Näinhän se on, boomerit sai omansa. Mutta hauskintahan tässä on se että Kiljuset (SDP) kiljuu vaa lisää eläkemaksujen perään. Kun mikään ei näyttäisi riittävän. Ymmärtäähän tuon kun eläkeläiset on demareiden suurin kannattajakunta ja eduskunnan lehtereillä olisi kiva olla myös jatkossa. Tässä mielessä demarit on ykköspaikalla Suomen kehityksen jarrumiehenä sillä se tukee :
- avokätisesti eläkeläisiä, joiden elättäminen on yhä vaikeampaa heikkenevällä huoltosuhteella. Niiltä, jotka vielä töitä tekevät, haluttaisiin niin kovasti verottaa vielä enemmän koska se raha ei kuulu Petterille tai Maijalle vaan Helsinkiläiselle Annelle joka teki 30 vuotta töitä virastolla ja jäi eläkkeelle 59 vuotiaana ja elää tästä eteenpäin 100 vuotiaaksi.
Koetko siis, että esimerkiksi yksilöllisesti varhennettu eläkejärjestelmä oli esimerkki tällaisesta epäreilusta edusta? Meillä kun jo edesmennyt siskospari jäi eläkkeelle 55-vuotiaana pankista ja 58-vuotiaana telakalta. Mielestäni ainakin tämä telakalta jääneen eläkeikä oli oikea, koska telakan siivoaminen on raskasta työtä ja ihmisen palautumiskyky laskee kyllä kohti kuuttakymppiä mennessä. Ilman varhennettua eläkettä olisi varmaan jossain vaiheessa tiputtu sitten työkyvyttömyyseläkkeelle…
Myös pankista eläkkeelle jääneen eläkeikä oli oikea, koska hän ei ollut käynyt korkeakoulua, eli unohdit vertailussasi nykyaikaan sen, että vuosia ei kulu korkeakouluun hakiessa ja sieltä ulos ponnistettaessa. Tässä tapauksessa työvuosia lisäsi myös se, että pankkilainen oli lapseton eli ei mammavuosia kotona.
Molempien eläkeura jäi myös kohtuulliseksi, pankkilaiselle 26 vuotta eläkkeellä ja telakkalaiselle 19 vuotta. Eli ei kyllä kovin lähelle 40 vuoden eläkkeellä oloja päästä… Onko sinusta 20 vuotta eläkkeellä oloa liikaa, minusta se kuulostaa varsin sopivalta, ettei mene vain työn tekemiseksi se arvokas elämä. Muista myös se, että eläkeläiset voivat auttaa töissäkäyviä lapsiaan esimerkiksi lastenlasten satunnaisella vahtimisilla. Tällä efektillä voi olla siis positiivisia vaikutuksia talouteen, kun rahaa voi kohdentaa muuhun kulutukseen kuin lastenvahteihin + inhimilliset vaikutukset.
Jep. Saavutetut (ansaitsemattomat) edut ja julkisen puolen hillotolpat ovat tämän maan syöpä. Tottakai tämän ymmärtää kun miettii saamapuolella olevia, ei kiinnosta miten tulevilla sukupolvilla menee. Demarit ovat myös kunnostautuneet siinä että on pyritty monin keinoin hidastamaan kansalaisten vaurastumista. Miksi Suomessa kesti yli vuosikymmenen pidempään saada OST tili kuin muissa Pohjoismaissa?
Eikös lähtökohtaisesti julkisella sektorilla ole matalemmat palkat kuin yksityisellä? On toki totta, että valtiolla maksetaan yksityiseen nähden jo moninpaikoin kilpailukykyisiä palkkoja, mutta varsin suurin osa julkisella töissä olevista on kuntasektorilla, jonka palkkataso laahaa yksityiseen nähden selkeästi.
Eli etkai vain unohda julkisen ja yksityisen sektorin palkkaeroja punnitessasi tätä ”hillotolppia”, vaan muistat pelkästään lomapäivien ja eläke-ehtojen suhteen olevat erot? Julkisella on aikanaan kompensoitu palkkaeroa lisälomapäivillä tai sillä, että lauantaita ei lasketa lomapäiviä kuluttavaksi arkipäiväksi. Myös eläkkeelle pääsemisen ehdot ovat usein inhimillisemmät julkisella sektorilla, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden suhteen (”Jos olet yli 60-vuotias tai työskentelet julkisella puolella, työkykyäsi arvioidaan lievemmin ehdoin. Tällöin työkykyäsi arvioidaan vain suhteessa omaan työhösi ja sen vaatimuksiin.).
Eli mielestäni ei ole kohtuutonta, että erityisesti kunta-alan matalempia palkkoja kompensoidaan reilummilla lomapäivämäärillä/tulkinnoilla tai inhimillisemmillä eläke-ehdoilla.
Julkisen puolen hillotolpat löytyvät pitkälti politiikan ääreltä, ei tavanomaista työtä tekevältä kuntasektorilta, jossa valtaosa julkisella töissä olevista on. Kunta-alan työntekijöiden sijaan lähtisin etsimään säästöjä työttömyydestä parantamalla työttömän palveluja ja erityisesti koulutusmahdollisuuksia.
