• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Kuinka pitkälle joku vasemmistoliitto ajattelee tulevaisuuteen? Mistään jos ei saa leikata ja joka vuosi otetaan 10miljardia lisää lainaa niin mikä on suunnitelma vaikka siihen mitä on 20v päästä? Nyt on 140 miljardia lainaa ja 20v päästä on sitten 340miljardia, tosin korkomenot ovat tuossa vaiheessa niin isot että lainaa lienee 20v päästä jo lähemmäs 500 miljardia eikä veroilla kerättävät rahat riitä enää edes korkoihin.

Toimii kivasti siihen asti kun jostain saa vielä lainaa, mutta mitä sen jälkeen? Valtio ei varmasti saa lainaa enää jossain vaiheessa. Mutta mennäänkö tuohon asti vaan laput silmillä ja sitten kerrasta kaikki vaan romahtaa, ja ajatteleeko kukaan edes tätä asiaa mitenkään? Onko suunnitelma pitää kulissia yllä niin kauan kun pystyy ja sitten vaan kerrasta lopettaa koko yhteiskunta?

Vai onko tässä jotain toiveajattelua että kun velkaa on liikaa sen saa anteeksi?
 
Keskustan kannatuksen nousu syö Perussuomalaisten ääniä, mutta tuollaisella torjuntavoitolla (12-14%) voi Keskustan hallituskelkka kääntyä ja oikeistohallitus näyttää todennäköisemmältä. Tietysti riippuu paljon siitä, mikä on järjestys maaliviivalla. SDP on laittanut kaikki munat samaan koriin ja yrittää blokkipolitiikalla saada mahdollisimman monta Vihreiden ja Vasemmiston äänestäjää äänestämään taktisesti heitä, tämä voi olla karvas pettymys taktisesti äänestäville. Onko sitten luvassa toisintoa Sipilän hallituksesta vai jonkilainen "punamulta", nähtäväksi jää. Vasemmistoliitto ei suostu Kokoomuksen kanssa hallitukseen ja Vihreiden tilannekin näyttää kannatuksen valossa hyvin epätodennäköiseltä, Keskusta ei lähde SDP:n kanssa hallitukseen. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ei ole helppo olla vaalivoittaja ja rakentaa seuraavaa hallitusta.
Nuo poisvalinnat unohtuu sopivan vaalituloksen tullen kyllä ihan millä tahansa puolueella.
Joku noista pyörtää puheensa, menee hallitukseen ja kertoo tekevänsä sen joko siksi, että ”tilanne on muuttunut” tai ”on kannettava vastuuta”.
Tai keskustapuolueen osalta kepukielellä ”Suomi on nyt sellaisessa tilanteessa, että olisi vastuutonta olla kantamatta hallitusvastuuta tällaisina aikoina. Ja Keskustahan on aina ollut vastuunkantajapuolue”
 
Keskustan kannatuksen nousu syö Perussuomalaisten ääniä, mutta tuollaisella torjuntavoitolla (12-14%) voi Keskustan hallituskelkka kääntyä ja oikeistohallitus näyttää todennäköisemmältä.

Ainakaan tuon mukaan persujen kannatus ei ole laskenut, eli joko Kepu on saamassa kannatusta muualta, tai sitten persut ovat syöneet sitä muilta vielä enemmän.

Lisäksi Kepu tarvisi vielä lisää kannatusta että pääsisi edes torjuntavoittoon, kun eduskuntavaaleissa 2019 he saivat 13,8% ja tuossa gallupissa 11,4%...

Meinaat, että persut lähtee kokoomuksen kanssa ilmastohumppaan kohti vuotta 2035, joka on kokoomuksen kynnyskysymys?
Mikä olisi riittävä lehmänkauppa?

Tai ehkä Kokoomus heivaa kynnyskysymyksensä mäkeen? :hmm:
 
Tuskinpa vaan. Se kun on puolueen rahoittajille eli EK:lle ja sen jäsenjärjestöille hyvin tärkeä asia. Näkevät sen tuovan suomalaisille yhtiöille kilpailuetua.

Saas nähdä tuleeko siitä oikeasti kilpailuetua, ainakaan mitenkään merkittävässä määrin joidenkin avainalojen ulkopuolella, joihin varmaan kannattaisi investoida ilmankin tuota 2035 tavoitetta. Ehkä sillä voi erilaisia valtiontukia lypsää, mutta se on sitten eri juttu. :hmm:

En myöskään usko että EK erityisesti pitää kompromisseista, joita Kokoomus joutuisi tekemään demareiden kanssa.
 
Tuskinpa vaan. Se kun on puolueen rahoittajille eli EK:lle ja sen jäsenjärjestöille hyvin tärkeä asia. Näkevät sen tuovan suomalaisille yhtiöille kilpailuetua.
En ole missään vaiheessa ymmärtänyt miten valtion määrittelemä vuosiluku tuo yrityksille kilpailuetua. Ihan kuin yritykset eivät voisi innovoida ilman että valtio määrittelee joitain takarajoja.
 
Meinaat, että persut lähtee kokoomuksen kanssa ilmastohumppaan kohti vuotta 2035, joka on kokoomuksen kynnyskysymys?
Mikä olisi riittävä lehmänkauppa?
Kokoomuksen 2035 ilmastohumppaan he voivat lähteä, vihreiden vastaavan otsikon alla olevaan arvohumppaan ei. Kokoomus on puheissaan yrittänyt pitää toimia hieman reaalisemmalla tasolla, mutta eivät kuitenkaan ole olleet valmiita tinkimään vuosiluvuista. Loppujenlopuksi vuosiluku tarkastetaan vasta noin kymmenen vuoden päästä parin hallituskauden jälkeen, joten nyt ajettu politiikka ei suoraan ole syyllinen jos tavoite oikeasti lipsuu vuodella tai viidellä, ja 2035 ollaan esimerkiksi 80%:sti tavoitteessa tehden kustannustehokkaimpia toimia.
 
En ole missään vaiheessa ymmärtänyt miten valtion määrittelemä vuosiluku tuo yrityksille kilpailuetua. Ihan kuin yritykset eivät voisi innovoida ilman että valtio määrittelee joitain takarajoja.

Se vuosiluku on konkreettinen tavoite mihin tähdätä. Joka kertoo paljon paremmin siitä, että kyseessä on asia jonka valtio ottaa tosissaan ja siten myös toimii sen mukaisesti. Verrattuna siihen, että aikataulu olisi epämääräisesti määritelty tai jossain hamassa tulevaisuudessa.
Ja vaikka yritykset itse tekevät paljon asioita saavuttaakseen sen hiilineutraalisuuden, he eivät kuitenkaan voi tehdä sitä yksin. Valtion pitää kuitenkin luoda ne lait jotka mahdollistaa ja nopeuttaa tuota siirtymää, ja valtion rooli esimerkiksi yleisen infran kehityksessä on erittäin tärkeää.
 
Nimenomaan, vuosi 2035 on vain hatusta heitetty luku johon YRITETÄÄN. On tietysti selvää varmasti jokaiselle paitsi pahimmille latva kakkosille että ei se varmasti realistista ole, mutta aivan varmasti asiat ovat vuonna 2035 paremmin tuolta kantilta kun siihen on yritetty tähdätä kuin että se vuosi olisi myöhemmin. Eihän tuosta nyt mitään rangaistusta ole tiedossa jos tavoitteeseen ei päästä, kuten ei päästäkkään. Hyvähän ne tavoitteet on asettaa korkealle jos jotain oikeasti tavoittelee, kuin että niitä ei aseta. Oli se asia sitten mikä tahansa.

On sitten täysin eri juttu kannattaako ilmastotoimia ylipäätään vai ei. En usko sekunttiakaan että on olemassa yhtäkään ihmisitä jotka kannattavat mutta vuosiluku on vain väärä.
 
Meinaat, että persut lähtee kokoomuksen kanssa ilmastohumppaan kohti vuotta 2035, joka on kokoomuksen kynnyskysymys?
Mikä olisi riittävä lehmänkauppa?
Luulen niin. Kokoomus sitten tulee vastaan maahanmuutossa. Purra "Ainoa kynnyskysymys on, että perussuomalaiset ei voi osallistua hallitukseen, joka ei selvästi rajoita Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa". Sitten käytetään Kokoomuksen versiota haitallisesta maahanmuutosta, eri asia tapahtuuko mitään oikeasti. Maahanmuutto persuille on kuin kielikysymys RKP:lle.
 
Luulen niin. Kokoomus sitten tulee vastaan maahanmuutossa. Purra "Ainoa kynnyskysymys on, että perussuomalaiset ei voi osallistua hallitukseen, joka ei selvästi rajoita Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa". Sitten käytetään Kokoomuksen versiota haitallisesta maahanmuutosta, eri asia tapahtuuko mitään oikeasti. Maahanmuutto persuille on kuin kielikysymys RKP:lle.

Joo, kiinnostavaa nähdä, että minkälaisen diilin ne saa maahanmuutosta.
Persujen ajatus "haittamaahanmuutosta" tuntuu sisältävän myös työperäistä maahanmuuttoa, ja tuohon luokitteluun Kokoomus tuskin lähtee mukaan. Ehkä sieltä Persuille olisi voitto status quo ja tarveharkinta pysyy nykyisellään.
Pakolaisten/turvapaikanhakijoiden kohdalla sitten varmaan voi löytyä jotain tiukennuksia kriteereistä ja diibadaabaa prosessin ja karkoitusten tehostamisesta. Mutta Ukrainan tilanne luo tuohon oman twistinsä, koska kiristykset nopeasti koskevat myös Ukrainasta tulevia.
 
Se vuosiluku on konkreettinen tavoite mihin tähdätä. Joka kertoo paljon paremmin siitä, että kyseessä on asia jonka valtio ottaa tosissaan ja siten myös toimii sen mukaisesti. Verrattuna siihen, että aikataulu olisi epämääräisesti määritelty tai jossain hamassa tulevaisuudessa.
Ja vaikka yritykset itse tekevät paljon asioita saavuttaakseen sen hiilineutraalisuuden, he eivät kuitenkaan voi tehdä sitä yksin. Valtion pitää kuitenkin luoda ne lait jotka mahdollistaa ja nopeuttaa tuota siirtymää, ja valtion rooli esimerkiksi yleisen infran kehityksessä on erittäin tärkeää.
Olisiko jotain esimerkkejä tällaisista laista, jotka estävät yrityksiä innovoimasta uusia tuotteita tai ratkaisuja tai jotka nopeuttaisivat niitä?

Jos EU on määritellyt hiilineutraaliustavoitteen niin ei se nyt varmaankaan paljon epämääräisempi ole kuin yksittäisen jäsenvaltion?

Edelleen ärsyttää lähinnä se aivoton älämölö, joka alkaa, jos kertoo kannan, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen vuosiluku on ihan hyvä ja sitä kohti mennään.
 
  • Tykkää
Reactions: skl
Nimenomaan, vuosi 2035 on vain hatusta heitetty luku johon YRITETÄÄN. On tietysti selvää varmasti jokaiselle paitsi pahimmille latva kakkosille että ei se varmasti realistista ole, mutta aivan varmasti asiat ovat vuonna 2035 paremmin tuolta kantilta kun siihen on yritetty tähdätä kuin että se vuosi olisi myöhemmin. Eihän tuosta nyt mitään rangaistusta ole tiedossa jos tavoitteeseen ei päästä, kuten ei päästäkkään. Hyvähän ne tavoitteet on asettaa korkealle jos jotain oikeasti tavoittelee, kuin että niitä ei aseta. Oli se asia sitten mikä tahansa.

On sitten täysin eri juttu kannattaako ilmastotoimia ylipäätään vai ei. En usko sekunttiakaan että on olemassa yhtäkään ihmisitä jotka kannattavat mutta vuosiluku on vain väärä.

Tietty helposti voi käydä niin, ettei edes yritä kun tavoite on liian korkealla. Koska miksi yrittää jos ei voi onnistua? :think:

Myöskin mitä nopeammin tavoitteeseen pyritään, sitä kalliimpaa se on.
 

Ei yllätyksiä opintorahan korotuksen suhteen. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät korottaisivat opintorahaa, muut ei. Kokoomus taas siirtäisi yliopistoille Solidiumin omistukset. PS ei nostaisi opintorahaa eikä antaisi yliopistoille lisää rahaa.

Sipilä leikkasi yliopistoilta jo aiemmin sekä leikkasi opintorahaa muuttaen tuen lainapainotteiseksi. Opintovelallisten määrä alkoi kasvamaan jo reilusti ennen Sipilää.
1680071707422.png


Korkeakoulujen osalta tavoitteet kootusti
1680072025337.png


Lisäksi (ei noissa artikkeleissa) kaikki muut eduskuntapuolueet paitsi Keskusta ja KD olisivat lisäämässä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää. Ryhmäkokoja suitsisi lainsäädännöllä perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliittolaiset.
 
Olisiko jotain esimerkkejä tällaisista laista, jotka estävät yrityksiä innovoimasta uusia tuotteita tai ratkaisuja tai jotka nopeuttaisivat niitä?

Jos EU on määritellyt hiilineutraaliustavoitteen niin ei se nyt varmaankaan paljon epämääräisempi ole kuin yksittäisen jäsenvaltion?

Edelleen ärsyttää lähinnä se aivoton älämölö, joka alkaa, jos kertoo kannan, että EU:n hiilineutraaliustavoitteen vuosiluku on ihan hyvä ja sitä kohti mennään.

En tarkoita, että ne lait estäisivät yrityksiä innovoimasta. Toki lait voivat nopeuttaa sitä, esimerkiksi erilaisilla yritystuilla, mutta enemmänkin valtion rooli on siinä yleisen siirtymän mahdollistamisessa.

Kyse on siitä, että nopeutetaan sitä hiilineutraalin infran rakentumista valtion toimesta. Valtaosa päästöistä tulee kuitenkin energiasektorista, ja siinä valtion rooli on lopulta merkittävä. Sähkön tuotantoa pitää puskea lisää hiilineutraaliin suuntaan, ja siinä valtion rooli on merkittävä esim. luvituksen osalta. Tuo vaikuttaa myös siihen, että miten sitä liikennettä saadaan hiilineutraaliksi, ja tuossa on myös valtiolla merkittävä rooli.

Ja itse pidän sitä EU:n hiilineutraalisuustavoitetta huonona Suomen kannalta, koska se ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Joo, se on mitä on, koska suuri osa EU-maista ovat päästöjen osalta paljon huonommassa jamassa kuin Suomi. Mutta Suomessa me voidaan puskea tuota tavoitetta eteenpäin reippaasti, ja saada sillä kilpailuetua muihin maihin verrattuna tulevaisuudessa. Lisäksi sillä voidaan tehdä Suomesta energian osalta hyvin pitkälle omavarainen, ehkä jopa merkittävä energian viejä. Ja näen sen ihan kansantaloudellisestikin hyvänä, että maksetaan vähemmän rahaa energiasta kaiken maailman Saudeille ja Putineille.
 
En tarkoita, että ne lait estäisivät yrityksiä innovoimasta. Toki lait voivat nopeuttaa sitä, esimerkiksi erilaisilla yritystuilla, mutta enemmänkin valtion rooli on siinä yleisen siirtymän mahdollistamisessa.

Kyse on siitä, että nopeutetaan sitä hiilineutraalin infran rakentumista valtion toimesta. Valtaosa päästöistä tulee kuitenkin energiasektorista, ja siinä valtion rooli on lopulta merkittävä. Sähkön tuotantoa pitää puskea lisää hiilineutraaliin suuntaan, ja siinä valtion rooli on merkittävä esim. luvituksen osalta. Tuo vaikuttaa myös siihen, että miten sitä liikennettä saadaan hiilineutraaliksi, ja tuossa on myös valtiolla merkittävä rooli.

Ja itse pidän sitä EU:n hiilineutraalisuustavoitetta huonona Suomen kannalta, koska se ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Joo, se on mitä on, koska suuri osa EU-maista ovat päästöjen osalta paljon huonommassa jamassa kuin Suomi. Mutta Suomessa me voidaan puskea tuota tavoitetta eteenpäin reippaasti, ja saada sillä kilpailuetua muihin maihin verrattuna tulevaisuudessa. Lisäksi sillä voidaan tehdä Suomesta energian osalta hyvin pitkälle omavarainen, ehkä jopa merkittävä energian viejä. Ja näen sen ihan kansantaloudellisestikin hyvänä, että maksetaan vähemmän rahaa energiasta kaiken maailman Saudeille ja Putineille.

Pitkästä aikaa olen samaa mieltä kanssasi :) Eli hiilineutraaliustavoite on hyvä, mutta huonossa suhteessa ympäröivään maailmaan. Kuinka tätä korjataan? Vetämällä EU meidän tasoihin, siirtämällä tavoite v2040, vai tekemällä tavoitteellisesti v2035 toimia yhteiskunnan sietokyky edellä ja katsomalla mihin se riittää.
Itse uskon että tavoite tulee pysymään 2035:ssä, mutta eri puolueiden toimintatavoissa tulee olemaan merkittäviä eroja tämän toteuttamisessa (joillakin tavoite voi jäädä saavuttamatta, laskentatavoistakin riippuen).

Eli energiateollisuus vihreäksi (ja ytimekkääksi), teollisuudelle puhdasta energiaa, tuottavuutta lisää.

Tähän lisäisin metsäteollisuuden valjastamisen tehokkaampaan ja ympäristötietoisempaan hoitoon, eli kaadetaan siten että sen kaadetun alan uusiutuminen maksimoidaan. Muutoin sama puu tuodaan venäjältä ja ympäristöä ei taatusti huomioida.

Jakeluvelvoitteetkin on Suomessa melko turhakkeita. Harvat täällä ajavat korkean kulutuksen autoilla huvikseen, vaan pääosalla on joko erittäin pienikulutuksinen halpa rakkine millä liikutaan töihin, tai varakkaammilla sitten sähköautot. Mitä tähän kokonaisuuteen enää tuodaan jakeluvelvoitteilla, muuta kuin näennäistä viherpesua ja kustannusten lisäämistä työssäkäyville?
 
Pitkästä aikaa olen samaa mieltä kanssasi :) Eli hiilineutraaliustavoite on hyvä, mutta huonossa suhteessa ympäröivään maailmaan. Kuinka tätä korjataan? Vetämällä EU meidän tasoihin, siirtämällä tavoite v2040, vai tekemällä tavoitteellisesti v2035 toimia yhteiskunnan sietokyky edellä ja katsomalla mihin se riittää.
Itse uskon että tavoite tulee pysymään 2035:ssä, mutta eri puolueiden toimintatavoissa tulee olemaan merkittäviä eroja tämän toteuttamisessa (joillakin tavoite voi jäädä saavuttamatta, laskentatavoistakin riippuen).

Eli energiateollisuus vihreäksi (ja ytimekkääksi), teollisuudelle puhdasta energiaa, tuottavuutta lisää.

Tähän lisäisin metsäteollisuuden valjastamisen tehokkaampaan ja ympäristötietoisempaan hoitoon, eli kaadetaan siten että sen kaadetun alan uusiutuminen maksimoidaan. Muutoin sama puu tuodaan venäjältä ja ympäristöä ei taatusti huomioida.

Jakeluvelvoitteetkin on Suomessa melko turhakkeita. Harvat täällä ajavat korkean kulutuksen autoilla huvikseen, vaan pääosalla on joko erittäin pienikulutuksinen halpa rakkine millä liikutaan töihin, tai varakkaammilla sitten sähköautot. Mitä tähän kokonaisuuteen enää tuodaan jakeluvelvoitteilla, muuta kuin näennäistä viherpesua ja kustannusten lisäämistä työssäkäyville?
On jakeluvelvoitteesta mitä mieltä hyvänsä, niin aina kun puhutaan sen (tilapäisestä) alentamisesta tai lykkäämisestä, olisi syytä myös estimoida siitä mahdollisesti aiheutuvat päästökompensaatiomaksut. Ne ovat myös miljardiluokkaa.
 
Vuoteen 2030 mennessä jopa 3.6 miljardia euroa. Ruotsalaisia noin tuplasti enemmän, joten Suomen projisoitu kulu voisi olla 2 miljardia. Jos tuo tapahtuu 7 vuoden 2024-30 aikana, niin tulisi 300m€ per vuosi, joka 2 miljoonalle autoilijalle tarkoittaa noin 150€ vuosi lisäkuluja. 35snt litra ja 5l/100km= kulutuksella tämä jakeluvelvoite tulisi vastaan n. 9000km ajoilla.

Tässäkin on haettu jotain maksimiarviota, mihin sisältyy suuret riskit "huomattavan kalliiksi arvioituja päästöoikeuksia." Minkä kustannusten olettaisin osuvan aikaskaalan peräpäähän, sillä siellä ne oikeudet tulevat maksamaan enemmän jos tulevat.
 
Mielenkiintoista, Kokoomus tosiaan hirttää itsensä ilmastotavoitteisiin.


"Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka alkaisi pakittaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Asian vahvistaa varapuheenjohtaja Elina Valtonen."

Noinkohan on kenttäväen ja Kokoomusta äänestävien tahojen tuki tälle. Ehkäpä tuolla sektorilla odotellaan erilaisia energiatukia yrityksille kuin kuuta nousevaa.
 
En tarkoita, että ne lait estäisivät yrityksiä innovoimasta. Toki lait voivat nopeuttaa sitä, esimerkiksi erilaisilla yritystuilla, mutta enemmänkin valtion rooli on siinä yleisen siirtymän mahdollistamisessa.

Kyse on siitä, että nopeutetaan sitä hiilineutraalin infran rakentumista valtion toimesta. Valtaosa päästöistä tulee kuitenkin energiasektorista, ja siinä valtion rooli on lopulta merkittävä. Sähkön tuotantoa pitää puskea lisää hiilineutraaliin suuntaan, ja siinä valtion rooli on merkittävä esim. luvituksen osalta. Tuo vaikuttaa myös siihen, että miten sitä liikennettä saadaan hiilineutraaliksi, ja tuossa on myös valtiolla merkittävä rooli.

Ja itse pidän sitä EU:n hiilineutraalisuustavoitetta huonona Suomen kannalta, koska se ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Joo, se on mitä on, koska suuri osa EU-maista ovat päästöjen osalta paljon huonommassa jamassa kuin Suomi. Mutta Suomessa me voidaan puskea tuota tavoitetta eteenpäin reippaasti, ja saada sillä kilpailuetua muihin maihin verrattuna tulevaisuudessa. Lisäksi sillä voidaan tehdä Suomesta energian osalta hyvin pitkälle omavarainen, ehkä jopa merkittävä energian viejä. Ja näen sen ihan kansantaloudellisestikin hyvänä, että maksetaan vähemmän rahaa energiasta kaiken maailman Saudeille ja Putineille.
Käytännössä olen samaa mieltä siitä, että mitä nopeammin sitä parempi ja mitä enemmän saadaan Suomessa kulutettua energiaa tehtyä Suomessa, sitä parempi.

Silti selitykset siitä, miten nopeampi aikataulu jotenkin edistäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuntuu olevan vain halpa heitto, jolla voidaan yrittää mustamaalata niitä, jotka ehdottavat EU:n tahdissa hiilineutraaliuteen pääsyä.
 
Mielenkiintoista, Kokoomus hirttää itsensä ilmastotavoitteisiin.


"Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka alkaisi pakittaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Asian vahvistaa varapuheenjohtaja Elina Valtonen."

Noinkohan on kenttäväen ja Kokoomusta äänestävien tahojen tuki tälle. Ehkäpä tuolla sektorilla odotellaan erilaisia energiatukia yrityksille kuin kuuta nousevaa.

Noh, ennen vaaleja tietenkin voi kaikennäköistä uhota ja vihreältä siiveltäkin tarvitaan ääniä.
 
Voi olla. Pieni yllätys kuitenkin tuon Valtosen siirtyminen puisto-osastolle. Aikoinaan pidin tuota kovinkin järkevänä, mutta suunta alkaa olla kyllä ikävänkin selvä.
Varmaan sellaina 'vaalitaktinen' linjanveto. Jos sitten neuvotellaan hallituspaikoista tosissaan, niin ainahan ennenkin nuo kynnyskysymykset ovat joustaneet.
 
Varmaan sellaina 'vaalitaktinen' linjanveto. Jos sitten neuvotellaan hallituspaikoista tosissaan, niin ainahan ennenkin nuo kynnyskysymykset ovat joustaneet.
Itse asiassa, tässä uudistuneessa kirjallisessa prosessissa kynnyskysymysten yksityiskohtaisuus, rooli ja tiukkuus on kasvanut. Aiemmin vain hallitustunnustelijan kynnyskysymykset oli aitoja ja pitäviä kynnyskysymyksiä.
Edellisissä hallitusneuvotteluissa kuitenkin myös vastaajat (erityisesti Kepu ja Kokoomus) asettivat omat kynnysehtonsa, joista eivät olleet valmiita neuvottelemaan.
 
Varmaan sellaina 'vaalitaktinen' linjanveto. Jos sitten neuvotellaan hallituspaikoista tosissaan, niin ainahan ennenkin nuo kynnyskysymykset ovat joustaneet.
Vaihtaisiko PS oman kynnyskysymyksensä maahanmuutosta tuohon Kokoomuksen kynnyskysymykseen?
 
Tähän on aika vaikeaa löytää vastausta, koska me ei tiedetä kuinka päästöjä tullaan hinnoittelemaan tulevaisuudessa.

Ne hinnoitellaan päästöoikeuksien kautta, jolloin luonnollisesti mitä nopeammin ollaan hiilineutraaleja, sitä vähemmän tarvii maksaa päästömaksuja. Ja ne hinnoitellaan yritysten toimesta, kun yritykset alkavat imagosyistä suosimaan hankintaketjuissaan niitä, joiden päästöt ovat alhaisemmat. jolloin hiilineutraalisuus lisää yritysten kilpailukykyä.

Joten sieltä on sitten vaikea löytää sitä break even kohtaa, missä hiilineutraalisuus alkaa tuottamaan enemmän kuin maksamaan.

Tärkeintä on se että seuraava halitus pitää puolia, meidän tiukka tavoite käy kalliiksi jos sitä ei lasketa meidän eduksi, vaan kiristää entisestään meidän vastuita.

Nyt jo me kipuillaan sopimuksista joista uhkaa tulla miljardilasku, siis sen takia että metsän omistajat ovat sitoneet hiiltä ja sitovat edelleen.

Nyt meitä uhkaa energidirektiivit, joilla ei mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Meitä uhkaa monimuotoisuus direktiivit joilla ei tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnassa, päinvastoin vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.

Meitä uhkaa biomassa käyttörajoituksia jotka vaikeuttavat meidän tavoitteiden saavuttamista.

Kunnianhimoiset tavoitteet on ok ja kannatettavia, mutta pitää varmistaa se että siitä on meille hyötyä, ettei ne ole meille haitaksi. Lisäksi pitää puolustaa laskentatapoja jotka meille eduksi.

Edit:
Se onjo huonoa sopimista, tai vääriä päätöksiä jos jälkikäteen meidän vähennykset tulee meille kaliiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä olen samaa mieltä siitä, että mitä nopeammin sitä parempi ja mitä enemmän saadaan Suomessa kulutettua energiaa tehtyä Suomessa, sitä parempi.

Silti selitykset siitä, miten nopeampi aikataulu jotenkin edistäisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä tuntuu olevan vain halpa heitto, jolla voidaan yrittää mustamaalata niitä, jotka ehdottavat EU:n tahdissa hiilineutraaliuteen pääsyä.

Miksi se olisi halpa heitto?
Kun päästöoikeuksien hinnat nousevat, sitä kalliimmaksi se fossiilinen energia tulee. Nyt tuo hinnannousu näkyy etenkin sähkössä ja lämmityksessä. Tulevaisuudessa se tulee näkymään mitä todennäköisemmin myös liikenteessä. Mitä nopeammin siihen hiilineutraalisuuteen päästään, sitä nopeammin päästään irti noista maksuista.
Toki tuossa ei ole kyse mistään "niin nopeasti kuin mahdollista"-periaatteesta, koska silloin ne toimet voivat tulla reippaasti kalliimmiksi kuin niiden päästöjen hinnat. Mutta kun Suomi on asemassa, missä meidän on paljon helpompi saavuttaa tuo hiilineutraalisuus kuin valtaosalla muusta Euroopasta, olisi aika hölmöä jos me ei hyödynnetä tuosta saatavaa kilpailuetua.
 
Miksi se olisi halpa heitto?
Kun päästöoikeuksien hinnat nousevat, sitä kalliimmaksi se fossiilinen energia tulee. Nyt tuo hinnannousu näkyy etenkin sähkössä ja lämmityksessä. Tulevaisuudessa se tulee näkymään mitä todennäköisemmin myös liikenteessä. Mitä nopeammin siihen hiilineutraalisuuteen päästään, sitä nopeammin päästään irti noista maksuista.
Toki tuossa ei ole kyse mistään "niin nopeasti kuin mahdollista"-periaatteesta, koska silloin ne toimet voivat tulla reippaasti kalliimmiksi kuin niiden päästöjen hinnat. Mutta kun Suomi on asemassa, missä meidän on paljon helpompi saavuttaa tuo hiilineutraalisuus kuin valtaosalla muusta Euroopasta, olisi aika hölmöä jos me ei hyödynnetä tuosta saatavaa kilpailuetua.
En vain pysty vetämään yhtäläisyysmerkkejä kilpailuedun ja muita EU-maita kireämmän vuosilukutavoitteen välille. En näe, että vuosilukutavoitteella on mitään tekemistä yritysten teknologisten innovaatioiden kanssa. Se olkoon sitten minun ongelmani.

Laitetaan tähän nyt vielä varmuudeksi että olen sitä mieltä, että mitä nopeammin fossiilisista polttoaineista päästään eroon, sitä parempi.
 
En vain pysty vetämään yhtäläisyysmerkkejä kilpailuedun ja muita EU-maita kireämmän vuosilukutavoitteen välille. En näe, että vuosilukutavoitteella on mitään tekemistä yritysten teknologisten innovaatioiden kanssa. Se olkoon sitten minun ongelmani.

Laitetaan tähän nyt vielä varmuudeksi että olen sitä mieltä, että mitä nopeammin fossiilisista polttoaineista päästään eroon, sitä parempi.

Kuten tuolla jo aiemmin totesin, kyse ei ole "yritysten innovaatioista", vaan ihan siitä, että mitä se energia maksaa. Mitä maksaa niiden koneiden pyörittäminen, mitä maksaa niiden tuotteiden siirtäminen paikasta A paikkaan B. Ja niin edelleen.

Ja sähkössä tämä jo nähdään. Meillä on todella paljon hiilivapaata sähköä, joka tarkoittaa, että Suomen teollisuus saa tuosta kilpailuetua Keski-Eurooppaan nähden. Ja tuo kilpailuetu tulee kasvamaan vielä entisestään sitä mukaa, kun päästöoikeuksien hinnat nousevat. Keski-Euroopassa joudutaan nojaamaan vielä pitkään fossiilisiin polttoaineisiin sähköntuotannossa, kun taaskin Suomessa me aletaan lähestymään tilannetta, missä kaikki sähkö on hiilivapaata/vähähiilistä.
Lämmityksessä sama juttu, mitä enemmän lämmityksessä käytetään fossiilisia, sitä kalliimmaksi se tulee päästöoikeuksien nousun myötä. Mitä kalliimpaa se on, sitä vähemmän kansalaisilla on varaa kuluttaa esim. paikallisia palveluja tai ostaa kulutustavaroita. Ja sitä korkeammat yritysten lämmityskulut ovat.
Liikenne on se seuraava asia, missä tuo tulee näkymään kun päästöoikeudet laajennetaan koskemaan sitä.

Kaiken tuon lisäksi saadaan sitten etua siitä, että sen sijaan että ostetaan miljardien edestä vuodessa energiaa ulkomailta, tuo energia tuotetaan kotimaisesti ja rahatkin pysyvät paremmin kotimaassa.
 
Kuten tuolla jo aiemmin totesin, kyse ei ole "yritysten innovaatioista", vaan ihan siitä, että mitä se energia maksaa. Mitä maksaa niiden koneiden pyörittäminen, mitä maksaa niiden tuotteiden siirtäminen paikasta A paikkaan B. Ja niin edelleen.

Ja sähkössä tämä jo nähdään. Meillä on todella paljon hiilivapaata sähköä, joka tarkoittaa, että Suomen teollisuus saa tuosta kilpailuetua Keski-Eurooppaan nähden. Ja tuo kilpailuetu tulee kasvamaan vielä entisestään sitä mukaa, kun päästöoikeuksien hinnat nousevat. Keski-Euroopassa joudutaan nojaamaan vielä pitkään fossiilisiin polttoaineisiin sähköntuotannossa, kun taaskin Suomessa me aletaan lähestymään tilannetta, missä kaikki sähkö on hiilivapaata/vähähiilistä.
Lämmityksessä sama juttu, mitä enemmän lämmityksessä käytetään fossiilisia, sitä kalliimmaksi se tulee päästöoikeuksien nousun myötä. Mitä kalliimpaa se on, sitä vähemmän kansalaisilla on varaa kuluttaa esim. paikallisia palveluja tai ostaa kulutustavaroita. Ja sitä korkeammat yritysten lämmityskulut ovat.
Liikenne on se seuraava asia, missä tuo tulee näkymään kun päästöoikeudet laajennetaan koskemaan sitä.

Kaiken tuon lisäksi saadaan sitten etua siitä, että sen sijaan että ostetaan miljardien edestä vuodessa energiaa ulkomailta, tuo energia tuotetaan kotimaisesti ja rahatkin pysyvät paremmin kotimaassa.
Tämä kaikki on ihan yritysten ja kansalaisten itsensä päätettävissä riippumatta siitä, onko hiilineutraaliustavoite 2035 vai 2050.

Ei sen päästöoikeuden hinta ole sen korkeampi tai matalampi vaikka Suomen tavoite olisi mikä.
 
Tämä kaikki on ihan yritysten ja kansalaisten itsensä päätettävissä riippumatta siitä, onko hiilineutraaliustavoite 2035 vai 2050.

Ei sen päästöoikeuden hinta ole sen korkeampi tai matalampi vaikka Suomen tavoite olisi mikä.

Ei ole, vaan valtion teot vaikuttavat merkittävästi siihen, että minkälaisella aikataululla noista fossiilisista polttoaineista päästään eroon.
Siihen vaikuttaa valtion verotuspolitiikka, siihen vaikuttaa valtion luvituspolitiikka ja siihen vaikuttaa valtion tukipolitiikka.

Kun valtion toimesta kommunikoidaan, että tavoitteena on 2035 eikä 2050, niin se kertoo yrityksille ja sijoittajille, että valtio aikoo toimia siten, että tuo tavoite saavutetaan.
 
Ei ole, vaan valtion teot vaikuttavat merkittävästi siihen, että minkälaisella aikataululla noista fossiilisista polttoaineista päästään eroon.
Siihen vaikuttaa valtion verotuspolitiikka, siihen vaikuttaa valtion luvituspolitiikka ja siihen vaikuttaa valtion tukipolitiikka.

Kun valtion toimesta kommunikoidaan, että tavoitteena on 2035 eikä 2050, niin se kertoo yrityksille ja sijoittajille, että valtio aikoo toimia siten, että tuo tavoite saavutetaan.
Tukipolitiikka on tärkeä muutenkin kilpailukyvyn vahvistamisessa. Mielestäni siihen kannattaisi satsata, kaikki yritystuet eivät ole pahoja.
 
Tärkeintä on se että seuraava halitus pitää puolia, meidän tiukka tavoite käy kalliiksi jos sitä ei lasketa meidän eduksi, vaan kiristää entisestään meidän vastuita.

Nyt jo me kipuillaan sopimuksista joista uhkaa tulla miljardilasku, siis sen takia että metsän omistajat ovat sitoneet hiiltä ja sitovat edelleen.

Nyt meitä uhkaa energidirektiivit, joilla ei mitään tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Meitä uhkaa monimuotoisuus direktiivit joilla ei tekemistä ilmastonmuutoksen torjunnassa, päinvastoin vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.

Meitä uhkaa biomassa käyttörajoituksia jotka vaikeuttavat meidän tavoitteiden saavuttamista.

Kunnianhimoiset tavoitteet on ok ja kannatettavia, mutta pitää varmistaa se että siitä on meille hyötyä, ettei ne ole meille haitaksi. Lisäksi pitää puolustaa laskentatapoja jotka meille eduksi.

Edit:
Se onjo huonoa sopimista, tai vääriä päätöksiä jos jälkikäteen meidän vähennykset tulee meille kaliiksi.

Joo. Veikkaan kanssa, että yritykset lypsää Suomelta kaikenlaiset tuet kunnianhimoisten vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta valtaosa rahoista kuitenkin valuu ulkomaisille sijoittajille. Samalla vientimarkkinat joista on mehusteltu jäävät unelmiksi, ja EU vetää Suomea kölin alta muita säännöksiä tiukentaessaan... lasku sitten jää valtion ja kuluttajien maksettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
"Elina Valtonen linjasi uuden kynnyskysymyksen – Petteri Orpo ei lämpene

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ottaa etäisyyttä puolueen varapuheenjohtajan Elina Valtosen puheisiin tulevan hallituksen kynnyskysymyksestä."
 
Myös perussuomalaiset eturivin taustaviulistit (Ranne, Meri) ovat ladelleet kynnyskysymyksiä joita puoluejohtaja ei kuitenkaan vahvista puolueen lupaukseksi.
 
Mielenkiintoista, Kokoomus tosiaan hirttää itsensä ilmastotavoitteisiin.


"Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka alkaisi pakittaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Asian vahvistaa varapuheenjohtaja Elina Valtonen."

Noinkohan on kenttäväen ja Kokoomusta äänestävien tahojen tuki tälle. Ehkäpä tuolla sektorilla odotellaan erilaisia energiatukia yrityksille kuin kuuta nousevaa.
Elina Valtosesta ollaan oltu tekemässä Orvon seuraajaa. Tämä linjanveto tulee mahdolliselta Kokoomuksen seuraavalta puheenjohtajalta.

Minusta tämäntyyppinen vahva neuvottelukannan ankkurointi hallitusneuvotteluiden alla viittaa siihen, että Kokoomus pelaa tarkoituksella persuja ulos hallituskeskusteluista ja jonkinlaisella silmänkääntötempulla synnytetään sinipunahallitus. Eli spekulaatiot kassakaappisopimuksesta olisivat totta.

Suomen poliittisessa skenessä tärkeintä näyttää olevan se, ettei EU-kriittinen ja maahanmuuttokriittinen puolue pääse koskaan vallankahvaan. Kokoomus on valmis heittämään kaikki "tiukan talouskurin linjaukset" romukoppaan ja menemään vassaripuolueiden kanssa kimppaan, vain estääkseen Persujen nousun hallitukseen. Kataisen Kokoomus teki jo tämän 2011, saa nähdä tuleeko nyt jatkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Elina Valtosesta ollaan oltu tekemässä Orvon seuraajaa. Tämä linjanveto tulee mahdolliselta Kokoomuksen seuraavalta puheenjohtajalta.

Minusta tämäntyyppinen vahva neuvottelukannan ankkurointi hallitusneuvotteluiden alla viittaa siihen, että Kokoomus pelaa tarkoituksella persuja ulos hallituskeskusteluista ja jonkinlaisella silmänkääntötempulla synnytetään sinipunahallitus. Eli spekulaatiot kassakaappisopimuksesta olisivat totta.

Suomen poliittisessa skenessä tärkeintä näyttää olevan se, ettei EU-kriittinen ja maahanmuuttokriittinen puolue pääse koskaan vallankahvaan. Kokoomus on valmis heittämään kaikki "tiukan talouskurin linjaukset" romukoppaan ja menemään vassaripuolueiden kanssa kimppaan, vain estääkseen Persujen nousun hallitukseen. Että semmoinen konservatiivinen oikeistopuolue meillä.:whistling::beye::facepalm:
Hienoa meillä tasa-arvo taas tässäkin toteutuessaan vahvistuu, meillähän on ollutkin naispuolisia puoluejohtajia niukanlaisesti.

Ei taida vielä mikään puolue yksin päästä päättämään joten sopimuksia on pakko tehdä. Persuille on jo voitto? että heidät otetaan jo vakavasti vaalikeskusteluissa (näin ei aina ole ollut) ja heitä tukevien kansalaisten kannalta se, että Persujen kannatus pakottaa muut puolueet huomioimaan vähän paremmin persujen esiin nostamiin ongelmiin reagoimisen.

Veikkaan, että ensivaalikaudella talouden hoitamisen merkitys kasvaa. Ei Suomen pankki voine enää (ainakaan nopeasti) paljon tasettaa nostaa, muistelen Suomen pankilla olevan jo 200 miljardia lainaa valtiolle ja yrityksille.
 
Mielenkiintoista, Kokoomus tosiaan hirttää itsensä ilmastotavoitteisiin.


"Kokoomus ei lähde hallitukseen, joka alkaisi pakittaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Asian vahvistaa varapuheenjohtaja Elina Valtonen."

Noinkohan on kenttäväen ja Kokoomusta äänestävien tahojen tuki tälle. Ehkäpä tuolla sektorilla odotellaan erilaisia energiatukia yrityksille kuin kuuta nousevaa.
Valtosen puheilla ei ole mitään arvoa kun neuvottelut käy Orpo ja hän jo tuosta irtisanoutui. Tämä on maailman vanhin neuvottelustrategia että laitetaan sylikoira haukkumaan ja uhoamaan ja sitten isä aurinkoinen tulee jälkikäteen rauhoittelemaan ja esittämään kohtuullista järjen ääntä.

Toiseksi Kokoomus ei voi lyödä pöytään mitään joustamatonta listaa, koska heillä ei ole sen kummempaa vipuvartta kuin muillakaan.

Kokoomus ja Persut hallitus on vaalien voittajapuolueesta riippumatta lähes 95% varma. Ilmastoasia tullaan ratkaisemaan jonkinlaisella puolivälimallilla jossa molempien osapuolten kasvoja säilytetään. Voi olla että toinen tulee enemmän vastaan tai sitten voi olla että koko ilmastotavoite jää vain latteudeksi jonka suhteen ei tehdä mitään konkreettisia toimia. Tai sitten sovitaan että "ilmastoasia käsitellään syksyllä" jotta saadaan hallitus muodostettua ja voidaan kiukutella myöhemmin.

En vielä sanoisi että Hesari on poliittista ääripäätä, mutta on se selkeästi vihervasemmalle kallellaan oleva media, kuten myös Yle. Harvassa ovat artikkelit vasemmiston politiikan riskeistä ja toistuvasti lisääntyvät artikkelit oikeistopolitiikan veronkevennyksen lovista budjettiin, ottamatta kantaa niiden tarkoitukseen kasvattaa pitkäkestoista muutosta työn kannattavuuden lisäämisessä ja sitä kautta vaurauden ja verotulojen lisäämisessä.

Leikkaa Ylen pelissä valtiontalous kuntoon ja katso, kuka valinnoistasi kärsii | Yle Uutiset

Esimerkkinä Ylen peli, missä esimerkiksi verotukselliset vaikutukset ei pyrikään kuvaamaan niiden tarkoitusta millään tasolla, ainoastaan todetaan että jos otan sinun pussistasi nyt enemmän rahaa, niin minä saan enemmän rahaa.
Täällä taisi joku pelatakkin tuota Ylen leikkauspeliä.

Pikkaisen vituttaa että verorahoilla pyöritetään näin vasemmistoasenteellista paskaa. Iskikö yleläisillä hätä päälle kun pienpuoluetentissä Liberaalipuolue sanoi leikkaavansa 80% ylen toiminnasta? Nyt on lähtenyt "neutraalin" Ylen toimesta vihapuhekampanja käyntiin. Yleläisten läskit tutisee kun melkein 600 miljoonan budjetilla pyörivä toimija ei löydä omasta toiminnastaan mitään leikattaavaa. Tämä retoriikkahan on aivan linjassa Sanna Marinin sinimusta huuteluiden kanssa.

Leikkauspelissä pyörivät sellaiset kannustavat ja motivoivat valtion tasapainotuksen sanat kuin: "iso kärsimys, kiristä kunnolla, leikkaa niin että näkyy ja tuntuu, pikku kiristys, ota kovempi keino käyttöön, nipistä kovempaa, verota omistajaa vielä enemmän "


Lisäksi nää leikkausmäärät on naurettavan pienet. MAX 10% yritystuista ja kulttuurista? Miksi vaihtoehtoja ei ole aina 100% asti?? NYT LOPPUU SE VÄSSYKÖINTI JA MOOTTORISAHA KÄTEEN!! Kyllä töitä riittää julkisen ulkopuolellakin, yksityisellä puolella MARKKINAEHTOISESTI hinnoiteltuna.

1680028123049.png


1680028272709.png

1680028381752.png

1680028442148.png

1680028656195.png




Julkaistu: 28.3.2023
Tekijät: Taneli Arponen, Tulikukka de Fresnes, Timo-Pekka Heima, Antti Parviala, Eetu Pietarinen, Mika Pippuri, Maria Stenroos

Näille vässyköille voisi lähettää vähän palautetta ja listan 200 000 työpaikasta mitä on tällä hetkellä avoinna.
Harvinaisen paska peli jopa YLE:n tasolla ja hyvin osoittaa sen miksi heidän budjetista kuuluu leikata. Rajallisten vaihtoehtojen, kunnollisten kohdistamisen puutteen ja ennen kaikkea ennalta päätettyjen ja lukittujen leikkausprosenttien kanssa tuon pelin arvo on aivan totaalinen nolla. Tuolla yritetään harhaanjohtaa ja vääristää kansaa luulemaan ettei tarvittavia budjettitavotteita saada nostamatta ALV ja tuloveroa.

Tuosta saa kuitenkin hyvää osviittaa jos oletetaan ettei YLE:n toimittajat ole töhöilleet tai valehdelleet laskuissansa. Otin notepadin viereen ja laskin pikaisesti ilman näitä kommunistisia rajoitteita. Esim. Yritystukiin kunnon leikkaukset, kehitysapu kokonaan seis, YLE:n massiiviset leikkaukset, asumistukiin leikkauksia ja eläkkeiden korotukset tauolle, kulttuuriin kunnon leikkaukset ja tupakka-askin hinnan korotus 4e.

Lopputuloksena valtion budjetti on 800 miljoonaa euroa plussalla ja kaikki tämä vielä kaupan päälle pudottamalla tuloveroa 1%. Suurimpaan osaan yhteiskunnasta ei kohdistu leikkauksia eikä veroihin korotuksia. Vaihtoehtoisesti tupakan hinnan korotus voidaan perua ja ollaan edelleen 400 megaa plussalla tai esim. tupakan hinnan korotus jää voimaan ja perutaan tuloveron lasku jolloin eläkkeisiin tarvitsee tehdä vain erittäin lyhytaikainen indeksijäädytys ja ei velkaannuta senttiäkään.

Tämäkin vain tuon YLE:n propagandakoneen piirissä eli esim. haittamamujen ja sossuilijoiden karkoituksia ja niistä saatavia etuja ei ole laskettu mukaan yms. Koulutukseen voidaan myös ehdottomasti tehdä leikkauksia poistamalla turha humanistipaska kuten naistutkimus ja kieltämällä kaiken kulttuurimarxismin yms. poliittisen roskan opettaminen ja promoaminen valtiorahotteisissa laitoksissa. Pakkoruotsin ja toisen kotimaisen kielen aseman voi ajaa kokonaan tai pääosin alas.

1680153903421.png

Leikkaaminen on välittämistä. :thumbsup:
 
Viimeksi muokattu:
Tämäkin vain tuon YLE:n propagandakoneen piirissä eli esim. haittamamujen ja sossuilijoiden karkoituksia ja niistä saatavia etuja ei ole laskettu mukaan yms. Koulutukseen voidaan myös ehdottomasti tehdä leikkauksia poistamalla turha humanistipaska kuten naistutkimus ja kieltämällä kaiken kulttuurimarxismin yms. poliittisen roskan opettaminen ja promoaminen valtiorahotteisissa laitoksissa. Pakkoruotsin ja toisen kotimaisen kielen aseman voi ajaa kokonaan tai pääosin alas.

Taas ollaan sen äärellä, että kun joku ei miellytä, niin keksitään omat teoriat joilla perustellaan leikkauksia. Hyvin tyypillistä ajattelua, kun halutaan ajaa Suomea autoritarismiin.
 
Se että on nainen ei ole itseisarvo. Muut asiat ratkaisee. Sama toki miesten kohdalla.
Totta kai se on ,on asioita, joissa nainen arvottaa asian erilailla kuin mies ja päin vastoin. Tietysti henkilöiden väliset erot ovat olemassa sukupuolittainkin.
Se onko sillä kenenkin mielestä mitään vaikutusta on sitten yksilöllistä. Politiikassa on vain vuosikausia huudettu tasa-arvon perään, nyt kun vaaka on kallistunut monisssa paikoissa toiseen suuntaan, niin sieltä ei enää niinkään paljon huutelua kuulu?
 
Taas ollaan sen äärellä, että kun joku ei miellytä, niin keksitään omat teoriat joilla perustellaan leikkauksia. Hyvin tyypillistä ajattelua, kun halutaan ajaa Suomea autoritarismiin.
Yhteiskunnalle tuottamattomien ja kalliiden mamujen karkoittaminen on täysin normaali toimenpide käytännössä missä tahansa Suomen ulkopuolisessa maassa riippumatta yhteiskuntajärjestyksestä tai kulttuurista. Valtion rahojen polttamisen estäminen pseudotieteisiin tai autoritäristen valtioiden kehittämiin psykologisiin aseisiin ei ole autoritarismia vaan itseasiassa sen vastakohta.

Tätä paskaa saa kuitenkin leikkaustenkin jälkeen yksityisesti rahoittaa ja tukea vaikka laittaisin kyllä sinnekin Supon analysoimaan rahoituksen lähteitä.
 
Viimeksi muokattu:

Persut ehti rikkoa vaalilupauksensa jo ennen kun vaalit ovat ohi.
"SAK:lle aiemmin antamassa vastauksessaan perussuomalaiset kannatti maksujen siirtoa työnantajille, mutta keskiviikkona MTV:n pääministeritentissä(siirryt toiseen palveluun) perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastusti sitä.

Purran mukaan SAK:lle on annettu perussuomalaisten puoluetoimistolta väärä vastaus. Kukaan perussuomalaisten johdosta ei ole asiaan ottanut kantaa, Purra sanoi Uudelle Suomelle(siirryt toiseen palveluun) torstaina."
 

Persut ehti rikkoa vaalilupauksensa jo ennen kun vaalit ovat ohi.
"SAK:lle aiemmin antamassa vastauksessaan perussuomalaiset kannatti maksujen siirtoa työnantajille, mutta keskiviikkona MTV:n pääministeritentissä(siirryt toiseen palveluun) perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastusti sitä.

Purran mukaan SAK:lle on annettu perussuomalaisten puoluetoimistolta väärä vastaus. Kukaan perussuomalaisten johdosta ei ole asiaan ottanut kantaa, Purra sanoi Uudelle Suomelle(siirryt toiseen palveluun) torstaina."
Vai että ihan vaalilupaus on rikottu, hajoaisi varmaan puolue sisäisesti tuollaisen asian takia jos olisi hallituksessa. Harmittaa kun ennakkoääni meni jo.

Vähän kyllä nyt hakemalla haetaan asioita jotka, ainakin vahvasti veikkaisin, on täysin merkityksettömiä kys. puoluetta äänestäville. Koko asiasta ei ole mielestäni puhuttu edes missään eikä ketään kiinnosta pätkänvertaa.

Edit: otsikot hienoja
Perussuomalaisten kanta kiky-maksuihin muuttui yhtäkkiä – palkansaajajärjestöt ja Sdp kuvailevat takinkääntöä petokseksi
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman pitää tapahtunutta perussuomalaisten palkansaajapetoksena.
 
Vai että ihan vaalilupaus on rikottu, hajoaisi varmaan puolue sisäisesti tuollaisen asian takia jos olisi hallituksessa. Harmittaa kun ennakkoääni meni jo.

Vähän kyllä nyt hakemalla haetaan asioita jotka, ainakin vahvasti veikkaisin, on täysin merkityksettömiä kys. puoluetta äänestäville. Koko asiasta ei ole mielestäni puhuttu edes missään eikä ketään kiinnosta pätkänvertaa.

Edit: otsikot hienoja
Voi olla että heidän äänestäjiä ei kiinnosta, silloin vahinkoa ei ole tapahtunut. Ei kiky ole ollut kovinkaan esillä muutenkaan.

Kokoomuksen suuntaan tuo on viesti että heillä on halua sopeuttaa ohjelmaansa yhteensopivaksi. Siinä mielessä Purralta hyvä veto. Parempi nyt kuin kokonaan vaalien jälkeen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 168
Viestejä
4 738 105
Jäsenet
77 305
Uusin jäsen
Salmis5000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom