Kotimaan politiikka

[tietokonerikki]

Hampaita kiristellän myönnän että olet oikeassa. Demokratian päätöksenteko toimii kuitenkin sen mukaan, mihin kansan aatteellinen keskiarvo osuu.

Joo mutta millä hinnalla noi päätökset on tehty ja onko niiden vaikutus pysyvää, muuten kuin että se velka jää.
80-luvun lopulla otettiin myös reippaasti velkaa ja 90-luvulla se kupla sitten puhkesi ja niitäkään velkoja ei ole täysin maksettu, vaikka valtion tuottavaa omaisuutta myytiinkin reippaasti, jottei korkoihin menisi niin paljon.

Työllisyys on parantunut, mutta pätkätyöllisiä on hirveästi ja paljon heitä, jotka eivät työllään saa niin paljon, että se riittäisi ilman yhtesikunnan lisätukia.

Milloin koittaa suomalaisten vastuunkannon aika? Viimeisenä Itä-Euroopan maana pidetään rajat auki venäläisille turisteille, taloudellisessa hyvinvoinnissa jäädään jatkuvasti muita Pohjoismaita jälkeen, pisatulokset romahtavat, terveydenhuollon taso romahtaa jne...

Opettajilta on viety paljon eväitä pitää kuria, eivät edes saa? kännyköitä tunneilla oppilailta ottaa pois.
Päässälaskutaito on katoamaan päin, kun kaikki lasketaan digilaskimilla. Joskus kaupoissa hyvin huomaa, että kassoilla ei ole enää päässälaskutaitoa
Edit: opettaja TV-uutisissa näin kertoi. Koki että kännykkä häiritsee/haittaa vähintäänkin sen oppilaan oppimista.
Kansanedustajat näyttävät vielä mallia eduskunnassa, kun heitä kuvataan kesken istunnon kännykkäänsä naputtamassa.

Kansalaiset voisivat miettiä presidentti Paasikiven sanoja ja verrata sitä realistisesti meidän hyvinvointivaltioon:"Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen".

Hienosti sanottu, saattoi olla?, että Paasikivikin oppi ton kantapään kautta aikansa sotilasmahdin Saksan kanssa toimiessaan.
Täälläkin keskusteluissa huomaa, että ollaan niin vain sen oman kannan kannalla. Ettei niitä muita pitempiaikaisia seurauksia edes haluta nähdä ja jos joku niitä tuo esiin on joko "Kommari", Persu, Putinisti jne. mikä nyt itselle sopii lyttäämään toisen huomiot.

Ai niin "Suomettunut" tuosta tietenkin unohtui, sillä nuoret "lyövät" vanhempaa sukupolvea, eivätkä edes vielä nytkään
halua huomata (vaikka pitäisi jo nähdä merkitys), kuinka paljon olemme siitä "Suomettumisesta" taloudellisesti hyötyneet saadessamme sitä halvempaa energiaa Venäjältä ja suomalaisille työtä sinnekin päin maailmaa.

Paasikivi tajusi tuon ja toimi niin, että otimme hyödyn ja Suomi alkoi vaurastumaan ja pääsimme pois niistä puulla lämmitettävistä "mökeistä".

Eikä haluta nähdä asioita reaalimaailman eli eurojen käytön kannalta. Talous kuitenkin aina jää (kaikissa maissa) vaikka ne päättävät politikot vaihtuisivatkin.

 

[Jumputin]

Opettajilta on viety paljon eväitä pitää kuria, eivät edes saa? kännyköitä tunneilla oppilailta ottaa pois.

Voi ottaa pois, jos häiritsee tuntia. Kaikkiin opetukseen vaikuttaviin häiriötekiöihin voi opettajat puuttua.

 

[The Grenadier]

Voi ottaa pois, jos häiritsee tuntia. Kaikkiin opetukseen vaikuttaviin häiriötekiöihin voi opettajat puuttua.

Höpsistä. Ei ne kullannuput siellä tottele jos kunnioitusta ei löydy, ja fyysisesti ei voi puuttua, tai löytyy youtubesta kakaroiden toimesta.

 

[Disfear]

Höpsistä. Ei ne kullannuput siellä tottele jos kunnioitusta ei löydy, ja fyysisesti ei voi puuttua, tai löytyy youtubesta kakaroiden toimesta.

Fyysisesti ei voi kai puuttua, mutta jos auktoriteettia ja kunnioitusta löytyy, on kuitenkin jotain tehtävissä. Tosin käsittääkseni se edellyttää edes lähimain inhimillistä luokkakokoa ja sitä, ettei samalla tunnilla ole erilaisia erityistukea tarvitsevia oppilaita, jolloin taas opettajan eväät puuttua tilanteeseen on kieltämättä nipistetty melkein olemattomiin. On aika absurdi ajatus, että itse peruskoulua käydessäni olisi samalla luokalla ollut vielä tarkkistyyppejä sun muuta erityistä tukea tarvitsevia, kun jo ihan tavallisestikin meno saattoi olla aika vilkasta jo parin ns. tavallisen oppilaan voimin.

 

[Timo 2]

Fyysisesti ei voi kai puuttua, mutta jos auktoriteettia ja kunnioitusta löytyy, on kuitenkin jotain tehtävissä. Tosin käsittääkseni se edellyttää edes lähimain inhimillistä luokkakokoa ja sitä, ettei samalla tunnilla ole erilaisia erityistukea tarvitsevia oppilaita, jolloin taas opettajan eväät puuttua tilanteeseen on kieltämättä nipistetty melkein olemattomiin. On aika absurdi ajatus, että itse peruskoulua käydessäni olisi samalla luokalla ollut vielä tarkkistyyppejä sun muuta erityistä tukea tarvitsevia, kun jo ihan tavallisestikin meno saattoi olla aika vilkasta jo parin ns. tavallisen oppilaan voimin.

Jos oppilaat ei usko puhetta, niin opettajan keinot ovat äärimmäisen rajatut. Sitten jos luokkakoko on jopa 30 oppilasta / yksi opettaja, niin opettaminen on täysin mahdotonta.

Luokkakokoja pitäisi pienentää JA antaa opettajalle kunnon valtuudet fyysisiin toimiin.

 

[Jumputin]

Höpsistä. Ei ne kullannuput siellä tottele jos kunnioitusta ei löydy, ja fyysisesti ei voi puuttua, tai löytyy youtubesta kakaroiden toimesta.

Kuten sanoin, opettaja voi puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Peruskoulussa voi myös käyttää voimakeinoja häirintätilanteissa ja kantaa oppilas ulos, jos ei muuten suostu.

 

[The Grenadier]

Kuten sanoin, opettaja voi puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Peruskoulussa voi myös käyttää voimakeinoja häirintätilanteissa ja kantaa oppilas ulos, jos ei muuten suostu.

Höpsistä. Ei ne kullannuput siellä tottele jos kunnioitusta ei löydy. Ja kynnys fyysisesti lähteä räkänokkaa retuuttamaan taitaa olla korkea, koska tapahtuma löytyy youtubesta kakaroiden toimesta.

 

[KeljuK]

Kuten sanoin, opettaja voi puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Peruskoulussa voi myös käyttää voimakeinoja häirintätilanteissa ja kantaa oppilas ulos, jos ei muuten suostu.

Minun käsittääkseni ei voi jos käytös on vain "häiritsevää" eikä vaarallista muille. Täysin tarkkaa ohjeistusta tuosta ei ole, että siinä kyllä ope ottaa aika nopeasti riskin pahoinpitelysyytteestä jos teinin vanhemmat niin haluavat.

Siinä sitten pari vuotta ollaan löysässä hirressä että tuliko Maijalle mustelma ja traumaattisia pelkotiloja siksi että ope puristi tarpeettomasti käsivarresta poistamisen yhteydessä.

Oikeastaan ainut selkeä keissi on se että oppilaalla on vaarallinen esine tai on käytöksellään selkeästi vaaraksi itselleen/muille oppilaille/opettajalle.

Tämän lisäksi tosiaan jos ope alkaa "painimaan" teinin kanssa, niin se on kyllä aika saman tien joka ikisessä sosiaalisessa mediassa.

 

[Jumputin]

Höpsistä. Ei ne kullannuput siellä tottele jos kunnioitusta ei löydy. Ja kynnys fyysisesti lähteä räkänokkaa retuuttamaan taitaa olla korkea, koska tapahtuma löytyy youtubesta kakaroiden toimesta.

Mitä haet tällä jankkaamisella? Kumosin väärät tiedot jota täällä esiintyi. Opettajilla on lain suomat mahdollisuudet puuttua häiriköintiin ja monella tasolla käytännössä sitä myös tapahtuu.

 

[bonekuukkeli]

Lasten- ja nuorispsykiatriassa tuli tehtyä paljon töitä koulujen pinnassa. Monien opettajien mielestä kynnys puuttumiseen oli korkea myös siksi, että nykyaikana vanhemmat ovat kärkkäitä tekemään valituksia, jos heidän kullannuppua on ojennettu liian kovaa tai puhelinta on otettu pois jne. Ei siellä kukaan opettaja nykyaikana uskalla fyysisesti oppilaaseen tarttua.

 

[Jumputin]

Tämän lisäksi tosiaan jos ope alkaa "painimaan" teinin kanssa, niin se on kyllä aika saman tien joka ikisessä sosiaalisessa mediassa.

Oppilaiden poistaminen luokasta ei kouluissa ole kovinkaan tavatonta. Jos oppilas ei suostu kehotuksesta lähtemään, niin yleensä pyydetään toinen aikuinen mukaan. Yleensä se on viimeinen keino, joka toimii. Harvoin tilanteita, missä joutuu tarttumaan oppilaaseen, mutta tälläistäkin esiintyy.

Haastattelin erityisopettajaa aiheesta.

 

[Kaaaapo]

Mitä haet tällä jankkaamisella? Kumosin väärät tiedot jota täällä esiintyi. Opettajilla on lain suomat mahdollisuudet puuttua häiriköintiin ja monella tasolla käytännössä sitä myös tapahtuu.

Mitenkä niin kumosit? Sanoit vaan oman näkökantasi, joka poikkeaa siitä, mitä on uutisista saanut lukea. Ei sitä noin kumota.
On aika ympäripyöreästi sanottu, että opettajalla on lain suomat valtuudet puuttua häiriköintiin. Mitä puuttumista tämä tarkoittaa? Väkivalloin luokasta poistamista tuskin. Jälki-istunnolla uhkaamista? Soo-soota?

 

[KeljuK]

Oppilaiden poistaminen luokasta ei kouluissa ole kovinkaan tavatonta. Jos oppilas ei suostu kehotuksesta lähtemään, niin yleensä pyydetään toinen aikuinen mukaan. Yleensä se on viimeinen keino, joka toimii. Harvoin tilanteita, missä joutuu tarttumaan oppilaaseen, mutta tälläistäkin esiintyy.

Haastattelin erityisopettajaa aiheesta.

Näin toki ei ole luokassapoistamistilanne, mut jos hupustä nykäisy ja hartioista kääntäminen on tonnin pahoinpitely niin en ihan ensimmäisenä uskaltaisi opena alkaa viemään millään otteella vastentahtoista oppilasta yhtään mistään tilanteesta jos riski oikeuden tulkintana on toi.

Kaupunginvaltuutettu-opettaja käänsi oppilaan hartioista itseään päin - tuomittiin lievästä pahoinpitelystä

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Aki Korpelan (vihr) on tuomittu sakkoihin lievästä pahoinpitelystä, joka tapahtui hänen toimiessaan opettajana.

www.iltalehti.fi

Ja jälki-istunnolla tai kasvatuskeskutelulla uhkaaminen, niin no, niihin ei ole pakko tulla. Muoks. siis en ole ope. Mut kun noita keissejä lukee mistä on tuomittu niin en kyllä alkaisi selästä ohjaamista suurempaa toimenpidettä tekemään

Muoks; en siis väittele tuttujesi kokemuksista, mut jos opettan pikku ohjaavasta hartoioihintarttumiseta saattaa seuraus olla korvaukset pahoinpitelystä niin ymmärrän kyllä kannan jossa sanotaan että opettaja ei saa koskea oppilaaseen missään tilanteessa tai vika on vain opettajan.

Veikkaisin myös että opettajalta olisi oikeuteenjohtava rikos pistää Wilmassa viesti että bilsantunti meni persiilleen koska henkilöt a ja b pistivät tunnilla riehuen.

 

[Jumputin]

Mitenkä niin kumosit? Sanoit vaan oman näkökantasi, joka poikkeaa siitä, mitä on uutisista saanut lukea. Ei sitä noin kumota.
On aika ympäripyöreästi sanottu, että opettajalla on lain suomat valtuudet puuttua häiriköintiin. Mitä puuttumista tämä tarkoittaa? Väkivalloin luokasta poistamista tuskin. Jälki-istunnolla uhkaamista? Soo-soota?

Ihanko uutisista olet lukenut! Nämä löytyy ihan laista kirjoitettuna. Onko nyt noin helvetin vaikeaa selvittää yksinkertaista asiaa?

Näin toki ei ole luokassapoistamistilanne, mut jos hupustä nykäisy ja hartioista kääntäminen on tonnin pahoinpitely niin en ihan ensimmäisenä uskaltaisi opena alkaa viemään millään otteella vastentahtoista oppilasta yhtään mistään tilanteesta jos riski oikeuden tulkintana on toi.

Ei ole tarkkaa kuvaa kuinka paljon fyysisiä kontakteja tapahtuu käytännössä, todennäköisesti todella harvinaisia. Varmaan tiukemmat tilanteet hoidetaan sitten useamman aikuisen voimin, ei lähdetä ketään yksin retuuttamaan. Siitäkään ei ole käsitystä, kuinka paljon jätetään puuttumatta, koska ei uskalleta/kyetä asiaa hoitamaan.

Luokasta poistamisia ja muita toimenpiteitä kuitenkin käytetään: https://teaviisari.fi/teaviisari/content/file/287/Peruskoulujen_perustaulukot_2019

Käytettiinkö koulussa seuraavia kasvatukseen tai kurinpitoon liittyviä TOIMENPITEITÄ lukuvuoden 2018–2019 aikana? Luokkahuoneesta tai koulun tilasta poistumaan määrääminen ja poistaminen?

KOKO MAA 1243 kpl

 

[KeljuK]

Ei ole tarkkaa kuvaa kuinka paljon fyysisiä kontakteja tapahtuu käytännössä, todennäköisesti todella harvinaisia. Varmaan tiukemmat tilanteet hoidetaan sitten useamman aikuisen voimin, ei lähdetä ketään yksin retuuttamaan

En nyt käy periaatteesta lain tulkintaa vastaan jankkaamaan, mutta jos toi kaupunginvaltuutettu sai tonnin sakot käytännössä vittuilevan teinein kieltoalueelta pysäyttämiseen hupusta nykäisemällä ja hartioista kääntämällä, niin ei moni opettaja myöskään riskeeraa sitä mikä on raja.
Ja "useamman aikuisen voimin". Että joku taapertaa pitkin luokkaa, kuvaa someen ja käytännössä pysäyttää oppitunnin niin sit ope soittelee apua. No mihin se oppitunti sitten jäi. Tohon menee vartti vähintään tai koko tunti jos miettii et koska ne teinit rauhoittuu ton hetken jälkeen et reksi tms on käynyt kuskaan snapchattiin yleisön sen päähäirikön pihalle.

Eli onko "käytännössä harvinaisia" juuri sitä että kontaktien välttelyyn käytetään se oppitunti. Moniko ottppitunti keskeytyy perseilyyn mihin ei käytännössä saa puuttua kun lässyttämällä? Vuoden aikana? Suomen peruskouluissa? Saatikka amiksessa?

 

[Jumputin]

Ja "useamman aikuisen voimin". Että joku taapertaa pitkin luokkaa, kuvaa someen ja käytännössä pysäyttää oppitunnin niin sit ope soittelee apua. No mihin se oppitunti sitten jäi.

Tuskin siinä soitellaan ketään, vaan apu on joko samassa luokassa tai sitten viereisessä. Mitä tulee tapaukseen välitunnilla, niin lienee kuitenkin eri juttu jos häirikkö ei suostu poistumaan luokasta tai kaveri irvailee välitunnilla.

edit. Tämä keskustelu on käytännössä hedelmätöntä. Laki sallii opettajille häirköintiin puuttumisen ja esim. kännykän ottamisen pois, jos se häiritsee oppituntia.
Se miten käytännössä toimitaan ja kuinka usein ja kuinka laaja ongelma on oikeasti, niin analysointiin tarvitattaisiin oikeaa dataa.

 

[KeljuK]

Ok. Eli erikseen lähdetään hakemaan apua viereisestä luokasta jossa voi olla sama tilanne päällä?
t es
Eli sun erkkaope väittää että noin yleensä (95%) tapauksista oppilaat tulee luokkaan kirjat esillä ja kännykät erikseen sanomatta pois. Ettei siihen mene sitä opetusaikaa. Miks me pudotaan koulutuslukemissa.
tt

edit. Tämä keskustelu on käytännössä hedelmätöntä. Laki sallii opettajille häirköintiin puuttumisen ja esim. kännykän ottamisen pois, jos se häiritsee oppituntia.

Sallii sallii. Eli ope ottaa rauhassa kännykän pois teiniltä joka rauhassa luovuttaa sen. Eikä opetusaikaa mene siihen. Jos meinaa mennä, soittaa vanhemmille ja sen jälkeen ongelmaa ei ole sinä vuonna. Opetus ei häiriinny ja open ei tartte tarttua oppllaaseen mistä seuraaa tonnin sakot pahoinpitelystä.

Toi siis itseä pistää silmään toistuvasti että fyysisesti- lievästikin perseilyyn puuttuva ope on saman tien vuosien hirttoköydessä. EI noita viikossa ratkaista, vaan vuosissa.

 

[Jumputin]

Ok. Eli erikseen lähdetään hakemaan apua viereisestä luokasta jossa voi olla sama tilanne päällä?
t es
Eli sun erkkaope väittää että noin yleensä (95%) tapauksista oppilaat tulee luokkaan kirjat esillä ja kännykät erikseen sanomatta pois. Ettei siihen mene sitä opetusaikaa. Miks me pudotaan koulutuslukemissa.
tt


Sallii sallii. Eli ope ottaa rauhassa kännykän pois teiniltä joka rauhassa luovuttaa sen. Eikä opetusaikaa mene siihen. Jos meinaa mennä, soittaa vanhemmille ja sen jälkeen ongelmaa ei ole sinä vuonna. Opetus ei häiriinny ja open ei tartte tarttua oppllaaseen mistä seuraaa tonnin sakot pahoinpitelystä.

Nyt alkaa olemaan sen verran sekavaa, että anna olla. Erkan opettaja ei väitä mitään, etkä sinä tiedä asiasta mitään. Hyvää yötä.

 

[Kaaaapo]

Ihanko uutisista olet lukenut! Nämä löytyy ihan laista kirjoitettuna. Onko nyt noin helvetin vaikeaa selvittää yksinkertaista asiaa?

Näyttäisi olevan. Itse sanot, että "lain suomat oikeudet", mutta et tarkentavasta kysymyksestä huolimatta suostu tätä avaamaan. Mitä sieltä laista löytyy kirjattuna, annahan tulla vähän tarkennusta.
Tässä pitäisi siis mielestäsi kaikkia muita julkisuuteen tulleita tietoja vasten uskoa yksittäisen kieroksilla käyvän, helvettiä viljelevän forumikirjoittelijan viestejä? Juu, näin sen on oltava

e:

edit. Tämä keskustelu on käytännössä hedelmätöntä. Laki sallii opettajille häirköintiin puuttumisen ja esim. kännykän ottamisen pois, jos se häiritsee oppituntia.
Se miten käytännössä toimitaan ja kuinka usein ja kuinka laaja ongelma on oikeasti, niin analysointiin tarvitattaisiin oikeaa dataa.

"Laki sallii kännykän ottamisen pois". Jos häirikkö ei kännykkäänsä anna suosiolla, niin saako opettaja väkivalloin sen ottaa pois? Ja millä tavoin laki sallii häiriköintiin puuttumisen?
Lainaathan lain kohdat tähän, niin ei tarvitse näin hedelmätöntä keskustelua jatkaa. Tämän keskustelun osalta ei ole lainkaan merkityksellistä, miten laaja ongelma on ja miten usein tätä tapahtuu, joten ei tarvitse keskustelua sen avulla yrittää ohjata pois väittämistäsi.

 

[Jumputin]

Herkullinen uutinen, joka valitettavasti on maksumuurin takana. Mutta otsikoilla sitä on ennenkin mässäilty.

Sanna Marinista tuli rapakon takana tähti, ja se voi pian näkyä viennissä – ”Suomi on ensimmäistä kertaa tunnetumpi kuin Ruotsi”

Nyt puhuu parikymmentä vuotta suomalaisia yrityksiä Latinalaisen Amerikan markkinoille auttanut kaksikko. Venäjän kauppa kuolee, mutta latinalaisamerikkalaiset yritykset katsovat Suomeen. Mainetta on tuonut superjulkkis Sanna Marin. ”Chilen suurlähettilään mukaan Suomi on ensimmäistä kertaa tunnetumpi kuin Ruotsi.”

Mielenkiinnosta odotan mitä värinöitä tästä saadaan, kun pelkästään yksi instakuva tuntuu herättävän monessa paljon tunteita.

 

[10YG]

Ihan voit käydä katsomassa hallitusohjelman toimintasuunnitelman seurannasta. Siellä on listattu vireillä olevat ja jo valmistuneet. Ei liene tällä vuosituhannella yksikään toinen hallitus saanut toteutettua yhtä tehokkaasti hallitusohjelmaansa.

Ottaa kymmeniä miljardeja lisää velkaa ja jakaa sitä ympäriinsä, voi todeta onnistuneensa. Tulevat sukupolvet kiroavat velanottodemarien huolimattomuuden.

 

[D`Walker]

Näyttäisi olevan. Itse sanot, että "lain suomat oikeudet", mutta et tarkentavasta kysymyksestä huolimatta suostu tätä avaamaan. Mitä sieltä laista löytyy kirjattuna, annahan tulla vähän tarkennusta.
Tässä pitäisi siis mielestäsi kaikkia muita julkisuuteen tulleita tietoja vasten uskoa yksittäisen kieroksilla käyvän, helvettiä viljelevän forumikirjoittelijan viestejä? Juu, näin sen on oltava

e:

"Laki sallii kännykän ottamisen pois". Jos häirikkö ei kännykkäänsä anna suosiolla, niin saako opettaja väkivalloin sen ottaa pois? Ja millä tavoin laki sallii häiriköintiin puuttumisen?
Lainaathan lain kohdat tähän, niin ei tarvitse näin hedelmätöntä keskustelua jatkaa. Tämän keskustelun osalta ei ole lainkaan merkityksellistä, miten laaja ongelma on ja miten usein tätä tapahtuu, joten ei tarvitse keskustelua sen avulla yrittää ohjata pois väittämistäsi.

Eiköhän tässä takana ole se idealistinen ajatus, että kun laki sanoo näin niin kyllä se myös toteutuu käytännössä. Oikeassa maailmassa sitten se opettaja on käräjillä kun kehtasi koskea siihen Jonnepetterimarjaanahellanlettas-häirikköoppilaaseen.

Vertailun vuoksi asia missä laki ja käytäntö eivät kohtaa on itsepuolustus. Laki sanoo, että itseään saa puolustaa, mutta käytäntö oikeudessa on yleisesti se, että maksumieheksi joutuu kun päälle käyvää nistiä vetää nekkuun itsepuolustustarkoituksessa.

 

[Jumi]

EDIT: Viittaan tähän: Mika Aaltola nousi suomalaisten suosikiksi IS:n presidenttikyselyssä – politiikan ulkopuolinen henkilö ensi kertaa kärkipaikalla
Mika Aaltola nousi suomalaisten suosikiksi IS:n presidenttikyselyssä – politiikan ulkopuolinen henkilö ensi kertaa kärkipaikalla
------

Vierailen harvoin täällä politiikka siivessä...

Mikä on tämä Mika Aaltolan suitsutus PRESIDENTIKSI? Muistelen että näin hänet joskus puoli vuotta sitten puhumassa A-studiossa sodasta ainoana uskottavana. Muut olivat surkeaita puhumaan koko aiheesta, poliitikkoja, ministereitä, hallituspuolueiden selfien ottajia.

Riittikö se todellakin siihen että tarraudutaan vain johonkin uskottavaan?

 

[Jage]

Kuten sanoin, opettaja voi puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Peruskoulussa voi myös käyttää voimakeinoja häirintätilanteissa ja kantaa oppilas ulos, jos ei muuten suostu.

Ja järjestää pikkupetterille samalla valvonta, koska sehän tappaa itsensä jos sitä ei kukaan valvo.

 

[artiveka]

Vierailen harvoin täällä politiikka siivessä...

Mikä on tämä Mika Aaltolan suitsutus PRESIDENTIKSI? Muistelen että näin hänet joskus puoli vuotta sitten puhumassa A-studiossa sodasta ainoana uskottavana. Muut olivat surkeaita puhumaan koko aiheesta, poliitikkoja, ministereitä, hallituspuolueiden selfien ottajia.

Riittikö se todellakin siihen että tarraudutaan vain johonkin uskottavaan?

Ilmeisesti riitti, Aaltola on ollut uskottava asiantuntija varsinkin tämän kriisin alussa ja samalla puhunut rauhoittavin äänensävyin suomalaisille. Olisikin pysynyt lestissään. Nyt on viime aikoina ollut kaikenlaista hömppäjulkisuutta ja lapsiuutista kuvien kera. Varmaan vain lisää mummojen äänestysintoa, mutta itselleni on aika punainen vaate ja kertoo luonteenpiirteistä jotka koen hieman vastenmielisinä.
Samalla tuntuu että hänen asiantuntijakommenttinsa ovat muuttuneet sisällöltään enemmän itsestäänselvyyksiksi, jotain on sanottava jotta pysyy lööpeissä. Ja kyllä presidentillä olisi erittäin hyvä olla myös poliittista kokemusta. Se on nähty että politiikan ulkopuolelta tuleva ei usein pysty toteuttamaan niitä hyviäkään ajatuksiaan, jos ei osaa toimia politiikan kentällä.

 

[Jumputin]

Eiköhän tässä takana ole se idealistinen ajatus, että kun laki sanoo näin niin kyllä se myös toteutuu käytännössä. Oikeassa maailmassa sitten se opettaja on käräjillä kun kehtasi koskea siihen Jonnepetterimarjaanahellanlettas-häirikköoppilaaseen.

Vertailun vuoksi asia missä laki ja käytäntö eivät kohtaa on itsepuolustus. Laki sanoo, että itseään saa puolustaa, mutta käytäntö oikeudessa on yleisesti se, että maksumieheksi joutuu kun päälle käyvää nistiä vetää nekkuun itsepuolustustarkoituksessa.

Onko mitään dataa heittää, kuinka moni itsepuolustustilanne tai esim. oppilaan kiinnipitäminen johtaa käräjille tuomion kera ja kuinka moni taas ei? Vai mennäänkö mutulla.

Mielenkiintoinen juttu opettajasta, jonka kaupunki pisti pihalle kiinnipidon takia. Kiinnipito vei erityisopettajan pitkään oikeusprosessiin - "tukea sain läheisiltä, ystäviltä ja ammattijärjestöltä" • Opettaja.fi

Täälläkin tulee eteen kiinnipitotilanteita, mutta kaikki koulun aikuiset toimivat yhdessä ja kysyvät, tarvitaanko apua. Ratkaisuja mietitään yhdessä ja ongelmille tehdään jotain.
Esihenkilö on toiminut erityisluokanopettajana ja ymmärtää työtäni. Edellisessä työpaikassani esihenkilö sanoi minulle, että ”leiki ja laula enemmän”, kun puhuin hänelle oppilaiden väkivaltatilanteista.

Kun uhka- ja vaaratilanneilmoitukset tehdään sähköiselle alustalle, ne eivät voi hautautua mihinkään pinoihin niin kuin papereiden kanssa saattoi käydä.


Opettajille pitää tarjota koulutusta vaikeita tilanteita varten. Esimerkiksi meillä Tampereella opetusalan henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti Avekki-menetelmällä, jossa opitaan ehkäisemään uhka- ja väkivaltatilanteita ja toimimaan niissä järkevästi.
Jos opettaja kohtaa uhka- tai väkivaltatilanteen, siitä on tehtävä heti uhka- ja väkivaltatilanneilmoitus. Ilmoitus pitää tutkia työturvallisuuslain mukaisesti. Tässä tapauksessa opettaja teki ilmoitukset, mutta niitä ei käsitelty asianmukaisella tavalla.

Opettaja tarvitsee tuekseen tiimin, joka tietää, mitä hänen luokassaan tapahtuu. Tiimissä voivat olla mukana esimerkiksi rehtori, koulupsykologi, kuraattori ja koulunkäynninavustaja.


Suurin osa opettajien kohtaamista väkivaltatilanteista saadaan sovittua koulussa oppilaan, opettajan ja huoltajien kesken
Kerrotussa tapauksessa me OAJ:n lakimiehet avustimme irtisanottua opettajaa koko oikeusprosessin ajan.

Oikeus vahvisti, että opettaja oli toiminut lainmukaisesti eli käyttänyt perusopetuslaissa säädettyjä kurinpitokeinoja lain edellyttämällä tavalla.

Nopealla selvityksellä näyttää siltä, että esim. kiinnipitotilanteita on enemmänkin, mutta ongelma kouluissa voi olla se, että askelmerkkejä ei ole etukäteen ongelmatilanteissa suunniteltu tarpeeksi hyvin. Ilmeisesti on paljon eroja koulukohtaisesti.

Teinien kanssa lienee huomattavasti harvemmin fyysisiä tilanteita normi koulussa, mutta veikkaan samaa ongelmaa, että varautumisissa ongelmatilanteisiin voi olla isoja eroja koulukohtaisesti. Mutta uskon, että pääsäntöisesti kouluissa joissa ongelmia esiintyy, on askelmerkit sovittuna.

 

[Disfear]

Onko mitään dataa heittää, kuinka moni itsepuolustustilanne tai esim. oppilaan kiinnipitäminen johtaa käräjille tuomion kera ja kuinka moni taas ei? Vai mennäänkö mutulla.

Mielenkiintoinen juttu opettajasta, jonka kaupunki pisti pihalle kiinnipidon takia. Kiinnipito vei erityisopettajan pitkään oikeusprosessiin - "tukea sain läheisiltä, ystäviltä ja ammattijärjestöltä" • Opettaja.fi



Nopealla selvityksellä näyttää siltä, että esim. kiinnipitotilanteita on enemmänkin, mutta ongelma kouluissa voi olla se, että askelmerkkejä ei ole etukäteen ongelmatilanteissa suunniteltu tarpeeksi hyvin. Ilmeisesti on paljon eroja koulukohtaisesti.

Teinien kanssa lienee huomattavasti harvemmin fyysisiä tilanteita normi koulussa, mutta veikkaan samaa ongelmaa, että varautumisissa ongelmatilanteisiin voi olla isoja eroja koulukohtaisesti. Mutta uskon, että pääsäntöisesti kouluissa joissa ongelmia esiintyy, on askelmerkit sovittuna.

Itse en jaksa uskoa, että ihan käräjäkeissejä tämän tiimoilta tulee kovin usein, mutta kun opettajatuttujen kanssa aiheesta keskustelee, tulee aika selväksi, että isot luokkakoot ja tosiaan erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden yhdistely samoihin luokkiin on sellainen kombo, jonka hallintaa opettajalta ei voi vaatia. Tämäkin siis on jokseenkin koulukohtaista ja ainakin oman käsitykseni mukaan ihan luokkakohtaistakin, ja jo muutama oppilas tietyllä luokalla voi saada aikaan lumipalloefektin, jolloin koko luokka on kuin kivireki.

Nykyään opettajien Wilma saattaa täyttyä vanhempien viesteistä jo sen takia, kun oma lapsi sai tällä kertaa kasin eikä ysiä ja onkohan siellä nyt uus ope osannut tehdä työtään, puhumattakaan siitä metelistä mikä syntyy, jos opettaja joutuu venymään komentelua pidemmälle. Kaikki se on pois opetusajasta ja kaikki se lisää painetta opettajien harteille.

Ehkä palstalla on joku opettaja, joka voi paremminkin vielä valaista asiaa. Omassa tuttavapiirissä on muutamia opettajia eri kouluista, joten sikäli tästä aiheesta on joku ympäripyöreä käsitys.

 

[Jumputin]

Itse en jaksa uskoa, että ihan käräjäkeissejä tämän tiimoilta tulee kovin usein, mutta kun opettajatuttujen kanssa aiheesta keskustelee, tulee aika selväksi, että isot luokkakoot ja tosiaan erilaista tukea tarvitsevien oppilaiden yhdistely samoihin luokkiin on sellainen kombo, jonka hallintaa opettajalta ei voi vaatia. Tämäkin siis on jokseenkin koulukohtaista ja ainakin oman käsitykseni mukaan ihan luokkakohtaistakin, ja jo muutama oppilas tietyllä luokalla voi saada aikaan lumipalloefektin, jolloin koko luokka on kuin kivireki.

Nykyään opettajien Wilma saattaa täyttyä vanhempien viesteistä jo sen takia, kun oma lapsi sai tällä kertaa kasin eikä ysiä ja onkohan siellä nyt uus ope osannut tehdä työtään, puhumattakaan siitä metelistä mikä syntyy, jos opettaja joutuu venymään komentelua pidemmälle. Kaikki se on pois opetusajasta ja kaikki se lisää painetta opettajien harteille.

Ehkä palstalla on joku opettaja, joka voi paremminkin vielä valaista asiaa. Omassa tuttavapiirissä on muutamia opettajia eri kouluista, joten sikäli tästä aiheesta on joku ympäripyöreä käsitys.

Täytyy palata siihen kysymykseen mistä aloitin keskustelun, eli onko opettajalla oikeuksia puuttua häiriköintiin ja ottaa esim. puhelin pois. Vastaus on selkeä kyllä.

Itseäni kiinnostaa nyt, kuinka paljon oikeasti tapahtuu sitä, että fyysisesti joudutaan koskemaan oppilaisiin. Pienellä selvittelyllä sitä tapahtuu jonkin verran, mutta mitään tilastoa ei löydy aiheesta. Ilmeisesti paljon pystytään tekemään ennen kuin asia edes kärjistyy siihen pisteeseen.

Nämä mainitsemasi isot ryhmäkoot ja oppilaiden vaativat vanhemmat ym. taitaa olla ihan arkipäivän juttuja opettajille. Isot koulut ja nykytrendin mukaiset avoimet tilat, itseohjautumisen vaatimukset ym. luo vain lisää paineita opetukselle ja kärsijöinä on kaikki. Inkluusio voi olla tiettyyn pisteeseen toimiva, mutta jos se tehdään säästösyistä, mennään pahasti metsään.

 

[vienna]

Tämä sinun jatkuva hallituksen kehuskelu hallitusohjelman noudattamisesta alkaa olemaan aika väsynyttä. Minäkin voin yksilötasolla vetää homman ranttaliksi, kirjoittaa itselleni oman hallitusohjelman ja nostaa velkamäärääni 40%. Siinä missä nykyinen hallitus pesee kätensä pikavipeistä ja törsäilystä, minä joudun ongelmiin. Myös nuoremmat ikäpolvet joutuvat ongelmiin kun heikolla huoltosuhteella ja surkealla tuottavuuskehityksellä yritetään tätä yhteiskuntaa pyörittää.

Paljon kunnianhimoisempaa ja uskottavampaa olisi leikata rajusti ansiosidonnaisesta, aluetuista, yritystuista ja kaikesta muusta joka tekee meidän yhteiskunnasta rasvaisen ja epäterveen.

Rehellisesti sanottuna minun mielestäni tämä hallitus ei ole tehnyt yhtään, siis ei yhtään vaikeata päätöstä koska politiikkojen itsekkäät omat edut menevät kansakunnan edun edelle. Päätöksenteko on ollut mallia kokoomus ja "jees jees"-man meininkiä, mitä nyt välillä A-studiossa räyhätään kun joku Orpo "kehtaakin" ehdottaa laihdutuskuuria tälle läskistyneelle hyvinvointivaltiolle. Vasemmistopuoluiden toimintaa kuvaa hyvin se, miten peukutetaan sitä kun Supercell maksaa verot Suomeen ja samalla kuvitellaan, että näitä laupeita samarialaisia olisi jossain Aalto-yliopiston startup-kiihdytyspajassa loputon määrä. Toisaalta liikututaan ihan kyyneliin kun riistokapitalistiyhtiö Wolt , joka hyväksikäyttää ravintoloitsijoita ja kuljettajia, myydään ulkomaille.

Valtiovarainministeri Saarikko liikuttui Wolt-perustajan viestistä: ”Kiitti Suomea kaikesta siitä, mitä on saanut”

Saarikko luonnehti Woltia muun muassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tuotteeksi.

www.iltalehti.fi

Siis leikkaisitko Keskustan kannattamasta kyläkauppatuesta, joilla tuetaan pienten kylien kauppapalvelujen säilymistä? Ja ansiosidonnaista on jo leikattu 100 päivällä, eikai haaveenasi ole vain 200 päivän ansiosidonnainen? Koetko aluetuet nostaessasi siis sitä, että suurkaupungeista virtaa liikaa rahaa pikkukuntien hallinnon kannatteluun? Tässä kohdassa olen sitä mieltä, että tavoitteena pitäisi olla 100 kunnan maa, tuo lähemmäs 300 on liikaa.

Suomen ongelma on se, että kansalaisista on tullut yhä riippuvaisempia valtiosta. Kun muksulle pitäisi saada harrastuspaikka, huudetaan valtiota apuun. Pitäisi seksiä saada, huudetaan valtiota apuun. Pitäisi kotoa pois muuttaneelle alaikäiselle maksaa korvauksia, huudetaan valtiota apuun.

Missä on yksilönvastuu? Kannustaako yhteiskunta edes yksilöä itse ottamaan vastuuta itsestänsä? Mielestäni ei. Päinvastoin, tämä meidän perverssi järjestelmämme enemmänkin yrittää siirtää yksilönvastuun yhteiskunnalle ja valtiolle jotta jakovaraa jakavat politiikot saisivat enemmän läänityksiä.

Tuon alaikäisenä kotoa muuttaneen tapauksen kohdalla asumistuen tarve syntyi siitä, että lähin kaksoistutkinnon suorituspaikka oli 200km päässä kotoa. Eli tarkoituksena on ilmeisesti varmistella työllisyyttä tuon kaksoistutkinnon avulla. Mielestäni tällaista asumistarvetta kannattaa tukea vaikka asumistuella, koska kaksi vuotta täysi-ikäisyyteen ei ole kovin suuri meno tukibudjetissa. Ts. Täysi-ikäisenä saisi kuitenkin samat asumistuet, vaikka olisi vain työtön.

Ehkäpä alaikäisten kohdalla voisi olla tarveharkinta asumistuessa - mikäli vanhemmat tienaavat paljon, niin silloin asumistukea ei heru (tässä tapauksessa äitinä juristi) kun taas työttömän pariskunnan lapset saisivat asumistukea hankkiakseen kaksoistutkinnon. Tarveharkintainen asumistuki olisi kytketty siis tällaisiin tilanteisiin, jossa koulutusta ei olisi saatavissa lähempänä.

Seksin saamista ei pidä tukea yhteiskunnan taholta, se ei ole niin kriittistä kuin ruoka ja asuminen.

Jos oppilaat ei usko puhetta, niin opettajan keinot ovat äärimmäisen rajatut. Sitten jos luokkakoko on jopa 30 oppilasta / yksi opettaja, niin opettaminen on täysin mahdotonta.

Luokkakokoja pitäisi pienentää JA antaa opettajalle kunnon valtuudet fyysisiin toimiin.

Mielelläni painottaisin erityisopettajien käyttöä ja pienryhmien käyttöä - ts. Ne, jotka eivät halua oppia tai eivät pysty keskittymään siihen, siirrettäisiin ns. Raijan luokkaan (meidän peruskoulumme erityisopettaja), jolloin muiden oppiminen voi jatkua. Isoimmissa kouluissa voisi olla jopa kouluvartija opettajien apuna, jos ei vapaaehtoisesti halua siirtyä pienluokkaan tai jopa pois koko koulusta.

 

[91danger91]

Siis leikkaisitko Keskustan kannattamasta kyläkauppatuesta, joilla tuetaan pienten kylien kauppapalvelujen säilymistä? Ja ansiosidonnaista on jo leikattu 100 päivällä, eikai haaveenasi ole vain 200 päivän ansiosidonnainen? Koetko aluetuet nostaessasi siis sitä, että suurkaupungeista virtaa liikaa rahaa pikkukuntien hallinnon kannatteluun? Tässä kohdassa olen sitä mieltä, että tavoitteena pitäisi olla 100 kunnan maa, tuo lähemmäs 300 on liikaa.

Terve!

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin markkinatalous? Siis se on talousjärjestelmä, jossa talous pohjautuu kysyntään ja tarjontaan. Oletko tietoinen siitä, että maailmassa hyvinvoinnin kasvu on seurausta ennen kaikkea toimivasta markkinataloudesta ja teknologisesta kehityksestä?

On ihan ymmärrettävää, että tässä kepuloinnin luvatussa maassa pyöritetään paljon veronmaksajien rahoilla toimintaa, jota muuten ei olisi olemassa heikon kysynnän takia. Alueelliset kyläkepukaupat ovat malliesimerkki juuri siitä. Alueilla, joissa esim. ruokakaupassa käy 5 ihmistä päivässä, ei normaalissa järkevässä yhteiskunnassa tuettaisi tätä toimintaa verovaroin. Suomi on poikkeus sillä Keskusta on heilunut hallituksissa lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan, vieläpä suurilla paikkamäärillä. Kepun valta näkyy myös noissa kunnissa, joita on tosiaan yli 300. Keskusta-puolue on kusenut demokratiaa linssiin siirtämällä suhteellista painoarvoa ja päätäntävaltaa maakunnille, ja on ollut haluton korjaamaan maaseutujen suhteettoman suureksi jäänyttä valta-asemaa(saavutetut edut). Syynä on tietenkin Suomen d'hontin vaalitapa, jossa painotus on asetettu maaseudulle. Tämä oli ihan kohtuullinen malli 100 vuotta sitten kun Suomi oli agraariyhteiskunta. Kansa on muuttanut kaupunkeihin mutta vanha paikkajaottelu suosii edelleen kepua ja sattuneista syistä tämä änkyräporukka ei halua läänityksistään luopua.

Mielestäni 200 päivääkin on vähän liikaa ansiosidonnaisessa, puoli vuotta olisi sopiva määrä eli olisiko se noin 150 päivää. Jos normisuomalainen tienaa noin 3200€ bruttona kuussa, niin ansiosidonnaisella saa siitä kuitenkin noin 70% eli 2240€ tekemättä yhtään mitään. Kyllä minun mielestä 6 kk lomailua veronmaksajien piikkiin on ihan maksimi aika lomailua. Siinä ajassa ehtii kuitenkin muuttamaan uudelle paikkakunnalle töiden perässä, rustailemaan useampia työhakemuksia jne jne... Toki muuttamista voi hidastaa se että kämppää ei saa myytyä muuttotappioalueelta, mutta ainahan voi muuttaa vuokralle uuteen kaupunkiin kun on saanut töitä ja koittaa jatkaa vanhan asunnon myymistä.

Pitkä ansiosidonnainen ei ole hyödyksi niin työntekijälle, työnantajille tai valtiolle. Työntekijän osaaminen rapistuu työttömänä ollessa ja työllistyminen vaikeutuu, työnantajien kiinnostus palkata kotiin jääviä pitkäaikaistyöttömiä laskee ja valtio joutuu maksamaan enemmän yhteisestä kassasta. Toki ymmärrän että jotkut ihmiset tykkäävät kuluttaa paljon ja joutuvat ongelmiin jos joutuvat työttömiksi eivätkä ole valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan. Korkea tuhlailu ei ole kuitenkaan mikään subjektiivinen oikeus joka tulisi veronmaksajien maksaa.

Tuon alaikäisenä kotoa muuttaneen tapauksen kohdalla asumistuen tarve syntyi siitä, että lähin kaksoistutkinnon suorituspaikka oli 200km päässä kotoa. Eli tarkoituksena on ilmeisesti varmistella työllisyyttä tuon kaksoistutkinnon avulla. Mielestäni tällaista asumistarvetta kannattaa tukea vaikka asumistuella, koska kaksi vuotta täysi-ikäisyyteen ei ole kovin suuri meno tukibudjetissa. Ts. Täysi-ikäisenä saisi kuitenkin samat asumistuet, vaikka olisi vain työtön.

Ehkäpä alaikäisten kohdalla voisi olla tarveharkinta asumistuessa - mikäli vanhemmat tienaavat paljon, niin silloin asumistukea ei heru (tässä tapauksessa äitinä juristi) kun taas työttömän pariskunnan lapset saisivat asumistukea hankkiakseen kaksoistutkinnon. Tarveharkintainen asumistuki olisi kytketty siis tällaisiin tilanteisiin, jossa koulutusta ei olisi saatavissa lähempänä.

Seksin saamista ei pidä tukea yhteiskunnan taholta, se ei ole niin kriittistä kuin ruoka ja asuminen.

Edelleen missä on yksilön vastuu? Miksi vanhemmat asuvat jossain perähikiällä 200km päässä lähimmästä kaksoistutkinnon suorituspaikasta? Nämäkin ovat varmaan kepuloinnin uhreja, vähän niinku turpeenpolttajat jotka ovat ottaneet isosti pataan vaikka Keskusta on ollut hallituksessa tällä vaalikaudella samalla kun näiden liiketoimintaa on kovalla vauhdilla ajettu alas.

Mielestäni nämä ovat taas oivallisia esimerkkejä siitä kuinka kansalaisille on tullut narkomaaninen riippuvuussuhde valtioon. Harvalla tulee edes mieleen ottaa itse vastuuta tekemisistään. Suurin vika ei ole kansalaisissa jotka joutuvat tämän järjestelmän uhriksi, vaan politiikkojen jotka eivät suostu saavutetuista eduista ja läänityksistä tinkimään.

Puolueet | Sdp ei hyväksy kokoomuksen esittämää leikkaustahtia

Sosiaalidemokraattien vaalipuheisiin saadaan vielä odottaa konkreettisia lukuja. Sdp:n Mäkysen mukaan puolue ei ole lähdössä mukaan "typerään” leikkauspolitiikkaan.

www.hs.fi

Kepu ja demarit, Suomen politiikan superjarrumiehet ja -naiset. Ehdotan Keskustan ja demarien puoluejohdolle uutta eläkevirkaa, se sijaitsee Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehinä/naisina. Boomerivallan kivijalkojen on aika astua sivuun, muut puolueet voivat saatella ne Linnanmäen pestin jälkeen suoraan vanhustenkotiin. Siellä ne voivat sitten tarinoida äänestäjiensä kanssa siitä kuinka hienoa Suomessa oli silloin kultaisina YYA-aikoina.

 

[tietokonerikki]

Siellä ne voivat sitten tarinoida äänestäjiensä kanssa siitä kuinka hienoa Suomessa oli silloin kultaisina YYA-aikoina.

Niin muuten oli, miellä oli huomattavasti parempi työllisyys ja tulevaisuuden näkymätkin (toki lähtökohdatkin huonommat, mutta "nykynuorten" lähtökohdat ovat ovat juuri niiden "kultaisten YYA" vuosien ansiota) ja jottei tule väärää käsitystä YYA:lla ei ole juurikaan mitään tekemistä sen kanssa, vaan se, että tehtiin kahdenvälistä kauppaa eli piti viedä jos tuotiin energiaa ja taidettiin muutama Ladakin sieltä tuolta. Turo tyylin tekee vei aikoinaan paljon Neuvostoliittoon, muulle YYA-poltiikalle sitten voi huiskuttaa kättä, ei täällä silloinkaan kaikkea uskottu.

 

[Jan11]

Terve!

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin markkinatalous? Siis se on talousjärjestelmä, jossa talous pohjautuu kysyntään ja tarjontaan. Oletko tietoinen siitä, että maailmassa hyvinvoinnin kasvu on seurausta ennen kaikkea toimivasta markkinataloudesta ja teknologisesta kehityksestä?

On ihan ymmärrettävää, että tässä kepuloinnin luvatussa maassa pyöritetään paljon veronmaksajien rahoilla toimintaa, jota muuten ei olisi olemassa heikon kysynnän takia. Alueelliset kyläkepukaupat ovat malliesimerkki juuri siitä. Alueilla, joissa esim. ruokakaupassa käy 5 ihmistä päivässä, ei normaalissa järkevässä yhteiskunnassa tuettaisi tätä toimintaa verovaroin. Suomi on poikkeus sillä Keskusta on heilunut hallituksissa lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan, vieläpä suurilla paikkamäärillä. Kepun valta näkyy myös noissa kunnissa, joita on tosiaan yli 300. Keskusta-puolue on kusenut demokratiaa linssiin siirtämällä suhteellista painoarvoa ja päätäntävaltaa maakunnille, ja on ollut haluton korjaamaan maaseutujen suhteettoman suureksi jäänyttä valta-asemaa(saavutetut edut). Syynä on tietenkin Suomen d'hontin vaalitapa, jossa painotus on asetettu maaseudulle. Tämä oli ihan kohtuullinen malli 100 vuotta sitten kun Suomi oli agraariyhteiskunta. Kansa on muuttanut kaupunkeihin mutta vanha paikkajaottelu suosii edelleen kepua ja sattuneista syistä tämä änkyräporukka ei halua läänityksistään luopua.

Mielestäni 200 päivääkin on vähän liikaa ansiosidonnaisessa, puoli vuotta olisi sopiva määrä eli olisiko se noin 150 päivää. Jos normisuomalainen tienaa noin 3200€ bruttona kuussa, niin ansiosidonnaisella saa siitä kuitenkin noin 70% eli 2240€ tekemättä yhtään mitään. Kyllä minun mielestä 6 kk lomailua veronmaksajien piikkiin on ihan maksimi aika lomailua. Siinä ajassa ehtii kuitenkin muuttamaan uudelle paikkakunnalle töiden perässä, rustailemaan useampia työhakemuksia jne jne... Toki muuttamista voi hidastaa se että kämppää ei saa myytyä muuttotappioalueelta, mutta ainahan voi muuttaa vuokralle uuteen kaupunkiin kun on saanut töitä ja koittaa jatkaa vanhan asunnon myymistä.

Pitkä ansiosidonnainen ei ole hyödyksi niin työntekijälle, työnantajille tai valtiolle. Työntekijän osaaminen rapistuu työttömänä ollessa ja työllistyminen vaikeutuu, työnantajien kiinnostus palkata kotiin jääviä pitkäaikaistyöttömiä laskee ja valtio joutuu maksamaan enemmän yhteisestä kassasta. Toki ymmärrän että jotkut ihmiset tykkäävät kuluttaa paljon ja joutuvat ongelmiin jos joutuvat työttömiksi eivätkä ole valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan. Korkea tuhlailu ei ole kuitenkaan mikään subjektiivinen oikeus joka tulisi veronmaksajien maksaa.



Edelleen missä on yksilön vastuu? Miksi vanhemmat asuvat jossain perähikiällä 200km päässä lähimmästä kaksoistutkinnon suorituspaikasta? Nämäkin ovat varmaan kepuloinnin uhreja, vähän niinku turpeenpolttajat jotka ovat ottaneet isosti pataan vaikka Keskusta on ollut hallituksessa tällä vaalikaudella samalla kun näiden liiketoimintaa on kovalla vauhdilla ajettu alas.

Mielestäni nämä ovat taas oivallisia esimerkkejä siitä kuinka kansalaisille on tullut narkomaaninen riippuvuussuhde valtioon. Harvalla tulee edes mieleen ottaa itse vastuuta tekemisistään. Suurin vika ei ole kansalaisissa jotka joutuvat tämän järjestelmän uhriksi, vaan politiikkojen jotka eivät suostu saavutetuista eduista ja läänityksistä tinkimään.
Kepu ja demarit, Suomen politiikan superjarrumiehet ja -naiset. Ehdotan Keskustan ja demarien puoluejohdolle uutta eläkevirkaa, se sijaitsee Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehinä/naisina. Boomerivallan kivijalkojen on aika astua sivuun, muut puolueet voivat saatella ne Linnanmäen pestin jälkeen suoraan vanhustenkotiin. Siellä ne voivat sitten tarinoida äänestäjiensä kanssa siitä kuinka hienoa Suomessa oli silloin kultaisina YYA-aikoina.

Noita SGEI-tukia käytetään jokaisessa EU-maassa, on maan markkinataloususko kuinka vahva tahansa. Menettely itse asiassa edellyttää, että tuki ei häiritse vapaata kilpailua. Ts. palvelun säilyminen alueella olisi muuten uhattuna ja palvelulle ei alueella ole markkinaehtoiset kilpailevaa tarjoajaa.
Ymmärrän kyllä, että markkinaliberaalin silmissä palvelu joka ei kannata markkinaehtoisesti joutaisikin kuolla. Ongelma vain on se, että ruokaa, lääkkeitä (jopa päihteitä ja tupakkatuotteita) yms. on oltava tarjolla hevon kuusessakin tai sitten harmaa talous järjestelee niidenkin tarjonnan. No on sekin tietysti markkinataloutta, mutta ei sellaista markkinataloutta, jota yhteiskunta haluaisi.

Tuosta asumistuesta. Jotta sitä voi saada alaikäisenä, pitää kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa lapsilisistä + lisäksi tulee kyetä osoittamaan, että on tuloja joilla kattaa loppuosan + muut elinkustannukset. Tähän ei käy esim. säästöt. Vaan asia tarkistetaan tulorekisteristä. Toki kesätyö, opintoraha + opintolaina sen kattaa. Mutta esim. toimeentulotuki ei siihen käy.
Kansantalouden kannalta asia ei siis lopulta ole kovin kummoinen.

 

[Kan Dee Dokata]

Noita SGEI-tukia käytetään jokaisessa EU-maassa, on maan markkinataloususko kuinka vahva tahansa. Menettely itse asiassa edellyttää, että tuki ei häiritse vapaata kilpailua. Ts. palvelun säilyminen alueella olisi muuten uhattuna ja palvelulle ei alueella ole markkinaehtoiset kilpailevaa tarjoajaa.
Ymmärrän kyllä, että markkinaliberaalin silmissä palvelu joka ei kannata markkinaehtoisesti joutaisikin kuolla. Ongelma vain on se, että ruokaa, lääkkeitä (jopa päihteitä ja tupakkatuotteita) yms. on oltava tarjolla hevon kuusessakin tai sitten harmaa talous järjestelee niidenkin tarjonnan. No on sekin tietysti markkinataloutta, mutta ei sellaista markkinataloutta, jota yhteiskunta haluaisi.

Tuosta asumistuesta. Jotta sitä voi saada alaikäisenä, pitää kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa lapsilisistä + lisäksi tulee kyetä osoittamaan, että on tuloja joilla kattaa loppuosan + muut elinkustannukset. Tähän ei käy esim. säästöt. Vaan asia tarkistetaan tulorekisteristä. Toki kesätyö, opintoraha + opintolaina sen kattaa. Mutta esim. toimeentulotuki ei siihen käy.
Kansantalouden kannalta asia ei siis lopulta ole kovin kummoinen.

Niin. Mutta tilanne, jossa kauppaa ei kannata kylällä pitää, aiheuttaa markkinatalouden alaisuudessa sen, että asukkaat muuttavat sinne, jossa palveluitakin on tarjolla. Tukijärjestelmä siis ylläpitää vääjäämättömästi kuolevia alueita kepulikonstein, josta ei käytännön hyötyä ole pitkällä tähtäimellä.

 

[Timo 2]

Syynä on tietenkin Suomen d'hontin vaalitapa, jossa painotus on asetettu maaseudulle.

D'hontin vaalitapa suosii suuria puolueita. Sen voisi varmaan vaihtaa johonkin toiseen. Sainte-Laguën menetelmä, jossa ensimmäinen jakaja on 1,4 eikä 1, kuulostaa ainakin kokeilun arvoiselta idealta. Lisäksi meillä on vaalipiirit takaamassa alueellisuutta. Vähän kuin usassa senaatti. Mielestäni tämä alueellisuus sinäänsä hyväasia.

Haluaisitko siis poistaa kaikki vaalipiirit? Entä mitä haluaisit tehdä vaalitavalle?

 

[vienna]

Terve!

Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin markkinatalous? Siis se on talousjärjestelmä, jossa talous pohjautuu kysyntään ja tarjontaan. Oletko tietoinen siitä, että maailmassa hyvinvoinnin kasvu on seurausta ennen kaikkea toimivasta markkinataloudesta ja teknologisesta kehityksestä?

On ihan ymmärrettävää, että tässä kepuloinnin luvatussa maassa pyöritetään paljon veronmaksajien rahoilla toimintaa, jota muuten ei olisi olemassa heikon kysynnän takia. Alueelliset kyläkepukaupat ovat malliesimerkki juuri siitä. Alueilla, joissa esim. ruokakaupassa käy 5 ihmistä päivässä, ei normaalissa järkevässä yhteiskunnassa tuettaisi tätä toimintaa verovaroin. Suomi on poikkeus sillä Keskusta on heilunut hallituksissa lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan, vieläpä suurilla paikkamäärillä. Kepun valta näkyy myös noissa kunnissa, joita on tosiaan yli 300. Keskusta-puolue on kusenut demokratiaa linssiin siirtämällä suhteellista painoarvoa ja päätäntävaltaa maakunnille, ja on ollut haluton korjaamaan maaseutujen suhteettoman suureksi jäänyttä valta-asemaa(saavutetut edut). Syynä on tietenkin Suomen d'hontin vaalitapa, jossa painotus on asetettu maaseudulle. Tämä oli ihan kohtuullinen malli 100 vuotta sitten kun Suomi oli agraariyhteiskunta. Kansa on muuttanut kaupunkeihin mutta vanha paikkajaottelu suosii edelleen kepua ja sattuneista syistä tämä änkyräporukka ei halua läänityksistään luopua.

Mielestäni 200 päivääkin on vähän liikaa ansiosidonnaisessa, puoli vuotta olisi sopiva määrä eli olisiko se noin 150 päivää. Jos normisuomalainen tienaa noin 3200€ bruttona kuussa, niin ansiosidonnaisella saa siitä kuitenkin noin 70% eli 2240€ tekemättä yhtään mitään. Kyllä minun mielestä 6 kk lomailua veronmaksajien piikkiin on ihan maksimi aika lomailua. Siinä ajassa ehtii kuitenkin muuttamaan uudelle paikkakunnalle töiden perässä, rustailemaan useampia työhakemuksia jne jne... Toki muuttamista voi hidastaa se että kämppää ei saa myytyä muuttotappioalueelta, mutta ainahan voi muuttaa vuokralle uuteen kaupunkiin kun on saanut töitä ja koittaa jatkaa vanhan asunnon myymistä.

Pitkä ansiosidonnainen ei ole hyödyksi niin työntekijälle, työnantajille tai valtiolle. Työntekijän osaaminen rapistuu työttömänä ollessa ja työllistyminen vaikeutuu, työnantajien kiinnostus palkata kotiin jääviä pitkäaikaistyöttömiä laskee ja valtio joutuu maksamaan enemmän yhteisestä kassasta. Toki ymmärrän että jotkut ihmiset tykkäävät kuluttaa paljon ja joutuvat ongelmiin jos joutuvat työttömiksi eivätkä ole valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan. Korkea tuhlailu ei ole kuitenkaan mikään subjektiivinen oikeus joka tulisi veronmaksajien maksaa.



Edelleen missä on yksilön vastuu? Miksi vanhemmat asuvat jossain perähikiällä 200km päässä lähimmästä kaksoistutkinnon suorituspaikasta? Nämäkin ovat varmaan kepuloinnin uhreja, vähän niinku turpeenpolttajat jotka ovat ottaneet isosti pataan vaikka Keskusta on ollut hallituksessa tällä vaalikaudella samalla kun näiden liiketoimintaa on kovalla vauhdilla ajettu alas.

Mielestäni nämä ovat taas oivallisia esimerkkejä siitä kuinka kansalaisille on tullut narkomaaninen riippuvuussuhde valtioon. Harvalla tulee edes mieleen ottaa itse vastuuta tekemisistään. Suurin vika ei ole kansalaisissa jotka joutuvat tämän järjestelmän uhriksi, vaan politiikkojen jotka eivät suostu saavutetuista eduista ja läänityksistä tinkimään.

Puolueet | Sdp ei hyväksy kokoomuksen esittämää leikkaustahtia

Sosiaalidemokraattien vaalipuheisiin saadaan vielä odottaa konkreettisia lukuja. Sdp:n Mäkysen mukaan puolue ei ole lähdössä mukaan "typerään” leikkauspolitiikkaan.

www.hs.fi

Kepu ja demarit, Suomen politiikan superjarrumiehet ja -naiset. Ehdotan Keskustan ja demarien puoluejohdolle uutta eläkevirkaa, se sijaitsee Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehinä/naisina. Boomerivallan kivijalkojen on aika astua sivuun, muut puolueet voivat saatella ne Linnanmäen pestin jälkeen suoraan vanhustenkotiin. Siellä ne voivat sitten tarinoida äänestäjiensä kanssa siitä kuinka hienoa Suomessa oli silloin kultaisina YYA-aikoina.

Totta kai olen kuullut markkinataloudesta ja ymmärrykseni mukaan kaikki EU-jäsenmaat toteuttavat markkinataloutta - markkinatalouden toteutuminen on yksi EU:n jäsenyyden ehdoista. Hyvinvointi on kieltämättä kasvanut markkinatalouden avulla, mutta sekatalousmallilla on saatu onnistuneesti tasattua hyvinvointia tasaisemmin kaikille - olipa kyseessä sitten lauantain vapautuminen vapaapäiväksi (AY-liitot, vai ennemmin Forssan ohjelma SDP:llä) tai se, että asunnottomuus ei ole pakollista, jos pystyy muutoin elämään ihmisiksi. Sekatalousmalli luo yhtenäisyyttä ja turvallisuutta maahamme. Siksi kannattaa ottaa mallia Norjasta ja Ruotsista.

Mielestäni vihjaus lomailusta ansiosidonnaisella kuulostaa hieman vaikealta - nykyäänhän on panostettu työnhaun tiiviyteen erityisesti työttömyyden alussa. Eli nykyään pitää käydä usein TE-toimistolla työnhakusuunnitelmien ja -tapaamisten parissa ja aivan varmasti tulee yhtään koulutetulle työttömälle TE-toimiston työtarjouksia, joihin on haettava karenssin uhalla. Työnhakuvelvoitteen (0-4 työpaikkaa/kk) lisäksi työtöntä uhkaa 3 kuukauden jälkeen ns. ammattisuojan katoaminen, jolloin on haettava kaikenlaisia työpaikkoja ja pirullinen virkailija voi alkaa pommittamaan sellaisia työtarjouksia, jotka ovat epämotivoivia (esim. Myynnin tehtävät osalle tai henkilökohtaista avustamista, joka ei sovi kaikille).

Eli mielestäni 400 päivän ansiosidonnainen on ok, koska lähtökohtaisesti töissä tienaa tukia enemmän, eikä joudu ammattisuojan puutteen vuoksi vaaraan "huonosta" työpaikasta, kuten pahimmillaan metrosiivoajan työhön, josta aikoinaan maksettiin vain 1100 € kuukaudessa.

Ansiosidonnaisen pituuden sijaan keskittäisin huomioon sen tasoon. Ansiosidonnainen voisi olla 8-portainen, jossa 50 päivän välein tiputaan tasolta alemmalle tasolle, kunnes alimmalla tasolla ollaan työmarkkinatuen tasolla. Ansiosidonnaisen kaltevoittaminen voisi olla kohtuullisen pehmeä tapa muistuttaa siitä, että työnhaussa kannattaa olla tuloksellinen (ja lyhyidenkin työpätkien avulla voi palata takaisin ylimmälle tasolle) ja tasolta siirryttäessä alemmalle tasolle konkretisoituu kausi kerrallaan se, että työ ja sen tuoma palkka todellakin kannattaa, kun tukien ja palkan erotus kasvaa jatkuvasti.

Kyläkauppatuen ja tämän kaksoistutkintolaisen tapaus ovatkin todella isoja kysymyksiä taustallaan - halutaanko pitää perustuslain kohdasta kiinni, jossa on annettu vapaus valita asuinpaikkansa? Voisiko tulevaisuudessa olla A- ja B-tason kuntia, joissa alemman palvelutason kuntiin kuuluisivat nämä harvaanasuttujen seutujen kunnat? Lähtisin itse liikkeelle kuntien pakkoliitoksilla, eli säästäisin ensin kuntien rakenteista yhdistämällä kuntia suuremmiksi ja vasta sitten tekemään jakoa A- ja B-palvelutason kuntiin.

Laittaisitko kyläkauppatuen lisäksi leikkuriin ansiosidonnaisen eläkettä kerryttävän ominaisuuden? Eli että peruspäivärahan tavoin ansiosidonnainen ei vaikuttaisi positiivisesti eläkekertymään? Entäpä Keskustan kannattamat maakuntalennot, joita perustellaan tuettavaksi siksi, että pienempien alueiden elinkeinoelämällä olisi yhteyksiä maailmalle? Entäpä Vihreiden haaveet siitä, että joukkoliikenteessä nostettaisiin kunnan maksuosuutta, jotta lippujen hintaa saataisiin alennettua vai laittaisitko muutoksen toiseen suuntaan, eli enemmän maksettavaa itse käyttäjälle? Tai Vihreiden suosimat tuet sähköautoihin ja sähköpyöriin? Entä kodinhoitotuki, joka on Keskustalle pyhä?

Entäpä ainakin Sdp:lle tärkeä malli, jossa kunnallisessa vanhainkodissa maksu perustuu vain tuloihin, ei varallisuuteen. Pitäisikö varallisuuttaan käyttää hoitomaksujen kattamiseen, ennen kuin siirrytään vain nykymaksumalliin, jossa hoitomaksu on 80 % tuloista ja loput katetaan kunnan kassasta? Tai Sdp:lle tärkeä arvo koulutus, eli käyttäisitkö esimerkiksi samaa lukukausimaksua niihin, jotka ovat hankkimassa toista korkeakoulututkintoaan kuin niihin, jotka tulevat EU:n ja ETA:n ulkopuolelta korkeakouluihimme? Eli esimerkiksi toisesta maisterista saisi maksaa 2 v x 15 000 €/vuosi = 30 000 €?

Ja kruununa "tukilandiassa" voisi olla Keskustan ajamat erityistalousalueet, joissa syrjäseutujen verotus olisi keveämpää tai siellä olisi vain niitä alueita koskevia tukia. Olisiko erityistalousalueet ensimmäisenä roskakorissasi?

Ajatella, että olen ajatellut Keskustan olevan maalaisporvariston puolue, vaikka itse asiassa sieltä suunnasta tulee varsin monenlaista tukiviritelmää... Ehkä Sdp:n ja Kokoomuksen hallituspohja voisi olla parempi ensikaudella, niin tasapainottavat toisiaan ja samalla jää nämä maalaisten tukikikkailut vähemmälle.

 

[Timo 2]

Eli mielestäni 400 päivän ansiosidonnainen on ok, koska lähtökohtaisesti töissä tienaa tukia enemmän, eikä joudu ammattisuojan puutteen vuoksi vaaraan "huonosta" työpaikasta, kuten pahimmillaan metrosiivoajan työhön, josta aikoinaan maksettiin vain 1100 € kuukaudessa

En ole täysin vakuttunut että valtion pitäisi maksaa ansiosidonnaista. Sä voit ottaa itse vakuutuksen työttömyyden varalta. Tässä mielessä ansiosidonnaista voisi leikata. Se puoli vuotta kuulostaa ihan kohtuulliselta. Okei joustetaan että 10 vuoden työuralla 300 se olisi päivää, jos niin mahdollistaa menojen sovittamisen tuloihin.

 

[Jan11]

En ole täysin vakuttunut että valtion pitäisi maksaa ansiosidonnaista. Sä voit ottaa itse vakuutuksen työttömyyden varalta. Tässä mielessä ansiosidonnaista voisi leikata. Se puoli vuotta kuulostaa ihan kohtuulliselta. Okei joustetaan että 10 vuoden työuralla 300 se olisi päivää, jos niin mahdollistaa menojen sovittamisen tuloihin.

Ns. tuloturvavakuutuksia eli työttömyyden ja sairauden korvaavia markkinaehtoista vakuutuksia ei myönnetä kuin perusterveille. Joka toisella työssäkäyvällä suomalaisella on jokin krooninen sairaus tai muu terveydentila-asia, joka on esteenä.
Lainaturvavakuutuksen asuntolainan kylkeen saa toki helpommin, mutta se on eri asia ja huomattavasti kapeampi turvaltaan.

 

[91danger91]

Niin muuten oli, miellä oli huomattavasti parempi työllisyys ja tulevaisuuden näkymätkin (toki lähtökohdatkin huonommat, mutta "nykynuorten" lähtökohdat ovat ovat juuri niiden "kultaisten YYA" vuosien ansiota) ja jottei tule väärää käsitystä YYA:lla ei ole juurikaan mitään tekemistä sen kanssa, vaan se, että tehtiin kahdenvälistä kauppaa eli piti viedä jos tuotiin energiaa ja taidettiin muutama Ladakin sieltä tuolta. Turo tyylin tekee vei aikoinaan paljon Neuvostoliittoon, muulle YYA-poltiikalle sitten voi huiskuttaa kättä, ei täällä silloinkaan kaikkea uskottu.

Kyllä se meininki silloin 70- ja 80-luvulla oli toisaalta aika ankeata. Valtion rooli oli paljon isompi ja meidän presidentti Kekkonen oli aktiivinen idän bisnesmies. Suomen talouden rakenteet menivät myös päin prinkkalaa kun tuotettiin b-luokan laadulla kamaa Neukkulaan, jolle ei sitten 1990-luvun lamassa ollut kysyntää muilla markkinoilla. Todennäköisesti jos yritykset olisivat rohkeammin lähteneet kansainvälisille markkinoille niinkuin KONE teki 1960-luvulla, niin Suomen taloudella voisi mennä paljon paremmin nyt. Oltaisiin varmaan lähempänä Ruotsia.

Nyt kun asiaa ajattelee, niin se syy miksi suomalaiset ja varsinkin vanhemmat kaipaavat niin paljon vahvaa valtiota, johtuu juuri siitä, että YYA-aikoina ei ollut mahdollista ajatella vapaasti. Esim. äänekkäästi Suomen NATO-jäsenyyden kannattamisesta olisi varmaan parhaillaan päässyt poliisikuulusteluihin. Nyt kun nämä boomerit ovat eläkeiässä päättämässä asioista, niin heillä edelleen pyörii se vanha YYA-ajan levy. Onneksi Eki ja Paavo tajusivat lopettaa kansakunnan kiusaamisen jättäytymällä pois EK-vaaleista.

Noita SGEI-tukia käytetään jokaisessa EU-maassa, on maan markkinataloususko kuinka vahva tahansa. Menettely itse asiassa edellyttää, että tuki ei häiritse vapaata kilpailua. Ts. palvelun säilyminen alueella olisi muuten uhattuna ja palvelulle ei alueella ole markkinaehtoiset kilpailevaa tarjoajaa.
Ymmärrän kyllä, että markkinaliberaalin silmissä palvelu joka ei kannata markkinaehtoisesti joutaisikin kuolla. Ongelma vain on se, että ruokaa, lääkkeitä (jopa päihteitä ja tupakkatuotteita) yms. on oltava tarjolla hevon kuusessakin tai sitten harmaa talous järjestelee niidenkin tarjonnan. No on sekin tietysti markkinataloutta, mutta ei sellaista markkinataloutta, jota yhteiskunta haluaisi.

Tuosta asumistuesta. Jotta sitä voi saada alaikäisenä, pitää kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa lapsilisistä + lisäksi tulee kyetä osoittamaan, että on tuloja joilla kattaa loppuosan + muut elinkustannukset. Tähän ei käy esim. säästöt. Vaan asia tarkistetaan tulorekisteristä. Toki kesätyö, opintoraha + opintolaina sen kattaa. Mutta esim. toimeentulotuki ei siihen käy.
Kansantalouden kannalta asia ei siis lopulta ole kovin kummoinen.

Ai joku Masa, keskellä Kainuun korpea rupeisi pyörittämään maitokauppaa pimeästi? Sen verran kaukaa haettu skenaario etten tollaseen usko. Kyllä ne ihmiset ennemmin perähikiältä lähtevät kuin jäävät pyörittämään ruokakauppaa. Salakapakat on sitten asia erikseen, mutta niiden toiminnan kannustiminena toimii järjettömän korkea alkoholiverotus.

D'hontin vaalitapa suosii suuria puolueita. Sen voisi varmaan vaihtaa johonkin toiseen. Sainte-Laguën menetelmä, jossa ensimmäinen jakaja on 1,4 eikä 1, kuulostaa ainakin kokeilun arvoiselta idealta. Lisäksi meillä on vaalipiirit takaamassa alueellisuutta. Vähän kuin usassa senaatti. Mielestäni tämä alueellisuus sinäänsä hyväasia.

Haluaisitko siis poistaa kaikki vaalipiirit? Entä mitä haluaisit tehdä vaalitavalle?

Mä itse tykkäisin vaalitavasta joka olisi tasaveroinen pienten ja suurten puolueiden välillä. Toki riskinä voisi olla että putinistinen VKK tai fasistinen Sinimusta voisi päästä eduskuntaan, mutta se kuuluu demokratiaan. Eduskunnan väittelyistä voisi tulla aika mielenkiintoista jos siellä olisi Sinimustan Tuukka ehdottomassa synnytystalkoita tai Ano heittelemässä vitsejä että Suomen pitäisi liittyä Venäjän kanssa sotilasliittoon. Ainakin itselläni nousisi silloin poppareiden kulutus.

On tullut käytyä about kaikissa Suomen maakunnissa ja usein olen ihmetellyt, mitä lisäarvoa se tuo että heikennetään suhteellisesti kansanvaltaa kaupunkiväestön kustannuksella. Mitä erityisarvoa joku Paavo Väyrynen on tuonut vaikka Lapin kansan näkökulmasta ja miten muu Suomen kansa on siitä hyötynyt?

Totta kai olen kuullut markkinataloudesta ja ymmärrykseni mukaan kaikki EU-jäsenmaat toteuttavat markkinataloutta - markkinatalouden toteutuminen on yksi EU:n jäsenyyden ehdoista. Hyvinvointi on kieltämättä kasvanut markkinatalouden avulla, mutta sekatalousmallilla on saatu onnistuneesti tasattua hyvinvointia tasaisemmin kaikille - olipa kyseessä sitten lauantain vapautuminen vapaapäiväksi (AY-liitot, vai ennemmin Forssan ohjelma SDP:llä) tai se, että asunnottomuus ei ole pakollista, jos pystyy muutoin elämään ihmisiksi. Sekatalousmalli luo yhtenäisyyttä ja turvallisuutta maahamme. Siksi kannattaa ottaa mallia Norjasta ja Ruotsista.

Mielestäni vihjaus lomailusta ansiosidonnaisella kuulostaa hieman vaikealta - nykyäänhän on panostettu työnhaun tiiviyteen erityisesti työttömyyden alussa. Eli nykyään pitää käydä usein TE-toimistolla työnhakusuunnitelmien ja -tapaamisten parissa ja aivan varmasti tulee yhtään koulutetulle työttömälle TE-toimiston työtarjouksia, joihin on haettava karenssin uhalla. Työnhakuvelvoitteen (0-4 työpaikkaa/kk) lisäksi työtöntä uhkaa 3 kuukauden jälkeen ns. ammattisuojan katoaminen, jolloin on haettava kaikenlaisia työpaikkoja ja pirullinen virkailija voi alkaa pommittamaan sellaisia työtarjouksia, jotka ovat epämotivoivia (esim. Myynnin tehtävät osalle tai henkilökohtaista avustamista, joka ei sovi kaikille).

Eli mielestäni 400 päivän ansiosidonnainen on ok, koska lähtökohtaisesti töissä tienaa tukia enemmän, eikä joudu ammattisuojan puutteen vuoksi vaaraan "huonosta" työpaikasta, kuten pahimmillaan metrosiivoajan työhön, josta aikoinaan maksettiin vain 1100 € kuukaudessa.

Ansiosidonnaisen pituuden sijaan keskittäisin huomioon sen tasoon. Ansiosidonnainen voisi olla 8-portainen, jossa 50 päivän välein tiputaan tasolta alemmalle tasolle, kunnes alimmalla tasolla ollaan työmarkkinatuen tasolla. Ansiosidonnaisen kaltevoittaminen voisi olla kohtuullisen pehmeä tapa muistuttaa siitä, että työnhaussa kannattaa olla tuloksellinen (ja lyhyidenkin työpätkien avulla voi palata takaisin ylimmälle tasolle) ja tasolta siirryttäessä alemmalle tasolle konkretisoituu kausi kerrallaan se, että työ ja sen tuoma palkka todellakin kannattaa, kun tukien ja palkan erotus kasvaa jatkuvasti.

Kyläkauppatuen ja tämän kaksoistutkintolaisen tapaus ovatkin todella isoja kysymyksiä taustallaan - halutaanko pitää perustuslain kohdasta kiinni, jossa on annettu vapaus valita asuinpaikkansa? Voisiko tulevaisuudessa olla A- ja B-tason kuntia, joissa alemman palvelutason kuntiin kuuluisivat nämä harvaanasuttujen seutujen kunnat? Lähtisin itse liikkeelle kuntien pakkoliitoksilla, eli säästäisin ensin kuntien rakenteista yhdistämällä kuntia suuremmiksi ja vasta sitten tekemään jakoa A- ja B-palvelutason kuntiin.

Laittaisitko kyläkauppatuen lisäksi leikkuriin ansiosidonnaisen eläkettä kerryttävän ominaisuuden? Eli että peruspäivärahan tavoin ansiosidonnainen ei vaikuttaisi positiivisesti eläkekertymään? Entäpä Keskustan kannattamat maakuntalennot, joita perustellaan tuettavaksi siksi, että pienempien alueiden elinkeinoelämällä olisi yhteyksiä maailmalle? Entäpä Vihreiden haaveet siitä, että joukkoliikenteessä nostettaisiin kunnan maksuosuutta, jotta lippujen hintaa saataisiin alennettua vai laittaisitko muutoksen toiseen suuntaan, eli enemmän maksettavaa itse käyttäjälle? Tai Vihreiden suosimat tuet sähköautoihin ja sähköpyöriin? Entä kodinhoitotuki, joka on Keskustalle pyhä?

Entäpä ainakin Sdp:lle tärkeä malli, jossa kunnallisessa vanhainkodissa maksu perustuu vain tuloihin, ei varallisuuteen. Pitäisikö varallisuuttaan käyttää hoitomaksujen kattamiseen, ennen kuin siirrytään vain nykymaksumalliin, jossa hoitomaksu on 80 % tuloista ja loput katetaan kunnan kassasta? Tai Sdp:lle tärkeä arvo koulutus, eli käyttäisitkö esimerkiksi samaa lukukausimaksua niihin, jotka ovat hankkimassa toista korkeakoulututkintoaan kuin niihin, jotka tulevat EU:n ja ETA:n ulkopuolelta korkeakouluihimme? Eli esimerkiksi toisesta maisterista saisi maksaa 2 v x 15 000 €/vuosi = 30 000 €?

Ja kruununa "tukilandiassa" voisi olla Keskustan ajamat erityistalousalueet, joissa syrjäseutujen verotus olisi keveämpää tai siellä olisi vain niitä alueita koskevia tukia. Olisiko erityistalousalueet ensimmäisenä roskakorissasi?

Ajatella, että olen ajatellut Keskustan olevan maalaisporvariston puolue, vaikka itse asiassa sieltä suunnasta tulee varsin monenlaista tukiviritelmää... Ehkä Sdp:n ja Kokoomuksen hallituspohja voisi olla parempi ensikaudella, niin tasapainottavat toisiaan ja samalla jää nämä maalaisten tukikikkailut vähemmälle.

Mä veikkaan että tää karenssisysteemi kuuluu osittain demareiden rakentamaan sosiaaliturvajärjestelmään. Halutaan rankaista kun duunari ei halua mennä töihin.

Mun mielestä koko ansiosidonnainen pitäisi räjäyttää atomeiksi ja rakentaa se uusiksi. Tässä muutama steppi.

1. Muutetaan ansiosidonnainen universaaliksi. Tuodaan päätöksenteko takaisin kansanvallalle korporaatiolta.
2. Tiputetaan ansiosidonnainen puoleen vuoteen. Ensimmäiset kolme kuukautta sen saisi jopa hieman korotettuna nykyisestä (esim. 90% entisestä palkasta) mutta kolmen viimeisen kuukauden aikana se alkaisi laskea nopeasti lähelle työmarkkinakorvausta. Työttömäksi jääneelle tulisi lappu kotiin että jos Pena jäi nyt työttömäksi, seuraavan 3 kk aikana hän saa 90% palkastaan, neljännellä kuukaudella 80%, viidennellä 70% ja kuudennelle 60%, jonka jälkeen hän tippuu työmarkkinatuelle.
3. Lopetetaan perisuomalainen kyräily ja kyttäily. Karenssit hiuksista vittuun. Annetaan työnhakijalle mahdollisuus joko itsenäisesti etsiä töitä, tai sitten työkkäri voi soitella ja antaa apua.
4. Ansiosidonnaisesta ei minun mielestä tulisi kertyä eläkettä. Siihen on kaksi syytä. 1. kun työttömyysjakso jää lyhyeksi, niin se vaikutus jää eläkkeeseen pieneksi. 2. Työttömänä henkilö ei varsinaisesti tuota mitään rahassa mitattavaa lisäarvoa joten miksi siitä pitäisi muiden maksaa eläkettä?

Vanhustenhuollosta. Mun mielestä nykyinen malli on ihan jees jossa suurin osa eläkkeestä menee hoivamaksujen hoitoon. Toki siinä on yksi ärsyttävä piirre. Jos kultalusikka perseessä syntynyt boomeri vetää 10k eläkettä kuussa ja menee yksityiseen hoivakotiin, minä työssäkäyvänä rahoitan eläkejärjestelmän kautta tätä yksityistä hoitokotia ja voitot valuu Bahamalle. Vasemmiston ratkaisu olisi kieltää yksityinen vanhustenhuolto, mutta oikea ratkaisu olisi muuttaa eläkejärjestelmä sellaiseksi että sitä kerrytetään itselle eikä mihinkään kollektiiviseen sosialistikassaan, jonka rahat valuvikoineen siirtyy paratiisisaarille.

Joo mun mielestä kaikki korkeakoulut pitäisi olla kevyesti maksullisia. Esim. itse olisin helposti valmis maksamaan omasta maisteritutkinnostani 10 000€ valmistumisen jälkeen. Jos tulot eivät ylitä valmistumisen jälkeen tiettyä tasoa, ei korkeakoulumaksuja tarvitsisi koskaan maksaa takaisin. Toisinsanoen lukukausimaksut maksettaisiin vasta sitten kun on saanut korkeakoulutuksen ja on oikeasti tuottavassa työssä tuomassa lisäarvoa tälle yhteiskunnalle.

 

[InarinIhme]

Joo mun mielestä kaikki korkeakoulut pitäisi olla kevyesti maksullisia. Esim. itse olisin helposti valmis maksamaan omasta maisteritutkinnostani 10 000€ valmistumisen jälkeen. Jos tulot eivät ylitä valmistumisen jälkeen tiettyä tasoa, ei korkeakoulumaksuja tarvitsisi koskaan maksaa takaisin. Toisinsanoen lukukausimaksut maksettaisiin vasta sitten kun on saanut korkeakoulutuksen ja on oikeasti tuottavassa työssä tuomassa lisäarvoa tälle yhteiskunnalle.

Kai sää ymmärrät miten verotuksessa maksat juuri noin korkeakoulutuksestasi?

 

[91danger91]

Kai sää ymmärrät miten verotuksessa maksat juuri noin korkeakoulutuksestasi?

Joo, mutta silloinhan on ainakin kolme vaihtoehtoa:

1. Lasketaan kaikkien verotusta saman verran
2. Siirretään lukukausimaksut yliopistoille. Saadaan parempaa välineistöä, perustutkimusta, ulkomaalaisia proffia jne
3. Yhdistelmä kohtaa 1 ja 2.

 

[tietokonerikki]

Kyllä se meininki silloin 70- ja 80-luvulla oli toisaalta aika ankeata. Valtion rooli oli paljon isompi ja meidän presidentti Kekkonen oli aktiivinen idän bisnesmies. Suomen talouden rakenteet menivät myös päin prinkkalaa kun tuotettiin b-luokan laadulla kamaa Neukkulaan, jolle ei sitten 1990-luvun lamassa ollut kysyntää muilla markkinoilla. Todennäköisesti jos yritykset olisivat rohkeammin lähteneet kansainvälisille markkinoille niinkuin KONE teki 1960-luvulla, niin Suomen taloudella voisi mennä paljon paremmin nyt. Oltaisiin varmaan lähempänä Ruotsia.

En tiedä ikääsi, mutta jos olit jo Kekkosen aikana aikuinen. Niin tietänet, että kyllä Kekkonenkin pyrki avaamaan ovia länteenkin päin. Tietysti Kekkonen piti hyviä suhteita itäänkin päin saatiin sinne vientiä ja suomalaisille töitä ja ennenkaikkea saatiin sitä halpaa energiaa sieltä. Halpa energia vahvisti meidän kilpailukykyä länsimarkkinoilla.

Tosta laadusta (kun on vähän tietoakin asiasta), niin ei Neuvostoliittoon pitään paskaa voinut viedä. Ne todella osasivat vaatia kunnon laauta, vaikka heidän omat tuotteet olivakin luvalla sanoen monelta osin aivan surkeaa laatua.

Suomalaisten tuotteiden laatu kyllä kesti vertailun. Sanoisin, että nykyään tehdään monin paikoin paljon huonompaa laatua.

Silloin ei aivan vapaasti saanut ulkomaille investoida, mikä piti niitä työpaikkoja Suomessa ja meillä meni paljon paremmin, jos et usko tarkista paljonko meillä oli silloin velkaa. Nyt kun saanut vapaasti ulkomaille sijoittaa, on siellä kansainvälillä markkinoilla huseerattu ja täältä on hävinnyt kannattavia yrityksiä esim. Kiinaan ja jotkut ovat jo todenneet, että perskule nehän osaavat kopioida ja ei tää aivan niin hienosti enää menekkään.

70-80 luvuilla täällä tosiaan "Turo tyylin tekee" työllisti paljon ihmisiä vaateteollisuudessa. Huippulaadukkaita Rosenlew kodinkoneita tehtiin ja jossain vaiheessa sekin kannattava yritys, myytiin ulkomaille vähän paremman katteen toivossa ja nyt niitäkään työpaikkoja ei ole ja meille myydään "kertakäyttö kodinkoneita" jotka eivät pahimmillaan kestä kuin muutaman vuoden.

Vertaat meitä Ruotsiin, taidat unohtaa, että Ruotsi ei ole käynyt sotaa, joten heidän lähtötaloutensa on paljon parempi sekä pitivät Kruununsa voivat paremmin päättää sen arvosta. Nyt meillä muut maat osin päättävät (EU) mitä saamme tehdä ja mitä emme. Velkaa on otettu niin, että orgoonit soi.

Nyt kun asiaa ajattelee, niin se syy miksi suomalaiset ja varsinkin vanhemmat kaipaavat niin paljon vahvaa valtiota, johtuu juuri siitä, että YYA-aikoina ei ollut mahdollista ajatella vapaasti. Esim. äänekkäästi Suomen NATO-jäsenyyden kannattamisesta olisi varmaan parhaillaan päässyt poliisikuulusteluihin. Nyt kun nämä boomerit ovat eläkeiässä päättämässä asioista, niin heillä edelleen pyörii se vanha YYA-ajan levy. Onneksi Eki ja Paavo tajusivat lopettaa kansakunnan kiusaamisen jättäytymällä pois EK-vaaleista.

Kyllä silloin sai yhtälailla ajatella vapaasti kuin nytkin. Valuutan vientiä ulkomaille kontrolloitiin se rajoitti joidenkin "vapautta". Nyt meitä rajoittaa EU ja silti lahjoitamme ( ja otamme velkaa, jotta voimme sen tehdä) sinne miljarditolkulla. Ennen aivan selvästi mietittiin enemmän suomalaisten etua kansakuntana. Jos vähän karrikoi, niin nyt vaikuttas siltä että EU:n etu on politikoille Suomen etua tärkeämpi. Natoon, en ota tässä kantaa (sille on oma ketjukin), aika sitten näyttää sen hyödyn.

Paavosta en olisi vielä aivan varma, mutta kun katsoo miten valtion taloutta on hoidettu. Niin, voisi siellä parempikin puhuri käydä vaihtumisen suhteen.

 

[Jan11]

Ai joku Masa, keskellä Kainuun korpea rupeisi pyörittämään maitokauppaa pimeästi? Sen verran kaukaa haettu skenaario etten tollaseen usko. Kyllä ne ihmiset ennemmin perähikiältä lähtevät kuin jäävät pyörittämään ruokakauppaa. Salakapakat on sitten asia erikseen, mutta niiden toiminnan kannustiminena toimii järjettömän korkea alkoholiverotus.

Tietysti. Masa-maajussi, jolla on lypsykarjaa myisi suoraan Valion / tms. ohi kelle tahansa, niin kuin vielä muutama kymmenen vuotta sitten tehtiin yleisesti maalla. Riskinsä siinä on, ja helposti se on sitten harmaata taloutta. Varsinkin kun muna-Kalle , Pekka Peruna, Sauli (sala)metsästäjä, Seppo Sikanen, Paavo Puutarhuri jne. alkaa tehdä samaa.
Vielä 60-70-luvulla maaseudulla isovanhemmat kävi n. kerran kuukaudessa kaupassa (kaikki löytyy päiväkirjoista). Pääosa elintarvikkeista kun oli omaa tuotantoa tai naapureilta. Vaihdantataloutta ja käteiskauppaa.
Nykyisin sellaista kutsuttaisiin harmaaksi taloudeksi. Verot jää keräämättä, eikä raha kierrä.

Ja kyllä saaristossa, pohjoisessa ja kainuussa edelleen on paikkoja, joissa jotkut elää edelleen sillä tavalla muuten, paitsi nuuskat Ruotsista ja alkoholit idän trokareilta.
Ei näillä nykyisin suurta merkitystä ole, mutta jos ne palvelut tappaisi maaseudulta kokonaan, niin kyllä ne jollain tavalla siellä sitten ajan myötä korvaantuisi omavaraistaloudella, vaihdantataloudella ja harmaalla taloudella. Ja se on kyllä mille tahansa yhteiskunnalle tosi huono juttu.

 

[91danger91]

Tämän päivän uutisissa on kaksi mielenkiintoista asiaa:

1. Sosialistit ovat pulassa sillä EKP nostaa ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikkö
2. VATT arvostelee hallituksen velkarallia joka on näyttänyt budjettikehykselle ja vastuulliselle valtiontalouden hoitamiselle keskisormea

Euroopan keskuspankki on siis tänään nostanut jo toistamiseen historiallisen korkealla yksittäisellä korotuksella ohjauskorkoaan 0.75 prosenttiyksiköllä. Vastaavanlainen korotus nähtiin vain noin kuukausi sitten kun EKP nosti 0.75 prosenttiyksiköllä korkoa, eli lyhyellä ajanjaksolla korkojen korotukset ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Bileministeri Marin on ulissut että ei korkoja saa nostaa. Onneksi löytyy selkärankaisia Lagardeja, jotka kertovat bileiden olevan nyt ohi. Mielenkiintoiseksi tästä tilanteesta tekee sen, että korkea inflaatio näkyy erityisesti kaikessa peruselämisessä: ruuassa, sähkössä, polttoaineissa, joiden kustannusvaikutukset osuvat erityisesti heikommassa oleviin. Marinin ja muiden MMT uskovaisten ajattelussa velkarahaa pitäisi printata vaan enemmän ja enemmän, hyperinflaatiosta nyt välittämättä.

Euroopan keskuspankki nostaa taas reippaasti korkoja – pääjohtaja Christine Lagarde vastasi tiedotustilaisuudessa Marinin ja muiden kritiikkiin

Kaikki kolme ohjauskorkoa nousevat 0,75 prosenttiyksikköä. Talletuskorko kaksinkertaistuu 1,5 prosenttiin. Samalla Euroopan keskuspankki alkaa vetää pois pankeille antamaansa tukea. Yle seurasi EKP:n tiedotustilaisuutta.

yle.fi

Poliittisten johtajien paine keskuspankkia kohtaan kasvaa, mitä tekee EKP tänään? Suomen Marin, Ranskan Macron ja Italian Meloni kriittisinä

Euroopan keskuspankin uskotaan nostavan korkoa kokouksessaan torstaina, ja se lisää myös valtioiden korkokuluja. Ennen Marinia EKP:ta on Suomen pääministereistä arvostellut Paavo Lipponen (sd.)

yle.fi

On hienoa nähdä että valtion korkomenot alkavat vihdoin nousta rivakkaa vauhtia. Harmillista tässä on se että laskutaidottomat vasemmiston kannattajat eivät ymmärrä yksinkertaisia 1+1 = 2 laskutoimituksia ja jatkavat fundamentaalisesti samojen jakovaraanipuolueden äänestämistä taloudellisesta kurjistumisesta välittämättä. Ajattelu ei muutu vaikka kurjistumisen tiellä ollaan ja taloudellinen katastrofi osuu Suomeen tällä menolla kuten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tänään kertoo.

Julkinen talous | Vatt: Hallituksen velanotto ajaa Suomea kohti haaksirikkoa

Tutkimuskeskus pitää ”hämmästyttävänä”, että omista tavoitteistaan huolimatta hallitus ei tee päättäväisiä toimia velanoton vähentämiseksi.

www.hs.fi

Vatt varoittaa valtiontalouden kroonisesta alijäämästä eli jatkuvasta velkaantumisesta. Ilman päättäväisiä toimia talouden tasapainottamiseksi ”riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa”, tutkimuskeskus katsoo.

”Tältä pohjalta onkin hämmästyttävää, että talouspolitiikan nimetty päämäärä, kestävä julkinen talous, ei näy budjetissa sellaisina olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. On merkillepantavaa, että kohdatuista kriiseistä huolimatta ei ole ryhdytty toimiin”, ylijohtaja Mikael Collanin allekirjoittamassa lausunnossa sanotaan.

Vatt vaatii julkisen sektorin palveluiden, tulonsiirtojen ja tehtävien asettamista tärkeysjärjestykseen.

”Priorisoinnin jälkeen täytyisi tehdä päätöksiä siitä, mikä ei kuulu tärkeimpien tehtävien joukkoon ja mitä julkisrahoitteisia toimintoja lopetetaan.”

Tässä kohtaa voi vielä muistella Saarikon ja Marinin esiintymistä Orpon kanssa A-studiossa muutama viikko sitten. Kun Orpo ehdotti leikkauskohteita niin alkoi kova huuto ja parku että kuinkas kehtaat! Älä tuu droppaa mun tunnelmaa, bileet on nyt ja yhteinen kassa pitää tyhjätä nopeasti ennen kuin hallitusvalta vaihtuu.

Tämä on siis Suomen poliittinen tila lokakuussa 2022. Mielenkiintoista nähdä miltä Suomessa näyttää vaikka 5 tai 10 vuoden päästä. Nyt päällimmäinen fiilis on se, että teinilapset on päässyt minun pankkitililleni ja se tyhjenee kovaa vauhtia erilaisiin juhlimiskohteisiin. Huomisesta ei ole toden totta ole tietoa.

 

[Seven]

Huomisesta ei ole toden totta ole tietoa.

Yksi mikä on varma, on että huomenna ja jatkossakin netin ulisijat ja muut peräkammarin pojat nillittävät aiheesta X.

 

[VuohiKauhu]

Tuo Collanin poliittinen pamfletti on kyllä erikoinen. Kovasti ehdotuksia mistä pitäisi leikata, mutta tulopuolesta verotuksen muodossa ei kirjaimellisesti mainittu sanaakaan. Siis ""puolueettomassa" asiantuntijalausunnossa. Tuohon kun yhdistää VM:n hiljattain julki tulleen haluttomuuden verottaa kaikkein varakkaimpia veronkiertäjiä edes triviaalilla muutaman kymmenen miljoonan verolla, tulee väkisinkin mieleen että jenkkien tyylillä miehittää kaikki virastot oman puolueen väellä aina vaalien jälkeen, on silläkin omat puolensa.

 

[ATE]

Valtonen tylyttää pääministeriä.

Elina Valtonen ryöpyttää Sanna Marinia EU-politiikasta HAAPALA-TV:ssä - Politiikka - Ilta-Sanomat (is.fi)

"
Kokoomuksen Elina Valtonen ryöpyttää Sanna Marinia: ”Pääministeri on täysin epäonnistunut”

...

– Meillä perustuslain mukaan tehtävänjako on hyvin selkeä. EU-asiat kuuluvat pääministerille, ja niitä kuuluu valmistella yhteistyössä eduskunnan suuren valiokunnan kanssa. Ja nyt tässä asiassa näin ei ole toimittu

– Hän selkeästi vetäytyy vastuusta. Se on tullut ilmeiseksi monessakin kysymyksessä.

• Valtosen haastattelu on katsottavissa kokonaan jutun yllä olevalta videolta.

VALTONEN ihmettelee esimerkiksi sitä, että hallitukseen on muodostettu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johdolla toimiva ”varjoviisikko” käsittelemään hankalia päätöksiä

– Kyllä silloin kysymys kuuluu missä pääministeri on.

Kun EU:n ennallistamisasetus viipyi hallituksen käsittelyssä, eduskunnan suuri valiokunta ei ehtinyt tehdä esimerkiksi niin sanottua toissijaisuusilmoitusta.

– Metsät kuuluvat kansalliseen päätöksentekoon, Valtonen muistuttaa.

Hallituksen aika kulunut on Valtosen mukaan vatvomiseen, eikä kantaa ole vieläkään. Samaan aikaan Ruotsi on pystynyt pitämään omaa kielteistä kantaansa kirkkaasti esillä, vaikka maassa oli vaalit ja hallituskin vaihtui.

"

Tämähän se trendi Marinin "johtamisessa" on että mihinkään ikävältä kuulostaviin asioihin ei oteta kantaa. Aikaa riitää kyllä kivoihin TV ohjelmiin ja sometteluun.

 

[91danger91]

No mut mihin muuhunkaan Bileministeri kykenee? Poliittiset ratkaisut ovat loistaneet poissaoloaan ellei kyseessä ole ollut menolisäykset. Marinilla on aika heikonlaisesti poliittista johtajuutta, ainakin sisäpolitiikassa. Sen sijaan ulkoministerin tai presidentin tehtävissä hän voisi olla ihan pätevä, paistattelemalla kameroiden edessä ja räyhäämällä autoritäärisille johtajille hän aiheuttaisi paljon vähemmän hallaa tälle maalle kuin istumalla passiivisesti Suomen tärkeimmällä pallilla. Voin kyllä 100% allekirjoittaa kokoomuksen väitteen että meillä on johtajuusvaje maan johdossa.

 

[Zezekärppänen]

Analyysi: EU-komission ennallistamisasetus voi vielä ravistella Marinin hallitusta, ja ensimmäiset merkit siitä nähtiin jo perjantaina

Hallituspuolueiden jakautuminen eduskunnan talousvaliokunnan metsien ennallistamiskäsittelyssä kertonee ennen kaikkea siitä, kuinka herkkä asia on keskustalle vaalien alla, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

yle.fi

EU:ssa suunnitellaan luonnon ennallistamista. Hyvä juttu, mutta Suomelle tulisi miljardin vuosittsinen maksutaakka, joka on tietysti Suomen talouteen nähden aivan omaa luokkaansa tässä asetuksessa. Vihervassareille tämä ei ilmeisesti ole ongelma, koska aina voi ottaa lisää velkaa ja sitä ei tarvitse maksaa ikinä takaisin.

Ennallistamisessa otettu 50-luku vertailuvuodeksi, jolloin täällä oli vielä pitkälti alkuperäistä metsää, mutta Euroopan valtavat pyökkimetsät oli jo aikaa sitten kaadettu. Suomen pitäisi kertoa tuolla että me kyllä ennallistetaan heti kaikki metsät, kunhan Keski-Euroopan pellot on palautettu pyökkimetsiksi.

Eikös jossain päästöasioissa vertailuvuosi osunut 90-luvun laman vuosille, jolloin taas meitä vietiin.

 

[baggio]

Analyysi: EU-komission ennallistamisasetus voi vielä ravistella Marinin hallitusta, ja ensimmäiset merkit siitä nähtiin jo perjantaina

Hallituspuolueiden jakautuminen eduskunnan talousvaliokunnan metsien ennallistamiskäsittelyssä kertonee ennen kaikkea siitä, kuinka herkkä asia on keskustalle vaalien alla, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

yle.fi

Suomen pitäisi kertoa tuolla että me kyllä ennallistetaan heti kaikki metsät, kunhan Keski-Euroopan pellot on palautettu pyökkimetsiksi.

Vähän vaikea kuvitella etteikö olisi kertonut, ja etteikö Suomen tilanne (muista poiketen paljon yksityisomisteista metsää valjastettuna teollisen tuotannon raaka-aineeksi) olisi tarkkaan kaikkien tiedossa.

Mutta vaikeaa on kuvitella myös sitä, että kun n.30 maata hakee yhteisiä linjoja, että siinä kuultaisiin mitä mieltä Suomi on ja sitten toimittaisiin niin kuin Suomi tahtoo.

Kaikki nää asiat hoidetaan neuvottelemalla, se on järkevää koska siten ollaan yhdessä vahvoja. Nyt kannattaa tietenkin pyrkiä jatkamaan neuvottelemista Suomelle edullisempaan suuntaan, mutta lopulta on otettava se neuvottelutulos joka saadaan.

 

[Zezekärppänen]

Vähän vaikea kuvitella etteikö olisi kertonut, ja etteikö Suomen tilanne (muista poiketen paljon yksityisomisteista metsää valjastettuna teollisen tuotannon raaka-aineeksi) olisi tarkkaan kaikkien tiedossa.

Mutta vaikeaa on kuvitella myös sitä, että kun n.30 maata hakee yhteisiä linjoja, että siinä kuultaisiin mitä mieltä Suomi on ja sitten toimittaisiin niin kuin Suomi tahtoo.

Kaikki nää asiat hoidetaan neuvottelemalla, se on järkevää koska siten ollaan yhdessä vahvoja. Nyt kannattaa tietenkin pyrkiä jatkamaan neuvottelemista Suomelle edullisempaan suuntaan, mutta lopulta on otettava se neuvottelutulos joka saadaan.

Ei noissa etelän maissakaan mitään muuta ollutkaan kun metsää, mutta ne metsät hakattiin sileäksi jo joskus 1800-luvulla. Suomea vaan aina näissä kairataan hanuriin ja sen meidän hallitus ottaa ilolla vastaan, kun halutaan olla vastuullisia ja kokoaan isompia.