• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Kun sanotaan että asumistuki on tulonsiirto asunnon omistajille niin se ei tarkoita sitä että valtio konkreettisesti sen rahan siirtää suoraan tililtä tilille asunnon omistajille vaan sitä että vaikka se tuki menee vuokralaisille niin loppupeleissä se päätyy asunnon omistajan taskuun. Jos siis markkinoille tulee 200e tuki niin ihan samallalailla ne asuntojen hinnat skaalataan siihen uuteen markkinaan jossa on enemmän pääomaa. Eli kyseessä on täysin hyödytön tuki vuokraajille koska se ei mitenkään tee asumisesta halvempaa. Tässä vain kerätään veroilla ihmisiltä rahat ja annetaan niille jotka omistaa asuntoja. Tämä on ihan perus markkinatalous 101 settiä.

Ainoa keino oikeasti vaikuttaa asuntojen vuokratasoon on esim. lailla pakottaa vuokrat mataliksi, mutta valtion interferenssi markkinataloudessa aiheuttaa 99% tapauksista ongelmia ja ratkaisee asioita 1% tapauksista. Esim. pakkolailla kukaan ei haluaisi enää vuokrata asuntoja jos niistä ei saa kunnon tuloja. Loppupeleissä paras ratkaisu on ottaa tuet ja pakotteet pois ja antaa markkinan itse ratkaista asia koska se toimii aina.
Ai meinaatko että jos asumistuki poistetaan, niin asuntojen vuokrat tippuvat tasan sen tuen verran?
 
Ai meinaatko että jos asumistuki poistetaan, niin asuntojen vuokrat tippuvat tasan sen tuen verran?
Ei tietenkään, ne tippuu osan siitä (jossain enemmänkin), mutta vuokralaiset ovat sellaisia joilla on varaa maksaa ja ne joilla ei ole muuttavat sinne missä on asuntoja vapaana siihen hintaan mitä pystyvät maksamaan. Jos ajattelee esimerkiksi pääkaupunkiseutua 50km harpilla, niin mikä järki yhteiskunnan on maksaa 2000€ kolmiosta tonni tukea isolle lapsiperheelle kun tonnilla se perhe saisi samankokoisen kämpän Järvenpäästä.
 
Ai meinaatko että jos asumistuki poistetaan, niin asuntojen vuokrat tippuvat tasan sen tuen verran?

Ei heti, mutta pitkällä tähtäimellä asumiseen käytetyt vuokramenot kyllä putoaa melko lailla saman verran.

Esim. monille yksin asuville opiskelijoille tai vähätuloisille olisi paljon fiksmpaa asua kommuunissa/solussa/kimppakämpässä, mutta tukipolitiikka kannustaa asumaan yksiöissä. Ja tukipolitiikan aiheuttaman yksiöiden kysyntä on ajanut rakentamaan liikaa yksiöitä, joissa myös rakentamisen hinta/asukas on kalliimpaa kuin isommissa asunnoissa (koska esim. yksikössä jokaista asukasta kohden on oma kylpyhouse ja jotain keittiötä muistuttavaa, isommassa asunnossa jossa asuu monta ihmistä näitä ei tarvi olla jokaiselle omaa).

Samoin se tukipolitiikka on motivoinut työttömiä ihmisiä asumaan maantieteellisti kalliimmissa paikoissa kuin mihin heillä olisi ollut varaa. Tämä on johtanut asuntojen hintojen kallistumiseen entisestään näissä paikoissa samalla kun muualla on asuntoja tyhjillään.
 
Ei heti, mutta pitkällä tähtäimellä asumiseen käytetyt vuokramenot kyllä putoaa melko lailla saman verran.
No jos ottaa jonkin kunnan vapaat vuokra asunnot ja miinustaa niistä maksimi asumistuen, niin ei tarvi kyllä kauaa miettiä tajutakseen että se asuntojen vuokraus ei mitenkään kannattaisi sillä hintatasolla.
 
No jos ottaa jonkin kunnan vapaat vuokra asunnot ja miinustaa niistä maksimi asumistuen, niin ei tarvi kyllä kauaa miettiä tajutakseen että se asuntojen vuokraus ei mitenkään kannattaisi sillä hintatasolla.

Opettelepas nyt lukemaan.

En puhunut yksittäisten asuntojen hintatasosta, vaan asumisen kokonaiskustannuksista yhteensä kaikilla tuensaajilla. Missään en väittänyt, että yksittäisten asuntojen vuokrahinta laskisi verran mitä asumistuki on.

Vaan että ihmiset asuisivat eri asunnoissa, sellaisissa joihin heillä olisi varaa. Ja tämä vaikuttaisi myös jonkin verran asuntojen hintoihin tasaten niitä eri alueiden välillä.
 
Asuntojen hinnat tulusivat tippumaan, olisiko se huono asia? Tuki tulisi maksaa riippumatta oikeista asumiskuluista ja myös omistusasumiseen jotta se ei valuisi vuokraajille. Näin helsinkiläinen saisi yhtä paljon kuin varkautelainen. Oli tuo sitten kansaneläkkeen opintotuen taikka työmarkkinatuen korotus.
 
Tuki tulisi maksaa riippumatta oikeista asumiskuluista ja myös omistusasumiseen jotta se ei valuisi vuokraajille. Näin helsinkiläinen saisi yhtä paljon kuin varkautelainen. Oli tuo sitten kansaneläkkeen opintotuen taikka työmarkkinatuen korotus.
Mistä tuesta nyt puhutaan? Toimeentulotuesta, perustulosta vai mistä? Toimeentulotukea tarvitsee ihmiset, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemästä työstä. Näiden osuus pyritään toki minimoimaan. Parempi on antaa laskennallinen summa könttänä tilille kuin könttäsumma tilille + suoraan vuokraan maksettava tuki. Kun toimeentulotukiperhe saa könttäsumman he voivat vaikuttaa käytettävissä oleviin varoihin edes jollain tapaa omilla valinnoillaan.
 
Mistä tuesta nyt puhutaan? Toimeentulotuesta, perustulosta vai mistä? Toimeentulotukea tarvitsee ihmiset, jotka ovat riippuvaisia muiden tekemästä työstä. Näiden osuus pyritään toki minimoimaan. Parempi on antaa laskennallinen summa könttänä tilille kuin könttäsumma tilille + suoraan vuokraan maksettava tuki. Kun toimeentulotukiperhe saa könttäsumman he voivat vaikuttaa käytettävissä oleviin varoihin edes jollain tapaa omilla valinnoillaan.
Asumistuen korvaamisesta oli kyse.

Haittana tuossa olisi että joku muuttaisi erämaahan tai muuhun halpaan paikkaan ja syrjäytyisi ilman töitä. Varkaus on käsittääkseni halpa paikka. Ei ole sanottua että sinne syntyisi töitä tarpeeksi jos köyhät muuttaisivat sinne. Kunnille köyhät olisivat iso rasite, esimerkiksi minimieläkkeellä olijat.
 
Kunnille köyhät olisivat iso rasite, esimerkiksi minimieläkkeellä olijat.
Mites tämä tänäpäivänä menee.
alle kouluikäinne
koulu ikäinen
opiskelia (kotikunta)
tuilla elävä työikäinen
minimieläkelläinen


Kasvuahakeva kunta panostaa toki muihin kuin minimieläkeellä oleviin, mutta jos nyt tässä lähestystään ns saattohoidossa olevaa kuntaa, jossa viimeinen vaihtimestarin apulainen sammuttaa valot.
 
Asumistuen korvaamisesta oli kyse.

Haittana tuossa olisi että joku muuttaisi erämaahan tai muuhun halpaan paikkaan ja syrjäytyisi ilman töitä. Varkaus on käsittääkseni halpa paikka. Ei ole sanottua että sinne syntyisi töitä tarpeeksi jos köyhät muuttaisivat sinne. Kunnille köyhät olisivat iso rasite, esimerkiksi minimieläkkeellä olijat.
Rakennetaan kuoleville kunnille järkevä exit-malli. Rakennetaan keskussairaalakaupunkien ympäristöihin riittävästi senioripalveluita ja tuetaan near-exit kunnista eläkeläisten muuttoa isompiin keskuksiin, eli lunastetaan käyvällä hinnalla taloja ja saadaan näitä kuntia nopeammin ns. klousattua. Valtion kannalta kannattavaa, yksittäisen kunnan kannalta ei millään tavalla tehtävissä eli keskusjohtoista pitää tämän prosessin olla.
 
Rakennetaan kuoleville kunnille järkevä exit-malli. Rakennetaan keskussairaalakaupunkien ympäristöihin riittävästi senioripalveluita ja tuetaan near-exit kunnista eläkeläisten muuttoa isompiin keskuksiin, eli lunastetaan käyvällä hinnalla taloja ja saadaan näitä kuntia nopeammin ns. klousattua. Valtion kannalta kannattavaa, yksittäisen kunnan kannalta ei millään tavalla tehtävissä eli keskusjohtoista pitää tämän prosessin olla.
Oletko miettinyt mitä tämä klousaus eli muutos pidetään koko maa elinkelpoisena linjaan vaikuttaa turvallisuuteen ja maanpuolustahtoon?
 
Ei heti, mutta pitkällä tähtäimellä asumiseen käytetyt vuokramenot kyllä putoaa melko lailla saman verran.

Kun sanotaan että asumistuki on tulonsiirto asunnon omistajille niin se ei tarkoita sitä että valtio konkreettisesti sen rahan siirtää suoraan tililtä tilille asunnon omistajille vaan sitä että vaikka se tuki menee vuokralaisille niin loppupeleissä se päätyy asunnon omistajan taskuun. Jos siis markkinoille tulee 200e tuki niin ihan samallalailla ne asuntojen hinnat skaalataan siihen uuteen markkinaan jossa on enemmän pääomaa. Eli kyseessä on täysin hyödytön tuki vuokraajille koska se ei mitenkään tee asumisesta halvempaa. Tässä vain kerätään veroilla ihmisiltä rahat ja annetaan niille jotka omistaa asuntoja. Tämä on ihan perus markkinatalous 101 settiä.
Tässä ehkä välillä puhutaan PK seudun tietyistä alueista, välillä jostain muusta.

Jos asumistuki poistuisi, ja mennään ajassa sen verran eteenpäin että ne häiriöt poistuneet, ja ne vuokrat määräydyn kysynnän mukaan,.

Halpojen tonttien alueella edelleen sen mukaan miten aiemmin.

Halutuilla alueilla maksetaan enemmän, Jos kasvukeskusten kunta jatkaa samaa tontinhintojn maximointia, niin on siinä muttujia onko ne yhtä haluttuja , -> voiko kunta edes sikailla vahhaan tukiajan malliin.

No joka tapauksessa asumistuen rajussakin "poistamisessa" kyse lähinnä siiten miten ihmisille jatkossa turvataan katto päänpäälle ja edelleen ovat markkinoilla. Jos tuki estämisen sijaan kannustaa kimpassa asumiseen, niin invesoidaan takaisin soluihin, useampi huoneisisiin asuntoihin.


Kun sanotaan että asumistuki on tulonsiirto asunnon omistajille niin se ei tarkoita sitä että valtio konkreettisesti sen rahan siirtää suoraan tililtä tilille asunnon omistajille vaan sitä että vaikka se tuki menee vuokralaisille niin loppupeleissä se päätyy asunnon omistajan taskuun. ...
Kysyntä piikki johti asuntojen arvon nousuun kasvukeskuksissa, vanhat omistajat hyötyivät, varsinkin jos myivät ajoissa. (Siis myös omistusasijilla, toisaalta nosti heidän verorasitett)
Se myös nosti tonttihintoja, eli valui kunnille.
Se myös nosti uus tuotannon kysyntää, eli tuo businesta rakentajilla, gryndereille

Ne jotka sijoitti kuplaan, ja eivät hypänneet ajoissa pois, niin heille se ei ole kovin kummoinen sijoitus.

Hyötyjä ne tuensaajat jotka saivat tuen ansiosta korotettua asumisen tasoa, esim solukämpän punkasta omaan yksiöön.

Muuttotapio alueilla, vuokratasot menee lähempänä kipupistettä, eli ehkä niinkään nosta, mutta pitää ehkä jonkin talon enemmän lämpöisenä. (jos kuvitellaan että tuen ei juurikaan lisää muuttotappiota)
 
Viimeksi muokattu:
Oletko miettinyt mitä tämä klousaus eli muutos pidetään koko maa elinkelpoisena linjaan vaikuttaa turvallisuuteen ja maanpuolustahtoon?
Se ,että onko jossain perähikiällä kunnantalo ei vaikuta suuresti alueen puolustukseen tai ihmisten puolustustahtoon, jos siellä ei edes ole ihmisiä.
 
Eli osa maata voi jättää tyhjäksi?
Kyllä? Maan puolustuskykyyn tai -tahtoon ei vaikuta asuuko 5 vuoden päästä tai nyt yhtään ihmistä Saunarannassa, Lamminvaarassa tai Näätävaarassa. Suomen puolustus perustuu laajaan asevelvollisuuteen, teknologisesti edistyneeseen puolustusvälinearsenaaliin, erinomaiseen puolustusstrategiaan ja viimeisimpänä NATOn puolustusliittoon.
 
Kyllä? Maan puolustuskykyyn tai -tahtoon ei vaikuta asuuko 5 vuoden päästä tai nyt yhtään ihmistä Saunarannassa, Lamminvaarassa tai Näätävaarassa. Suomen puolustus perustuu laajaan asevelvollisuuteen, teknologisesti edistyneeseen puolustusvälinearsenaaliin, erinomaiseen puolustusstrategiaan ja viimeisimpänä NATOn puolustusliittoon.
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
 
Rakennetaan kuoleville kunnille järkevä exit-malli. Rakennetaan keskussairaalakaupunkien ympäristöihin riittävästi senioripalveluita ja tuetaan near-exit kunnista eläkeläisten muuttoa isompiin keskuksiin, eli lunastetaan käyvällä hinnalla taloja ja saadaan näitä kuntia nopeammin ns. klousattua. Valtion kannalta kannattavaa, yksittäisen kunnan kannalta ei millään tavalla tehtävissä eli keskusjohtoista pitää tämän prosessin olla.
Käypä hinta on se jonka markkinoilla saa. Ei tuollainen lisätuki ole ratkaisu.

Ehkäpä kuntamallista tulisi luopua. Netin aikakaudella välimatkoilla ei ole niin väliä. Kuntamallun tuliksena on Kauniaisen kaltaisia omituisuuksia kuolevien kuntien lisäksi. Kunnat voisi poistaa kokonaan ja ottaa sote-alueet tilalle. Taikka poistaa nekin.
 
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
Täh? Mehän puolustetaan valtion suvereniteettiä ja rajat on piirretty kartalle. Vaikka itse asun satojen kilometrien päässä rajasta olen tilanteen niin vaatiessa puolustamassa omilla toimillani koko valtion koskemattomuutta.
 
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
No miksei olisi, mutta kun suomalaisten kodit nyt hyvin suuressa määrin sijaitsevat jossain muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomen laajoissa, mutta harvaanasutuissa kunnissa. Ja sielläkin asujaimisto on valtaosaltaan sellaista ettei ole enää rintamalle lähtijäksi. Silti myös niitä alueita puolustetaan sotatilanteessa, eikä kunnantalo nyt paljoa auta, ehkä voi toimia prikaatin komentopaikkana.
 
No miksei olisi, mutta kun suomalaisten kodit nyt hyvin suuressa määrin sijaitsevat jossain muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomen laajoissa, mutta harvaanasutuissa kunnissa. Ja sielläkin asujaimisto on valtaosaltaan sellaista ettei ole enää rintamalle lähtijäksi. Silti myös niitä alueita puolustetaan sotatilanteessa, eikä kunnantalo nyt paljoa auta, ehkä voi toimia prikaatin komentopaikkana.
En kaipaa hallinnollisia rakenteita vaan sen, että harvaanasutulla alueellakin voi elää.

Toivottavasti Natosta ei tehdä keppihevosta asiaan..
 
En kaipaa hallinnollisia rakenteita vaan sen, että harvaanasutulla alueellakin voi elää.
Ei siellä nytkään kukaan kiellä elämästä, silti aniharva työikäinen on nuo alueet kotipaikakseen valinnut enää vuosikymmeniin. Ei tarvitse katsoa kuin asukastilastoja 80-luvulta asti.
 
Ei siellä nytkään kukaan kiellä elämästä, silti aniharva työikäinen on nuo alueet kotipaikakseen valinnut enää vuosikymmeniin. Ei tarvitse katsoa kuin asukastilastoja 80-luvulta asti.
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
 
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
Se, että selvästikään suomalaiset eivät halua syrjäseuduilla asua, asukastilastot jo lähes 50 vuoden ajalta kertovat tästä. Vai meinaatko, että porukkaa aletaan pakottaa asumaan Itä-Lappiin, ettei maanpuolustustahto kärsi?
 
Ehkäpä kuntamallista tulisi luopua. Netin aikakaudella välimatkoilla ei ole niin väliä. Kuntamallun tuliksena on Kauniaisen kaltaisia omituisuuksia kuolevien kuntien lisäksi. Kunnat voisi poistaa kokonaan ja ottaa sote-alueet tilalle. Taikka poistaa nekin.
Liitos kunnat pilkkoa entiselleen
Maakunnat hoittaa ne isojenkuntien tehtävät, kunnat pääsee juuri tehtäviin, lähi demokratiaan. Kunnilla vielä jotain ison menon pakkotehtäviä, niiden rasitus jos kevenee, niin sitten.
 
Oletko miettinyt mitä tämä klousaus eli muutos pidetään koko maa elinkelpoisena linjaan vaikuttaa turvallisuuteen ja maanpuolustahtoon?

Tuo "koko maa" ei tarkoita yhtään mitään ellet sitä määrittele. Suomi ei ole kokonaan elinkelpoinen nyt, se ei ole koskaan sitä ollut eikä koskaan tule olemaan. Täällä on hirmu paljon asumatonta aluetta. Kyse on siitä, kuinka harvaan täällä astutaan ja kuinka isoissa keskittymissä. Se, että pienet kunnat kuihtuvat pois ei tarkoita sen kummempaa kuin että ihmiset muuttavat lähellä olevaan suurempaan taajamaan. Tuskin kukaan kokee, että maanpuolustustahto olisi kirjaimellisesti oman kotinsa puolustamista, vaan Suomen itsemääräämisoikeuden, alueen ja suomalaisten puoluestamista. Ja se alue kattaa myös nyt asuttamattomat alueet.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).
 
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).

Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Kaikki on älyn tiivistymässä, muut loisia
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Saahan kunnat veroja työntekijöiden palkkojen kautta.
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin. (22 reilu 33%) eli vähän, mutta sitten on muita välineitä millä tasataan.

Eli kiinteitösvero on se millä ne voi yrittää verottaa lisää, mutta sekin vähän hankala. Osinkoverotuskesta puhetta, ja siitä että voidaan siirellä sitä veroa yrityksen verotuksen ja voittojen noston välillä, niin se siirtelee myös sitä minne voittojen verottulot menee. Huomioitava että haja-astusalueita joissa ulkopaikkakuntalaisilla pääomatuloverotettavaa tuloa.

Kasvukeskuksiin on myös kekittynyt julkisenpuolen palveluita, jotka tuottaa palveluita maakuntaa, koko maahan. Joku viittaisi teollisuuteen, toimihnekilöt kasvukeskuksissa, ja tuotanto, prosessit maakunnissa, jos johtoryhmälä kerätyt verot valuu johtoryhmän asuinkuntaan, niin joo, siellä ja konttorilla ne palveluita käyttää, mutta. Ja miten yhteiseverto pitäisi jakaa, onko jokainen työntekiä yhtä arvokast, vai pitisiko olla palkkasumman perusteella. Mutta jos johtoryhmä tienaa enemmän, niin siitä jo tulee enemmän tuloja heidän kotikuntaan.

Työssäkääyvä tyntekijä ei välttämättä asu silloin siellä missä hän on ollut suurin nettosaaja, eikä asu siellä missän hänen eläkelläis vanhemmat.

Siksi valtiolla on muita välineitä millä näitä vastuita tasataan.

Edit:
Metsäverotus olikin huomioitu kuntaosuuksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin
Aivan.
Edit
"Kunnan jako-osuus perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietojen pohjalta. Yhteisöverojen kuntakohtaisten osuuksien laskennassa huomioidaan kunnassa toimivien yritysten maksamat yhteisöverot (yritystoimintaerä) ja alueelliset puun kantorahatulot (metsäerä). Monissa kunnissa toimivien yhteisöjen ja konsernien maksamat yhteisöverot jaetaan yritystoimintaerää laskettaessa eri kunnille yritysten henkilöstömäärän suhteessa. Osa yhteisöverosta jaetaan kunnittain metsästä saatavien kantorahatulojen suhteessa kompensoimaan sitä, että puunmyyntitulot eivät ole enää kunnallisverotuksen alaista tuloa. Metsävaltaisilla kunnilla pääosa saadusta yhteisöverosta voi perustua metsäerään eikä kunnassa toimivien yritysten maksamiin yhteisöveroihin. Metsäerän osalta jako kuntien kesken tehdään pinta-alojen suhteessa.

Yhteisöveron kuntakohtaisia jakoperusteita on aika ajoin kritisoitu siitä, etteivät ne kohdistu kuntakohtaisesti oikein. Niin tai näin, hyviä puolia laskennassa on ainakin se, että talouden heilahteluihin pystytään varautumaan ajoissa, kun laskenta perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietoihin."
 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Kun on kasvattanut lapsia, niin tuosta Suomen kansasta tulee mieleen sellainen 2-4-vuotias jolle känkkäränkkäpäivänä mikään ei käy mutta kaikkea pitäisi saada.

 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.

Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Ei kai tavoite estä teknologian kehittämistä?
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.
 
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.

Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
 
Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

edit: Purra tuon hyvin summaa: "uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon"
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että todella harva 2035 ilmastotavoitteen kritisoijista kohdistaa kritiikkiään uuden energiantuotannon lisäämiselle. Yleisemmin ymmärrän, että se kritiikki kohdistuu kaiken maailman jakeluvelvoitteiden tai latva-asetusten kritisointiin ja yleisiin kulutustavoitteiden pienentämisiin, mitkä ovat tavalliselle ihmiselle järjenvastaisia.
 
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
 
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
Norjan geopoliittisen sijainnin takia, ei liene ihme, että ovat panostaneet hyvin paljon vesivoimaan, mutta se ei ole tämän asian pointti. Jos tämä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen hirttäytyminen olisi rahasampo, niin kuin meille monesti annetaan ymmärtää, niin eikö Norjan kannattaisi ilmoittaa tavoitteekseen sitten vaikka 2025, koska 99% energiasta tulee vesivoimasta ja kerätä investoinnit pois muilta?
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Heh! Tuohon pitää tietysti vielä lisätä se, että "rikkailta pitäisi verottaa lisää". :)

Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

Juuri näin.. Ja monissa vaalitenteissä on hehkutettu kuinka "elinkeinoelämä on innoissaan vihreästä siirtymästä". Tottakai ne ovat innoissaan, kun valtioiden tukirahahanat tulevat olemaan avoinna kaikkiin hankkeisiin jotka etäisestikin liittyvät "vihreään siirtymään".

Tulevina vuosina yritykset tulevat härskisti lypsäämään tukirahoja.

" FT:n nimettömien lähteiden mukaan Volkswagen kertoi Euroopan komission virkamiehille viime viikolla, että se odottaa saavansa 9–10 miljardia euroa tukea ja lainoja tehtaalle Yhdysvaltojen hallinnolta. FT:n lähteen mukaan Volkswagen aikoo odottaa, kuinka komissio vastaa Yhdysvaltojen vihreän elvytyksen pakettiin. Volkswagen tekee lopullisen päätöksen Itä-Euroopan akkutehtaan kohtalosta vasta komission vastauksen jälkeen. "

 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
Jos tuon innoittajana oli kuluttajan korkeaenrgiahinta, 2035 tavoite niin kommenotin.

- Ilmastonmuutoksestä huolissaan olevat kansalaisia vähän arveluttaa onko SDP-Vihreä tavoite ihan meidän etua ,
- Varsinn laajasit kannatetaan puhdasta energiaa ja sitä pidetään tärkeänä, pidetään tärkäenä että teollisuus, muu toiminta siirtyy päästöttömäksi.

Eli juuri noita mitä mainitsit.

- Mutta kansalaiset on huolissaan että teemme sitomuksia jotka eivät edista meidän toimia, ja joista syntyy meille kustannuksia, vaikka olisimme kuinka kärjessä.

- Kansalaiset miettii että miten liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen kiirehdittävää, olisiko siinä tasapainoisempia etenemismalleja.
- Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
- Kansalaiset mittii että miten hiilinielut muuttuu päästöksi, miten se että sidemme hiiltä ja päästämme takaisin onkin päästä.
- Kansalaiset mittii että jos tuomme hiiltä ja päästämme sen ilmaan, on se päästöä, mutta jos viemme hiiltä on se meidän päästö, se on jopa silloin meidän päästä vaikka se on vain tilapäinen varasto.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 362
Viestejä
5 128 558
Jäsenet
81 982
Uusin jäsen
Aleksi94

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom