• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Lue alla olevat nimet läpi ja kuittaa vielä kerran että meillä on tehokas hallinto, muista katsoa myös maksetut palkat:

Hyvinvointialueet työllistävät yhteensä about 220 000 henkilöä, joten se on nyt ihan normaalia, että siellä on myös sadoittain niitä johtajia. Joten ei tuosta nyt voi lähteä tekemään mitään päätelmiä siitä, että kuinka tehokas se hallinto on.
 
Suomen julkisen byrokratian tehottomuus on myytti. Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto.
Ei se mikään myytti ole ja tehostaa pystyisi helposti. Kankeuden esikuva byrokratiaviidakossa on vaikkapa liikenteen turvallisuusvirasto. Tiedän sekä ilmailun että merenkulun puolelta parikin esimerkkiä, jossa kyseisillä aloilla toimivilla työntekijöillä on taustalla Trafin poikkeuslupaa vaativa perussairaus. Näissä tapauksissa työntekijä joutuu odottamaan poikkeuslupapäätöstä useampia kuukausia Trafin virkamieheltä, vaikka sekä perussairautta hoitava lääkäri että Trafin valtuuttama ilmailu-/merimieslääkäri ovat molemmat todenneet työntekijän täysin palveluskelpoiseksi. Arvaatko miten nuo kuukaudet vietetään työkykyisenä? Sairaslomalla tietenkin. Ja se maksaa valtiolle ja sille työntekijän yritykselle täysin turhaa rahaa. Kaikki tuo siksi, että Trafin virkamies laittaa poikkeuslupahakemuksen hyväksyntäkierrokselle myös ylikuormittuneelle työterveyslaitokselle.
 
Lue alla olevat nimet läpi ja kuittaa vielä kerran että meillä on tehokas hallinto, muista katsoa myös maksetut palkat:
Hyvinvointialueet ovat ihan uusi asia, ja siellä on kieltämättä liikaa johtajia, joista nyt ollaankin tekemässä karsintaa. Tämä on ääriesimerkki, mutta kokonaisuutena Suomen hallinto on tehokas.
Katso alla oleva kuvaaja ja kerro miten se tukee väittämääsi?
Pohjoismaat ovat monista muista maista poikkeavia yhteiskuntia, joten kuvaajan alaosan valtioihin ei voi suoraan verrata, koska pohjoismaissa esim. terveydenhoito ja monet muut alat ovat (onneksi) pitkälti julkisia ja esim. eläkemenot luetaan Pohjoismaissa julkisiin menoihin. Monissa maissa eläkevakuutukset ja monet muut menot ovat yksityispuolen menoja. Tuossa kuvaajassa kaikki pohjoismaat sijoittuvat korkealle.

Ja se että Suomessa prosentti on n. 55% ja Ruotsissa/Tanskassa n. 50% ei ole dramaattinen ero, eikä kerro hallinnon rakenteesta tai tehokkuudesta vaan lähes yksinomaan erosta maiden ikärakenteessa. Meillä on paljon isompi prosentti eläkeikäisiä, mikä pitkälti selittää tuon n. 5 %-yksikön eron julkisessa rahoituksessa (johon tässä kuvaajassa luetaan myös eläkkeet). Ruotsissa valtionhallinnossa on suhteessa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.

Lisäys: Kun katsot kuvaajaa, siitä näkee että vuoteen 2008 asti Suomessa oli "tehokkaampi hallinto" eli oltiin selvästi Ruotsin ja Tanskan alapuolella. Mitä tapahtui 2008 jälkeen? Nokian ja paperiteollisuuden romahdus ja samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Kumpikaan näistä ei kerro julkishallinnon paisuneisuudesta tai tehottomuudesta (muista että julkisten työntekijöiden määrä on selvästi laskenut vuodesta 2008), vaan yritysmaailman ongelmista ja Suomen ikärakenteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Ei se mikään myytti ole ja tehostaa pystyisi helposti. Kankeuden esikuva byrokratiaviidakossa on vaikkapa liikenteen turvallisuusvirasto. Tiedän sekä ilmailun että merenkulun puolelta parikin esimerkkiä, jossa kyseisillä aloilla toimivilla työntekijöillä on taustalla Trafin poikkeuslupaa vaativa perussairaus. Näissä tapauksissa työntekijä joutuu odottamaan poikkeuslupapäätöstä useampia kuukausia Trafin virkamieheltä, vaikka sekä perussairautta hoitava lääkäri että Trafin valtuuttama ilmailu-/merimieslääkäri ovat molemmat todenneet työntekijän täysin palveluskelpoiseksi. Arvaatko miten nuo kuukaudet vietetään työkykyisenä? Sairaslomalla tietenkin. Ja se maksaa valtiolle ja sille työntekijän yritykselle täysin turhaa rahaa. Kaikki tuo siksi, että Trafin virkamies laittaa poikkeuslupahakemuksen hyväksyntäkierrokselle myös ylikuormittuneelle työterveyslaitokselle.
No siis ilman muuta tämän kaltaisia kehityskohteita löytyy, en väitäkään ettei löytyisi. Näitä löytyy kyllä kaikista maista.

Toisaalta, tässä voi olla hyvä esimerkki siitä, mihin säästäminen julkishallinnosta voi johtaa: tulee mieleen että Trafissa lienee henkilöstövajetta, jos hakemusten käsittelyjono on ruuhkautunut kuukausien pituiseksi? Siis eräänlainen leikkausten osaoptimoinnin ongelma: kun höylätään julkishallinnon sektorilta A (tässä Trafi), niin se voi tuottaa paljon isommat kustannukset julkissektoreille B ja C (Kela, verotus), mutta tämä ei näy suoraan sektorin A kuluissa, joten ministeriön A luvuissa näyttää hyvältä, "säästettiin".

Tuo lausunto työterveyslaitokselta kuulostaa kyllä tässä esimerkissäsi tosiaan aivan turhalta, jos kerran on Trafin valtuuttaman lääkärin lausunto jo olemassa. Eli siinä mielessä olisi asiallinen hallinnon karsintakohde, joka hoituisi pelkällä säädösten muutoksella ja henkilöstön aikaa vapautuisi muuhun. Kannattaisi varmaan vinkata tästä LVM:ään?
 
No siis ilman muuta tämän kaltaisia kehityskohteita löytyy, en väitäkään ettei löytyisi. Näitä löytyy kyllä kaikista maista.

Toisaalta, tässä voi olla hyvä esimerkki siitä, mihin säästäminen julkishallinnosta voi johtaa: tulee mieleen että Trafissa lienee henkilöstövajetta, jos hakemusten käsittelyjono on ruuhkautunut kuukausien pituiseksi? Siis eräänlainen leikkausten osaoptimoinnin ongelma: kun höylätään julkishallinnon sektorilta A (tässä Trafi), niin se voi tuottaa paljon isommat kustannukset julkissektoreille B ja C (Kela, verotus), mutta tämä ei näy suoraan sektorin A kuluissa, joten ministeriön A luvuissa näyttää hyvältä, "säästettiin".

Tuo lausunto työterveyslaitokselta kuulostaa kyllä tässä esimerkissäsi tosiaan aivan turhalta, jos kerran on Trafin valtuuttaman lääkärin lausunto jo olemassa. Eli siinä mielessä olisi asiallinen hallinnon karsintakohde, joka hoituisi pelkällä säädösten muutoksella ja henkilöstön aikaa vapautuisi muuhun. Kannattaisi varmaan vinkata tästä LVM:ään?
Aiheesta on lähestytty LVM:ää. Ja onhan tuo järjetön skenaario ylipäätään. Kun se Trafin valtuuttama lääkäri antaa puoltavan lausunnon, niin ei pitäisi olla tarvetta erilliselle virkamieskierrokselle eli ruuhkautuneessa käsittelyjonossa vapautuisi tilaa oikeille asioille. Järjettömämpää on tuo kuukausien sairasloma, jonka kustantaa osittain valtio ja osittain työnantajayritys.
 
En tiedä oliko jo linkattu tänne, mutta tämä oli minusta hyvin sanottu, aika lailla näin tämä asia minullekin näyttäytyy:

Kolumni | Mitä jos syy onkin johtajissa?

"Mitä jos Suomen ongelma on myös se, ettei täällä ole riittävästi hyviä yritysjohtajia? Tälle väitteelle löytyy jopa tukea, etenkin jos Suomen pomoja vertaa Ruotsin markkinoinnin ja riskinoton osaaviin johtajiin, jotka vieläpä tulevat toimeen ay-väen kanssa.

Suomen tuottavuus ei ole noussut muun muassa siksi, että yritysjohtajat eivät ole keskimäärin uskaltaneet riittävästi investoida kotimaassa eivätkä etenkään uusiin tuotteisiin. Sen sijaan osinkoja suomalaisyritykset jakavat maailman mitassa runsaasti.
"
Yleistäisin Suomen johtajuusongelman yritysjohtajien tasolta keski-ja alempaan damagementtiin. Suomalaisissa yrityksissä näkee aivan liikaa huonoa ja todella huonoa johtajuutta, mistä sitten seuraa järkyttävää tehottomuutta ja vääriin asioihin keskittymistä.

Aika monella managerilla toiminta tuntuu keskittyvän oman henkilökohtaisen urapolun edistämiseen, minkä seurauksena alaisia tai jopa kokonainen organisaatio päätyy tekemään aivan kummallisia juttuja, joilla ei ole ollenkaan todellista arvoa yritykselle. Paperilla sitten todistellaan ylemmille portaille, että näin hienolla tavalla minä uudistin ja paransin asioita. Sellaiset asiat, jotka eivät johtajan urapolkua edistä ja henkilökuvaa kirjasta, jää organisaatiossa retuperälle tai jopa kokonaan tekemättä.

Kun tällä tavalla motivoitunut manager sitten miehittää organisaatiotaan ja lähipiiriään, valinnat tehdään täysin sillä perusteella, keiden avulla henkilökohtainen urapolku edistyy. Parhaita ja motivoituneimpia ei välttämättä valita, koska he eivät ole välttämättä parhaita aseman pönkittäjiä ja saattavat muodostua kilpailijaksi. Tämän seurauksena hyvät miehet joko vaihtavat toisaalle tai sitten henkisesti näivettyvät.

Tällä tavalla johdetut yritykset ja organisaatiot eivät voi olla tehokkaita ja kilpailukykyisiä.

Ehdotankin suomalaisiin yrityksiin laissa määriteltyä ulkomaalaiskiintiötä: vähintään joka toinen johtaja täytyy olla Ruotsin, Tanskan, Saksan tai Hollannin kaltaisista maista.
 
En tiedä oliko jo linkattu tänne, mutta tämä oli minusta hyvin sanottu, aika lailla näin tämä asia minullekin näyttäytyy:

Kolumni | Mitä jos syy onkin johtajissa?

"Mitä jos Suomen ongelma on myös se, ettei täällä ole riittävästi hyviä yritysjohtajia? Tälle väitteelle löytyy jopa tukea, etenkin jos Suomen pomoja vertaa Ruotsin markkinoinnin ja riskinoton osaaviin johtajiin, jotka vieläpä tulevat toimeen ay-väen kanssa.

Suomen tuottavuus ei ole noussut muun muassa siksi, että yritysjohtajat eivät ole keskimäärin uskaltaneet riittävästi investoida kotimaassa eivätkä etenkään uusiin tuotteisiin. Sen sijaan osinkoja suomalaisyritykset jakavat maailman mitassa runsaasti.
"

Suomen yritysten junnaava kilpailukyky ei johdu sairauslomapäivistä tai irtisanomissuojasta, vaan riskinottokyvyn, markkinoinnin, investointien ja pääomien hankkimisen osaamisen puutteista. Kaikki tämä on sitä mistä johtajille maksetaan. Pitkäjänteinen yritysten kasvattamisen kyky puuttuu, ja mukavat eläkepäivät varmistava voittojen kotiutus sopivassa kohtaa - eli myydään firma norjalaisille heti kun he haluavat ostaa -tyyppinen mentaliteetti - on liian usein se mikä riittää. Omat kyvyt ei vaan kanna sen pidemmälle.

Sairauslomapäivien, poliittisen lakkoilun ja irtissanomissuojan heikentämisellä yms. toimilla voidaan kyllä saada lyhyellä aikavälillä hienoista kannattavuuden nousua yrityksiin, mutta ei sitä yritysten kilpailukykyä oikeasti niistä palikoista rakenneta.

Jotain samansuuntaisia huomioita on pk-yritysten palkkajohtajista.
Mutta tuohon alleviivattuun vaikuttaa Suomen verolait enemmän kuin johtajat. On edullisempaa nostaa osinkoja kuin investoida.
 
Hyvinvointialueet ovat ihan uusi asia, ja siellä on kieltämättä liikaa johtajia, joista nyt ollaankin tekemässä karsintaa. Tämä on ääriesimerkki, mutta kokonaisuutena Suomen hallinto on tehokas.

Pohjoismaat ovat monista muista maista poikkeavia yhteiskuntia, joten kuvaajan alaosan valtioihin ei voi suoraan verrata, koska pohjoismaissa esim. terveydenhoito ja monet muut alat ovat (onneksi) pitkälti julkisia ja esim. eläkemenot luetaan Pohjoismaissa julkisiin menoihin. Monissa maissa eläkevakuutukset ja monet muut menot ovat yksityispuolen menoja. Tuossa kuvaajassa kaikki pohjoismaat sijoittuvat korkealle.

Ja se että Suomessa prosentti on n. 55% ja Ruotsissa/Tanskassa n. 50% ei ole dramaattinen ero, eikä kerro hallinnon rakenteesta tai tehokkuudesta vaan lähes yksinomaan erosta maiden ikärakenteessa. Meillä on paljon isompi prosentti eläkeikäisiä, mikä pitkälti selittää tuon n. 5 %-yksikön eron julkisessa rahoituksessa (johon tässä kuvaajassa luetaan myös eläkkeet). Ruotsissa valtionhallinnossa on suhteessa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.

Lisäys: Kun katsot kuvaajaa, siitä näkee että vuoteen 2008 asti Suomessa oli "tehokkaampi hallinto" eli oltiin selvästi Ruotsin ja Tanskan alapuolella. Mitä tapahtui 2008 jälkeen? Nokian ja paperiteollisuuden romahdus ja samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Kumpikaan näistä ei kerro julkishallinnon paisuneisuudesta tai tehottomuudesta (muista että julkisten työntekijöiden määrä on selvästi laskenut vuodesta 2008), vaan yritysmaailman ongelmista ja Suomen ikärakenteesta.
Suomen hallinto on tehokas? :lol:

Nyt on kyllä sellaiset värilasit taas päällä että ihan turha edes yrittää keskustella.

Suomalaiset johtajat on paskoja, paitsi jos ovat julkisella puolella. Silloin ovat erinomaisia.
 
Äänekoski, Kemi..päätöstä odotellaan Kaskisista..
Nykyisten määräysten aikana Suomeen tuskin tulee enää uusia tehtaita. Äänekoski ja Kemi on saatu menemään läpi rakentamalla uusi tehdas vanhan tilalle, jolloin netto ympäristökuormitus vähenee. Kuopiokin kaatui jo ympäristölupaan. Neitseelliseen uuteen paikkaan ei voi rakentaa tehdasta, jos se aiheuttaa yhtään mitään vesistöpäästöjä. Onnistuu ainoastaan jos tehtaan päästöt ovat raikasta lähdevettä.

Lisäksi Venäjältä ei enää saa puuta ja Suomesta ei saa kohta enää hakata. Tehtaat tehdään muualle maailmaan.
 
Katso alla oleva kuvaaja ja kerro miten se tukee väittämääsi?

Katsoin viestisi kuvaajaa, ja totesin että tuohan ei kuvaa tehokkuutta/tehottomuutta, vaan julkistalouden panosta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laitetaan nyt ajan säästämiseksi vain muutama itsestäänselvä asiaa, jotka vaikuttavat: palvelujen laajuus+laatu ja väestön ikäjakauma. Pelkästään nuo vaikuttavat niin paljon, että se vaikuttaa kustannuksiin niin merkittävästi, että suhdeluku GDP:hen muuttuu kuvaajassa. Varmasti moni muukin tekijä vaikuttaa.

Eli sinulla on nyt hukassa koko tehokkuuden käsite.
 
Huomautus - olkiukkoilu, älä pistä sanoja toisen käyttäjän suuhun
Katsoin viestisi kuvaajaa, ja totesin että tuohan ei kuvaa tehokkuutta/tehottomuutta, vaan julkistalouden panosta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laitetaan nyt ajan säästämiseksi vain muutama itsestäänselvä asiaa, jotka vaikuttavat: palvelujen laajuus+laatu ja väestön ikäjakauma. Pelkästään nuo vaikuttavat niin paljon, että se vaikuttaa kustannuksiin niin merkittävästi, että suhdeluku GDP:hen muuttuu kuvaajassa. Varmasti moni muukin tekijä vaikuttaa.

Eli sinulla on nyt hukassa koko tehokkuuden käsite.
Eli sun mielestä Suomessa on erittäin tehokas julkistalous? Tämä on juuri se ongelma miksi Suomi on tässä jamassa missä on. Ollaan jääty kaikkia muita pohjoismaita selvästi jälkeen kaikilla talousmittareilla, mutta mitään ongelmaa ei ole. Mahdotonta hoitaa ongelmaa kuntoon, jos ongelmaa ei tunnusta edes olevan.
 
Eli sun mielestä Suomessa on erittäin tehokas julkistalous? Tämä on juuri se ongelma miksi Suomi on tässä jamassa missä on. Ollaan jääty kaikkia muita pohjoismaita selvästi jälkeen kaikilla talousmittareilla, mutta mitään ongelmaa ei ole. Mahdotonta hoitaa ongelmaa kuntoon, jos ongelmaa ei tunnusta edes olevan.

Noinhan minä en ole väittänyt. Kommentoin vaan lähettämääsi kuvaajaa, joka ei kerro julkishallinnon tehottomuudesta. Sen sijaan toinen nimimerkki kommentoi "Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto", johon vastauksena lähetit tuon kuvaajan.

Toki oma käsitykseni on myös, että Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Tähän mennessä kaikki näkemäni tutkimukset ja vertailut ovat tätä tukeneet, mutta jos löytyy jotain muita tutkimuksia niin mielellään niistä kuulisin.

Minusta suurempi ongelma on, että ei ymmärretä edes peruskäsitteitä mutta silti paalutetaan varmalla asenteella kuinka asia on.
 
Viimeksi muokattu:
Noinhan minä en ole väittänyt. Kommentoin vaan lähettämääsi kuvaajaa, joka ei kerro julkishallinnon tehottomuudesta. Sen sijaan toinen nimimerkki kommentoi "Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto", johon vastauksena lähetit tuon kuvaajan vastaukseksi.

Toki oma käsitykseni on myös, että Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Tähän mennessä kaikki näkemäni tutkimukset ja vertailut ovat tätä tukeneet, mutta jos löytyy jotain muita tutkimuksia niin mielellään niistä kuulisin.

Minusta suurempi ongelma on, että ei ymmärretä edes peruskäsitteitä mutta silti paalutetaan varmalla asenteella kuinka asia on.
Minä en ole mitään kuvaajaa lähettänyt.

Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?
 
Nykyisten määräysten aikana Suomeen tuskin tulee enää uusia tehtaita. Äänekoski ja Kemi on saatu menemään läpi rakentamalla uusi tehdas vanhan tilalle, jolloin netto ympäristökuormitus vähenee. Kuopiokin kaatui jo ympäristölupaan. Neitseelliseen uuteen paikkaan ei voi rakentaa tehdasta, jos se aiheuttaa yhtään mitään vesistöpäästöjä. Onnistuu ainoastaan jos tehtaan päästöt ovat raikasta lähdevettä.

Lisäksi Venäjältä ei enää saa puuta ja Suomesta ei saa kohta enää hakata. Tehtaat tehdään muualle maailmaan.
En näe tulevaisuutta metsäteollisuuden osalta noin synkkänä. Jalostusarvoa on pystyttävä nostamaan ja aika paljon on tutkimukseen panostettu.

On hyvä, että luonto otetaan huomioon, mutta siitä ei voi tehdä itseisarvoa kaiken muun kustannuksella.
Ideologisia ja poliittisia vääntöjä tullaan varmasti näkemään.
 
Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?
Ensin syytät toisia "värilasit päällä" asioiden katsomisesta, ja heti perään laitat tällaisen kommentin josta huokuu, miten kirjoittajalla ei ole minkäänlaista laajempaa perspektiiviä. Kun on muutaman vuoden asunut eri maissa, niin kummasti alkaa nähdä asiat mitkä on tässä maassa hoidettu ihan helvetin hyvin ja tehokkaasti.

Nimenomaan tästä syystä nämä "jotkut tutkimukset" eli kansainväliset vertailut antavat yksittäisen foorumivänkääjän subjektiiviseen kokemukseen verrattuna edes hieman todenmukaisemman kuvan. Ja eihän tässä kyse ollut siitä, että kaikki täällä on absoluuttisesti tarkasteltuna loistavasti, vaan suhteellisesti. Eli kuitenkin nuo hommat on pystytty täällä hoitamaan hyvin ja tehokkaasti verrattuna useimpiin muihin maihin.

Jokaisella meistä on ilman muuta mielipiteitä ja kokemuksia byrokratian tahmeuksista ja julkisen sektorin tehottomuudesta yksittäisissä tapauksissa. Ne negatiiviset asiat jäävät mieleen pyörimään ja kiinnittävät huomion. Mutta joskus se laajempi perspektiivi asioihin voisi auttaa. Yleensä sitä ei kiinnitä mitään huomiota niihin moniin asioihin, joiden sujumiseen jouhevasti ja tehokkaasti on tottunut ihan itsestäänselvyytenä. Niitä on kuitenkin Suomessa melkoisen paljon. Mitä tulee tuohon tehokkuuteen, moni valtionhallinnon osa-alue täällä pyörii nykyään jopa hämmästyttävän pienellä henkilömäärällä.

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.
 
Ensin syytät toisia "värilasit päällä" asioiden katsomisesta, ja heti perään laitat tällaisen kommentin josta huokuu, miten kirjoittajalla ei ole minkäänlaista laajempaa perspektiiviä. Kun on muutaman vuoden asunut eri maissa, niin kummasti alkaa nähdä asiat mitkä on tässä maassa hoidettu ihan helvetin hyvin ja tehokkaasti.

Nimenomaan tästä syystä nämä "jotkut tutkimukset" eli kansainväliset vertailut antavat yksittäisen foorumivänkääjän subjektiiviseen kokemukseen verrattuna edes hieman todenmukaisemman kuvan. Ja eihän tässä kyse ollut siitä, että kaikki täällä on absoluuttisesti tarkasteltuna loistavasti, vaan suhteellisesti. Eli kuitenkin nuo hommat on pystytty täällä hoitamaan hyvin ja tehokkaasti verrattuna useimpiin muihin maihin.

Jokaisella meistä on ilman muuta mielipiteitä ja kokemuksia byrokratian tahmeuksista ja julkisen sektorin tehottomuudesta yksittäisissä tapauksissa. Ne negatiiviset asiat jäävät mieleen pyörimään ja kiinnittävät huomion. Mutta joskus se laajempi perspektiivi asioihin voisi auttaa. Yleensä sitä ei kiinnitä mitään huomiota niihin moniin asioihin, joiden sujumiseen jouhevasti ja tehokkaasti on tottunut ihan itsestäänselvyytenä. Niitä on kuitenkin Suomessa melkoisen paljon. Mitä tulee tuohon tehokkuuteen, moni valtionhallinnon osa-alue täällä pyörii nykyään jopa hämmästyttävän pienellä henkilömäärällä.

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.
Edelleen, missä se näkyy tämä suomalaisen byrokraatin maailman paras tehokkuus? Yksi maailman korkeimmilla veroilla varustettu maa ja rahat ei riitä nykyään mihinkään. Tehokasta tosiaan.
 
Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.
Suomessa kyllä julkiselta sektorilta löytyy tehostettavaa. Ei tarvii katsoa kuin yliviikaria ja tätä uutta hv systeemiä. Suurin ongelma on että julkisella sektorilla se budjetti käytetään sentilleen ja mielellään jopa pikkasen yli, eikä ole intensiiviä tehdä asioita tehokkaammin.
 
Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.

Mitä olen kuullut, niin työtahti ei niinkään ole verkkaisaa ja leppoisaa vaan byrokratiasta on tehty monissa asioissa aivan tarpeettoman raskasta, mikä tuo sitä tehottomuutta.
 
Edelleen, missä se näkyy tämä suomalaisen byrokraatin maailman paras tehokkuus? Yksi maailman korkeimmilla veroilla varustettu maa ja rahat ei riitä nykyään mihinkään. Tehokasta tosiaan.
Julkisentaloudenkoko per henkilö, julkinenvelka, ei kerro byrokratian tehokkuudesta.

Minimaalinen byrokratia ei ole itsetarkoitus, tai siis demokratia, koruptionvastaisuudesta joutuu maksaa hintaa byrokratioana ja tehottomuutena (joka tosin johtaa tehokkaamapaan vs epädemokraattinen ja korruptoitunut)
 
Suomen hallinto on tehokas? :lol:

Nyt on kyllä sellaiset värilasit taas päällä että ihan turha edes yrittää keskustella.

Suomalaiset johtajat on paskoja, paitsi jos ovat julkisella puolella. Silloin ovat erinomaisia.
No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.
 
No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.
Suomalaiset on myös sairasta porukkaa. Kroonisia sairauksia on enemmän kuin monessa muussa maassa.

Onhan se toki kustannustehokasta. Pistetään Kela maksamaan lääkkeet.
 
No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.
Tämä tosiaan se mielikuva ja sitä ei ole kiistetty, mutta piti vähän bingata, niin.
- Suomen terveydenhuoltomenot henkeä kohti, niin listalla olla niillä nurkillä missä ollaan BKT listoillakin.
- Suomen terveydenhuoltomenot suhteessa BKT , niin ei niissäkään listoilla erotuta.

Tosin, meillä on menot kasvaneet, menot on kasvaneet monissa muissakin maissa, varsinkin teollistuneissa, joten eri tilastojen rinnakkain vertailu voi viedä metsään.

Sama jos katselee mikä osuus on julkisin varoin rahoitettu , nekin elää, ja samoin se miten menoja jaoteltu julkinen/yksityinen. jne.

Mutta jos halutaan hehkuttaa meidän terveydehuoltojärjestelmän edullisuutta, niin silloin poimitaan muutama tilastokärki ja verrataan niihin, tyypillisesti verrataan jenkkeihin per henkilö. näppärrä myös sen takia koska kuulijoilla on vahva stereotyyppinen mielikuva jenkkin järjestelmistä.
 
No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.
Siinä mielessä kuitenkin tehoton, että lääkärit ja hoitajat joutuvat käyttämään aikaansa moniinkin sellaisiin asioihin, jotka eivät heidän ydintehtäviinsä kuulu. Ja toisena esimerkkinä potilastietojärjestelmien viidakko. Suomessa on kymmeniä tai satoja erilaisia potilastietojärjestelmiä, joissa on huomattava määrä päällekkäisyyksiä. Jokainen järjestelmäkehittäjä varmasti tietää, kuinka paljon tuollaisen himmelin ylläpito ja loppukäyttäjien koulutus maksaa.
 
No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.
Ostopalvelut ja vuokralääkärit=lääkäripula ym nostavat kuluja aika huimasti julkisella puolella.
 
Minä en ole mitään kuvaajaa lähettänyt.

Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?

Itsek un on asunut ulkomailla, niin Suomen hallinto kyllä näyttäytyy varsin tehokkaana. En ole Suomessa joutunut virastoista hakemaan leimoja papereihin ja jonottamaan tuntikausia. Monet sellaiset asiat, jotka Suomessa voi hoitaa helposti netissä, vaati aina paikanpäälle menemistä. Vaikka verottajan kanssa asiointi on Suomessa ihan naurettavan helppoa nykyään, verotoimistossa olen viimeksi käynyt varmaan viisitoista vuotta sitten. Se, että sai vaikka koulutuksen tunnustettua omalle alalle, vei Keski-Euroopassa kuukausikaupalla aikaa, vaikka ollaan EU:n sisällä. Lasten kouluasioissa tulee jatkuvasti kaikenlaista allekirjoitettavaa paperia. Näin se on siis näkynyt omassa oikeassa elämässä.


Enkä nyt tosiaan väitä, että Suomi on aina jotenkin paras hallinnossa. Muualla asiointi vaan on antanut perspektiiviä siihen, että se haukuttu byrokratia Suomessa on monesti hyvin pientä verrattuna toisiin maihin.
 
Siinä mielessä kuitenkin tehoton, että lääkärit ja hoitajat joutuvat käyttämään aikaansa moniinkin sellaisiin asioihin, jotka eivät heidän ydintehtäviinsä kuulu. Ja toisena esimerkkinä potilastietojärjestelmien viidakko. Suomessa on kymmeniä tai satoja erilaisia potilastietojärjestelmiä, joissa on huomattava määrä päällekkäisyyksiä. Jokainen järjestelmäkehittäjä varmasti tietää, kuinka paljon tuollaisen himmelin ylläpito ja loppukäyttäjien koulutus maksaa.

No sehän johtuu siitä, että on "säästetty". Monella muullakin alalla on sama juttu. Ennen oli sihteereitä, jotka hoitivat suuren osan tuosta ylimääräisestä työstä, joka on kuitenkin pakko tehdä. Nyt niitä tehtäviä hoitavat kovalla palkalla lääkärit ja vaikka yliopistossa professorit.
 
No sehän johtuu siitä, että on "säästetty". Monella muullakin alalla on sama juttu. Ennen oli sihteereitä, jotka hoitivat suuren osan tuosta ylimääräisestä työstä, joka on kuitenkin pakko tehdä. Nyt niitä tehtäviä hoitavat kovalla palkalla lääkärit ja vaikka yliopistossa professorit.
Pakko se on säästää kun ilmaista rahaa pitää jaella joka maailman kolkkaan. Sitten säästetään hyödyllisistä kohteista. Joku maksaa aina laskun vaikka vasemmisto kuinka toitottaisi ettei velkaa tai korkoja tarvitse maksaa.
 
Pakko se on säästää kun ilmaista rahaa pitää jaella joka maailman kolkkaan. Sitten säästetään hyödyllisistä kohteista. Joku maksaa aina laskun vaikka vasemmisto kuinka toitottaisi ettei velkaa tai korkoja tarvitse maksaa.

Jos viittaat kehitysapuun, niin se on vain pipanoita verrattuna sote-kuluihin.

Se on kato tehostamista, kun poistetaan ne henkilöt, joiden työ ei sinänsä tuota mitään, mutta se työ on pakko tehdä. Sitten ne työt tekee muut usein kovemmalla palkalla muiden töiden lisäksi.
 
Jos viittaat kehitysapuun, niin se on vain pipanoita verrattuna sote-kuluihin.

Se on kato tehostamista, kun poistetaan ne henkilöt, joiden työ ei sinänsä tuota mitään, mutta se työ on pakko tehdä. Sitten ne työt tekee muut usein kovemmalla palkalla muiden töiden lisäksi.
Viittasin kaikkeen ulkomaanapuun sekä kaikkiin tukipaketteihin. Mitäs muuten kuuluu niille Kreikan tukipaketeille? Ollaanko jo tienattu niillä? Sinnekin meni useampia miljardeja. Saakohan Suomi tukipaketteja sitten kun on meidän vuoro vai saadaanko vaan vittuilua isommilta mailta?
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Viittasin kaikkeen ulkomaanapuun sekä kaikkiin tukipaketteihin. Mitäs muuten kuuluu niille Kreikan tukipaketeille? Ollaanko jo tienattu niillä? Sinnekin meni useampia miljardeja. Saakohan Suomi tukipaketteja sitten kun on meidän vuoro vai saadaanko vaan vittuilua isommilta mailta?

En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?
 
En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?

Se ei tee hyvää narratiiville, jos kyseinen herra ottaisi asioista selvää. On kivempi möyhytä. Mutta, jos nyt mennään sille tienesti / takaisinmaksulle, niin Kreikka on nykyisissä lainamaksuissa edellä sitä viimeisintä sovittua lainanmaksuaikataulua. Eli Kreikka on maksanut etukäteen muutamia eriä, joitain miljardeja (2,8 taisi mennä IMF:lle ja 4-5 miljardia taisi tulla EU:lle) ja aikoo ilmeisesti jatkaa samaa linjaa tulevaisuudessakin. Suomelle korkotuottoja lienee tullut joku 50-70 miljoonaa, eli vaikka nyt puhutaan pienistä rahoista, niin onhan sekin jotain.

Kreikkahan on talouskasvussa meitä vahvempi kuitenkin, joten tällä hetkellä tilanne vaikuttaisi hyvältä.
 
Noh edellinen hallitus otti 40Mrd+ velkaa ja ajoi meidät tähän tilanteeseen. Sitä edeltävällä siniset, kesk, kok teki kikyä ja koetti vähentää velkaantumista kuten dippi näyttää.
velkabkt_19802022.jpg
... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.
 
... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.
Korona vaati toimia ja tukia, samoin putin, sitä tuskin kukaan kritisoinut, vaan siitä että samaan aikaan lisättiin pysyviä menoja, vaikka olisi ollut sauma toimia toisin, niin sen sijaan vian lisättiin, ja niiden korona elvytysten osalta varmaan, varsinkin jälkikäteen olisi toivonut toisenlaisia toimia. edes siinä tilanteessa kun kuumeneminen näky.
 
En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?
Joku ehkä 70 miljoonaa ollaan saatu takaisin jostain 5 miljardista. Kylläpä tekee mannaa, mihinkä sijoitetaan rahat?

Noi rahat olis vaan hyvä saada takaisin ja omiin taskuihin ennen kuin ollaan itse konkurssissa. Silloin noi rahat menee johonkin ihan muualle kun joku muu kuin me itse hoitaa hommat.
 
Joku ehkä 70 miljoonaa ollaan saatu takaisin jostain 5 miljardista. Kylläpä tekee mannaa, mihinkä sijoitetaan rahat?

Noi rahat olis vaan hyvä saada takaisin ja omiin taskuihin ennen kuin ollaan itse konkurssissa. Silloin noi rahat menee johonkin ihan muualle kun joku muu kuin me itse hoitaa hommat.

Suomi lainasi Kreikalle suoraan about miljardin. Tuosta Kreikka on maksanut takaisin noin neljänneksen.
Loput Kreikan tuista eivät olleet suoria lainoja, vaan EVM:n kautta tehtyjä takauksia. Eli noista Suomelle ei tule maksettavaa muuten kuin jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojansa takaisin. Tällä hetkellä Kreikan talous on suht hyvässä kunnossa ja Kreikka makselee noita velkojansa takaisin etuajassa.
 
... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.

Korona käsitti vain osan siitä tuhlamisesta mitä edellinen hallitus teki. Sen taakse on kyllä poliittisesti kiva mennä, mutta kyllä sitä rahan viskelyä kritisoitiin pitkin matkaa. Sehän oli se tapa millä se hallitus ratkaisi riitatilanteet - lisää rahaa jonkun lemppariprojektiin.

Tosiasia lienee kuitenkin sellainen, että hallitukset pääsääntöisesti ottavat lainaa minkä saavat. Ihan vain siksi että sillä saa ostettua helpommin kansansuosiota kun jaellaan "ilmaista rahaa" ympäriinsä. Niin kuin on nähty, edes pienien viilausten tekeminen järjestelmään nostatta aivan järjettömän mekkalan - ja kun tarvittaisiin aika paljon enemmän kuin vain pieniä viilauksia, niin en tiedä löytyykö Suomen poliitikoista riittävästi ihan niin masokistisia tyyppejä ajamaan sellaista läpi. Se menee ehkä helpommin jos se ulkoistetaan esim. IMF:lle sitten joskus.
 
... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.
Emme voi toki tietää mutta kuten nyt on nähty meni kaikki juuri sitä päin mitä sen viisikon housussa oli.

Korona käsitti vain osan siitä tuhlamisesta mitä edellinen hallitus teki. Sen taakse on kyllä poliittisesti kiva mennä, mutta kyllä sitä rahan viskelyä kritisoitiin pitkin matkaa. Sehän oli se tapa millä se hallitus ratkaisi riitatilanteet - lisää rahaa jonkun lemppariprojektiin.
Valitettavasti näin, on kiva nähdä millä se seuraava vasemmistohallitus ratkaisee asiat kun korot nousee ja velkaa ei enää saa.
 
Korona käsitti vain osan siitä tuhlamisesta mitä edellinen hallitus teki. Sen taakse on kyllä poliittisesti kiva mennä, mutta kyllä sitä rahan viskelyä kritisoitiin pitkin matkaa. Sehän oli se tapa millä se hallitus ratkaisi riitatilanteet - lisää rahaa jonkun lemppariprojektiin.

Tätähän Miko Bergbom (PS) paukuttaa ahkerasti eduskuntasalissa salin vasemmalle laidalle, koska hän haluaa muistuttaa vasemmistoa siitä, että Marinin hallitus ei tehnyt juuri mitään rakenteellisen alijäämän madaltamiseen. Eli SDP:n jatkuvat puheet siitä, kuinka PS hyväksyi 9/10 velkaeuroa liittyen koronaan on totta, mutta korona oli vain hetkellinen ilmiö. SDP on siis kierrellyt tämän rakenteellisen alijäämän suhteen, josta Mikon ja muun hallituksen on hyvä grillata Marinin hallitusta ja sen puolueita.

Rakenteelliseen alijäämään on vain kolme reseptiä, eli veroasteen säilyttäminen (ei anneta sen tuottojen pudota), menoleikkaukset sekä talouskasvu. Mikäli kaikki nämä kolme asiaa tapahtuu yhtä aikaa, aletaan liikkumaan siihen suuntaan, että alijäämä pienenee ja pienenee.

Marinin hallitus epäonnistui aivan selkeästi menoleikkauksien suhteen, sillä Marin peruutti jopa kulttuurialan leikkaukset, joita olisi syntynyt Veikkauksen rahoituksen vähentyessä kulttuurialalle. Enpä kyllä muista myöskään mitään siitä, mistä Marin olisi puhunut säästävänsä valtiontaloudessa ja kyllä oli kepeät eväät Marinilla ihan eduskuntavaaleihin 2023 mentäessä (virkamiesten matkakulujen säästöt sekä kilpailutuksien tehostukset).

SDP:n osalta kyllä nykyään tulee miettineeksi sitä, että mihin tämän vuosikymmeniä vanhan valtionhoitajapuolueen taidot ovat menneet, vai onko asia niin, että 1970-80-luvuilla selvisi varsin kepeilläkin taidoilla taloudenhallinnassa?

Väestön ikääntyessä vaaditaankin ihan eri luokkaa olevia taitoja kuin silloin, kun väestö on kasvavaa ja väestöpyramidi on pyramidin muotoinen.
 
Riikka Purra: Sähköautoilijoille lisää veroja – lisätty sokeri, suola ja transrasvat mahdollisesti verolle

Nyt alkaa pikkuhiljaa tulemaa tietoa mahdolisista veron korotuksista. Tuo kiinteistövero vähän mietityttää, hyvä verohan se on valtion kassaan ja karkuun et pääse jos et myy asuntoa pois.
Sähköautojen verotuksen tarve ennemmin tai myöhemmin on ollut about aina tiedossa. Ei nykyisen hallituksen keksimä idea. Ajoneuvoverotus pitäisi muutenkin olla ehkä enemmän ajettuihin kilometreihin perustuva, sillä kuluvan tieinfran ylläpitokustannuksia ajoneuvoverolla pääasiallisesti yritetään kattaa.

Enkä pidä ollenkaan pahana, että makeisia ynnä muita epäterveellisiä ja elämisen kannalta epäolennaista ravintoa verotettaisiin kovemmin. Kansantaloutta ja -terveyttä edistävä vaikutus. Kansanterveyden kohenemisella myös positiivinen vaikutus kansantalouteen.
 
Riikka Purra: Sähköautoilijoille lisää veroja – lisätty sokeri, suola ja transrasvat mahdollisesti verolle

Nyt alkaa pikkuhiljaa tulemaa tietoa mahdolisista veron korotuksista. Tuo kiinteistövero vähän mietityttää, hyvä verohan se on valtion kassaan ja karkuun et pääse jos et myy asuntoa pois.
Verohallinto tilittää kiinteistöverot kunnille, ei valtiolle.
 
Tämä nyt ei pidä paikkaansa. Ps, kd, kymmemkunta kokkaria, kepusta hoskonen ja vkk:n turtiainen äänesti tätä eu koronakusetuspakettia vastaan.
I stand corrected, linkki YLE:n uutiseen aiheesta.

Mutta noilla luvuilla ja samalla eduskunnan äänestyskäyttäytymisellä, lopputulos olisi kuitenkin ollut sama vaikka Kokoomus olisikin ollut hallituspuikoissa.



Sähköautojen verotuksen tarve ennemmin tai myöhemmin on ollut about aina tiedossa. Ei nykyisen hallituksen keksimä idea. Ajoneuvoverotus pitäisi muutenkin olla ehkä enemmän ajettuihin kilometreihin perustuva, sillä kuluvan tieinfran ylläpitokustannuksia ajoneuvoverolla pääasiallisesti yritetään kattaa.

Enkä pidä ollenkaan pahana, että makeisia ynnä muita epäterveellisiä ja elämisen kannalta epäolennaista ravintoa verotettaisiin kovemmin. Kansantaloutta ja -terveyttä edistävä vaikutus. Kansanterveyden kohenemisella myös positiivinen vaikutus kansantalouteen.

Epäterveellisiä tuotteita voisi tosiaan verottaa nykyistä rankemmalla kädellä, tai vaihtoehtoisesti keventää verotusta terveellisiltä.
 
Tässä myös se syy, miksi sähköautoja ei voi jättää verottamatta. Jostakin se 8mrd pitää saada valtion pohjattomaan säkkiin.
Tämähän on ollut kauan tiedossa että sitten kun sähköautoja on maa täynnä, niin niitä pitää verottaa koska juuri se 8mrd pitää edelleen raapia kasaan. Ja sitten vasta onkin mukavaa kun sitä sähkölataamista aletaan verottamaan kunnolla. Jostain ne vähenevät polttoaineverotkin pitää raapia kasaan. Ilmaita lounaita ei ole olemassa, valtio raapii kyllä tarvittavat rahat kasaan oli tilanne mikä tahansa.
 
Epäterveellisiä tuotteita voisi tosiaan verottaa nykyistä rankemmalla kädellä, tai vaihtoehtoisesti keventää verotusta terveellisiltä.
Tosiaan, kun veroja nyt nostetaan, niin sen pitäisi ehdottomasti koskea näitä epäterveellisiä tuotteita ensisijaisesti, kukaan ei elääkseen tarvitse sitä suklaapatukkaa, limpparia, olut-tölkkiä jne...
 
No sehän johtuu siitä, että on "säästetty". Monella muullakin alalla on sama juttu. Ennen oli sihteereitä, jotka hoitivat suuren osan tuosta ylimääräisestä työstä, joka on kuitenkin pakko tehdä. Nyt niitä tehtäviä hoitavat kovalla palkalla lääkärit ja vaikka yliopistossa professorit.

Hyvä pointti, mutta huomattavaa osaa siitä ylimääräisestä työstä ei oikeasti tarvitsisi tehdä. Siellä on todella paljon turhan byrokratian vaatimaa juttua, esim. raportointia raportteihin, joita kukaan ei koskaan lue yms.

Mutta tässä vika on toki huomattavalta osin lainsäädännössä jota on tiukennettu vaatimaan enemmän (turhaa) raportointia yms.

Raporttien lisäksi toinen on hankintalaki ja päätöksentekoprosessit, sen sijaan että voisi vaan ostaa tarvittavan asian jostain pitää järjestää kilpailutukset joiden valmisteluun menee monta miestyöviikkoa. Kilpailutuksen järjestämiseen hyvin usein menee pikkujutuissa todella monta kertaa enemmän rahaa kuin mitä voidaan säästää, ja kilpailutuksen lopputulos ei usein edes ole pitkän päälle halvin koska se sitoo pitkäksi aikaa ostamaan siltä toimittajalta ja muiden hinnat saattaisi kilpailutussopimuksen aikana laskea. Tai se valittu toimittaja ei oikeasti pysty kuitenkaan toimittamaan laadukkaita tarvikkeita, tulee mieleen esim. eräs yliopistolle tilattu "tehotyöasema" kilpailutuksen konevalikoimasta, siinä "tehotyöasemassa" oli onneton virtalähde joka esti näyttiksen päivityksen tehonäyttikseen ja oletuksena vain yksi neljästä muistikanavasta käytössä. Mutta oli toki kallis emo ja kallis prossu vajaateholla.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
275 429
Viestejä
4 743 656
Jäsenet
77 325
Uusin jäsen
benjam

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom