Kotimaan politiikka

[alakääntö]

Käsittääkseni vasta osassa lainoista on korkokulut nousseet ja tänä vuonna kulut nousee vielä lisää. Lisäksi ohjauskorkoa ollaan vielä nostamassa niin en vähättelisi.

Ongelma on, että korkomuutosta ajatellaan pysyvänä kymmenien vuosien ongelmana. Esitelläänn erilaisissa jutuissa esimerkiksi kymmenen vuoden ennusteita nykyisellä korkotason nousulla. Tai otetaan joku vuoden mittainen seurantajakso ja huudetaan että korkokulut nousevat 200 prosenttia.

Se on tarkoituksellista harhaanjohtamista ja lähinnä antaa vain tekosyyn leikata liikaa lyhyellä aikavälillä. Tällöin leikkausten aiheuttamat pitkäaikaiset valtion tulonmenetykset kertaantuvat ja pahimmillaan käytettävissä oleva budjetti vaan pienenee. Sosiaalikuluista, terveydenhuollosta ja koulutuksesta leikkaaminen ja valtion firmojen myynti on ihan suoraan tulevaisuudesta leikkaamista ja siihenhän tässä ollaan nyt suu vaahdossa menossa.

 

[Paapaa]

Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.

Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..

 

[Väinämöinen]

Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..

Lähinnä tuolla kommentillani viittasin tiettyihin parisen vuotta sitten äänessä olleisiin äärivasemmiston edustajiin, mutta noiden talousosaamista nyt ei vakavasti ottane enää kukaan. Täyteen velattomuuteen tuskin monikaan valtio pyrkii, näin suomelle hyvä olisi jos saataisiin kuvio tasapainoon ja velan kasvu suhteessa tuloihin pysähtyisi, sekä alkaisi sitten jatkossa pikkuhiljaa vähetä.

 

[alakääntö]

Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..

Toisaalta voidaan kysyä että milloin on se oikea aika lyhentää sitä velkaa. Silloin kun korot nousevat ja käytettävää rahaa on vähän, vai silloin kun korot ovat matalat ja käytettävää rahaa on enemmän.

 

[Köntsä-Ana]

Lähinnä tässä minusta on se, että on totuttu pitkään nollakorko aikaan. Nyt edessä lienee paluu normaaliin korkotasoon. Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.

Toki velan määrä on kaikkien aikojen ennätyksessä, eli kannattaa ajatella menojen kautta, ei prosentin. Jos korkokulut tuosta vaikka tuplaantuu niin se on saman verran korkoihin vuodessa kuin esim. PV:n budjettiin.

 

[Jan11]

Toki velan määrä on kaikkien aikojen ennätyksessä, eli kannattaa ajatella menojen kautta, ei prosentin. Jos korkokulut tuosta vaikka tuplaantuu niin se on saman verran korkoihin vuodessa kuin esim. PV:n budjettiin.

Edelleen on hyvä huomata, kelle olemme velkaa ja että maksettavista koroista n. puolet palautuu valtiolle Suomen pankin tuloutuksina.
Tällä en tarkoita, etteikö massiivisia sopeutuksia olisi edessä. Kyllä on - ja aivan millä hallituspohjassa tahansa.

 

[91danger91]

Miksi ei voisi? Kokoomushan on ollut puoltamassa jokaista yhteisvastuusosialismia eu:ssa. Siis ihan jokaista rahanjakoa missä rahan suunta on Suomesta poispäin.

Mitä tulee siihen "oikeaan oikeistoon" niin taitaa olla kyseessä enemmän tunteellisin perustein keksitty ihmisten ja ihmisryhmien jakaminen meihin fiksuihin, ja niihin toisiin, tyhmiin.

Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.

Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..

Olen täysin samaa mieltä. Valtion täysi velattomuus kertoo yleensä sisäänpäinkääntymisestä (esim. Venäjä). Velkaa kannattaa ottaa niin kauan kun sitä saadaan nostettua kohtuullisin kustannuksin. Nythän meillä on velanhoitokulut räjähtämässä käsiin koska puolueet ovat nostaneet velkaa lähes 100 miljardia finanssikriisin jälkeen. Samassa ajassa BKT per capita ei ole kehittynyt mihinkään. Miltä Suomen tulevaisuus näyttää tässä valossa?

 

[vienna]

Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

Jep, Marinin poppoo ei voi todellakaan kehua talousosaamisellaan, vaikka paukuttelivat henkseleitään, että kun hallitus on saanut tehtyä peräti 370 miljoonan euron säästöt. Olisitko itse painanut myös EI vuoden 2021:n EU:n tukipakettia vastaan? Näissä tukipaketeissa on se jännä juttu, että aina uudestaan ja uudestaan niitä on tulossa, eli jossain on selvä valuvika kun niiden tarve tulee esiin ennemmin tai myöhemmin.

Voi että kun nuo vaalidebatit jo alkaisi, niin nähdään hokeeko Marin papukaijana hankinnoista ja tiloista saatavia säästöjä yhdistettynä veronkorotuksiin. Mielelläni näkisin sitä, että toimittajat ja muut puoluejohtajat haastaisivat Marinia siitä, että vain näilläkö tämä iso kestävyysvaje kurotaan umpeen?

Näistä vaalikeskusteluista tulee talouden osalta selvästi synkemmät kuin aluevaaleissa, jossa puolueet lupailivat varsin mainioita palveluita hyvinvointialueille.

 

[samsungaaja]

Mielelläni näkisin sitä, että toimittajat ja muut puoluejohtajat haastaisivat Marinia ..

Sen päivän kun näkisi..

 

[alakääntö]

Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

En hirveästi jaksa alkaa tähän vänkäykseen mutta kun lasketaan kaikki sen ajan ansioita niin noihin summiin saisi vielä lisätä valtion firmojen myynnit ja mm. koulutuksenleikkaukset, joista nyt aletaan maksamaan kovaa hintaa.

Eikä kokoomus nytkään ole hirveästi valittanut lainan ottamisesta. Lähinnä samaa louskutusta lainan kuluista on kuultu jo kohta kymmenen vuotta. Liikaa velkaa, leikataan sosiaalitukia, lisää tukea yrityksille jne.. Kyseessähän on suoraan jenkeistä kopioitu valtion budjettipaniikki, missä sosiaalikulut ovat syy kaikkeen.

Suurin ongelma on vuodesta 2009 alkanut alijäämäisyys taloudessa. Vaikka mitä tilastoa katsoo niin 2009 jälkeen on epäonnistuttu. Ei ole investoitu esimerkiksi.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.

Jokainen voi toki määritellä oikeisto-vasemmistot niinkuin haluaa. Enemmän olisin kiinnostunut miksi julkisen sektorin koko olisi joku hyvyyden mitta. Mikään tutkimus ei sitä ideologiaa tue. Yhteiskunnan paremmuuden parhain mittari on köyhyyden määrä. Mitä vähemmän köyhiä, sitä vähemmän ongelmia.

 

[Jan11]

Kokoomus ei voi edes esiintyä julkisesti väittäen olevan "oikeisto"-puolue, jos se hyppää Kirsi Pihojen EU:n yhteisvastuusosialismiin mukaan. Tai voi se esiintyä mutta sitten käy kuten Vihreille, kannatus siirtyy johonkin toiseen puolueeseen (lue: oikealle)

Kokoomus on tähänkin asti ollut hyväksymässä kaikki EU-välineet. Puolueen eurooppapolitiikan tavoite on integraation syventäminen (=liittovaltiokehitys). Silloin on selvää, että ns. nettomaksajamaa on aina omalla maksuosuudellaan mukana yhteisjärjestelyissä, toteutetaan ne milloinkin millä tavalla tahansa.

Sitä en oikein tiedä, mitä tuolla kirsipihoilla tarkoitit. Pihan puolueen varapuheenjohtaja- ja kansanedustajavuodet kun ajoittuivat ajalle ennen tuon suuntaisia paketteja ja välineitä.
Muutenkin Piha oli aikanaan talousasioissa enemmänkin sitä Benkun ja toisaalta Iiro Viinasen kokoomusta. Nyt myöhempinä aikoina toki voisi halutessaan vetää jonkinlaisen linjan Pihan-Kataisen-Stubbin kokoomuslaisuuteen, josta taas pj. Orpo on pieni askel keskemmälle.

Spoileri

Jos kuitenkin haluaa jotain puolueen sisäistä vastakkainasettelua tässä väkisin hakea, niin Piha kirjoitti Kenen Kokoomus -pamfletissaan, jonka oli tarkoitus saada puolue käymään läpi omaa sieluaan seuraavasti:
”Helsingin Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaalien alla vuonna 2019 esitettiin kysymys: Onko Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi hyvä asia?
Eräs ehdokas vastasi kysymykseen seuraavasti (HS 1.2.2020): ”Lähiöiden levottomuudet, kunniamurhat, pedofiilirin- git ja islamistinen terrorismi eivät ole hyvä asia. Hallitsematon maahanmuutto on Suomelle merkittävä uhkatekijä.”
Joku perussuomalainen, veikkaat? Valitettavasti ei. Monimuotoisuudesta Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanille tulevat ensimmäisenä mieleen kunniamurhat, pedofiiliringit ja islamistinen terrorismi. Tämä ei ole mitään ”light-persua” tämä on ihan HC-persua.”

Ja hupsistakeikkaa! Missäs se Rydman onkaan nyt…

Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.

Olen täysin samaa mieltä. Valtion täysi velattomuus kertoo yleensä sisäänpäinkääntymisestä (esim. Venäjä). Velkaa kannattaa ottaa niin kauan kun sitä saadaan nostettua kohtuullisin kustannuksin. Nythän meillä on velanhoitokulut räjähtämässä käsiin koska puolueet ovat nostaneet velkaa lähes 100 miljardia finanssikriisin jälkeen. Samassa ajassa BKT per capita ei ole kehittynyt mihinkään. Miltä Suomen tulevaisuus näyttää tässä valossa?

Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla. Persut toki istuu eduskunnassa äärioikealla, mutta samalla ovat jakomielisesti osassa kannoistaan ihan äärivasemmalla.

Sitä en tiedä mitä nuo lilliputit liberaalit (entinen viskipuolue) ja Korjausliike (entinen Siniset, entinen Uusi Vaihtoehto) nykyisin on, mutta asia lienee täysin merkityksetön kun tuskinpa saavat yhtään edustajaa läpi näissäkään vaaleissa. Tuli tsekattua, ja Siniset sai peräti neljä paikkaa viime kunnallisvaaleissa ja niistäkin kolme oli kahdentuhannen asukkaan Rääkkylässä. Ja se neljäs (Outokummussa) valtuutettu oli nyt jo hyppäämäsä eduskuntavaaleissa KD:n listoille, mutta taisi tuossa vähän toista viikkoa sitten tehdä henkilökohtaisen ratkaisun ajamalla rekan nokkaan autolla.

 

[Jan11]

Mielelläni näkisin sitä, että toimittajat ja muut puoluejohtajat haastaisivat Marinia

Sen päivän kun näkisi..

Mitä lähempänä vaaleja ollaan, sitä lähempänä ja todennäköisempää se on.
Istuvaa pääministeriä ei toimittajien taholta varsinkaan suorissa lähetyksissä juuri haasteta (kuten ei presidenttiäkään), koska riski on, että jos haastat et saa häntä jatkossa enää vaalikaudella vieraaksesi - ja kyseessä on maan tärkein vieras.
Vaalien alla tilanne sitten tuppaa muuttumaan.

 

[91danger91]

En hirveästi jaksa alkaa tähän vänkäykseen mutta kun lasketaan kaikki sen ajan ansioita niin noihin summiin saisi vielä lisätä valtion firmojen myynnit ja mm. koulutuksenleikkaukset, joista nyt aletaan maksamaan kovaa hintaa.

Eikä kokoomus nytkään ole hirveästi valittanut lainan ottamisesta. Lähinnä samaa louskutusta lainan kuluista on kuultu jo kohta kymmenen vuotta. Liikaa velkaa, leikataan sosiaalitukia, lisää tukea yrityksille jne.. Kyseessähän on suoraan jenkeistä kopioitu valtion budjettipaniikki, missä sosiaalikulut ovat syy kaikkeen.

Suurin ongelma on vuodesta 2009 alkanut alijäämäisyys taloudessa. Vaikka mitä tilastoa katsoo niin 2009 jälkeen on epäonnistuttu. Ei ole investoitu esimerkiksi.


Jokainen voi toki määritellä oikeisto-vasemmistot niinkuin haluaa. Enemmän olisin kiinnostunut miksi julkisen sektorin koko olisi joku hyvyyden mitta. Mikään tutkimus ei sitä ideologiaa tue. Yhteiskunnan paremmuuden parhain mittari on köyhyyden määrä. Mitä vähemmän köyhiä, sitä vähemmän ongelmia.

Heh, ja kuka sanoi että olen pitänyt kokoomuksen vetämää politiikka onnistuneena? Eilen postasin pitkän listan missä Suomen hallitukset ovat viime vuosikymmeninä epäonnistuneet, ja suurimman osan siitä ajasta kokoomus on ollut hallitusvastuussa.


Köyhyyden mittaamisessa olisi hyvä miettiä juurisyitä miksi sitä esiintyy. Tällöin keskittäisin huomion erityisesti meidän työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaan. Tärkeintä köyhyyden poistamisessa on tunnistaa, että jokaisen kansalaisen (pl. sairaudesta johtuva työkyvyttömyys) tulisi tavalla tai toisella kyetä elättämään itsensä. Jos lähtöpremissi on se, että ei kaikkien kykenevien tarvitse itseänsä työllä elättää, mennään heti metsään ja silloin ei ole edes mahdollisuutta puhua köyhyyden poistosta. Toisaalta, onko edes kaikissa tapauksissa tarve poistaa köyhyys? Logged Inin toisessa jaksossa Anatec sanoi että hän on ihan tyytyväinen elämäänsä ja tuilla saamiin rahoihinsa vaikka hän todellisuudessa on suhteellisesti köyhä.

Kyllä se julkisen sektorin koko suhteessa BKT on myös merkittävä mittari. Se kuvaa hyvin sitä kuinka paljon yksityisellä sektorilla työskentelevät joutuvat rahoittamaan julkista sektoria. Julkisella sektorilla on hyviä menokohteita ja vähemmän hyviä menokohteita. Huonoja menokohteita ovat kaikki jotka eivät edistä sosiaalista liikkuvuutta (tämä liittyy tuohon köyhyyden poistoon). Näihin voidaan laskea mm. paskat tietojärjestelmät, veikkauskratiat, Ylen muu kuin uutis- ja sivistystoiminnot, hallinnossa heiluvat tyhjäntoimittajat, ideologiset tuet jotka ylläpitävät zombietoimintaa jne. Huolestuttavaa Suomen työmarkkinoilla on ainakin kaksi asiaa:

1. työn tuottavuus ei ole kehittynyt juuri ollenkaan viimeisen 15 vuoden aikana
2. ja julkisen sektorin työpaikat ovat yli tuplaantuneet viimeisen 45 vuoden aikana samalla kun yksityiselle sektorilla kasvua on ollut vain 10%

Lainaus eilisestä:

Rakenteet
- Yksityisen sektorin työpaikat ovat nousseet hyvin maltillisesti. Vuonna 1975 yksityisellä sektorilla oli töissä vähän alle 1.5 miljoonaa ja vuonna 2020 se oli vähän yli 1.6 miljoonaa työntekijää. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on 45 vuodessa noussut 10%:lla.
- Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 1975 paikallishallinnossa oli töissä noin 235 000 työntekijää kun vuonna 2020 se oli noin 503 000. Julkisen hallinon työpaikat ovat siis yli kaksinkertaistuneet

Kokoomus on tähänkin asti ollut hyväksymässä kaikki EU-välineet. Puolueen eurooppapolitiikan tavoite on integraation syventäminen (=liittovaltiokehitys). Silloin on selvää, että ns. nettomaksajamaa on aina omalla maksuosuudellaan mukana yhteisjärjestelyissä, toteutetaan ne milloinkin millä tavalla tahansa.

Sitä en oikein tiedä, mitä tuolla kirsipihoilla tarkoitit. Pihan puolueen varapuheenjohtaja- ja kansanedustajavuodet kun ajoittuivat ajalle ennen tuon suuntaisia paketteja ja välineitä.
Muutenkin Piha oli aikanaan talousasioissa enemmänkin sitä Benkun ja toisaalta Iiro Viinasen kokoomusta. Nyt myöhempinä aikoina toki voisi halutessaan vetää jonkinlaisen linjan Pihan-Kataisen-Stubbin kokoomuslaisuuteen, josta taas pj. Orpo on pieni askel keskemmälle.

Spoileri

Jos kuitenkin haluaa jotain puolueen sisäistä vastakkainasettelua tässä väkisin hakea, niin Piha kirjoitti Kenen Kokoomus -pamfletissaan, jonka oli tarkoitus saada puolue käymään läpi omaa sieluaan seuraavasti:
”Helsingin Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaalien alla vuonna 2019 esitettiin kysymys: Onko Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi hyvä asia?
Eräs ehdokas vastasi kysymykseen seuraavasti (HS 1.2.2020): ”Lähiöiden levottomuudet, kunniamurhat, pedofiilirin- git ja islamistinen terrorismi eivät ole hyvä asia. Hallitsematon maahanmuutto on Suomelle merkittävä uhkatekijä.”
Joku perussuomalainen, veikkaat? Valitettavasti ei. Monimuotoisuudesta Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanille tulevat ensimmäisenä mieleen kunniamurhat, pedofiiliringit ja islamistinen terrorismi. Tämä ei ole mitään ”light-persua” tämä on ihan HC-persua.”

Ja hupsistakeikkaa! Missäs se Rydman onkaan nyt…

Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla. Persut toki istuu eduskunnassa äärioikealla, mutta samalla ovat jakomielisesti osassa kannoistaan ihan äärivasemmalla.

Sitä en tiedä mitä nuo lilliputit liberaalit (entinen viskipuolue) ja Korjausliike (entinen Siniset, entinen Uusi Vaihtoehto) nykyisin on, mutta asia lienee täysin merkityksetön kun tuskinpa saavat yhtään edustajaa läpi näissäkään vaaleissa. Tuli tsekattua, ja Siniset sai peräti neljä paikkaa viime kunnallisvaaleissa ja niistäkin kolme oli kahdentuhannen asukkaan Rääkkylässä. Ja se neljäs (Outokummussa) valtuutettu oli nyt jo hyppäämäsä eduskuntavaaleissa KD:n listoille, mutta taisi tuossa vähän toista viikkoa sitten tehdä henkilökohtaisen ratkaisun ajamalla rekan nokkaan autolla.

Itselleni ei ole merkitystä sillä minkä kokoisia eri puoluiden voimasuhteet ovat, vaan tärkeämpää on käyttää oikeita termejä. Tiedän toki että Suomessa on ollut tapana puhua kokoomuksesta oikeistolaisena puolueena, mutta ei se de facto sitä sellaiseksi muuta. Väite että kokoomus on oikeistolainen yövartijapuolue on yksiselitteisesti väärin ja epätosi todellisuuden kanssa. Monilta kokoomuslaisilta kansanedustajilta tulee usein sellaisia ehdotuksia, että jos puoluetta ei katsoisi, voisi ehdotuksen hyvin kuvitella tulevan demarilta.

Joo on toki välillä ollut oikeistolaisia hankkeita kokoomuksella kuten yritystuet ja hallintarekisterin edistäminen, mutta ei se kokonaisuudessa kaikkien tehtyjen politiikkatoimien osalta hyvälläkään tahdolla tee kokonaisuutta edes keskustalaiseksi politiikaksi. Liberaalipuolue itse näkee itsensä keskustalaisena puolueena, ja se on HUOMATTAVASTI oikeammalla kuin kokoomus.

 

[Jan11]

Itselleni ei ole merkitystä sillä minkä kokoisia eri puoluiden voimasuhteet ovat, vaan tärkeämpää on käyttää oikeita termejä. Tiedän toki että Suomessa on ollut tapana puhua kokoomuksesta oikeistolaisena puolueena, mutta ei se de facto sitä sellaiseksi muuta. Väite että kokoomus on oikeistolainen yövartijapuolue on yksiselitteisesti väärin ja epätosi todellisuuden kanssa.

Mikäs olkiukko sieltä nyt pullahti keskusteluun? Pikkuisen laitettu tekstiseinän sisään ns. lapinlisää vrt. se väite, jonka esitin. Alla:

Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla.

 

[alakääntö]

Köyhyyden mittaamisessa olisi hyvä miettiä juurisyitä miksi sitä esiintyy.

Köyhyys on köyhyyttä ja siitä seuraa huonompaa terveysennustetta, lyhyempää elinikää, vähempää määrää sosiaalisia suhteita ja vaikka mielenterveyshäiriöitä. Köyhyys myös työttömyyden kanssa on melkoinen syrjäytymisen cocktail.

Tällöin keskittäisin huomion erityisesti meidän työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaan. Tärkeintä köyhyyden poistamisessa on tunnistaa, että jokaisen kansalaisen (pl. sairaudesta johtuva työkyvyttömyys) tulisi tavalla tai toisella kyetä elättämään itsensä. Jos lähtöpremissi on se, että ei kaikkien kykenevien tarvitse itseänsä työllä elättää, mennään heti metsään ja silloin ei ole edes mahdollisuutta puhua köyhyyden poistosta. Toisaalta, onko edes kaikissa tapauksissa tarve poistaa köyhyys? Logged Inin toisessa jaksossa Anatec sanoi että hän on ihan tyytyväinen elämäänsä ja tuilla saamiin rahoihinsa vaikka hän todellisuudessa on suhteellisesti köyhä.

Ensinnäkin selkeästi mielenterveysongelmaisen yksittäiset sanonnat ovat aika surkea puolustava puheenvuoro millekään. Itse muistelen että taisi olla tyytyväinen elämäänsä kun ei kiusata. Asunnon siisteydestäkin näki että kyse ei ole laiskuudesta vaan mielenterveysongelmista.

Mitä tulee köyhyyden poistamiseen, niin köyhyyden haitat ovat aina olemassa, oli syy sitten mikä tahansa, oli se syy sitten vaikka työttömyys. Siltä pohjalta yhteiskunta ampuu itseään jalkaan jos työttömyys tarkoittaa automaattisesti taloudellista konkurssia. Asunnottomuus ja siitä aiheutuvat kulut ovat monikertaisia verrattuna pieniin sosiaalitukiin. Itse pidän erittäin ongelmallisena että työttömyydessä nähdään aina sosiaalituet ongelmana, vaikka ne ovat todella pieni erä valtion budjetissa.

Suuri ongelma on se, että ihminen ei saa palkkaa, jolloin verotuksen kautta yhteiskunta (ja tietenkin yksilö itse) kärsii moni tavoin. Tämä kaikki oin pois eläkemaksuista, tuloveroista ja kulutuksesta. Suurin vaara on taas siinä että luodaan köyhä työssäkäyvien joukko, koska se on valtiolle täysi taloudellinen itsemurha.

Jotta työmarkkinatkin toimivat, pitää palkkojen olla sellasia että niillä tulee toimeen. Jotta tämä toteutuu, pitää huonosta työstä olla mahdollisuus kieltäytyä. Tällöin palkkojen pohja määräytyy kapitalistisen kilpailun mukaan. Nyt kun on tukea ja pakkoa, niin se palkkapohja määräytyykin sosiaalituen mukaan. Koska sosiaalitukia ei ole sidottu indeksiin (paitsi nyt tänä vuonna, muistaakseni), on tämä pohja käytännössä kutistunut inflaatio myötä, sen sijaan että se olisi seurannut yleistä arvokehitystä. Ts. työn tuottavuus on siten saatu pysymään samalla tasolla.

Kun tähän lisätään todella härski vedätys matalapalkka-aloilla ja yritysten jatkuvat tukeminen, ei ole ihmekään että työn tuottavuus on jämähtänyt paikoilleen. Joillakin aloilla on normaalia kierrättää kaikki työntekijät vuokrafirmojen kautta, teettäen 30 tuntista työviikkoa. Sen sijaan että tätä vastaan taisteltaisiin, on valtio enemmänkin suoraan tukemassa ja nyt oikeistohallituksen kaudella, lisäämässä tätä.

Toisaalta mielestäni on erinomainen idea että ansiosidonnaista porrastetaan. Ihminen, joka jää työttömäksi, työllistyy kaikken helpoiten työttömyyden alussa. On todella värin maksaa tällaista kallista sosiaalitukea työttömälle, että hän saa istua kotonaan, kun hänellä olisi parhain mahdollisuus työllistyä. Ansiosidonnainen on mielestäni sosiaalituki, koska monikaan ei sitä lähellekään sataprosenttisesti kerrytä itselleen.

Huolestuttavaa Suomen työmarkkinoilla on ainakin kaksi asiaa:

1. työn tuottavuus ei ole kehittynyt juuri ollenkaan viimeisen 15 vuoden aikana
2. ja julkisen sektorin työpaikat ovat yli tuplaantuneet viimeisen 45 vuoden aikana samalla kun yksityiselle sektorilla kasvua on ollut vain 10%

Lainaus eilisestä:

Rakenteet
- Yksityisen sektorin työpaikat ovat nousseet hyvin maltillisesti. Vuonna 1975 yksityisellä sektorilla oli töissä vähän alle 1.5 miljoonaa ja vuonna 2020 se oli vähän yli 1.6 miljoonaa työntekijää. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on 45 vuodessa noussut 10%:lla.
- Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 1975 paikallishallinnossa oli töissä noin 235 000 työntekijää kun vuonna 2020 se oli noin 503 000. Julkisen hallinon työpaikat ovat siis yli kaksinkertaistuneet

Hyödytön ja harhaanjohtava tilasto. Paljonko työkykyisten määrä on muuttunut tuossa ajassa? Paljonko Suomen väkimäärä on muuttunut? 66% -> 62% ja 4.6M -> 5.5M. Sitä en kiellä etteikö julkinen hallinto ole paisunut liian suureksi, mutta yksittäisten numeroiden heittely on aika huonotasoista keskustelua.

Mitä tulee työn tuottavuuteen niin se käsitteenä on vain bkt jaettuna tehdyillä työtunneilla. Bkt:ta taas laskee esimerkiksi tuloerojen kasvu

Inequality hurts economic growth, finds OECD research - OECD

OECD Information for journalists, Reducing income inequality would boost economic growth, according to new OECD analysis. This work finds that countries with lower income inequality grow faster than those with higher inequality.

www.oecd.org

Ja nehän raketoi, jos sinun luomaasi hurmoskapitalismiin tässä lähdetään.

 

[inexcess]

Kevään yhteishausss Suomalaisia 14%. Toistan 14%.

Suurimmat hakijaryhmät kansalaisuuden mukaan Bangladesh, Nigeria ja Suomi, tuossa järjestyksessä.

Koulutus | Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita kevään ensimmäisessä yhteishaussa, valtaosa ulkomailta

Edellisvuosien tapaan ensimmäisessä yhteishaussa hakeneiden suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Bangladeshin, Nigerian ja Suomen kansalaiset.

www.hs.fi

Suomalaisten nuorten jatko-opiskeluun pääsy on työlästä. Moni pihtaa sitä ensihakijan etuutta ja ottaa välivuosia tehden hanttihommia.

Ei siinä mitään jos täällä opiskelevat ulkomaalaiset oikeasti maksavat kulunsa, mutta jokainen voi arvata miten tuossa käy.

Ja ennen kuin joku huutaa ”lukukausimaksut”,niin

Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun

Lukuvuosimaksujen haarukka on suuri. Alimmillaan opiskelijat maksavat 2 100 euroa, ylimmillään 18 000 euroa. Laissa minimiksi on säädetty 1 500 euroa.

yle.fi

Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?

Huvittavaa on se, että kukaan ei vaivaudu laskemaan ulkomaalaisten koulutuksesta saavutettavaa nettohyötyä tai ehkä paremminkin nettomenoa:

• Kuinka moni valmistuneista ulkomaalaisista on vielä Suomessa 2 vuoden jälkeen?
• Mikä on ulkomaalaisen keskimääräinen työtulo Suomessa 2 vuotta valmistumisesta?
  • Huom: Business Finlandin ja muiden järjestämiä julkisrahoitteisia puuhasteluprojekteja ei huomioida

Nämä asiat olisi helpohko selvittää, mikäli olisi pääsy korkeakoulujen opiskelijakantaan, sekä verotietoihin. Jotenkin vain tuntuu, ettei tätäkään selvittelyä haluta tehdä.

Linkkaamasi YLE:n artikkeli vahvistaa tiedot, jotka olen saanut inssi/DI-opiskelijoilta: opiskelu ulkomaalaisille on käytännössä maksutonta, koska lukukausimaksu voidaan tarvittaessa kuitata erilaisten stipendijärjestelmien (lue veronmaksajien lompsan) kautta. Joistakin stipendijärjestelmistä voidaan maksella myös elinkustannuksia.

EU-ja ETA -alueen ulkopuolelta Suomeen muuttavilla opiskelijoilla on oikeus "joihinkin" Kela-tukiin. Onko nämäkin jotakin sellaista, että oletusarvoisesti tarvittavat tuet myönnetään, mikäli opiskelija ei itse pysty kustantamaan asumistaan ja elämistään(?)

 

[91danger91]

Mikäs olkiukko sieltä nyt pullahti keskusteluun? Pikkuisen laitettu tekstiseinän sisään ns. lapinlisää vrt. se väite, jonka esitin. Alla:

Niin siis sanoit että kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue, eli silloin se olisi oikeistolaisempi kuin liberaalipuolue, koska liberaalipuolue on keskellä. Jos näin olisi kokoomus ehdottaisi reilusti yli 10 miljardin leikkauksia kun nyt on puhuttu muutamista miljardeista. Piirsin sinulle kuvan, niin asia selkenee vähän paremmin. Kokoomus ehkä nippa nappa menee keskustavasemmistolaiseksi puolueksi mutta ei sitä kyllä keskustaoikeistolaisena voi pitää millään tavalla.

Köyhyys on köyhyyttä ja siitä seuraa huonompaa terveysennustetta, lyhyempää elinikää, vähempää määrää sosiaalisia suhteita ja vaikka mielenterveyshäiriöitä. Köyhyys myös työttömyyden kanssa on melkoinen syrjäytymisen cocktail.



Ensinnäkin selkeästi mielenterveysongelmaisen yksittäiset sanonnat ovat aika surkea puolustava puheenvuoro millekään. Itse muistelen että taisi olla tyytyväinen elämäänsä kun ei kiusata. Asunnon siisteydestäkin näki että kyse ei ole laiskuudesta vaan mielenterveysongelmista.

Mitä tulee köyhyyden poistamiseen, niin köyhyyden haitat ovat aina olemassa, oli syy sitten mikä tahansa, oli se syy sitten vaikka työttömyys. Siltä pohjalta yhteiskunta ampuu itseään jalkaan jos työttömyys tarkoittaa automaattisesti taloudellista konkurssia. Asunnottomuus ja siitä aiheutuvat kulut ovat monikertaisia verrattuna pieniin sosiaalitukiin. Itse pidän erittäin ongelmallisena että työttömyydessä nähdään aina sosiaalituet ongelmana, vaikka ne ovat todella pieni erä valtion budjetissa.

Suuri ongelma on se, että ihminen ei saa palkkaa, jolloin verotuksen kautta yhteiskunta (ja tietenkin yksilö itse) kärsii moni tavoin. Tämä kaikki oin pois eläkemaksuista, tuloveroista ja kulutuksesta. Suurin vaara on taas siinä että luodaan köyhä työssäkäyvien joukko, koska se on valtiolle täysi taloudellinen itsemurha.

Jotta työmarkkinatkin toimivat, pitää palkkojen olla sellasia että niillä tulee toimeen. Jotta tämä toteutuu, pitää huonosta työstä olla mahdollisuus kieltäytyä. Tällöin palkkojen pohja määräytyy kapitalistisen kilpailun mukaan. Nyt kun on tukea ja pakkoa, niin se palkkapohja määräytyykin sosiaalituen mukaan. Koska sosiaalitukia ei ole sidottu indeksiin (paitsi nyt tänä vuonna, muistaakseni), on tämä pohja käytännössä kutistunut inflaatio myötä, sen sijaan että se olisi seurannut yleistä arvokehitystä. Ts. työn tuottavuus on siten saatu pysymään samalla tasolla.

Kun tähän lisätään todella härski vedätys matalapalkka-aloilla ja yritysten jatkuvat tukeminen, ei ole ihmekään että työn tuottavuus on jämähtänyt paikoilleen. Joillakin aloilla on normaalia kierrättää kaikki työntekijät vuokrafirmojen kautta, teettäen 30 tuntista työviikkoa. Sen sijaan että tätä vastaan taisteltaisiin, on valtio enemmänkin suoraan tukemassa ja nyt oikeistohallituksen kaudella, lisäämässä tätä.

Toisaalta mielestäni on erinomainen idea että ansiosidonnaista porrastetaan. Ihminen, joka jää työttömäksi, työllistyy kaikken helpoiten työttömyyden alussa. On todella värin maksaa tällaista kallista sosiaalitukea työttömälle, että hän saa istua kotonaan, kun hänellä olisi parhain mahdollisuus työllistyä. Ansiosidonnainen on mielestäni sosiaalituki, koska monikaan ei sitä lähellekään sataprosenttisesti kerrytä itselleen.



Hyödytön ja harhaanjohtava tilasto. Paljonko työkykyisten määrä on muuttunut tuossa ajassa? Paljonko Suomen väkimäärä on muuttunut? 66% -> 62% ja 4.6M -> 5.5M. Sitä en kiellä etteikö julkinen hallinto ole paisunut liian suureksi, mutta yksittäisten numeroiden heittely on aika huonotasoista keskustelua.

Mitä tulee työn tuottavuuteen niin se käsitteenä on vain bkt jaettuna tehdyillä työtunneilla. Bkt:ta taas laskee esimerkiksi tuloerojen kasvu

Inequality hurts economic growth, finds OECD research - OECD

OECD Information for journalists, Reducing income inequality would boost economic growth, according to new OECD analysis. This work finds that countries with lower income inequality grow faster than those with higher inequality.

www.oecd.org

Ja nehän raketoi, jos sinun luomaasi hurmoskapitalismiin tässä lähdetään.

Mä oon tuota minimipalkkkaa miettinyt ja oon itseasiassa tullut siihen tulokseen että se voisi olla hyvin harkittuna olla toteuttamiskelpoinen asia. Nimittäin palkka on seurausta työn tuottavuudesta. Jos työn tuottavuus on alle 5€, ei sellasta työtä kannata tehdä. Tosiaan tännekin on tullut kirjoiteltua miten ilmaisjakelussa minulla oli 2€ tuntipalkka. Se on yksinkertaista sellaista työtä jota ei tulisi tehdä, koska sen työn tuottavuus on matala, sillä on negatiivisia vaikutuksia ilmastoon ja ihmiset joutuvat laputtamaan asuntoihinsa "ei mainoksia"-lappuja.

Se on muute jännä että vasemmistoliitto kannattaa minimipalkkaa, mutta demarit ei. Kyseessä on tietenkin ay-liikkeen pelko heidän neuvotteluaseman heikkenemisestä, mutta pitäisi parempana vaihtoehtona reilua minimipalkkaa kuin jotain liittojen alakohtaisia vedätyksiä. Ihmiskauppan alla työskentelevät ihmiset olisivat paljon paremmin tietoisia oikeuksistaan, jos julkisesti ilmoitettaisiin, että minimipalkka on esim. 7€ tunnilta.


Eläkemaksut ovat nousseet kovaa vauhtia. 1970-luvulla taidettiin maksaa 5% eläkemaksuja palkasta kun nyt se on viisinkertainen, eli 25%. Lisäksi Suomessa on maailman pienimmät tuloerot, joten veikkaisin että Suomessa työn tuottavuus päinvaistoin nousisi, jos tuloerot hieman nousisivat tästä. Tämä ei tarkoita sitä että palkkojen pitäisi joustaa työn tuottavuuden mukaan. Tämä tapahtuisi vapauttamalla työmarkkinajärjestelmää. Lakkokenraalit ovat jälleen kerran voimiensa tunnossa osoittamassa kaapin paikan, mutta en usko, että tämä sama järjestelmä pyörii täällä enää 10 vuoden päästä. Pää tulee vetävän käteen.

 

[Timo 2]

@91danger91

Kerrohan miksi pidät korjausliikettä oikeistolaisempana, kuin liberaaleja?

 

[JCSH]

Huvittavaa on se, että kukaan ei vaivaudu laskemaan ulkomaalaisten koulutuksesta saavutettavaa nettohyötyä tai ehkä paremminkin nettomenoa:

• Kuinka moni valmistuneista ulkomaalaisista on vielä Suomessa 2 vuoden jälkeen?
• Mikä on ulkomaalaisen keskimääräinen työtulo Suomessa 2 vuotta valmistumisesta?
  • Huom: Business Finlandin ja muiden järjestämiä julkisrahoitteisia puuhasteluprojekteja ei huomioida

Nämä asiat olisi helpohko selvittää, mikäli olisi pääsy korkeakoulujen opiskelijakantaan, sekä verotietoihin. Jotenkin vain tuntuu, ettei tätäkään selvittelyä haluta tehdä.

Linkkaamasi YLE:n artikkeli vahvistaa tiedot, jotka olen saanut inssi/DI-opiskelijoilta: opiskelu ulkomaalaisille on käytännössä maksutonta, koska lukukausimaksu voidaan tarvittaessa kuitata erilaisten stipendijärjestelmien (lue veronmaksajien lompsan) kautta. Joistakin stipendijärjestelmistä voidaan maksella myös elinkustannuksia.

EU-ja ETA -alueen ulkopuolelta Suomeen muuttavilla opiskelijoilla on oikeus "joihinkin" Kela-tukiin. Onko nämäkin jotakin sellaista, että oletusarvoisesti tarvittavat tuet myönnetään, mikäli opiskelija ei itse pysty kustantamaan asumistaan ja elämistään(?)

Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:

JYX - Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa

jyx.jyu.fi

Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).

 

[Katali]

Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:

JYX - Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa

jyx.jyu.fi

Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).

Osaatko mainita yhtään modernia IT firmaa Suomessa joka jättäisi englanninkielisen ammattilaisen palkkaamatta?

 

[Illotus]

Riippuu ihan firman asiakasprofiilista onko kielellä väliä. Osa asiakkaista haluaa täysin suomenkielisiä tiimejä/konsultteja. Jos asiakkaat on pääosin tämmösiä, niin sikäli voi olla ihan perusteltua.

Sivuhuomiona IT-alalla oma kokemus on, että aika iso osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei osaa, eikä ole kiinnostunut opettelemaan suomea, koska tyypillisesti suomalaisetkin osaa niin hyvin englantia. Välillä se on jopa hieman vitsikästä, kun voi olla vaikkapa 10 vuotta työuraa Suomessa takana ja kielitaito silti aivan olematon.

 

[JCSH]

Osaatko mainita yhtään modernia IT firmaa Suomessa joka jättäisi englanninkielisen ammattilaisen palkkaamatta?

En nyt suorilta muista yhtään nimeltä, mutta useat ei-natiivit työkaverit ovat maininneet asiasta pariin otteeseen. Usein vielä sellaiset jotka kyllä osaavat suomea, mutta ihmettelevät, että se on vaatimuksena. Ja tuosta itsekin vähän yllättyneenä, jos olen katsellut työpaikkailmoituksia niin olen kiinnittänyt huomiota enemmän noihin kielivaatimuksiin (kun normaalisti ne voi käytännössä suomalaisena skipata). Ja yllättävän usein siellä mainitaan se suomen kielen tarpeellisuus.

 

[JCSH]

Riippuu ihan firman asiakasprofiilista onko kielellä väliä. Osa asiakkaista haluaa täysin suomenkielisiä tiimejä/konsultteja. Jos asiakkaat on pääosin tämmösiä, niin sikäli voi olla ihan perusteltua.

Asiakasprofiilista ja ihan firmastakin. Nuo "asiakkaat vaatii suomen kielen kaikilta" ovat tietenkin yksi syy tuolle. Tosin tuossakin herää kysymys, että miksi ihmeessä se asiakas vaatii, että se koko tiimi osaa suomea.

Sitten toinen on pienemmät firmat joissa sen ekan ei-natiivin palkkaaminen on usein suht ison kynnyksen takana.

Sivuhuomiona IT-alalla oma kokemus on, että aika iso osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei osaa, eikä ole kiinnostunut opettelemaan suomea, koska tyypillisesti suomalaisetkin osaa niin hyvin englantia. Välillä se on jopa hieman vitsikästä, kun voi olla vaikkapa 10 vuotta työuraa Suomessa takana ja kielitaito silti aivan olematon.

On myös sitä, että vaikka ne haluaisi opiskella suomea, niin kukaan ei puhu sitä heille. Suomalaiset puhuu yleensä sen verta hyvää englantia, että jos joku yrittää puhua vähän ontuvaa suomea, niin suomalaiset vaihtaa kielen englanniksi. Mulla on muutamia ei-natiiveja työkavereita jotka ovat pyytäneet, että työasioiden ulkopuolella puhutaan niiden kanssa suomea. Koska muuten niiden mahdollisuudet harjoitella sitä jäävät todella harvoiksi.

 

[Väinämöinen]

Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:

JYX - Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa

jyx.jyu.fi

Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).

Tämä on toki jo hieman enemmän sen tyyppistä maahanmuuttoa jota voisi kaipailla. Tosin tuokaan ei ole välttämättä koko totuus. Jos yhden henkilön myötä maahan saapuu sitten joukko elätettäviä (kotiäidiksi päätyvä vaimo, iäkkäät vanhemmat jne. kaikki muistanevat varmasti aiemmat kokemukset mm. Somalien ankkurilapsi kuviosta ja "laajemmasta sukukäsityksestä), niin jälleen ollaan pitkällä miinuksella. Siinä ei paljoa yksi 9000 nettoverotuloja vuodessa tuottava auta (joita nyt ei ihan loputtomasti ole), jos rinnalla maahan saapuu yksikin elätettävä. Itse näen tässä taasen sen uuden "kultamunan" joka kuoriutuu. Vaikka ei toki ihan niin naurettavana kuin aikoinaan.

Suuri kysymysmerkki minusta on tässä kustannusten lisäksi, jälleen miksi on resursseja uhrattava ulkomaalaiseen, ja nimenomaan EU:n ulkopuoliseen. Kyllä täältä kotimaastakin löytyy väkeä jota voisi kouluttaa.
Tulee hieman mieleen Matti Innasen laulu.

Spoileri

Aihe sinänsä alkaa lipsua enemmän ja enemmän tuohon maahanmuutto threadin suuntaan. Ja mitä suomenkieleen tulee, niin ainakin itse opiskelisin välittömästi sen maan kielen johon muutan. Sukulainen muutti Japaniin, kielen opiskelu aloitettiin jo pitkälti ennen kuin muutto tapahtui.

 

[ojisama]

Kyllä täältä kotimaastakin löytyy väkeä jota voisi kouluttaa.

Ihmisiä on vaikea pakottaa oppimaan. Jos joku oikeasti haluaa oppia, ja on valmis näkemään vaivaa sen vuoksi, niin se näkyy myös tuloksissa.

On myös sitä, että vaikka ne haluaisi opiskella suomea, niin kukaan ei puhu sitä heille. Suomalaiset puhuu yleensä sen verta hyvää englantia, että jos joku yrittää puhua vähän ontuvaa suomea, niin suomalaiset vaihtaa kielen englanniksi.

Joo. Mä olen tietoisesti yrittänyt pitää kielen suomena tilanteissa, mutta ainakin kerran joku tuli kysymään kirjakaupassa jotain ja mä vastasin automaattisesti englanniksi. Puoliso mainitsi jälkeenpäin, että se kysyi suomeksi. En edes huomannut, vaikka ymmärsin kysymyksen. Oli melko epäkohtelias olo jälkeenpäin.

 

[Väinämöinen]

Ihmisiä on vaikea pakottaa oppimaan. Jos joku oikeasti haluaa oppia, ja on valmis näkemään vaivaa sen vuoksi, niin se näkyy myös tuloksissa.

Kyllä ja ei. Mutta jos ei anneta tilaisuuttakaan niin varmasti eivät opi. Ei niitä opiskelupaikkoja, etenkään parempia vaan kaikille suomalaisilekkaan riitä. Kuten aiemmin kommentoin täältä lähdetään ulkomaille opiskelemaan aika kovalla (ja omalla) kustannuksella. Aika harva sitä nykyisin enää työelämään itseoppineena pääsee, tai sitten se tie on aika pitkä. Toki kun IT foorumilla ollaan niin täältä voi jokunen koodari ja muu alan ammattilainen löytyä joka on rakentanut itse osaamisensa, mutta harvinainen polku tuo alkaa olla.

 

[Jan11]

Niin siis sanoit että kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue, eli silloin se olisi oikeistolaisempi kuin liberaalipuolue, koska liberaalipuolue on keskellä. Jos näin olisi kokoomus ehdottaisi reilusti yli 10 miljardin leikkauksia kun nyt on puhuttu muutamista miljardeista. Piirsin sinulle kuvan, niin asia selkenee vähän paremmin. Kokoomus ehkä nippa nappa menee keskustavasemmistolaiseksi puolueksi mutta ei sitä kyllä keskustaoikeistolaisena voi pitää millään tavalla.

Siis perustelet itse päässäsi kehittelemää olkiukkoa ihan itse ja omin kätösin piirtämälläsi kuvalla?
Onnea vaan valitsemallasi polulla.

Kokoomus edelleen määrittelee itse itsensä keskustaoikeistolaiseksi ja kuuluu EU-parlamentissa keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmään. Se ei muuttunut mielipiteestäsi suuntaan tai toiseen.

 

[Jan11]

Kyllä ja ei. Mutta jos ei anneta tilaisuuttakaan niin varmasti eivät opi. Ei niitä opiskelupaikkoja, etenkään parempia vaan kaikille suomalaisilekkaan riitä. Kuten aiemmin kommentoin täältä lähdetään ulkomaille opiskelemaan aika kovalla (ja omalla) kustannuksella. Aika harva sitä nykyisin enää työelämään itseoppineena pääsee, tai sitten se tie on aika pitkä. Toki kun IT foorumilla ollaan niin täältä voi jokunen koodari ja muu alan ammattilainen löytyä joka on rakentanut itse osaamisensa, mutta harvinainen polku tuo alkaa olla.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää nykyisin koko ikäluokalle (ikäluokkien pienenemisen myötä hyvinkin), korkeakouluopiskelupaikkoja tosin ei.
Tietenkään kaikille ei riitä juuri sen koulutuksen tai sen alan paikkaa, tai juuri siitä sijainnista, jota eniten haluaisi, mutta opiskelupaikkojen kokonaismäärä on kyllä niin riittävä, että kenenkään ei olisi pakko pitää välivuotta jos olisi valmis joustamaan koulutushaaveissaan.

Lisäksi meillä on toimiva kansanopistojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistoyhteistyössä mahdollisuuden tehdä ne yliopistohaun avoimen väylän vaatimat 50-60 op (eli perus- ja aineopinnot), lukuvuoden aikana.
Se sama takaportti on kyllä muutenkin avoimen yliopiston puolella tarjolla.

 

[91danger91]

@91danger91

Kerrohan miksi pidät korjausliikettä oikeistolaisempana, kuin liberaaleja?

Yksinkertaisesti: Liberaalipuolue leikkaisi 10 miljardilla julkista sektoria ja korjausliike 20 miljardilla. Toki asetelma voi jatkossa muuttua.

Siis perustelet itse päässäsi kehittelemää olkiukkoa ihan itse ja omin kätösin piirtämälläsi kuvalla?
Onnea vaan valitsemallasi polulla.

Kokoomus edelleen määrittelee itse itsensä keskustaoikeistolaiseksi ja kuuluu EU-parlamentissa keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmään. Se ei muuttunut mielipiteestäsi suuntaan tai toiseen.

Puolue itse voi määritellä olevansa vaikka hattiwatteja, mutta ei se kerro sen talouspoliittisesta linjasta mitään. Politiittiset päätökset ja tavoitteet kertovat totuuden. Orpo väitti viime vuonna NATO-keskustelujen aikana että ne ovat sisarpuolue rebublikaanien kanssa vaikka todellisuudessa kokoomuksen talouspoliittinen linja on jenkkien demokraattien vasemmistolaitaa.

 

[Jan11]

Yksinkertaisesti: Liberaalipuolue leikkaisi 10 miljardilla julkista sektoria ja korjausliike 20 miljardilla. Toki asetelma voi jatkossa muuttua.


Puolue itse voi määritellä olevansa vaikka hattiwatteja, mutta ei se kerro sen talouspoliittisesta linjasta mitään. Politiittiset päätökset ja tavoitteet kertovat totuuden. Orpo väitti viime vuonna NATO-keskustelujen aikana että ne ovat sisarpuolue rebublikaanien kanssa vaikka todellisuudessa kokoomuksen talouspoliittinen linja on jenkkien demokraattien vasemmistolaitaa.

Talouspolitiikka on vain yksi osa puolueiden linjasta. Niin keskiössä kuin sitä pidänkin, puolueet itse, politiikantutkijat tai edes media ei lokeroi puolueita pelkän talouslinjan perusteella.

Muutenkin on hyvä katsoa asioita hieman laajemmassa mittakaavassa ja ottaa huomioon manner-eurooppalaisen, amerikkalaisen ja UK:n (ja toki muunkin maailman) poliittisen tradition, ulottuvuuksien ja skaalojen erot ja ne pitkät päälinjat näissä.

Ja kyllä. Kokoomus tosiaankin on republikaanien sisarpuolue. Siitä on ihan tehty sopimus ja Kokoomuksen edustajat kutsutaan sen pohjalta myös republikaanien puoluekokouksiin. Tunnen ihmisen, joka aikanaan oli edustamassa Kokoomusnuoria siellä.
Ja saman tapainen järjestely on demareilla ja jenkkien demokraateilla.

 

[Väinämöinen]

Opiskelupaikkoja kyllä riittää nykyisin koko ikäluokalle (ikäluokkien pienenemisen myötä hyvinkin), korkeakouluopiskelupaikkoja tosin ei.
Tietenkään kaikille ei riitä juuri sen koulutuksen tai sen alan paikkaa, tai juuri siitä sijainnista, jota eniten haluaisi, mutta opiskelupaikkojen kokonaismäärä on kyllä niin riittävä, että kenenkään ei olisi pakko pitää välivuotta jos olisi valmis joustamaan koulutushaaveissaan.

Lisäksi meillä on toimiva kansanopistojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistoyhteistyössä mahdollisuuden tehdä ne yliopistohaun avoimen väylän vaatimat 50-60 op (eli perus- ja aineopinnot), lukuvuoden aikana.
Se sama takaportti on kyllä muutenkin avoimen yliopiston puolella tarjolla.

Tämä oli hyvä viesti. Kuvaa hyvin sitä mikä on ongelma. Lähiaikoina hallitusta on kiinnostanut lähinnä se että "opiskelee jotakin". Ei se että opiskelee sitä alaa joka kiinnostaa, tai jossa on hyvä. Koulutuspaikkoja on varmasti määrällisesti jos kaikki alat lasketaan yhteen riittävästi, mutta onko oikeita kolutuspaikkoja? Kaiken lisäksi erittäin isoa roolia nykyisin näyttelee ns. "esikertalaiskiintiö". Koska ilman tuohon kiintiöön kuulumista opiskelemaan pääsy on erittäin työlästä tietyillä aloilla, moni holdaa tällä hetkellä sitä hakemustaan, tai pitää välivuosia ja yrittää toistamiseen uusiksi.

Tuon lisäksi osasta koulutusaloista on tehty "kaatopaikkoja". Hyvänä esimerkkinä lähihoitajakoulutus, jossa määrällisesti koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, ja sisään pääsee ja alalle ohjataan käytännössä ihan kuka vaan. Tämä on johtanut tilanteeseen jossa henkilöt joiden ei todellakaan pitäisi olla tuolla alalla päätyvät alalle. Ovat "koulutettuja", mutta eivät koskaan tule tekemään töitä, koska ovat alalle oikeasti sopimattomia, päästetty läpi minimiosaamisella, ja usein moniongelmaisia. Hallitukselle on siis tärkeää että tilanne näyttää hyvältä. Työttömyystilastoja on saatu siivottua, kun ihmisiä kurssitetaan ja koulutetaan turhaan. Käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa minusta.

Minusta on aika kylmäävää että statistiikan takia ihmisiä pakotetaan aloille joilla he eivät viihdy, ja johon he eivät halua ja johon he eivät sovi. Tuon lisäksi alan vaihtaminen on vaikeaa etenkin jos tekee virheen ja päätyy väärälle allalle ja "ensikertalaiskiintiö" on poltettu. Kenen etu tuo on? Samaan aikaan maahan kouluihin kerätään ulkomaalaisia käytännössä omissa kiintiöissään.

Itse olen alanvaihtaja. Tein tuon 25+ vuotta sitten, onneksi tuolloin asiat olivat helpompia, ja minulla oli harrastus josta oli helppo tehdä ammatti. Ei käy kateeksi kyllä nykyajan väliinputoajia suomessa, tuntuu olevan etenkin "muiden" etu ja se miltä työllisyysluvut näyttävät tärkeämpää kuin noiden ihmisten hyvinvointi.

Tuli aika vuodatus tästä kirjoituksesta, mutta on tullut tätä teemaa seurattua läheltä kavereiden, sukulaisten ja tuttujen lasten kautta. Toki osa onnistuu pääsemään oikealle polulle heittämällä, mutta etenkin eteläsuomessa kilpailu halutuista koulutuspaikoista on kyllä kova. En haluaisi tuota nakertamaan vielä lisää sen että resursseja uhrataan jonkinaisen ideologisen "maahantulija on hyvä" alttarille. Puhumattakaan siitä, mitä se lopullinen viivan alle jäävä tulos tälle maalle sitten onkaan.

 

[Jan11]

Tämä oli hyvä viesti. Kuvaa hyvin sitä mikä on ongelma. Lähiaikoina hallitusta on kiinnostanut lähinnä se että "opiskelee jotakin". Ei se että opiskelee sitä alaa joka kiinnostaa, tai jossa on hyvä. Koulutuspaikkoja on varmasti määrällisesti jos kaikki alat lasketaan yhteen riittävästi, mutta onko oikeita kolutuspaikkoja? Kaiken lisäksi erittäin isoa roolia nykyisin näyttelee ns. "esikertalaiskiintiö". Koska ilman tuohon kiintiöön kuulumista opiskelemaan pääsy on erittäin työlästä tietyillä aloilla, moni holdaa tällä hetkellä sitä hakemustaan, tai pitää välivuosia ja yrittää toistamiseen uusiksi.

Tuon lisäksi osasta koulutusaloista on tehty "kaatopaikkoja". Hyvänä esimerkkinä lähihoitajakoulutus, jossa määrällisesti koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, ja sisään pääsee ja alalle ohjataan käytännössä ihan kuka vaan. Tämä on johtanut tilanteeseen jossa henkilöt joiden ei todellakaan pitäisi olla tuolla alalla päätyvät alalle. Ovat "koulutettuja", mutta eivät koskaan tule tekemään töitä, koska ovat alalle oikeasti sopimattomia, päästetty läpi minimiosaamisella, ja usein moniongelmaisia. Hallitukselle on siis tärkeää että tilanne näyttää hyvältä. Työttömyystilastoja on saatu siivottua, kun ihmisiä kurssitetaan ja koulutetaan turhaan. Käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa minusta.

Minusta on aika kylmäävää että statistiikan takia ihmisiä pakotetaan aloille joilla he eivät viihdy, ja johon he eivät halua ja johon he eivät sovi. Tuon lisäksi alan vaihtaminen on vaikeaa etenkin jos tekee virheen ja päätyy väärälle allalle ja "ensikertalaiskiintiö" on poltettu. Kenen etu tuo on? Samaan aikaan maahan kouluihin kerätään ulkomaalaisia käytännössä omissa kiintiöissään.

Itse olen alanvaihtaja. Tein tuon 25+ vuotta sitten, onneksi tuolloin asiat olivat helpompia, ja minulla oli harrastus josta oli helppo tehdä ammatti. Ei käy kateeksi kyllä nykyajan väliinputoajia suomessa, tuntuu olevan kaikkien muiden etu ja se miltä työllisyysluvut näyttävät tärkeämpää kuin noiden ihmisten hyvinvointi.

Tuli aika vuodatus tästä kirjoituksesta, mutta on tullut tätä teemaa seurattua läheltä kavereiden, sukulaisten ja tuttujen lasten kautta. Toki osa onnistuu pääsemään oikealle polulle heittämällä, mutta etenkin eteläsuomessa kilpailu halutuista koulutuspaikoista on kyllä kova.

Ei ihmisiä oppivelvollisuuden päätyttyä todellakaan mihinkään pakoteta. Ja ensikertalaiskiintiön menettäminen ei enää ole samanlainen juttu kuin alussa, kun jos esim. yliopistossa huomaa olevansa itselleen väärällä alalla, voi hakea edelleen a) muuna kuin ensikertalaisena b) siirtohaussa c) lukea sivuaineena tms. sitä mikä oikeasti kiinnostaa ja hakea sitte koulutusalan vaihtoa d) tehdä avoimen puolella sitä mikä oikeasti kiinnostaa ja hakea avoimen kiintiössä e) tehdä kanditutkinnon ja hakea maisterihaussa haluamalleen alalle.

Saattaa olla vielä muitakin tapoja. Mutta poislukien jokunen hakupaineala (lääketiede, psykologia, oikeustiede tms.) kaikki nuo reitit on melko joustavasti tarjolla.

Jos taas huomaa jo ennen aloitusta päässeensä eri alalle kuin halusi, niin ensikertalaiskiintiö säilyy kun ei ota paikkaa vastaan. Tosin silloin kannattaa myös kysyä itseltään, miksi alunperinkään laittoi hakukohteen joka ei kiinnosta.

Olen siis itse myös itse alanvaihtaja, tuplamaisteri, ja teen nyt kolmatta erilaista työuraani (ja siinä sivussa kolmatta tutkintoa eli EMBA:ta). Ja sparrailen myös vähän jälkikasvua, joka opiskelee ensimmäistään.

Ai niin. Lähäreillä ja hoitoaloille muutenkin on nykyään taas soveltuvuuskokeet. Ollut jo muutaman vuoden.
Sisään ei siis sinnekään pääse kuka tahansa.

 

[Väinämöinen]

Ai niin. Lähäreillä ja hoitoaloille muutenkin on nykyään taas soveltuvuuskokeet. Ollut jo muutaman vuoden.
Sisään ei siis sinnekään pääse kuka tahansa.

Hyvä niin, ihan alankin maineen takia. Hoitajapuolella käsittääkseni testit on aina olleetkin.
Oma tietoni perustui porukkaan joka tuli alalalle viimeisen 4 vuoden aikana. Aika tapauksia oli joukossa. Mutta tosiaan 2019-2020 eteenpäin on alettu testata ennen koulutukseen pääsyä.

Kuka tahansa ei enää pääse lähihoitajaksi – uudet soveltuvuuskokeet karsivat alalle sopimattomat heti alussa

Ilman karsintoja valituista jopa joka viidennen kiinnostus hiipui nopeasti

yle.fi

 

[ATE]

Onko hoitoalalla tosiaan varaa pitää soveltuvuuskokeita? Luulin että siellä on karmea pula niistä henkilöistä.

 

[Tecto]

Onko hoitoalalla tosiaan varaa pitää soveltuvuuskokeita? Luulin että siellä on karmea pula niistä henkilöistä.

Soveltumaton henkilö on pahimmassa tapauksessa hengenvaarallinen potilaille. Näitä on nähty.

 

[ATE]

Soveltumaton henkilö on pahimmassa tapauksessa hengenvaarallinen potilaille. Näitä on nähty.

Uskoisin että se paska hoitaja on kuitenkin parempi kuin ei hoitajaa lainkaan.

 

[Timo 2]

Uskoisin että se paska hoitaja on kuitenkin parempi kuin ei hoitajaa lainkaan.

Riippuu kuinka soveltumaton kys hoitaja on.

 

[91danger91]

Talouspolitiikka on vain yksi osa puolueiden linjasta. Niin keskiössä kuin sitä pidänkin, puolueet itse, politiikantutkijat tai edes media ei lokeroi puolueita pelkän talouslinjan perusteella.

Muutenkin on hyvä katsoa asioita hieman laajemmassa mittakaavassa ja ottaa huomioon manner-eurooppalaisen, amerikkalaisen ja UK:n (ja toki muunkin maailman) poliittisen tradition, ulottuvuuksien ja skaalojen erot ja ne pitkät päälinjat näissä.

Ja kyllä. Kokoomus tosiaankin on republikaanien sisarpuolue. Siitä on ihan tehty sopimus ja Kokoomuksen edustajat kutsutaan sen pohjalta myös republikaanien puoluekokouksiin. Tunnen ihmisen, joka aikanaan oli edustamassa Kokoomusnuoria siellä.
Ja saman tapainen järjestely on demareilla ja jenkkien demokraateilla.

Jahas no miten muuten voidaan vasemmisto-oikeisto-akselia määritellä kuin talouspolitiikkalla? No on niitä pari.

1. Yksilön vs kollektiivin vastuu. Kokoomus on ollut mukana ylläpitämässä pitkään yleissitovia työehtosopimuksia, työmarkkinakartellia, julkisia hillotolppapaikkoja, työkkäritoimintaa jossa kollektiivi määrää työpaikat jne. Elina Valtosen edustama vähemmistö joka kannattaa vahvempaa yksilön vastuuta, on tietääkseni edelleen vähemmistössä kokoomuksessa. Tällä akselilla mennää reilusti vasemmalle.
2. Turvallisuuspolitiikka. NL hajosi 1990-luvun vaihteessa, mutta siitä huolimatta kokoomuksella kesti 15 vuotta siirtyä kannattamaan NATO:a. EK-puolueista varmaan lähimmät välit Yhdysvaltoihin. Sanoisin tässä puolueen olevan keskellä, koska ei siellä mitään NATO-haukkoja ole ollut viimeisen 30 vuoden aikana.

Näillä kriteereillä kun ei katsota talouspolitiikkaa niin kokoomus on edelleen keskustavasemmistolainen puolue. Saa toki ehdottaa muitakin näkökulmia. Konservatiivi-liberaali menee tunnetusti toisella asteikolla kuin vasemmisto-oikeisto akseli.

 

[Jan11]

Jahas no miten muuten voidaan vasemmisto-oikeisto-akselia määritellä kuin talouspolitiikkalla? No on niitä pari.

1. Yksilön vs kollektiivin vastuu. Kokoomus on ollut mukana ylläpitämässä pitkään yleissitovia työehtosopimuksia, työmarkkinakartellia, julkisia hillotolppapaikkoja, työkkäritoimintaa jossa kollektiivi määrää työpaikat jne. Elina Valtosen edustama vähemmistö joka kannattaa vahvempaa yksilön vastuuta, on tietääkseni edelleen vähemmistössä kokoomuksessa. Tällä akselilla mennää reilusti vasemmalle.
2. Turvallisuuspolitiikka. NL hajosi 1990-luvun vaihteessa, mutta siitä huolimatta kokoomuksella kesti 15 vuotta siirtyä kannattamaan NATO:a. EK-puolueista varmaan lähimmät välit Yhdysvaltoihin. Sanoisin tässä puolueen olevan keskellä, koska ei siellä mitään NATO-haukkoja ole ollut viimeisen 30 vuoden aikana.

Näillä kriteereillä kun ei katsota talouspolitiikkaa niin kokoomus on edelleen keskustavasemmistolainen puolue. Saa toki ehdottaa muitakin näkökulmia. Konservatiivi-liberaali menee tunnetusti toisella asteikolla kuin vasemmisto-oikeisto akseli.

Voit mun puolesta katsoa mistä näkökulmasta itse haluat, ja omassa päässäsi laittaa kokoomuksen vaikka tunnetusti suuren ajattelijan Laura Huhtasaaren tapaan kommunisteiksi, jos haluat. Mutta yleisesti ottaen kannattaa olla erilaisten leimakirveiden kanssa varovainen ja ottaa ajattelussa huomioon, että Kokoomus, Kepu ja Demarit on keskinäisessä kilpailussaan, kampanjoinnissaan ja markkinoinnissaan kaikki harjoittaneet poliittista triangulaatiota, isompien maiden esikuvien mukaan.
Mun silmiin näyttää ainakin nyt kovasti siltä, että oot pahasti sotkeutunut siihen ja siirrellyt tässä meikäläisessä kontekstissa maalitolppia mielivaltaisesti ihan mihin sattuu.

Kenties kannattaisi kuintenkin tutustua puolueiden linjapapereihin ja etsiä sieltä sitä olemusta. Päivänpolitiikka eduskunnassa ja erityisesti silloin, kun on hallitusvastuussa, on sitten kuitenkin jatkuvaa kompromissitaidetta monen suunnan kanssa. Esim. tuo pointtaamasi NATO-kanta tosiaan kesti - mutta muiltahan sitä ei ennen Ukrainan sotaa edes tullut.

 

[91danger91]

Voit mun puolesta katsoa mistä näkökulmasta itse haluat, ja omassa päässäsi laittaa kokoomuksen vaikka tunnetusti suuren ajattelijan Laura Huhtasaaren tapaan kommunisteiksi, jos haluat. Mutta yleisesti ottaen kannattaa olla erilaisten leimakirveiden kanssa varovainen ja ottaa ajattelussa huomioon, että Kokoomus, Kepu ja Demarit on keskinäisessä kilpailussaan, kampanjoinnissaan ja markkinoinnissaan kaikki harjoittaneet poliittista triangulaatiota, isompien maiden esikuvien mukaan.
Mun silmiin näyttää ainakin nyt kovasti siltä, että oot pahasti sotkeutunut siihen ja siirrellyt tässä meikäläisessä kontekstissa maalitolppia mielivaltaisesti ihan mihin sattuu.

Kenties kannattaisi kuintenkin tutustua puolueiden linjapapereihin ja etsiä sieltä sitä olemusta. Päivänpolitiikka eduskunnassa ja erityisesti silloin, kun on hallitusvastuussa, on sitten kuitenkin jatkuvaa kompromissitaidetta monen suunnan kanssa. Esim. tuo pointtaamasi NATO-kanta tosiaan kesti - se oli heillä kuitenkin ensimmäinen ja siinä vaiheessa suomalaiselle eduskuntapuolueelle aivan ainutlaatuinen kirjaus.

Siinä vaiheessa kun kokoomus tajusi kannattavansa NATO:a, oli Puolat ja Baltiat aikaa sitten menneet jo sinne. Edelleenkään et ole osoittanut esimerkkejä miksi kokoomus olisi oikeistolainen. Turvallisuuspolitiikalla on loppujen lopuksi aika pieni painoarvo, kun katsotaan kokonaisvaltaisesti vasemmisto-oikeistoakselia.

Sinulla itselläsi näyttää olevan näkökulmaharha, kun et nähtävästi halua ajatella poliittista kenttää muusta kuin sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltiosta lähtöisin. On olemassa muitakin yhteiskuntajärjestelmiä, jotka voisivat olla jopa parempia Suomelle kuin nykyinen, missä kansakunta hukkuu järjestelmän valuvikoihin. Minä en yritä hypätä jonkun kolmion ulkopuolella, vaan vain osoittaa vasemmistolaisen ajattelusi. Luin tuon kokoomuksen periaateohjelman, ja se on täyttä höttöä. Siinä ei ole mitään konkreettista politiikkatoimea listattuna. Faktoja pöytään, kiitos.

Periaateohjelma

Arvot ja periaateohjelma Avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen Puoluekokouksessa 10.6.2018 hyväksytty Kansallisen Kokoomuksen periaateohjelma Lukijalle Kansallinen Kokoomus on moniarvoinen poliittinen

www.kokoomus.fi

 

[Zacksa]

En hirveästi jaksa alkaa tähän vänkäykseen mutta kun lasketaan kaikki sen ajan ansioita niin noihin summiin saisi vielä lisätä valtion firmojen myynnit ja mm. koulutuksenleikkaukset, joista nyt aletaan maksamaan kovaa hintaa.
.

.

Paljonko on koulutukseen menevä raha vähentynyt per oppilas viimeisen 30v aikana? Löytyisiköhän jostain sellainen käppyrä?
Tutkimatta asiaa yhtään, veikkaan että on todellisuudessa käynyt samoin kuin kaikelle julkisella rahalla pyörivälle toiminnalle; Budjetti kasvaa vuosi vuodelta, paperinpyörittäjien määrä kasvaa, tekijöiden määrä vähenee, ja erilaisiin it-järjestelmiin käytetään huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä maksaisi tehdä kaikki käsin.

 

[Naamapalmu]

Uskoisin että se paska hoitaja on kuitenkin parempi kuin ei hoitajaa lainkaan.

Huono hoitaja ei ole pahimmassa tapauksessa kuin resurssien ja niiden osaavien hoitajien ajan kuluttaja, kaikki asiat pitää jonkun toisen tarkistaa, kun ei voi toisen pätevyyteen luottaa. Mutta, sama pätee myös lääkäreihin ja yleensä ulkomaalaisiin sellaisiin joilla osaamis- ja kielitaso välillä on mitä on, heidän tunarointia sitten saa ensihoitohenkilöt korjailla työssään, kun taidot on mitä on ja hankittu mistä on. (sydänkohtaus potilaita hoidetaan närästyspotilaina, samarinia vain apteekista)

 

[Jan11]

Siinä vaiheessa kun kokoomus tajusi kannattavansa NATO:a, oli Puolat ja Baltiat aikaa sitten menneet jo sinne. Edelleenkään et ole osoittanut esimerkkejä miksi kokoomus olisi oikeistolainen. Turvallisuuspolitiikalla on loppujen lopuksi aika pieni painoarvo, kun katsotaan kokonaisvaltaisesti vasemmisto-oikeistoakselia.

Sinulla itselläsi näyttää olevan näkökulmaharha, kun et nähtävästi halua ajatella poliittista kenttää muusta kuin sosiaalidemokraattisesta hyvinvointivaltiosta lähtöisin. On olemassa muitakin yhteiskuntajärjestelmiä, jotka voisivat olla jopa parempia Suomelle kuin nykyinen, missä kansakunta hukkuu järjestelmän valuvikoihin. Minä en yritä hypätä jonkun kolmion ulkopuolella, vaan vain osoittaa vasemmistolaisen ajattelusi. Luin tuon kokoomuksen periaateohjelman, ja se on täyttä höttöä. Siinä ei ole mitään konkreettista politiikkatoimea listattuna. Faktoja pöytään, kiitos.

Kun lähdet keksimään täysin totutusta ja politiikan tutkimuksen konsensuksesta poikkeavan väitteen, niin todistelutaakka on tietenkin sinulla, ei muilla.
Tähän asti esittämäsi perustelut on kuitenkin olleet täysin mielivaltaisia ja itse keksimiäsi eli fiktiivisiä.

Kiva kuitenkin, että tässä vaiheessa keskustelua sentään jo tutustuit käsittelemäsi puolueen periaateohjelmaan. Toki keskustelulle tekisi hyvää, jos nuo lukisi jo etukäteen.
Mutta ihan vinkkinä: puolueiden periaateohjelmat on _periaate_ohjelmia. Niissä ei ole tarkoitustakaan juuri olla konkreettisuutta, vaan ne on yleensä se pohja, kuvaus puolueen arvoista, yleisistä perusteista miksi puolue on olemassa, ja kuvaus niistä periaatteista, jonka varassa puolue toimi ja minkä henkisiä ihmisiä se kokoaa yhteen. Ikään kuin perustukset puolueen ohjelmatyölle, toiminnalle ja tavoitteille, joka on sitten se talo niiden perustusten päällä.
Konkreettisuuteenkin mennään kyllä sitten erilaisissa ohjelma-, tavoite- ja linjapapereissa. Ja varsinkin kannareissa, kun ne tosiaan on kannanottoja yksittäisiin asioihin.

 

[Väinämöinen]

Uskoisin että se paska hoitaja on kuitenkin parempi kuin ei hoitajaa lainkaan.

Hoitotyön on yhteistyötä. Psyyke ja päihdeongelmaisella osaamattomalla hoitajalla ei tee mitään jos ne hommat jää tekemättä tai muiden on vahdittava mitä tuo koomailee.

Sama asia toki kaikkien ammattien kohdalla, hoitotyössä ne virheet vaan pahimillaan johtaa kuolleisiin, joten alimiehitetty hoitotiimikin on parempi kuin täysi puolitaitoinen. Ei pidä aliarvioida ihmisten työtä. Useissa ”perushommissa” voi mokailla ja niin raskaasti että se tulee todella kalliiksi.

 

[Jan11]

Paljonko on koulutukseen menevä raha vähentynyt per oppilas viimeisen 30v aikana? Löytyisiköhän jostain sellainen käppyrä?
Tutkimatta asiaa yhtään, veikkaan että on todellisuudessa käynyt samoin kuin kaikelle julkisella rahalla pyörivälle toiminnalle; Budjetti kasvaa vuosi vuodelta, paperinpyörittäjien määrä kasvaa, tekijöiden määrä vähenee, ja erilaisiin it-järjestelmiin käytetään huomattavasti enemmän rahaa kuin mitä maksaisi tehdä kaikki käsin.

Nykyhallitus on lisännyt koulutukseen laitettua rahaa. Kokonaismenoissa ollaan nyt vuoden 2002 tasolla, opiskelijakohtaisissa menoissa vuoden 2010 tasolla. Kolmenkymmenen vuoden perspektiivillä laitetaan kyllä enemmän, kun kolmekymmentävuotta sitten oli lama pahimmillaan.
Koulutuksen osalta ongelmallinen aikakausi oli kaksituhattakymmenluku. Joskin historiallisessa perspektiivissä koulutusmenojen osuus valtionbudjetista on ollut suurin vuonna 1979 ja toiseksi suurin 1990. Sitten toki mm. koulutarkastajista luovuttiin ja Suomi on nykyisin ainoa (!) teollinen länsimaa, missä koulutarkastajia ei ole. Meillä luotetaan opettajiin, mutta on kokonaan eri asia kannattiko se. Hallinto kyllä keveni.

Toinen asia on valtionosuusmuutokset. Esim. peruskoulun rahoitus on siirtynyt paljolti valtiolta kunnille. 90-luvun taitteessa valtionosuus kattoi keskimäärin 57% oppilaskohtaisivat menoista kun 2015 se oli enää vajaat 30%. Tämä on johtanut peruskoulun osalta siihen, että aiemmin tasa-arvon tuottamisesta tunnettu peruskoulu ei enää siihen samalla tavalla kykene. Syy on se, että eniten peruskouluun satsaavissa (ja siis tietysti varakkaammissa) kunnissa tarjotaan peruskouluvuosien aikana jopa puolen lukuvuoden verran enemmän oppitunteja kuin minimituntikehyksen tarjoavissa kunnissa. Asuinpaikalla siis on nykyisin merkitystä sille paljonko lapsi saa oppia, ainakin määrällisesti.

 

[91danger91]

Kun lähdet keksimään täysin totutusta ja politiikan tutkimuksen konsensuksesta poikkeavan väitteen, niin todistelutaakka on tietenkin sinulla, ei muilla.
Tähän asti esittämäsi perustelut on kuitenkin olleet täysin mielivaltaisia ja itse keksimiäsi eli fiktiivisiä.

Kiva kuitenkin, että tässä vaiheessa keskustelua sentään jo tutustuit käsittelemäsi puolueen periaateohjelmaan. Toki keskustelulle tekisi hyvää, jos nuo lukisi jo etukäteen.
Mutta ihan vinkkinä: puolueiden periaateohjelmat on _periaate_ohjelmia. Niissä ei ole tarkoitustakaan juuri olla konkreettisuutta, vaan ne on yleensä se pohja, kuvaus puolueen arvoista, yleisistä perusteista miksi puolue on olemassa, ja kuvaus niistä periaatteista, jonka varassa puolue toimi ja minkä henkisiä ihmisiä se kokoaa yhteen. Ikään kuin perustukset puolueen ohjelmatyölle, toiminnalle ja tavoitteille, joka on sitten se talo niiden perustusten päällä.
Konkreettisuuteenkin mennään kyllä sitten erilaisissa ohjelma-, tavoite- ja linjapapereissa. Ja varsinkin kannareissa, kun ne tosiaan on kannanottoja yksittäisiin asioihin.

Luin sen periaateohjelman jo pari viikkoa sitten, itseasiassa aivan samasta aiheesta keskusteltiin:

No ei sinun kommenttisi ole edes keskellä, oikeasta puhumattakaan. Ainakin kovin vahva on sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion puolustaminen näkyy vastauksissa. Mitä silloin jää jäljelle?




On muuten mielenkiintoista nähdä, että Kokoomuksella ei periaateohjelmassa kerrota selkeästi kantaa humanitääriseen maahanmuuttoon tai työperäiseen maahanmuuttoon. itseasiassa koko periaateohjelma on ylimalkaista lässytystä ilman mitään konkretiaa. Tällä Suomi nousuun?

Periaateohjelma

Arvot ja periaateohjelma Avoin tulevaisuuspuolue, joka luottaa ihmiseen Puoluekokouksessa 10.6.2018 hyväksytty Kansallisen Kokoomuksen periaateohjelma Lukijalle Kansallinen Kokoomus on moniarvoinen poliittinen

www.kokoomus.fi

Vastaavasti Liberaalipuolue on valmis eväämään maahanmuuttajilta oleskeluluvan jos ei työllisty. Taas yksi esimerkki miksi kokoomus on sinisen värinen demariliike. Tai oikeastaan kokoomus ei edes tiedä mitä se haluaa olla.

"totutusta konsensuksesta" = kun aikaisemmmin ollaan oltu vasemmalla niin jatkossakin ollaa vasemmalla. Oikealla katsominen on tiukasti kielletty Suomen sosiaalidemokraattisessa DDR-valtiossa. Hevoslaput pysyy tiukasti silmillä, vaihtoehtoja ei ole ja veneen keikuttaminen on ankarasti kielletty!
"politiikan tutkimuksen konsensus" = niin poliittisessa tutkimuksessa on katsottu lähinnä suomalaista viitekehystä ja ulkopuolinen maailma on unohtunut kokonaan. Parempi on olla syvällä tutkijankammiossa veronmaksajien rahoilla ja taivastella kuinka oikeistolaista politiikkaa persut tai kokoomus ajaa.

Se että ei edes suostuta katsomaan ympärille tai miten muualla maailmassa asioita tehdään on varmaan osasyy siihen miksi tämä asia junnaa vuodesta toiseen paikallaan.

On mulla ihan esimerkkejä. Kokoomuksen vpj Elina Valtosen kirjassa Vapauden voitto (2018 Otava) hän totesi kokoomuksen olevan enemmän urheiluseura kuin aattelinen toimija. Hän kritisoi puolueen tekemättömyyttä ja liikaa peesailua muiden puoluiden kanssa, samalla unohtaen puolueen aatteellisen pohjan. Miten kokoomus voisi tehdä oikeistolaista politiikkaa jos kaikki muut puolueet ovat vasemmalla ja puolueen tahtona on kovasti olla hillotolpilla hallitusvastuussa? Hyvä kirja ja vahva lukusuositus yli 800 sivua täyttä asiaa.


Missä on kokoomuksen puolueohjelma jossa tavoitteet on kuvattu ja keinot miten sinne päästään? No ei sellaista ole. Ei ole kyllä näköjään monella muullakaan ek-puolueella. Ilmeisesti puolueet eivät edes tiedä mitä ne ajavat, hieno homma. Ei mikään ihme että politiikan teko on ollut päätöntä seilaamista ilman selkeätä tavoitetta koko 2000-luvun, tämä pitää erityisesti kokoomuksen kohdalla paikkaansa.

Lepomäki tuoreessa kirjassaan: Kokoomuksella on kolme ongelmaa – johtajuus, johtajuus ja johtajuus

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kritisoi kovin sanoin tänään myyntiin tulleessa kirjassaan omaa puoluettaan.

yle.fi

 

[Jan11]

Luin sen periaateohjelman jo pari viikkoa sitten, itseasiassa aivan samasta aiheesta keskusteltiin:


"totutusta konsensuksesta" = kun aikaisemmmin ollaan oltu vasemmalla niin jatkossakin ollaa vasemmalla. Oikealla katsominen on tiukasti kielletty Suomen sosiaalidemokraattisessa DDR-valtiossa. Hevoslaput pysyy tiukasti silmillä, vaihtoehtoja ei ole ja veneen keikuttaminen on ankarasti kielletty!
"politiikan tutkimuksen konsensus" = niin poliittisessa tutkimuksessa on katsottu lähinnä suomalaista viitekehystä ja ulkopuolinen maailma on unohtunut kokonaan. Parempi on olla syvällä tutkijankammiossa veronmaksajien rahoilla ja taivastella kuinka oikeistolaista politiikkaa persut tai kokoomus ajaa.

Se että ei edes suostuta katsomaan ympärille tai miten muualla maailmassa asioita tehdään on varmaan osasyy siihen miksi tämä asia junnaa vuodesta toiseen paikallaan.

On mulla ihan esimerkkejä. Kokoomuksen vpj Elina Valtosen kirjassa Vapauden voitto (2018 Otava) hän totesi kokoomuksen olevan enemmän urheiluseura kuin aattelinen toimija. Hän kritisoi puolueen tekemättömyyttä ja liikaa peesailua muiden puoluiden kanssa, samalla unohtaen puolueen aatteellisen pohjan. Miten kokoomus voisi tehdä oikeistolaista politiikkaa jos kaikki muut puolueet ovat vasemmalla ja puolueen tahtona on kovasti olla hillotolpilla hallitusvastuussa? Hyvä kirja ja vahva lukusuositus yli 800 sivua täyttä asiaa.


Missä on kokoomuksen puolueohjelma jossa tavoitteet on kuvattu ja keinot miten sinne päästään? No ei sellaista ole. Ei ole kyllä näköjään monella muullakaan ek-puolueella. Ilmeisesti puolueet eivät edes tiedä mitä ne ajavat, hieno homma. Ei mikään ihme että politiikan teko on ollut päätöntä seilaamista ilman selkeätä tavoitetta koko 2000-luvun, tämä pitää erityisesti kokoomuksen kohdalla paikkaansa.

En ole itse ko. puolueen väkeä, mutta puoluekokouksen aikaan monien ohjelmatyöryhmien linjapapereita käsiteltiin julkisuudessa. Niissä oli kyllä ihan konkretiaakin. En tiedä pitääkö puolue niitä jatkuvasti esillä jäsenistönsä ulkopuolelle.

Se taas, että puolueet ei kykene toteuttamaan (kaikkia) omia tavoitteitaan liittyy tietysti siihen, että ensiksikin puolueen sisällä pitää löytää yhteinen sävel, ts. eri sisäisten linjojen välinen konsensus, sitten seuraavaksi hallitusvastuussa pitää tehdä kompromisseja hallituskumppaneiden kanssa, parlamentaarisissa työryhmissä ihan kaikkien kanssa. Jokainen taistelu, jonka voitat, tarkoittaa yleensä häviötä jossain muussa. Näissä muiden puolueiden muisti on myös hyvin pitkä. Siksi usein laihakin kompromissi on parempi kuin selkävoiton hakeminen. Ja juuri siksi uudistaminen on vaikeaa. Kaikille puolueille.

Ja toki kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet on sitoutuneet vahvasti suomalaiseen hyvinvointivaltioon (tai no VKK:sta en tiedä). Hyvinvointivaltionvastaisella politiikalla kun ei ole vaaleja voitettu vielä kertaakaan - eikä varmasti voi voittaakaan, on arvioinut aihetta paljon tutkinut prof. Juho Saari. Suomalaiset (=äänestäjät) kun on siihen tutkitusti erittäin kiintyneitä.

 

[cman]

Missä on kokoomuksen puolueohjelma jossa tavoitteet on kuvattu ja keinot miten sinne päästään? No ei sellaista ole

Kokoomuksen tavoitteet 2030-luvulle
En tiedä kuinka virallinen, koska tuossa ei lue, että päätetty puoluekokouksessa

ja tuolta niitä tavoiteohjelmia voi lueskella, vanhimmat vuodelta -57. Löytyy ihan Kokoomuksen sivuilta.
Lähiajan tavoiteohjelmat – Google Drive

 

[ATE]

Marinin SDP:n siirtyessä enemmän vasemmalle niin vasemmistoliitolla ei taida muita vaihtoehtoja kuin kurvata vielä enemmän vasemmalle. Pian taidetaan olla SKP:n tontilla?

Vasemmistoliitto esittää Kela-pankkitilejä ja Kela-pankkikortteja | Verkkouutiset

"

Vasemmistoliitto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan julkisten pankkipalvelujen perustamista Suomeen.

– Nyky-yhteiskunta edellyttää käytännössä pankkien pakkoasiakkuutta. Kansalaisille tulee mahdollistaa normaali raha-asioiden hoito ilman voittoa tekevien liikepankkien asiakkuutta, vaaliohjelmassa todetaan.

Puolueen mukaan pankkipalvelut voisi järjestää esimerkiksi Kelan kautta.

– Kela voisi kehittää maksupalvelun, joka mahdollistaisi paitsi tulonsiirron myös palkan maksamisen Kela-tilille ja maksukortin, jonka avulla tilillä olevia varoja voisi käyttää tavaroiden ja palveluiden maksamiseksi.

"

 

[Jan11]

Marinin SDP:n siirtyessä enemmän vasemmalle niin vasemmistoliitolla ei taida muita vaihtoehtoja kuin kurvata vielä enemmän vasemmalle. Pian taidetaan olla SKP:n tontilla?

Vasemmistoliitto esittää Kela-pankkitilejä ja Kela-pankkikortteja | Verkkouutiset

"

Vasemmistoliitto esittää eduskuntavaaliohjelmassaan julkisten pankkipalvelujen perustamista Suomeen.

– Nyky-yhteiskunta edellyttää käytännössä pankkien pakkoasiakkuutta. Kansalaisille tulee mahdollistaa normaali raha-asioiden hoito ilman voittoa tekevien liikepankkien asiakkuutta, vaaliohjelmassa todetaan.

Puolueen mukaan pankkipalvelut voisi järjestää esimerkiksi Kelan kautta.

– Kela voisi kehittää maksupalvelun, joka mahdollistaisi paitsi tulonsiirron myös palkan maksamisen Kela-tilille ja maksukortin, jonka avulla tilillä olevia varoja voisi käyttää tavaroiden ja palveluiden maksamiseksi.

"

No eihän tuossa olisi mitään erityisen vasemmistolaista, näitä valtion maksukortteja tulonsiirroille on käytössä vaikka missä maissa ja myös kovan oikeiston maissa.
Käytännössä meilläkin1800-luvulta ysärille saakka postipankki oli sellainen valtion oma järjestely kunnes myytiin Sammolle, joka sitten Danskelle.

Sen sijaan sähköverkkojen kansallistaminen - tai mikä tahansa kansallistaminen särähtää korvaan. Onneksi ei sentään sosialisoiminen kuitenkaan.