Näin asia ei ole. Vähän tieteenalasta riippuen on erilaisia katsantokantoja, mutta useimmiten selvityksellä on tilaaja ja maksaja, selvityksellä selvitetään toimeksiannosta asioiden tila, kun taas tutkimus on vain joskus tilattua ja useimmiten (kuten tässäkin tapauksessa) lähtee tutkijan tutkimusintresseistä eli mielenkiinnosta, sille on hattu tai hankittu rahoitus (kuten tässäkin on), sisältö on vuorovaikutussuhteessa teoreettisen viitekehykseen (tai jopa luo uuutta teoriaa esim. ihmistieteiden grounded theory), kuten tässäkin on, ja selvitystä useammin se saattaa myös tutkia tai asettaa jatkotutkimusaiheeksi syy-seuraus- tai sisältösuhteita.Tutkimuksessa pitäisi varmaan olla joku laajenmpi konsensus, käsitelmä ja määritelmä viha- ja vihaisestapuheesta, mikä ei perustu vain yhden ihmisen käsitykseen siitä.
Tutkimuksen tavoite on usein uusi tai muuttuva tieto tai ymmärrys eli tiedetään ja/tai ymmärretään enemmän kun taas selvityksen tavoite on useammin funktionaalinen eli tilannekuvan luominen.
Se taas, onko käsitteenmäärittely yhden vai useamman ihmisen käsialaa riippuu kummassakin lähinnä siitä, onko tekemässä yksi tutkija vai tutkimusryhmä.
Hyvässä tutkimusraportoinnisa, kuten tässä artikkelissa, määritelmät avataan lukijalle.