Kotimaan politiikka

[Jan11]

Ja näiden rahaa jakavien tahojen hallitukset pursuavat entisiä ja nykyisiä poliitikkoja...

Tietysti osa on. Politiikka on järjestötoimintaa sekin ja järjestötoiminnassa olevat aktiiviset ihmiset tuppaavat toimimaan monissa eri järjestöissä eri sektoreilla. Mutta kun katsoo noiden järjestöjen johtoa eri aikoina, niin suhteessa aika vähän siellä sitten kuitenkin poliittisia on, niitä substanssiasiantuntijataustaisia taas on suhteessa hyvinkin paljon.
Lähtökohtaisesti kuitenkin lähes jokaisella on jonkinlaisia poliittisia preferenssejä, on aktiivipoliitikko (entinen aktiivipoliitikko) tai sitten ei. Elämä on politiikkaa ja politiikka elämää. Joten sinällään aktiivipoliitikko tai entinen aktiivipoliitikko ainakin on läpinäkyvyyden kannalta selkeämpi nimitys kuin asiantuntija, jonka poliittinen ajattelu ei ole tiedossa.

 

[Kan Dee Dokata]

Muutoinkin sun näkemys on nyt aika äärimmäinen, mutta onhan sulla siihen toki oikeus. Valtaosa meistä suomalaisista on tutkitusti maksuhalukkaita (yli yhdeksän kymmenestä), saman verran kertoo kokevansa sen tärkeäksi kansalaisvelvollisuudeksi ja valtaosa myös kokee saavansa vastinetta maksamilleen veroille (yli kolme neljäsosaa).

Toki saattaisi maksuhalukkuusmittarit huudella vähän muunlaisia lukemia, jos kyselyissä oikeasti eriteltäisiin, mihin kaikkeen valtiolle oikeasti kuulumattomaan hömppään ne verorahat syydetään. Näinhän ei toki tehdä, koska muuten kansalaisen illuusio "hyvinvointivaltiosta" ja sen verorahojen käytöstä saattaisi romuttua.

 

[Tommy Goldfish]

Toki saattaisi maksuhalukkuusmittarit huudella vähän muunlaisia lukemia, jos kyselyissä oikeasti eriteltäisiin, mihin kaikkeen valtiolle oikeasti kuulumattomaan hömppään ne verorahat syydetään. Näinhän ei toki tehdä, koska muuten kansalaisen illuusio "hyvinvointivaltiosta" ja sen verorahojen käytöstä saattaisi romuttua.

Koetko tietäväsi keskimääräistä paremmin mihin verorahoja käytetään? Jos koet, niin millä perusteella ja miten olet hankkinut tietosi?

 

[Jan11]

Aivan. Mutta hallitukset voivat ryhtyä toimenpiteisiin jos rahat ei ohjaudu kuten haluaisivat. Älkää viitsikö saivarrella.

Eivät oikeastaan. Nimittäin aivan jokaisen hallituksen kohdalla on niin, että rahoitusta ohjautuu sellaisiin kohteisiin, mihin ne ei haluaisi ja jää kohdentumatta sellaisiin, mihin ne haluaisi.
Pääkeinot on yleensä leikata perus- ja yleisrahoituksesta (sitä eivät voi päättää mistä se sitten on lopulta tarkemmin pois). Ja vastaavasti jonkin kärkihankkeen kautta ohjata lisärahoitusta johonkin tiettyyn suuntaan - mutta sitä mitä sillä lopulta saa ei myöskään ole hallituksen kontrolloitavissa.

Aihetta voisi analysoida tämän vuosituhannen eniten sorkkimaan ja vaikuttamaan pyrkineen Sipilän hallituksen kauden osalta. En ole vielä nähnyt siitä tehdyn tutkimusta, mutta minusta näyttäisi siltä, että palomuurit toimivat aika hyvin ja hallituksen pyrkimysten vaikutus jäi sitten kuitenkin lopulta varsin vähäiseksi.

 

[Kan Dee Dokata]

Koetko tietäväsi keskimääräistä paremmin mihin verorahoja käytetään? Jos koet, niin millä perusteella ja miten olet hankkinut tietosi?

Ole hyvä. Valtion budjetti - Valtiovarainministeriö

 

[cular]

Kataisen (ja Stubbinkin) hallitus on huono vertailukohta. Siinä kun sinipunan lisäksi oli koko muukin korttipakka.
Siis Kokoomus. Demarit, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja KD.
Siis aivan liian monta ristivetoista apupuoluetta ja keskenään ristiriitaista ideologista pohjaa yhdessä sopassa.

noissa oli niin laaja kattaus kun kumpikin huusi omalle puolelleen apupuolueita toisensa jälkeen ettei tarvitse tehdä persujen kanssa yhteistyötä ja ettei yksikään pääse kiristämään yksin hallitusta

 

[91danger91]

En kohdistanut tuota erityisesti suhun. Enkä myöskään erityisesti musiikkiin, oikeastaan musiikki on se yksi asia joka pärjää ilman tukea. Ja ehkä kirjallisuus.
Mutta kaikki muu, mikä vaatii vähänkin enemmän rahaa, tarvii tukea. Leffat, teatteri, TV-ohjelmat, oopperat jne. Ja itse, vaikka en todellakaan ole mitenkään erityisen kansallismielinen, tykkään siitä, että meillä on tuota kotimaista, suomenkielistä kulttuuria. Ja olen valmis maksamaan veroja sitä varten.

Voitko olla varma, että politiikot käyttävät sinun rahasi oikeamääräisesti ja sinulle tärkeisiin asioihin? Eikö parempi vaihtoehto olisi, että kansalaisia verotettaisiin vähemmän ja kansalaiset voisivat itse päättää mihin kulttuurimuotoon haluavat rahansa käyttää? Meillä on Suomessa olemassa jo kulttuuri- ja liikuntasetelit. Miksi emme tekisi niin että poistetaan kultuurilta ja urheilulta suorat verotuet ja tuettaisiin niiden toimintaa esim. nostamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleiden verovapaata määrää?

Totta kai se on. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli on pohjimmiltaan ja ytimeltään sosiaalidemokraattinen markkinatalous (sinällään harvinainen yhdistelmä maailmassa). Se on myös paradigma jonka päälle lähes kaikki yhteiskunnallinen keskutelu molemmissa maissa rakentuu.

HS-gallup | Turvaverkkoja karsitaan eikä hyvinvointivaltioon jatkossa ole varaa, uskovat suomalaiset

Tuoreen gallupin mukaan kansalaiset uskovat, että jatkossa oman elämän vastoinkäymisiin täytyy itse varautua enemmän. Suomalaiset pitävät monia todennäköisiksi arvioimiaan muutoksia epätoivottavina.

www.hs.fi

Ihan lukujen valossa (huoltosuhde, eläkejärjestelmä, hoivakriisi, vaihtotase, valtionvelka) hahmotat varmaan että sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio tulee päättymään ainakin Suomessa omaan mahdottomuuteensa. Myös kansalaiset alkavat varautua siihen. Parempi olisi tehdä asialla vielä jotain ennen kuin ulkomailta annetaan käskyjä leikkauslistoista. Lisää aiheesta toisessa ketjussa: Keskustelua Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisesta ja sen tulevaisuudesta

 

[Diziet Sma]

Tämän vuoksi on niin, että kun leikataan tutkimuksesta, ei leikata esim. juuri siitä rapututkimuksesta, vaan tutkimuksesta yleensä. Ja se leikkaus voi sitten osua ihan mihin tahansa tutkimusaiheeseen, esim. vaikkapa siihen terveydenhuollon tai lääketieteen tutkimukseen.

Tämä on valitettavan totta. On perusinhimillistä, että kun tiedeyhteisö itse päättää oman rahapottinsa käytöstä, kollegojen kesken ei haluta tehdä kovin suurta priorisointia. Niinpä "Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa" on mukamas ihan yhtä tärkeä tutkimusaihe kuin "Miten RNA säätelee verihiutaleiden toimintaa", tai kun "Automatisoitu atomivoimamikroskopia" katsotaan rahoituksen arvoiseksi, niin tottahan myös "Demokratins kris, könsreaktion och feministiskt motstånd vid skärningspunkten mellan islam och kön i tider med högerpopulism" on vähintään yhtä oleellinen tutkimusaihe. (Em. tutkimushankkeet ovat Suomen Akatemian rahoituspäätöksistä vuosilta 2021-22.)

Ja ylipäätään silloin kun on kysymys perustutkimuksesta, ei useinkaan vielä tutkimusta tehdessä tai sen valmistuttua edes tiedetä, mihin sen tuloksia mahdollisesti joskus sovelletaan vai sovelletaanko mihinkään.

Ideaalimaailmassa asia on noin, mutta me emme elä ideaalimaailmassa. Tuo perustelu hajoaa heti, kun mennään luonnontieteistä ihmistieteiden puolelle. Se muuttuu täydeksi roskaksi, kun sillä yritetään perustella erilaisten vääryystutkimusten (grievance studies) pseudotieteellistä hölynpölyä.

Jokainen eri mieltä oleva saa vapaasti listata vaikka viisi tärkeintä saavutusta, joita esim. queer-teoriat tai sukupuolen tutkimus on tuottanut maailmalle. Saavutusten ei tarvitse olla vaikuttavuudeltaan esim. Maxwellin yhtälöiden tai Faradayn kokeiden luokkaa. Nuo kuitenkin yleensä ovat esimerkkejä, kun puolustetaan perustutkimuksen tärkeyttä, joten jotakin samansuuntaista toivoisin myös noiden vääryystutkimusten osalta.

Aiheeseen liittyen suosittelen lukemaan sosiologian ja rikosoikeuden professori Jukka Savolaisen kirjoituksen:

Vääryystutkijoiden höpötiedettä saa pilkata | Verkkouutiset

#MinäTutkin-kampanja vei tiedekeskustelun harhapoluille, professori Jukka Savolainen kirjoittaa.

www.verkkouutiset.fi

 

[JCSH]

Voitko olla varma, että politiikot käyttävät sinun rahasi oikeamääräisesti ja sinulle tärkeisiin asioihin? Eikö parempi vaihtoehto olisi, että kansalaisia verotettaisiin vähemmän ja kansalaiset voisivat itse päättää mihin kulttuurimuotoon haluavat rahansa käyttää? Meillä on Suomessa olemassa jo kulttuuri- ja liikuntasetelit. Miksi emme tekisi niin että poistetaan kultuurilta ja urheilulta suorat verotuet ja tuettaisiin niiden toimintaa esim. nostamalla kulttuuri- ja liikuntaseteleiden verovapaata määrää?

No eivät ne tietenkään käytä niitä oikeamääräisesti ja minulle tärkeisiin asioihin. Tai siis, kyllä ne niitä niihinkin käyttävät, mutta myös moneen muuhun. Se nyt vain on demokratian luonne.

Ja olen aika varma, että jollain kulttuuri- ja liikuntaseteleiden verovapaan määrän nostolla ei päästäisi lähellekään sellaista tukivaikutusta, että sillä voitaisiin korvata suorat tuet.

 

[Paapaa]

Eikö parempi vaihtoehto olisi, että kansalaisia verotettaisiin vähemmän ja kansalaiset voisivat itse päättää mihin kulttuurimuotoon haluavat rahansa käyttää?

Se tarkoittaa monen kulttuurimuodon täyttä katoamista. Itse en kannata merkittävää kulttuurin suoran tukemisen leikkaamista. Jos tosin nykyisessä tilanteessa siltä ei voi välttyä. Kulttuuriväki sai todella pahasti muutoinkin pataan koronan aikana (ei mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan), joten en lähtisi paskomaan enää lisää. Alalla on keskimäärin todella paskat palkat joka tapauksessa. Konserttien lisäksi orkesterit tekevät mielestäni tärkeää työtä kun tekevät vierailuja esim. kuntien palvelutaloissa ja päiväkodeissa ja kouluissa. Kulttuuria viedään myös heille, jotka eivät voi konsertteihin päästä.

 

[Jan11]

Tämä on valitettavan totta. On perusinhimillistä, että kun tiedeyhteisö itse päättää oman rahapottinsa käytöstä, kollegojen kesken ei haluta tehdä kovin suurta priorisointia. Niinpä "Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa" on mukamas ihan yhtä tärkeä tutkimusaihe kuin "Miten RNA säätelee verihiutaleiden toimintaa", tai kun "Automatisoitu atomivoimamikroskopia" katsotaan rahoituksen arvoiseksi, niin tottahan myös "Demokratins kris, könsreaktion och feministiskt motstånd vid skärningspunkten mellan islam och kön i tider med högerpopulism" on vähintään yhtä oleellinen tutkimusaihe. (Em. tutkimushankkeet ovat Suomen Akatemian rahoituspäätöksistä vuosilta 2021-22.)


Ideaalimaailmassa asia on noin, mutta me emme elä ideaalimaailmassa. Tuo perustelu hajoaa heti, kun mennään luonnontieteistä ihmistieteiden puolelle. Se muuttuu täydeksi roskaksi, kun sillä yritetään perustella erilaisten vääryystutkimusten (grievance studies) pseudotieteellistä hölynpölyä.

Jokainen eri mieltä oleva saa vapaasti listata vaikka viisi tärkeintä saavutusta, joita esim. queer-teoriat tai sukupuolen tutkimus on tuottanut maailmalle. Saavutusten ei tarvitse olla vaikuttavuudeltaan esim. Maxwellin yhtälöiden tai Faradayn kokeiden luokkaa. Nuo kuitenkin yleensä ovat esimerkkejä, kun puolustetaan perustutkimuksen tärkeyttä, joten jotakin samansuuntaista toivoisin myös noiden vääryystutkimusten osalta.

Aiheeseen liittyen suosittelen lukemaan sosiologian ja rikosoikeuden professori Jukka Savolaisen kirjoituksen:

Kirjoituksesi sisältää pohjaväitteen, että eri tieteenalat olisi eri arvoisia. Ja eri tieteenalojen sisällä olisi arvokkaampia ja vähemmän arvokkaita tutkimusaloja ja-suuntia. Minusta sellainen on vaarallista ajattelua.
Silti on myös niin, että nuoremmat tieteenalat, tutkimusalat ja tutkimussuuntaukset ovat sekä rakenteeltaan, laadunvaihtelultaan että itsekorjaavuudeltaan hauraampia kuin vanhimmat ja vakintuneimmat.

Itse olisin silti perin varovainen ennen kuin lähtisin vertailemaan ja mestaroimaan itselleni tuntemattomien tutkimusalojen suhteen. Olen itse työssä yksityisen sovelletun tutkimuksen parissa (en tosin tutkijana) ja viime kädessä meidän onnistumiset tuottaa mitattavaa hyvinvointia (=arvoa, rahaa). En oikein osaa sanoa kehittämmekö kuitenkaan ihmiskuntaa.

Jo pilkalliseen sävyyn mainitsemiesi tutkimusaiheden otsikoistakin kuitenkin näkee, että niiden on (mikäli toteutus on hyvää) mahdollisuus kehittää kulttuurista ymmärrystä ja sitä kautta yhteiskuntaa ja laajemmin ihmiskuntaa. Ymmärrys afroeurooppalaisesta liikkuvuudesta lienee ainakin ajallemme varsin relevanttia (kun muuttoliikettä Afrikasta Eurooppaan tuppaa olemaan ja kun se vielä jatkuu sekä maan että EU:n sisällä) ja kirjallisuuden kuvausten tulkinta on varmasti yksi pieni tapa ymmärtää sitä.

Jälkimmäinen aihe taas näyttää perin laajalta (jos oikein ymmärsin), mutta jotenkin tuntuisi, että jokainen islaminuskoinen Pohjoismaihin tuleva maahanmuuttaja ja pakolainen törmää väistämättä feminismiin (joka on olennainen osa pohjoismaista yhteiskunnallista ajattelua ja hyvinvointivaltiota) sekä valitettavasti myös oikeistopopulismiin joka on ollut nousussa. Tutkimustieto ja syvempi ymmärrys noistakin kohtaamisista lienee ajassamme arvokasta.

Lopun sukupuolentutkimusjuttuihin on hankala kommentoida, koska se ei ole millään tavalla omaa osaamisaluetta. Mutta jos kyseessä on laatuongelma, niin kiristämällä laatupainotusta ajan myötä tulee sitten entistä taitavammin laadittua tutkimustakin kyllä. Jos kysymyksessä todella olisi näennäistiede, niin sitten tieteen itsekorjaavuus, aika, sisäinen kritiikki ja ympäröivien tutkimusalojen kritiikki korjannee asian. Alkemiakin on kadonnut, mutta ei se ole vähentänyt siihen paljon aikaansa käyttäneen Isaac Newtonin muiden löydösten arvoa.

 

[Jan11]

Ihan lukujen valossa (huoltosuhde, eläkejärjestelmä, hoivakriisi, vaihtotase, valtionvelka) hahmotat varmaan että sosiaalidemokraattinen hyvinvointivaltio tulee päättymään ainakin Suomessa omaan mahdottomuuteensa. Myös kansalaiset alkavat varautua siihen. Parempi olisi tehdä asialla vielä jotain ennen kuin ulkomailta annetaan käskyjä leikkauslistoista. Lisää aiheesta toisessa ketjussa: Keskustelua Suomen hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisesta ja sen tulevaisuudesta

Voi olla, tai sitten se kykenee uudistumaan (mutta ei tietenkään talousliberaalien toivomalla tavalla).
Ensisijaisesti uskon sen kestävän niin kauan, että eurooppalainen integraatio- ja liittovaltiokehitys pyörähtää taas käyntiin. Siinä vaiheessa avainkysymys onkin sitten minkälaista liittovaltiosta euroopan unionista rakennetaan.
Itse asiassa en hämmästyisi, jos suunta muuttuisi tästä kaksituhattakymmenluvun pölhöpopulismista takaisin integraatioon ja liittovaltiokehitykseen kun Ukrainan sota lopulta päättyy. Toki kukaan ei tiedä meneekö siihen kuukausia, vuosia vai vuosikymmeniä. Joka tapauksessa ensin korona ja sitten Ukrainan sotaja energiakriisi on osoittanut, että edelleen on kykyä yhteisiin juttuihin, on yhteisiä arvoja, halutaan olla yhtenäisiä (vaikka maiden kulttuurilla eroja onkin) jne., samoin Unkariin EU-tukiruuvin kiristäminen on osoittanut, että hampaattomana pidetty EU kykenee myös edellyttämään jäseniltään yhteisten periaatteiden noudattamista.
Tästä on lopulta pieni matka palata takaisin siihen hyvään integraatiokehitykseen minkä pölhöpopulismi brexiteineen rikkoi.

 

[10YG]

Ei se sinänsä ole "parempaa kulttuuria", vaan nuo taidemuodot katoaisivat jos niitä ei tuettaisi. Ja se on sitten arvovalinta, että koetaanko esim. oopperatalo ja klassinen musiikki niin tärkeäksi instituutioksi. että sitä kannattaa tukea. Raha palaa tukemisessa lähinnä palkkoihin, eli kyse on erittäin työllistävästä tukemisesta. Ooppera yksinään työllistää yli 500 henkilöä ja satakunta tuntipalkkaista päälle, joiden avulla tuotetaan ja ylläpidetään omasta mielestäni todella tärkeää, korkeatasoista ja kiinnostavaa kulttuurimuotoa. (Silti liput ovat suhteellisen kalliita). Oopperatalo on myös vetovoimatekijä Helsingille ja koko PK-seudulle. Sama koskee isompia ja pienempiä teattereita tai vaikka taidemuseoita.

On väärä luulo, että klassisen musiikin tukeminen menee lähinnä palkkoihin. Unohdat ne kalliit yhden ainoan musiikinlajin käyttöön rakennetut monumentaaliset rakennukset ja niiden ylläpidon. Kansallisoopperan rakennuskustannuksia en tiedä, mutta HS uutisoi, että Turun uuden klassisen musiikin talon rakentaminen tulee maksamaan 89 miljoona euroa. Veikkaan, että hintalappu on yli 100 miljoonaa, kun rakennus on valmis.

Miettikää vähän: lähes 100 miljoonaa marginaalimusiikin taloon Suomen kuudenneksi suurimmassa kaupungissa maassa, jossa esimerkiksi terveydenhuolto on ollut suurissa vaikeuksissa jo vuosia. Sekin on hullua, että klassisen musiikin kapellimestareille maksetaan verovaroista palkkaa, johon kaupallisen musiikin puolella yltävät ainoastaaan jotkut villevalot parhaina vuosinaan.

Mielestäni on myös heikkoa Kansallisopperan puolustamista se, että se työllistää 500 henkeä. Jos ooppera on hyvä työllistäjä, niin eikö niitä pitäisi olla useita Suomessa? Veikkaushäviörahoista annettiin vuosittain 38 miljoonaa euroa tähän rahareikään (HS 2019). Vähän kärjistäen voisi sanoa, että peliongelmainen eläkeläinen ylläpitää elitiin kulttuuriharrastusta.

Yleensä kansallisoopperaa Suomessa perustellaan jollakin ihmeellisellä kehäpäätelmällä: jokaisessa sivistyneessä maassa on hieno iso oopperatalo, koska ooppera nyt vaan kuuluu sivistykseen. Koska Suomi on länsimainen sivistysvaltio on meillä oltava kansallisooppera.
" Kansallisoopperan kuluista sen oma varainhankinta kattaa alle 13 prosenttia ja loppu tulee yhteiskunnalta. Vuoden 2020 aikana oopperassa kävi 68 170 vierailijaa. Jos kaikki ovat lippunsa maksaneita, yhteiskunnan tuki pääsylippua maksanutta kohden on yli 735 euroa. Samalla kun toimintaa on jouduttu rajoittamaan, tukea on nostettu. " (Uusi Suomi 2021)
Melkoisen kallista.

 

[Jumputin]

On väärä luulo, että klassisen musiikin tukeminen menee lähinnä palkkoihin. Unohdat ne kalliit yhden ainoan musiikinlajin käyttöön rakennetut monumentaaliset rakennukset ja niiden ylläpidon. Kansallisoopperan rakennuskustannuksia en tiedä, mutta HS uutisoi, että Turun uuden klassisen musiikin talon rakentaminen tulee maksamaan 89 miljoona euroa. Veikkaan, että hintalappu on yli 100 miljoonaa, kun rakennus on valmis.

Eli nyt on kyse kuntapolitiikasta ja paljon muusta kuin klassisesta musiikista, eli tilat soveltuvat myös muuhun kuin klassiseen musiikkiin.

Lähesty tätä niin, että mitä merkitystä tällä investoinnilla on Turulle kaikkinensa tulevaisuudessa ja miksi Turku haluaa rakentaa uuden salin.

 

[InarinIhme]

Eli nyt on kyse kuntapoitiikasta ja paljon muusta kuin klassisesta musiikista, eli tilat soveltuvat myös muuhun kuin klassiseen musiikkiin.

Lähesty tätä niin, että mitä merkitystä tällä investoinnilla on Turulle kaikkinensa tulevaisuudessa ja miksi Turku haluaa rakentaa uuden salin.

Otetaan vaikka jääkiekkoareena tampereelta. Tampereen kaupunki ja valtio osallistui kustannuksiin sillä verukkeella että se tuo kuntaan kulutusta muualta (yksityiset kuitenkin isoin). Ja ainakin vielä se on ollut kannattava investointi. ex-Hartwall areena on kyllä kunnalle ja valtiolle ollut kannattava investointi, Vaikka se on nyt muutaman vuoden seissyt tyhjänä.

Pitää koko ajan muistaa että sinne tulevat myös kuluttavat mikä tuo verotuloja eli maksaa sitä investointia takasin.

 

[JCSH]

On väärä luulo, että klassisen musiikin tukeminen menee lähinnä palkkoihin. Unohdat ne kalliit yhden ainoan musiikinlajin käyttöön rakennetut monumentaaliset rakennukset ja niiden ylläpidon. Kansallisoopperan rakennuskustannuksia en tiedä, mutta HS uutisoi, että Turun uuden klassisen musiikin talon rakentaminen tulee maksamaan 89 miljoona euroa. Veikkaan, että hintalappu on yli 100 miljoonaa, kun rakennus on valmis.

Miettikää vähän: lähes 100 miljoonaa marginaalimusiikin taloon Suomen kuudenneksi suurimmassa kaupungissa maassa, jossa esimerkiksi terveydenhuolto on ollut suurissa vaikeuksissa jo vuosia. Sekin on hullua, että klassisen musiikin kapellimestareille maksetaan verovaroista palkkaa, johon kaupallisen musiikin puolella yltävät ainoastaaan jotkut villevalot parhaina vuosinaan.

Eihän nuo nyt mitään marginaalimusiikin taloja ole. Nuo ovat ihan yleisessä konserttikäytössä. Ja niissä on yleensä myös kaikensorttisia muitakin tapahtumia, konferensseja jne.

Toki aina voidaan huudella “mutta terveydenhuolto” jne. Mutta kaupunkien pitää kuitenkin jotenkin houkutella niitä veronmaksajia niihin kaupunkeihin, ja se yleensä vaati sen, että siellä on jotain muutakin tarjolla kuin vain se terveydenhuolto.
Joten kaupunkien vetovoiman kannalta on tärkeää, että aina välillä laitetaan sitä rahaa niihin konserttitaloihin ja muihin vastaaviin.

 

[10YG]

Eli nyt on kyse kuntapoitiikasta ja paljon muusta kuin klassisesta musiikista, eli tilat soveltuvat myös muuhun kuin klassiseen musiikkiin.

Kansallisoopperaa tukee koko Suomi. Kyse siis ei ole kunnallispolitiikasta.
Tähän mennessä rakennetut klassisen musiikin salit soveltuvat erittäin huonosti muuhun kuin siihen musiikkiin, johon ne on rakennettu. Ehkä Turku tekee poikkeuksen. Itse suuresti epäilen.

Lähesty tätä niin, että mitä merkitystä tällä investoinnilla on Turulle kaikkinensa tulevaisuudessa ja miksi Turku haluaa rakentaa uuden salin.

Kiitos aivan turhasta neuvosta. En voi. Kukaan ei voi nyt tietää 100 mijoonan euron investoinnin onnistumista.
Kerro sinä tästä asiasta lisää, jos tiedät.

 

[Jumputin]

Kansallisoopperaa tukee koko Suomi. Kyse siis ei ole kunnallispolitiikasta.

Kansallisooppera on Helsingissä.

 

[JCSH]

Tähän mennessä rakennetut klassisen musiikin salit soveltuvat erittäin huonosti muuhun kuin siihen musiikkiin, johon ne on rakennettu.

Ihan mielenkiinnosta, miksi meinaat, että olisi noin?

 

[Paapaa]

Konserttisaleja käytetään laajasti paljon muuhunkin kuin tuetun musiikin esittämiseen. Niissä järjestetään paljon myös kaupallisia ja täysin omarahoitteisia tapahtumia, eikä pelkästään konsertteja vaan muutamin. Ne ovat myös tilasta riippuen esim. konferenssi tai yhtiökokouskäytössä, kuten vaikka Finlandia-talo on ollut. Totta kai kalliita investointeja mutta ei missään nimessä vain tuettuun toimintaan.

 

[InarinIhme]

Konserttisaleja käytetään laajasti paljon muuhunkin kuin tuetun musiikin esittämiseen. Niissä järjestetään paljon myös kaupallisia ja täysin omarahoitteisia tapahtumia, eikä pelkästään konsertteja vaan muutamin. Ne ovat myös tilasta riippuen esim. konferenssi tai yhtiökokouskäytössä, kuten vaikka Finlandia-talo on ollut. Totta kai kalliita investointeja mutta ei missään nimessä vain tuettuun toimintaan.

Finlandia-talossa tosin on menny varmaan 5x määrä rahaa seinälaattoihin.

 

[10YG]

Eihän nuo nyt mitään marginaalimusiikin taloja ole. Nuo ovat ihan yleisessä konserttikäytössä. Ja niissä on yleensä myös kaikensorttisia muitakin tapahtumia, konferensseja jne.

Tähän mennessä rakennetut klassisen musiikin salit soveltuvat erittäin huonosti muuhun kuin siihen musiikkiin, johon ne on rakennettu. Ehkä Turku tekee poikkeuksen. Itse suuresti epäilen.

Toki aina voidaan huudella “mutta terveydenhuolto” jne. Mutta kaupunkien pitää kuitenkin jotenkin houkutella niitä veronmaksajia niihin kaupunkeihin, ja se yleensä vaati sen, että siellä on jotain muutakin tarjolla kuin vain se terveydenhuolto.
Joten kaupunkien vetovoiman kannalta on tärkeää, että aina välillä laitetaan sitä rahaa niihin konserttitaloihin ja muihin vastaaviin.

En tiedä Turun lukuja juuri nyt, mutta vuoden 2018 luvut näyttävät, että kyseessä on todella marginaalissa oleva taidemuoto:
" Turun filharmonisen orkesterin 122 konsertissa kävi vuonna 2018 huimat 58 000 kuulijaa. Kävijämäärä on 2000-luvun ennätys, määrä nousi lähes 5 000 kuulijalla vuoteen 2017 verrattuna. "
Kerro lisää, jos sinulla on parempaa tietoa. Itse huvituin suuresti tuosta: "HUIMAT 58 000 kuulijaa".

 

[InarinIhme]

Tähän mennessä rakennetut klassisen musiikin salit soveltuvat erittäin huonosti muuhun kuin siihen musiikkiin, johon ne on rakennettu. Ehkä Turku tekee poikkeuksen. Itse suuresti epäilen.

En tiedä Turun lukuja juuri nyt, mutta vuoden 2018 luvut näyttävät, että kyseessä on todella marginaalissa oleva taidemuoto:
" Turun filharmonisen orkesterin 122 konsertissa kävi vuonna 2018 huimat 58 000 kuulijaa. Kävijämäärä on 2000-luvun ennätys, määrä nousi lähes 5 000 kuulijalla vuoteen 2017 verrattuna. "
Kerro lisää, jos sinulla on parempaa tietoa. Itse huvituin suuresti tuosta: "HUIMAT 58 000 kuulijaa".

Kyllä toi pohjoismaisten suurin kongressi ja musiikki areena tampereella pärjää melko hyvin. Ja Tampereen Filharmonisen orkesterin kotipaikka.
Edit: Tampere-taloa sitten suunniteltiinkin se 60 vuotta.

 

[JCSH]

Tähän mennessä rakennetut klassisen musiikin salit soveltuvat erittäin huonosti muuhun kuin siihen musiikkiin, johon ne on rakennettu. Ehkä Turku tekee poikkeuksen. Itse suuresti epäilen.

En tiedä Turun lukuja juuri nyt, mutta vuoden 2018 luvut näyttävät, että kyseessä on todella marginaalissa oleva taidemuoto:
" Turun filharmonisen orkesterin 122 konsertissa kävi vuonna 2018 huimat 58 000 kuulijaa. Kävijämäärä on 2000-luvun ennätys, määrä nousi lähes 5 000 kuulijalla vuoteen 2017 verrattuna. "
Kerro lisää, jos sinulla on parempaa tietoa. Itse huvituin suuresti tuosta: "HUIMAT 58 000 kuulijaa".

No toistan kysymyksen, miksi ne soveltuisivat erittäin huonosti muuhun musiikkiin? Koska kyllä niitä käytetään muuhunkin musiikkiin.

 

[10YG]

Kansallisooppera on Helsingissä.

Niin on. Lainasit kirjoitustani, jossa kerron myös Kansallisoopperasta.
Aloitin vastauksella Paapaalle, jossa ideani oli korjata Paapaan väärinymmärrys Kansallisoopperasta.
Voisitko lopettaa turhan vänkäyksen?

 

[10YG]

Konserttisaleja käytetään laajasti paljon muuhunkin kuin tuetun musiikin esittämiseen. Niissä järjestetään paljon myös kaupallisia ja täysin omarahoitteisia tapahtumia, eikä pelkästään konsertteja vaan muutamin. Ne ovat myös tilasta riippuen esim. konferenssi tai yhtiökokouskäytössä, kuten vaikka Finlandia-talo on ollut. Totta kai kalliita investointeja mutta ei missään nimessä vain tuettuun toimintaan.

Finlandia-talo ei kelpaa klassisen musiikin soittajille (HS vuonna 1998).
Ainoa tapa ylläpitää taloa edes jollakin tavalla, on huokutella muuta toimintaa.

 

[Jumputin]

Voisitko lopettaa turhan vänkäyksen?

Enhän minä kerennyt edes aloittaa.

Pienellä selvityksellä Turkulaiset haluavat korvata käyttöikänsä saavuttaneen konserttitalon.

Sijainti:

1. kaupunkikehitysvaikutukset
2. saavutettavuus
3. osoitettavan tontin tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet
4. sijaintivaihtoehdoista johtuvat kustannuserot
5. toteutettavuusominaisuudet

Tilat:

Pääsali suunnitellaan orkesterimusiikin esittämisen ehdoilla, ja huippuluokan akustiikasta tulee vastaamaan hankkeeseen myöhemmässä vaiheessa valittava akustikko. Orkesterimusiikin esittämisen lisäksi pääsali soveltuu myös muihin käyttötarkoituksiin, kuten sähköisesti vahvistettavan musiikin esittämiseen, kokous- ja kongressikäyttöön sekä pienimuotoisiin esityksiin. Orkesterimonttu mahdollistaa mm. oopperan esittämisen.

Sali on muodoltaan sovellettua kenkälaatikkomallia. Se muodostaa talon sydämen ja saliin tuleva päivänvalo antaa talolle selkeän karaktäärin myös illalla. Sisätilan muodot ovat kaarevia ja dynaamisia. Puupinnat luovat tilaan lämpimyyttä.

Näyttämö on mitoitettu 100 esiintyjälle, ja osa näyttämöstä on laskettavissa orkesterimontuksi.

Näin Turkulaiset päätyivät rakentamaan talonsa.

 

[InarinIhme]

Finlandia-talo ei kelpaa klassisen musiikin soittajille (HS vuonna 1998).
Ainoa tapa ylläpitää taloa edes jollakin tavalla, on huokutella muuta toimintaa.

Olen samaa mieltä että niille ny ei kelpaa mikään. Mutta sen takia pitääkin nämä uudet tehdä kaikkeen sopivaksi. Tampere-talo on valittu klassisen musiikin piirissä parhaaksi vuosia. Mutta siellä on muutakin toimintaa joka kattaa sitten sen klassisen roskan.

Näissä ei saa mennä vain yhden asian piirissä enää. Pakko tehdä monitoimitaloja jossa on vähän kaikelle jotain jotta olisi
Kannattavaa. Yksityistä rahaa on saatava sisään myös klassiselle ja pelkän tuen varassa ei siis sitäkään myöskään voi tehdä.

Eri asioita on esim kansallisoopperan talo, Kansallismuseo jne. Niihin voi laittaa rahaa jotta toiminta pysyy hyvänä. Mutta Uudet oopperatalot jotka kilpailevat esim kansallisoopperan kanssa tai vastaavaa ei enää ole nykypäivää.

 

[No Future]

No toistan kysymyksen, miksi ne soveltuisivat erittäin huonosti muuhun musiikkiin? Koska kyllä niitä käytetään muuhunkin musiikkiin.

Itse olen käynyt ainakin Musiikkitalossa, Sellosalissa, Malmitalossa, Stoassa, Kultsalla ja Finlandiatalossa kuuntelemassa ihan jotain muuta kuin klasaria. Oopperatalossakin oon ainakin kerran käynyt, mutta en hitto muista mitä tsiigaamassa. Ooppera se ei ollut.

 

[JCSH]

Itse olen käynyt ainakin Musiikkitalossa, Sellosalissa, Malmitalossa, Stoassa, Kultsalla ja Finlandiatalossa kuuntelemassa ihan jotain muuta kuin klasaria. Oopperatalossakin oon ainakin kerran käynyt, mutta en hitto muista mitä tsiigaamassa. Ooppera se ei ollut.

Sitä itsekin mietin, kerta olen käynyt Tampere-talon isossa salissa ainakin kymmenessä konsertissa ja oliskohan niistä kaksi ollut klassista musiikkia. Tai siis, “klassista musiikkia”, toinen oli Star Wars musiikkia ja toinen muuta leffamusaa. Mutta bändinä oli sinfoniaorkesteri.

 

[Paapaa]

Finlandia-talossa tosin on menny varmaan 5x määrä rahaa seinälaattoihin.

Joo, se marmori oli teknisesti täysin väärä materiaali. Nyt sitten siitä maksetaan kun halutaan kunnioittaa Aallon perintöä pilkulleen, mikä sinänsä on jossain määrin perustelua. En väitä vastaan. Mutta ehkä joskus korvataan jollain lähes vastaavalla materiaalilla, joka kestää ulkokäyttöä paremmin.

Mutta sen takia pitääkin nämä uudet tehdä kaikkeen sopivaksi

Ja niin tietty tehdäänkin. Tässä ketjussa on taas ihan hassua kirjoittelua siitä, että ei pyrittäisi monipuolisuuteen. Esim. Helsingin Musiikkitalossa esitetään hyvin monenlaista musiikkia ja se soveltuu monenlaisiin tapahtumiin. Sooloresitaaleja, kamarimusiikkia, jazz-trioja, sinfoniaorkesterikonsertteja, kuorokonsertteja, big bandejä, rock-keikkoja, seminaareja, lehdistötilaisuuksia, levyjulkkareita, luentoja, urkukonsertteja, musiikkiteatteria, standupia, tanssia, yksityisiä juhlia, yhtiökokouksia jne, jne. Täysin virheellinen kuvitelma, että noita rakennetaan vain yksittäisen orkesterin tai taidemuodon käyttöön. Tapahtumatiloja on paljon muitakin kuin iso konserttisali. Kertoo lähinnä taas siitä, ettei tiedetä, mistä puhutaan ja luodaan joku olkiukko jota vastaan sitten hyökätään.

Finlandia-talokin oli ja on yhä paljon muussakin käytössä kuin tuetun musiikin konserttisalina. Nyt kun Helsingin isot orkesterit käyttävät pääasiassa Musiikkitaloa, on Finlandia-talosta vapautunut kapasiteettia muuhun käyttöön. Kyllä noille on paljon tarvetta.

Turun konserttitalo on aika heikossa hapessa, ja vaatii jossain vaiheessa joko todella kalliin täyden remontin tai - jos vain mahdollista - sen kaveriksi voisi rakentaa paremman monitoimitilan.

 

[10YG]

Enhän minä kerennyt edes aloittaa.
Pienellä selvityksellä Turkulaiset haluavat korvata käyttöikänsä saavuttaneen konserttitalon.
....
Näin Turkulaiset päätyivät rakentamaan talonsa.

Mutta miksi laittaa 100 miljoonaa euroa uuteen taloon? Miksi eivät korjaa vanhaa taloa?
Vaatisivat samalla, että remonttiin täytyy saada yksityistä rahaa tai muuten sinfoniabändi saa laittaa pillit pussiin.
Orkesteri, jota katsoo yhteensä 58 000 ihmistä vuosittain (eivät siis ole eri ihmisiä vaan kyseessä on katsojien yhteismäärä), ei ole mikään vetovoima millekään kaupungille.

Mikä ihmeen pyhä lehmä klassinen musiikki on tässä maassa? Ensin rakennetaan Finlandia-talo. Se ei kelpaa soittajille.
Sitten rakennetaan Musiikkitalo. Huono akustiikka. Oman kokemukseni mukaan talon iso(in?) sali on ikävä muulle musiikille, koska osa yleisöstä on esiintyjän selän takana. Kuka hullu menee rokkikonserttiin katsomaan bändin selkäpuolta?

Kaiken kaikkiaan olen totaalisen kyllästynyt tähän, että "valtio" tai "kaupunki" rakentaa ja ylläpitää kaikenlaista turhaa.
Tukea aina voi etenkin nuorten kehittymistä soittajina, mutta pitäisi olla selvää, että kaiken musiikin pitäisi edes pyrkiä siihen, että tulot tulevat samalla tavalla. Turussa on Logomo. Eikö se ole riittävä? Onko sielläkin huono akustiikka klassisen musiikin orkesterille?
Hyvinvointivaltio on kriisissä, mutta edes marginaalitaiteesta ei saisi säästää. En ymmärrä.

p.s. se on turkulaiset, se ei ole Turkulaiset.

 

[Tommy Goldfish]

Mutta miksi laittaa 100 miljoonaa euroa uuteen taloon? Miksi eivät korjaa vanhaa taloa?
Vaatisivat samalla, että remonttiin täytyy saada yksityistä rahaa tai muuten sinfoniabändi saa laittaa pillit pussiin.
Orkesteri, jota katsoo yhteensä 58 000 ihmistä vuosittain (eivät siis ole eri ihmisiä vaan kyseessä on katsojien yhteismäärä), ei ole mikään vetovoima millekään kaupungille.

Mikä ihmeen pyhä lehmä klassinen musiikki on tässä maassa? Ensin rakennetaan Finlandia-talo. Se ei kelpaa soittajille.
Sitten rakennetaan Musiikkitalo. Huono akustiikka. Oman kokemukseni mukaan talon iso(in?) sali on ikävä muulle musiikille, koska osa yleisöstä on esiintyjän selän takana. Kuka hullu menee rokkikonserttiin katsomaan bändin selkäpuolta?

Kaiken kaikkiaan olen totaalisen kyllästynyt tähän, että "valtio" tai "kaupunki" rakentaa ja ylläpitää kaikenlaista turhaa.
Tukea aina voi etenkin nuorten kehittymistä soittajina, mutta pitäisi olla selvää, että kaiken musiikin pitäisi edes pyrkiä siihen, että tulot tulevat samalla tavalla. Turussa on Logomo. Eikö se ole riittävä? Onko sielläkin huono akustiikka klassisen musiikin orkesterille?

Jos tehtäisiin niinkuin haluat niin koko suomi olisi yhtä Poria. Ja ilman omaa kulttuuria saataisiin tilalle tuontikulttuuria muualta.

 

[JCSH]

Oman kokemukseni mukaan talon iso(in?) sali on ikävä muulle musiikille, koska osa yleisöstä on esiintyjän selän takana. Kuka hullu menee rokkikonserttiin katsomaan bändin selkäpuolta?

Sama “ongelma” on jokaisella stadionilla ja urheilu/monitoimiareenalla, joissa kuitenkin jatkuvasti järjestetään rokkikonsertteja. Ratkaisuhan on yleensä se, että ei vain myydä lippuja niille paikoille jotka ovat siellä lavan takana (tai joissakin tapauksissa suunnitellaan se lava siten, että se voidaan laittaa keskelle päädyn sijaan).

 

[Paapaa]

Sama “ongelma” on jokaisella stadionilla ja urheilu/monitoimiareenalla, joissa kuitenkin jatkuvasti järjestetään rokkikonsertteja. Ratkaisuhan on yleensä se, että ei vain myydä lippuja niille paikoille jotka ovat siellä lavan takana (tai joissakin tapauksissa suunnitellaan se lava siten, että se voidaan laittaa keskelle päädyn sijaan).

Ja riippuu ihan tilaisuudesta ja järjestäjästä, myydäänkö vai ei niitä takapaikkoja. Ja miten houkutteleviksi ne hinnoitellaan. Jollekin asiakkaalle on ihan OK katsella perseitä jos sen saa tehdä vaikkapa puoleen hintaan. Joskus takapaikat jätetään kokonaan myymättä. Joskus yleisöä ei riitä niihin joka tapauksessa tai ehkä katselu- ja kuuntelunautinto ei vaan ole kummoinen kyseisessä tuotannossa. Siitähän ei ole isompaa haittaa että niitä paikkoja siellä on tarjolla. Joskus nekin myydään loppuun.

 

[10YG]

Jos tehtäisiin niinkuin haluat niin koko suomi olisi yhtä Poria. Ja ilman omaa kulttuuria saataisiin tilalle tuontikulttuuria muualta.

Eikö se Yö ja Dingo tulleet Porista? Eivät tainneet paljon saada apurahoja. Mielestäni ovat hyvinkin suomalaista kulttuuria. Vai loppuiko teillä kulttuuri, kun Olli Lindholm kuoli?
Kansallisoopperassa on iso tuotanto menossa. Saksalainen Wagner. Itse kyllä pidän Wagnerista, mutta en halua tukea verovaroillani sen esittämistä Suomessa.

 

[10YG]

Sama “ongelma” on jokaisella stadionilla ja urheilu/monitoimiareenalla, joissa kuitenkin jatkuvasti järjestetään rokkikonsertteja. Ratkaisuhan on yleensä se, että ei vain myydä lippuja niille paikoille jotka ovat siellä lavan takana (tai joissakin tapauksissa suunnitellaan se lava siten, että se voidaan laittaa keskelle päädyn sijaan).

Musiikkitalossa myydään lippuja lavan taakse. Tai ainakin ennen myyntiin. Ei ole kokemusta koronavuosilta.

 

[JCSH]

Musiikkitalossa mydään lippuja lavan taakse. Tai ainakin ennen myyntiin. Ei ole kokemusta koronavuosilta.

No sitten ilmeisesti näkevät, että kokemus on sieltäkin käsin rahan arvoinen.

 

[10YG]

No sitten ilmeisesti näkevät, että kokemus on sieltäkin käsin rahan arvoinen.

Et siis ole itse käynyt paikan päällä? Aivan hullu se sali, josta kirjoitin
"Oman ongelmansa aiheuttaa Musiikkitalon katsomon muoto, joka jättää suuren osan yleisöstä esiintyjän taakse tai sivuun. Viihdeartisteille tämä on ongelma. ”Musiikkitalon 1 700 katsojapaikasta käyttökelpoisia on noin 1 200”, Hollstén sanoo. ”Muut 500 paikkaa menevät vain kovalla alennuksella.”

Miksei hieno talo soi? Konserttijärjestäjät paljastavat neljä syytä, miksei Musiikkitalo kelpaa kesäisin

Musiikkitalon salit huokuvat kesällä tyhjyyttään.

www.hs.fi

" Helsingin Musiikkitalossa järjestetään keskikesällä ainoastaan tutustumiskierroksia, vaikka matkailua edistävän Visit Finlandin tutkimuksen mukaan ainakin osa Suomeen tulevista turisteista olisi kiinnostunut kuulemaan kaupungissa niin klassista kuin muutakin musiikkia "

Jumputtimen kehuman Turun uuden konserttitalon pääsali on havainnekuvan mukaan yhtä pöljä kuin Helsingin salin:

Tältä näyttää Turun uusi konserttitalo havainnekuvissa – rakennus voisi olla valmis vuonna 2025

Turun kaupunki on esitellyt uuden konserttitalon suunnitelmia. Kaupunginvaltuusto valitsi hankkeen rakentajan kokouksessaan maanantai-iltana. Konserttitalo rakennetaan Itsenäisyydenaukiolle.

yle.fi

Katsojat ympäröivät orkesteria. Saattaa sopia klasaribändeille. Ei sovi muuhun musiikkin.

 

[Jan11]

Minusta on jokseenkin hupaisaa, että niistä asioista haluttaisiin jotenkin säästää, joista aidosti Suomi tunnetaan maailmalla juuri sen porukan silmissä, jolla on mahdollisuus halutessaan tänne investointeja kanavoida: korkeakulttuurista, klasarista, soittajista, kapellimestareista, oopperasta, laulajista.
Pieni ja köyhä maa on kyllä onnistunut tuottamaan tasa-arvoa peruskoululla ja samaan aikaan myös panostamaan korkeakulttuuriin.
Mutta peruskoulu ei valitettavasti ole onnistunut välittämään väestölle välineitä niiden ymmärtämiseen ja arvostukseen vanhan rahan maiden yksityiskoulujen perinteiden tapaan.

 

[Paapaa]

On kyllä kovin inhottavaa, että saliin saadaan kerralla jopa 500 ylimääräistä ihmistä normaalia enemmän halvemmilla lipuilla

 

[JCSH]

Et siis ole itse käynyt paikan päällä? Aivan hullu se sali, josta kirjoitin
"Oman ongelmansa aiheuttaa Musiikkitalon katsomon muoto, joka jättää suuren osan yleisöstä esiintyjän taakse tai sivuun. Viihdeartisteille tämä on ongelma. ”Musiikkitalon 1 700 katsojapaikasta käyttökelpoisia on noin 1 200”, Hollstén sanoo. ”Muut 500 paikkaa menevät vain kovalla alennuksella.”

Miksei hieno talo soi? Konserttijärjestäjät paljastavat neljä syytä, miksei Musiikkitalo kelpaa kesäisin

Musiikkitalon salit huokuvat kesällä tyhjyyttään.

www.hs.fi

" Helsingin Musiikkitalossa järjestetään keskikesällä ainoastaan tutustumiskierroksia, vaikka matkailua edistävän Visit Finlandin tutkimuksen mukaan ainakin osa Suomeen tulevista turisteista olisi kiinnostunut kuulemaan kaupungissa niin klassista kuin muutakin musiikkia "

Ehkä kyseinen sali on sitten huonosti suunniteltu tuota käyttöä varten. Ja sitä ei voida käyttää täydellä kapasiteetilla noissa konserteissa. Toki sitä voidaan silti käyttää vallan hyvin pienemmällä kapasiteetilla. Ja kuten sanoin, sama ongelma on käytännössä kaikissa muissakin tiloissa joita käytetään esim. rokkikonsertteja varten.
Mutta sä väitit, että klassisen musiikin salit soveltuisivat huonosti tuohon. Esim. Tampere-talon iso sali on suunniteltu sinfoniaorkesterille, ja siellä ei ole tuota ongelmaa.

*edit*

Ja näyttäisi, että tässä Turun uudessa musiikkitalossa pääsali tulee olemaan sellainen, että ylivoimainen enemmistö paikoista on lavan etupuolella.

 

[10YG]

Minusta on jokseenkin hupaisaa, että niistä asioista haluttaisiin jotenkin säästää, joista aidosti Suomi tunnetaan maailmalla juuri sen porukan silmissä, jolla on mahdollisuus halutessaan tänne investointeja kanavoida: korkeakoultturista, klasarista, oopperasta ja laulajista.
Pieni ja köyhä maa on kyllä onnistunut tuottamaan tasa-arvoa peruskoululla ja samaan aikaan myös panostamaan korkeakulttuuriin.
Mutta peruskoulu ei valitettavasti ole onnistunut välittämään väestölle välineitä niiden ymmärtämiseen ja arvostukseen vanhan rahan maiden yksityiskoulujen perinteiden tapaan.

Tästä olemme ennenkin keskustelleet. Ymmärsin, että sinä jaat Antti Rinteen keksimän periaatteen, jota Sanna Marin jatkaa:
"Suomi kokoaan suurempi maailmalla."
Minä olen eri mieltä. Pidetään huolta ensin omasta maasta. Sitten voidaan pullistella ulkomailla.

Sitten kun on ylimääräistä rahaa ja ei enää jouduta ottamaan syömävelkaa, voimme panostaa näihin, joita pidät tärkeinä:
" korkeakoultturista, klasarista, oopperasta ja laulajista."
Minä pidän hulluna ajatuksena, että esimerkiksi oopperasta ei voisi Suomessa säästää.
Aina löytyy leikattavaa.

En ymmärrä teitä hurlumhei-kirjoittajia, jotka ette edes ajattele rahan säästämistä. Aina voi olla fiksu ja miettiä tarvitsemmeko esimerkiksi juuri tätä konserttisalia ja juuri nyt. Antti Rinne julisti: paradigma muuttuu. Nyt todella tarvitaan muutos ja suunta pitää olla totaalisen eri kuin Rinne sen suunnitteli.

 

[Jeesbox]

Moni vois miettiä vaik Sibeliusta Suomen itsenäistymisen aireuena. Tietty tälläisille on hankala pistää hintalappua, mut ei sen pitäis tarkoittaa täydellistä dissaustakaan (jos ei vaikka ymmärrä).

Tarkoitan tällä sitä, et klassisella musiikilla on merkitystä ja sitä pitää tukea. Eri asia on sitten tietty, kuinka paljon. Kuitenkin itse näkisin, että suomen täytyy pitää yllä Sibeliuksen perintöä.

 

[Tonnin Seteli]

Koetko tietäväsi keskimääräistä paremmin mihin verorahoja käytetään? Jos koet, niin millä perusteella ja miten olet hankkinut tietosi?

Ole hyvä. Valtion budjetti - Valtiovarainministeriö

Kokemusmaailmasta ja tunneasioista on tosiaan tällaiseen aiheeseen vaikea sanoa mitään millä voisi olla teoriassakaan merkitystä. Tuolla vastauksella tosin todistaa jo vähintään olevansa yhteiskunnallisista asioista sitä keskimmäistä kansalaista paremmin kärryillä, niin karua kuin se onkin.

 

[SBeckham]

Moni vois miettiä vaik Sibeliusta Suomen itsenäistymisen aireuena. Tietty tälläisille on hankala pistää hintalappua, mut ei sen pitäis tarkoittaa täydellistä dissaustakaan (jos ei vaikka ymmärrä).

Tarkoitan tällä sitä, et klassisella musiikilla on merkitystä ja sitä pitää tukea. Eri asia on sitten tietty, kuinka paljon. Kuitenkin itse näkisin, että suomen täytyy pitää yllä Sibeliuksen perintöä.

Eika pelkastaan kuinka paljon vaan miten. Kaytannossa ainoa radiokanava mista Sibeliusta ja muita suomalaisia saveltajia voi kuunnella muutaman kerran paivassa on radio classic joka sekin on kaupallisesti tuotettu kanava. Huippusoittajista en tieda mutta isot kapellimestarit Suomesta joita tallakin kanavalla soitetaan ovat usein ohjaamassa ulkomaalaisia orkestereita.

 

[91danger91]

Moni vois miettiä vaik Sibeliusta Suomen itsenäistymisen aireuena. Tietty tälläisille on hankala pistää hintalappua, mut ei sen pitäis tarkoittaa täydellistä dissaustakaan (jos ei vaikka ymmärrä).

Tarkoitan tällä sitä, et klassisella musiikilla on merkitystä ja sitä pitää tukea. Eri asia on sitten tietty, kuinka paljon. Kuitenkin itse näkisin, että suomen täytyy pitää yllä Sibeliuksen perintöä.

Sen voi toteuttaa ihan säätiöiden ja yksityisen pääoman kautta. Miksi pitää ensiksi varastaa kansalaisilta rahat sen rahoittamiseksi? Jos tahtoa löytyy niin kyllä rahoituskin löytyy. Yhtä lailla se klassinen musiikki on musiikkia siinä missä populäärimusiikkikin. Minkä takia sille pitää antaa erivapaudet?

Tällä hetkellä meillä on musiikkipiireissä Suomessa kahden luokan kansalaisia: ne jotka saavat helppoa rahaa soittamisesta ja ne jotka joutuvat taistelemaan elantonsa eteen. Järjestelmä haluaa valita voittajat mutta onko se reilua?

 

[Jan11]

Sen voi toteuttaa ihan säätiöiden ja yksityisen pääoman kautta. Miksi pitää ensiksi varastaa kansalaisilta rahat sen rahoittamiseksi? Jos tahtoa löytyy niin kyllä rahoituskin löytyy. Yhtä lailla se klassinen musiikki on musiikkia siinä missä populäärimusiikkikin. Minkä takia sille pitää antaa erivapaudet?

Tällä hetkellä meillä on musiikkipiireissä Suomessa kahden luokan kansalaisia: ne jotka saavat helppoa rahaa soittamisesta ja ne jotka joutuvat taistelemaan elantonsa eteen. Järjestelmä haluaa valita voittajat mutta onko se reilua?

Kansalaisilta ei mitään varasteta. Itse ja vapaaehtoisesti ne pelikoneisiin ja lottokuponkeihin rahansa on tunkeneet.
Nuo rahoitukset on tulleet ja tulee siis edelleenkin sieltä veikkausvoittovaroista.

 

[Butali]

Kansalaisilta ei mitään varasteta. Itse ja vapaaehtoisesti ne pelikoneisiin ja lottokuponkeihin rahansa on tunkeneet.
Nuo rahoitukset on tulleet ja tulee siis edelleenkin sieltä veikkausvoittovaroista.

Ei kukaan pelikonetta pelaava mieti, että "tuenpa tässä oopperaa". Ja ne rahat voisi käyttää myös muuhun.

 

[Tommy Goldfish]

Ei kukaan pelikonetta pelaava mieti, että "tuenpa tässä oopperaa". Ja ne rahat voisi käyttää myös muuhun.

En pelaa tuuriin perustuvia rahapelejä, mutta jos pelaisin niin ajattelisin juurikin "tuenpa tässä oopperaa".