Edelleen, sen käyryyden määrittelyn halusivat kurkun tuottajat siihen, ei EU.
Vähän kaivelin nettiä, muistini virkistämiseksi. Alla ulkoministeriön sivuilta, boldasin "alaotsikoita"
"
Moni meistä on kuullut tarinoita käyrät kurkut kieltävästä direktiivistä esimerkkinä EU:n järjettömästä tavasta...
um.fi
-säädös on kumottu jo vuosikymmen sitten ja sen taustalla oli suurimmilta osin tuottajien vaatimukset,
-”Kurkkudirektiivi” -lempinimestä huolimatta kyseessä ei ollut direktiivi vaan asetus. Molemmat ovat EU:n käyttämiä säädösmuotoja, mutta ne eroavat toisistaan esimerkiksi toimeenpanonsa osalta. Direktiivit ja asetukset eivät ole myöskään ainoita EU:n käyttämiä säädöksiä vaan lisäksi EU antaa päätöksiä, suosituksia ja lausuntoja.
Asetukset sitovat jäsenmaita sellaisenaan
Asetus eroaa direktiivistä siinä, että se astuu sellaisenaan voimaan. Jäsenmaiden ei tarvitse sisällyttää sitä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Sitä noudatetaan kaikilta osiltaan kaikkialla EU:ssa ellei jäsenmaalle ole myönnetty poikkeusta.
Direktiivit lainsäädäntöohjeena
Direktiivi lienee tunnetuin EU:n käyttämistä säädöksistä. Se ei maineestaan huolimatta ole EU:n tasolla tapahtuvaa mikromanagerointia vaan pikemminkin lainsäädäntöohje jäsenmaille. Sen avulla määritellään tavoitteet, joihin EU:n jäsenmaiden tulee päästä. Toisin sanoen EU-maat saavat itse päättää toimenpiteet, joilla direktiivissä määritellyt tavoitteet saavutetaan.
Päätökset, suositukset ja lausunnot
Päätös on säädöstyyppi, joka koskee vain niitä, joille se on osoitettu. Näitä voivat olla esimerkiksi jäsenmaat, järjestöt tai vaikka yksittäinen yritys. Päätöksiä on laaja kirjo ja niiden oikeusvaikutukset vaihtelevat tilanteesta riippuen. Päätöksiä on käytetty esimerkiksi silloin, kun komissio on määrännyt sakkoja yrityksille määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä(Linkki toiselle web-sivustolle.).
"
-Tossa yllä käy hvyin esiin, että meitä todella ohjeistetaan EU-maiden toimesta. Näin EU-vaalien lähestyessä hyvä kertaus.
Kuten jo sanoin vuoden 1960 jälkeen ei kyllä Neuvostoliitosta todellakaan lähellekään noin paljon meitä ohjeistettu.
Toi "kurkku asetus" tehtiin 1995 ja lakkautettiin monen maan mielestä älyttömänä suuren negatiivisen julkisuuden jälkeen 2008, eikä sitä tosiaan kaikki maat kannattaneet.
-sillä sinänsä ei ole mitään merkitystä (en väittänyt sen olevan direktiivi tai asetuskaan) ajoivatko sitä maanvilejelijät vai ei, jos kerran sitä käytännössä noudatettiin.
=> Jos löydät tiedon, että suomalaiset maanviljelijät sitä ajoivat niin sitten voidaan todeta, että "osa meidän maanviljelijöistä olivat niin älyttömiä, että tollasta halusivat".
En kylläkään muista, että näin olisi.