En jaksaisi puhua enää Sanna Marinista, mutta tämä viime aikainen käytös ja erityisesti itkeminen yleisön edessä aiheutti itsessäni huolta demokratian tilasta. Tarkastelen tilannetta kolmesta näkökulmasta.
Marinin kannattajien näkökulma:
Sanna Marin ei ole tehnyt mitään väärää. Hän on tanssinut ja juonut mietoja ystäviensä kanssa. Hän on pitänyt hauskaa. Marin on joutunut median ja äärioikeiston ajojahdin kohteeksi. Eikö voitaisi jo lopettaa Marinin kiusaamisen?
Median keskiarvo / Neutraali näkökulma:
Sanna Marin on juhlinut railakkaasti ja hänen harkintakykynsä on pettänyt. Sanna Marin on luottanut liikaa ystäviinsä, että he osaisivat käyttäytyä. Sanna Marin on ravistellut pääministeri-instituutiota. Sanna Marin saa jatkaa toimessaan sillä hallituskumppanit hyötyvät nykyisestä tilanteesta ja SDP sisältä ei löydy riittävää haastajaa.
Sanna Marin on Suomen Amber Heard, Donald Trump ja Cersei Lannister /Kriittinen näkökulma:
Sanna Marin on juhlinut kavereidensa kanssa tavalla jota ei ole aikaisemmin nähty Suomen pääministeriltä. Pääministerin arvoa ja demokratiaa on halveksittu juhlimalla valtion tiloissa otetuissa tissikuvissa. Sanna Marin pelaa mediapeliä, jossa hän käyttää kaikki mahdolliset kortit feminismistä naisen asemaan ja siitä uhriutumiseen. Sannan jokainen julkinen esiintyminen viimeisen vähä yli viikon aikana on ollut kylmää laskelmointia. Perjantaina 19.8 hän esiintyi kuin mitään väärää ei olisi tapahtunut, maanantaina 22.8 hän pahoitteli käytöstään ja keskiviikkona 24.8 hän itki yleisön edessä olevansa ihminen ja vertaamalla viikkoansa Ukrainan kärsimyksiin. On käsittämätöntä miten Sanna Marin voi verrata itseään Ukrainan kärsimyksiin, varsinkin kun hän on itse käynyt todistamassa hävitysten ja raiskausten jälkiä Ukrainan Butsassa. Myös hänen elekielensä keskiviikon SDP yleisötapahtumasta oli erikoinen. Esiintymisen alussa hän puhuu aivan normaalilla äänellä, mutta se muuttui salamannopeasti itkuvirreksi. Verrokiksi muistaako joku, kun pääministeri Katainen erotti Iken seksiviesteistä? Katainen oli koko tilaisuuden ajan itkuisella tuulella. Marinin elekieli taas vaikutti siltä, että hän pakotti itsensä itkemään. Hänen käytöksensä vaikuttaa samanlaiselta manipulatiiviselta toiminnalta kuin Amber Heardilla oli Johnny Deppin kanssa. Sanna Marin on uhka Suomen demokraattiselle järjestelmälle. Suomalaiset politiikot ovat useimmiten osanneet kantaa vastuunsa kriisitilanteissa, mutta Sanna Marin ei sitä suostu tekemään. Hän tarrautuu vallan kahvaan väkisin, kuin Donald Trump Capitol hillin valtausten aikaan tai Cersei Lannister Westerosin valtaistuimeen. Hänen valta-asemansa ei tule kansalta valituissa vaaleissa, vaan äänekkäällä fanikunnalla joka ylittää Suomen valtakunnan rajat.
Niin kauan kuin kriittisessä näkökulmassa esitetty skenaario on mahdollinen, median tehtävänä olisi todella selvittää tätä Marinin toimintaa. Jos hän pääsee tästä kuin koira veräjästä, antaa se vaarallisen signaalin yhteiskuntamme tuleville päättäjille.