• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Kyllä se on aika todellisuudesta vieraantumista, jos tukien varassa elää alueella/asunnossa johon ei yksinkertaisesti ole varaa. Jos ei ole varaa asua kyseisellä alueella, eli käytännössä vuokrat on niin suuria, että käteen jäävä osuus on liian pieni elääkseen, niin voi katsoa ihan peiliin ja miettiä, pitäisikö tehdä asian eteen jotain. Perustuslaissamme tuskin on asetusta, että asua voi missä tahansa kustannuksista riippumatta. (tällöin on turha valittaa, että asumiskustannuksien jälkeen ei jää mitään käteen)

Perustuslaki ei tosiaan sano, että kustannuksista riippumatta. Se kuitenkin sanoo tuon asian epäsuorasti siten, että jos ihmiselle taataan aito ja oikea mahdollisuus valita asuinkaupunkinsa, niin tämän perustuslain turvaaman oikeuden toteutumiseksi yhteiskunnan tulee maksaa hänelle asumiskulut siinä kaupungissa, jossa hän haluaa asua.

Suomeksi sanottuna asumistuki + toimeentulotuen pitäisi kattaa asumismenot myös ”ylikalliissa” asunnossa, mutta tähän tulkintaan on annettu uusi linjaus perustuslakivaliokunnan osalta. Nykyisen hallituksen enemmistöllä perustuslakivaliokunta katsoi, ettei avointa shekkiä ole ja myöskään sosiaalitoimisto ei maksa ylikallista asuntoa kaupungissa, jossa ei ole saatavilla halvempia asuntoja, joihin voisi muuttaa.

Ennen Orpon hallitusta tulkinta oli se, että sosiaalitoimisto maksaa kaikki asumismenot tarvittaessa niin kauan, kunnes uusi halvempi asunto kaupungista löytyy. Mielestäni tuo vanhempi linjaus oli inhimillisempi ja reilumpi kuin tämä uusi perustuslakivaliokunnan linjaus, koska jos ihmisellä on aktiivinen hakemus kaupungin asuntojonossa, eli on valmis muuttamaan halvempaan asuntoon, on kohtuullista, että odotusajan aikana yhteiskunta maksaa ylikalliin asunnon kulut.

Pidätkö siis enemmän uudesta, Orpon hallituksen aikana syntyneestä perustuslakivaliokunnan linjauksesta vai vanhasta, inhimillisemmästä linjauksesta, jossa myös velvoitettiin ihmistä hakeutumaan edullisempaan asumiseen saman kunnan sisällä?
 
Kyllä se on aika todellisuudesta vieraantumista, jos tukien varassa elää alueella/asunnossa johon ei yksinkertaisesti ole varaa. Jos ei ole varaa asua kyseisellä alueella, eli käytännössä vuokrat on niin suuria, että käteen jäävä osuus on liian pieni elääkseen, niin voi katsoa ihan peiliin ja miettiä, pitäisikö tehdä asian eteen jotain. Perustuslaissamme tuskin on asetusta, että asua voi missä tahansa kustannuksista riippumatta. (tällöin on turha valittaa, että asumiskustannuksien jälkeen ei jää mitään käteen)
Tuossa asumisen tukemisessa taitaa olla muitakin aspekteja kuten segregaation ehkäiseminen, sosiaalinen sekoittaminen jne. Vaikka taitaa ne slummit kehkeytyä tuista huolimatta mutta kenties hidastaa tuota köyhyyden keskittymistä vain tietyille alueille.
 
Perustuslaki ei tosiaan sano, että kustannuksista riippumatta. Se kuitenkin sanoo tuon asian epäsuorasti siten, että jos ihmiselle taataan aito ja oikea mahdollisuus valita asuinkaupunkinsa, niin tämän perustuslain turvaaman oikeuden toteutumiseksi yhteiskunnan tulee maksaa hänelle asumiskulut siinä kaupungissa, jossa hän haluaa asua.

Suomeksi sanottuna asumistuki + toimeentulotuen pitäisi kattaa asumismenot myös ”ylikalliissa” asunnossa, mutta tähän tulkintaan on annettu uusi linjaus perustuslakivaliokunnan osalta. Nykyisen hallituksen enemmistöllä perustuslakivaliokunta katsoi, ettei avointa shekkiä ole ja myöskään sosiaalitoimisto ei maksa ylikallista asuntoa kaupungissa, jossa ei ole saatavilla halvempia asuntoja, joihin voisi muuttaa.

Ennen Orpon hallitusta tulkinta oli se, että sosiaalitoimisto maksaa kaikki asumismenot tarvittaessa niin kauan, kunnes uusi halvempi asunto kaupungista löytyy. Mielestäni tuo vanhempi linjaus oli inhimillisempi ja reilumpi kuin tämä uusi perustuslakivaliokunnan linjaus, koska jos ihmisellä on aktiivinen hakemus kaupungin asuntojonossa, eli on valmis muuttamaan halvempaan asuntoon, on kohtuullista, että odotusajan aikana yhteiskunta maksaa ylikalliin asunnon kulut.

Pidätkö siis enemmän uudesta, Orpon hallituksen aikana syntyneestä perustuslakivaliokunnan linjauksesta vai vanhasta, inhimillisemmästä linjauksesta, jossa myös velvoitettiin ihmistä hakeutumaan edullisempaan asumiseen saman kunnan sisällä?
Kyllä pidän, mikään avoimen shekin ylläpitäminen ei ole kestävä ratkaisu yhteiskunnan tai asiakkaan talouden kannalta pitkässä juoksussa, pahimmassa tapauksessa tämä johtaa velkakierteeseen ja ulosotto-ongelmiin. Jos ei kyseisestä kaupungista ole saatavilla halvempia asuntoja, eikä niitä ole näkyvillä (esimerkiksi laaja pula/pitkät jonot pieniin asuntoihin), on luonnollista, että hakija laajentaa hakualuetta vaikka ympäröiviin kuntiin/kaupunkeihin. Tämän nyt pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille omilla aivoillaan ajatteleville.

Ei voi olla niin, että voi asua käytännössä niin kauan kuin haluaa ylikalliissa asunnossa, valittaa tukien määristä, rahattomuudesta sekä samalla mahdollisesti paskoa taloutensa oman jääräpäisyyden ja "asuntosurffailun" takia. Asuntoa saa ja voi hakea jatkossa mistä itseä huvittaa, mutta ennen sitä pitää muuttaa sellaiseen asuntoon johon on varaa, vaikka se sijaitsisi kauempana.
 
Viimeksi muokattu:
Ketkä noista UKK:n työntekijöistä sitten ovat poliitikkojen sukulaisia?

Muutenkin UKK tekee sellaista enemmänkin yleishyödyllistä tutkimustyötä urheilun ja liikunnan alalla, joten ei se nyt luonteeltaan ole sellainen, että rahoitus tuollaiseen yleensä tulisi yksityiseltä sektorilta.

Vaikka etsisinkin kytkökset, siirtyisit vain seuraavaan kysymykseen kuten muutkin yksityiskohdista "kiinnostuneet". Toki sukulaisuus tai muu subjektiivinen palkkauksen syy ei sinällään ole tae huonosta laadusta, se varmistetaan muilla tavoilla. Maailmahan on täynmä nepotismia yrityksissäkin.

Mutta tuo itse asia, eli tämä taikayritys tuottaa palvelua, jonka arvonmäärityksen sinä torppasit heti. Se on asian ydin. Nämä 3 miljoonaa vuodessa käytetään ostopalveluna pseudoyritykseltä ilman, että sen arvon annetaan määrittyä vapaasti. Silloin siirretään palveluntuotanto yksityiseltä valtiolle.
 
Kyllä pidän, mikään avoimen shekin ylläpitäminen ei ole kestävä ratkaisu yhteiskunnan tai asiakkaan talouden kannalta pitkässä juoksussa, pahimmassa tapauksessa tämä johtaa velkakierteeseen ja ulosotto-ongelmiin. Jos ei kyseisestä kaupungista ole saatavilla halvempia asuntoja, eikä niitä ole näkyvillä (esimerkiksi laaja pula/pitkät jonot pieniin asuntoihin), on luonnollista, että hakija laajentaa hakualuetta vaikka ympäröiviin kuntiin/kaupunkeihin. Tämän nyt pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille omilla aivoillaan ajatteleville.
Nää on helppo aina ajatella mustavalkoisesti teoriatasolla, mutta se on sitten toinen asia, että mitä näille luonnollisuustekijöille ja omilla aivoilla ajatteluille käy siinä kohtaa, kun kyse on lähellä asuvasta lähisukulaisesta, joka vaikka aivoinfarktin vuoksi menettää työkykynsä ja sen perään pitäisi pystyä käydä sen jälkeen vähän katselemassa enemmän tai vähemmän päivittäisellä tai edes viikottaisella tasolla.

Voin arvella, että useamman kohdalla ääni kellossa vähän muuttuu, kun pitäisi muutella vaikka yksin asuvaa äitiään jonnekin 30 kilometrin päähän, kun lähempänä ei riittävän halpoja asuntoja ole ja kun ei ole ihan täyttä varmuutta edes siitä miten hyvin se selviää aiemmassa tutussa ympäristössä ja kämpässä.
 
siis media-ala on kaventunut ja muuttunut enemmän valtio-omisteiseksi? Tai terveydenhoito? Mitä ovat nämä ”tuhannet yhden asian järjestöt joilla kullakin miljoonarahoitukset valtioliitäntäisenä.”? Ja miten ne syövät yksityisten yritysten toiminnan? Nyt ihan konkreettisia esimerkkejä väitteille?

Tiedätkö mikä on julkisyhteisö? Mille julkisuhteisölle siirretty aiemmin yksityisten firmojen hoitamaa bisnestä?
Julkinenliikenne, jätehuolto , yhteiskunta napsii asioita hoitaakseen.
 
UKK-instituutti on harvinaisen paska esimerkki, kun sen koko toimenkuva ja tarkoitus on nimenomaan kansanterveystyö ja siihen linkittyvä kuntoliikunnan edistäminen.

Vähän sama kun väittäisi että mielenterveyttä edistäviä järjestöjä ei kannattaisi tukea tai mielenterveystyötä ei pitäisi tehdä valtion rahoilla, koska yksityiset firmat hoitaisi sen paremmin.


Mites se Yel juttu, loppuiko sanottava kesken? Siirrät nyt maalitolppaa. Kapitalismin veristen käsien ulkopuolella tehtävä rahankäyttö on aina tehotonta, etenkin jos toiminta jatkuu pitkään.

Ps. Ukk instituutin valitsin siksi, että sillä on läski nimi, läski budjetti , läski toiminnan tarkoitus ja piitkä alati kasvava nälkä. Silti jostain syystä minun pitää esittää perustelu sen olemassaolon epätärkeydelle, aika mielenkiintoista? Tähän meidät on suomessa koulutettu, olemaan kyseenalaistamatta julkisen rahan käyttöä ja tappelemaan keskenään lillukanvarsista.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: skl
SK:n kolumnin siis ilmeisesti kirjoitti kommunisti, joka sai siihen inspiraation keskustelustaan marxilaisen kaverinsa kanssa. Julkaisualustalla ei taida juuri merkitystä olla.

Ja näin itse asiasta ei keskustella, vaan keskustellaan kirjoittajasta. Yleinen taktiikka, jos näkemykset eivät miellytä.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PCB
Nää on helppo aina ajatella mustavalkoisesti teoriatasolla, mutta se on sitten toinen asia, että mitä näille luonnollisuustekijöille ja omilla aivoilla ajatteluille käy siinä kohtaa, kun kyse on lähellä asuvasta lähisukulaisesta, joka vaikka aivoinfarktin vuoksi menettää työkykynsä ja sen perään pitäisi pystyä käydä sen jälkeen vähän katselemassa enemmän tai vähemmän päivittäisellä tai edes viikottaisella tasolla.

Voin arvella, että useamman kohdalla ääni kellossa vähän muuttuu, kun pitäisi muutella vaikka yksin asuvaa äitiään jonnekin 30 kilometrin päähän, kun lähempänä ei riittävän halpoja asuntoja ole ja kun ei ole ihan täyttä varmuutta edes siitä miten hyvin se selviää aiemmassa tutussa ympäristössä ja kämpässä.

Ja itse ajattelen asiaa vielä tämän näkökulman lisäksi siitä, että ehtonahan oli vanhassa mallissa se, että hakijalla oli jatkuva haku päällä halvempaan asuntoon kunnan sisällä. Jos hakija ei ollut hakujonossa halvempaan asuntoon tai oli asettanut hakuun kriteeristöjä, niin silloin yhteiskunta ei maksanut ylikalliin asunnon kaikkia kuluja, vaan yhteiskunta maksoi vain päänupin luvun mukaisen maksimimäärän asumiskuluista.

Mielestäni ei siis ole kohtuutonta, jos yhteiskunta maksaa ylikalliin asunnon kulut siltä ajalta, kun jonottaa saman kunnan sisällä olevaan edullisempaan asuntoon niin, että haussa ei ole asetettu itse kriteeristöjä haun torpedoimiseksi tai hidastamiseksi.

Ei voi olla niin, että voi asua käytännössä niin kauan kuin haluaa ylikalliissa asunnossa, valittaa tukien määristä, rahattomuudesta sekä samalla mahdollisesti paskoa taloutensa oman jääräpäisyyden ja "asuntosurffailun" takia. Asuntoa saa ja voi hakea jatkossa mistä itseä huvittaa, mutta ennen sitä pitää muuttaa sellaiseen asuntoon johon on varaa, vaikka se sijaitsisi kauempana.

Vanha tulkintamalli ei mahdollistanut jatkuvaa asumista ylikalliissa asunnossa, koska ylikalliin asunnon kulut hyväksyttiin vain, jos hakijalla oli jatkuvasti hakemus asuntojonossa halvempaan, eikä hän kieltäytynyt halvemmasta asunnosta tai ollut torpedoinut hakua kriteerien asettamisilla.

Se on kyllä varma, että valitus tukien määräatä kasvaa, kun Orpon hallituksen linjaus asiasta on järkkymätön, sillä olipa kunnassa halvempia asuntoja tai ei, niin Orpon linjaus on se, että muuta halvempaan kuntaan tai sinnittele ylikalliissa asunnossasi ilman yhteiskunnan täyttä tukea asunnolle.
 
Nää on helppo aina ajatella mustavalkoisesti teoriatasolla, mutta se on sitten toinen asia, että mitä näille luonnollisuustekijöille ja omilla aivoilla ajatteluille käy siinä kohtaa, kun kyse on lähellä asuvasta lähisukulaisesta, joka vaikka aivoinfarktin vuoksi menettää työkykynsä ja sen perään pitäisi pystyä käydä sen jälkeen vähän katselemassa enemmän tai vähemmän päivittäisellä tai edes viikottaisella tasolla.

Voin arvella, että useamman kohdalla ääni kellossa vähän muuttuu, kun pitäisi muutella vaikka yksin asuvaa äitiään jonnekin 30 kilometrin päähän, kun lähempänä ei riittävän halpoja asuntoja ole ja kun ei ole ihan täyttä varmuutta edes siitä miten hyvin se selviää aiemmassa tutussa ympäristössä ja kämpässä.
Nyt kyllä vedetään hatusta taas jotain yksittäistapauksia ja sen verukkeella yritetään perustella tarvetta avoinna olevalle shekkiviholle ja muulle "minulla on oikeus..." argumentille. Tällaisia asioita nyt ei voi sovittaa yksilötasolla lakiin, vaan ne täytyy määritellä ajateltuna laajempaa kokonaisuutta. Kunnat ja vuokrayhtiöt voivat sitten katsoa tarvetta ja soveltuvuutta yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi sen infarktipotilaan (joka tod.näk. on iäkäs ihminen, mutta ei eläkeikäinen) asunnontarpeen kiireellisyyttä sekä asumismuotoa, onko se esimerkiksi normaali vuokra-asunto, hoivatalo, tukiasunto vai senioritaloasuminen. Ikäihmisille (55v+) on jo olemassa edullisempaa vuokra-asuntoa, niitä kutsutaan senioritaloiksi.
 
Nyt kyllä vedetään hatusta taas jotain yksittäistapauksia ja sen verukkeella yritetään perustella tarvetta avoinna olevalle shekkiviholle ja muulle "minulla on oikeus..." argumentille. Tällaisia asioita nyt ei voi sovittaa yksilötasolla lakiin, vaan ne täytyy määritellä ajateltuna laajempaa kokonaisuutta. Kunnat ja vuokrayhtiöt voivat sitten katsoa tarvetta ja soveltuvuutta yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi sen infarktipotilaan (joka tod.näk. on iäkäs ihminen, mutta ei eläkeikäinen) asunnontarpeen kiireellisyyttä sekä asumismuotoa, onko se esimerkiksi normaali vuokra-asunto, hoivatalo, tukiasunto vai senioritaloasuminen. Ikäihmisille (55v+) on jo olemassa edullisempaa vuokra-asuntoa, niitä kutsutaan senioritaloiksi.

Siinä on se juttu, että täällä todellisuudessa ei olekaan kuin yksittäistapauksia. Ja kun muutoksia tehdään, niillä on usein yllättäviä vaikutuksia. Aina ajatellaan, että ei tämä minua koske, mutta sitten yhtäkkiä voi koskeakin.
 
Siinä on se juttu, että täällä todellisuudessa ei olekaan kuin yksittäistapauksia. Ja kun muutoksia tehdään, niillä on usein yllättäviä vaikutuksia. Aina ajatellaan, että ei tämä minua koske, mutta sitten yhtäkkiä voi koskeakin.
Me nyt ei voida kirjata näitä lakeja jokaisen yksittäistapauksen perusteella, vaan meidän täytyy puhua ihmisryhmistä, kolme viidestä alle 40-vuotiaasta asuu vuokralla, eli työelämäänsä ajatellen tuottavimmissa ikähaarukassa. (vuokra-asumisen rajuin kasvu on juuri tässä ikäluokassa, alle 25v 90% asuu vuokralla)
 
Viimeksi muokattu:
Nää on helppo aina ajatella mustavalkoisesti teoriatasolla, mutta se on sitten toinen asia, että mitä näille luonnollisuustekijöille ja omilla aivoilla ajatteluille käy siinä kohtaa, kun kyse on lähellä asuvasta lähisukulaisesta, joka vaikka aivoinfarktin vuoksi menettää työkykynsä ja sen perään pitäisi pystyä käydä sen jälkeen vähän katselemassa enemmän tai vähemmän päivittäisellä tai edes viikottaisella tasolla.

Voin arvella, että useamman kohdalla ääni kellossa vähän muuttuu, kun pitäisi muutella vaikka yksin asuvaa äitiään jonnekin 30 kilometrin päähän, kun lähempänä ei riittävän halpoja asuntoja ole ja kun ei ole ihan täyttä varmuutta edes siitä miten hyvin se selviää aiemmassa tutussa ympäristössä ja kämpässä.
Aina löytyy syitä miksi ilmaista rahaa pitäisi saada. On se sitten masennuksesta lähisukulaisen kuolemaan tai jotain siitä väliltä. Kylmä totuus nyt vaan kuitenkin on se että kun tarpeeksi on näitä avuntarpeessa olevia, niin koko järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin nyt on hyvin lähellä. Mikään määrä veroja tai lainaa ei riitä siihen että meillä on 15 eri tukimuotoa ja lippulappuja jokaiselle.

Ja älkää nyt aina viittikö itkeä että "ääni kellossa muuttuu". Meillä kaikilla on sukulaisia, tuttavia yms. joilla on sairauksia ja ongelmia. Et sinä ole mikään uniikki lumihiutale jolla on joku ainutlaatuinen ongelma elämässäsi. Kaikilla on omat ongelmansa ja niiden kanssa on vaan pärjättävä.
 
Vanha tulkintamalli ei mahdollistanut jatkuvaa asumista ylikalliissa asunnossa, koska ylikalliin asunnon kulut hyväksyttiin vain, jos hakijalla oli jatkuvasti hakemus asuntojonossa halvempaan, eikä hän kieltäytynyt halvemmasta asunnosta tai ollut torpedoinut hakua kriteerien asettamisilla.

Se on kyllä varma, että valitus tukien määräatä kasvaa, kun Orpon hallituksen linjaus asiasta on järkkymätön, sillä olipa kunnassa halvempia asuntoja tai ei, niin Orpon linjaus on se, että muuta halvempaan kuntaan tai sinnittele ylikalliissa asunnossasi ilman yhteiskunnan täyttä tukea asunnolle.
Mitä tarkoitan jatkuvalla asumisella on se, että niitä halpoja asuntoja kaupunkien kantapaikalta haluaa varmasti moni muukin, aika helvetin moni, tällöin nämä jonot venyy kohtuuttoman pitkiksi ja koska sinulla on jo asunto olemassa, on uuden saaminen muilta, kuin kunnan tarjoamista asunnoista (yhteistyökumppaneilta) aika hankalaa.

Kun esimerkiksi siellä Helsingissä on kovat neliöhinnat ja hyväksyttävät asumismenot 695€, niin 5000 vapaasta asunnusto näitä löytyy kaikki 259 kpl (vuokraovi), johon on mukaan laskettuna kaikki huonekoot ja kimppa-asumismuodot yms. (yksin asuva)

Helsingissä oli vuonna 2020 23000 asunnonhakijaa, moninkertainen määrä vapaana oleviin asuntoihin verrattuna ja kukapa näistä ei haluaisi vielä edullista sellaista, mielummin vielä hyvältä paikalta, tämä siis ennen Ukraina kriisiä ja tilanne tuskin on siitä helpottunut.
 
Viimeksi muokattu:
Me nyt ei voida kirjata näitä lakeja jokaisen yksittäistapauksen perusteella, vaan meidän täytyy puhua ihmisryhmistä, kolme viidestä alle 40-vuotiaasta asuu vuokralla, eli työelämäänsä ajatellen tuottavimmissa ikähaarukassa. (vuokra-asumisen rajuin kasvu on juuri tässä ikäluokassa, alle 25v 90% asuu vuokralla)

Ei voida, mutta kannattaa aina muistaa, että lakimuutoksilla voi olla aina sellaisia vaikutuksia, joita ei toivottu. JA siksi laeissa on yleensä tulkinnanvaraa, että yksittäisiä tapauksia voidaan arvioida päätöksiä tehdessä.
 
Nyt kyllä vedetään hatusta taas jotain yksittäistapauksia ja sen verukkeella yritetään perustella tarvetta avoinna olevalle shekkiviholle ja muulle "minulla on oikeus..." argumentille. Tällaisia asioita nyt ei voi sovittaa yksilötasolla lakiin, vaan ne täytyy määritellä ajateltuna laajempaa kokonaisuutta. Kunnat ja vuokrayhtiöt voivat sitten katsoa tarvetta ja soveltuvuutta yksityiskohtaisemmin, esimerkiksi sen infarktipotilaan (joka tod.näk. on iäkäs ihminen, mutta ei eläkeikäinen) asunnontarpeen kiireellisyyttä sekä asumismuotoa, onko se esimerkiksi normaali vuokra-asunto, hoivatalo, tukiasunto vai senioritaloasuminen. Ikäihmisille (55v+) on jo olemassa edullisempaa vuokra-asuntoa, niitä kutsutaan senioritaloiksi.
Yksittäistapauksia? No tuota, ainakin SPR:n mukaan Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa, jotka hoitavat läheisiään yleensä oman arjen ja työn ohessa. Mä en kutsuisi tällaista määrää enää yksittäistapauksiksi.

Kaikki asumis- ja toimeentulotukien varassa elävät eivät myöskään ole mitään ideologisia työttömiä, vaikka se tuntuu välillä osalle vaikeaksi ymmärtää. Lisäksi nämä ihmisten asumisen aiheuttamat sosiaalimenot ovat todella merkityksettömiä verrattuna esimerkiksi luonnollisiin ikärakenteen aiheuttamiin palvelukustannusmenoihin. Näiden epävirallisempien omaishoitosuhteiden vaikeuttaminen asumiseen liittyviä tukia heikentämällä nostaa helposti ikäihmisten palveluihin tarvittavia menoja vähintään samassa suhteessa.

Edit: tukia -> menoja viimeiseen lauseeseen
 
Viimeksi muokattu:
Aina löytyy syitä miksi ilmaista rahaa pitäisi saada. On se sitten masennuksesta lähisukulaisen kuolemaan tai jotain siitä väliltä. Kylmä totuus nyt vaan kuitenkin on se että kun tarpeeksi on näitä avuntarpeessa olevia, niin koko järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Niin kuin nyt on hyvin lähellä. Mikään määrä veroja tai lainaa ei riitä siihen että meillä on 15 eri tukimuotoa ja lippulappuja jokaiselle.

Ja älkää nyt aina viittikö itkeä että "ääni kellossa muuttuu". Meillä kaikilla on sukulaisia, tuttavia yms. joilla on sairauksia ja ongelmia. Et sinä ole mikään uniikki lumihiutale jolla on joku ainutlaatuinen ongelma elämässäsi. Kaikilla on omat ongelmansa ja niiden kanssa on vaan pärjättävä.
Kylmä totuus on myös se, että yhtä avuntarvetta sivuuttamalla usein luodaan entistäkin pahempia avuntarpeita, joilla on vielä suuremmat negatiiviset yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, kun niihin ei puututa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, mikä jättäisi ihmiselle vielä kyvyn vaikuttaa oman tai läheisensä tilanteen parantamiseen.

Ja sekin on ihan totta, että jotkut eivät niistä omista sukulaisistaan ja läheisistään välitä eikä niiden olojen kurjistuminen kiinnosta pätkääkään.
 
Yksittäistapauksia? No tuota, ainakin SPR:n mukaan Suomessa on yli miljoona omaishoitajaa, jotka hoitavat läheisiään yleensä oman arjen ja työn ohessa. Mä en kutsuisi tällaista määrää enää yksittäistapauksiksi.

Kaikki asumis- ja toimeentulotukien varassa elävät eivät myöskään ole mitään ideologisia työttömiä, vaikka se tuntuu välillä osalle vaikeaksi ymmärtää. Lisäksi nämä ihmisten asumisen aiheuttamat sosiaalimenot ovat todella merkityksettömiä verrattuna esimerkiksi luonnollisiin ikärakenteen aiheuttamiin palvelukustannusmenoihin. Näiden epävirallisempien omaishoitosuhteiden vaikeuttaminen asumiseen liittyviä tukia heikentämällä nostaa helposti ikäihmisten palveluihin tarvittavia menoja vähintään samassa suhteessa.

Edit: tukia -> menoja viimeiseen lauseeseen
Ei varmasti ole, mutta miksi helvetissä jonkun iän puolesta työuransa huipulla olevan työttömän pitäisi saada asua missä itseä huvittaa kustannuksista huolimatta? Vuokralla asuvista suurin osa on työikäisiä ja huomattavan suuri osa on vielä alle 40-vuotiaita. Siitä tässä on kyse, jos Helsingissä on 259 vapaata pientä asuntoa ja hakijoita yli 20000 joista varmaan suurin osa etsii pientä halpaa asuntoa, niin kyllä tuossa vaiheessa pitäisi jo itse ymmärtää, että aika muuttaa vaikka lähitaajamiin. (ylempänä selitinkin jo, miksi tässä jää vuosien asuntoloukkuun muiden kustannettaviksi, koska mukavuudenhaluisuus sun muut "minulla on oikeus" -jutut)

Tuolla SPR:n kriteeriasteikolla minäkin olen "omaishoitaja" (ja kukapa ei meistä 40v+ ihmisistä), koska hoidan säännöllisen epäsäännöllisesti mm. vanhempieni talousasioita etänä tai satunnaisia fiksailuja. Kun tulee se aika, että ei enää omillaan asuminen onnistu tai kulut nousee liian suuriksi tuloihin nähden, niin silloin luonnollisesti muutetaan toiseen asuntoon (on tämä aiemminkin onnistunut), palvelukotiin tai lapsille/lapsenlapsille asumaan. Ikäihmisille sekä vammaisille on omat asumispalvelut ja muodot, muun muassa yllä mainitsemani hoiva- ja tukiasumismuoto, senioritalot jne...
 
Ei varmasti ole, mutta miksi helvetissä jonkun iän puolesta työuransa huipulla olevan työttömän pitäisi saada asua missä itseä huvittaa kustannuksista huolimatta? Vuokralla asuvista suurin osa on työikäisiä ja huomattavan suuri osa on vielä alle 40-vuotiaita. Siitä tässä on kyse, jos Helsingissä on 259 vapaata pientä asuntoa ja hakijoita yli 20000 joista varmaan suurin osa etsii pientä halpaa asuntoa, niin kyllä tuossa vaiheessa pitäisi jo itse ymmärtää, että aika muuttaa vaikka lähitaajamiin. (ylempänä selitinkin jo, miksi tässä jää vuosien asuntoloukkuun muiden kustannettaviksi, koska mukavuudenhaluisuus sun muut "minulla on oikeus" -jutut)

Siis edelleenkin perustuslaki takaa kansalaisille vapauden valita asuinpaikkansa. Siksi myös työttömällä on oikeus asua Helsingissä. Täytyy muistaa myös se, että eri väestöryhmät ja eri elämäntilanteissa asuvat ihmiset lisäävät kaupungin moniarvoisuutta ja pluralismia, joten on oikein ja ymmärretävää, että Helsingissä on mahdollisuus asua myös työttömänä. Mennään pluralismi, ei talousnäkökulma edellä.

Ajattelet varsin jalosti yhteiskunnan kokonaishyvää viimeisissä lauseissa, mutta varsin moni ihminen katsoo asiaa vain omasta näkökulmastaan ja nojautuu siihen, että kyllähän perustuslaki turvaa asumisvalintani tässä kaupungissa. Siksi vanhempi linjaus toimeentulotuen asumismenoissa takasi kaikille asumisen mahdollisuudet Helsingissä, olitpa pitkäaikaistyötön tai et (koska ylisuuret asumismenot hyväksyttiin sossussa menoksi, kunhan vain jonotti edullisempaan asuntoon ja oli aidosti valmis muuttamaan sellaiseen).

Älä huoli, Orpon hallitus on samoilla linjoilla kanssasi, sillä huhtikuusta alkaen toimeentulotuessa ei käytetä automaattista +5% joustovaraa asumiskuluissa (tämä jousto ei siis vaatinut asunnonhakua) eikä myöskään sitä, että kaikki asumismenot hyväksyttäisiin menoiksi sen avulla, että on kuitenkin jonottamassa kaupungin edulliseen asuntoon.

Orpon hallituksen linjaus käyttää juuri tuota markkinalogiikkaasi, eli asumisnormin ylittävät asumismenot puskevat sinua muuttamaan muualle halvempien asuntojen alueelle, koska sosiaalitoimi ei enää käytä +5% joustoa tai hyväksy ylisuuria asumismenoja edes ajalta, kun olisi jonottamassa edullisempaan asuntoon.

Mielestäni Orpon hallituksen linjaus ei toteuta perustuslakia kunnolla ja osoittaa sen, että perustuslakivaliokunta on poliittinen - nyt valitulla linjauksella ei toteudu perustuslain ajamat kaksi arvoa, eli tasa-arvoisuus kansalaisten välillä sekä se, että jokaisella olisi aidosti oikeus valita asuinpaikkansa. Nyt valittu linja puskee köyhimpiä ulos tietyiltä alueilta, eli heidän on selvästi vaikeampi valita asuinkuntaansa kuin ennen.

Kannatatko siis aitoa perustuslain henkeä eli aitoa mahdollisuutta valita asuinpaikkansa, vai valitsetko Orpon hallituksen taloustehokkuuden, jossa säästöjä on tiristettävä, vaikka se vaikeuttaisi kaikkien mahdollisuutta valita asuinkuntaansa ja vähentäisi kasvukaupunkien pluralismia?
 
Siis edelleenkin perustuslaki takaa kansalaisille vapauden valita asuinpaikkansa. Siksi myös työttömällä on oikeus asua Helsingissä. Täytyy muistaa myös se, että eri väestöryhmät ja eri elämäntilanteissa asuvat ihmiset lisäävät kaupungin moniarvoisuutta ja pluralismia, joten on oikein ja ymmärretävää, että Helsingissä on mahdollisuus asua myös työttömänä. Mennään pluralismi, ei talousnäkökulma edellä.

Ajattelet varsin jalosti yhteiskunnan kokonaishyvää viimeisissä lauseissa, mutta varsin moni ihminen katsoo asiaa vain omasta näkökulmastaan ja nojautuu siihen, että kyllähän perustuslaki turvaa asumisvalintani tässä kaupungissa. Siksi vanhempi linjaus toimeentulotuen asumismenoissa takasi kaikille asumisen mahdollisuudet Helsingissä, olitpa pitkäaikaistyötön tai et (koska ylisuuret asumismenot hyväksyttiin sossussa menoksi, kunhan vain jonotti edullisempaan asuntoon ja oli aidosti valmis muuttamaan sellaiseen).

Älä huoli, Orpon hallitus on samoilla linjoilla kanssasi, sillä huhtikuusta alkaen toimeentulotuessa ei käytetä automaattista +5% joustovaraa asumiskuluissa (tämä jousto ei siis vaatinut asunnonhakua) eikä myöskään sitä, että kaikki asumismenot hyväksyttäisiin menoiksi sen avulla, että on kuitenkin jonottamassa kaupungin edulliseen asuntoon.

Orpon hallituksen linjaus käyttää juuri tuota markkinalogiikkaasi, eli asumisnormin ylittävät asumismenot puskevat sinua muuttamaan muualle halvempien asuntojen alueelle, koska sosiaalitoimi ei enää käytä +5% joustoa tai hyväksy ylisuuria asumismenoja edes ajalta, kun olisi jonottamassa edullisempaan asuntoon.

Mielestäni Orpon hallituksen linjaus ei toteuta perustuslakia kunnolla ja osoittaa sen, että perustuslakivaliokunta on poliittinen - nyt valitulla linjauksella ei toteudu perustuslain ajamat kaksi arvoa, eli tasa-arvoisuus kansalaisten välillä sekä se, että jokaisella olisi aidosti oikeus valita asuinpaikkansa. Nyt valittu linja puskee köyhimpiä ulos tietyiltä alueilta, eli heidän on selvästi vaikeampi valita asuinkuntaansa kuin ennen.

Kannatatko siis aitoa perustuslain henkeä eli aitoa mahdollisuutta valita asuinpaikkansa, vai valitsetko Orpon hallituksen taloustehokkuuden, jossa säästöjä on tiristettävä, vaikka se vaikeuttaisi kaikkien mahdollisuutta valita asuinkuntaansa ja vähentäisi kasvukaupunkien pluralismia?
Annoin jo vastauksen Orpon hallituksen linjauksesta, kyllä allekirjoitan. Kukaan ei estä asumasta siellä Helsingissä, siihen vain pitäsi löytyä rahaa henkilöltä itseltään (jos ei pysytä työttömyyskorvaus/toimeentulotuki/asumistuki raameissa, niin Helsingin ympärille 100km säteellä mahtuu kyllä taajamia) tai muuttaa muualle odottelemaan edullisemman asunnon vapautumista Helsingistä, yksinkertaista.
 
Ikäihmisille sekä vammaisille on omat asumispalvelut ja muodot, muun muassa yllä mainitsemani hoiva- ja tukiasumismuoto, senioritalot jne...
Ja keskimäärin ne tulevat huomattavaksi kalliimmiksi kuin tukea asumismenoja sellaisen ihmisen kohdalla, joka vielä omaan asumiseen läheisen avustamana pystyy. Ei ihmisestä yleensä tule kertaheitolla täysin omillaan toimeentulevasta ympärituntista hoivaa kaipaavaa. Joillain siinä välissä on kymmeniäkin vuosia harmaata aluetta.

miksi helvetissä jonkun iän puolesta työuransa huipulla olevan työttömän pitäisi saada asua missä itseä huvittaa kustannuksista huolimatta?
No esimerkiksi siksi, että sillä säilyisi edes jonkinlainen kosketuspinta omaan asuinympäristöönsä, läheisiinsä ja mahdolliseen kuntoutukseen ja/tai opiskeluun, jotka edesauttavat työelämään takaisin pääsemistä ja/tai muuta yleistä kunnossa pysymistä syrjäytymisen sijaan. Ja edelleen ne asumisen tuet ovat pieni osa sosiaalituista verrattuna siihen mitä pysyvästi syrjäytyneen ihmisen ylläpito ja mielenterveyspalveluiden tarve maksaa. Ja kyllähän niillä kustannuksilla on väliä myös sille heikosti toimeentulevalle, en ainakaan itse ole kuullut sellaisesta tilanteesta käytännön tasolla, että joku on voinut elää pidempään minkä hintaisessa asunnossa huvittaa "kustannuksista huolimatta". Tuntuu vähän, että rakentelet tässä pikemminkin olkiukkoa, jota vastaan taistella.

Muualta kyttäiltynä se todellisuus mitä tähän "kustannuksista huolimatta" tilanteeseen aidosti tulee on näemmä nykyään tällainen:

1710511110365.png


Pienestä tuntuu olevan kiinni.
 
Niin no, kyl jokaisella on oikeus asua missä vaan, joissain paikoissa se on vaan kalliimpaa, kuin toisissa. Mullakin pitäis varmaan olla oikeus asuntoon Eirassa, vaik ei oikeesti ole varaa (tai järkeä kalliuden takia) asua siellä.
 
Kylmä totuus on myös se, että yhtä avuntarvetta sivuuttamalla usein luodaan entistäkin pahempia avuntarpeita, joilla on vielä suuremmat negatiiviset yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, kun niihin ei puututa tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, mikä jättäisi ihmiselle vielä kyvyn vaikuttaa oman tai läheisensä tilanteen parantamiseen.

Ja sekin on ihan totta, että jotkut eivät niistä omista sukulaisistaan ja läheisistään välitä eikä niiden olojen kurjistuminen kiinnosta pätkääkään.
Paljonko enemmän veroja olet valmis maksamaan että saadan kaikille tarvittava apu? Miljoonalle ihmiselle kun pitää maksaa kymmentä eri tukea, niin aika monta numeroa tulee siihen loppulaskuun. Mahdoton yhtälö.
 
No esimerkiksi siksi, että sillä säilyisi edes jonkinlainen kosketuspinta omaan asuinympäristöönsä, läheisiinsä ja mahdolliseen kuntoutukseen ja/tai opiskeluun, jotka edesauttavat työelämään takaisin pääsemistä ja/tai muuta yleistä kunnossa pysymistä syrjäytymisen sijaan. Ja edelleen ne asumisen tuet ovat pieni osa sosiaalituista verrattuna siihen mitä pysyvästi syrjäytyneen ihmisen ylläpito ja mielenterveyspalveluiden tarve maksaa. Ja kyllähän niillä kustannuksilla on väliä myös sille heikosti toimeentulevalle, en ainakaan itse ole kuullut sellaisesta tilanteesta käytännön tasolla, että joku on voinut elää pidempään minkä hintaisessa asunnossa huvittaa "kustannuksista huolimatta". Tuntuu vähän, että rakentelet tässä pikemminkin olkiukkoa, jota vastaan taistella.
Ai nämä asiat eivät onnistu muualta käsin tai muualla? Ei ole helppoa, jos lähitaajamiin muuttaminen rikkoo kaiken tämän ja aiheuttaa syrjäytymisen, ehkä se selittää meidän kasvavat mielenterveysongelmat, mitenköhän ihmiset pärjäsivät aiemmin, kun muuttivat työn ja koulun perässä, elämän suuria mysteerejä. Mutta tietysti ihmisoikeutena pitää pitää sitä ylikallista vuokrakämppää vaikka Kalliossa.
 
Ai nämä asiat eivät onnistu muualta käsin tai muualla? Ei ole helppoa, jos lähitaajamiin muuttaminen rikkoo kaiken tämän ja aiheuttaa syrjäytymisen, ehkä se selittää meidän kasvavat mielenterveysongelmat, mitenköhän ihmiset pärjäsivät aiemmin, kun muuttivat työn ja koulun perässä, elämän suuria mysteerejä. Mutta tietysti ihmisoikeutena pitää pitää sitä ylikallista vuokrakämppää vaikka Kalliossa.
Uusavuttomien maa. Tosiaan, miten vitussa ihmiset pärjäsi hengissä ennen? Nyt on kaikki pelit ja vehkeet, mutta mikään ei riitä.
 
Ai nämä asiat eivät onnistu muualta käsin tai muualla? Ei ole helppoa, jos lähitaajamiin muuttaminen rikkoo kaiken tämän ja aiheuttaa syrjäytymisen, ehkä se selittää meidän kasvavat mielenterveysongelmat, mitenköhän ihmiset pärjäsivät aiemmin, kun muuttivat työn ja koulun perässä, elämän suuria mysteerejä. Mutta tietysti ihmisoikeutena pitää pitää sitä ylikallista vuokrakämppää vaikka Kalliossa.
Jos ihminen ajetaan väkisin pois sietä missä sillä on koti, ihmissuhteet, opiskelu- ja kuntoutusmahdollisuudet niin se alkaa syrjäytyä eikä sen kunto siitä enää ainakaan parane. Köyhille ja autottomille on usein erityisen tärkeää sen pärjäämisen, mielenterveyden ja syrjäytymättömyyden kannalta se, että pystyy asumaan läheistensä lähellä. Tai sitten seuraavaksi pitää varmaan siirtää koko suku Kontulasta Nummelaan.
 
Jos ihminen ajetaan väkisin pois sietä missä sillä on koti, ihmissuhteet, opiskelu- ja kuntoutusmahdollisuudet niin se alkaa syrjäytyä eikä sen kunto siitä enää ainakaan parane. Köyhille ja autottomille on usein erityisen tärkeää sen pärjäämisen, mielenterveyden ja syrjäytymättömyyden kannalta se, että pystyy asumaan läheistensä lähellä. Tai sitten seuraavaksi pitää varmaan siirtää koko suku Kontulasta Nummelaan.
No ei se nyt ole muiden asia hoitaa sulle kämppä lähellä äitiä ja isiä. Kyllä aikuisen ihmisen pitää sen verran pärjätä. Fillarilla pääsee suurimman osan vuodesta kulkemaan. Bussilla pääsee myös kulkemaan. Kävelläkin voi. Junalla pääsee.

Kukaan ei aja sua väkisin pois kämpästä jos itse maksat vuokrasi.
 
Jos ihminen ajetaan väkisin pois sietä missä sillä on koti, ihmissuhteet, opiskelu- ja kuntoutusmahdollisuudet niin se alkaa syrjäytyä eikä sen kunto siitä enää ainakaan parane. Köyhille ja autottomille on usein erityisen tärkeää sen pärjäämisen, mielenterveyden ja syrjäytymättömyyden kannalta se, että pystyy asumaan läheistensä lähellä. Tai sitten seuraavaksi pitää varmaan siirtää koko suku Kontulasta Nummelaan.
Ajatella minäkin olen joutunut kulkemaan koulun ja työn perässä tunteja per suunta elämäni aikana, kyllähän se opiskeluaikoina vähän vitutti sahata 2h per suunta julkisilla (koska oli taloudellisesti kannattavampaa), mutta se oli se hinta minkä oli valmis maksamaan tutkinnostani. Ja ajatella vielä, kun joutui muuttamaan näiden perässä pois vanhempien ja ystävien läheltä, mutta ainiin näin joutuu valtaosa ihmisistä tekemään elämänsä matkan varrella masentumatta. Kuinkahan suuresta porukasta nyt puhutaan?
 
Paljonko enemmän veroja olet valmis maksamaan että saadan kaikille tarvittava apu? Miljoonalle ihmiselle kun pitää maksaa kymmentä eri tukea, niin aika monta numeroa tulee siihen loppulaskuun. Mahdoton yhtälö.
No sillä oman alan noin 4 tonnin bruttoliksoilla helposti prosentin tai parikin, jos sillä ehkäistään hyvinvointiyhteiskunnan enemmän tai vähemmän pysyvä paskominen jenkkimallin mukaiseksi.


No ei se nyt ole muiden asia hoitaa sulle kämppä lähellä äitiä ja isiä. Kyllä aikuisen ihmisen pitää sen verran pärjätä. Fillarilla pääsee suurimman osan vuodesta kulkemaan. Bussilla pääsee myös kulkemaan. Kävelläkin voi. Junalla pääsee.

Kukaan ei aja sua väkisin pois kämpästä jos itse maksat vuokrasi.
Jos on itse junnannut vaan samaa rataa läpi elämänsä niin voi olla vaikea ymmärtää, että tilanteet muuttuu ja silloin kun ne muutokset ovat yllättäviä on hyvä, että on olemassa näitä sosiaalitukia, jotka ottavat vähän koppia ja jeesaavat takaisin pinnalle tai vaikka tukevat alanvaihtoa työmarkkinoiden tarpeiden muuttuessa.

Jostain Nummelasta et kyllä fillaroi talvella sinne Kontulaan ihan pienestä ja voi olla että se Nummelakin alkaa jo olla nykymallilla keskimäärin ihan liian kallis paikka työkyvyttömälle asua. Ei muuten oikein toimi juna eikä käveleminenkään ja on niiden bussienkin kanssa tosi surkeeta.
 
Ajatella minäkin olen joutunut kulkemaan koulun ja työn perässä tunteja per suunta elämäni aikana, kyllähän se opiskeluaikoina vähän vitutti sahata 2h per suunta julkisilla (koska oli taloudellisesti kannattavampaa), mutta se oli se hinta minkä oli valmis maksamaan tutkinnostani. Ja ajatella vielä, kun joutui muuttamaan näiden perässä pois vanhempien ja ystävien läheltä, mutta ainiin näin joutuu valtaosa ihmisistä tekemään elämänsä matkan varrella masentumatta. Kuinkahan suuresta porukasta nyt puhutaan?
Joo niin minäkin nuorena, eikä se ollut mikään ongelma opiskelu- ja työpiireistä hankkia uusia ystäviä silloin alta parikymppisenä. Jos saman joutuisi tekemään nyt yli nelikymppisenä niin aika yksin sitä jäisi, kun on alkanut keskustelupalstoja lukemalla ymmärtää millaisia ihmiset ajatusmaailmaltaan keskimäärin ovat. Tulisi todennäköisesti hankittua ihmissuhteiden sijaan vaan koiria.
 
Kai sä ymmärrät että media tai poliittinen kenttä ei ole mikään kaksinapainen todellisuus, missä olet joko Kansan uutisten jengissä vasemmalla tai jossain Ivan Puopolon twitter-seuraajien kerhossa oikealla? Tai että edes Kansan Uutiset tai Kauppalehti ei ole mitään yhden kirjoittajan äärivasemmalle/äärioikealle asemoituvia linnakkeita, vaan niidenkin sisältö vaeltaa oikea-vasen-joku muu -koordinaatistossa aiheesta, kirjoittajasta ja journalistisesta näkökulmasta riippuen.

Puhumattakaan että politiikan tutkijan kirjoittamasta vierailijakolumnista alettaisiin vetämään jotain johtopäätelmiä lehden linjasta.

Jos nyt Suomen kuvalehdestä välttämättä haluaa vääntää, niin historiallisesti se on ollut vähän konservatiivisempi, vähän vähemmän kaupunkilainen, enemmän keskustalainen ja samalla enemmän ”koti, uskonto, isänmaa”, kuin vaikka Helsingin sanomat.

Omat nuoruuden mielikuvani Suomen kuvalehdestä ovat ehkä lähinnä ”kuin Seura-lehti, mutta koulutetummalle ja porvarillisemmalle väestölle”. Ja jokusen vuoden tota aikuisiällä tilanneena en kyllä hirveästi mielipidettäni muuttaisi. Laatujournalismia, ja laadukkaita kolumneja, mutta nuo kaksi täytyy osata erottaa journalismin lajeina toisistaan.
Tiekkö mua ei kiinnosta, se että korjaan käsitystä jostain oikeistolaisesta lehdestä hieman realistisempaan suuntaan saa riittää. Olihan SK:n päätoimittajana välissä tutkijalähtöinen (2014-2019) Pernaakin joka kokoomuslaisena aiheutti tilaajakadon kuulemma. Mutta se itsessään ei missään nimessä tai millään muotoa voinut tietenkään kertoa siitä mitä tilaajakuntaa se lehti sitä ennen yleisesti kutitteli.
 
Tiekkö mua ei kiinnosta, se että korjaan käsitystä jostain oikeistolaisesta lehdestä hieman realistisempaan suuntaan saa riittää. Olihan SK:n päätoimittajana välissä tutkijalähtöinen (2014-2019) Pernaakin joka kokoomuslaisena aiheutti tilaajakadon kuulemma. Mutta se itsessään ei missään nimessä tai millään muotoa voinut tietenkään kertoa siitä mitä tilaajakuntaa se lehti sitä ennen yleisesti kutitteli.

Voisikohan olla, että tuolloin SK:n verkkosisältö muuttui maksulliseksi ja muutenkin lehdillä on ollut paperiversioiden kanssa laskua ollut pitkään (jo myös tuolloin trendi ollut nähtävissä) niin saattaa olla se syynä..
 
Voisikohan olla, että tuolloin SK:n verkkosisältö muuttui maksulliseksi ja muutenkin lehdillä on ollut paperiversioiden kanssa laskua ollut pitkään (jo myös tuolloin trendi ollut nähtävissä) niin saattaa olla se syynä..
No joo 374€ vuodessa maksavan lehden verkkoversion mennessä maksulliseksi niin yhtäkkiä jengi päättää sitten lopettaa tilaamisen? Olishan siellä ollut se edullisempi 202€ maksava vain digilehti ettei ois tarvinnu lopettaa tilausta.:think:
 
Tiekkö mua ei kiinnosta, se että korjaan käsitystä jostain oikeistolaisesta lehdestä hieman realistisempaan suuntaan saa riittää. Olihan SK:n päätoimittajana välissä tutkijalähtöinen (2014-2019) Pernaakin joka kokoomuslaisena aiheutti tilaajakadon kuulemma. Mutta se itsessään ei missään nimessä tai millään muotoa voinut tietenkään kertoa siitä mitä tilaajakuntaa se lehti sitä ennen yleisesti kutitteli.

Ethän sä mitään korjannut minnekään. Yritit osoittaa SK:n vasemmistolaisuuden linkkaamalla Ground Newsiin, joka ei SK:n poliittista vinoumaa ole milllään tavalla edes arvioinut.
 
Ethän sä mitään korjannut minnekään. Yritit osoittaa SK:n vasemmistolaisuuden linkkaamalla Ground Newsiin, joka ei SK:n poliittista vinoumaa ole milllään tavalla edes arvioinut.
Se untracked bias on avattu huonosti tuolla sivustolla ja tarkoittaa ilm. sitä että se on kolmansien osapuolien ilmoittamaa se puolueellisuus eikä kuvasta varmistettua kantaa. That said johonkin sekin perustuu ja vähän samoin kun jos kysyttäsiin tällä palstalla lukijoista osalta että mihin päin nää sun kirjoittamat tekstit täällä kallistuu.
 
Se untracked bias on avattu huonosti tuolla sivustolla ja tarkoittaa ilm. sitä että se on kolmansien osapuolien ilmoittamaa se puolueellisuus eikä kuvasta varmistettua kantaa. That said johonkin sekin perustuu ja vähän samoin kun jos kysyttäsiin tällä palstalla lukijoista osalta että mihin päin nää sun kirjoittamat tekstit täällä kallistuu.

Ei vaan se tarkoittaa sitä, että siihen ei ole merkattu mitään bias:ta. Siksi ”Untracked” ja ne vain listataan tuolla, sen sijaan, että ne laitettaisiin tuohon “bias-bar”:iin.
Asia joka kyllä selitetään tuolla sivulla:
“Some news organizations don’t have any ratings, and therefore aren’t included in the Bias Bar.”

Että joo, menee nyt kyllä vähän epätoivoiseksi tää sun selittely.
 
Se untracked bias on avattu huonosti tuolla sivustolla ja tarkoittaa ilm. sitä että se on kolmansien osapuolien ilmoittamaa se puolueellisuus eikä kuvasta varmistettua kantaa. That said johonkin sekin perustuu ja vähän samoin kun jos kysyttäsiin tällä palstalla lukijoista osalta että mihin päin nää sun kirjoittamat tekstit täällä kallistuu.
Kuopan kaivaminen kannattaa lopettaa viimeistään neljän metrin kohdalla, jos on ottanut mukaan vain kahden metrin tikkaat.
 
Vastaan tänne, koska offtopicia Palkkakeskustelu -ketjuun, mistä alkuperäinen viesti.

Tää oli varsin hyvä esimerkki siitä miksi nykyisen hallituksen toimet on oikeaan suuntaan. Hyvä että valtion piikkiin talvet Aasiassa lomailevat tyypit saataisiin töihin.

Halusin vain mainita että olen tästä täysin samaa mieltä ja itsekin äänestin oikeistoa viime vaaleissa. Yleisesti seuraan politiikkaa melko laiskasti enkä Orpon hallituksen tekemistä/suunnittelemista toimista tiedä juuri muuta kuin että jotain ollaan aikeissa tehdä ja se on mielestäni hyvä. Mainittakoon että itselläni oli sinne Aasiaan lähtiessä koko reissun budjetti säästössä ja olin täysin varautunut että ansiosidonnaista ei nostella kuukausikaupalla kun en oikeasti minnekään töihin ole menossa. Todellisuus sitten yllätti, kun työnhakuvelvollisuuden täyttymiseen riitti muutaman työpaikan "hakeminen", niin että 99% todennäköisyydellä sieltä ei töitä tarjota. En ole omasta toiminnastani erityisen ylpeä mutta en kyllä sitä mitenkään peittelekään. Aluksi ihan oikeasti hävetti mutta sittemmin olen ajatellut, että vika on järjestelmässä - ei minussa.

Joten yhteiskunnan tasolla erittäin hyvä, jos tuohon järjestelmään jotain oikeaa parannusta saadaan. Yksilön tasolla sitten taas voi miettiä että jos realistisesti vaihtoehdot on saada rahaa kuussa määrä X käymällä kokopäivätöissä tai jotain esim. 0.75X tekemättä juuri mitään niin itselläni tuo puuttuva 0.25X ei ole kuluvana eikä edellisenä talvena ollut riittävä motivaattori työntekoon kun nähtävin mikään pakko ei ole ollut.

Mielestäni ansiosidonnainen voisi olla pienempi tai ainakin pienentyä työttömyyden jatkuessa, ellen aivan väärässä ole niin jotain tämän suuntaista Orpon hallitus ehkä on kaavaillutkin. Luulen, että melko äkkiä kasvaisi se motivaatio mennä töihin. Lisäksi oman kokemuksen perusteella työnhakuvelvollisuus nykyisellään on täysi vitsi. Velvollisuus on olemassa mutta sen täyttämiseen riittää tyyliin "joo soitin jonnekin ja kysyin onko töitä, ei ollut" (kärjistetty esimerkki). Tämä sitten riittää työkkärille, työttömyys jatkuu ja sen myötä ansiosidonnainen rullaa kuukausikaupalla. Sitten kun miettii että Suomessa on roppakaupalla ihmisiä, jotka tyyliin elämäntavakseen harrastaa jotain samankaltaista kikkailua vuosikymmeniä niin varmasti tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Itse en kuitenkaan ole ollut nykyistä kannustinloukkujärjestelmää luomassa vaan vain elän siinä. Mä olen ravintolatyöntekijä - en kansanedustaja.

TL;DR: Täysin samaa mieltä.
 
Uusavuttomien maa. Tosiaan, miten vitussa ihmiset pärjäsi hengissä ennen? Nyt on kaikki pelit ja vehkeet, mutta mikään ei riitä.
Eihän ne hengissä ennen selvinneetkään, ongelmahan on mitä kukaan ei halua sanoa, ihmiset elävät talouden kannalta liian vanhoiksi. Pitäs paneksia enemmän ja kuolla aiemmin.
 
Mielestäni ansiosidonnainen voisi olla pienempi tai ainakin pienentyä työttömyyden jatkuessa, ellen aivan väärässä ole niin jotain tämän suuntaista Orpon hallitus ehkä on kaavaillutkin. Luulen, että melko äkkiä kasvaisi se motivaatio mennä töihin. Lisäksi oman kokemuksen perusteella työnhakuvelvollisuus nykyisellään on täysi vitsi. Velvollisuus on olemassa mutta sen täyttämiseen riittää tyyliin "joo soitin jonnekin ja kysyin onko töitä, ei ollut" (kärjistetty esimerkki). Tämä sitten riittää työkkärille, työttömyys jatkuu ja sen myötä ansiosidonnainen rullaa kuukausikaupalla. Sitten kun miettii että Suomessa on roppakaupalla ihmisiä, jotka tyyliin elämäntavakseen harrastaa jotain samankaltaista kikkailua vuosikymmeniä niin varmasti tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Itse en kuitenkaan ole ollut nykyistä kannustinloukkujärjestelmää luomassa vaan vain elän siinä. Mä olen ravintolatyöntekijä - en kansanedustaja.

Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).
 
Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).

Jos Ruotsin malliin porrastettaisiin ansiosidonnaista, niin sitä pitäisi työttömyyden alkupäässä nostaa aika reippaasti ja suunniteltua porrastusta lieventää. Eli tässä ei ole myöskään mistään Ruotsin tai Tanskan mallista kysymys, vaan ihan omat leikkurit.
 
Jos Ruotsin malliin porrastettaisiin ansiosidonnaista, niin sitä pitäisi työttömyyden alkupäässä nostaa aika reippaasti ja suunniteltua porrastusta lieventää. Eli tässä ei ole myöskään mistään Ruotsin tai Tanskan mallista kysymys, vaan ihan omat leikkurit.
No miksi tämän nyt pitäisi olla täsmälleen Ruotsin tai Tanskan malli? Kyseessä on valtiot joissa talous on ihan eri tavalla kunnossa ja sitä kautta on varaa kalliimpaan järjestelmään.
 
Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Jep. Imo olisi järkevää porrastaa vaikka joka kuukausi, mutta vähän - olisi sellainen pieni harmitus koko ajan, että tulot pienenee, mutta ei mitään elämää romuttavaa 20% kerralla kuitenkaan. Esimerkiksi 2%/kk leikattaisiin. Sitten ansiosidonnaisella lomailua voisi suitsia vaikka laskemalla ansiosidonnaisen edeltävien 12kk ansioiden pohjalta eikä vain palkkatulojen (ts. jos teet hirveästi töitä 6kk ja olet työttömänä 6kk, niin tuet tulisi noiden keskiarvon eikä palkkakuukausien mukaan, miten se käsittääkseni nyt tulee)
 
Se on selvää, että ansiosidonnaista kannattaa porrastaa Ruotsin malliin. Kyseessä onkin enemmän siitä, kuinka nopeasti ensimmäinen pudotusporras tulee ja kuinka suuri pudotus on.

Kuvaamasi kuvaus haettavien työpaikkojen määrästä kuulostaa varsin samalta, kuin ammattitutkinnon tehneeni ystäväni tilanne, sillä hän on hakenut kuutta työpaikkaa noin 7-8 kuukauden työttömyyden aikana. Mielestäni tuo kuulostaa alhaiselta, koska olen itse hakenut pelkkiä kesätöitä jo +45 hakemuksella. Uskon kyllä siihen, että ansiosidonnainen on hänen kohdallaan hidastanut työnhakua, koska hän teki töissä ollessaan varsin pitkiä päiviä ja työviikkoja, jolloin hän haluaa pitää pientä taukoa työstä. Ja mikäpä siinä, kun ansiosidonnainen kerryttää myös eläkettä! On toki hyvä, että hän voi ansiosidonnaisen avulla vaatia enemmän työnantajilta, eli heti ei tarvitse suostua kaikenlaisiin työehtoihin, kuten ylipitkiin päiviin jne.

Kuvaamasi kärjistetty puhelu ei ole lainkaan tavaton ja osalla työttömistä tilanne on se, ettei heiltä edes odoteta vastaavaa vastausta lainkaan. Toki heidän osaltaan työkyky on matala, mutta työnhaussa voi päästä varsin helpolla ja asiaan vaikuttaa olennaisesti henkilön koulutustausta.

Esimerkiksi merkantin tutkinto on mitä oivallisin tutkinto tuille pesiytymiseen, koska merkanttia ei hyväksytä hakukelpoiseksi tutkinnoksi monessa paikkaa julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla ottavat ennemmin merkonomeja tai tradenomeja töihin. Oman äitini kohdalla olen todellakin nähnyt sen, miten pitkäksi työttömyys voi venyä merkanttina ja hänen kohdallaan ikää alkaa olla jo sen verran, että hän ei ole oikein millään tosiasiallisella mittarilla todellinen työnhakija (60 vuotta mittariin ja 20 vuotta työttömänä).

Hyvä pointti, jonka omassa ajatuksenjuoksussa sivuutin täysin on tuo koulutustausta. Itsellä se on ylioppilas vuodelta 2009, joten ihan mahdollista että työkkärin järjestelmissä olen jossain luusereiden mappi-Ö:ssä eikä siksikään ole paljon töihin kuumoteltu. Tradenomikoulu jäi kesken joskus 2010-luvulla 7 kirjoilla ollun vuoden jälkeen ja tutkinto noin puolessa välissä. Koulu oli helppoa mutta epäkiinnostavaa, joten tuolloin valitsin mieluummin tehdä paljon töitä. Työviikko alkoi aina ma klo 14 ja päättyi ma klo 05. Työvuoroja joka päivä, useimpina kaksi - kaikkeen ei aika riittänyt ja koulu oli se, minkä valitsin tiputtaa pois. Tästä johtuen minulla ei ole tänäkään päivänä mitään ammattia. Varmaan se työkkärikin kuumottelisi aktiivisemmin töihin jos olisi aikoinaan ylioppilaan sijaan kouluttautunut vaikka lähihoitajaksi. Tai myöhemmin siksi tradenomiksi tai vaikka insinööriksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ei vaan se tarkoittaa sitä, että siihen ei ole merkattu mitään bias:ta. Siksi ”Untracked” ja ne vain listataan tuolla, sen sijaan, että ne laitettaisiin tuohon “bias-bar”:iin.
Asia joka kyllä selitetään tuolla sivulla:
“Some news organizations don’t have any ratings, and therefore aren’t included in the Bias Bar.”

Että joo, menee nyt kyllä vähän epätoivoiseksi tää sun selittely.
Juu näin on, pelkkää oikeistopropagandaahan se tuottaa, kuten kansan uutiset ja hesari.

Esimerkkinä tästä jos nyt halutaan lähtä sinne korpimaille.
Mitä saadaan, kun papin ja toimittajan roolit yhdistyvät? Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen. Vuodesta 1996 lähtien päätoimittajana toiminut Ruokanen on koulutukseltaan pappi ja puoluetaustaltaan sosiaalidemokraatti. Journalistisen linjan perusteellä häntä voi huoletta kutsua kulttuurimarxilaiseksi. Kristillisen Sana-lehden nettihaastattelussa (2005) hän tunnustaa olevansa edelleen ”maailmanparantaja ja idealisti”, jonka maailmankuva ”näkyy kenties pääkirjoitusten kannanotoissa, lehden kolumneissa sekä juttujen aihevalinnoissa.” Kieltämättä totta kun katsoo vaikka Suomen Kuvalehden tämän vuoden ensimmäistä numeroa, jonka printtiversion kansikuvajuttuna on ”Paha nostaa päätään – Uusi äärioikeisto luikertelee Euroopasta myös Suomeen”.https://sarastuslehti.com/2013/02/07/totuuden-henki-johda-sina-meita-harhaan-eli-kuinka-kulttuurimarxismin-henki-taytti-valtionkirkon/
Kuopan kaivaminen kannattaa lopettaa viimeistään neljän metrin kohdalla, jos on ottanut mukaan vain kahden metrin tikkaat.
Jos ei SK:n päätoimittajan itse tunnustama puolueellisuus riitä niin mikä riittää arvon toverit?
 
Jos ei SK:n päätoimittajan itse tunnustama puolueellisuus riitä niin mikä riittää arvon toverit?

Google kertoo, että Tapani Ruokanen ei ole ollut SK:n päätoimittaja viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Google myös kertoi, että vuonna 2015 oli Kokoomuksen eduskuntavaali ehdokkaana, joten en nyt häntä kovin hirveän vasemmistolaiseksi leimaisi.
 
Viimeksi muokattu:
Google kertoo, että Tapani Ruokanen ei ole ollut SK:n päätoimittaja viimeiseen kymmeneen vuoteen.
Google myös kertoi, että vuonna 2015 oli Kokoomuksen eduskuntavaali ehdokkaana, joten en nyt sitä kovin hirveän vasemmistolaiseksi leimaisi.
Juu ilmankos ei ole ollut kun on nykyään kokoomukseen seonnut. :lol:
 
Joo niin minäkin nuorena, eikä se ollut mikään ongelma opiskelu- ja työpiireistä hankkia uusia ystäviä silloin alta parikymppisenä. Jos saman joutuisi tekemään nyt yli nelikymppisenä niin aika yksin sitä jäisi, kun on alkanut keskustelupalstoja lukemalla ymmärtää millaisia ihmiset ajatusmaailmaltaan keskimäärin ovat. Tulisi todennäköisesti hankittua ihmissuhteiden sijaan vaan koiria.
,
Mikähän pykälä estää sinua hankkimasta ystäviä parikymppisen jälkeen tai ylläpitämästä vanhoja suhteita? Minulla ainakin on ystäviä, niin lapsuusvuosista aina koulu- ja työelämään asti, heidän rinnalla muodostuu erilaisia syvempiä elämän matkan varrella, Vai onko tämä joku ihmisoikeusuus, että kun ystäviä ei löydy kilometrin, kymmenen tai sadan sisältä, niin yhteiskunnan pitäisi maksaa eläminen? On tämä rankkaa, kun ei 90-luvulla edes mietitty tällaisia asioita, kun muutettiin työn, koulutuksen tai vaikka mamman perässä.

Aivan saatanan "ylioikeutetua" tai millä tätä "minulla on oikeus" -skeidaa nyt yrittää pukea sanoiksi, ei ole kavereita, ei ole äitiä, ei ole sukulaisia, ei ole töitä, ei ole rahaa, masentaa ja vittu jalkojakin särkee.
 
,
Mikähän pykälä estää sinua hankkimasta ystäviä parikymppisen jälkeen tai ylläpitämästä vanhoja suhteita? Minulla ainakin on ystäviä, niin lapsuusvuosista aina koulu- ja työelämään asti, heidän rinnalla muodostuu erilaisia syvempiä elämän matkan varrella, Vai onko tämä joku ihmisoikeusuus, että kun ystäviä ei löydy kilometrin, kymmenen tai sadan sisältä, niin yhteiskunnan pitäisi maksaa eläminen? On tämä rankkaa, kun ei 90-luvulla edes mietitty tällaisia asioita, kun muutettiin työn, koulutuksen tai vaikka mamman perässä.

Aivan saatanan "ylioikeutetua" tai millä tätä "minulla on oikeus" -skeidaa nyt yrittää pukea sanoiksi, ei ole kavereita, ei ole äitiä, ei ole sukulaisia, ei ole töitä, ei ole rahaa, masentaa ja vittu jalkojakin särkee.
Sulta ehkä jäi nyt vastaanottamatta vähän sellaista tietynlaista hyvämielen sarkastisuutta, mitä tuohon oli leivottuna. Siitäkin huolimatta se, että saisit teoriasta jostain periferian paikallisesta naarattua ryyppykavereita kypsässä aikuisiässä ei oikein korvaa sitä, että joudut pakotetusti eroon lähisukulaisista ja muista pitkäaikaisista ystävistä.

Se mihin kelläkin pitää olla oikeus on sitten tietysti toinen asia ja suhteellinen sellainen. Yrität nyt tässä tehdä kaikesta mahdollisimman mustavalkoista kärjistämällä asiat ääripäihin. Ei tietenkään valtion pidä maksaa tuhansien eurojen kuukausivuokria kellekään yksittäiselle ihmiselle siksi, että "jollakin on oikeus", mutta sellaisia typeriä poliittisia linjanvetoja ei myöskään kannata tukirakenteisiin tehdä, jotka lisäävät hyvin todennäköisesti pahoinvointia mitättömien taloudellisten säästöjen vuoksi ja purevat sitten kohta jalkaan kasvaneina syrjäytymisinä peruuttamattomine mielenterveysongelmineen tai muiden kohonneiden kriittisten palvelutarpeiden kautta. En mä ainakaan halua enää nähdä uudelleen sellaista 1990-luvun itsari- ja bulvaaniaaltoa, joita itsekin ajauduin tarkastelemaan hyvin läheltä velallisen yrittäjäperheen täysi-ikäistyneenä kasvattina.

Jalkoja on tosiaan vähän särkenyt, mutta helpotti kun vähensi seisomatyötä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 426
Viestejä
4 743 485
Jäsenet
77 325
Uusin jäsen
benjam

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom