• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).
 
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).

Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Kaikki on älyn tiivistymässä, muut loisia
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Saahan kunnat veroja työntekijöiden palkkojen kautta.
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin. (22 reilu 33%) eli vähän, mutta sitten on muita välineitä millä tasataan.

Eli kiinteitösvero on se millä ne voi yrittää verottaa lisää, mutta sekin vähän hankala. Osinkoverotuskesta puhetta, ja siitä että voidaan siirellä sitä veroa yrityksen verotuksen ja voittojen noston välillä, niin se siirtelee myös sitä minne voittojen verottulot menee. Huomioitava että haja-astusalueita joissa ulkopaikkakuntalaisilla pääomatuloverotettavaa tuloa.

Kasvukeskuksiin on myös kekittynyt julkisenpuolen palveluita, jotka tuottaa palveluita maakuntaa, koko maahan. Joku viittaisi teollisuuteen, toimihnekilöt kasvukeskuksissa, ja tuotanto, prosessit maakunnissa, jos johtoryhmälä kerätyt verot valuu johtoryhmän asuinkuntaan, niin joo, siellä ja konttorilla ne palveluita käyttää, mutta. Ja miten yhteiseverto pitäisi jakaa, onko jokainen työntekiä yhtä arvokast, vai pitisiko olla palkkasumman perusteella. Mutta jos johtoryhmä tienaa enemmän, niin siitä jo tulee enemmän tuloja heidän kotikuntaan.

Työssäkääyvä tyntekijä ei välttämättä asu silloin siellä missä hän on ollut suurin nettosaaja, eikä asu siellä missän hänen eläkelläis vanhemmat.

Siksi valtiolla on muita välineitä millä näitä vastuita tasataan.

Edit:
Metsäverotus olikin huomioitu kuntaosuuksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin
Aivan.
Edit
"Kunnan jako-osuus perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietojen pohjalta. Yhteisöverojen kuntakohtaisten osuuksien laskennassa huomioidaan kunnassa toimivien yritysten maksamat yhteisöverot (yritystoimintaerä) ja alueelliset puun kantorahatulot (metsäerä). Monissa kunnissa toimivien yhteisöjen ja konsernien maksamat yhteisöverot jaetaan yritystoimintaerää laskettaessa eri kunnille yritysten henkilöstömäärän suhteessa. Osa yhteisöverosta jaetaan kunnittain metsästä saatavien kantorahatulojen suhteessa kompensoimaan sitä, että puunmyyntitulot eivät ole enää kunnallisverotuksen alaista tuloa. Metsävaltaisilla kunnilla pääosa saadusta yhteisöverosta voi perustua metsäerään eikä kunnassa toimivien yritysten maksamiin yhteisöveroihin. Metsäerän osalta jako kuntien kesken tehdään pinta-alojen suhteessa.

Yhteisöveron kuntakohtaisia jakoperusteita on aika ajoin kritisoitu siitä, etteivät ne kohdistu kuntakohtaisesti oikein. Niin tai näin, hyviä puolia laskennassa on ainakin se, että talouden heilahteluihin pystytään varautumaan ajoissa, kun laskenta perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietoihin."
 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Kun on kasvattanut lapsia, niin tuosta Suomen kansasta tulee mieleen sellainen 2-4-vuotias jolle känkkäränkkäpäivänä mikään ei käy mutta kaikkea pitäisi saada.

 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.

Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Ei kai tavoite estä teknologian kehittämistä?
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.
 
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.

Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
 
Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

edit: Purra tuon hyvin summaa: "uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon"
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että todella harva 2035 ilmastotavoitteen kritisoijista kohdistaa kritiikkiään uuden energiantuotannon lisäämiselle. Yleisemmin ymmärrän, että se kritiikki kohdistuu kaiken maailman jakeluvelvoitteiden tai latva-asetusten kritisointiin ja yleisiin kulutustavoitteiden pienentämisiin, mitkä ovat tavalliselle ihmiselle järjenvastaisia.
 
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
 
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
Norjan geopoliittisen sijainnin takia, ei liene ihme, että ovat panostaneet hyvin paljon vesivoimaan, mutta se ei ole tämän asian pointti. Jos tämä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen hirttäytyminen olisi rahasampo, niin kuin meille monesti annetaan ymmärtää, niin eikö Norjan kannattaisi ilmoittaa tavoitteekseen sitten vaikka 2025, koska 99% energiasta tulee vesivoimasta ja kerätä investoinnit pois muilta?
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Heh! Tuohon pitää tietysti vielä lisätä se, että "rikkailta pitäisi verottaa lisää". :)

Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

Juuri näin.. Ja monissa vaalitenteissä on hehkutettu kuinka "elinkeinoelämä on innoissaan vihreästä siirtymästä". Tottakai ne ovat innoissaan, kun valtioiden tukirahahanat tulevat olemaan avoinna kaikkiin hankkeisiin jotka etäisestikin liittyvät "vihreään siirtymään".

Tulevina vuosina yritykset tulevat härskisti lypsäämään tukirahoja.

" FT:n nimettömien lähteiden mukaan Volkswagen kertoi Euroopan komission virkamiehille viime viikolla, että se odottaa saavansa 9–10 miljardia euroa tukea ja lainoja tehtaalle Yhdysvaltojen hallinnolta. FT:n lähteen mukaan Volkswagen aikoo odottaa, kuinka komissio vastaa Yhdysvaltojen vihreän elvytyksen pakettiin. Volkswagen tekee lopullisen päätöksen Itä-Euroopan akkutehtaan kohtalosta vasta komission vastauksen jälkeen. "

 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
Jos tuon innoittajana oli kuluttajan korkeaenrgiahinta, 2035 tavoite niin kommenotin.

- Ilmastonmuutoksestä huolissaan olevat kansalaisia vähän arveluttaa onko SDP-Vihreä tavoite ihan meidän etua ,
- Varsinn laajasit kannatetaan puhdasta energiaa ja sitä pidetään tärkeänä, pidetään tärkäenä että teollisuus, muu toiminta siirtyy päästöttömäksi.

Eli juuri noita mitä mainitsit.

- Mutta kansalaiset on huolissaan että teemme sitomuksia jotka eivät edista meidän toimia, ja joista syntyy meille kustannuksia, vaikka olisimme kuinka kärjessä.

- Kansalaiset miettii että miten liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen kiirehdittävää, olisiko siinä tasapainoisempia etenemismalleja.
- Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
- Kansalaiset mittii että miten hiilinielut muuttuu päästöksi, miten se että sidemme hiiltä ja päästämme takaisin onkin päästä.
- Kansalaiset mittii että jos tuomme hiiltä ja päästämme sen ilmaan, on se päästöä, mutta jos viemme hiiltä on se meidän päästö, se on jopa silloin meidän päästä vaikka se on vain tilapäinen varasto.
 
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

edit: Purra tuon hyvin summaa: "uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon"

No meillä on kaksi verrokkimaata. Norja ja Ruotsi. Norjalla on vielä kunnianhimoisempi tavoite (2030), Ruotsin tavoite on 2045 mutta ymmärtääkseni Ruotsin tavoite sisältää myös tuonnin päästöt. Suomen 2035 sisältää vain Suomen omat suorat päästöt, joten Suomen ja Ruotsin tavoitevuodet eivät ole suoraan verrannolliset. Lisäksi Suomi taitaa saada hiilinieluista suhteellisesti enemmän etua kuin Ruotsi.
 
No meillä on kaksi verrokkimaata. Norja ja Ruotsi. Norjalla on vielä kunnianhimoisempi tavoite (2030), Ruotsin tavoite on 2045 mutta ymmärtääkseni Ruotsin tavoite sisältää myös tuonnin päästöt. Suomen 2035 sisältää vain Suomen omat suorat päästöt, joten Suomen ja Ruotsin tavoitevuodet eivät ole suoraan verrannolliset. Lisäksi Suomi taitaa saada hiilinieluista suhteellisesti enemmän etua kuin Ruotsi.
Käsittääkseni Norjan tavoite on leikata päästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi Norjan laivaston päästöt puolitetaan 2030 mennessä ja 2050 mennessä on hiilineutraali.

Norja tiukentaa 2030 päästötavoitettaan
 
Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
Tämä kansalainen yhdeksän muun asunnon taloyhtiössä tilasi juuri viikko sitten energiaremontin jolla tuo homma tuli hoidettua. Aran tukemana :)

Jopa se yksi seinähullu persu(sattumaa, ei yleistetä tätä koskemaan ihmisryhmää) taloyhtiöstä äänesti tämän puolesta kaikkien muiden kanssa, vaikka muuten periaatteena tuntuu olevan kaiken vastustaminen.
 
Käsittääkseni Norjan tavoite on leikata päästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi Norjan laivaston päästöt puolitetaan 2030 mennessä ja 2050 mennessä on hiilineutraali.

Norja tiukentaa 2030 päästötavoitettaan


Eli Norjan 2030 tavoite nojaa offsetteihin. Ruotsin tavoite sisältää tuodut päästöt, Suomen tavoite nojaa vahvasti hiilinieluihin.
Joten 1:1 vertailuja on aika vaikea tehdä maiden välillä, kun ei ole mitään yleistä standardia siitä, että mikä lasketaan hiilineutraalisuudeksi.
 
Tuollaisia rahoja ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
 
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
PK-seudulla varmaan näin.

Jossain päin suomea on taloja, joihin remontti maksaa enemmän kuin talon arvo on.
 
Tuo asuntojen energiaremontti on aivopieru.

Energiatehokkuusdirektiivi EPBD:stä uusi ehdotus: Pakkoremontti uhkaa 1,5 miljoonaa asuntoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat (is.fi)

" Kiinteistöliiton mukaan tämä tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa. "

Tuollaisia rahoja ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.
 
- Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
Tämä kansalainen yhdeksän muun asunnon taloyhtiössä tilasi juuri viikko sitten energiaremontin jolla tuo homma tuli hoidettua. Aran tukemana :)

Jopa se yksi seinähullu persu(sattumaa, ei yleistetä tätä koskemaan ihmisryhmää) taloyhtiöstä äänesti tämän puolesta kaikkien muiden kanssa, vaikka muuten periaatteena tuntuu olevan kaiken vastustaminen.
Ilmeisesti teillä oli ns paperilla joku hiilikattila, tai öljy, jonka perusteella sitten rahat kilahtaa tilille.

Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.
Ehkä aiemmissa huolusteneet kansalaiset olivat veronmaksajia jotka eivät usko seinäkeijuihin.

Taikaseinänkää rajattomuutta ei kannata hukata kohteisiin missä ei ole mitään taloudellista, saati ympäristö järkeä.
 
PK-seudulla varmaan näin.

Jossain päin suomea on taloja, joihin remontti maksaa enemmän kuin talon arvo on.

Turussa. Täällä on aikalailla halvempaa asua.

Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.

4000€ per asunto. Ihan kiva, muttei olisi jätetty tekemättä ilmankaan tuota.

Ilmeisesti teillä oli ns paperilla joku hiilikattila, tai öljy, jonka perusteella sitten rahat kilahtaa tilille.

Aiemmin on vaihdettu öljystä kaukolämpöön ja uusittu ikkunat. Kunhan 33% parannus tulee vanhoista ja nyt uusimmasta yhteensä, niin ARA:n tuki tulee mukaan ja noustaan parempaan energialuokitukseen, jonka seurauksena energiaremontit on meidän osalta kuitattu. Tässä kuitenkin verrataan sitä alkuperäistä energialuokkaa ja monet on jo muutenkin parantanut sitä ainakin jonkun verran.
 
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
Uudemmissa taloissa kasvukestusten lähettyvillä tuo onnistuu, mutta iso osa taloista jota tuo remontti suomessa koskisi on kohteita johoin pankista ei energiaremontti lainaa heru,
joten tuo remonttiraha on silloin löydyttävä takataskusta valmiina ja aika harvalla tuollaista summaa kuitenkaan löytyy
 
Uudemmissa taloissa kasvukestusten lähettyvillä tuo onnistuu, mutta iso osa taloista jota tuo remontti suomessa koskisi on kohteita johoin pankista ei energiaremontti lainaa heru,
joten tuo remonttiraha on silloin löydyttävä takataskusta valmiina ja aika harvalla tuollaista summaa kuitenkaan löytyy
Tuossa alkaa tulla se ongelma vastaan että jos on vanha talo ja sen energiatehokkuutta ei ole tullut koskaan parannettua, niin korjausvelka se on joka tekee mökistä arvottoman.
 
Aiemmin on vaihdettu öljystä kaukolämpöön ja uusittu ikkunat. Kunhan 33% parannus tulee vanhoista ja nyt uusimmasta yhteensä, niin ARA:n tuki tulee mukaan ja noustaan parempaan energialuokitukseen, jonka seurauksena energiaremontit on meidän osalta kuitattu. Tässä kuitenkin verrataan sitä alkuperäistä energialuokkaa ja monet on jo muutenkin parantanut sitä ainakin jonkun verran.
Ok.

En tiedä kuinka puhdasta turussa se kaukolämpö on, ja se että tuetaan kohteitaä joissa on jo tehty remontti, on tavallaan sitä oikeuden mukaisuutta että ei rangaista etupainotteisesti tehneitä.

Sitä vähän kritisoin aiemmin että puhdasta energiaa käyttäviä kiinteistö pitää kannattamattomasti saneerata. Jos veikkaan niin teillä puhdas energia on bio peräistä, joille on toki nyky hetkessä parempaa käyttöä kuin asuntojen lämmittäminen. Ja ilmeisesti teillä hankea oli kustannuksiltaan järkevä ilmantukeakin.

Ja oli mulla tuossa mielessä lähinnä ne kohteet, joissa elinkaarta ei ole enään sukupolvia jäljellä eli ne missä investointi on rahallisesti että päästöjen kannalta haitallista.
 
Tuossa alkaa tulla se ongelma vastaan että jos on vanha talo ja sen energiatehokkuutta ei ole tullut koskaan parannettua, niin korjausvelka se on joka tekee mökistä arvottoman.

Kyllä, se plus ehkä huono sijainti ja vanhat rakennus ratkaisut,
mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että esim. eläkeläis pariskunta tai työtön tai pienipalkaisessa työssä olevat henkilöt tai kuka vaan kenellä taloudellinen tilanne ei ole kovin hyvässä kunnossa, ei pysty remonttia hoitamaan.
lainaa ei myönnetä, tukea saanee, mutta sekin maksetaan jälkikäteen, joten ne remonttirahat on kuitenkin oltava valmiina.
joten ratkaisut ovat joko asua asunnossa edelleen odottamssa mahdollisia sakkomaksuja tai sitten hylätä asunto.
 
Kyllä, se plus ehkä huono sijainti ja vanhat rakennus ratkaisut,
mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa että esim. eläkeläis pariskunta tai työtön tai pienipalkaisessa työssä olevat henkilöt tai kuka vaan kenellä taloudellinen tilanne ei ole kovin hyvässä kunnossa, ei pysty remonttia hoitamaan.
lainaa ei myönnetä, tukea saanee, mutta sekin maksetaan jälkikäteen, joten ne remonttirahat on kuitenkin oltava valmiina.
joten ratkaisut ovat joko asua asunnossa edelleen odottamssa mahdollisia sakkomaksuja tai sitten hylätä asunto.
Pankit eivät edes anna alle 5 asunnon taloyhtiöille taloyhtiölainaa. Neljästä yhdellä kun on velat vivutettu tappiin niin jää rempat haaveeksi.
 
Jossain päin suomea on taloja, joihin remontti maksaa enemmän kuin talon arvo on.


Ja lisäksi Suomessa on yli 360 tuhatta asuntoa tyhjillään... Tuollaisten pakkoremontoiminen jollain direktiivillä olisi ihan pöhköpäistä hommaa. Siitä olisi enemmän haittaa ilmastonkin kannalta.

Talouselämän mukaan Suomessa on yli 360 000 asuntoa ”tyhjillään”, eli virallisesti niissä ei asu kukaan. Asuntoja löytyy niin tyhjeneviltä pikkupaikkakunnilta kuin myös keskeltä suuria kaupunkeja.

Osa näistä asunnoista on kaupungistumisen myötä jäänyt tyhjäksi. Maaseutumaisissa kunnissa nimittäin noin 19 prosenttia asunnoista on tyhjillään, vaikkakin osa näistä voi olla vapaa-ajan asuntoina tai muutoin satunnaisessa käytössä. Koko Suomessa on tilastojen mukaan joka kymmenes asunto tyhjillään. Tämä tarkoittaa yli 360 000 asuntoa vailla vakituista asukasta. Tähän lukuun ei lasketa varsinaisia kesämökkejä ja muita vapaa-ajan asuntoja.
 
Ja lisäksi Suomessa on yli 360 tuhatta asuntoa tyhjillään... Tuollaisten pakkoremontoiminen jollain direktiivillä olisi ihan pöhköpäistä hommaa. Siitä olisi enemmän haittaa ilmastonkin kannalta.
Noh. Hmm. Nuo tilastot ei oikein ymmärrä monipaikkaisuutta. Meilläkin on kolme vakituisen asumisen kiinteistörekisterissä olevaa kiinteistöä, eli talo, jossa asumme. Kaupunkiasunto duunipaikkakunnalla (verohyöty) ja ns. rintsikkatyyppinen kesämökki. Tuollaisissa tilastoissa noista kaksi kolmesta lienee tyhjillään kun kukaan ei ole kirjoilla osoitteessa.
 
Noh. Hmm. Nuo tilastot ei oikein ymmärrä monipaikkaisuutta. Meilläkin on kolme vakituisen asumisen kiinteistörekisterissä olevaa kiinteistöä, eli talo, jossa asumme. Kaupunkiasunto duunipaikkakunnalla (verohyöty) ja ns. rintsikkatyyppinen kesämökki. Tuollaisissa tilastoissa noista kaksi kolmesta lienee tyhjillään kun kukaan ei ole kirjoilla osoitteessa.

Juu. Noista kaksi on tilastojen mukaan tyhjillään.. Juurikin tuollaisia tapauksia ne kaikki yleensä ovatkin.

Mutta siis tuon direktiivin ehdotuksen mukaan teidän pitäisi remontoida nuo kaikki, että niiden enargialuokka paranee.. Ja sitten taas jos tulee helpotuksia, että vain asunto jossa ollaan kirjoilla pitää remontoida, niin alkaa todennäköisesti melkoinen osoitteenmuutos kikkailu. Jos siis sillä tavallla remonttivaatimukset pystyy kiertämään.
 
Vaikka politiikka ei tänne kuulukaan niin senverran että taitaa oluen hinta nousta kohta Suomessa. Petteri Orpo lupasi nostaa alkoholiveroa, mutta toisaalta sisään pääsi nyt Kokoomuksesta ja PS:sta veron laskua kannattavia tyyppejä. Esim. Tere Sammallahti on ajanut pitkään alkoholiveron laskemistaja totesi itsekin tilaavansa Saksasta olutta.

No, siinäpähän nostelee. Tulee isompi ero ja riskillä tilaaminen on entistä kannattavampaa.
Jos tulee PS, Kok, KD ja RKP niin viinit tulee Alepaan. KD periaatteessa vastustaa, mutta treidaa ton johonkin. Sori off topic.
Vastataan nyt mielestäni oikeammassa ketjussa.
Olettanut näiden alkoholiverojen laskemisien ja viinien sallimiset ruokakauppoihin olevan pelkkää äänien kalastelua.
Jos ja kun sanotaan suomen elävän yli varojensa tuntuisi omituiselta jos haitakkeiden verotusta laskettaisiin tai kulutusta ohjattaisiin väkevimpiin ja tuontijuomiin.
 
Vastataan nyt mielestäni oikeammassa ketjussa.
Olettanut näiden alkoholiverojen laskemisien ja viinien sallimiset ruokakauppoihin olevan pelkkää äänien kalastelua.
Jos ja kun sanotaan suomen elävän yli varojensa tuntuisi omituiselta jos haitakkeiden verotusta laskettaisiin tai kulutusta ohjattaisiin väkevimpiin ja tuontijuomiin.
Alkoholiveroa nostetaan, jos....
Valtion kannattaa maxmimoida alkoholiverotus, nostoa tosiaan rajoittaa verovapaa laillinen tuonti, verovapaa laiton tuonti, ja muut kilpaileva lailliset ja laittomat valmistamiset ja päihteet.
Lisäksi ravintolatoiminta, valtiolle olisi parempi jos käyttäjät nauttisivat tuotteet tarjoiltuna, jos verojen myötä käyttö siirtyy entistä enemmän koti/pussi kaljaan niin haitat saattaa kasvaa.

Ja tuleehan tuossa eriarvoisuutta, jos PK seudulla saa halpaa juotavaa kotitarpeisiin naapurikunnasta, ja sisämaassa joutuu tyytymään korkeasti verotettuun.

Eli en usko isoihin korotuksiin, mutta johonkin budjettiin tulee jonkin asteen korotus, en nyt tarkistanut onko nykyisellään automaattista indeksikorotusta, jos ei ole, niin se jo luo paineen korottaa. Viron valinnat helpottaa tai rajoittaa, samoin muukin laillinen verovapaa tuonti.

(nosto painetta tue se että jostain nyt vaan pitää vielä nyhtää, energiaverojen korotustakin halutaan hillitä.
 
Viimeksi muokattu:
Luulisi paatuneimmankin ammattiyhdistysdemarin huomaavan tästä esimerkistä, miten paikallinen sopiminen on se oikea tapa palkoista neuvottelemiseen...
1680626361009.png

 
Luulisi paatuneimmankin ammattiyhdistysdemarin huomaavan tästä esimerkistä, miten paikallinen sopiminen on se oikea tapa palkoista neuvottelemiseen...
1680626361009.png

Oli kyllä hienoa seurata miten PAM sai neuvoteltua omalla huonosti palkatulle alalle alle 5% korotukset ja kuulema ei olis mitenkään saatu lisää. Sitten samaan aikaan voi lukea miten kansanedustajat nostaa omia palkkioitaan melkein 8%.
 
Oli kyllä hienoa seurata miten PAM sai neuvoteltua omalla huonosti palkatulle alalle alle 5% korotukset ja kuulema ei olis mitenkään saatu lisää. Sitten samaan aikaan voi lukea miten kansanedustajat nostaa omia palkkioitaan melkein 8%.

Siis tuossahan sanottiin että palkkoja nostettiin viimeksi 4 vuotta sitten ja korotus on nyt saman verran kuin keskimääräinen ansiokehitys on ollut tuona aikana.
 
Oli kyllä hienoa seurata miten PAM sai neuvoteltua omalla huonosti palkatulle alalle alle 5% korotukset ja kuulema ei olis mitenkään saatu lisää. Sitten samaan aikaan voi lukea miten kansanedustajat nostaa omia palkkioitaan melkein 8%.

No jos luet huolella tuon, niin näet, että edellisen kerran sitä kansanedustajien palkkiota nostettiin vuonna 2019. Sinä aikana se PAM on tietääkseni saanut korotukset vuosina 2020, 2021, 2022 ja nyt 2023.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 397
Viestejä
4 755 340
Jäsenet
77 304
Uusin jäsen
Foliohattukauppias

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom