TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Paras olisi, että vain Ylen palveluiden käyttäjät maksaisivat Ylen rahoituksen. Meillä on jo tarjolla ties kuinka monta tilattavaatv-palvelua, joten Yle toimikoot samalla periaatteella.
Toivottavasti Yle ei luota Galluppeihin niin paljoa, että antaa Galluppien tekijöille vallan päättää siitä, kuka saa medianäkyvyyttä.Ei mitenkään, mutta voihan näitä kannattajamääriäkin aina peilata gallupeihin ja edellisiin vaaleihin. Hattuvakiolla tosiaan tuntuu, että pienpuolueet saa suhteessa hyvinkin aikaa Yleltä. Luonnonlain puolueesta eli Joogalentäjistä kasvoi ihan ilmiö aikanaan pitkälti iltauutisten ansiosta. Sekään ei tosin auttanut vaaleissa.
Luonnonlain puolue (joogalentäjät)
Luonnonlain puolue perusti toimintansa meditaatioon ja mietiskelyyn. Se myös lupasi valtaan päästyään palkata 7000 hengen joogalentoryhmän. Puolueen kokouksessa esitettiin tätä joogalentoa 1994. (25.9.1994)areena.yle.fi
Joo mutta koska on sovittu että Yleen liittyvistä asioista päätetään parlamentaarisesti niin se saavutetaan tuolla erillisellä lailla. Sitä ei saavuteta jos Ylen budjetti siirretään sinne budjettiin osaksi hallituspuolueiden sisäisiä lehmänkauppoja. Koska yleensä oppositio ei ole mukana budjetin laatimisessa.
Mutta kun sen Ylen tarkoitus ei vieläkään ole olla mikään kaupallinen toimija. Vaan sen tarkoitus on juurikin olla ei-kaupallinen toimija. Ideana on että Yleisradio voi tehdä sellaisia asioita jotka eivät välttämättä ole kaupallisesti kannattavia mutta kuitenkin yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä. Tai että se voi tehdä noita asioita ilman että sen tarvitsee mukautua kaupallisiin paineisiin.
"koska on sovittu"? Eli: ketkä ovat sopineet? Milloin on sovittu? Ketä sopimus koskee? Mitä sanktioita on sopimuksen rikkomisesta? Mitä syitä meillä on uskoa, että tällaista sopimusta noudatetaan (vrt. on sovittu Lissabonin sopimuksesta, mutta sitten sovittiin, että sitä ei nyt vaan noudateta)? Voiko samanlaisen sopimuksen tehdä valtionbudjetin osalta koskien Yleä, vai miten tämä on fundamentaalisesti niin erilainen sopimus, että se ei nyt vaan onnistu?
Eduskunta on sopinut keskenään. Ja sitten siitä on tullut sellainen yleinen periaate mitä noudatetaan. Toki eduskunta voi mennä ja rikkoa omat periaatteensa, niillä kuitenkin on lopulta se valta tehdä mitä huvittaa määräenemmistöllä jos niin haluavat, mutta tuosta sitten joutuvat maksamaan sen poliittisen hinnan.
Sitä kutsutaan politiikaksi, ja se politiikka on yhteistyön ja kompromissien taidetta. Jos niistä sopimuksista siellä Arkadianmäellä alkaa livetä, ei ole pian yhteistyökumppaneita. Jos sooloilee, sooloilee pian ihan anona (aiemmin saatettiin sanoa väyrysenä), eli muiden silmissä hylkiöstä saattaa tulla sellainen omilleenkin.
Niin. Eli samat sopimukset voisi tehdä, vaikka Ylen rahoitus järjestettäisiin budjetin kautta. Eli kyseessä ei ole este järjestää Ylen rahoitusta budjetin kautta ja joka muuta väittää, yrittää vain sumuttaa. Sumutus taitaa jopa onnistua, vai muistatko vielä, mikä oli alun perin aihe?
Niin. Ongelma oli se, että eduskunta voisi yksinkertaisella enemmistöllä muuttaa Ylen rahoitusta, jos se olisi budjetissa. Sitten selvisi, että näin ei voida tehdä, koska asiasta on sovittu, että näin ei tehdä. Sitten selvisi, että näin kuitenkin voidaan tehdä, mutta sitten enemmistöstä tulee hylkiöitä ja sooloilijoita. Vertauksesta Lissabonin sopimukseen taas huomataan, että äkkiähän Yle-veroon liittyvää sopimusta ei rikota, vaan laajennetaan sen tulkintaa väljemmäksi. Sitten Yle:n rahoitusasemaa voidaan muuttaa ilman hylkiöitä siten, että toiminta on yhteistyötä ja kompromissien taidetta. Eli sopimuksen voikin uudelleenkirjoittaa silloin, kun siltä tuntuu ja saa taakseen yksinkertaisen enemmistön.
Ylen rahoitusta ei voida säätää parlamentaarisesti osana budjettia ilman että oppositio otetaan mukaan budjetin laadintaan. Ja lienee suht selvää että yleensä noin ei haluta toimia. Joten se järkevin tapa hoitaa homma parlamentaarisesti on erillinen laki.
Et liene Teeman, YLE Radio 1:n tai YLE Klassisen ystäviä. Niisen sisältöä ei voi kovin kaupalliseksi mainita. Vaikka itse tykkäänkin.
Minkä asioiden? Nehän on kunnossa, ja tämä parlamentaarisesti sovittu tapa toimii. Paitsi YLE-kriitikoiden mielestä. Joskin ehkä YLE-veroa täytyy korottaa yläpäässä, ja toisaalta Medialiiton valivalin ja EU-paineiden vuoksi pitää nyt vastahakoisesti säätää internet-sisällöntuotantoa.
En sanonut etteikö Yle tekisi myös poikkitaiteellista schaibaa.
No oikeastaan jos katsot vaikkapa ensiviikon alun ohjelmat Yle1 vs. Mtv3 vs. Nelonen vs. Yle Teema, niin jos edelleen tollaiseen ajatelmaan päätyy niin kaupalliset kanavat ovat kyllä missanneet melkoisen markkinaraon.
Juu olen samaa mieltä että nuo ovat aika turhia mutta voit lohduttaa itseäsi sillä tiedolla että ulkomaisten ohjelmien esitysoikeudet ovat luokkaa 2% Ylen budjetista ja tuohonkin sisältyy paljon todella korkealaatuista asiaohjelmaa kuten Avara luonto.
Itseasiassa pyrin vastaamaan, että teoriassa voitaisiin, mutta käytännössä ei, koska eduskuntapuolueet on sopineet niin. Jos sen yhteisen haluaa onnistuneesti rikkoa, pitää puolueen ensin kasvaa niin isoksi, että sillä on yksin yli puolet kansanedustajista.
Juu, eihän näille enää ole nähty tarvetta... kuin about jokaisessa Euroopan maassa ja suuressa osassa muutakin maailmaa.
fi.m.wikipedia.org
Et kuitenkaan mitenkään huomioi sitä, että jos tuollainen "teoreettisesti mahdollinen, mutta käytännössä mahdoton" -tilanne on mahdollinen, niin se on mahdollinen myös budjettirahoituksen yhteydessä. Et siis pystynyt kertomaan, miksi Ylen rahoitusta ei voitaisi viedä valtion budjettiin (ja toki sitä kautta edelleen veronmaksajien maksettavaksi).
Tietysti se voitaisiin. Silloin se teknisesti varmasti toteutettaisiin sopimalla, että rahoitus olisi kuitenkin budjettikehyksen ulkopuolella, kuten on joistain muistakin asioista sovittu (esim. nyt koronamenoista ja hävittäjähankinnasta). Myös budjettikehys on nimittäin vain ja ainoastaan sovittu asia, eikä lainsäädännössä, minkä varmasti tiesitkin. Silloin toki voidaan parlamentaarisesti sopia, mitkä menot kuuluvat kehyksen sisään, mitkä eivät.
Miten ihmeessä meillä meni toistakymmentä viestiä päästä tähän asti? Mutta hyvä, että päästiin.
Koska me keskustelimme eri asioista. Sinä teoriasta, lainsäädännön mahdollisuuksista ja rajoista.
Lisäksi tässä ehkä käytetään eri määritelmiä sanalle budjettirahotteinen. Itse ainakin ymmärän asian niin että jos kyseessä on budjettirahotteinen asia niin sitten se on asia joka hallituksen päätettävissä budjetin sisällä, eli asia jonka korotuksista ja leikkauksista hallituspuolueet voivat käydä keskenään kauppaa. Eli asia josta päätetään ilman oppositiota.
Sen sijaan, että tekee pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisistä sanoista, kannattaa lukea koko viesti, johon olin avannut asian (korostus lisätty):
Fiksumpi osaa lukea tästä, että kritisoin veron regressiivisyyttä ja pidän parempana sitä, että vero maksetaan normaalin progression mukaisesti. Harmi kyllä keskustelu lähti välittömästi tangentin suuntaan, kun alettiin väittämään, että tätä-nyt-on-vaan-mahdotonta laittaa budjettiin.
Teknisesti se on nytkin budjettikehyksen ulkopuolella. Joten ehdotelmassani suurin muutos olisi veron keräämistavassa, ja sitähän @taxman taisi ajaa takaa, jos hänen ydinviestinsä ymmärsin.
No siis vähemmänhän ne taloudelliset suhdanteet vaikuttaisi silloin jos rahoitus hoidettaisiin niin että sille korvamerkittäisiin summa budjettikehyksen ulkopuolelta, eli jos esim. säädettäisiin laki joka sanoisi että joka vuosi hallituksen pitää käyttää vaikkapa 490milj euroa (+ indeksiin sitominen) Yleen.
Näinhän se pitäisi tehdä. Suoraan YLE-lakiin rahoitusperusta, niin ei voisi Sipilän tapaan ensin uhata blogissaan leikata indeksit, ja sitten toteuttaa se. Toki hän haki hyväksynnän parlamentaariselta työryhmältä, eli muodollisesti meni oikein. Olisikin mielenkiintoista tietää, millä lehmänkaupalla hän sai opposition ja erityisesti demarit sen siellä nielemään... oliko se sitten se, että myöhemmin poistetaan pienituloisilta YLE vero, kuten tehtiinkin.
Ja taas persujet ovat pahiksia, eivätkö punavihervassarit koskaan väsy tuohon maalittamiseen, valehtelemiseen ja vihapuheeseen.Luulisi ainakin isänmaallisiksi itseään kutsuvien olevan erittäin tyytyväisiä kun Suomi ja pääministerimme esitetään maailmalla näin positiivisessa valossa kuten nyt Time lehdessä ja sen kannessa. Mutta vähemmän yllättäen, ainoat joiden mielestä tämä onkin perseestä on persut. Jotenki niin helvetin epäloogista. On käsittämätöntä, että tämmöisetkin asiat voidaan nähdä negatiivisina.
Tämä Kari Engvistin juttu oli selkeästi osuvampi kun olisi aikaisemmin ajatellutkaan.
"Huuhaa tai ääripopulistit eivät koskaan ponnista julkisuuteen omalla painollaan... "
Kari Enqvistin kolumni: Kaikkien kukkien pitää antaa kukkia, mutta joukossa on aina myös rikkaruohoja
Julkisessa keskustelussa typerimpiäkin väitteitä markkinoidaan mielipiteiksi, vaikka ne ovat täynnä vain tyhjää ääntä ja vimmaa, kirjoittaa Kari Enqvist.yle.fi
Aika populistinen kirjoitus, voisi snoa, että muka älykäs. Punavihervassarit hurraavat, kun joku puhuu populisteista, eivätkä huomaa itse olevansa pahimpia populisteja.
SKP:llä ei ole yhtään kansanedustajaa, tarkoitat varmaan viherkommunisteja vassarikommunisteja, niitä ei saisi päästää hallitukseen. Ovat nytkin tuhoamassa Suomea hyvinvointivaltiona ja ajamassa suomalaisia köyhyyteen, nyky hallituksen typerällä ppolitiikalla.
Populismi ei ole sidottu sinällään poliittiseen väriin, mutta populismin tutkimus on nostanut esiin joitakin yhteisiä piirteitä. Sitä voi kukin kohdallaan miettiä, mikä puolue meillä käyttää näitä, tai suurta osaa näistä.
yle.fi
Niin. Pidetäänkö yksilöä vastuullisena omista tekemisistään, vai etsitäänkö vastuullista muualta, jolloin yksilö ei ole vastuussa omasta toiminnastaan.
Itse vanhempana ainakin koen vastuuta kun lapseni tötöilee (onneksi ei ole hölmöillyt tuossa mittakaavassa), vaikka toki jokainen vastaa omasta toiminnastaan. Siihen ei silti tarvitse kenenkään muun edes syyttää, sisäinen syyttäjä kyllä osuu. Taitaa olla vanhemmuuteen sisäänrakennettu asia.
Eli jokainen on vastuussa tekemisistään, joten sen vuoksi maahanmuuttajien rikoksia ei voida laittaa huonon kotouttamisen piikkiin ja tästä syystä rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset pitää poistaa maasta.
Näitä asioita voi tosiaan hoitaa myös järkevillä ulostuloilla, toisin kuin eräässä toisessa porukassa.
Ei asia ole noin yksiselitteinen.
Tämä pitää kumota. Lisäksi lomailut kotimaassa osoittaa, että ei enään tarvitse suojelua.
No eikös esim. Irak ota vastaan juurikin rikoksia tehneet? Kyllä on oikein hienot pykälätkin meillä, mutta kuinka usein niitä sitten sovelletaan?
yle.fi
Tästä varmaan kannattaa halukkaiden jatkaa oikeassa ketjussa. Varsinkaan nuo sun Ruotsin jutut ei ole kotimaan politiikkaa.
Juu kauheeta sortoa. Suomalaiset ovat olleet sorron kohteena ruotsinvallan ja venäjänvallan aikoina. Ruotsinkieliset eivät millään tahtoneet hyväksyä suomenkieltä tasa-arvoiseksi valtion hallinnossa eikä koulutuksessa. RKP ei vieläkään ole pyytänyt anteeksi perustajansa Freudenthalin rasistisia ajatuksia suomenkielisistä, eikä ole pyytänyt anteeksi hänen kunniakseen jakaamaansa mitallia, eikä ole sanonun lopullisesti lopettavansa sen jakamisen.Sinä ehkä et henkilökohtaisesti, mutta yhteiskuntana tai valtiona yllättävän pitkään, 1970-1980 luvulle saakka ainakin saamelaisia kohdeltiin alistavasti. Käsittääkseni hallintoasioissa on vieläkin joitain korjattavia juttuja.
Muun muassa:
”Saamelaiskäräjiä ei kuultu esimerkiksi vuoden 2015 Tenon kalastussopimuksessa, joka rajoittaa saamelaisten perinteisiä kalastusoikeuksia, tai vuoden 2018 kaivoslain muutosesityksessä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Paavvâl Taannâl Tiina eli Tiina Sanila-Aikio kertoo kirjassa, että heitä ei kuultu myöskään vuonna 2017, kun liikenneministeri Anne Berner oli jo pyytänyt Liikennevirastoa selvittämään niin sanotun Jäämeren radan kannattavuutta yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa.”
Suomi on sortanut Saamen kansaa vuosisatoja, arvioi uusi tietokirja: Parempi ymmärrys saisi alistamisen vihdoin loppumaan
Uutuuskirja: Suomessa tehtiin massiivista rotututkimusta vielä 1970-luvulla – ”Piti riisuutua alasti, vaikka huoneessa oli miehiä ja naisia”
Uutuuskirjan tekijöiden mukaan mittaukset heijastavat sitä, kuinka saamelaisia pidettiin pitkään muita alempiarvoisena kansana.www.is.fi
Mutta mitä vuodatuksellasi tarkoitat? Että koska meitä on sorrettu, siksi mekin voidaan sitten sortaa?
Mihin porukkaan viittaat, sano suoraan, että tarkoitat persuja, äläkä venkoile. Persuilla on paras maahanmuuttopolitiikka ja se, että rikoksiin syyllistyneet matut ja paperittomat pois Suomesta. Et sinäkään saa oleskella missään maassa ilman asianmukaisia papereita, etkä matkustaa ilman matkustusasiakirjoja. Vain matuille, noille suvakkien ja "paremmiston" lemmikeille se onnistuu. Heti, jos tätä arvostelee saa rasitin ja natsin leiman.
Tämä, on käsittämätöntä, että joku on muka pakolainen ja vierailee kotimaassaan. Sellaisilta pitäisi ottaa pakolaisstatus pois ja palauttaa kotimaahansa.
Persujen maahanmuuttopolitiikka on että huudellaan aiheesta maahanmuutto, ilman että mitään tapahtuu, eikä sillä niin väliä myöskään että mitä huudellaan, kunhan syntyy älämölöä.
