• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Ei jäänyt. Fiksumpi saattaisi ihmetellä että miksi meillä on yhteishaku pitkälti vain ulkomaalaisille. Eli yhteishaku jossa vain 14% on suomalaisia.
Vesa Vihriälä kirjoitti juuri aiheesta.
”Tuottavuuden kannalta erityinen potentiaali liittyy opiskelijoiksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tuleviin maahanmuuttajiin. Heillä on lähtökohtaisesti hyvät valmiudet ja etenkin ETA-alueen ulkopuolelta tulevien vahvasta motivaatiosta kertoo halukkuus maksaa tuntuvia lukukausimaksuja. Hyvin toteutettuna koulutus antaa juuri Suomessa kysyttyä osaamista. Lisäksi opiskeluaikana tulijat voivat parhaimmillaan juurtua hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, jolloin heidän voi olettaa varmemmin jäävän maahan kuin jonkin tilapäisen työtehtävän perässä muuttavan.

Ennätysmäärä kansainvälisiä hakijoita juuri päättyneessä korkeakoulujen haussa kertoo kiinnostuksesta. Tätä rautaa on nyt taottava paikkoja lisäämällä, opetusta kehittämällä ja sen varmistamisella, että mitkään oleskelu- tai työlupiin liittyvät menettelyt eivät valmistuvia Suomesta karkota.

Aiempaa selvästi suurempi maahanmuutto on ilmeisen tärkeää talouskasvun ja edelleen hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja palveluiden työvoiman turvaamiseksi. Ilman maahanmuuttoa Suomi näivettyy, mihin sopeuminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Syntyvyyden lisäys olisi toivottavaa ja sitä olisi politiikalla tuettava. Taloudellinen hyöty tulee kuitenkin hitaasti. Vielä tärkeämpää on, että politiikan kyky vaikuttaa asiaan on parhaimmillaankin rajallinen.”
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
8 000
Ei jäänyt. Fiksumpi saattaisi ihmetellä että miksi meillä on yhteishaku pitkälti vain ulkomaalaisille. Eli yhteishaku jossa vain 14% on suomalaisia.
Mutta varmaan sinun varaltasi pitää jatkossa alleviivata asiat, vähän niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa ;).

Sinusta varmaan on ok, että suomalaisten veronmaksajien rahaa käytetään ulkomaalaisten kouluttamiseen, samalla kun kotimaisten opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen on aika kovaa kilpailua.
Eli yritit tarkoituksella antaa kuvaa että yhteishaussa yleisesti on vain 14% suomalaisia. Tämä selvä ja varmaan saa kohderyhmän ottamaan kierroksia.

Toki tarkoittaa myös että tiedät kohderyhmän olevan vähän hitaanpuoleista sakkia.

Seuraava viesti luultavasti tulee sisältämään teeskennellyn väärinymmärryksen tarkoitetusta kohderyhmästä?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Vesa Vihriälä kirjoitti juuri aiheesta.
”Tuottavuuden kannalta erityinen potentiaali liittyy opiskelijoiksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tuleviin maahanmuuttajiin. Heillä on lähtökohtaisesti hyvät valmiudet ja etenkin ETA-alueen ulkopuolelta tulevien vahvasta motivaatiosta kertoo halukkuus maksaa tuntuvia lukukausimaksuja. Hyvin toteutettuna koulutus antaa juuri Suomessa kysyttyä osaamista. Lisäksi opiskeluaikana tulijat voivat parhaimmillaan juurtua hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, jolloin heidän voi olettaa varmemmin jäävän maahan kuin jonkin tilapäisen työtehtävän perässä muuttavan.

Ennätysmäärä kansainvälisiä hakijoita juuri päättyneessä korkeakoulujen haussa kertoo kiinnostuksesta. Tätä rautaa on nyt taottava paikkoja lisäämällä, opetusta kehittämällä ja sen varmistamisella, että mitkään oleskelu- tai työlupiin liittyvät menettelyt eivät valmistuvia Suomesta karkota.

Aiempaa selvästi suurempi maahanmuutto on ilmeisen tärkeää talouskasvun ja edelleen hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja palveluiden työvoiman turvaamiseksi. Ilman maahanmuuttoa Suomi näivettyy, mihin sopeuminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Syntyvyyden lisäys olisi toivottavaa ja sitä olisi politiikalla tuettava. Taloudellinen hyöty tulee kuitenkin hitaasti. Vielä tärkeämpää on, että politiikan kyky vaikuttaa asiaan on parhaimmillaankin rajallinen.”
Paitsi että tuossa on muutama perustavaa laatua oleva virhe. Nuo opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja, siinä määrin että se kattaisi ko. koulutuksen hinnan, ja usein nuokin jota maksetaan tulevat kotimaisten stipedien kautta. AIhe on minulle tuttu, sillä useampi tuttavan lapsi opiskelee ulkomailla. Yksi Riigassa, ja yksi Tartossa. Riigan lukukausimaksut ovat noin 18 000€ vuosi, ja tuohon toki päälle asumiskustannukset, jotka ovat Latviassa Suomea alhaisemmat. Silti puhutaan helposti vähintään noin 25 000€ vuosibudejtista (vaikka eläisi säästeliäästi). Yhteensä siis viiden vuoden opiskelusta ainakin 125 000€. Maksavat tuon käytännössä lähes täysin itse.

Kertokaapas minulle miten Nigerialainen tai Bangladeshistä tuleva opiskelija maksaa oikeat kulut opiskelusta Suomessa? Vastaus on että ei mitenkään noiden maiden tulotasoilla. Opiskelu täällä on siis rajusti verovaroista tavalla tai toisella subventoitua. Se että tänne halutaan eikä johonkin muualle, kertoo vain sen, että täällä rahallisesti kuvio on helpompaa. Toki opiskelija voi yrittää tehdä samalla töitä, mutta kuten kaikki tiedämme, ei se oikeasti kovin hyvin onnistu. Perverssiä tässä on vielä se, että suomalaisia opiskelijoita karkoitetaan itäblokin yliopistoihin ja opin-ahjoihin, kun kilpailu omalle väelle täällä on niin tiukkaa. Mitenkäs muuten luulette, kuinka "korruptiovapaata" Bangladeshiläinen tai Nigerialainen todistus on jolla tänne haetaan?

Loppu tuosta Vihriälän kirjoituksesta on sitten sitä normaalia "maahanmuutto on hyvästä" ideologiaa. Toki Nigerialaiselle tai Bangladeshiläiselle pääsy tänne ja tätä kautta EU alueelle on varmasti hyvä mahdollisuus sitä en kiellä. Mutta itse näen tässä vaan uuden tavan ideologisessa mielessä rakentaa pääsyä EU:hun, kun muut reitit alkaa pikkuhijaa kiristyä.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Eli yritit tarkoituksella antaa kuvaa että yhteishaussa yleisesti on vain 14% suomalaisia. Tämä selvä ja varmaan saa kohderyhmän ottamaan kierroksia.

Toki tarkoittaa myös että tiedät kohderyhmän olevan vähän hitaanpuoleista sakkia.

Seuraava viesti luultavasti tulee sisältämään teeskennellyn väärinymmärryksen tarkoitetusta kohderyhmästä?
Kaikkien tapa kommunikoida ei ole samanlaista kuin sinun. Ehkä jokin päivä ymmärrät tämän. Mutta ehkä sinulla joskus on myös jotain annettavaa itse aiheisiin, aika usein nuo sinun juttusi kun on erilaisten olkiukkojen rakentelua ja sitten niiden nokkimista.

Sen myönnän että olisin kokonaisuuden voinut paremmin kyseisessä viestissä rakentaa. Annoin turhaan tarttumapintaa jolla lähteä aihetta ohjaamaan sivuun, mutta oppi ja ikä kaikki.
 
Liittynyt
19.11.2020
Viestejä
212
Kertokaapas minulle miten Nigirialainen tai Bangladeshistä tuleva opiskelija maksaa oikeat kulut opiskelusta Suomessa? Vastaus on että ei mitenkään noiden maiden tulotasoilla.
Hakukelpoisuuden kriteerithän ovat esim. AMK-tutkintoon seuraavat:

Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut:
  • lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
  • International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
  • Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
  • Reifeprüfung-tutkinnon (RP) / Deutsches Internationales Abitur -tutkinnon (DIA)
  • 120 opintoviikon tai 180 osaamispisteen laajuisen ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat aikaisemmat opinnot
  • näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
  • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Nigeriassa ja Bangladeshissa ei taideta ihan samassa suhteessa käydä kouluja tälle tasolle kuin esim. Suomessa => keskimäärin perheet joiden lapset tämän tason saavuttavat lienevät jo aika lailla paremmissa lähtökohdissa taloudellisesti.

Nämä tulokkaat eivät myöskään lähtökohtaisesti saa opintotukea:

Jos et ole Suomen kansalainen ja olet tullut Suomeen opiskelemaan, et voi yleensä saada opintotukea Suomesta.

Ulkomaalaisena voit kuitenkin saada opintotukea, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

  • Olet tullut Suomeen muusta syystä kuin opiskelemaan. Syy voi olla esimerkiksi työskentely tai perhesiteet.
  • Sinulle on myönnetty jatkuva (A) tai pysyvä (P) oleskelulupa, pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa (P-EU tai P-EY) tai EU:n ja Iso-Britannian erosopimuksessa tarkoitettu oleskelulupakortti.
    • Jos olet EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalainen tai tämän perheenjäsen tai Pohjoismaiden kansalainen, oleskeluoikeuden rekisteröinti tai oleskelukortti riittää.
  • Asut Suomessa vakinaisesti.
...eli käytännössä ko. opiskelijan oli jollakin muulla keinolla pitänyt ensin päästä maahan, jossa sitten luonnollisesti vastaan tulee tulorajat etc.

Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on muuten Suomessa aika harvakseltaan, silmämääräisesti kuvaajan perusteella n. 3500-4000 per maa, joka myös kertonee jotakin siitä että kuinka moni hakija pääsee prosessista läpi.

Jos suomalaisten alhainen osuus hakijoista ahdistaa niin siitä vaan kiertämään elämäm koluja ja turuja ja toreja ja esson baareja, tarjoamaan opinto-ohjausta ja kannustamaan jättämään hakemus.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Hakukelpoisuuden kriteerithän ovat esim. AMK-tutkintoon seuraavat:

Nigeriassa ja Bangladeshissa ei taideta ihan samassa suhteessa käydä kouluja tälle tasolle kuin esim. Suomessa => keskimäärin perheet joiden lapset tämän tason saavuttavat lienevät jo aika lailla paremmissa lähtökohdissa taloudellisesti.

Nämä tulokkaat eivät myöskään lähtökohtaisesti saa opintotukea:

...eli käytännössä ko. opiskelijan oli jollakin muulla keinolla pitänyt ensin päästä maahan, jossa sitten luonnollisesti vastaan tulee tulorajat etc.

Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on muuten Suomessa aika harvakseltaan, silmämääräisesti kuvaajan perusteella n. 3500-4000 per maa, joka myös kertonee jotakin siitä että kuinka moni hakija pääsee prosessista läpi.

Jos suomalaisten alhainen osuus hakijoista ahdistaa niin siitä vaan kiertämään elämäm koluja ja turuja ja toreja ja esson baareja, tarjoamaan opinto-ohjausta ja kannustamaan jättämään hakemus.
Voin olla väärässä, mutta pysyvän oleskeluluvan maassa saanut on oikeutettu samoihin tukiin kuin kantaväestö. Tuossa voi olla yksi selittävä tekijä, toinen toki sekin että tulijat on noiden maiden "paremmista perheistä" joilla on varaa. Tosin ihmettelen miksi ei sitten lähetettäisi nimekkäämpiin paikkoihin. Ei ne Suomen AMK:t ja yliopistot jos tehdään Eu tason vertailuja kovin massiivisen kovatasoisia ole.

Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on "toistaiseksi" Suomessa vielä melko vähän. Osa koulutuksen saaneista toki poistuu maasta parempaa palkkaa maksaviin maihin (koulutushan on Englanniksi). Jatkossa jos tämä touhu jatkuu määrä varmasti lisääntyy, osa jäänee tänne myöskin.

En tiedä mikä on sinun taustasi, mutta tuttaviaen ja omien lasten jatko-opintoihin pääsyä seuranneena joudun kyllä toteamaan että ei tuota liian helpoksi ole tehty kotisuomalaisellekkaan. Eikä kyseessä ole mitkään 7 keskiarvolla varustetut laiskimukset. Elämänkolulaisia ei tuosta tuntemastani porukasta kauheasti kyllä löydy. Ehkä suurin virhe minusta oli tuo ensikertalaiskiintiö/pisteiden ylikorostaminen. Melkein pakko osua heti oikeaan, ja alan vaihtaminen vaikeaa, tämäkin Suomalainen outous.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Voin olla väärässä, mutta pysyvän oleskeluluvan maassa saanut on oikeutettu samoihin tukiin kuin kantaväestö. Tuossa voi olla yksi selittävä tekijä, toinen toki sekin että tulijat on noiden maiden "paremmista perheistä" joilla on varaa. Tosin ihmettelen miksi ei sitten lähetettäisi nimekkäämpiin paikkoihin.

Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on "toistaiseksi" Suomessa vielä melko vähän. Osa koulutuksen saaneista toki poistuu maasta parempaa palkkaa maksaviin maihin (koulutushan on Englanniksi). Jatkossa jos tämä touhu jatkuu määrä varmasti lisääntyy, osa jäänee tänne myöskin.

En tiedä mikä on sinun taustasi, mutta tuttaviaen ja omien lasten jatko-opintoihin pääsyä seuranneena joudun kyllä toteamaan että ei tuota liian helpoksi ole tehty kotisuomalaisellekkaan. Eikä kyseessä ole mitkään 7 keskiarvolla varustetut laiskimukset. Elämänkolulaisia ei tuosta tunetamastani porukasta kauheasti kyllä löydy.
Meille suomalaisille korkeakoulupaikan saaminen on haku-uudistuksen jälkeen siinä mielessä helpottunut huomattavasti, että valtaosaan yliopistokoulutuksista on nykyisin toimiva avoimen väylä eli se 50-60 op tehtynä tai tehtynä jollain määritetyllä suoritustasolla, niin saa paikan. Ammattikorkean puolella vastaava on ns. polkuopinnot, joista pääsee sisään samaan tapaan.

Käytännössä siis nuori, joka ei pääse todistusvalinnalla ja/tai pääsykokeista sisään voi hankkia sen koulutuspaikan myös avoimen väylällä tai polkuopinnoissa. Tai sitten yrittää vanhaan tapaan vaan uudelleen ja uudelleen. Ainakin yliopistot pyrkivät mainostamaan avoimen väylää, koska tutkitusti sieltä tulevilla on muita opiskelijoita nopeampi läpäisevyys ja suurempi läpäisyprosentti. Siis vähemmän keskeyttämisiä, koulutusalan vaihtamisia ja lyhyempi opiskeluaika valmistumiseen.

Korkeakoulujen 2.ssa yhteishaussa toki edelleen on sellainen pullonkaula, että niitä opiskelupaikkoja on edelleen tarjolla reilulle kolmannekselle hakijoista. Osalla hakijoista kuitenkin on jo ennestään koulutuspaikka. Tärkeää olisikin, että ihan jokaiselle opiskelupaikkaa vaille jäävistä menisi se tieto avoimen väylästä / polkuopiskeluväylästä sekä täydennyshausta.
 
Liittynyt
19.11.2020
Viestejä
212
Voin olla väärässä, mutta pysyvän oleskeluluvan maassa saanut on oikeutettu samoihin tukiin kuin kantaväestö. Tuossa voi olla yksi selittävä tekijä, toinen toki sekin että tulijat on noiden maiden "paremmista perheistä" joilla on varaa. Tosin ihmettelen miksi ei sitten lähetettäisi nimekkäämpiin paikkoihin. Ei ne Suomen AMK:t ja yliopistot jos tehdään Eu tason vertailuja kovin massiivisen kovatasoisia ole.
Yle uutisoi aiheesta. Tosin hyvä muistaa että esim. Bangladesh ja Nigeria ovat melko väkirikkaita maita (yhteensä rapiat 380 miljoonaa) joissa väestöpyramidi iän suhteen kovin eri näköinen kuin esim. meillä => varmaankin hakijoita riittää tuhansittain esim. muihinkin EU-maihin.

Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on "toistaiseksi" Suomessa vielä melko vähän. Osa koulutuksen saaneista toki poistuu maasta parempaa palkkaa maksaviin maihin (koulutushan on Englanniksi). Jatkossa jos tämä touhu jatkuu määrä varmasti lisääntyy, osa jäänee tänne myöskin.
Niin, varmaan ihan kaikenlaisia tarinoita joukkoon mahtuu, kuten lienee odotettavissakin.
Ihan puhtaasti omakohtaisena anekdoottina: työskentelen Suomesta lähtöisin olevassa IT-firmassa, jonka työntekijöistä n. 30% on muuttanut Suomeen muualta, ja näistä yli puolet käynyt korkeakoulun Suomessa. Moni sattunut pariutumaan suomalaisen kanssa matkan varrella ja perhe-elämä alkaa nostaa päätään => Suomi on edelleen heille houkutteleva asuinmaa vaikka 30-100% korkeampaa palkkaa voisikin saada hakeutumalla jonnekin muualle. Moni on toki myös jatkanut matkaa toisiin yrityksiin Suomessakin. Suorilta käsin muistan yhden joka on lähtenyt takaisin kotimaahansa, ja tämäkin siitä syystä että vaimo halusi paikalliseen yliopistoon suorittamaan tohtorin tutkintoa.

En tiedä mikä on sinun taustasi, mutta tuttaviaen ja omien lasten jatko-opintoihin pääsyä seuranneena joudun kyllä toteamaan että ei tuota liian helpoksi ole tehty kotisuomalaisellekkaan. Eikä kyseessä ole mitkään 7 keskiarvolla varustetut laiskimukset. Elämänkolulaisia ei tuosta tunetamastani porukasta kauheasti kyllä löydy.
Lähinnä pointtina kiinnittää huomiota siihen että koulutustaso Suomessa on ollut jo pitkään laskussa, vaikkakin korkeakoulutukse on todettu parantavan työllistymisastetta keskimäärin 10% ja palkkatasoa 55% vs. toisen asteen koulutus (eli aika selkeät kannustimet löytyvät.) Omasta koulutaipaleesta on jo hetki mennyt eivätkä asiat välttämättä tosiaan ole siitä menneet ainakaan helpompaan suuntaan. Mutta isossa kuvassa en oikein ymmärrä ulkomailta tulevien hakemusmäärien (huom. hakemus) kummastelua, sikäli kun se kertoo aika paljon myös ko. henkilöiden ambitiotasosta.

edit: Tuli muuten aikanaan itse käytyä AMK englanniksi. Opiskelijoista tällöin 70% suomalaisia, n. 30% muualta.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
1 557
Nykyisin vaalit voittaneen hallitustunnustelijan tavaksi on muodostunut tavaksi tehdä jopa kohtuullisen yksityiskohtainen kirjallinen kysymyslista tunnusteluineen. Nyt kun tämä EU-vastaisuus on noussut esille, niin ellei persut itse voita, vaan todennäköisimmin Kokoomus (epätodennäköisemmin demarit) on kysymys tyyliin ”Sitoudutteko edistämään Euroopan Unionin integraation syventämistä” enemmän kuin todennäköinen.

Toinen asia on, että seuraavan hallituskauden aikana on enemmän kuin todennäköistä (ei tosin väistämätöntä), että EU eli siis myös me, tulee rakentamaan jonkinlaisen uuden yhteistuki- tai velkapaketin. Kaikkihan sitä Suomessa periaatteessa vastustavat, mutta muut kuin Persut siihen silti kykenee sopeutumaan. Se onkin sitten hankala tilanne, jos persut on silloin hallituspuolue. Joten kynnyskysmyspohjassa varmaan sekin asia jotenkin tultaisiin huomioimaan jos Kokoomus tai demarit voittaisi.

Talousasioista tuleviin kynnyskysymyksiin eli sopeutuksiin varmaan pystyy kaikki muut paitsi Vasemmistoliitto vastaamaan riittävän joustavalla tavalla. Demarit näyttää jo nyt menevän sanavalinnoissaan sitä kohti. Keskusta on jo all in.


No ainakin tässä keskustelussa kokoomuksen kansanedustajaehdokas Tere Sammallahti epäili tämän skenaarion mahdollisuutta. Teren mukaan tämä on tässä kohtaa lähinnä vaaliretoriikasta kyse ja politiikot keräävät irtopisteitä.

Kokoomus ei voi edes esiintyä julkisesti väittäen olevan "oikeisto"-puolue, jos se hyppää Kirsi Pihojen EU:n yhteisvastuusosialismiin mukaan. Tai voi se esiintyä mutta sitten käy kuten Vihreille, kannatus siirtyy johonkin toiseen puolueeseen (lue: oikealle)
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126


No ainakin tässä keskustelussa kokoomuksen kansanedustajaehdokas Tere Sammallahti epäili tämän skenaarion mahdollisuutta. Teren mukaan tämä on tässä kohtaa lähinnä vaaliretoriikasta kyse ja politiikot keräävät irtopisteitä.

Kokoomus ei voi edes esiintyä julkisesti väittäen olevan "oikeisto"-puolue, jos se hyppää Kirsi Pihojen EU:n yhteisvastuusosialismiin mukaan. Tai voi se esiintyä mutta sitten käy kuten Vihreille, kannatus siirtyy johonkin toiseen puolueeseen (lue: oikealle)
Miksi ei voisi? Kokoomushan on ollut puoltamassa jokaista yhteisvastuusosialismia eu:ssa. Siis ihan jokaista rahanjakoa missä rahan suunta on Suomesta poispäin.

Mitä tulee siihen "oikeaan oikeistoon" niin taitaa olla kyseessä enemmän tunteellisin perustein keksitty ihmisten ja ihmisryhmien jakaminen meihin fiksuihin, ja niihin toisiin, tyhmiin.
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126
Valtion korkomenoista touhottaminen on ollut huvittavaa seurattavaa. Esimerkiksi tämmöisiä harhaankohtavia käppyröitä halutaan esitellä suu vaahdossa:

"Tulevina vuosina menot kasvavat"

Sopivasti kun veivaa tilastoa vähän taaksepäin niin se näyttääkin tältä:

" Pidemmällä aikavälillä korkonäkymää voi pitää suhteellisen maltillisena. "

Mikään ennätyskorkokausi ei siis ole alkamassa. Korot eivät ole pysyvästi nousemassa jollekin uudelle hirveälle tasolle pitkällä aikavälillä. Tämä kannattaa pitää mielessä kun miettii että mistä leikataan. Kyseessä on korkopiikki, ei pitkäaikainen suhdannemuutos. Ei pitäisi hätiköidä ja vetää överiksi. Kun leikataan liikaa niin talous vaan sakkaa.

Toki onhan tämä ihan hyvä kikka luoda paniikkia oikeistopuolueiden kannatuksen vahvistamiseksi. Never let a good crisis go to waste sanovat siellä mistä nämä meemit tänne apinoidaan. Malttia paniikin sijaan.

lähteet:
 
Liittynyt
09.01.2017
Viestejä
967
Ensimmäisessä yhteishaussa. Siis siinä, missä haetaan vain kansainvälisiin ja joihinkin muihin kuin suomenkielisiin koulutusohjelmiin sekä joihinkin taidealojen koulutusohjelmiin. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakoulutus on maksullista.
Se varsinainen korkeakoulujen yhteishaku eli kevään 2. on edessä vasta 16.3-30.3.2022 ja opinnot alkavat syksyllä 2022.
Siis toinen yhteishaku, eli päähaku on 15.3.2023 klo 8.00 – 30.3.2023 klo 15.00. Opinnot alkavat syksyllä 2023. 14% osuudessa ei pitäisi olla ihmeteltävää, koska valtaosa tästä tammikuun hausta on englanninkielisiä ohjelmia.
 
Liittynyt
26.06.2017
Viestejä
1 582
Valtion korkomenoista touhottaminen on ollut huvittavaa seurattavaa. Esimerkiksi tämmöisiä harhaankohtavia käppyröitä halutaan esitellä suu vaahdossa:

"Tulevina vuosina menot kasvavat"

Sopivasti kun veivaa tilastoa vähän taaksepäin niin se näyttääkin tältä:

" Pidemmällä aikavälillä korkonäkymää voi pitää suhteellisen maltillisena. "

Mikään ennätyskorkokausi ei siis ole alkamassa. Korot eivät ole pysyvästi nousemassa jollekin uudelle hirveälle tasolle pitkällä aikavälillä. Tämä kannattaa pitää mielessä kun miettii että mistä leikataan. Kyseessä on korkopiikki, ei pitkäaikainen suhdannemuutos. Ei pitäisi hätiköidä ja vetää överiksi. Kun leikataan liikaa niin talous vaan sakkaa.

Toki onhan tämä ihan hyvä kikka luoda paniikkia oikeistopuolueiden kannatuksen vahvistamiseksi. Never let a good crisis go to waste sanovat siellä mistä nämä meemit tänne apinoidaan. Malttia paniikin sijaan.

lähteet:
Käsittääkseni vasta osassa lainoista on korkokulut nousseet ja tänä vuonna kulut nousee vielä lisää. Lisäksi ohjauskorkoa ollaan vielä nostamassa niin en vähättelisi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Käsittääkseni vasta osassa lainoista on korkokulut nousseet ja tänä vuonna kulut nousee vielä lisää. Lisäksi ohjauskorkoa ollaan vielä nostamassa niin en vähättelisi.
Lähinnä tässä minusta on se, että on totuttu pitkään nollakorko aikaan. Nyt edessä lienee paluu normaaliin korkotasoon. Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126
Käsittääkseni vasta osassa lainoista on korkokulut nousseet ja tänä vuonna kulut nousee vielä lisää. Lisäksi ohjauskorkoa ollaan vielä nostamassa niin en vähättelisi.
Ongelma on, että korkomuutosta ajatellaan pysyvänä kymmenien vuosien ongelmana. Esitelläänn erilaisissa jutuissa esimerkiksi kymmenen vuoden ennusteita nykyisellä korkotason nousulla. Tai otetaan joku vuoden mittainen seurantajakso ja huudetaan että korkokulut nousevat 200 prosenttia.

Se on tarkoituksellista harhaanjohtamista ja lähinnä antaa vain tekosyyn leikata liikaa lyhyellä aikavälillä. Tällöin leikkausten aiheuttamat pitkäaikaiset valtion tulonmenetykset kertaantuvat ja pahimmillaan käytettävissä oleva budjetti vaan pienenee. Sosiaalikuluista, terveydenhuollosta ja koulutuksesta leikkaaminen ja valtion firmojen myynti on ihan suoraan tulevaisuudesta leikkaamista ja siihenhän tässä ollaan nyt suu vaahdossa menossa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
14 550
Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.
Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..
Lähinnä tuolla kommentillani viittasin tiettyihin parisen vuotta sitten äänessä olleisiin äärivasemmiston edustajiin, mutta noiden talousosaamista nyt ei vakavasti ottane enää kukaan. Täyteen velattomuuteen tuskin monikaan valtio pyrkii, näin suomelle hyvä olisi jos saataisiin kuvio tasapainoon ja velan kasvu suhteessa tuloihin pysähtyisi, sekä alkaisi sitten jatkossa pikkuhiljaa vähetä.
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126
Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..
Toisaalta voidaan kysyä että milloin on se oikea aika lyhentää sitä velkaa. Silloin kun korot nousevat ja käytettävää rahaa on vähän, vai silloin kun korot ovat matalat ja käytettävää rahaa on enemmän.
 
Liittynyt
26.06.2017
Viestejä
1 582
Lähinnä tässä minusta on se, että on totuttu pitkään nollakorko aikaan. Nyt edessä lienee paluu normaaliin korkotasoon. Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.
Toki velan määrä on kaikkien aikojen ennätyksessä, eli kannattaa ajatella menojen kautta, ei prosentin. Jos korkokulut tuosta vaikka tuplaantuu niin se on saman verran korkoihin vuodessa kuin esim. PV:n budjettiin.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Toki velan määrä on kaikkien aikojen ennätyksessä, eli kannattaa ajatella menojen kautta, ei prosentin. Jos korkokulut tuosta vaikka tuplaantuu niin se on saman verran korkoihin vuodessa kuin esim. PV:n budjettiin.
Edelleen on hyvä huomata, kelle olemme velkaa ja että maksettavista koroista n. puolet palautuu valtiolle Suomen pankin tuloutuksina.
Tällä en tarkoita, etteikö massiivisia sopeutuksia olisi edessä. Kyllä on - ja aivan millä hallituspohjassa tahansa.
 
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
1 557
Miksi ei voisi? Kokoomushan on ollut puoltamassa jokaista yhteisvastuusosialismia eu:ssa. Siis ihan jokaista rahanjakoa missä rahan suunta on Suomesta poispäin.

Mitä tulee siihen "oikeaan oikeistoon" niin taitaa olla kyseessä enemmän tunteellisin perustein keksitty ihmisten ja ihmisryhmien jakaminen meihin fiksuihin, ja niihin toisiin, tyhmiin.
Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.

Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..
Olen täysin samaa mieltä. Valtion täysi velattomuus kertoo yleensä sisäänpäinkääntymisestä (esim. Venäjä). Velkaa kannattaa ottaa niin kauan kun sitä saadaan nostettua kohtuullisin kustannuksin. Nythän meillä on velanhoitokulut räjähtämässä käsiin koska puolueet ovat nostaneet velkaa lähes 100 miljardia finanssikriisin jälkeen. Samassa ajassa BKT per capita ei ole kehittynyt mihinkään. Miltä Suomen tulevaisuus näyttää tässä valossa?
 
Liittynyt
09.01.2017
Viestejä
967
Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.
Jep, Marinin poppoo ei voi todellakaan kehua talousosaamisellaan, vaikka paukuttelivat henkseleitään, että kun hallitus on saanut tehtyä peräti 370 miljoonan euron säästöt. Olisitko itse painanut myös EI vuoden 2021:n EU:n tukipakettia vastaan? Näissä tukipaketeissa on se jännä juttu, että aina uudestaan ja uudestaan niitä on tulossa, eli jossain on selvä valuvika kun niiden tarve tulee esiin ennemmin tai myöhemmin.

Voi että kun nuo vaalidebatit jo alkaisi, niin nähdään hokeeko Marin papukaijana hankinnoista ja tiloista saatavia säästöjä yhdistettynä veronkorotuksiin. Mielelläni näkisin sitä, että toimittajat ja muut puoluejohtajat haastaisivat Marinia siitä, että vain näilläkö tämä iso kestävyysvaje kurotaan umpeen?

Näistä vaalikeskusteluista tulee talouden osalta selvästi synkemmät kuin aluevaaleissa, jossa puolueet lupailivat varsin mainioita palveluita hyvinvointialueille.
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126
Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.
En hirveästi jaksa alkaa tähän vänkäykseen mutta kun lasketaan kaikki sen ajan ansioita niin noihin summiin saisi vielä lisätä valtion firmojen myynnit ja mm. koulutuksenleikkaukset, joista nyt aletaan maksamaan kovaa hintaa.

Eikä kokoomus nytkään ole hirveästi valittanut lainan ottamisesta. Lähinnä samaa louskutusta lainan kuluista on kuultu jo kohta kymmenen vuotta. Liikaa velkaa, leikataan sosiaalitukia, lisää tukea yrityksille jne.. Kyseessähän on suoraan jenkeistä kopioitu valtion budjettipaniikki, missä sosiaalikulut ovat syy kaikkeen.

Suurin ongelma on vuodesta 2009 alkanut alijäämäisyys taloudessa. Vaikka mitä tilastoa katsoo niin 2009 jälkeen on epäonnistuttu. Ei ole investoitu esimerkiksi.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.
Jokainen voi toki määritellä oikeisto-vasemmistot niinkuin haluaa. Enemmän olisin kiinnostunut miksi julkisen sektorin koko olisi joku hyvyyden mitta. Mikään tutkimus ei sitä ideologiaa tue. Yhteiskunnan paremmuuden parhain mittari on köyhyyden määrä. Mitä vähemmän köyhiä, sitä vähemmän ongelmia.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Kokoomus ei voi edes esiintyä julkisesti väittäen olevan "oikeisto"-puolue, jos se hyppää Kirsi Pihojen EU:n yhteisvastuusosialismiin mukaan. Tai voi se esiintyä mutta sitten käy kuten Vihreille, kannatus siirtyy johonkin toiseen puolueeseen (lue: oikealle)
Kokoomus on tähänkin asti ollut hyväksymässä kaikki EU-välineet. Puolueen eurooppapolitiikan tavoite on integraation syventäminen (=liittovaltiokehitys). Silloin on selvää, että ns. nettomaksajamaa on aina omalla maksuosuudellaan mukana yhteisjärjestelyissä, toteutetaan ne milloinkin millä tavalla tahansa.

Sitä en oikein tiedä, mitä tuolla kirsipihoilla tarkoitit. Pihan puolueen varapuheenjohtaja- ja kansanedustajavuodet kun ajoittuivat ajalle ennen tuon suuntaisia paketteja ja välineitä.
Muutenkin Piha oli aikanaan talousasioissa enemmänkin sitä Benkun ja toisaalta Iiro Viinasen kokoomusta. Nyt myöhempinä aikoina toki voisi halutessaan vetää jonkinlaisen linjan Pihan-Kataisen-Stubbin kokoomuslaisuuteen, josta taas pj. Orpo on pieni askel keskemmälle.
Jos kuitenkin haluaa jotain puolueen sisäistä vastakkainasettelua tässä väkisin hakea, niin Piha kirjoitti Kenen Kokoomus -pamfletissaan, jonka oli tarkoitus saada puolue käymään läpi omaa sieluaan seuraavasti:
”Helsingin Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaalien alla vuonna 2019 esitettiin kysymys: Onko Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi hyvä asia?
Eräs ehdokas vastasi kysymykseen seuraavasti (HS 1.2.2020): ”Lähiöiden levottomuudet, kunniamurhat, pedofiilirin- git ja islamistinen terrorismi eivät ole hyvä asia. Hallitsematon maahanmuutto on Suomelle merkittävä uhkatekijä.”
Joku perussuomalainen, veikkaat? Valitettavasti ei. Monimuotoisuudesta Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanille tulevat ensimmäisenä mieleen kunniamurhat, pedofiiliringit ja islamistinen terrorismi. Tämä ei ole mitään ”light-persua” tämä on ihan HC-persua.”


Ja hupsistakeikkaa! Missäs se Rydman onkaan nyt…

Kokoomus otti 2007-2019 ollessaan pääministeri/valtionvarainministeripuolue 40 miljardia velkaa, saman verran kuin nykyinen hallitus 4 vuoden aikana. Kokoomus kuuluu siihen samaan sosiaalidemokraattiseen perheeseen kaikkien muiden ek puolueiden kanssa. Siellä on muutama kansanedustaja joka vastusti 2021 EU:n tukipakettia vastaan.

Mielestäni vasemmisto - oikeisto pitäisi määritellä absoluuttisesti eikä suhteellisesti ja sen mukaan, kuinka suurta julkista sektoria Suomeen ajaa. Tässä kokoomus eroaa vain muutamalla miljardilla SDP:stä. Poliittisella kentällä liberaalipuolue edustaa keskustaa ja korjausliike oikeistoa. Kokoomus on oikeistolaisin vasemmistopuolue.

Olen täysin samaa mieltä. Valtion täysi velattomuus kertoo yleensä sisäänpäinkääntymisestä (esim. Venäjä). Velkaa kannattaa ottaa niin kauan kun sitä saadaan nostettua kohtuullisin kustannuksin. Nythän meillä on velanhoitokulut räjähtämässä käsiin koska puolueet ovat nostaneet velkaa lähes 100 miljardia finanssikriisin jälkeen. Samassa ajassa BKT per capita ei ole kehittynyt mihinkään. Miltä Suomen tulevaisuus näyttää tässä valossa?
Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla. Persut toki istuu eduskunnassa äärioikealla, mutta samalla ovat jakomielisesti osassa kannoistaan ihan äärivasemmalla.

Sitä en tiedä mitä nuo lilliputit liberaalit (entinen viskipuolue) ja Korjausliike (entinen Siniset, entinen Uusi Vaihtoehto) nykyisin on, mutta asia lienee täysin merkityksetön kun tuskinpa saavat yhtään edustajaa läpi näissäkään vaaleissa. Tuli tsekattua, ja Siniset sai peräti neljä paikkaa viime kunnallisvaaleissa ja niistäkin kolme oli kahdentuhannen asukkaan Rääkkylässä. Ja se neljäs (Outokummussa) valtuutettu oli nyt jo hyppäämäsä eduskuntavaaleissa KD:n listoille, mutta taisi tuossa vähän toista viikkoa sitten tehdä henkilökohtaisen ratkaisun ajamalla rekan nokkaan autolla.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Mielelläni näkisin sitä, että toimittajat ja muut puoluejohtajat haastaisivat Marinia
Sen päivän kun näkisi..
Mitä lähempänä vaaleja ollaan, sitä lähempänä ja todennäköisempää se on.
Istuvaa pääministeriä ei toimittajien taholta varsinkaan suorissa lähetyksissä juuri haasteta (kuten ei presidenttiäkään), koska riski on, että jos haastat et saa häntä jatkossa enää vaalikaudella vieraaksesi - ja kyseessä on maan tärkein vieras.
Vaalien alla tilanne sitten tuppaa muuttumaan.
 
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
1 557
En hirveästi jaksa alkaa tähän vänkäykseen mutta kun lasketaan kaikki sen ajan ansioita niin noihin summiin saisi vielä lisätä valtion firmojen myynnit ja mm. koulutuksenleikkaukset, joista nyt aletaan maksamaan kovaa hintaa.

Eikä kokoomus nytkään ole hirveästi valittanut lainan ottamisesta. Lähinnä samaa louskutusta lainan kuluista on kuultu jo kohta kymmenen vuotta. Liikaa velkaa, leikataan sosiaalitukia, lisää tukea yrityksille jne.. Kyseessähän on suoraan jenkeistä kopioitu valtion budjettipaniikki, missä sosiaalikulut ovat syy kaikkeen.

Suurin ongelma on vuodesta 2009 alkanut alijäämäisyys taloudessa. Vaikka mitä tilastoa katsoo niin 2009 jälkeen on epäonnistuttu. Ei ole investoitu esimerkiksi.


Jokainen voi toki määritellä oikeisto-vasemmistot niinkuin haluaa. Enemmän olisin kiinnostunut miksi julkisen sektorin koko olisi joku hyvyyden mitta. Mikään tutkimus ei sitä ideologiaa tue. Yhteiskunnan paremmuuden parhain mittari on köyhyyden määrä. Mitä vähemmän köyhiä, sitä vähemmän ongelmia.
Heh, ja kuka sanoi että olen pitänyt kokoomuksen vetämää politiikka onnistuneena? Eilen postasin pitkän listan missä Suomen hallitukset ovat viime vuosikymmeninä epäonnistuneet, ja suurimman osan siitä ajasta kokoomus on ollut hallitusvastuussa.


Köyhyyden mittaamisessa olisi hyvä miettiä juurisyitä miksi sitä esiintyy. Tällöin keskittäisin huomion erityisesti meidän työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaan. Tärkeintä köyhyyden poistamisessa on tunnistaa, että jokaisen kansalaisen (pl. sairaudesta johtuva työkyvyttömyys) tulisi tavalla tai toisella kyetä elättämään itsensä. Jos lähtöpremissi on se, että ei kaikkien kykenevien tarvitse itseänsä työllä elättää, mennään heti metsään ja silloin ei ole edes mahdollisuutta puhua köyhyyden poistosta. Toisaalta, onko edes kaikissa tapauksissa tarve poistaa köyhyys? Logged Inin toisessa jaksossa Anatec sanoi että hän on ihan tyytyväinen elämäänsä ja tuilla saamiin rahoihinsa vaikka hän todellisuudessa on suhteellisesti köyhä.

Kyllä se julkisen sektorin koko suhteessa BKT on myös merkittävä mittari. Se kuvaa hyvin sitä kuinka paljon yksityisellä sektorilla työskentelevät joutuvat rahoittamaan julkista sektoria. Julkisella sektorilla on hyviä menokohteita ja vähemmän hyviä menokohteita. Huonoja menokohteita ovat kaikki jotka eivät edistä sosiaalista liikkuvuutta (tämä liittyy tuohon köyhyyden poistoon). Näihin voidaan laskea mm. paskat tietojärjestelmät, veikkauskratiat, Ylen muu kuin uutis- ja sivistystoiminnot, hallinnossa heiluvat tyhjäntoimittajat, ideologiset tuet jotka ylläpitävät zombietoimintaa jne. Huolestuttavaa Suomen työmarkkinoilla on ainakin kaksi asiaa:

  1. työn tuottavuus ei ole kehittynyt juuri ollenkaan viimeisen 15 vuoden aikana
  2. ja julkisen sektorin työpaikat ovat yli tuplaantuneet viimeisen 45 vuoden aikana samalla kun yksityiselle sektorilla kasvua on ollut vain 10%
Lainaus eilisestä:

Rakenteet
- Yksityisen sektorin työpaikat ovat nousseet hyvin maltillisesti. Vuonna 1975 yksityisellä sektorilla oli töissä vähän alle 1.5 miljoonaa ja vuonna 2020 se oli vähän yli 1.6 miljoonaa työntekijää. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on 45 vuodessa noussut 10%:lla.
- Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 1975 paikallishallinnossa oli töissä noin 235 000 työntekijää kun vuonna 2020 se oli noin 503 000. Julkisen hallinon työpaikat ovat siis yli kaksinkertaistuneet

Kokoomus on tähänkin asti ollut hyväksymässä kaikki EU-välineet. Puolueen eurooppapolitiikan tavoite on integraation syventäminen (=liittovaltiokehitys). Silloin on selvää, että ns. nettomaksajamaa on aina omalla maksuosuudellaan mukana yhteisjärjestelyissä, toteutetaan ne milloinkin millä tavalla tahansa.

Sitä en oikein tiedä, mitä tuolla kirsipihoilla tarkoitit. Pihan puolueen varapuheenjohtaja- ja kansanedustajavuodet kun ajoittuivat ajalle ennen tuon suuntaisia paketteja ja välineitä.
Muutenkin Piha oli aikanaan talousasioissa enemmänkin sitä Benkun ja toisaalta Iiro Viinasen kokoomusta. Nyt myöhempinä aikoina toki voisi halutessaan vetää jonkinlaisen linjan Pihan-Kataisen-Stubbin kokoomuslaisuuteen, josta taas pj. Orpo on pieni askel keskemmälle.
Jos kuitenkin haluaa jotain puolueen sisäistä vastakkainasettelua tässä väkisin hakea, niin Piha kirjoitti Kenen Kokoomus -pamfletissaan, jonka oli tarkoitus saada puolue käymään läpi omaa sieluaan seuraavasti:
”Helsingin Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaalien alla vuonna 2019 esitettiin kysymys: Onko Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi hyvä asia?
Eräs ehdokas vastasi kysymykseen seuraavasti (HS 1.2.2020): ”Lähiöiden levottomuudet, kunniamurhat, pedofiilirin- git ja islamistinen terrorismi eivät ole hyvä asia. Hallitsematon maahanmuutto on Suomelle merkittävä uhkatekijä.”
Joku perussuomalainen, veikkaat? Valitettavasti ei. Monimuotoisuudesta Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanille tulevat ensimmäisenä mieleen kunniamurhat, pedofiiliringit ja islamistinen terrorismi. Tämä ei ole mitään ”light-persua” tämä on ihan HC-persua.”


Ja hupsistakeikkaa! Missäs se Rydman onkaan nyt…


Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla. Persut toki istuu eduskunnassa äärioikealla, mutta samalla ovat jakomielisesti osassa kannoistaan ihan äärivasemmalla.

Sitä en tiedä mitä nuo lilliputit liberaalit (entinen viskipuolue) ja Korjausliike (entinen Siniset, entinen Uusi Vaihtoehto) nykyisin on, mutta asia lienee täysin merkityksetön kun tuskinpa saavat yhtään edustajaa läpi näissäkään vaaleissa. Tuli tsekattua, ja Siniset sai peräti neljä paikkaa viime kunnallisvaaleissa ja niistäkin kolme oli kahdentuhannen asukkaan Rääkkylässä. Ja se neljäs (Outokummussa) valtuutettu oli nyt jo hyppäämäsä eduskuntavaaleissa KD:n listoille, mutta taisi tuossa vähän toista viikkoa sitten tehdä henkilökohtaisen ratkaisun ajamalla rekan nokkaan autolla.
Itselleni ei ole merkitystä sillä minkä kokoisia eri puoluiden voimasuhteet ovat, vaan tärkeämpää on käyttää oikeita termejä. Tiedän toki että Suomessa on ollut tapana puhua kokoomuksesta oikeistolaisena puolueena, mutta ei se de facto sitä sellaiseksi muuta. Väite että kokoomus on oikeistolainen yövartijapuolue on yksiselitteisesti väärin ja epätosi todellisuuden kanssa. Monilta kokoomuslaisilta kansanedustajilta tulee usein sellaisia ehdotuksia, että jos puoluetta ei katsoisi, voisi ehdotuksen hyvin kuvitella tulevan demarilta.

Joo on toki välillä ollut oikeistolaisia hankkeita kokoomuksella kuten yritystuet ja hallintarekisterin edistäminen, mutta ei se kokonaisuudessa kaikkien tehtyjen politiikkatoimien osalta hyvälläkään tahdolla tee kokonaisuutta edes keskustalaiseksi politiikaksi. Liberaalipuolue itse näkee itsensä keskustalaisena puolueena, ja se on HUOMATTAVASTI oikeammalla kuin kokoomus.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Itselleni ei ole merkitystä sillä minkä kokoisia eri puoluiden voimasuhteet ovat, vaan tärkeämpää on käyttää oikeita termejä. Tiedän toki että Suomessa on ollut tapana puhua kokoomuksesta oikeistolaisena puolueena, mutta ei se de facto sitä sellaiseksi muuta. Väite että kokoomus on oikeistolainen yövartijapuolue on yksiselitteisesti väärin ja epätosi todellisuuden kanssa.
Mikäs olkiukko sieltä nyt pullahti keskusteluun? Pikkuisen laitettu tekstiseinän sisään ns. lapinlisää vrt. se väite, jonka esitin. Alla:
Kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue. Se ei yritäkään olla äärimmäisenä oikealla.
 

alakääntö

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
21.02.2020
Viestejä
1 126
Köyhyyden mittaamisessa olisi hyvä miettiä juurisyitä miksi sitä esiintyy.
Köyhyys on köyhyyttä ja siitä seuraa huonompaa terveysennustetta, lyhyempää elinikää, vähempää määrää sosiaalisia suhteita ja vaikka mielenterveyshäiriöitä. Köyhyys myös työttömyyden kanssa on melkoinen syrjäytymisen cocktail.

Tällöin keskittäisin huomion erityisesti meidän työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaan. Tärkeintä köyhyyden poistamisessa on tunnistaa, että jokaisen kansalaisen (pl. sairaudesta johtuva työkyvyttömyys) tulisi tavalla tai toisella kyetä elättämään itsensä. Jos lähtöpremissi on se, että ei kaikkien kykenevien tarvitse itseänsä työllä elättää, mennään heti metsään ja silloin ei ole edes mahdollisuutta puhua köyhyyden poistosta. Toisaalta, onko edes kaikissa tapauksissa tarve poistaa köyhyys? Logged Inin toisessa jaksossa Anatec sanoi että hän on ihan tyytyväinen elämäänsä ja tuilla saamiin rahoihinsa vaikka hän todellisuudessa on suhteellisesti köyhä.
Ensinnäkin selkeästi mielenterveysongelmaisen yksittäiset sanonnat ovat aika surkea puolustava puheenvuoro millekään. Itse muistelen että taisi olla tyytyväinen elämäänsä kun ei kiusata. Asunnon siisteydestäkin näki että kyse ei ole laiskuudesta vaan mielenterveysongelmista.

Mitä tulee köyhyyden poistamiseen, niin köyhyyden haitat ovat aina olemassa, oli syy sitten mikä tahansa, oli se syy sitten vaikka työttömyys. Siltä pohjalta yhteiskunta ampuu itseään jalkaan jos työttömyys tarkoittaa automaattisesti taloudellista konkurssia. Asunnottomuus ja siitä aiheutuvat kulut ovat monikertaisia verrattuna pieniin sosiaalitukiin. Itse pidän erittäin ongelmallisena että työttömyydessä nähdään aina sosiaalituet ongelmana, vaikka ne ovat todella pieni erä valtion budjetissa.

Suuri ongelma on se, että ihminen ei saa palkkaa, jolloin verotuksen kautta yhteiskunta (ja tietenkin yksilö itse) kärsii moni tavoin. Tämä kaikki oin pois eläkemaksuista, tuloveroista ja kulutuksesta. Suurin vaara on taas siinä että luodaan köyhä työssäkäyvien joukko, koska se on valtiolle täysi taloudellinen itsemurha.

Jotta työmarkkinatkin toimivat, pitää palkkojen olla sellasia että niillä tulee toimeen. Jotta tämä toteutuu, pitää huonosta työstä olla mahdollisuus kieltäytyä. Tällöin palkkojen pohja määräytyy kapitalistisen kilpailun mukaan. Nyt kun on tukea ja pakkoa, niin se palkkapohja määräytyykin sosiaalituen mukaan. Koska sosiaalitukia ei ole sidottu indeksiin (paitsi nyt tänä vuonna, muistaakseni), on tämä pohja käytännössä kutistunut inflaatio myötä, sen sijaan että se olisi seurannut yleistä arvokehitystä. Ts. työn tuottavuus on siten saatu pysymään samalla tasolla.

Kun tähän lisätään todella härski vedätys matalapalkka-aloilla ja yritysten jatkuvat tukeminen, ei ole ihmekään että työn tuottavuus on jämähtänyt paikoilleen. Joillakin aloilla on normaalia kierrättää kaikki työntekijät vuokrafirmojen kautta, teettäen 30 tuntista työviikkoa. Sen sijaan että tätä vastaan taisteltaisiin, on valtio enemmänkin suoraan tukemassa ja nyt oikeistohallituksen kaudella, lisäämässä tätä.

Toisaalta mielestäni on erinomainen idea että ansiosidonnaista porrastetaan. Ihminen, joka jää työttömäksi, työllistyy kaikken helpoiten työttömyyden alussa. On todella värin maksaa tällaista kallista sosiaalitukea työttömälle, että hän saa istua kotonaan, kun hänellä olisi parhain mahdollisuus työllistyä. Ansiosidonnainen on mielestäni sosiaalituki, koska monikaan ei sitä lähellekään sataprosenttisesti kerrytä itselleen.

Huolestuttavaa Suomen työmarkkinoilla on ainakin kaksi asiaa:

  1. työn tuottavuus ei ole kehittynyt juuri ollenkaan viimeisen 15 vuoden aikana
  2. ja julkisen sektorin työpaikat ovat yli tuplaantuneet viimeisen 45 vuoden aikana samalla kun yksityiselle sektorilla kasvua on ollut vain 10%
Lainaus eilisestä:

Rakenteet
- Yksityisen sektorin työpaikat ovat nousseet hyvin maltillisesti. Vuonna 1975 yksityisellä sektorilla oli töissä vähän alle 1.5 miljoonaa ja vuonna 2020 se oli vähän yli 1.6 miljoonaa työntekijää. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on 45 vuodessa noussut 10%:lla.
- Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 1975 paikallishallinnossa oli töissä noin 235 000 työntekijää kun vuonna 2020 se oli noin 503 000. Julkisen hallinon työpaikat ovat siis yli kaksinkertaistuneet
Hyödytön ja harhaanjohtava tilasto. Paljonko työkykyisten määrä on muuttunut tuossa ajassa? Paljonko Suomen väkimäärä on muuttunut? 66% -> 62% ja 4.6M -> 5.5M. Sitä en kiellä etteikö julkinen hallinto ole paisunut liian suureksi, mutta yksittäisten numeroiden heittely on aika huonotasoista keskustelua.

Mitä tulee työn tuottavuuteen niin se käsitteenä on vain bkt jaettuna tehdyillä työtunneilla. Bkt:ta taas laskee esimerkiksi tuloerojen kasvu
Ja nehän raketoi, jos sinun luomaasi hurmoskapitalismiin tässä lähdetään.
 
Liittynyt
20.07.2019
Viestejä
2 536
Kevään yhteishausss Suomalaisia 14%. Toistan 14%.

Suurimmat hakijaryhmät kansalaisuuden mukaan Bangladesh, Nigeria ja Suomi, tuossa järjestyksessä.


Suomalaisten nuorten jatko-opiskeluun pääsy on työlästä. Moni pihtaa sitä ensihakijan etuutta ja ottaa välivuosia tehden hanttihommia.

Ei siinä mitään jos täällä opiskelevat ulkomaalaiset oikeasti maksavat kulunsa, mutta jokainen voi arvata miten tuossa käy.

Ja ennen kuin joku huutaa ”lukukausimaksut”,niin


Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?
Huvittavaa on se, että kukaan ei vaivaudu laskemaan ulkomaalaisten koulutuksesta saavutettavaa nettohyötyä tai ehkä paremminkin nettomenoa:
  • Kuinka moni valmistuneista ulkomaalaisista on vielä Suomessa 2 vuoden jälkeen?
  • Mikä on ulkomaalaisen keskimääräinen työtulo Suomessa 2 vuotta valmistumisesta?
    • Huom: Business Finlandin ja muiden järjestämiä julkisrahoitteisia puuhasteluprojekteja ei huomioida
Nämä asiat olisi helpohko selvittää, mikäli olisi pääsy korkeakoulujen opiskelijakantaan, sekä verotietoihin. Jotenkin vain tuntuu, ettei tätäkään selvittelyä haluta tehdä.

Linkkaamasi YLE:n artikkeli vahvistaa tiedot, jotka olen saanut inssi/DI-opiskelijoilta: opiskelu ulkomaalaisille on käytännössä maksutonta, koska lukukausimaksu voidaan tarvittaessa kuitata erilaisten stipendijärjestelmien (lue veronmaksajien lompsan) kautta. Joistakin stipendijärjestelmistä voidaan maksella myös elinkustannuksia.

EU-ja ETA -alueen ulkopuolelta Suomeen muuttavilla opiskelijoilla on oikeus "joihinkin" Kela-tukiin. Onko nämäkin jotakin sellaista, että oletusarvoisesti tarvittavat tuet myönnetään, mikäli opiskelija ei itse pysty kustantamaan asumistaan ja elämistään(?)
 
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
1 557
Mikäs olkiukko sieltä nyt pullahti keskusteluun? Pikkuisen laitettu tekstiseinän sisään ns. lapinlisää vrt. se väite, jonka esitin. Alla:
Niin siis sanoit että kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue, eli silloin se olisi oikeistolaisempi kuin liberaalipuolue, koska liberaalipuolue on keskellä. Jos näin olisi kokoomus ehdottaisi reilusti yli 10 miljardin leikkauksia kun nyt on puhuttu muutamista miljardeista. Piirsin sinulle kuvan, niin asia selkenee vähän paremmin. Kokoomus ehkä nippa nappa menee keskustavasemmistolaiseksi puolueksi mutta ei sitä kyllä keskustaoikeistolaisena voi pitää millään tavalla.

1675029805331.png


Köyhyys on köyhyyttä ja siitä seuraa huonompaa terveysennustetta, lyhyempää elinikää, vähempää määrää sosiaalisia suhteita ja vaikka mielenterveyshäiriöitä. Köyhyys myös työttömyyden kanssa on melkoinen syrjäytymisen cocktail.



Ensinnäkin selkeästi mielenterveysongelmaisen yksittäiset sanonnat ovat aika surkea puolustava puheenvuoro millekään. Itse muistelen että taisi olla tyytyväinen elämäänsä kun ei kiusata. Asunnon siisteydestäkin näki että kyse ei ole laiskuudesta vaan mielenterveysongelmista.

Mitä tulee köyhyyden poistamiseen, niin köyhyyden haitat ovat aina olemassa, oli syy sitten mikä tahansa, oli se syy sitten vaikka työttömyys. Siltä pohjalta yhteiskunta ampuu itseään jalkaan jos työttömyys tarkoittaa automaattisesti taloudellista konkurssia. Asunnottomuus ja siitä aiheutuvat kulut ovat monikertaisia verrattuna pieniin sosiaalitukiin. Itse pidän erittäin ongelmallisena että työttömyydessä nähdään aina sosiaalituet ongelmana, vaikka ne ovat todella pieni erä valtion budjetissa.

Suuri ongelma on se, että ihminen ei saa palkkaa, jolloin verotuksen kautta yhteiskunta (ja tietenkin yksilö itse) kärsii moni tavoin. Tämä kaikki oin pois eläkemaksuista, tuloveroista ja kulutuksesta. Suurin vaara on taas siinä että luodaan köyhä työssäkäyvien joukko, koska se on valtiolle täysi taloudellinen itsemurha.

Jotta työmarkkinatkin toimivat, pitää palkkojen olla sellasia että niillä tulee toimeen. Jotta tämä toteutuu, pitää huonosta työstä olla mahdollisuus kieltäytyä. Tällöin palkkojen pohja määräytyy kapitalistisen kilpailun mukaan. Nyt kun on tukea ja pakkoa, niin se palkkapohja määräytyykin sosiaalituen mukaan. Koska sosiaalitukia ei ole sidottu indeksiin (paitsi nyt tänä vuonna, muistaakseni), on tämä pohja käytännössä kutistunut inflaatio myötä, sen sijaan että se olisi seurannut yleistä arvokehitystä. Ts. työn tuottavuus on siten saatu pysymään samalla tasolla.

Kun tähän lisätään todella härski vedätys matalapalkka-aloilla ja yritysten jatkuvat tukeminen, ei ole ihmekään että työn tuottavuus on jämähtänyt paikoilleen. Joillakin aloilla on normaalia kierrättää kaikki työntekijät vuokrafirmojen kautta, teettäen 30 tuntista työviikkoa. Sen sijaan että tätä vastaan taisteltaisiin, on valtio enemmänkin suoraan tukemassa ja nyt oikeistohallituksen kaudella, lisäämässä tätä.

Toisaalta mielestäni on erinomainen idea että ansiosidonnaista porrastetaan. Ihminen, joka jää työttömäksi, työllistyy kaikken helpoiten työttömyyden alussa. On todella värin maksaa tällaista kallista sosiaalitukea työttömälle, että hän saa istua kotonaan, kun hänellä olisi parhain mahdollisuus työllistyä. Ansiosidonnainen on mielestäni sosiaalituki, koska monikaan ei sitä lähellekään sataprosenttisesti kerrytä itselleen.



Hyödytön ja harhaanjohtava tilasto. Paljonko työkykyisten määrä on muuttunut tuossa ajassa? Paljonko Suomen väkimäärä on muuttunut? 66% -> 62% ja 4.6M -> 5.5M. Sitä en kiellä etteikö julkinen hallinto ole paisunut liian suureksi, mutta yksittäisten numeroiden heittely on aika huonotasoista keskustelua.

Mitä tulee työn tuottavuuteen niin se käsitteenä on vain bkt jaettuna tehdyillä työtunneilla. Bkt:ta taas laskee esimerkiksi tuloerojen kasvu
Ja nehän raketoi, jos sinun luomaasi hurmoskapitalismiin tässä lähdetään.

Mä oon tuota minimipalkkkaa miettinyt ja oon itseasiassa tullut siihen tulokseen että se voisi olla hyvin harkittuna olla toteuttamiskelpoinen asia. Nimittäin palkka on seurausta työn tuottavuudesta. Jos työn tuottavuus on alle 5€, ei sellasta työtä kannata tehdä. Tosiaan tännekin on tullut kirjoiteltua miten ilmaisjakelussa minulla oli 2€ tuntipalkka. Se on yksinkertaista sellaista työtä jota ei tulisi tehdä, koska sen työn tuottavuus on matala, sillä on negatiivisia vaikutuksia ilmastoon ja ihmiset joutuvat laputtamaan asuntoihinsa "ei mainoksia"-lappuja.

Se on muute jännä että vasemmistoliitto kannattaa minimipalkkaa, mutta demarit ei. Kyseessä on tietenkin ay-liikkeen pelko heidän neuvotteluaseman heikkenemisestä, mutta pitäisi parempana vaihtoehtona reilua minimipalkkaa kuin jotain liittojen alakohtaisia vedätyksiä. Ihmiskauppan alla työskentelevät ihmiset olisivat paljon paremmin tietoisia oikeuksistaan, jos julkisesti ilmoitettaisiin, että minimipalkka on esim. 7€ tunnilta.


Eläkemaksut ovat nousseet kovaa vauhtia. 1970-luvulla taidettiin maksaa 5% eläkemaksuja palkasta kun nyt se on viisinkertainen, eli 25%. Lisäksi Suomessa on maailman pienimmät tuloerot, joten veikkaisin että Suomessa työn tuottavuus päinvaistoin nousisi, jos tuloerot hieman nousisivat tästä. Tämä ei tarkoita sitä että palkkojen pitäisi joustaa työn tuottavuuden mukaan. Tämä tapahtuisi vapauttamalla työmarkkinajärjestelmää. Lakkokenraalit ovat jälleen kerran voimiensa tunnossa osoittamassa kaapin paikan, mutta en usko, että tämä sama järjestelmä pyörii täällä enää 10 vuoden päästä. Pää tulee vetävän käteen.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Huvittavaa on se, että kukaan ei vaivaudu laskemaan ulkomaalaisten koulutuksesta saavutettavaa nettohyötyä tai ehkä paremminkin nettomenoa:
  • Kuinka moni valmistuneista ulkomaalaisista on vielä Suomessa 2 vuoden jälkeen?
  • Mikä on ulkomaalaisen keskimääräinen työtulo Suomessa 2 vuotta valmistumisesta?
    • Huom: Business Finlandin ja muiden järjestämiä julkisrahoitteisia puuhasteluprojekteja ei huomioida
Nämä asiat olisi helpohko selvittää, mikäli olisi pääsy korkeakoulujen opiskelijakantaan, sekä verotietoihin. Jotenkin vain tuntuu, ettei tätäkään selvittelyä haluta tehdä.

Linkkaamasi YLE:n artikkeli vahvistaa tiedot, jotka olen saanut inssi/DI-opiskelijoilta: opiskelu ulkomaalaisille on käytännössä maksutonta, koska lukukausimaksu voidaan tarvittaessa kuitata erilaisten stipendijärjestelmien (lue veronmaksajien lompsan) kautta. Joistakin stipendijärjestelmistä voidaan maksella myös elinkustannuksia.

EU-ja ETA -alueen ulkopuolelta Suomeen muuttavilla opiskelijoilla on oikeus "joihinkin" Kela-tukiin. Onko nämäkin jotakin sellaista, että oletusarvoisesti tarvittavat tuet myönnetään, mikäli opiskelija ei itse pysty kustantamaan asumistaan ja elämistään(?)
Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:
Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).
 
Liittynyt
11.12.2016
Viestejä
80
Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:
Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).
Osaatko mainita yhtään modernia IT firmaa Suomessa joka jättäisi englanninkielisen ammattilaisen palkkaamatta?
 
Liittynyt
01.09.2018
Viestejä
800
Riippuu ihan firman asiakasprofiilista onko kielellä väliä. Osa asiakkaista haluaa täysin suomenkielisiä tiimejä/konsultteja. Jos asiakkaat on pääosin tämmösiä, niin sikäli voi olla ihan perusteltua.

Sivuhuomiona IT-alalla oma kokemus on, että aika iso osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei osaa, eikä ole kiinnostunut opettelemaan suomea, koska tyypillisesti suomalaisetkin osaa niin hyvin englantia. Välillä se on jopa hieman vitsikästä, kun voi olla vaikkapa 10 vuotta työuraa Suomessa takana ja kielitaito silti aivan olematon.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Osaatko mainita yhtään modernia IT firmaa Suomessa joka jättäisi englanninkielisen ammattilaisen palkkaamatta?
En nyt suorilta muista yhtään nimeltä, mutta useat ei-natiivit työkaverit ovat maininneet asiasta pariin otteeseen. Usein vielä sellaiset jotka kyllä osaavat suomea, mutta ihmettelevät, että se on vaatimuksena. Ja tuosta itsekin vähän yllättyneenä, jos olen katsellut työpaikkailmoituksia niin olen kiinnittänyt huomiota enemmän noihin kielivaatimuksiin (kun normaalisti ne voi käytännössä suomalaisena skipata). Ja yllättävän usein siellä mainitaan se suomen kielen tarpeellisuus.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Riippuu ihan firman asiakasprofiilista onko kielellä väliä. Osa asiakkaista haluaa täysin suomenkielisiä tiimejä/konsultteja. Jos asiakkaat on pääosin tämmösiä, niin sikäli voi olla ihan perusteltua.
Asiakasprofiilista ja ihan firmastakin. Nuo "asiakkaat vaatii suomen kielen kaikilta" ovat tietenkin yksi syy tuolle. Tosin tuossakin herää kysymys, että miksi ihmeessä se asiakas vaatii, että se koko tiimi osaa suomea.

Sitten toinen on pienemmät firmat joissa sen ekan ei-natiivin palkkaaminen on usein suht ison kynnyksen takana.

Sivuhuomiona IT-alalla oma kokemus on, että aika iso osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei osaa, eikä ole kiinnostunut opettelemaan suomea, koska tyypillisesti suomalaisetkin osaa niin hyvin englantia. Välillä se on jopa hieman vitsikästä, kun voi olla vaikkapa 10 vuotta työuraa Suomessa takana ja kielitaito silti aivan olematon.
On myös sitä, että vaikka ne haluaisi opiskella suomea, niin kukaan ei puhu sitä heille. Suomalaiset puhuu yleensä sen verta hyvää englantia, että jos joku yrittää puhua vähän ontuvaa suomea, niin suomalaiset vaihtaa kielen englanniksi. Mulla on muutamia ei-natiiveja työkavereita jotka ovat pyytäneet, että työasioiden ulkopuolella puhutaan niiden kanssa suomea. Koska muuten niiden mahdollisuudet harjoitella sitä jäävät todella harvoiksi.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Siis tuotahan on selvitetty useaan otteeseen useiden eri tahojen toimesta. Tässä nyt nopeasti yksi esimerkki:
Lyhyesti:
Kolmen vuoden päästä valmistumisesta, opiskelijoista noin 60-70% on vielä Suomessa.
Noista 80% on työelämässä, palkat eivät ole ihan samalla tasolla kuin kotimaisilla, mutta etenkin yksityisellä sektorilla erot ovat pienet.
Noiden opinnot maksaa veronmaksajille keskimäärin 7000 euroa vuodessa, valmistuttuaan tohtorit ja maisterit tuottavat suoria verotuloja vuodessa nettona noin 9000 euroa. AMK:sta valmistuneet noin 2000 euroa (tosin AMK:sta valmistuneet jäävät Suomeen suuremmalla prosentilla). Tuossa ei oteta huomioon epäsuoria vaikutuksia, eli sitä miten yritykset saavat tarvitsemiaan työntekijöitä. Tai sitä, että esim. terveydenhuolto saa tarvitsemiaan hoitajia.

Ja muut tutkimukset ovat olleet saman suuntaisia. Eli opiskelijoista jää se reilut 60% Suomeen ja he maksavat itsensä takaisin erittäin nopeasti. Jäämisen kannalta merkittävintä on se, että kuinka nopeasti saavat työpaikan. Ja tuossa työpaikan saannissa yksi suurimmista ongelmista on se, että usein Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista vaikka työ ei sitä varsinaisesti vaatisikaan (esim. tiedän useita tapauksia IT-alalla missä tuossa ei ole mitään järkeä, mutta sitä silti vaaditaan. Ja sitten valitetaan kun ei löydy työvoimaa).
Tämä on toki jo hieman enemmän sen tyyppistä maahanmuuttoa jota voisi kaipailla. Tosin tuokaan ei ole välttämättä koko totuus. Jos yhden henkilön myötä maahan saapuu sitten joukko elätettäviä (kotiäidiksi päätyvä vaimo, iäkkäät vanhemmat jne. kaikki muistanevat varmasti aiemmat kokemukset mm. Somalien ankkurilapsi kuviosta ja "laajemmasta sukukäsityksestä), niin jälleen ollaan pitkällä miinuksella. Siinä ei paljoa yksi 9000 nettoverotuloja vuodessa tuottava auta (joita nyt ei ihan loputtomasti ole), jos rinnalla maahan saapuu yksikin elätettävä. Itse näen tässä taasen sen uuden "kultamunan" joka kuoriutuu. Vaikka ei toki ihan niin naurettavana kuin aikoinaan.

Suuri kysymysmerkki minusta on tässä kustannusten lisäksi, jälleen miksi on resursseja uhrattava ulkomaalaiseen, ja nimenomaan EU:n ulkopuoliseen. Kyllä täältä kotimaastakin löytyy väkeä jota voisi kouluttaa.
Tulee hieman mieleen Matti Innasen laulu.


Aihe sinänsä alkaa lipsua enemmän ja enemmän tuohon maahanmuutto threadin suuntaan. Ja mitä suomenkieleen tulee, niin ainakin itse opiskelisin välittömästi sen maan kielen johon muutan. Sukulainen muutti Japaniin, kielen opiskelu aloitettiin jo pitkälti ennen kuin muutto tapahtui.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
3 410
Kyllä täältä kotimaastakin löytyy väkeä jota voisi kouluttaa.
Ihmisiä on vaikea pakottaa oppimaan. Jos joku oikeasti haluaa oppia, ja on valmis näkemään vaivaa sen vuoksi, niin se näkyy myös tuloksissa.

On myös sitä, että vaikka ne haluaisi opiskella suomea, niin kukaan ei puhu sitä heille. Suomalaiset puhuu yleensä sen verta hyvää englantia, että jos joku yrittää puhua vähän ontuvaa suomea, niin suomalaiset vaihtaa kielen englanniksi.
Joo. Mä olen tietoisesti yrittänyt pitää kielen suomena tilanteissa, mutta ainakin kerran joku tuli kysymään kirjakaupassa jotain ja mä vastasin automaattisesti englanniksi. Puoliso mainitsi jälkeenpäin, että se kysyi suomeksi. En edes huomannut, vaikka ymmärsin kysymyksen. Oli melko epäkohtelias olo jälkeenpäin.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Ihmisiä on vaikea pakottaa oppimaan. Jos joku oikeasti haluaa oppia, ja on valmis näkemään vaivaa sen vuoksi, niin se näkyy myös tuloksissa.
Kyllä ja ei. Mutta jos ei anneta tilaisuuttakaan niin varmasti eivät opi. Ei niitä opiskelupaikkoja, etenkään parempia vaan kaikille suomalaisilekkaan riitä. Kuten aiemmin kommentoin täältä lähdetään ulkomaille opiskelemaan aika kovalla (ja omalla) kustannuksella. Aika harva sitä nykyisin enää työelämään itseoppineena pääsee, tai sitten se tie on aika pitkä. Toki kun IT foorumilla ollaan niin täältä voi jokunen koodari ja muu alan ammattilainen löytyä joka on rakentanut itse osaamisensa, mutta harvinainen polku tuo alkaa olla.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Niin siis sanoit että kokoomus on keskustaoikeistolainen puolue, eli silloin se olisi oikeistolaisempi kuin liberaalipuolue, koska liberaalipuolue on keskellä. Jos näin olisi kokoomus ehdottaisi reilusti yli 10 miljardin leikkauksia kun nyt on puhuttu muutamista miljardeista. Piirsin sinulle kuvan, niin asia selkenee vähän paremmin. Kokoomus ehkä nippa nappa menee keskustavasemmistolaiseksi puolueksi mutta ei sitä kyllä keskustaoikeistolaisena voi pitää millään tavalla.
Siis perustelet itse päässäsi kehittelemää olkiukkoa ihan itse ja omin kätösin piirtämälläsi kuvalla?
Onnea vaan valitsemallasi polulla.

Kokoomus edelleen määrittelee itse itsensä keskustaoikeistolaiseksi ja kuuluu EU-parlamentissa keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmään. Se ei muuttunut mielipiteestäsi suuntaan tai toiseen.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Kyllä ja ei. Mutta jos ei anneta tilaisuuttakaan niin varmasti eivät opi. Ei niitä opiskelupaikkoja, etenkään parempia vaan kaikille suomalaisilekkaan riitä. Kuten aiemmin kommentoin täältä lähdetään ulkomaille opiskelemaan aika kovalla (ja omalla) kustannuksella. Aika harva sitä nykyisin enää työelämään itseoppineena pääsee, tai sitten se tie on aika pitkä. Toki kun IT foorumilla ollaan niin täältä voi jokunen koodari ja muu alan ammattilainen löytyä joka on rakentanut itse osaamisensa, mutta harvinainen polku tuo alkaa olla.
Opiskelupaikkoja kyllä riittää nykyisin koko ikäluokalle (ikäluokkien pienenemisen myötä hyvinkin), korkeakouluopiskelupaikkoja tosin ei.
Tietenkään kaikille ei riitä juuri sen koulutuksen tai sen alan paikkaa, tai juuri siitä sijainnista, jota eniten haluaisi, mutta opiskelupaikkojen kokonaismäärä on kyllä niin riittävä, että kenenkään ei olisi pakko pitää välivuotta jos olisi valmis joustamaan koulutushaaveissaan.

Lisäksi meillä on toimiva kansanopistojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistoyhteistyössä mahdollisuuden tehdä ne yliopistohaun avoimen väylän vaatimat 50-60 op (eli perus- ja aineopinnot), lukuvuoden aikana.
Se sama takaportti on kyllä muutenkin avoimen yliopiston puolella tarjolla.
 
Liittynyt
02.01.2017
Viestejä
1 557
@91danger91

Kerrohan miksi pidät korjausliikettä oikeistolaisempana, kuin liberaaleja?
Yksinkertaisesti: Liberaalipuolue leikkaisi 10 miljardilla julkista sektoria ja korjausliike 20 miljardilla. Toki asetelma voi jatkossa muuttua.

Siis perustelet itse päässäsi kehittelemää olkiukkoa ihan itse ja omin kätösin piirtämälläsi kuvalla?
Onnea vaan valitsemallasi polulla.

Kokoomus edelleen määrittelee itse itsensä keskustaoikeistolaiseksi ja kuuluu EU-parlamentissa keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmään. Se ei muuttunut mielipiteestäsi suuntaan tai toiseen.

Puolue itse voi määritellä olevansa vaikka hattiwatteja, mutta ei se kerro sen talouspoliittisesta linjasta mitään. Politiittiset päätökset ja tavoitteet kertovat totuuden. Orpo väitti viime vuonna NATO-keskustelujen aikana että ne ovat sisarpuolue rebublikaanien kanssa vaikka todellisuudessa kokoomuksen talouspoliittinen linja on jenkkien demokraattien vasemmistolaitaa.
 
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Yksinkertaisesti: Liberaalipuolue leikkaisi 10 miljardilla julkista sektoria ja korjausliike 20 miljardilla. Toki asetelma voi jatkossa muuttua.


Puolue itse voi määritellä olevansa vaikka hattiwatteja, mutta ei se kerro sen talouspoliittisesta linjasta mitään. Politiittiset päätökset ja tavoitteet kertovat totuuden. Orpo väitti viime vuonna NATO-keskustelujen aikana että ne ovat sisarpuolue rebublikaanien kanssa vaikka todellisuudessa kokoomuksen talouspoliittinen linja on jenkkien demokraattien vasemmistolaitaa.
Talouspolitiikka on vain yksi osa puolueiden linjasta. Niin keskiössä kuin sitä pidänkin, puolueet itse, politiikantutkijat tai edes media ei lokeroi puolueita pelkän talouslinjan perusteella.

Muutenkin on hyvä katsoa asioita hieman laajemmassa mittakaavassa ja ottaa huomioon manner-eurooppalaisen, amerikkalaisen ja UK:n (ja toki muunkin maailman) poliittisen tradition, ulottuvuuksien ja skaalojen erot ja ne pitkät päälinjat näissä.

Ja kyllä. Kokoomus tosiaankin on republikaanien sisarpuolue. Siitä on ihan tehty sopimus ja Kokoomuksen edustajat kutsutaan sen pohjalta myös republikaanien puoluekokouksiin. Tunnen ihmisen, joka aikanaan oli edustamassa Kokoomusnuoria siellä.
Ja saman tapainen järjestely on demareilla ja jenkkien demokraateilla.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Opiskelupaikkoja kyllä riittää nykyisin koko ikäluokalle (ikäluokkien pienenemisen myötä hyvinkin), korkeakouluopiskelupaikkoja tosin ei.
Tietenkään kaikille ei riitä juuri sen koulutuksen tai sen alan paikkaa, tai juuri siitä sijainnista, jota eniten haluaisi, mutta opiskelupaikkojen kokonaismäärä on kyllä niin riittävä, että kenenkään ei olisi pakko pitää välivuotta jos olisi valmis joustamaan koulutushaaveissaan.

Lisäksi meillä on toimiva kansanopistojärjestelmä, joka tarjoaa yliopistoyhteistyössä mahdollisuuden tehdä ne yliopistohaun avoimen väylän vaatimat 50-60 op (eli perus- ja aineopinnot), lukuvuoden aikana.
Se sama takaportti on kyllä muutenkin avoimen yliopiston puolella tarjolla.
Tämä oli hyvä viesti. Kuvaa hyvin sitä mikä on ongelma. Lähiaikoina hallitusta on kiinnostanut lähinnä se että "opiskelee jotakin". Ei se että opiskelee sitä alaa joka kiinnostaa, tai jossa on hyvä. Koulutuspaikkoja on varmasti määrällisesti jos kaikki alat lasketaan yhteen riittävästi, mutta onko oikeita kolutuspaikkoja? Kaiken lisäksi erittäin isoa roolia nykyisin näyttelee ns. "esikertalaiskiintiö". Koska ilman tuohon kiintiöön kuulumista opiskelemaan pääsy on erittäin työlästä tietyillä aloilla, moni holdaa tällä hetkellä sitä hakemustaan, tai pitää välivuosia ja yrittää toistamiseen uusiksi.

Tuon lisäksi osasta koulutusaloista on tehty "kaatopaikkoja". Hyvänä esimerkkinä lähihoitajakoulutus, jossa määrällisesti koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, ja sisään pääsee ja alalle ohjataan käytännössä ihan kuka vaan. Tämä on johtanut tilanteeseen jossa henkilöt joiden ei todellakaan pitäisi olla tuolla alalla päätyvät alalle. Ovat "koulutettuja", mutta eivät koskaan tule tekemään töitä, koska ovat alalle oikeasti sopimattomia, päästetty läpi minimiosaamisella, ja usein moniongelmaisia. Hallitukselle on siis tärkeää että tilanne näyttää hyvältä. Työttömyystilastoja on saatu siivottua, kun ihmisiä kurssitetaan ja koulutetaan turhaan. Käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa minusta.

Minusta on aika kylmäävää että statistiikan takia ihmisiä pakotetaan aloille joilla he eivät viihdy, ja johon he eivät halua ja johon he eivät sovi. Tuon lisäksi alan vaihtaminen on vaikeaa etenkin jos tekee virheen ja päätyy väärälle allalle ja "ensikertalaiskiintiö" on poltettu. Kenen etu tuo on? Samaan aikaan maahan kouluihin kerätään ulkomaalaisia käytännössä omissa kiintiöissään.

Itse olen alanvaihtaja. Tein tuon 25+ vuotta sitten, onneksi tuolloin asiat olivat helpompia, ja minulla oli harrastus josta oli helppo tehdä ammatti. Ei käy kateeksi kyllä nykyajan väliinputoajia suomessa, tuntuu olevan etenkin "muiden" etu ja se miltä työllisyysluvut näyttävät tärkeämpää kuin noiden ihmisten hyvinvointi.

Tuli aika vuodatus tästä kirjoituksesta, mutta on tullut tätä teemaa seurattua läheltä kavereiden, sukulaisten ja tuttujen lasten kautta. Toki osa onnistuu pääsemään oikealle polulle heittämällä, mutta etenkin eteläsuomessa kilpailu halutuista koulutuspaikoista on kyllä kova. En haluaisi tuota nakertamaan vielä lisää sen että resursseja uhrataan jonkinaisen ideologisen "maahantulija on hyvä" alttarille. Puhumattakaan siitä, mitä se lopullinen viivan alle jäävä tulos tälle maalle sitten onkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
19.05.2017
Viestejä
8 055
Tämä oli hyvä viesti. Kuvaa hyvin sitä mikä on ongelma. Lähiaikoina hallitusta on kiinnostanut lähinnä se että "opiskelee jotakin". Ei se että opiskelee sitä alaa joka kiinnostaa, tai jossa on hyvä. Koulutuspaikkoja on varmasti määrällisesti jos kaikki alat lasketaan yhteen riittävästi, mutta onko oikeita kolutuspaikkoja? Kaiken lisäksi erittäin isoa roolia nykyisin näyttelee ns. "esikertalaiskiintiö". Koska ilman tuohon kiintiöön kuulumista opiskelemaan pääsy on erittäin työlästä tietyillä aloilla, moni holdaa tällä hetkellä sitä hakemustaan, tai pitää välivuosia ja yrittää toistamiseen uusiksi.

Tuon lisäksi osasta koulutusaloista on tehty "kaatopaikkoja". Hyvänä esimerkkinä lähihoitajakoulutus, jossa määrällisesti koulutetaan ihan liikaa ihmisiä, ja sisään pääsee ja alalle ohjataan käytännössä ihan kuka vaan. Tämä on johtanut tilanteeseen jossa henkilöt joiden ei todellakaan pitäisi olla tuolla alalla päätyvät alalle. Ovat "koulutettuja", mutta eivät koskaan tule tekemään töitä, koska ovat alalle oikeasti sopimattomia, päästetty läpi minimiosaamisella, ja usein moniongelmaisia. Hallitukselle on siis tärkeää että tilanne näyttää hyvältä. Työttömyystilastoja on saatu siivottua, kun ihmisiä kurssitetaan ja koulutetaan turhaan. Käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa minusta.

Minusta on aika kylmäävää että statistiikan takia ihmisiä pakotetaan aloille joilla he eivät viihdy, ja johon he eivät halua ja johon he eivät sovi. Tuon lisäksi alan vaihtaminen on vaikeaa etenkin jos tekee virheen ja päätyy väärälle allalle ja "ensikertalaiskiintiö" on poltettu. Kenen etu tuo on? Samaan aikaan maahan kouluihin kerätään ulkomaalaisia käytännössä omissa kiintiöissään.

Itse olen alanvaihtaja. Tein tuon 25+ vuotta sitten, onneksi tuolloin asiat olivat helpompia, ja minulla oli harrastus josta oli helppo tehdä ammatti. Ei käy kateeksi kyllä nykyajan väliinputoajia suomessa, tuntuu olevan kaikkien muiden etu ja se miltä työllisyysluvut näyttävät tärkeämpää kuin noiden ihmisten hyvinvointi.

Tuli aika vuodatus tästä kirjoituksesta, mutta on tullut tätä teemaa seurattua läheltä kavereiden, sukulaisten ja tuttujen lasten kautta. Toki osa onnistuu pääsemään oikealle polulle heittämällä, mutta etenkin eteläsuomessa kilpailu halutuista koulutuspaikoista on kyllä kova.
Ei ihmisiä oppivelvollisuuden päätyttyä todellakaan mihinkään pakoteta. Ja ensikertalaiskiintiön menettäminen ei enää ole samanlainen juttu kuin alussa, kun jos esim. yliopistossa huomaa olevansa itselleen väärällä alalla, voi hakea edelleen a) muuna kuin ensikertalaisena b) siirtohaussa c) lukea sivuaineena tms. sitä mikä oikeasti kiinnostaa ja hakea sitte koulutusalan vaihtoa d) tehdä avoimen puolella sitä mikä oikeasti kiinnostaa ja hakea avoimen kiintiössä e) tehdä kanditutkinnon ja hakea maisterihaussa haluamalleen alalle.

Saattaa olla vielä muitakin tapoja. Mutta poislukien jokunen hakupaineala (lääketiede, psykologia, oikeustiede tms.) kaikki nuo reitit on melko joustavasti tarjolla.

Jos taas huomaa jo ennen aloitusta päässeensä eri alalle kuin halusi, niin ensikertalaiskiintiö säilyy kun ei ota paikkaa vastaan. Tosin silloin kannattaa myös kysyä itseltään, miksi alunperinkään laittoi hakukohteen joka ei kiinnosta.

Olen siis itse myös itse alanvaihtaja, tuplamaisteri, ja teen nyt kolmatta erilaista työuraani (ja siinä sivussa kolmatta tutkintoa eli EMBA:ta). Ja sparrailen myös vähän jälkikasvua, joka opiskelee ensimmäistään.

Ai niin. Lähäreillä ja hoitoaloille muutenkin on nykyään taas soveltuvuuskokeet. Ollut jo muutaman vuoden.
Sisään ei siis sinnekään pääse kuka tahansa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 526
Ai niin. Lähäreillä ja hoitoaloille muutenkin on nykyään taas soveltuvuuskokeet. Ollut jo muutaman vuoden.
Sisään ei siis sinnekään pääse kuka tahansa.
Hyvä niin, ihan alankin maineen takia. Hoitajapuolella käsittääkseni testit on aina olleetkin.
Oma tietoni perustui porukkaan joka tuli alalalle viimeisen 4 vuoden aikana. Aika tapauksia oli joukossa. Mutta tosiaan 2019-2020 eteenpäin on alettu testata ennen koulutukseen pääsyä.

 

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
11 827
Onko hoitoalalla tosiaan varaa pitää soveltuvuuskokeita? Luulin että siellä on karmea pula niistä henkilöistä.
 
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
237 367
Viestejä
4 158 563
Jäsenet
70 411
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom