- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 948
On. Poll tax, tai suomeksi hieman kömpelö "könttäsummavero".
Edit: Näköjään Suomessakin joskus kannettu kyseistä veroa nimellä "henkiraha".
Viimeksi muokattu:
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
Edit: Näköjään Suomessakin joskus kannettu kyseistä veroa nimellä "henkiraha".
Niinhän se näkyy tarkoittavan, mutta tarkkaan ottaen termi on silloin väärä, ja joku hitaammalla käyvä vasemmiston kannattaja voi jäädä siihen luuloon, että silloin rikkaat maksaisivat euroissakin yhtä vähän veroja kuin köyhemmät. Onhan noita veroluonteisia maksuja, jotka ovat kaikille saman suuruisia. Polttoaineverossa on se sana verokin mukana, jos sitä kaipaa.
Tuossa onkin virolaisen verotuksen kompa, jota et linkkaamastasi taulusta näe. Viro (Viron demarit ja kepu yhdessä) nimittäin toteutti progression siten, että teki heidän järjestelmäänsä progressiivisen verovähennyksen tuloverotukseen 2018 alkaen.Viron verotus on tosiaan hieman siirtynyt progressiivisempaan suuntaan, mutta hyvin kaukana ollaan vielä Suomen kuvioista. Minusta Viron mallin mainostaminen progressiona on kyllä jo hieman, noh SDP:läistä propagandaa
Palkansaajan tuloveroprosentit OECD
Palkansaajan tuloverot eräissä OECD-maissa neljällä eri palkkatasolla.www.veronmaksajat.fi
Toki työmarkkinajohtajan oravanpyörästä hyppäämiseen vaikuttaa varmasti moni asia. Pisti silmään että esim. lapsia ei ilmeisesti ole, joka selittää myös varallisuuden kertymistä (keski ja ylempituloiselle lapset ovat melkomoinen kuluerä). Toki peritty raha voi myös olla kuvioissa. Eniten tässä varmasti kyllä närää herättää tuo "practice what you preach" kuvio.
Linkkaamasi demareista varsin kaukana oleva Veronmaksajien keskusliittokin kyllä on huomannut asian. Ja muutenkin pidän varsin tyylittömänä huudella jostain demaripropagandasta, jos joku oikaisee asian, jonka et nyt vaan ollut huomannut muuttuneen (tai halunnut jostain syystä mainita).
”Viron tuloverotusta muutettiin vuoden 2018 alussa selvästi progressiivisemmaksi perusvähennystä uudistamalla. Kun aiemmin 2 160 euron perusvähennykseen olivat oikeutettuja kaikki tulotasosta riippumatta, nykyään 6 000 euroon korotettu perusvähennys leikkaantuu tulojen ylittäessä 14 400 euroa ja poistuu kokonaan noin 25 000 euron vuosituloilla. Vähennyksen korotus kevensi huomattavasti pienija keskipalkkaisten (maan keskipalkka on 18 000 euron vuosipalkan tietämillä) verotusta, mutta vähennyksen leikkuri kiristi jonkin verran yli 21 000 euroa ansaitsevien verotusta.
Kun aiemmin marginaaliveroprosentti oli perusvähennyksen muodostaman verovapaan tulon jälkeen kaikilla tulotasoilla 21,3 prosenttia sosiaalivakuutusmaksuineen, nyt marginaalivero nousee 32,4 prosenttiin perusvähennyksen leikkaantuessa.”
Mutta sekään ei vielä ole koko totuus verotuksesta. Veronluonteiset työnantajamaksut nimittäin on Virossa korkeat. Nämä toki on luonteeltaan tasaveron mukaisia eli kiinteä prosentti.
”Työn verotus kohdistuu kuitenkin Virossa työntekijöitä voimakkaammin työnantajille, jotka maksavat työntekijän bruttopalkan päälle lähes 34 prosenttia sosiaali- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Kun palkansaajan veroihin lisätään työnantajien maksut, niin työn verotus ei kokonaisuudessaan näyttäydy Virossa enää erityisen keveänä. Suomalaisittain pienipalkkaisen työntekijän palkkaverokiila on Virossa noin viisi prosenttiyksikköä Suomea korkeampi, mutta suuremmilla palkkatasoilla asetelma muuttuu Viron eduksi, palkkaverokiilan pysyessä 41,2 prosentissa kaikilla selvityksen tulotasoilla.”
Kun aiemmin marginaaliveroprosentti oli perusvähennyksen muodostaman verovapaan tulon jälkeen kaikilla tulotasoilla 21,3 prosenttia sosiaalivakuutusmaksuineen, nyt marginaalivero nousee 32,4 prosenttiin perusvähennyksen leikkaantuessa.”
Mutta sekään ei vielä ole koko totuus verotuksesta. Veronluonteiset työnantajamaksut nimittäin on Virossa korkeat. Nämä toki on luonteeltaan tasaveron mukaisia eli kiinteä prosentti.
”Työn verotus kohdistuu kuitenkin Virossa työntekijöitä voimakkaammin työnantajille, jotka maksavat työntekijän bruttopalkan päälle lähes 34 prosenttia sosiaali- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Kun palkansaajan veroihin lisätään työnantajien maksut, niin työn verotus ei kokonaisuudessaan näyttäydy Virossa enää erityisen keveänä. Suomalaisittain pienipalkkaisen työntekijän palkkaverokiila on Virossa noin viisi prosenttiyksikköä Suomea korkeampi, mutta suuremmilla palkkatasoilla asetelma muuttuu Viron eduksi, palkkaverokiilan pysyessä 41,2 prosentissa kaikilla selvityksen tulotasoilla.”
Tasaveroa ennen toivoisin eläkemaksujen muutoksen. Eläkettä maksettaisiin itselle ja se muuttuisi vapaaehtoiseksi kun joku kansaneläketaso olisi saavutettu. Tämän jälkeen voisi jatkaa valtion kautta tapahtuvaa eläkesäästämistä tai ottaa enemmän käteen siitä loppuun saakka.
- Liittynyt
- 17.07.2018
- Viestejä
- 1 535
Jyrki Lehtolan kolumni: Tätä on vihreys: ”Mairitteleva klisee siitä, mitä laiskahkolla älyllä varustettu urbaanihumanisti ajattelee”
On kyllä aika hyvin kirjoitettu kaikki mitä Vihreät pitää sisällään.
Muistakaahan äänestää toverit, jotain muuta kuin Vihreitä sitten seuraavissa vaaleissa.
On kyllä aika hyvin kirjoitettu kaikki mitä Vihreät pitää sisällään.
Muistakaahan äänestää toverit, jotain muuta kuin Vihreitä sitten seuraavissa vaaleissa.
Joo heti kun joku puolue ajaa luonnonsuojelua. Aika surullista. Ympäristöpuoluetta ei taidettu vieläkään saada rekisteriin, eli hohhoi kaikelle ylimääräiselle tauhkalle jota joutuu kannattamaan.Muistakaahan äänestää toverit, jotain muuta kuin Vihreitä sitten seuraavissa vaaleissa.
Lehtolan sarjassa ollaan käymässä läpi kaikki eduskuntapuolueet.Jyrki Lehtolan kolumni: Tätä on vihreys: ”Mairitteleva klisee siitä, mitä laiskahkolla älyllä varustettu urbaanihumanisti ajattelee”
On kyllä aika hyvin kirjoitettu kaikki mitä Vihreät pitää sisällään.
Muistakaahan äänestää toverit, jotain muuta kuin Vihreitä sitten seuraavissa vaaleissa.
Vihreitä edelsi Persut.
Jyrki Lehtolan kolumni: Tätä on perussuomalaisuus: ”Olemme niin yliherkkiä, että loukkaannumme ennen loukkausta”
Taloutta emme ymmärrä, joten puhuisimmeko sukupuolielimistä, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Jyrki Lehtola puolue-esittelysarjassaan.
www.is.fi
Btw. luulen tosiaan että ne toverit (vassarit ja demarit kai käyttää ko. termiä sanastossaan, tuskin muut) äänestää… no … niitä vassareita ja demareita.
- Liittynyt
- 17.07.2018
- Viestejä
- 1 535
Lehtolan sarjassa ollaan käymässä läpi kaikki eduskuntapuolueet.
Vihreitä edelsi Persut.
Jyrki Lehtolan kolumni: Tätä on perussuomalaisuus: ”Olemme niin yliherkkiä, että loukkaannumme ennen loukkausta”
Taloutta emme ymmärrä, joten puhuisimmeko sukupuolielimistä, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Jyrki Lehtola puolue-esittelysarjassaan.
Btw. luulen tosiaan että ne toverit (vassarit ja demarit kai käyttää ko. termiä sanastossaan, tuskin muut) äänestää… no … niitä vassareita ja demareita.
Toveri-sanan käyttö on sarkasmia meidän työyhteisössä, ehkä se ei aukene sinulle ja monelle muulle.
Joo, hyvin kirjoittaa Jyrki. Mutta jotenkin tuo sanan säilä ei nyt satu Perussuomalaisia vastaan niin hyvin kuin se iskee Vihreitä vastaan. Sattuneesta syystä.
Vihreät ovat tekopyhiä moraaliposeeravia elitistejä ja absoluuttinnen haittapuolue koko Suomelle.
Tosta, ku katsoo, ni sillä ei ole lapsia, ni on jäänyt varmaan sievoiset summat säästöön. Mä uskoisin, et se tavallaan firettää.
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 3 064
Suomalaisten ihmisten talous ja ostovoima on romahtamassa pääosin verotuksen ja kaikenlaisten kulujen nousun seurauksena. Täällä ei ole enää oikeastaan kenelläkään varaa.
Uusien autojen myynti on ollut aina hyvä kansan varallisuusmittari, koska kyseistä tilastoa on vaikea vääristellä. Uuden auton ostaminen kertoo varallisuudesta/hyvästä luottokelpoisuudesta, sekä hyvistä tulevaisuuden näkymistä.
Vuoden 2022 uusien henkilöautojen myynti jäi lähes historiallisen alas: 81 698 kpl. 1960-luvun jälkeen tuon lukeman alle on jääty ainoastaan lamavuosina 1992-1995, sekä vuosina 1971 ja 1978. Ja ennen kuin joku ryntää kertomaan uusien autojen saatavuusongelmista, niin vuonna 2022 myös käytettyjen autojen kauppa putosi 11% verrattuna edellisvuoteen.
Olemme lujasti menossa kohti 1960-luvun ostovoimaa ja varallisuustasoa. Mutta kuten @91danger91 viestissään kertoi, moni muukin mittari puhuu tämän asian puolesta.
Samaan aikaan Saksassa autojen myynti kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022, ollen 2 651 357 kpl. Viime vuonna joka 31. saksalainen osti uuden auton, vastaavasti vain joka 68. suomalainen pystyi ostamaan uuden auton.
Vuoden 2022 autojen ensirekisteröinnit jäivät historiallisen matalalle - Kaasujalka
Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen käänteiltään automarkkinoiden näkökulmasta. Pitkittynyt ja moniin tuoteosiin laajentunut komponenttipula jarrutti rekisteröintien määrää ja erityisesti henkilöautomarkkinassa rekisteröintien määrä jäi historiallisen alas. Talouden synkentyneet näkymät, kasvava...
kaasujalka.fi
Germany - New car sales in 2025 by OEM, model, vehicle type
German passenger car sales up 2.5% in November, BEVs up 58.5%, PHEVs up 57.4%. The number of November new passenger car registrations in Germany was 250,671 units, up 2.5% from the same month last year, and the total sales for the January-November period
www.marklines.com
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 380
IL:n tiedot: VNK aikoo palkata turvallisuuspolitiikan neuvonantajan – ”Ei TPK:lta tarvitse saada lupaa”
Marin kehittelee uutta hillotolppaa kavereilleen, onkohan vielä 5 vuoden määräaikaisella työsopimuksella. TPK ei näe aihetta tällaiselle kuppaukselle, kun yhteistyö toimii jo entuudestaan, mutta VNK tästä vähät välittää. Pääministerillä ei vähemmän yllättäen jälleen kerran ollut aikaa kommentoida asiaa, joudumme tyytymään nimettömiin lähteisiin.
Marin kehittelee uutta hillotolppaa kavereilleen, onkohan vielä 5 vuoden määräaikaisella työsopimuksella. TPK ei näe aihetta tällaiselle kuppaukselle, kun yhteistyö toimii jo entuudestaan, mutta VNK tästä vähät välittää. Pääministerillä ei vähemmän yllättäen jälleen kerran ollut aikaa kommentoida asiaa, joudumme tyytymään nimettömiin lähteisiin.
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 2 285
Kyllähän Purran EU lausunnot viimeistään sinetöi se ettei Kokoomus tule hyväksymään perussuomalaisia hallituskumppaniksi. Paljon helpompi on tehdä sopu Sannan kanssa leikkauksista kuin että hyväksyä jotain EU kriittistä hallitusohjelmaan.
- Liittynyt
- 10.01.2019
- Viestejä
- 2 880
Eihän persujen tarvitse vaatia mitään eu-kriittistä hallitusohjelmaan. He tulevat varmasti ajamaan kaksilla rattailla, eivät aja EU:sta eroamista, mutta mölisevät epämääräisesti vastustavansa EU:ta "pitkällä tähtäimellä", joka kiinnostaa heidän potentiaalisia äänestäjiään.
Nyt kun perussuomalaisista on tullut vanha puolue, niin ei herravihaa voi kohdistaa pelkkään Suomen hallitukseen jossa itsekin halutaan vaikuttaa, vaan kannattaa pitää EU:ta mörkönä ainakin pelkkien puheiden tasolla.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 13 448
Voi myös olla että EU kritiikkiä terotetaan ja korostetaan ihan sillä että hallitusneuvotteluissa kokoomuksen kanssa sitten siinä voidaan tulla vastaan ja tietenkin kokoomus tulee vastaan toisissa asioissa. Näin saadaan edistettyä perussuomalaisille muita tärkeitä asioita kotimaassa. Kuitenkin kaikki joutuvat tekemään kompromisseja hallitusneuvotteluissa.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
Paljon helpompi saada punainen kommari suostumaan markkinatalousmyönteiseen leikkausohjelmaan jossa mitätöidään kokonaan nykyisen SDP johtoisen hallituksen vahingot vrt mennään hallitukseen puolueen kanssa jolla on 100 kertaa enemmän yhteisiä tavotteita kokoomuksen kanssa ja jonka EU-"periaatepäätöksellä" ei ole konkreettisia merkityksiä ainakaan vuosikymmeneen jos koskaan?
En pidättelisi hengitystä.
Nimenomaan. Itseäni harmittaa että Riikka Purra meni tekemään persuista pakkoruotsin hyväksyvän puolueen ilman että sitä käytetään kauppatavarana RKP:n kitinöihin jos niiden kanssa on pakko mennä hallitukseen. Saattaahan se pakkoruotsi edelleen toki olla puolueohjelmassa, mutta Purra melkein hehkutti ruotsin kieltä jo joskus 1-2v sitten.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Kevään yhteishausss Suomalaisia 14%. Toistan 14%.
Suurimmat hakijaryhmät kansalaisuuden mukaan Bangladesh, Nigeria ja Suomi, tuossa järjestyksessä.
www.hs.fi
Suomalaisten nuorten jatko-opiskeluun pääsy on työlästä. Moni pihtaa sitä ensihakijan etuutta ja ottaa välivuosia tehden hanttihommia.
Ei siinä mitään jos täällä opiskelevat ulkomaalaiset oikeasti maksavat kulunsa, mutta jokainen voi arvata miten tuossa käy.
Ja ennen kuin joku huutaa ”lukukausimaksut”,niin
yle.fi
Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?
Suurimmat hakijaryhmät kansalaisuuden mukaan Bangladesh, Nigeria ja Suomi, tuossa järjestyksessä.
Koulutus | Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita kevään ensimmäisessä yhteishaussa, valtaosa ulkomailta
Edellisvuosien tapaan ensimmäisessä yhteishaussa hakeneiden suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Bangladeshin, Nigerian ja Suomen kansalaiset.
www.hs.fi
Suomalaisten nuorten jatko-opiskeluun pääsy on työlästä. Moni pihtaa sitä ensihakijan etuutta ja ottaa välivuosia tehden hanttihommia.
Ei siinä mitään jos täällä opiskelevat ulkomaalaiset oikeasti maksavat kulunsa, mutta jokainen voi arvata miten tuossa käy.
Ja ennen kuin joku huutaa ”lukukausimaksut”,niin
Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun
Lukuvuosimaksujen haarukka on suuri. Alimmillaan opiskelijat maksavat 2 100 euroa, ylimmillään 18 000 euroa. Laissa minimiksi on säädetty 1 500 euroa.
yle.fi
Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?
Nykyisin vaalit voittaneen hallitustunnustelijan tavaksi on muodostunut tavaksi tehdä jopa kohtuullisen yksityiskohtainen kirjallinen kysymyslista tunnusteluineen. Nyt kun tämä EU-vastaisuus on noussut esille, niin ellei persut itse voita, vaan todennäköisimmin Kokoomus (epätodennäköisemmin demarit) on kysymys tyyliin ”Sitoudutteko edistämään Euroopan Unionin integraation syventämistä” enemmän kuin todennäköinen.
Toinen asia on, että seuraavan hallituskauden aikana on enemmän kuin todennäköistä (ei tosin väistämätöntä), että EU eli siis myös me, tulee rakentamaan jonkinlaisen uuden yhteistuki- tai velkapaketin. Kaikkihan sitä Suomessa periaatteessa vastustavat, mutta muut kuin Persut siihen silti kykenee sopeutumaan. Se onkin sitten hankala tilanne, jos persut on silloin hallituspuolue. Joten kynnyskysmyspohjassa varmaan sekin asia jotenkin tultaisiin huomioimaan jos Kokoomus tai demarit voittaisi.
Talousasioista tuleviin kynnyskysymyksiin eli sopeutuksiin varmaan pystyy kaikki muut paitsi Vasemmistoliitto vastaamaan riittävän joustavalla tavalla. Demarit näyttää jo nyt menevän sanavalinnoissaan sitä kohti. Keskusta on jo all in.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 13 448
Luulen vahvasti että kokoomus muotoilisi kysymyksen toisella tavalla ja vähemmän persuille kipuilua aiheuttaen ellei sitten tietoisesti tosissaan halua sinipunahallitusta.
Joka tapauksessa kyllä tuohonkin voi vastata pidemmällä kaavalla että emme sitoudu tällaiseen mutta, mutta jne. Kokoomuksen oma asia haluaako porvari vai sinipunahallitusta.
Viimeksi muokattu:
Se on minusta erikoista, että tämän hetkisillä ulostuloilla näyttää siltä kuin sekä demarit että persut olisi rakentamassa vaalikampanjaansa oletukselle, että he voisi olla ykkösiä, siis ensinnäkin voittaa toisensa mutta sen lisäksi kivuta Kokoomuksen ohi. Siis vastakkainasettelutaktiikalle (joka toki persuilla taitaa olla ihan dna:ssa).
Politiikanseuraajalle se on toki viihdyttävää. Mutta ko. puolueille siinä on matkalla monta kompastuskiveä tarjolla. Toki se saattaa perustua uskoon, että myös Kokoomukselle ja eritoten Orpolle niitä on - ja hänen historiassaan niihin on aikaisemmin sorruttu.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Kokoomus tassen ainakin toistaiseksi on jossain määrin ”himmaillut”. Ilmeisesti idea on välttää isompaa meteliä ja tuolla taata tasainen johtoasema. Ehkä tuo muuttuu, kun vaalit on vielä lähempänä.
Ensimmäisessä yhteishaussa. Siis siinä, missä haetaan vain kansainvälisiin ja joihinkin muihin kuin suomenkielisiin koulutusohjelmiin sekä joihinkin taidealojen koulutusohjelmiin. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille korkeakoulutus on maksullista.Kevään yhteishausss Suomalaisia 14%. Toistan 14%.
Suurimmat hakijaryhmät kansalaisuuden mukaan Bangladesh, Nigeria ja Suomi, tuossa järjestyksessä.
Koulutus | Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita kevään ensimmäisessä yhteishaussa, valtaosa ulkomailta
Edellisvuosien tapaan ensimmäisessä yhteishaussa hakeneiden suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Bangladeshin, Nigerian ja Suomen kansalaiset.
Suomalaisten nuorten jatko-opiskeluun pääsy on työlästä. Moni pihtaa sitä ensihakijan etuutta ja ottaa välivuosia tehden hanttihommia.
Ei siinä mitään jos täällä opiskelevat ulkomaalaiset oikeasti maksavat kulunsa, mutta jokainen voi arvata miten tuossa käy.
Ja ennen kuin joku huutaa ”lukukausimaksut”,niin
Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen yllättävä todellisuus: Vain kourallinen ulkomaisista opiskelijoista maksaa täyden maksun
Lukuvuosimaksujen haarukka on suuri. Alimmillaan opiskelijat maksavat 2 100 euroa, ylimmillään 18 000 euroa. Laissa minimiksi on säädetty 1 500 euroa.
Mitä tässä maassa oikein tapahtuu?
Se varsinainen korkeakoulujen yhteishaku eli kevään 2. on edessä vasta maaliskuussa.
(Edit. korjattu ajankohtaa).
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 826
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Kyllä näinkin, mutta ei ne 7400 opiskelupaikkaa tyhjästä synny, samoista resurseista tuossa kotimaisen opiskelijan kanssa ainakin osittain kilpaillaan.
Kuten sanottu en tätä vastusta jos tulija oikeasti maksaa kulunsa. Pahasti tosin epäilen ettei näin ole. Lukukausimaksut kattavat vain osan koulutuksen hinnasta, ja kuten ym. Ylen artikkelista käy ilmi harva noita maksaa.
Bangladesh ja Nigeria on myös hyvin köyhiä maita, tuolta tänne opiskelemaan tulevalla on kyllä hyvin rahallisesti vaikeaa, jos asumista ja elämistä ei tueta.
Mitäs yllättävää tuossa on, kun tuossa ensimmäisessä haussa haetaan vieraskielisille linjoille (ja Taideyliopistoon). Suomen- ja ruotsinkielisille linjoille haku on sitten maaliskuussa.
Opintopolku
opintopolku.fi
*edit* Näemmä Jan11 ehtikin tuota jo selventämään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Lähinnä tuossa minusta on yllättävää tuo opiskelupaikkojen määrä. Meillä on 7400 opiskelupaikkaa, joista käytännössä noin 6400 menee ulkomaalisille. Toki joukossa voi olla muös jokunen kotimainen joka hakee noille linjoille, mutta silti. Vahvasti epäilen ettei tämä ”business” oikesti kata kulujaan, vaan maksajan penkillä on jälleen tavalla tai toisella kotimainen veronmaksaja.Mitäs yllättävää tuossa on, kun tuossa ensimmäisessä haussa haetaan vieraskielisille linjoille (ja Taideyliopistoon). Suomen- ja ruotsinkielisille linjoille haku on sitten maaliskuussa.
Opintopolku
*edit* Näemmä Jan11 ehtikin tuota jo selventämään.
Kokoomuksen kannatus on niin korkealla, että heillä on hyvin vähän lisää voitettavaa, jos ollenkaan.
Mutta samaan aikaan riski hävitä kannatusta joutumalla jonkinlaiseen negatiiviseen kierteeseen on iso. Riskien välttäminen on heille nyt tärkeintä.
Siksi vaaliväittelyssä Orpo pyrkii jo esiintymään kuin ns. pääministerin roolissa. Ja jopa istuva pääministeri Marin taas pyrkii ottamaan agressiivisen haastajan roolia.
Purran ja persujen valinta näyttäisi nykyhetkessä olevan ”all in, eli voitto tai oppositio”.
Sen sijaan, että se valinta olisi ollut ”Kokoomuksen vanavedessä kohti porvarihallitusta.”
Analyysi siis persustanissakin lienee, että Kokoomus mieluummin valitsisi sen sinipunan kuitenkin.
Minun silmiini se on persuilta erikoinen valinta, koska oman duunin lisäksi se tosiaan edellyttää, että Kokoomus vielä romahtaisi - ja että silloin sen hyödyn eli liikkuvat äänestäjät siitä saisi juuri persut (nehän voisi myös jakaantua kepulle, persuille, vihreille ja nukkuviin).
Demareille tilanne on myös hankala. Heidän pitää samaan aikaan haastaa molemmat. Ja lisäksi olla kuitenkin Kokoomusta kohtaan rakentava. Ehkäpä siinä oli yksi syy, miksi halusivat rajata persut nopeasti ulos.
Toinen syy on tietysti demarien viesti vasemman pään liikkuville äänestäjille, eli ”demareita äänestämällä voitto porvareista on mahdollinen, mutta Vas:n ja Vihreiden osalta on hyvin pienimerkityksellistä onko tulos 8, 10 vai 12 prosenttia, siis äänestäkää demaria”, kuten Juho Rahkosen viestin tulkitsi.
Kepulle tilanne on oikeastaan siinä mielessä hyvä, että kannatus on ollut niin pohjamudissa, ettei se todennäköisesti nyt tässä välissä enää laske. Hyvä, terävä kampanja, sillä kannatusta ylöspäin ja kelvollinen ns. torjuntavoitto on ihan mahdollinen noiden muiden takana.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Minusta Persut pelaavat nyt ”upporikasta tai rutiköyhää”. Seuraavaan hallitukseen on melko pakko päästä, sillä muuten kannatus alkaa laimentua, koska puolue ei oikeasti saa mitään aikaiseksi, ja Persujen kannattajat hakevat ensisijassa muutosta. Edellinen hallituksessa olo ja saamattomuus annetaan vielä anteeksi ”Timon hillotolpalla”, mutta toiseen samanlaiseen ei oikein ole varaa.
Hankalaksi yhtälön tekee myös se, että seuraava hallitus, on sen kokoonpano mikä tahansa joutunee leikkaustalkoisiin kulujen osalta. Tuo johtaa todennäköisesti kannatuksen laskuun, tai sitten suomalaiset on kansana fiksumpia kuin luulenkaan.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 747
Jäikö "hupsista vaan!" mainitsematta jostain syystä että oli kyseessä yhteishaku jossa kuuluisikin olla lähinnä muun kielisiä hakijoita(ulkoa maalattuja) vai etkö vaan tiennyt tätä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Ei jäänyt. Fiksumpi saattaisi ihmetellä että miksi meillä on yhteishaku pitkälti vain ulkomaalaisille. Eli yhteishaku jossa vain 14% on suomalaisia.
Mutta varmaan sinun varaltasi pitää jatkossa alleviivata asiat, vähän niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa
.Sinusta varmaan on ok, että suomalaisten veronmaksajien rahaa käytetään ulkomaalaisten kouluttamiseen, samalla kun kotimaisten opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen on aika kovaa kilpailua.
Vesa Vihriälä kirjoitti juuri aiheesta.
”Tuottavuuden kannalta erityinen potentiaali liittyy opiskelijoiksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tuleviin maahanmuuttajiin. Heillä on lähtökohtaisesti hyvät valmiudet ja etenkin ETA-alueen ulkopuolelta tulevien vahvasta motivaatiosta kertoo halukkuus maksaa tuntuvia lukukausimaksuja. Hyvin toteutettuna koulutus antaa juuri Suomessa kysyttyä osaamista. Lisäksi opiskeluaikana tulijat voivat parhaimmillaan juurtua hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan, jolloin heidän voi olettaa varmemmin jäävän maahan kuin jonkin tilapäisen työtehtävän perässä muuttavan.
Ennätysmäärä kansainvälisiä hakijoita juuri päättyneessä korkeakoulujen haussa kertoo kiinnostuksesta. Tätä rautaa on nyt taottava paikkoja lisäämällä, opetusta kehittämällä ja sen varmistamisella, että mitkään oleskelu- tai työlupiin liittyvät menettelyt eivät valmistuvia Suomesta karkota.
Aiempaa selvästi suurempi maahanmuutto on ilmeisen tärkeää talouskasvun ja edelleen hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja palveluiden työvoiman turvaamiseksi. Ilman maahanmuuttoa Suomi näivettyy, mihin sopeuminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Syntyvyyden lisäys olisi toivottavaa ja sitä olisi politiikalla tuettava. Taloudellinen hyöty tulee kuitenkin hitaasti. Vielä tärkeämpää on, että politiikan kyky vaikuttaa asiaan on parhaimmillaankin rajallinen.”
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 747
Eli yritit tarkoituksella antaa kuvaa että yhteishaussa yleisesti on vain 14% suomalaisia. Tämä selvä ja varmaan saa kohderyhmän ottamaan kierroksia.Ei jäänyt. Fiksumpi saattaisi ihmetellä että miksi meillä on yhteishaku pitkälti vain ulkomaalaisille. Eli yhteishaku jossa vain 14% on suomalaisia.
Mutta varmaan sinun varaltasi pitää jatkossa alleviivata asiat, vähän niin kuin amerikkalaisissa elokuvissa
Sinusta varmaan on ok, että suomalaisten veronmaksajien rahaa käytetään ulkomaalaisten kouluttamiseen, samalla kun kotimaisten opiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen on aika kovaa kilpailua.
Toki tarkoittaa myös että tiedät kohderyhmän olevan vähän hitaanpuoleista sakkia.
Seuraava viesti luultavasti tulee sisältämään teeskennellyn väärinymmärryksen tarkoitetusta kohderyhmästä?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Paitsi että tuossa on muutama perustavaa laatua oleva virhe. Nuo opiskelijat eivät maksa lukukausimaksuja, siinä määrin että se kattaisi ko. koulutuksen hinnan, ja usein nuokin jota maksetaan tulevat kotimaisten stipedien kautta. AIhe on minulle tuttu, sillä useampi tuttavan lapsi opiskelee ulkomailla. Yksi Riigassa, ja yksi Tartossa. Riigan lukukausimaksut ovat noin 18 000€ vuosi, ja tuohon toki päälle asumiskustannukset, jotka ovat Latviassa Suomea alhaisemmat. Silti puhutaan helposti vähintään noin 25 000€ vuosibudejtista (vaikka eläisi säästeliäästi). Yhteensä siis viiden vuoden opiskelusta ainakin 125 000€. Maksavat tuon käytännössä lähes täysin itse.
Kertokaapas minulle miten Nigerialainen tai Bangladeshistä tuleva opiskelija maksaa oikeat kulut opiskelusta Suomessa? Vastaus on että ei mitenkään noiden maiden tulotasoilla. Opiskelu täällä on siis rajusti verovaroista tavalla tai toisella subventoitua. Se että tänne halutaan eikä johonkin muualle, kertoo vain sen, että täällä rahallisesti kuvio on helpompaa. Toki opiskelija voi yrittää tehdä samalla töitä, mutta kuten kaikki tiedämme, ei se oikeasti kovin hyvin onnistu. Perverssiä tässä on vielä se, että suomalaisia opiskelijoita karkoitetaan itäblokin yliopistoihin ja opin-ahjoihin, kun kilpailu omalle väelle täällä on niin tiukkaa. Mitenkäs muuten luulette, kuinka "korruptiovapaata" Bangladeshiläinen tai Nigerialainen todistus on jolla tänne haetaan?
Loppu tuosta Vihriälän kirjoituksesta on sitten sitä normaalia "maahanmuutto on hyvästä" ideologiaa. Toki Nigerialaiselle tai Bangladeshiläiselle pääsy tänne ja tätä kautta EU alueelle on varmasti hyvä mahdollisuus sitä en kiellä. Mutta itse näen tässä vaan uuden tavan ideologisessa mielessä rakentaa pääsyä EU:hun, kun muut reitit alkaa pikkuhijaa kiristyä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Kaikkien tapa kommunikoida ei ole samanlaista kuin sinun. Ehkä jokin päivä ymmärrät tämän. Mutta ehkä sinulla joskus on myös jotain annettavaa itse aiheisiin, aika usein nuo sinun juttusi kun on erilaisten olkiukkojen rakentelua ja sitten niiden nokkimista.
Sen myönnän että olisin kokonaisuuden voinut paremmin kyseisessä viestissä rakentaa. Annoin turhaan tarttumapintaa jolla lähteä aihetta ohjaamaan sivuun, mutta oppi ja ikä kaikki.
Hakukelpoisuuden kriteerithän ovat esim. AMK-tutkintoon seuraavat:
Nigeriassa ja Bangladeshissa ei taideta ihan samassa suhteessa käydä kouluja tälle tasolle kuin esim. Suomessa => keskimäärin perheet joiden lapset tämän tason saavuttavat lienevät jo aika lailla paremmissa lähtökohdissa taloudellisesti.
Nämä tulokkaat eivät myöskään lähtökohtaisesti saa opintotukea:
...eli käytännössä ko. opiskelijan oli jollakin muulla keinolla pitänyt ensin päästä maahan, jossa sitten luonnollisesti vastaan tulee tulorajat etc.
Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on muuten Suomessa aika harvakseltaan, silmämääräisesti kuvaajan perusteella n. 3500-4000 per maa, joka myös kertonee jotakin siitä että kuinka moni hakija pääsee prosessista läpi.
Jos suomalaisten alhainen osuus hakijoista ahdistaa niin siitä vaan kiertämään elämäm koluja ja turuja ja toreja ja esson baareja, tarjoamaan opinto-ohjausta ja kannustamaan jättämään hakemus.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Voin olla väärässä, mutta pysyvän oleskeluluvan maassa saanut on oikeutettu samoihin tukiin kuin kantaväestö. Tuossa voi olla yksi selittävä tekijä, toinen toki sekin että tulijat on noiden maiden "paremmista perheistä" joilla on varaa. Tosin ihmettelen miksi ei sitten lähetettäisi nimekkäämpiin paikkoihin. Ei ne Suomen AMK:t ja yliopistot jos tehdään Eu tason vertailuja kovin massiivisen kovatasoisia ole.
Bangladeshista ja Nigeriasta tulleita on "toistaiseksi" Suomessa vielä melko vähän. Osa koulutuksen saaneista toki poistuu maasta parempaa palkkaa maksaviin maihin (koulutushan on Englanniksi). Jatkossa jos tämä touhu jatkuu määrä varmasti lisääntyy, osa jäänee tänne myöskin.
En tiedä mikä on sinun taustasi, mutta tuttaviaen ja omien lasten jatko-opintoihin pääsyä seuranneena joudun kyllä toteamaan että ei tuota liian helpoksi ole tehty kotisuomalaisellekkaan. Eikä kyseessä ole mitkään 7 keskiarvolla varustetut laiskimukset. Elämänkolulaisia ei tuosta tuntemastani porukasta kauheasti kyllä löydy. Ehkä suurin virhe minusta oli tuo ensikertalaiskiintiö/pisteiden ylikorostaminen. Melkein pakko osua heti oikeaan, ja alan vaihtaminen vaikeaa, tämäkin Suomalainen outous.
Meille suomalaisille korkeakoulupaikan saaminen on haku-uudistuksen jälkeen siinä mielessä helpottunut huomattavasti, että valtaosaan yliopistokoulutuksista on nykyisin toimiva avoimen väylä eli se 50-60 op tehtynä tai tehtynä jollain määritetyllä suoritustasolla, niin saa paikan. Ammattikorkean puolella vastaava on ns. polkuopinnot, joista pääsee sisään samaan tapaan.
Käytännössä siis nuori, joka ei pääse todistusvalinnalla ja/tai pääsykokeista sisään voi hankkia sen koulutuspaikan myös avoimen väylällä tai polkuopinnoissa. Tai sitten yrittää vanhaan tapaan vaan uudelleen ja uudelleen. Ainakin yliopistot pyrkivät mainostamaan avoimen väylää, koska tutkitusti sieltä tulevilla on muita opiskelijoita nopeampi läpäisevyys ja suurempi läpäisyprosentti. Siis vähemmän keskeyttämisiä, koulutusalan vaihtamisia ja lyhyempi opiskeluaika valmistumiseen.
Korkeakoulujen 2.ssa yhteishaussa toki edelleen on sellainen pullonkaula, että niitä opiskelupaikkoja on edelleen tarjolla reilulle kolmannekselle hakijoista. Osalla hakijoista kuitenkin on jo ennestään koulutuspaikka. Tärkeää olisikin, että ihan jokaiselle opiskelupaikkaa vaille jäävistä menisi se tieto avoimen väylästä / polkuopiskeluväylästä sekä täydennyshausta.
Yle uutisoi aiheesta. Tosin hyvä muistaa että esim. Bangladesh ja Nigeria ovat melko väkirikkaita maita (yhteensä rapiat 380 miljoonaa) joissa väestöpyramidi iän suhteen kovin eri näköinen kuin esim. meillä => varmaankin hakijoita riittää tuhansittain esim. muihinkin EU-maihin.
Niin, varmaan ihan kaikenlaisia tarinoita joukkoon mahtuu, kuten lienee odotettavissakin.
Ihan puhtaasti omakohtaisena anekdoottina: työskentelen Suomesta lähtöisin olevassa IT-firmassa, jonka työntekijöistä n. 30% on muuttanut Suomeen muualta, ja näistä yli puolet käynyt korkeakoulun Suomessa. Moni sattunut pariutumaan suomalaisen kanssa matkan varrella ja perhe-elämä alkaa nostaa päätään => Suomi on edelleen heille houkutteleva asuinmaa vaikka 30-100% korkeampaa palkkaa voisikin saada hakeutumalla jonnekin muualle. Moni on toki myös jatkanut matkaa toisiin yrityksiin Suomessakin. Suorilta käsin muistan yhden joka on lähtenyt takaisin kotimaahansa, ja tämäkin siitä syystä että vaimo halusi paikalliseen yliopistoon suorittamaan tohtorin tutkintoa.
Lähinnä pointtina kiinnittää huomiota siihen että koulutustaso Suomessa on ollut jo pitkään laskussa, vaikkakin korkeakoulutukse on todettu parantavan työllistymisastetta keskimäärin 10% ja palkkatasoa 55% vs. toisen asteen koulutus (eli aika selkeät kannustimet löytyvät.) Omasta koulutaipaleesta on jo hetki mennyt eivätkä asiat välttämättä tosiaan ole siitä menneet ainakaan helpompaan suuntaan. Mutta isossa kuvassa en oikein ymmärrä ulkomailta tulevien hakemusmäärien (huom. hakemus) kummastelua, sikäli kun se kertoo aika paljon myös ko. henkilöiden ambitiotasosta.
edit: Tuli muuten aikanaan itse käytyä AMK englanniksi. Opiskelijoista tällöin 70% suomalaisia, n. 30% muualta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 02.01.2017
- Viestejä
- 1 633
No ainakin tässä keskustelussa kokoomuksen kansanedustajaehdokas Tere Sammallahti epäili tämän skenaarion mahdollisuutta. Teren mukaan tämä on tässä kohtaa lähinnä vaaliretoriikasta kyse ja politiikot keräävät irtopisteitä.
Kokoomus ei voi edes esiintyä julkisesti väittäen olevan "oikeisto"-puolue, jos se hyppää Kirsi Pihojen EU:n yhteisvastuusosialismiin mukaan. Tai voi se esiintyä mutta sitten käy kuten Vihreille, kannatus siirtyy johonkin toiseen puolueeseen (lue: oikealle)
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Miksi ei voisi? Kokoomushan on ollut puoltamassa jokaista yhteisvastuusosialismia eu:ssa. Siis ihan jokaista rahanjakoa missä rahan suunta on Suomesta poispäin.
Mitä tulee siihen "oikeaan oikeistoon" niin taitaa olla kyseessä enemmän tunteellisin perustein keksitty ihmisten ja ihmisryhmien jakaminen meihin fiksuihin, ja niihin toisiin, tyhmiin.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Valtion korkomenoista touhottaminen on ollut huvittavaa seurattavaa. Esimerkiksi tämmöisiä harhaankohtavia käppyröitä halutaan esitellä suu vaahdossa:
"Tulevina vuosina menot kasvavat"
Sopivasti kun veivaa tilastoa vähän taaksepäin niin se näyttääkin tältä:
" Pidemmällä aikavälillä korkonäkymää voi pitää suhteellisen maltillisena. "
Mikään ennätyskorkokausi ei siis ole alkamassa. Korot eivät ole pysyvästi nousemassa jollekin uudelle hirveälle tasolle pitkällä aikavälillä. Tämä kannattaa pitää mielessä kun miettii että mistä leikataan. Kyseessä on korkopiikki, ei pitkäaikainen suhdannemuutos. Ei pitäisi hätiköidä ja vetää överiksi. Kun leikataan liikaa niin talous vaan sakkaa.
Toki onhan tämä ihan hyvä kikka luoda paniikkia oikeistopuolueiden kannatuksen vahvistamiseksi. Never let a good crisis go to waste sanovat siellä mistä nämä meemit tänne apinoidaan. Malttia paniikin sijaan.
lähteet:
yle.fi
www.op-media.fi
"Tulevina vuosina menot kasvavat"
Sopivasti kun veivaa tilastoa vähän taaksepäin niin se näyttääkin tältä:
" Pidemmällä aikavälillä korkonäkymää voi pitää suhteellisen maltillisena. "
Mikään ennätyskorkokausi ei siis ole alkamassa. Korot eivät ole pysyvästi nousemassa jollekin uudelle hirveälle tasolle pitkällä aikavälillä. Tämä kannattaa pitää mielessä kun miettii että mistä leikataan. Kyseessä on korkopiikki, ei pitkäaikainen suhdannemuutos. Ei pitäisi hätiköidä ja vetää överiksi. Kun leikataan liikaa niin talous vaan sakkaa.
Toki onhan tämä ihan hyvä kikka luoda paniikkia oikeistopuolueiden kannatuksen vahvistamiseksi. Never let a good crisis go to waste sanovat siellä mistä nämä meemit tänne apinoidaan. Malttia paniikin sijaan.
lähteet:
Suomen korkomenot kasvavat vauhdilla, eikä loppua näy – budjettipäällikkö: ”Valtavalla loikalla tullaan ylöspäin”
Korkomenojen kasvu jatkuu vuosien ajan, sillä kipuavat korot nostavat lainanhoitokuluja viiveellä. Menoja paisuttaa myös se, että Suomi on ottanut lisää lainaa.
yle.fi
Miten korkealle korot voivat nousta?
Lainoissa käytettävien viitekorkojen nousu on ollut viime vuonna poikkeuksellisen nopeaa. Suurin korkojen nousu on jo takana, mutta epävarmuutta korkonäkymässä on edelleen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä markkinat odottavat euriborkorkojen asettuvan suhteellisen maltilliselle...
Siis toinen yhteishaku, eli päähaku on 15.3.2023 klo 8.00 – 30.3.2023 klo 15.00. Opinnot alkavat syksyllä 2023. 14% osuudessa ei pitäisi olla ihmeteltävää, koska valtaosa tästä tammikuun hausta on englanninkielisiä ohjelmia.
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 2 285
Käsittääkseni vasta osassa lainoista on korkokulut nousseet ja tänä vuonna kulut nousee vielä lisää. Lisäksi ohjauskorkoa ollaan vielä nostamassa niin en vähättelisi.Valtion korkomenoista touhottaminen on ollut huvittavaa seurattavaa. Esimerkiksi tämmöisiä harhaankohtavia käppyröitä halutaan esitellä suu vaahdossa:
"Tulevina vuosina menot kasvavat"
Sopivasti kun veivaa tilastoa vähän taaksepäin niin se näyttääkin tältä:
" Pidemmällä aikavälillä korkonäkymää voi pitää suhteellisen maltillisena. "
Mikään ennätyskorkokausi ei siis ole alkamassa. Korot eivät ole pysyvästi nousemassa jollekin uudelle hirveälle tasolle pitkällä aikavälillä. Tämä kannattaa pitää mielessä kun miettii että mistä leikataan. Kyseessä on korkopiikki, ei pitkäaikainen suhdannemuutos. Ei pitäisi hätiköidä ja vetää överiksi. Kun leikataan liikaa niin talous vaan sakkaa.
Toki onhan tämä ihan hyvä kikka luoda paniikkia oikeistopuolueiden kannatuksen vahvistamiseksi. Never let a good crisis go to waste sanovat siellä mistä nämä meemit tänne apinoidaan. Malttia paniikin sijaan.
lähteet:
Suomen korkomenot kasvavat vauhdilla, eikä loppua näy – budjettipäällikkö: ”Valtavalla loikalla tullaan ylöspäin”
Korkomenojen kasvu jatkuu vuosien ajan, sillä kipuavat korot nostavat lainanhoitokuluja viiveellä. Menoja paisuttaa myös se, että Suomi on ottanut lisää lainaa.Miten korkealle korot voivat nousta?
Lainoissa käytettävien viitekorkojen nousu on ollut viime vuonna poikkeuksellisen nopeaa. Suurin korkojen nousu on jo takana, mutta epävarmuutta korkonäkymässä on edelleen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä markkinat odottavat euriborkorkojen asettuvan suhteellisen maltilliselle...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Lähinnä tässä minusta on se, että on totuttu pitkään nollakorko aikaan. Nyt edessä lienee paluu normaaliin korkotasoon. Toki tuolloin pahimpien öyhöjen ollessa äänessä puhuttiin velasta jota ei tarvitse maksaa tai maksetaan vaan uudella velalla ilmaiseksi. Nuo puheet on onneksi jo hiljenneet.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Ongelma on, että korkomuutosta ajatellaan pysyvänä kymmenien vuosien ongelmana. Esitelläänn erilaisissa jutuissa esimerkiksi kymmenen vuoden ennusteita nykyisellä korkotason nousulla. Tai otetaan joku vuoden mittainen seurantajakso ja huudetaan että korkokulut nousevat 200 prosenttia.
Se on tarkoituksellista harhaanjohtamista ja lähinnä antaa vain tekosyyn leikata liikaa lyhyellä aikavälillä. Tällöin leikkausten aiheuttamat pitkäaikaiset valtion tulonmenetykset kertaantuvat ja pahimmillaan käytettävissä oleva budjetti vaan pienenee. Sosiaalikuluista, terveydenhuollosta ja koulutuksesta leikkaaminen ja valtion firmojen myynti on ihan suoraan tulevaisuudesta leikkaamista ja siihenhän tässä ollaan nyt suu vaahdossa menossa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 103
Mun käsittääkseni puhuttiin siitä, ettei valtion koskaan tarvitse tähdätä velattomuuteen. Eikä se ole muuttunut. Sopiva määrä velkaa on vain hyvä asia niin yrityksellä kuin valtiollakin. Ja silloin vanhoja maksetaan pois ja uusia otetaan lisäksi. Ongelma on velanhoitokulut ja niiden kasvuvauhti. Kun se ryöstäytyy käsistä, niin kaki + tuuletin. Mutta siis koroista huolimatta velattomuutta ei tarvitse haikailla (eikä se olisikaan millään tavalla realistinen - kun nyt saataisiin edes kasvu pysähtymään)..
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Lähinnä tuolla kommentillani viittasin tiettyihin parisen vuotta sitten äänessä olleisiin äärivasemmiston edustajiin, mutta noiden talousosaamista nyt ei vakavasti ottane enää kukaan. Täyteen velattomuuteen tuskin monikaan valtio pyrkii, näin suomelle hyvä olisi jos saataisiin kuvio tasapainoon ja velan kasvu suhteessa tuloihin pysähtyisi, sekä alkaisi sitten jatkossa pikkuhiljaa vähetä.
- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Toisaalta voidaan kysyä että milloin on se oikea aika lyhentää sitä velkaa. Silloin kun korot nousevat ja käytettävää rahaa on vähän, vai silloin kun korot ovat matalat ja käytettävää rahaa on enemmän.
- Liittynyt
- 26.06.2017
- Viestejä
- 2 285
Toki velan määrä on kaikkien aikojen ennätyksessä, eli kannattaa ajatella menojen kautta, ei prosentin. Jos korkokulut tuosta vaikka tuplaantuu niin se on saman verran korkoihin vuodessa kuin esim. PV:n budjettiin.
Edelleen on hyvä huomata, kelle olemme velkaa ja että maksettavista koroista n. puolet palautuu valtiolle Suomen pankin tuloutuksina.
Tällä en tarkoita, etteikö massiivisia sopeutuksia olisi edessä. Kyllä on - ja aivan millä hallituspohjassa tahansa.
Uutiset
-
Beyerdynamic julkaisi kahdet uudet kuulokkeet MMX-mallistoonsa
30.12.2025 00:10
-
Motorola-vuodoissa esiintyy Signature-älypuhelin – julkistusta odotetaan jo tammikuulle
29.12.2025 22:54
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
