistä asenteen muutosta yrittäjiä kohtaan positiivisemmaksi. Suomesta tulee paljon hienoja tuotteita, mitkä voisivat ehkä lähteä vauhdikkaamminkin lentoon jos yrityksillä olisi Amerikan kaltaista rohkeutta skaalata toimintaa ylöspäin.

 

[Jan11]

Hyvä että tämä asia tuli esille. Tämä on aivan saatana typerä tavoite ja on aivan älyttömän noloa että samalla kun suomalainen yhteiskunta on ollut syöksykierteessä ainakin 2008 alkaen niin me ollaan kansainvälisesti yritetty ylpeillä sillä kuinka suuri osuus väestöstä on "korkeakoulutettuja". On todellakin mahtavaa että samalla kun verot nousee, kaikki kallistuu ja työttömyys on korkea, saadaan onneksi lisää ikuisesti työttömiä taidehistorian maistereita, naistutkimuksen tohtoreita yms. täysin hyödytöntä paskaa.

Tulee hiukan mieleen tämä jo klassinen itsepetos siitä kuinka suomi on "maailman onnellisin kansa" jollain subjektiivisella poppamies-tieteeseen perustuvalla huuhaakyselyllä. Kaikki on menossa päin persettä, mutta hei tämä "suuri pyhä kysely" on taas julkaistu joten laittakaa side takaisin silmille ja jatkakaa uneksimista!

Suomi tarvitsee korkeakoulutusta 1) niille henkilöille joilla siihen on kapasiteettia 2) niille tutkinnoille ja tieteenaloille joista on hyötyä Suomen talouden ja yhteiskunnan kehityksen kannalta. Korkeakoulutuksesta ei tule tehdä väkisillä mainstreamia laajentamalla sisäänottomääriä, lisäämällä tiedekuntia tai tutkintoja jotta mahdollisimman moni saataisiin "minulla on tutkinto"-sateenvarjon alle. Ensisijaista on se että suomalaisille on töitä (siis oikeita töitä eikä verorahotteisia suojatyöpaikkoja), ihmiset voi tienata ilman että valtio vie kaiken ja talous kasvaa.

Koulutusasteen huomattiin kääntyneen laskuun tuossa aikaisemmin, joten tavoite nostaa koulutustasoa on siinä mielessä hyvä.

Myöhemmin tullaan varmasti saamaan tutkimusta siitäkin, onko koulutason laskuun kääntymisellä ja heikomman talouden ja tuottavuuden ajoilla yhteyttä (hämmästyisin, ellei olisi). Nyt ollaan ajallisesti vielä sen sisällä, joten se ei vielä oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa, taloustieteessä on näyttöä, että maan koulutustaso korreloi sekä BKT:n että hyvinvoinnin kanssa, siinä mielessä se koulutustason nostamisen tavoite ei todellakaan ole turha.
Nyt tilanne on sellainen, että oltiin aikanaan OECD-maiden kärkipäätä, tällä hetkellä ollaan selvästi puolen välin alapuolella siinä Chilen ja Turkin kanssa.
Ja tähän koulutustason laskemiseen kun yhdistää heikentyneet oppimistulokset eli peruskoulun Pisa-tutkimusdatan, jossa siinäkin oltiin aikanaan kärjessä, mutta se on nyt muisto vain, niin aihe synkkenee.

Ja se kouluttamaton tai matalan koulutuksen tehdasduunari voi elää hyvän ja onnellisen elämän, siitä ei ole kysymys. Tuottavuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman automatisoitu ja robotisoitu tehdas, joka tarvitsee vähemmän duunareita, on tehokkaampi. Samoin koulutusjärjestelmä, joka valmistaa ihmiset tehdasduunaria korkeamman tuottavuuden työelämään.

 

[Tommy Goldfish]

Koska puolet kansasta on keskivertoa tyhmempiä, niin en jo tämänkään takia halua määrättömästi lisääntyviä korkeakoulupaikkoja, sillä kaikilla ei ole sitä kapasiteettia ottaa vastaan koulutusta, tai suoriutua "tittelin vaatimasta" työelämästä jälkikäteen.

Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.

 

[Jooga]

Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Nostaa toki, mutta onko kaikki koulutus siihen käytettyjen resurssien arvoista? Enkä tarkoita vain valtion raharesursseja, vaan myös opiskelijan 5-7 vuoden oman ajankäyttöä joka on monelle pois esimerkiksi perheiden perustamisesta.

Jossain kohtaa ne "diminishing returnsit" iskevät myös kun lisätään koulutettavien määrää.

 

[JLM]

Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Tämähän riippuu siitä miten toteutetaan. Jos koulutusmääriä nostetaan koulutuksen laadun ja vaativuuden kustannuksella, niin se on vahingoksi kaikille.

 

[Rullis]

Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

 

[Jooga]

Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

Katsohan, vasemmisto sai taas ujutettua rasismikortin pöytään siirtämällä maalitolppia sopivasti. Ei jumalauta...

Tässä nyt puhuttiin korkeakoulupaikkojen määrästä, ei siitä että tämän vaihtoehto on yläasteen kesken jättäminen.

 

[Ile_26]

Yhteiskunta pyörimään 24/7 viikonloppukorvaukset historiaan.

 

[JLM]

Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin....

Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...

 

[Tommy Goldfish]

Yhteiskunta pyörimään 24/7 viikonloppukorvaukset historiaan.

Ei perheille tarvitse olla yhteistä aikaa, kun saadaan korvaavat kansalaiset tuotua muualta. Loistava idea.

 

[Rullis]

Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi..

Eikös tähänkin voi nepotismin perusteella Suomessa palkata nykyään vaikka oman teatteripoikansa.

Nyt en muuten tosta sun viestistä ihan hirveästi saa otetta. Jotain akateemisesta navankaivelusta ja laskevista standardeista. Ota tuosta nyt selvää.

Minusta henkilökohtaisesti Suomen tulisi jatkossa kasvattaa korkeakoulutettujen prosentuaalista määrää. Tätä ei kuitenkaa tule tehdä niin, että eskarin jälkeen kaikki ovatkin emiritusprofessoreja, vaan resurssit ja opetuksen laatu tulee olla riittävän korkea. Koulutuksen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, kuin pelkkä aloituspaikkojen määrä.

 

[Jan11]

Aika tyylipuhdas olkiukko taas sanoisin....

Kysymys ei liene siitä että haluttaisiin kenenkään olevan ilman koulutusta. Kysymys on siitä, onko järkevää yrittää saada kaikille kynnelle kykeneville korkeakoulututkinto vaikka sitten laskemalla standardeja tai kehittämällä siihen tarpeeseen korkeakoululippulappuja jostain ihan huuhaasta, mikä ei tuota oikeastaan mitään sellaista mistä olisi laajemmin mitään hyötyä. Jos oikeasti halutaan lisätä tuottavuutta niin silloin pitää panostaa koulutuksen laatuun, ei vain sen määrään. Ja se koskee ihan kaikkia koulutusasteita, ei ainoastaan korkeakoulua - meillä on edelleen paljon ns. matalamman koulutusasteen töitä, mitkä vaatisivat osaavaa porukkaa mutta kun sen periaatteessa matalamman koulutusasteen arvostus on poljettu vuosien mittaan alas ja samaan aikaan vaatimusasteet on käytännössä hävitetty niin se ei kykene tuottamaan tarpeeksi sellaista työvoimaa mikä pärjäisi. Sitten ulistaan että pitäisi saada tuoda puoli afrikkaa ja lähi-itää paikkaamaan sitä. Mutta ei, edelleen jotkut ajattelevat että kun saadaan maisterin paperit jonkun ideologisen napanöyhdän kaivelusta, niin tuottavuus jotenkin maagisesti nousee. Ja kun siihen napanöyhdänkaiveluun osallistujat vielä ahdistuvat ja menettävät mielenterveytensä heti kun tulee jotain ihan oikeita vaatimuksia niin poljetaan vaatimustaso tarpeeksi alas että lumihiutaleetkin kestävät niin siinähän sitä ollaan. Korkeakoulupaperit, joiden takana ei ole sellaista substanssia minkä varaan kannattaisi laskea minkäänlaista tuottavuuskasvua. Mutta joo... tosiaan, tämäkin on varmaan sitä koulutusvastaisuutta sitten... pääasiahan on paperit ja muodollinen pätevyys millä pääsee jvaikka ohonkin turvalliseen julkiseen virkaan. Tai kaverin siivellä vaikka poliittiseksi erityisavustajaksi...

Kauhean pessimististä. Vaikka peruskoulu onkin pikkusen päässyt rapautumaan, niin ei meidän lapset ja nuoret nyt niin paljoa ole tyhmistyneet, ettei selviäisi korkeakouluissa ja työelämässä aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla syntyneet (korkeimmaksi koulutustasoksi jääneiden ikäluokat).
Ykköstavoite olisi kyetä nyt ensiksi palaamaan siihen. Kun se on saavutettu, sitten jokunen prosenttiyksikkö lisää ja aletaan olla siellä, mitä haetaan.

 

[JLM]

Kauhean pessimististä. Vaikka peruskoulu onkin pikkusen päässyt rapautumaan, niin ei meidän lapset ja nuoret nyt niin paljoa ole tyhmistyneet, ettei selviäisi korkeakouluissa ja työelämässä aivan samalla tavalla kuin 70-luvulla syntyneet (korkeimmaksi koulutustasoksi jääneiden ikäluokat).
Ykköstavoite olisi kyetä nyt ensiksi palaamaan siihen. Kun se on saavutettu, sitten jokunen prosenttiyksikkö lisää ja aletaan olla siellä, mitä haetaan.

En puhunut tyhmistymisestä sinänsä mitään. Mutta jos olet yhtään seurannut esimerkiksi työelämäkeskustelua, niin kyllä sieltä on jo vuosia puhuttu vähän huolestunein äänenpainoin uuden sukupolven pärjäämisestä työelämässä niin tiedollisten, taidollisten kuin töistä selviytymisen osalta. Tuo lähestymistapa on myös sikäli kehno, että meidän kilpailijamaamme ovat aika paljon edellä ja se on se mittapuu mihin meidän pitäisi päästä ja mitä vastaan meidän pitäisi kilpailla, jos aiomme pärjätä. Nyt kun kehitys on ollut jo vuosia alaspäin, niin ihan valtavan paljoa en näe aihetta optimismiin sen osalta, varsinkin jos ongelman olemassaolo kielletään tai sitä vähätellään että "ei meillä nyt niin huonosti mene...." Kyllä meillä menee ihan lukujen valossa. Edelleen, jos mittapuuna on vain korkeakoulututkintojen määrä eikä niiden laatu, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

 

[JLM]

Nyt en muuten tosta sun viestistä ihan hirveästi saa otetta. Jotain akateemisesta navankaivelusta ja laskevista standardeista. Ota tuosta nyt selvää.

Minusta henkilökohtaisesti Suomen tulisi jatkossa kasvattaa korkeakoulutettujen prosentuaalista määrää. Tätä ei kuitenkaa tule tehdä niin, että eskarin jälkeen kaikki ovatkin emiritusprofessoreja, vaan resurssit ja opetuksen laatu tulee olla riittävän korkea. Koulutuksen laatuun vaikuttaa moni muukin asia, kuin pelkkä aloituspaikkojen määrä.

No luetun ymmärtäminen voi tietysti olla haastavaa, ainakin jos lauseissa on enemmän muuttujia kuin keskimääräisessä poliittisessa iskulauseessa. Sitä ehkä pitäisi opettaa korkeakouluissa enemmän.

Kysymys on sitä kumpaa priorisoidaan. Jos tutkintojen määrää, niin silloin niitä tutkintoja pyritään puskemaan ulos tarvittaessa vaikka vaatimustasosta tinkimällä. Jos laatua niin silloin pitää hyväksyä se, että osa aloittaneista ei koskaan valmistu koska eivät kykene tai jaksa opiskella niitä asioita riittävällä tasolla. Sen takia pelkkää määrää on huono tavoite.

 

[Jan11]

En puhunut tyhmistymisestä sinänsä mitään. Mutta jos olet yhtään seurannut esimerkiksi työelämäkeskustelua, niin kyllä sieltä on jo vuosia puhuttu vähän huolestunein äänenpainoin uuden sukupolven pärjäämisestä työelämässä niin tiedollisten, taidollisten kuin töistä selviytymisen osalta. Tuo lähestymistapa on myös sikäli kehno, että meidän kilpailijamaamme ovat aika paljon edellä ja se on se mittapuu mihin meidän pitäisi päästä ja mitä vastaan meidän pitäisi kilpailla, jos aiomme pärjätä. Nyt kun kehitys on ollut jo vuosia alaspäin, niin ihan valtavan paljoa en näe aihetta optimismiin sen osalta, varsinkin jos ongelman olemassaolo kielletään tai sitä vähätellään että "ei meillä nyt niin huonosti mene...." Kyllä meillä menee ihan lukujen valossa. Edelleen, jos mittapuuna on vain korkeakoulututkintojen määrä eikä niiden laatu, niin siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.

Mielestäni en missään kirjoittanut etteikö menisi huonosti. Nimenomaan menee. Esitin, että sekä koulutustason lasku että oppimistulosten heikentyminen saattaa olla yksi syy siihen, mutta tästä ei vielä ole tutkimusta.

Toinen asia on tuo työelämäpuhe. Olen itse jo hieman varttuneempi ja johtotyössä osaamisintensiivisellä alalla jossa koulutustaso on pääosin korkeakoulu/yliopisto tai tutkijankoulutus.

En ole kanssasi samaan tapaan huolissani ainakaan koulutettujen nuorten aikuisten työelämätaidoista tai asenteesta. Ennemminkin olen huolissani heidän taidoistaan irrottautua työstä ja purkaa kuormitusta eli ns. palautumistaidoista. Ja tähän osa-alueeseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen olemmekin kyllä panostaneet paljonkin.

 

[Ile_26]

Ei perheille tarvitse olla yhteistä aikaa, kun saadaan korvaavat kansalaiset tuotua muualta. Loistava idea.

Perheelliset osaavat todennäköisesti neuvotella työajakseen ma-pe.

 

[draco76]

Hallitus päätti: Yksityiskouluille lisärahoitus

Tähän asti yksityiset koulut ovat saaneet valtiolta pienempää korvausta kuin kunnan omat koulut. Kotikuntakorvauksen yhdenmukaistaminen on ollut ikuisuusteema.

www.iltalehti.fi

Hyvä päätös, yksityiskoulut nyt samalla viivalla muiden kanssa. Ensi elokuusta lähtien taas sata.
"Yksityisten perusopetuksen järjestäjien oppilaskohtaista kotikuntakorvausta leikattiin vuoden 2015 alussa 100 prosentista 94 prosenttiin.

Yksityiset koulut ovat siis saaneet pienemmän rahoituksen kuin kunnan koulut."

 

[Tommy Goldfish]

Perheelliset osaavat todennäköisesti neuvotella työajakseen ma-pe.

Jos ei tiedä yhtään miten asiat reaalimaailmassa toimii, niin voihan sen näinkin päättää olevan.

 

[Timo 2]

Perheelliset osaavat todennäköisesti neuvotella työajakseen ma-pe.

Toki sen jälkeen kun on ensin saatu kansalaispalkka, jolla pustyy elää ilman työntekoa, jolloin kieltäytä ilta/yö/viikonlopputöistä.

Muutoin ihan turha kuvitella yleisesti onnistuvan ilman firman/alan vaihtoa, eikä se useille ole niin helppoa kuin bbs:n huippukoodareille.

 

[3dfx]

Jos jotain Suomessa tarvitaan, niin se on helpompaa työntekijöiden palkkausta pieniin yrityksiin ja yleistä asenteen muutosta yrittäjiä kohtaan positiivisemmaksi. Suomesta tulee paljon hienoja tuotteita, mitkä voisivat ehkä lähteä vauhdikkaamminkin lentoon jos yrityksillä olisi Amerikan kaltaista rohkeutta skaalata toimintaa ylöspäin.

Oma kokemus tästä on, että yleensä ne rekrytoinnin vaikeudet tulee sieltä työnantaja puolelta kun on kaikki byrokratisoitu, valtio ei niitä aseta. Mulla on nyt tähän liittyen taas yksi tapaus päällä kun tein laitekonsultointityön suht pieneen yritykseen ja oottelen maksua. Töitä olisi pirusti ja on pyydetty tekemään lisää, mutta kun firman sisäinen byrokratia on niin raskasta ettei ensimmäisiäkään ole pystytty maksamaan 3 kuukaudessa. Laitteethan mulla on panttina, mitkä voin vetää vaikka romuksi kun kyllästyn niiden tilan vientiin.

Tollanen homma ei lähde lentoon kun vaikka minä olen nyt osaamispoolin ulkopuolella. Kuinkakohan moni muu on karkotettu ulkopuolelle kun ei viitsi asioida jonkun 10 ihmisen muodostaman neuvostoliiton kanssa. Eikä ole ainut tapaus, mun kokemukseni mukaan yrittäjät itse ovat byrokraattisin kansanosa, minkä kanssa normaalina byrokratiaa inhoavana ihmisenä on mahdotonta asioida. Jonkun naapurin penan kanssa kaikki hoituu, mutta jos pena on yrittäjä niin alkaa byrokratisointi heti.

 

[3dfx]

Mielestäni en missään kirjoittanut etteikö menisi huonosti. Nimenomaan menee. Esitin, että sekä koulutustason lasku että oppimistulosten heikentyminen saattaa olla yksi syy siihen, mutta tästä ei vielä ole tutkimusta.

Toinen asia on tuo työelämäpuhe. Olen itse jo hieman varttuneempi ja johtotyössä osaamisintensiivisellä alalla jossa koulutustaso on pääosin korkeakoulu/yliopisto tai tutkijankoulutus.

En ole kanssasi samaan tapaan huolissani ainakaan koulutettujen nuorten aikuisten työelämätaidoista tai asenteesta. Ennemminkin olen huolissani heidän taidoistaan irrottautua työstä ja purkaa kuormitusta eli ns. palautumistaidoista. Ja tähän osa-alueeseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen olemmekin kyllä panostaneet paljonkin.

Sun tasolla ei ehkä ongelmia ole itse työelämätaidoissa. Itse teen aika laajalla skaalalla kaikenlaista, ja ongelma ei ole korkeakoulutetut sinällään vaan ihan ammattikoulun rapautuminen, mistä ei juurikaan puhuta. Jos ei ole kotoota saanut mitään taitoja, niin siellä amiksessa ei mitään opi ja se näkyy sitten siinä, että esimerkiksi työssäoppijoita ei enää yrityksiin haluta ottaa koska ne eivät osaa mitään. Kun mitään ei ole opetettu. Valmistuessaan ammattikoulututkinto ei takaa yhtään mitään minkäänlaisesta osaamisesta. Ne pärjää, jotka ilman ammattikouluakin pärjäisi.

 

[Zacksa]

Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.

Jos nyt hiuksia halotaan, niin puolet on mediaania tyhmempiä, ei välttämättä keskiarvoa tyhmempiä.

Ja koulutus ei vaikuta älykkyyteen, mutta älykkyys usein mahdollistaa sen koulutuksen.

Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.

Ps. virkamiesruotsin suoritin ja nykyään monikansallisessa yhtiössä keskustelen sujuvasti ruotsalaisten kollegojen kanssa englanniksi.