Kotimaan politiikka

[vindicator rapeto]

"Valuuttarahasto arvioi, että Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 85 prosenttiin vuoteen 2028 mennessä." IMF ehdottaa Suomelle lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – esillä useampikin vero
Aika selkee on siis jo imf:llekin että 2030-2032 tulee se ennustettu default jollon sitten kaikilta tukia saavilta ne lähtee eikä keneltäkään enää kysellä.

Vähän viime (eduskunta)vaalien jälkeen ja hallitusohjelman tultua julki, oli tiedossa että tämän nykkyisen hallituksen lopettaessa 2027 Suomen valtion budjettialijäämä olisi n. 7 miljardia. Näin siis uutisoitiin jo viime syksynä. Siis noin kova alijäämä, huolimatta hallituksen toimista.

Lukujen valossa, vaikuttaa erittäin epäpätevältä hallitukselta. Ja nyt sitten vielä hallituksessa lisää suunnittelevat - ei talouskasvua - vaan lisäkurjuutta kaikelle kansalle.

Paitsi tietenkin rikkaimmalle kansanosalle.

 

[Derzu]

Suomessa nyt on vähän kaikki sitä samaa harmaata massaa. Osittain juuri siksi kun jo ala-asteelta asti tasapäistetään kaikki ja kukaan ei saa olla parempi kuin toinen. Lopputulos harmaata massaa.

Johtajat on harmaata massaa, työntekijät harmaata massaa. Huono siitä on sitten repästä. Nokiakin paskottiin kun johtaminen oli mitä oli ja ajateltiin että eipä tässä mitään innovaatiota tai riskejä kannata ottaa. Sitten tuli muut ohi oikealta ja vasemmalta.

Kerran 50 vuodessa Suomessa innovoidaan. Se ei vaan oikein riitä.

Kyllä täällä osaavia asiantuntijoita on. Suomi on kuitenkin (vielä) maailman kärkipäätä innovaatiomittareilla ja vaikkapa patentoitujen keksintöjen määrässä. Tosin korkeakoulutustason laskun myötä tämä tulee muuttumaan.

Se osaamisvaje ei ole asiantuntijatasolla, vaan nimenomaan johtamisessa. Siinä, miten niitä keksintöjä osataan jalostaa, tuotteistaa, markkinoida, kasvattaa yhtiöistä suurempia imperiumeja. Ylipäänsä kaikessa johtamisessa, myös henkilöjohtamisessa, lähtien siitä miten kotimaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat pidetään tyytyväisinä ja tuottavina, ja niin edelleen.

Suomessa syntyy hyviäkin yhtiöitä, mutta yhtiöt ja niiden mukana innovaatiot myydään ihan liian varhaisessa vaiheessa ulkomaille. Tai sitten bisnekset sössitään muuten. Jos kehitetään hyvä tuote 2 vuotta ennen kilpailijamaita, mutta sitten ei osata käyttää sitä kahden vuoden etumatkaa hyväksi, niin takuuvarmaa on että joku joko ostaa sen pois kuleksimasta tai kehittää vastaavan tuotteen ja vie sen markkinoille paremmin.

Tutkimusrahat nyt ainakin pitäisi suunnata aivan muualle kuin sukupuolitieteisiin ja Afrikkatutkimukseen.

Ja sori, mutta just tällainen asenne "kehitysmaa- ja sukupuolitutkimukselta rahat lääketieteeseen hööhöö" on osa Suomen paskaa ilmapiiriä. En itsekään fanita noita tutkimusaloja, mutta koulutusta ja tutkimusta arvostava ilmapiiri ei ole sellainen missä "ei-tuottavia" perustutkimuksen aloja ylenkatsotaan. Siihen, että on laaja ja kansainvälisesti arvostettu tutkimussektori, kuuluu myös se että vaalitaan "vähemmän tärkeitä" tutkimusaloja ja -aiheita. Tutkimusrahoitus ei myöskään ole nollasummapeliä, ja toisekseen koko T&K-rahoituksessa nuo mainitsemasi alat ovat lopulta ihan nappikauppaa.

 

[qnarkill]

Vähän viime (eduskunta)vaalien jälkeen ja hallitusohjelman tultua julki, oli tiedossa että tämän nykkyisen hallituksen lopettaessa 2027 Suomen valtion budjettialijäämä olisi n. 7 miljardia. Näin siis uutisoitiin jo viime syksynä. Siis noin kova alijäämä, huolimatta hallituksen toimista.

Lukujen valossa, vaikuttaa erittäin epäpätevältä hallitukselta. Ja nyt sitten vielä hallituksessa lisää suunnittelevat - ei talouskasvua - vaan lisäkurjuutta kaikelle kansalle.

Paitsi tietenkin rikkaimmalle kansanosalle.

Lisäkurjuutta ainakin on tulossa kun sitä oikein kaivetaan lakkoilemalla kun hallitus yrittää tehdä asioille jotain. Kyllä tämä koko homma lähti niistä edeltävien hallituksien toimista, otettiin velkaa vaan niin paljon kun mahdollista nollakoroilla sen sijaan että olisi maksettu velkoja pois maksimi määrät, nyt ei korkojen noustua enää lainoista kyetä selviytymään.

 

[91danger91]

Kyllä täällä osaavia asiantuntijoita on. Suomi on kuitenkin (vielä) maailman kärkipäätä innovaatiomittareilla ja vaikkapa patentoitujen keksintöjen määrässä. Tosin korkeakoulutustason laskun myötä tämä tulee muuttumaan.

Se osaamisvaje ei ole asiantuntijatasolla, vaan nimenomaan johtamisessa. Siinä, miten niitä keksintöjä osataan jalostaa, tuotteistaa, markkinoida, kasvattaa yhtiöistä suurempia imperiumeja. Ylipäänsä kaikessa johtamisessa, myös henkilöjohtamisessa, lähtien siitä miten kotimaiset ja ulkomaiset huippuasiantuntijat pidetään tyytyväisinä ja tuottavina, ja niin edelleen.

Suomessa syntyy hyviäkin yhtiöitä, mutta yhtiöt ja niiden mukana innovaatiot myydään ihan liian varhaisessa vaiheessa ulkomaille. Tai sitten bisnekset sössitään muuten. Jos kehitetään hyvä tuote 2 vuotta ennen kilpailijamaita, mutta sitten ei osata käyttää sitä kahden vuoden etumatkaa hyväksi, niin takuuvarmaa on että joku joko ostaa sen pois kuleksimasta tai kehittää vastaavan tuotteen ja vie sen markkinoille paremmin.


Ja sori, mutta just tällainen asenne "kehitysmaa- ja sukupuolitutkimukselta rahat lääketieteeseen hööhöö" on osa Suomen paskaa ilmapiiriä. En itsekään fanita noita tutkimusaloja, mutta koulutusta ja tutkimusta arvostava ilmapiiri ei ole sellainen missä "ei-tuottavia" perustutkimuksen aloja ylenkatsotaan. Siihen, että on laaja ja kansainvälisesti arvostettu tutkimussektori, kuuluu myös se että vaalitaan "vähemmän tärkeitä" tutkimusaloja ja -aiheita. Tutkimusrahoitus ei myöskään ole nollasummapeliä, ja toisekseen koko T&K-rahoituksessa nuo mainitsemasi alat ovat lopulta ihan nappikauppaa.

Syy miksi myydään Suomessa helpommin kuin Ruotsissa ulkomaille johtuu siitä että täältä on verotettu pääomat joilla rahoitetaan politiikkojen tehotonta byrokratiaa kuten yliviikarointeja ja Keravan keppihumppaa. Suomessa yhdenvertaisuus ja tasapäistäminen ovat arvoina paljon korkeammalla kuin vapaus tai omaisuudensuoja, ja siksi Suomesta on myyty niin paljon yhtiöitä ulkomaille.

Ylimmät pääomaveroluokat taitaa olla myös Euroopan korkeimpia Suomessa (34%).

Syy kasvuhaluttomaan ympäristöön johtuu osittain suomalaisten fanaattisesta suhtautumisesta tasapäistämiseen ja osittain näköalattomasta omistamisesta, joita esim. suuret eläkeyhtiöt edustavat.

Jos joku kuvittelee että nykymaailmassa sosiaalidemokraattisilla rakenteilla saadaan kasvua luotua samalla kun katsoo järjestelmän track recordia viimeiseltä 15 vuodelta niin silloin on kyllä pihalla kuin boomeri-lumiukko.

 

[KeljuK]

Lisäkurjuutta ainakin on tulossa kun sitä oikein kaivetaan lakkoilemalla kun hallitus yrittää tehdä asioille jotain. Kyllä tämä koko homma lähti niistä edeltävien hallituksien toimista

Edellinen hallitus joutu siis ottamaan velkaa koska edeltävät, mm. Pers-Kesk-Kok sössi kaiken. Vai oliko se sittenkin syy Ahon hallitus? Sitten Vanhanen 1 kokoomus on ollut mukana lähes aina. Eli sössiikö kokoomus suomen talouden? Vai sittenkin Kepuputki, joka on ollut toinen hallitseva puolue tällä vuosituhannella. Vai alkoiko alamäki KOK/PS kaudella, ja nyt se jatkuu taas kun noi kaksi huseeraa enemmän lainaa kun koskaan.

 

[qnarkill]

Edellinen hallitus joutu siis ottamaan velkaa koska edeltävät, mm. Pers-Kesk-Kok sössi kaiken. Vai oliko se sittenkin syy Ahon hallitus?

Noh edellinen hallitus otti 40Mrd+ velkaa ja ajoi meidät tähän tilanteeseen. Sitä edeltävällä siniset, kesk, kok teki kikyä ja koetti vähentää velkaantumista kuten dippi näyttää.

 

[Naamapalmu]

Edellinen hallitus joutu siis ottamaan velkaa koska edeltävät, mm. Pers-Kesk-Kok sössi kaiken. Vai oliko se sittenkin syy Ahon hallitus? Sitten Vanhanen 1 kokoomus on ollut mukana lähes aina. Eli sössiikö kokoomus suomen talouden? Vai sittenkin Kepuputki, joka on ollut toinen hallitseva puolue tällä vuosituhannella. Vai alkoiko alamäki KOK/PS kaudella, ja nyt se jatkuu taas kun noi kaksi huseeraa enemmän lainaa kun koskaan.

Finanssikriisin jälkeen siellä on ollut Kokoomus, Keskusta ja SDP puikoissa hoitamssa maan taloutta, sieltä voi sitten kysyä miten meni niin kuin omasta mielestä. (ja tietysti kukin näistä puolueista useita kertoja hallituksessa)

Enkä lähtisi Sipilän hallitusta syyttämään velanotosta, koska oli käytännössä ainoa poikkeus sitten finanssikriisin velanoton osalta, tahti sentään rauhoittui ja valtionvelan bkt-suhde jopa hieman pieneni. (tämä ei tietystikään anna mitään vapaudu vankilasta korttia kys. puolueiden osalta aiemmalle politiikalle)

 

[KeljuK]

Noh edellinen hallitus otti 40Mrd+ velkaa ja ajoi meidät tähän tilanteeseen. Sitä edeltävällä siniset, kesk, kok teki kikyä ja koetti vähentää velkaantumista kuten dippi näyttää.

Jaa--- paljonko on velanoton ennuste nyt? Kikyä tosiaan ajoi perskesko, ja sit se niiden pläni konkretisoitui viimehallituksen päätöksellä saattaa edellisen suunnitelma maaliin. Miten meni?

Tossa 1997-2008 olisi sitten varmaan optimaalisimmat hallituskokoonpanot kun velka-bkt laski noin rajusti.

 

[qnarkill]

Jaa--- paljonko on velanoton ennuste nyt? Kikyä tosiaan ajoi perskesko, ja sit se niiden pläni konkretisoitui viimehallituksen päätöksellä saattaa edellisen suunnitelma maaliin. Miten meni?

Juu kiky tähtäsi nimeomaan maksimaaliseen velanottoon, sen takiahan se valtion velka dippasi 2019 kun hallitus erosi ja sitten sitä velanottoa alettiin todella toteuttaa.

 

[mustajoki]

Noh edellinen hallitus otti 40Mrd+ velkaa ja ajoi meidät tähän tilanteeseen. Sitä edeltävällä siniset, kesk, kok teki kikyä ja koetti vähentää velkaantumista kuten dippi näyttää.

Velan määrän kehityksen osalta Kataisen hallituksesta lähtien voi melkein vetää viivoittimella suoran viivan. Sipilän hallitus möi valtionyhtiöitä miljardeilla, mutta eipä tuostakaan saatu hetkellinen poikkeama kovin pitkään lämmittänyt.

Mitähän myydään tällä kierroksella? Esimerkiksi vesilaitoksissahan olisi paljon tehostettavaa, Suomen vesijohtoveden ja vesistöjen laatu on aivan liiallisen hyvä maailman keskiarvoon nähden.

 

[Casa]

Sipilän hallituksen velanotto dippasi sillä kun laittoivat valtionyhtiöiden taseet töihin, eli osakkeiden myynnit menivät melko suoraan paikkaamaan hallituksen budjettivajetta. Alunperinhän tarkoitus oli tehdä investointeja osakkeista saaduilla rahoilla.
Iltasanomien juttu Nesteen omistuksien myynnistä. Iltalehden juttu samasta asiasta.

 

[Derzu]

Syy miksi myydään Suomessa helpommin kuin Ruotsissa ulkomaille johtuu siitä että täältä on verotettu pääomat joilla rahoitetaan politiikkojen tehotonta byrokratiaa kuten yliviikarointeja ja Keravan keppihumppaa. Suomessa yhdenvertaisuus ja tasapäistäminen ovat arvoina paljon korkeammalla kuin vapaus tai omaisuudensuoja, ja siksi Suomesta on myyty niin paljon yhtiöitä ulkomaille.

Ylimmät pääomaveroluokat taitaa olla myös Euroopan korkeimpia Suomessa (34%).

Syy kasvuhaluttomaan ympäristöön johtuu osittain suomalaisten fanaattisesta suhtautumisesta tasapäistämiseen ja osittain näköalattomasta omistamisesta, joita esim. suuret eläkeyhtiöt edustavat.

Jos joku kuvittelee että nykymaailmassa sosiaalidemokraattisilla rakenteilla saadaan kasvua luotua samalla kun katsoo järjestelmän track recordia viimeiseltä 15 vuodelta niin silloin on kyllä pihalla kuin boomeri-lumiukko.

Ei se pääomien puute kyllä verotuksesta ole kiinni. Verrokkimaissa verotus on samaa tasoa. Verrokkimaissa nyt vaan on historiallisista ja maantieteellisistä syistä enemmän isoja kasautuneita pääomia. Pelkästään jos mietitään missä Suomi sijaitsee, ihan helvetin karussa Euroopan peränurkassa, ja mikä on ollut maan painoarvo historiassa. Norja ja Islanti olivat 1950-luvulla ihan yhtä köyhiä valtioita, vaikkeivät olleet edes joutuneet jatkuvasti sotimaan. Niille vaan sattui isommat onnenkantamoiset kuin Suomelle.

"Tasapäistämistä" pitäisi vähän konkretisoida, että saisin kiinni siitä ja sen väitetystä merkityksestä yritysten kasvulle.

Suomen julkisen byrokratian tehottomuus on myytti. Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Paisuneisuus on sitten vähän katsojan silmässä, mutta jos hallinto on tehokas niin tuskin se kovin ylipaisunut on. Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on laskenut 2000-luvulla 550 tuhannesta 500 tuhanteen. Ja suurin osa tuosta on kunnissa opettajia, sairaanhoitajia yms., varsinaista hallintohenkilöstoä on joku prosentti. Valtion työntekijät (80k) puolestaan muodostavat 3,5 prosenttia työvoimasta, ja suurin osa tuosta on puolustusvoimia, poliiseja ja oikeuslaitosta. Valtion "byrokratiaa" eli hallintoa (mitä kaikkea siihen luetaan? Oikeuden tuomarit? Poliisi joka käsittelee passihakemuksesi että pääset matkoille?) on luokkaa 20% tuosta 3,5%:sta, eli jotain 7 promillea työvoimasta.

 

[91danger91]

Ei se pääomien puute kyllä verotuksesta ole kiinni. Verrokkimaissa verotus on samaa tasoa. Verrokkimaissa nyt vaan on historiallisista ja maantieteellisistä syistä enemmän isoja kasautuneita pääomia. Pelkästään jos mietitään missä Suomi sijaitsee, ihan helvetin karussa Euroopan peränurkassa, ja mikä on ollut maan painoarvo historiassa. Norja ja Islanti olivat 1950-luvulla ihan yhtä köyhiä valtioita, vaikkeivät olleet edes joutuneet jatkuvasti sotimaan. Niille vaan sattui isommat onnenkantamoiset kuin Suomelle.

Koska onnenkantamoinen nimeltä Nokia oli ja meni, pitää keksiä muita ratkaisuja varallisuuden kasvattamiseksi. Verotus on silloin aivan keskeisessä roolissa.

"Tasapäistämistä" pitäisi vähän konkretisoida, että saisin kiinni siitä ja sen väitetystä merkityksestä yritysten kasvulle.

Se tarkoittaa esim. sitä että koronatukia jaettiin singolla ties kuinka typeriin kehittämiskohteisiin. Se tarkoittaa koulutuksessa sitä että kyvykkäämpiä yksilöitä vedetään häirikköopiskelijoiden toimesta. Näistä koululaisista tulee jossain vaiheessa myös yritysten työntekijöitä.

Suomen julkisen byrokratian tehottomuus on myytti. Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Paisuneisuus on sitten vähän katsojan silmässä, mutta jos hallinto on tehokas niin tuskin se kovin ylipaisunut on. Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on laskenut 2000-luvulla 550 tuhannesta 500 tuhanteen. Ja suurin osa tuosta on kunnissa opettajia, sairaanhoitajia yms., varsinaista hallintohenkilöstoä on joku prosentti. Valtion työntekijät (80k) puolestaan muodostavat 3,5 prosenttia työvoimasta, ja suurin osa tuosta on puolustusvoimia, poliiseja ja oikeuslaitosta. Valtion "byrokratiaa" eli hallintoa (mitä kaikkea siihen luetaan? Oikeuden tuomarit? Poliisi joka käsittelee passihakemuksesi että pääset matkoille?) on luokkaa 20% tuosta 3,5%:sta, eli jotain 7 promillea työvoimasta.

Lue alla olevat nimet läpi ja kuittaa vielä kerran että meillä on tehokas hallinto, muista katsoa myös maksetut palkat:

IL selvitti: Hyvinvointialueilla on yli 600 johtajaa – Katso jättilista oman alueesi johtajien palkoista

Hyvinvointialueilla työskentelee reilusti yli 600 johtajaa. IL selvitti, mitä he tienaavat.

www.iltalehti.fi

Katso alla oleva kuvaaja ja kerro miten se tukee väittämääsi?

Tai tätä toista OECD:n käppyrää, investoinnit maahan vuoden 2022 tilastoissa:

 

[JCSH]

Lue alla olevat nimet läpi ja kuittaa vielä kerran että meillä on tehokas hallinto, muista katsoa myös maksetut palkat:

Hyvinvointialueet työllistävät yhteensä about 220 000 henkilöä, joten se on nyt ihan normaalia, että siellä on myös sadoittain niitä johtajia. Joten ei tuosta nyt voi lähteä tekemään mitään päätelmiä siitä, että kuinka tehokas se hallinto on.

 

[Lämpöpumppu]

Suomen julkisen byrokratian tehottomuus on myytti. Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto.

Ei se mikään myytti ole ja tehostaa pystyisi helposti. Kankeuden esikuva byrokratiaviidakossa on vaikkapa liikenteen turvallisuusvirasto. Tiedän sekä ilmailun että merenkulun puolelta parikin esimerkkiä, jossa kyseisillä aloilla toimivilla työntekijöillä on taustalla Trafin poikkeuslupaa vaativa perussairaus. Näissä tapauksissa työntekijä joutuu odottamaan poikkeuslupapäätöstä useampia kuukausia Trafin virkamieheltä, vaikka sekä perussairautta hoitava lääkäri että Trafin valtuuttama ilmailu-/merimieslääkäri ovat molemmat todenneet työntekijän täysin palveluskelpoiseksi. Arvaatko miten nuo kuukaudet vietetään työkykyisenä? Sairaslomalla tietenkin. Ja se maksaa valtiolle ja sille työntekijän yritykselle täysin turhaa rahaa. Kaikki tuo siksi, että Trafin virkamies laittaa poikkeuslupahakemuksen hyväksyntäkierrokselle myös ylikuormittuneelle työterveyslaitokselle.

 

[Derzu]

Lue alla olevat nimet läpi ja kuittaa vielä kerran että meillä on tehokas hallinto, muista katsoa myös maksetut palkat:

Hyvinvointialueet ovat ihan uusi asia, ja siellä on kieltämättä liikaa johtajia, joista nyt ollaankin tekemässä karsintaa. Tämä on ääriesimerkki, mutta kokonaisuutena Suomen hallinto on tehokas.

Katso alla oleva kuvaaja ja kerro miten se tukee väittämääsi?

Pohjoismaat ovat monista muista maista poikkeavia yhteiskuntia, joten kuvaajan alaosan valtioihin ei voi suoraan verrata, koska pohjoismaissa esim. terveydenhoito ja monet muut alat ovat (onneksi) pitkälti julkisia ja esim. eläkemenot luetaan Pohjoismaissa julkisiin menoihin. Monissa maissa eläkevakuutukset ja monet muut menot ovat yksityispuolen menoja. Tuossa kuvaajassa kaikki pohjoismaat sijoittuvat korkealle.

Ja se että Suomessa prosentti on n. 55% ja Ruotsissa/Tanskassa n. 50% ei ole dramaattinen ero, eikä kerro hallinnon rakenteesta tai tehokkuudesta vaan lähes yksinomaan erosta maiden ikärakenteessa. Meillä on paljon isompi prosentti eläkeikäisiä, mikä pitkälti selittää tuon n. 5 %-yksikön eron julkisessa rahoituksessa (johon tässä kuvaajassa luetaan myös eläkkeet). Ruotsissa valtionhallinnossa on suhteessa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.

Lisäys: Kun katsot kuvaajaa, siitä näkee että vuoteen 2008 asti Suomessa oli "tehokkaampi hallinto" eli oltiin selvästi Ruotsin ja Tanskan alapuolella. Mitä tapahtui 2008 jälkeen? Nokian ja paperiteollisuuden romahdus ja samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Kumpikaan näistä ei kerro julkishallinnon paisuneisuudesta tai tehottomuudesta (muista että julkisten työntekijöiden määrä on selvästi laskenut vuodesta 2008), vaan yritysmaailman ongelmista ja Suomen ikärakenteesta.

 

[MXPO]

En tiedä voiko laittaa tänne, mutta laitanpahan kuitenkin vähän huumoria piristämään päivää.
Keskusteluissa kuitenkin tänä päivänäkin nousevat samat asiat esiin 14 vuotta myöhemmin. n. 9 minuuttia pitkä.
K3, J5: Lakkopakko | Ihmisten puolue

 

[Derzu]

Ei se mikään myytti ole ja tehostaa pystyisi helposti. Kankeuden esikuva byrokratiaviidakossa on vaikkapa liikenteen turvallisuusvirasto. Tiedän sekä ilmailun että merenkulun puolelta parikin esimerkkiä, jossa kyseisillä aloilla toimivilla työntekijöillä on taustalla Trafin poikkeuslupaa vaativa perussairaus. Näissä tapauksissa työntekijä joutuu odottamaan poikkeuslupapäätöstä useampia kuukausia Trafin virkamieheltä, vaikka sekä perussairautta hoitava lääkäri että Trafin valtuuttama ilmailu-/merimieslääkäri ovat molemmat todenneet työntekijän täysin palveluskelpoiseksi. Arvaatko miten nuo kuukaudet vietetään työkykyisenä? Sairaslomalla tietenkin. Ja se maksaa valtiolle ja sille työntekijän yritykselle täysin turhaa rahaa. Kaikki tuo siksi, että Trafin virkamies laittaa poikkeuslupahakemuksen hyväksyntäkierrokselle myös ylikuormittuneelle työterveyslaitokselle.

No siis ilman muuta tämän kaltaisia kehityskohteita löytyy, en väitäkään ettei löytyisi. Näitä löytyy kyllä kaikista maista.

Toisaalta, tässä voi olla hyvä esimerkki siitä, mihin säästäminen julkishallinnosta voi johtaa: tulee mieleen että Trafissa lienee henkilöstövajetta, jos hakemusten käsittelyjono on ruuhkautunut kuukausien pituiseksi? Siis eräänlainen leikkausten osaoptimoinnin ongelma: kun höylätään julkishallinnon sektorilta A (tässä Trafi), niin se voi tuottaa paljon isommat kustannukset julkissektoreille B ja C (Kela, verotus), mutta tämä ei näy suoraan sektorin A kuluissa, joten ministeriön A luvuissa näyttää hyvältä, "säästettiin".

Tuo lausunto työterveyslaitokselta kuulostaa kyllä tässä esimerkissäsi tosiaan aivan turhalta, jos kerran on Trafin valtuuttaman lääkärin lausunto jo olemassa. Eli siinä mielessä olisi asiallinen hallinnon karsintakohde, joka hoituisi pelkällä säädösten muutoksella ja henkilöstön aikaa vapautuisi muuhun. Kannattaisi varmaan vinkata tästä LVM:ään?

 

[Lämpöpumppu]

No siis ilman muuta tämän kaltaisia kehityskohteita löytyy, en väitäkään ettei löytyisi. Näitä löytyy kyllä kaikista maista.

Toisaalta, tässä voi olla hyvä esimerkki siitä, mihin säästäminen julkishallinnosta voi johtaa: tulee mieleen että Trafissa lienee henkilöstövajetta, jos hakemusten käsittelyjono on ruuhkautunut kuukausien pituiseksi? Siis eräänlainen leikkausten osaoptimoinnin ongelma: kun höylätään julkishallinnon sektorilta A (tässä Trafi), niin se voi tuottaa paljon isommat kustannukset julkissektoreille B ja C (Kela, verotus), mutta tämä ei näy suoraan sektorin A kuluissa, joten ministeriön A luvuissa näyttää hyvältä, "säästettiin".

Tuo lausunto työterveyslaitokselta kuulostaa kyllä tässä esimerkissäsi tosiaan aivan turhalta, jos kerran on Trafin valtuuttaman lääkärin lausunto jo olemassa. Eli siinä mielessä olisi asiallinen hallinnon karsintakohde, joka hoituisi pelkällä säädösten muutoksella ja henkilöstön aikaa vapautuisi muuhun. Kannattaisi varmaan vinkata tästä LVM:ään?

Aiheesta on lähestytty LVM:ää. Ja onhan tuo järjetön skenaario ylipäätään. Kun se Trafin valtuuttama lääkäri antaa puoltavan lausunnon, niin ei pitäisi olla tarvetta erilliselle virkamieskierrokselle eli ruuhkautuneessa käsittelyjonossa vapautuisi tilaa oikeille asioille. Järjettömämpää on tuo kuukausien sairasloma, jonka kustantaa osittain valtio ja osittain työnantajayritys.

 

[inexcess]

En tiedä oliko jo linkattu tänne, mutta tämä oli minusta hyvin sanottu, aika lailla näin tämä asia minullekin näyttäytyy:

Kolumni | Mitä jos syy onkin johtajissa?

"Mitä jos Suomen ongelma on myös se, ettei täällä ole riittävästi hyviä yritysjohtajia? Tälle väitteelle löytyy jopa tukea, etenkin jos Suomen pomoja vertaa Ruotsin markkinoinnin ja riskinoton osaaviin johtajiin, jotka vieläpä tulevat toimeen ay-väen kanssa.

Suomen tuottavuus ei ole noussut muun muassa siksi, että yritysjohtajat eivät ole keskimäärin uskaltaneet riittävästi investoida kotimaassa eivätkä etenkään uusiin tuotteisiin. Sen sijaan osinkoja suomalaisyritykset jakavat maailman mitassa runsaasti."

Yleistäisin Suomen johtajuusongelman yritysjohtajien tasolta keski-ja alempaan damagementtiin. Suomalaisissa yrityksissä näkee aivan liikaa huonoa ja todella huonoa johtajuutta, mistä sitten seuraa järkyttävää tehottomuutta ja vääriin asioihin keskittymistä.

Aika monella managerilla toiminta tuntuu keskittyvän oman henkilökohtaisen urapolun edistämiseen, minkä seurauksena alaisia tai jopa kokonainen organisaatio päätyy tekemään aivan kummallisia juttuja, joilla ei ole ollenkaan todellista arvoa yritykselle. Paperilla sitten todistellaan ylemmille portaille, että näin hienolla tavalla minä uudistin ja paransin asioita. Sellaiset asiat, jotka eivät johtajan urapolkua edistä ja henkilökuvaa kirjasta, jää organisaatiossa retuperälle tai jopa kokonaan tekemättä.

Kun tällä tavalla motivoitunut manager sitten miehittää organisaatiotaan ja lähipiiriään, valinnat tehdään täysin sillä perusteella, keiden avulla henkilökohtainen urapolku edistyy. Parhaita ja motivoituneimpia ei välttämättä valita, koska he eivät ole välttämättä parhaita aseman pönkittäjiä ja saattavat muodostua kilpailijaksi. Tämän seurauksena hyvät miehet joko vaihtavat toisaalle tai sitten henkisesti näivettyvät.

Tällä tavalla johdetut yritykset ja organisaatiot eivät voi olla tehokkaita ja kilpailukykyisiä.

Ehdotankin suomalaisiin yrityksiin laissa määriteltyä ulkomaalaiskiintiötä: vähintään joka toinen johtaja täytyy olla Ruotsin, Tanskan, Saksan tai Hollannin kaltaisista maista.

 

[Zimi]

En tiedä oliko jo linkattu tänne, mutta tämä oli minusta hyvin sanottu, aika lailla näin tämä asia minullekin näyttäytyy:

Kolumni | Mitä jos syy onkin johtajissa?

"Mitä jos Suomen ongelma on myös se, ettei täällä ole riittävästi hyviä yritysjohtajia? Tälle väitteelle löytyy jopa tukea, etenkin jos Suomen pomoja vertaa Ruotsin markkinoinnin ja riskinoton osaaviin johtajiin, jotka vieläpä tulevat toimeen ay-väen kanssa.

Suomen tuottavuus ei ole noussut muun muassa siksi, että yritysjohtajat eivät ole keskimäärin uskaltaneet riittävästi investoida kotimaassa eivätkä etenkään uusiin tuotteisiin. Sen sijaan osinkoja suomalaisyritykset jakavat maailman mitassa runsaasti."

Suomen yritysten junnaava kilpailukyky ei johdu sairauslomapäivistä tai irtisanomissuojasta, vaan riskinottokyvyn, markkinoinnin, investointien ja pääomien hankkimisen osaamisen puutteista. Kaikki tämä on sitä mistä johtajille maksetaan. Pitkäjänteinen yritysten kasvattamisen kyky puuttuu, ja mukavat eläkepäivät varmistava voittojen kotiutus sopivassa kohtaa - eli myydään firma norjalaisille heti kun he haluavat ostaa -tyyppinen mentaliteetti - on liian usein se mikä riittää. Omat kyvyt ei vaan kanna sen pidemmälle.

Sairauslomapäivien, poliittisen lakkoilun ja irtissanomissuojan heikentämisellä yms. toimilla voidaan kyllä saada lyhyellä aikavälillä hienoista kannattavuuden nousua yrityksiin, mutta ei sitä yritysten kilpailukykyä oikeasti niistä palikoista rakenneta.

Jotain samansuuntaisia huomioita on pk-yritysten palkkajohtajista.
Mutta tuohon alleviivattuun vaikuttaa Suomen verolait enemmän kuin johtajat. On edullisempaa nostaa osinkoja kuin investoida.

 

[hyvää_päivää]

Hyvinvointialueet ovat ihan uusi asia, ja siellä on kieltämättä liikaa johtajia, joista nyt ollaankin tekemässä karsintaa. Tämä on ääriesimerkki, mutta kokonaisuutena Suomen hallinto on tehokas.

Pohjoismaat ovat monista muista maista poikkeavia yhteiskuntia, joten kuvaajan alaosan valtioihin ei voi suoraan verrata, koska pohjoismaissa esim. terveydenhoito ja monet muut alat ovat (onneksi) pitkälti julkisia ja esim. eläkemenot luetaan Pohjoismaissa julkisiin menoihin. Monissa maissa eläkevakuutukset ja monet muut menot ovat yksityispuolen menoja. Tuossa kuvaajassa kaikki pohjoismaat sijoittuvat korkealle.

Ja se että Suomessa prosentti on n. 55% ja Ruotsissa/Tanskassa n. 50% ei ole dramaattinen ero, eikä kerro hallinnon rakenteesta tai tehokkuudesta vaan lähes yksinomaan erosta maiden ikärakenteessa. Meillä on paljon isompi prosentti eläkeikäisiä, mikä pitkälti selittää tuon n. 5 %-yksikön eron julkisessa rahoituksessa (johon tässä kuvaajassa luetaan myös eläkkeet). Ruotsissa valtionhallinnossa on suhteessa enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.

Lisäys: Kun katsot kuvaajaa, siitä näkee että vuoteen 2008 asti Suomessa oli "tehokkaampi hallinto" eli oltiin selvästi Ruotsin ja Tanskan alapuolella. Mitä tapahtui 2008 jälkeen? Nokian ja paperiteollisuuden romahdus ja samaan aikaan suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle. Kumpikaan näistä ei kerro julkishallinnon paisuneisuudesta tai tehottomuudesta (muista että julkisten työntekijöiden määrä on selvästi laskenut vuodesta 2008), vaan yritysmaailman ongelmista ja Suomen ikärakenteesta.

Suomen hallinto on tehokas?

Nyt on kyllä sellaiset värilasit taas päällä että ihan turha edes yrittää keskustella.

Suomalaiset johtajat on paskoja, paitsi jos ovat julkisella puolella. Silloin ovat erinomaisia.

 

[B12]

Äänekoski, Kemi..päätöstä odotellaan Kaskisista..

Nykyisten määräysten aikana Suomeen tuskin tulee enää uusia tehtaita. Äänekoski ja Kemi on saatu menemään läpi rakentamalla uusi tehdas vanhan tilalle, jolloin netto ympäristökuormitus vähenee. Kuopiokin kaatui jo ympäristölupaan. Neitseelliseen uuteen paikkaan ei voi rakentaa tehdasta, jos se aiheuttaa yhtään mitään vesistöpäästöjä. Onnistuu ainoastaan jos tehtaan päästöt ovat raikasta lähdevettä.

Lisäksi Venäjältä ei enää saa puuta ja Suomesta ei saa kohta enää hakata. Tehtaat tehdään muualle maailmaan.

 

[PCB]

Katso alla oleva kuvaaja ja kerro miten se tukee väittämääsi?

Katsoin viestisi kuvaajaa, ja totesin että tuohan ei kuvaa tehokkuutta/tehottomuutta, vaan julkistalouden panosta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laitetaan nyt ajan säästämiseksi vain muutama itsestäänselvä asiaa, jotka vaikuttavat: palvelujen laajuus+laatu ja väestön ikäjakauma. Pelkästään nuo vaikuttavat niin paljon, että se vaikuttaa kustannuksiin niin merkittävästi, että suhdeluku GDP:hen muuttuu kuvaajassa. Varmasti moni muukin tekijä vaikuttaa.

Eli sinulla on nyt hukassa koko tehokkuuden käsite.

 

[hyvää_päivää]

Katsoin viestisi kuvaajaa, ja totesin että tuohan ei kuvaa tehokkuutta/tehottomuutta, vaan julkistalouden panosta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Laitetaan nyt ajan säästämiseksi vain muutama itsestäänselvä asiaa, jotka vaikuttavat: palvelujen laajuus+laatu ja väestön ikäjakauma. Pelkästään nuo vaikuttavat niin paljon, että se vaikuttaa kustannuksiin niin merkittävästi, että suhdeluku GDP:hen muuttuu kuvaajassa. Varmasti moni muukin tekijä vaikuttaa.

Eli sinulla on nyt hukassa koko tehokkuuden käsite.

Eli sun mielestä Suomessa on erittäin tehokas julkistalous? Tämä on juuri se ongelma miksi Suomi on tässä jamassa missä on. Ollaan jääty kaikkia muita pohjoismaita selvästi jälkeen kaikilla talousmittareilla, mutta mitään ongelmaa ei ole. Mahdotonta hoitaa ongelmaa kuntoon, jos ongelmaa ei tunnusta edes olevan.

 

[PCB]

Eli sun mielestä Suomessa on erittäin tehokas julkistalous? Tämä on juuri se ongelma miksi Suomi on tässä jamassa missä on. Ollaan jääty kaikkia muita pohjoismaita selvästi jälkeen kaikilla talousmittareilla, mutta mitään ongelmaa ei ole. Mahdotonta hoitaa ongelmaa kuntoon, jos ongelmaa ei tunnusta edes olevan.

Noinhan minä en ole väittänyt. Kommentoin vaan lähettämääsi kuvaajaa, joka ei kerro julkishallinnon tehottomuudesta. Sen sijaan toinen nimimerkki kommentoi "Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto", johon vastauksena lähetit tuon kuvaajan.

Toki oma käsitykseni on myös, että Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Tähän mennessä kaikki näkemäni tutkimukset ja vertailut ovat tätä tukeneet, mutta jos löytyy jotain muita tutkimuksia niin mielellään niistä kuulisin.

Minusta suurempi ongelma on, että ei ymmärretä edes peruskäsitteitä mutta silti paalutetaan varmalla asenteella kuinka asia on.

 

[hyvää_päivää]

Noinhan minä en ole väittänyt. Kommentoin vaan lähettämääsi kuvaajaa, joka ei kerro julkishallinnon tehottomuudesta. Sen sijaan toinen nimimerkki kommentoi "Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto", johon vastauksena lähetit tuon kuvaajan vastaukseksi.

Toki oma käsitykseni on myös, että Suomessa on maavertailuissa varsin tehokas julkishallinto. Tähän mennessä kaikki näkemäni tutkimukset ja vertailut ovat tätä tukeneet, mutta jos löytyy jotain muita tutkimuksia niin mielellään niistä kuulisin.

Minusta suurempi ongelma on, että ei ymmärretä edes peruskäsitteitä mutta silti paalutetaan varmalla asenteella kuinka asia on.

Minä en ole mitään kuvaajaa lähettänyt.

Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?

 

[Hansai]

Nykyisten määräysten aikana Suomeen tuskin tulee enää uusia tehtaita. Äänekoski ja Kemi on saatu menemään läpi rakentamalla uusi tehdas vanhan tilalle, jolloin netto ympäristökuormitus vähenee. Kuopiokin kaatui jo ympäristölupaan. Neitseelliseen uuteen paikkaan ei voi rakentaa tehdasta, jos se aiheuttaa yhtään mitään vesistöpäästöjä. Onnistuu ainoastaan jos tehtaan päästöt ovat raikasta lähdevettä.

Lisäksi Venäjältä ei enää saa puuta ja Suomesta ei saa kohta enää hakata. Tehtaat tehdään muualle maailmaan.

En näe tulevaisuutta metsäteollisuuden osalta noin synkkänä. Jalostusarvoa on pystyttävä nostamaan ja aika paljon on tutkimukseen panostettu.

On hyvä, että luonto otetaan huomioon, mutta siitä ei voi tehdä itseisarvoa kaiken muun kustannuksella.
Ideologisia ja poliittisia vääntöjä tullaan varmasti näkemään.

 

[PCB]

Minä en ole mitään kuvaajaa lähettänyt.

Totta, viittasin kuvaan osalta epähuomiossa väärään nimimerkkiin. Pahoittelut tästä.

 

[Derzu]

Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?

Ensin syytät toisia "värilasit päällä" asioiden katsomisesta, ja heti perään laitat tällaisen kommentin josta huokuu, miten kirjoittajalla ei ole minkäänlaista laajempaa perspektiiviä. Kun on muutaman vuoden asunut eri maissa, niin kummasti alkaa nähdä asiat mitkä on tässä maassa hoidettu ihan helvetin hyvin ja tehokkaasti.

Nimenomaan tästä syystä nämä "jotkut tutkimukset" eli kansainväliset vertailut antavat yksittäisen foorumivänkääjän subjektiiviseen kokemukseen verrattuna edes hieman todenmukaisemman kuvan. Ja eihän tässä kyse ollut siitä, että kaikki täällä on absoluuttisesti tarkasteltuna loistavasti, vaan suhteellisesti. Eli kuitenkin nuo hommat on pystytty täällä hoitamaan hyvin ja tehokkaasti verrattuna useimpiin muihin maihin.

Jokaisella meistä on ilman muuta mielipiteitä ja kokemuksia byrokratian tahmeuksista ja julkisen sektorin tehottomuudesta yksittäisissä tapauksissa. Ne negatiiviset asiat jäävät mieleen pyörimään ja kiinnittävät huomion. Mutta joskus se laajempi perspektiivi asioihin voisi auttaa. Yleensä sitä ei kiinnitä mitään huomiota niihin moniin asioihin, joiden sujumiseen jouhevasti ja tehokkaasti on tottunut ihan itsestäänselvyytenä. Niitä on kuitenkin Suomessa melkoisen paljon. Mitä tulee tuohon tehokkuuteen, moni valtionhallinnon osa-alue täällä pyörii nykyään jopa hämmästyttävän pienellä henkilömäärällä.

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.

 

[hyvää_päivää]

Ensin syytät toisia "värilasit päällä" asioiden katsomisesta, ja heti perään laitat tällaisen kommentin josta huokuu, miten kirjoittajalla ei ole minkäänlaista laajempaa perspektiiviä. Kun on muutaman vuoden asunut eri maissa, niin kummasti alkaa nähdä asiat mitkä on tässä maassa hoidettu ihan helvetin hyvin ja tehokkaasti.

Nimenomaan tästä syystä nämä "jotkut tutkimukset" eli kansainväliset vertailut antavat yksittäisen foorumivänkääjän subjektiiviseen kokemukseen verrattuna edes hieman todenmukaisemman kuvan. Ja eihän tässä kyse ollut siitä, että kaikki täällä on absoluuttisesti tarkasteltuna loistavasti, vaan suhteellisesti. Eli kuitenkin nuo hommat on pystytty täällä hoitamaan hyvin ja tehokkaasti verrattuna useimpiin muihin maihin.

Jokaisella meistä on ilman muuta mielipiteitä ja kokemuksia byrokratian tahmeuksista ja julkisen sektorin tehottomuudesta yksittäisissä tapauksissa. Ne negatiiviset asiat jäävät mieleen pyörimään ja kiinnittävät huomion. Mutta joskus se laajempi perspektiivi asioihin voisi auttaa. Yleensä sitä ei kiinnitä mitään huomiota niihin moniin asioihin, joiden sujumiseen jouhevasti ja tehokkaasti on tottunut ihan itsestäänselvyytenä. Niitä on kuitenkin Suomessa melkoisen paljon. Mitä tulee tuohon tehokkuuteen, moni valtionhallinnon osa-alue täällä pyörii nykyään jopa hämmästyttävän pienellä henkilömäärällä.

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.

Edelleen, missä se näkyy tämä suomalaisen byrokraatin maailman paras tehokkuus? Yksi maailman korkeimmilla veroilla varustettu maa ja rahat ei riitä nykyään mihinkään. Tehokasta tosiaan.

 

[Timo 2]

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.

Suomessa kyllä julkiselta sektorilta löytyy tehostettavaa. Ei tarvii katsoa kuin yliviikaria ja tätä uutta hv systeemiä. Suurin ongelma on että julkisella sektorilla se budjetti käytetään sentilleen ja mielellään jopa pikkasen yli, eikä ole intensiiviä tehdä asioita tehokkaammin.

 

[Joku_242]

Tuntuu että tämä hokema hallinnon tehottomuudesta on vähän sellainen hokema, joka on opittu toistelemalla samaa mitä oma katkeroitunut isukki on toistellut, perustuen kokemuksiin jostain 80- ja 90-luvuilta. Suomen julkishallintoa on noista vuosista tehostettu aika tavalla, ja ne valtion tai kunnan työpaikat eivät ole sitä verkkaisaa ja leppoisaa mitä silloin. Päinvastoin, julkisella puolella työtahti on nykyään ihan yhtä tiukkaa ja stressaavaa kuin yksityisellä. Tässäkin auttaa kummasti se perspektiivi, eli se että on viimeaikaista työkokemusta useilta eri sektoreilta.

Mitä olen kuullut, niin työtahti ei niinkään ole verkkaisaa ja leppoisaa vaan byrokratiasta on tehty monissa asioissa aivan tarpeettoman raskasta, mikä tuo sitä tehottomuutta.

 

[pulatunnus]

Edelleen, missä se näkyy tämä suomalaisen byrokraatin maailman paras tehokkuus? Yksi maailman korkeimmilla veroilla varustettu maa ja rahat ei riitä nykyään mihinkään. Tehokasta tosiaan.

Julkisentaloudenkoko per henkilö, julkinenvelka, ei kerro byrokratian tehokkuudesta.

Minimaalinen byrokratia ei ole itsetarkoitus, tai siis demokratia, koruptionvastaisuudesta joutuu maksaa hintaa byrokratioana ja tehottomuutena (joka tosin johtaa tehokkaamapaan vs epädemokraattinen ja korruptoitunut)

 

[No Future]

Suomen hallinto on tehokas?

Nyt on kyllä sellaiset värilasit taas päällä että ihan turha edes yrittää keskustella.

Suomalaiset johtajat on paskoja, paitsi jos ovat julkisella puolella. Silloin ovat erinomaisia.

No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.

 

[hyvää_päivää]

No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.

Suomalaiset on myös sairasta porukkaa. Kroonisia sairauksia on enemmän kuin monessa muussa maassa.

Onhan se toki kustannustehokasta. Pistetään Kela maksamaan lääkkeet.

 

[pulatunnus]

No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.

Tämä tosiaan se mielikuva ja sitä ei ole kiistetty, mutta piti vähän bingata, niin.
- Suomen terveydenhuoltomenot henkeä kohti, niin listalla olla niillä nurkillä missä ollaan BKT listoillakin.
- Suomen terveydenhuoltomenot suhteessa BKT , niin ei niissäkään listoilla erotuta.

Tosin, meillä on menot kasvaneet, menot on kasvaneet monissa muissakin maissa, varsinkin teollistuneissa, joten eri tilastojen rinnakkain vertailu voi viedä metsään.

Sama jos katselee mikä osuus on julkisin varoin rahoitettu , nekin elää, ja samoin se miten menoja jaoteltu julkinen/yksityinen. jne.

Mutta jos halutaan hehkuttaa meidän terveydehuoltojärjestelmän edullisuutta, niin silloin poimitaan muutama tilastokärki ja verrataan niihin, tyypillisesti verrataan jenkkeihin per henkilö. näppärrä myös sen takia koska kuulijoilla on vahva stereotyyppinen mielikuva jenkkin järjestelmistä.

 

[Lämpöpumppu]

No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.

Siinä mielessä kuitenkin tehoton, että lääkärit ja hoitajat joutuvat käyttämään aikaansa moniinkin sellaisiin asioihin, jotka eivät heidän ydintehtäviinsä kuulu. Ja toisena esimerkkinä potilastietojärjestelmien viidakko. Suomessa on kymmeniä tai satoja erilaisia potilastietojärjestelmiä, joissa on huomattava määrä päällekkäisyyksiä. Jokainen järjestelmäkehittäjä varmasti tietää, kuinka paljon tuollaisen himmelin ylläpito ja loppukäyttäjien koulutus maksaa.

 

[B12]

No siis ihan tutkitusti ja vertaillusti esim Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole kallis tapa toteuttaa palvelu. Ja muutenkin julkinen sektori on kustannustehokkuudeltaan ihan vertailukelpoinen EU-tasolla.

Ostopalvelut ja vuokralääkärit=lääkäripula ym nostavat kuluja aika huimasti julkisella puolella.

 

[ExtraEvil6666]

Minä en ole mitään kuvaajaa lähettänyt.

Mua vaan naurattaa kun aina löytyy joku tutkimus kuinka Suomi on maailman paras siinä ja tässä ja kaikki toimii maailman parhaiten. Missä tämä meidän mahtavuus sitten oikein näkyy oikeassa elämässä?

Me ei olla ykkösiä yhtään missään muussa kuin jossain mielipidekyselyissä. "Maailman onnellisin kansa", mutta juuri missään tämä ei näy oikeassa elämässä tai tuloksissa.

Missä siis tämä tehokkuus näkyy oikeassa elämässä?

Itsek un on asunut ulkomailla, niin Suomen hallinto kyllä näyttäytyy varsin tehokkaana. En ole Suomessa joutunut virastoista hakemaan leimoja papereihin ja jonottamaan tuntikausia. Monet sellaiset asiat, jotka Suomessa voi hoitaa helposti netissä, vaati aina paikanpäälle menemistä. Vaikka verottajan kanssa asiointi on Suomessa ihan naurettavan helppoa nykyään, verotoimistossa olen viimeksi käynyt varmaan viisitoista vuotta sitten. Se, että sai vaikka koulutuksen tunnustettua omalle alalle, vei Keski-Euroopassa kuukausikaupalla aikaa, vaikka ollaan EU:n sisällä. Lasten kouluasioissa tulee jatkuvasti kaikenlaista allekirjoitettavaa paperia. Näin se on siis näkynyt omassa oikeassa elämässä.


Enkä nyt tosiaan väitä, että Suomi on aina jotenkin paras hallinnossa. Muualla asiointi vaan on antanut perspektiiviä siihen, että se haukuttu byrokratia Suomessa on monesti hyvin pientä verrattuna toisiin maihin.

 

[ExtraEvil6666]

Siinä mielessä kuitenkin tehoton, että lääkärit ja hoitajat joutuvat käyttämään aikaansa moniinkin sellaisiin asioihin, jotka eivät heidän ydintehtäviinsä kuulu. Ja toisena esimerkkinä potilastietojärjestelmien viidakko. Suomessa on kymmeniä tai satoja erilaisia potilastietojärjestelmiä, joissa on huomattava määrä päällekkäisyyksiä. Jokainen järjestelmäkehittäjä varmasti tietää, kuinka paljon tuollaisen himmelin ylläpito ja loppukäyttäjien koulutus maksaa.

No sehän johtuu siitä, että on "säästetty". Monella muullakin alalla on sama juttu. Ennen oli sihteereitä, jotka hoitivat suuren osan tuosta ylimääräisestä työstä, joka on kuitenkin pakko tehdä. Nyt niitä tehtäviä hoitavat kovalla palkalla lääkärit ja vaikka yliopistossa professorit.

 

[hyvää_päivää]

No sehän johtuu siitä, että on "säästetty". Monella muullakin alalla on sama juttu. Ennen oli sihteereitä, jotka hoitivat suuren osan tuosta ylimääräisestä työstä, joka on kuitenkin pakko tehdä. Nyt niitä tehtäviä hoitavat kovalla palkalla lääkärit ja vaikka yliopistossa professorit.

Pakko se on säästää kun ilmaista rahaa pitää jaella joka maailman kolkkaan. Sitten säästetään hyödyllisistä kohteista. Joku maksaa aina laskun vaikka vasemmisto kuinka toitottaisi ettei velkaa tai korkoja tarvitse maksaa.

 

[ExtraEvil6666]

Pakko se on säästää kun ilmaista rahaa pitää jaella joka maailman kolkkaan. Sitten säästetään hyödyllisistä kohteista. Joku maksaa aina laskun vaikka vasemmisto kuinka toitottaisi ettei velkaa tai korkoja tarvitse maksaa.

Jos viittaat kehitysapuun, niin se on vain pipanoita verrattuna sote-kuluihin.

Se on kato tehostamista, kun poistetaan ne henkilöt, joiden työ ei sinänsä tuota mitään, mutta se työ on pakko tehdä. Sitten ne työt tekee muut usein kovemmalla palkalla muiden töiden lisäksi.

 

[hyvää_päivää]

Jos viittaat kehitysapuun, niin se on vain pipanoita verrattuna sote-kuluihin.

Se on kato tehostamista, kun poistetaan ne henkilöt, joiden työ ei sinänsä tuota mitään, mutta se työ on pakko tehdä. Sitten ne työt tekee muut usein kovemmalla palkalla muiden töiden lisäksi.

Viittasin kaikkeen ulkomaanapuun sekä kaikkiin tukipaketteihin. Mitäs muuten kuuluu niille Kreikan tukipaketeille? Ollaanko jo tienattu niillä? Sinnekin meni useampia miljardeja. Saakohan Suomi tukipaketteja sitten kun on meidän vuoro vai saadaanko vaan vittuilua isommilta mailta?

 

[ExtraEvil6666]

Viittasin kaikkeen ulkomaanapuun sekä kaikkiin tukipaketteihin. Mitäs muuten kuuluu niille Kreikan tukipaketeille? Ollaanko jo tienattu niillä? Sinnekin meni useampia miljardeja. Saakohan Suomi tukipaketteja sitten kun on meidän vuoro vai saadaanko vaan vittuilua isommilta mailta?

En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?

 

[burmanm]

En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?

Se ei tee hyvää narratiiville, jos kyseinen herra ottaisi asioista selvää. On kivempi möyhytä. Mutta, jos nyt mennään sille tienesti / takaisinmaksulle, niin Kreikka on nykyisissä lainamaksuissa edellä sitä viimeisintä sovittua lainanmaksuaikataulua. Eli Kreikka on maksanut etukäteen muutamia eriä, joitain miljardeja (2,8 taisi mennä IMF:lle ja 4-5 miljardia taisi tulla EU:lle) ja aikoo ilmeisesti jatkaa samaa linjaa tulevaisuudessakin. Suomelle korkotuottoja lienee tullut joku 50-70 miljoonaa, eli vaikka nyt puhutaan pienistä rahoista, niin onhan sekin jotain.

Kreikkahan on talouskasvussa meitä vahvempi kuitenkin, joten tällä hetkellä tilanne vaikuttaisi hyvältä.

 

[vindicator rapeto]

Noh edellinen hallitus otti 40Mrd+ velkaa ja ajoi meidät tähän tilanteeseen. Sitä edeltävällä siniset, kesk, kok teki kikyä ja koetti vähentää velkaantumista kuten dippi näyttää.

... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.

 

[pulatunnus]

... kannattaa tosin pitää mielessä että edellisen hallituksen aikaan joka ikinen eduskuntapuolue - ei siis vain hallituspuolueet - hyväksyivät korona-ajan lainat ja tukipaketit.

Jotenkin vaikea tuosta on pelkästään sen aikaista istuvaa hallitusta syyttää, tilanne olisi ollut sama vaikka olisi ollut Kokoomusvetoinen hallitus.

Korona vaati toimia ja tukia, samoin putin, sitä tuskin kukaan kritisoinut, vaan siitä että samaan aikaan lisättiin pysyviä menoja, vaikka olisi ollut sauma toimia toisin, niin sen sijaan vian lisättiin, ja niiden korona elvytysten osalta varmaan, varsinkin jälkikäteen olisi toivonut toisenlaisia toimia. edes siinä tilanteessa kun kuumeneminen näky.

 

[Timo 2]

tukipaketit

Tämä nyt ei pidä paikkaansa. Ps, kd, kymmemkunta kokkaria, kepusta hoskonen ja vkk:n turtiainen äänesti tätä eu koronakusetuspakettia vastaan.

 

[hyvää_päivää]

En tiedä, Kreikan tukipakettien lainoja on viime aikoina maksettu. Oletko joskus ajatellut ottaa selvää?

Joku ehkä 70 miljoonaa ollaan saatu takaisin jostain 5 miljardista. Kylläpä tekee mannaa, mihinkä sijoitetaan rahat?

Noi rahat olis vaan hyvä saada takaisin ja omiin taskuihin ennen kuin ollaan itse konkurssissa. Silloin noi rahat menee johonkin ihan muualle kun joku muu kuin me itse hoitaa hommat.