- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 008
PS on ollut kohtalaisen linjakas mitä tulee edellä mainittuun asiaan. Samaa ei voi sanoa SDP:stä.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Kotimaan politiikka
- Keskustelun aloittaja Molle
- Aloitettu
PS on ollut kohtalaisen linjakas mitä tulee edellä mainittuun asiaan. Samaa ei voi sanoa SDP:stä.
Tässä ei ole mitään valheellista.
Jos tutustuu asiaan ja ottaa selvää.
Vaalit tulossa ->SDP:n parin politiikon virsi muuttuu, toistaiseksi, varmasti vain äänestäjien kosiskelemiseksi. Ei tuossa mitään uutta ole, täysin turha kuvitella muuta.. Jos pitää ko asiaa merkityksellisenä, niin kannattaa jokatapauksessa äänestää persuja.
Siihen, mitä poliitikko hoperehtää ennen vaaleja ei kannata kiinittää huomiota. Siihen taas kannattaa kiinittää huomio, mitä ko politikko on tehnyt vaalien välissä, mitä on kannattanut ja mitä ei. Lisäksi Suomessa puoluekuri sotkee montaa asiaa kytännössä. Jos haluaa jotain asiaa, niin äänestäjän kannattaa ensin valita puolue ja sitten sieltä sopiva tyyppi.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 6 908
OK. Kopioitu toiselta foorumilta. En jaksa tarkastaa, mutta näyttää aika selvältä.
"Mari Rantanen
Mietinnössä on todettu että määritelmädirektiivi on syytä saattaa voimaan tältäkin osin. Asiaa ei ollut kuitenkaan lausumana ja kuten tiedät, lausuma on se mikä velvoittaa toimimaan. Ps vastalauseen lausumassa esitimme lainsäädäntöön ryhtymistä, äänestitte vastaan.
Eveliina Heinäluoma
Olemme kannattaneet muutoksen tekemistä sekä teoilla valiokunnassa että nyt hallitukselle esitetyn kirjallisen kysymyksen muodossa. Omaa propagandaa voi levittää mutta arvostaisin että sitä ei tehtäisi tarkoituksenmukaisesti vääristetyllä tiedolla.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ehdotus
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan lausumaehdotuksen lisäksi hyväksytään kolme uutta lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset)
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että kansainvälisen suojelun asema on poistettavissa henkilöltä, jonka on perusteltua olettaa olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle tai joka on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt törkeään rikokseen.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että henkilö, joka on rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi, voidaan välittömästi ottaa säilöön.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kansalaisuuslain muuttamiseksi siten, että vakavasta rikoksesta, kuten seksuaalirikoksesta, tuomittu henkilö ei koskaan voi saada Suomen kansalaisuutta.
Helsingissä 11.12.2020
Riikka Purra ps
Jussi Halla-aho ps
Mauri Peltokangas ps
HaVM 29/2020 vp
------------------------------------------------------------------------------------------
Puhemies Anu Vehviläinen
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 29/2020 vp. Keskustelu asiasta päättyi 11.2.2021 pidetyssä täysistunnossa.
Keskustelussa on Riikka Purra Jussi Halla-ahon kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.
Selonteko hyväksyttiin.
Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen KAA 5/2019 vp sisältyvän ehdotuksen hylkäämisestä.
Puhemies Anu Vehviläinen
Keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista on äänestettävä.
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 2). Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 3). Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 42, ei 12; poissa 145 (äänestys 4). Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2021+4.aspx
----------------------------------------------------------------------------------
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”.
Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”.
Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30
Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”.
Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30 "
Viimeksi muokattu:
Persut, Heinäluoma, tai Kari voi halutessaan tehdä oman lakialoitteen ja katsoa saako sen etenemään.
Kannattaa kaikkien lukea tuo hitaasti, rauhallisesti ja kiihtymättä, erityisesti se vastalauseosuus.
Purran tapa tehdä kansalaisaloitteen laajennus on teoriassa mahdollinen tapa edetä, mutta käytännössä niin ei koskaan tehdä, koska se avaisi portit missä kaikkiin kansalaisaloitteisiin voisi mikä tahansa puolue liittää hallitusta velvoittavan ponnen melkein mistä asiasta tahansa. Miettikääpä, jos opposition sijaan hallituspuolueet toimisi noin... silloin läpimenokin olisi varmaa (kun hallituksella on enemmistö ko. valiokunnassa ja eduskunnassa), jos ei sitten pysähtyisi johonkin muuhun valiokuntaan.
Eli ei kun omaa lakialoittetta vetämään vaan, niin sittenhän sen näkee, onko asia oikeasti sellainen, joka saa suuressa salissa tukea. Nyt tämä oli perussuomalaisten varsin terävä stuntti, jossa Heinäluoma ja Kari pelattiin narreiksi. Purra on niin terävä, että varmasti tiesi mitä teki.
”Vaikka kansalaisaloitteessa ehdotetut lakimuutokset eivät olekaan toteutettavissa, on aloitteen käsittelyn yhteydessä noussut esiin myös sellaisia toteutettavissa olevia sääntelymahdollisuuksia, joilla voimassa olevaa ulkomaalaislainsäädäntöä voitaisiin tarpeelliseksi katsottavalla tavalla kiristää.”
HaVM 29/2020 vp
www.eduskunta.fi
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 397
Tämä on tosiaan paras tapa varmistaa ettei asialle tehdä mitään.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 18 539
Mitähän persut tällä oikein hakevat takaa kun en nyt keksi mitä hyötyä tuon aseman poistamisesta olisi. Henkilö kuitenkin pysyisi Suomessa ja jonkinsorttinen oleskelulupa sille pitäisi myöntää kerta karkotus olisi perustuslain vastainen.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 361
Ihan tietämättömyyttäni kysyn, että miksi karkotus olisi perustuslain vastainen?
Ymmärtääkseni laki mahdollistaa henkilön karkottamisen ja paljon olisi tapauksia, joissa lain määräämät karkotuskriteerit täyttävät.
Pakolaistahan ei toki saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa, mutta jos kansainvälisen suojelun status on poistettu, niin..
Ymmärtääkseni laki mahdollistaa henkilön karkottamisen ja paljon olisi tapauksia, joissa lain määräämät karkotuskriteerit täyttävät.
Pakolaistahan ei toki saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa, mutta jos kansainvälisen suojelun status on poistettu, niin..
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 18 539
Paitsi että perustuslaissa ei puhuta mitään kansainvälisestä suojelusta miten se on määritelty muualla laissa vaan:
"Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."
Eli tuossa perustuslain pykälässä ei ole mahdollisuutta mihinkään "paitsi jos hän on tehnyt rikoksen" poikkeusta.
Ja veikkaan että ne samat perusteet millä se kansainvälisen suojelun status saadaan menevät tuon "muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu" pykälän alle.
Ei ole perustuslaissa tuollaisia.
Suomessa ei voi säätää perustuslakiin nähden ristiriitaisesti. Eduskunnalla, ja erityisesti Perustuslakivaliokunnalla ja eduskunnan puhemiehistöllä on erityinen vastuu asiasta. Ja jos silti joskus vahingossa meneekin joku PL kanssa ristiriidassa oleva perustuslakivaliokuntakäsittelystä ja eduskunnasta läpi, niin silloin tuomioistuimen ja jopa yksittäisen virkamiehen on kuitenkin noudatettava perustuslakia, eikä vähäisempää säädöstä.
Sen sijaan perustuslaissa on useita ”asiasta säädetään tarkemmin x laissa” rakenteita.
Se tarkoittaa sitä, että x lain säädöksen on oltava perustuslain mukainen, mutta yksityiskohtaisempi. Ts. on velvoite tehdä tarkempaa lainsäädäntöä. Ristiriitaista ei saa edelleenkään tehdä.
Niin joo, se perustuslaki muotoillaan, että "ilman hyväksyttävää syytä", ja sitten se jokerikortti, että hyväksyttävät syyt voidaan määritellä toisaalla.
Toinen muotoilutapa on "ei saa xyz ilman laissa säädettyä perustetta".
Tämän jälkeen muut säädetyt lait eivät ole perustuslain kanssa ristiriidassa, eikä kenelläkään ole asiasta mitään vastuuta.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 18 539
Voihan sinne perustuslakiin niitä jokerikortteja lisäillä mutta tuossa persujen ehdotuksessa ei puhuta mitään perustuslain muuttamisesta vaan vain ulkomaalaislain muuttamisesta.
Juu, en minä sitä tarkoittanutkaan, vaan että ei tuo mikään ongelma olisi, jos asia haluttaisiin muuttaa.
Näytäpä, missä perusoikeuksissa on tuollainen rakenne. Eli perustuslain toisessa luvussa. Kopioin sen tuohon Spoilerien taakse.
Minä väitän, että ainoa poikkeus on poikkeusolojen aikaiset tilapäiset poikkeudet, ja kuten keväällä huomasimme, myös se säädös lopulta palauttaa perusoikeuksiin, joiden on kuitenkin toteuduttava mahdollisimman täysimääräisenä jopa poikkeusolojen vallitessa. Esim. suomalaisen matkustamista pois ja takaisin Suomeen ei olisi voinut rajoittaa, kuten tehtiin.
Muutoin viitaukset muualle on tarkennuksia, eli vaateita säädellä asioista tarkemmin omissa laeissaan.
”Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin”
Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
Itse asiaan en ota muuta kantaa kuin, että minusta lainsäädäntö antaa riittävästi mahdollisuuksia jo nyt. Mutta kuten lähes kaikkialla muillakin osa-alueilla, sitä sovelletaan varsin maltillisesti ja varovaisesti.
Maasta voidaan ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Rikosperusteinen karkottaminen tulee kysymykseen myös tilanteissa, joissa ulkomaalainen on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n nojalla.
Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.
Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. ”
…
”Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2).
Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.
Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”
Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.
Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. ”
…
”Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2).
Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.
Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”
Edit. Se uuninpankkojuristi oli kysellyt puolueensa keskusteluryhmässä aiheesta, kun näkee ongelmaksi, että esitetty muutos lieventäisi lakia nykyisestä.
”Jos ulkomaalaislakia muutetaan valiokunnan edellyttämällä tavalla, niin lakia tulkitsevat juristit joutuvat miettimään, kumpaa lainkohtaa noudatetaan. Nykyisin laissa olevaa ja ilmeisesti siellä myös pysyvää, jonka mukaan törkeää lievemmästäkin rikoksesta tuomittu voidaan karkottaa, vai sitä uutta, jonka mukaan törkeään rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa?”
”
Rupeaa näyttämään siltä, että hallintovaliokunta oli yksimielisesesti jättänyt ulkomaalaislain ja oman lausuntonsa lukematta tai ymmärtämättä. Nyt vaadittu EU-määritelmädirektiivin sallima lainsäädäntö ei muuttaisi nykyistä lakia muuten kuin korkeintaan lievempään suuntaan, jos vain törkeistä rikoksista tuomittu pakolainen voitaisiin karkottaa.
Eilen illalla minulle vastattiin tuossa Facebook-ryhmässä, että raiskaukseen tai muuhun törkeään rikokseen syyllistyneen suojelu ei istu yleiseen oikeustajuun. Ei istu, eikä kyse olekaan siitä. Kyse on siitä, että törkeää lievempäänkin rikokseen syyllistynyt pakolainen voidaan jo nyt karkottaa.”
Mitä nyt taas? - Uuninpankkopoika Saku Timonen
Minua moititaan jatkuvasti siitä, että en kritisoi demareita. Olen aina vastannut, että…
blogit.apu.fi
Viimeksi muokattu:
Merkkasin.
Näytäpä, missä perusoikeuksissa on tuollainen rakenne. Eli perustuslain toisessa luvussa. Kopioin sen tuohon Spoilerien taakse.
Minä väitän, että ainoa poikkeus on poikkeusolojen aikaiset tilapäiset poikkeudet, ja kuten keväällä huomasimme, myös se säädös lopulta palauttaa perusoikeuksiin, joiden on kuitenkin toteuduttava mahdollisimman täysimääräisenä jopa poikkeusolojen vallitessa. Esim. suomalaisen matkustamista pois ja takaisin Suomeen ei olisi voinut rajoittaa, kuten tehtiin.
Muutoin viitaukset muualle on tarkennuksia, eli vaateita säädellä asioista tarkemmin omissa laeissaan.
”Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin”
Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.
9 §
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.
Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)
Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
10 §
Yksityiselämän suoja
Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.
Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.
Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)
Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
12 §
Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet
Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)
Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.
19 §
Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
20 §
Vastuu ympäristöstä
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.
Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.
Itse asiaan en ota muuta kantaa kuin, että minusta lainsäädäntö antaa riittävästi mahdollisuuksia jo nyt. Mutta kuten lähes kaikkialla muillakin osa-alueilla, sitä sovelletaan varsin maltillisesti ja varovaisesti.
Maasta voidaan ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Rikosperusteinen karkottaminen tulee kysymykseen myös tilanteissa, joissa ulkomaalainen on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n nojalla.
Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.
Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. ”
…
”Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2).
Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.
Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”
Edit. Se uuninpankkojuristi oli kysellyt puolueensa keskusteluryhmässä aiheesta, kun näkee ongelmaksi, että esitetty muutos lieventäisi lakia nykyisestä.
”Jos ulkomaalaislakia muutetaan valiokunnan edellyttämällä tavalla, niin lakia tulkitsevat juristit joutuvat miettimään, kumpaa lainkohtaa noudatetaan. Nykyisin laissa olevaa ja ilmeisesti siellä myös pysyvää, jonka mukaan törkeää lievemmästäkin rikoksesta tuomittu voidaan karkottaa, vai sitä uutta, jonka mukaan törkeään rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa?”
”
Rupeaa näyttämään siltä, että hallintovaliokunta oli yksimielisesesti jättänyt ulkomaalaislain ja oman lausuntonsa lukematta tai ymmärtämättä. Nyt vaadittu EU-määritelmädirektiivin sallima lainsäädäntö ei muuttaisi nykyistä lakia muuten kuin korkeintaan lievempään suuntaan, jos vain törkeistä rikoksista tuomittu pakolainen voitaisiin karkottaa.
Eilen illalla minulle vastattiin tuossa Facebook-ryhmässä, että raiskaukseen tai muuhun törkeään rikokseen syyllistyneen suojelu ei istu yleiseen oikeustajuun. Ei istu, eikä kyse olekaan siitä. Kyse on siitä, että törkeää lievempäänkin rikokseen syyllistynyt pakolainen voidaan jo nyt karkottaa.”
Mitä nyt taas? - Uuninpankkopoika Saku Timonen
Minua moititaan jatkuvasti siitä, että en kritisoi demareita. Olen aina vastannut, että…
Tuossakin on ongelmana se, että _voidaan_ karkoittaa. Oikeampi (ja tasa-arvoinen) sanamuoto olisi _tulee_ karkoittaa.
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 9 397
Onko lopputulos nyt se että ääni persuille on sama kuin että saadaan puhetta siitä, että rikollisia ei-kansalaisia ei pitäisi saada karkoittaa niin helposti kuin nykylailla, vaan huudellaan lain muuttamisesta niin ettei enää saisi? Tässä hieno syy kuntavaalilaarille toki.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 361
Eli perustuslaki ja ulkomaalaislaki ovat joiltain osin ristiriidassa keskenään. Ja tämän vuoksi suvereeni valtio ei pysty lähettämään epätoivottuja henkilöitä pois maaperältään ilman, että irtautuisi kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja muuttaisi perustuslakiaan sekä ulkomaalaislakiaan.
Onhan melkoinen soppa.
Seuraavaksi tietenkin herää kysymys miten todennetaan perustuslaissa mainitut uhat, jotka mahdolliset karkotukset estävät? Ilmeisesti melkoista tulkinnanvapautta on olemassa, kun monissa turvapaikanhakijoiden lähtömaissa voidaan vierailla, sinne voidaan lähettää perheenjäseniä tai palata jopa vapaaehtoisesti pientä korvausta vastaan.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
On kuitenkin loppupeleissä täysin yhdentekevää kuinka monta pykälää, lakia ja sopimusta pitää muuttaa että tuo onnistuu. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle ja esteet ylitetään yksi kerralla.
Sillä välin taas voi ajatella ”laatikon ulkopuolelle” eli ulkomaalaisten rikollisten elämästä Suomessa voi tehdä sellaista että he poistuvat vapaaehtoisesti.
- Liittynyt
- 14.11.2016
- Viestejä
- 826
Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus on sen luokan pumaska, että Suomen siitä irtisanoutuminen ei ole millään muotoa realistinen skenaario tämänhetkisessä poliittisessa ilmapiirissä (saati että se olisi suomalaisille kokonaisuutena edullista). Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaavat normit sisältyvät myös EU:n sovellettavaan oikeuteen EU:n perusoikeuskirjan kautta. Suurin osa äänestäjistä ei halua vaikkapa erota EU:sta tämän yhden tärkeän päämäärän vuoksi.
Huomioiden kuinka halukkaita kyseiset henkilät ovat Suomessa olemaan, vaikea kuvitella, että tämäkään toteutuisi ihmisoikeuksia rikkomatta. Vai minkälaista konstia oli mielessäsi?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
En todellakaan oleta että nykyinen hallitus alkaisi puuttumaan tähän epäkohtaan. Perussuomalaisten tai jonkin muun terveet arvot ja moraalin omaavan puolueen johdolla tätä muutosta lähdetään hakemaan. Ideaalitilanteessa sopimuksista ei tarvitse luopua vaan niitä voidaan kollektiivisesti Euroopan yms. korkeamman entiteetin tasolla muokata vastaamaan jäsenmaiden etuja. Kaikkialla Euroopassa ollaan kyllästytty tähän terrorismiin, raiskaamiseen ja muuhun paskaan mitä pakolaiset ja haitta-mamut ovat Eurooppaan tuoneet.
Jokatapauksessa jos ihmisoikeussopimukset ovat ihmisoikeuksia vastaan eikä muuten muutosta saada niin tottakai niistä irtaudutaan. Semantiikan tai nimeämiskäytäntöjen palvominen on ehkä typerintä mitä voi tehdä.
En varsinaisesti miettinyt mitään konkreettisia keinoja, koska tämä vaatisi paljon isomman skaalan ja ajan suunnittelua asiantuntijoiden kanssa. Nyt kun kuitenkin kysyt niin esim. vankeusrangaistuksien pidentämistä, "pakkotyötä", vapauden rajoittamista jne. Tanskahan tässä on käynyt jo pitkään eturintamataistelua:
Tanska haluaa eristää rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat – syrjäiselle saarelle suunnitellaan karkotuskeskusta
Politiken-lehden mukaan hallitus myöntää menevänsä ihmisoikeussopimusten rajoille.
www.is.fi
Kyse on lopulta siitä haluaako asialle tehdä jotain vai tuijottaako tyhjyyteen monttu auki "ei pysty ei voi ihmisoikeudet yhyybuhuu"-asenteella. Jokatapauksessa se että nämä ihmiset saavat jäädä maahan ja pääsevät vapaaksi on myös ihmisoikeusrike omaa kansaa kohtaan joten moraalisesti juuri mikään menetelmä ei ole ongelma.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 13 191
Vasemmiston pormestariehdokas Sasu Haapanen epäiltynä rikoksesta – kyse tyttöjen salakuvauksesta koulun suihkussa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että Haapanen on eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.
www.ts.fi
Ohhoh. Ei ollut demari tällä kertaa.
Vasemmiston pormestariehdokas Sasu Haapanen epäiltynä rikoksesta – kyse tyttöjen salakuvauksesta koulun suihkussa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että Haapanen on eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.
Ohhoh. Ei ollut demari tällä kertaa.
”Lehden mukaan poliisi epäilee rikoksesta Haapasen lisäksi tämän naisystävää. Naisystävä työskenteli koulunkäyntiavustajana pari vuotta sitten, ja hänen epäillään tuolloin kuvanneen liikuntatuntien yhteydessä tyttöjä suihkussa. Naisen epäillään lähettäneen materiaalin myöhemmin Haapaselle.
Turun Sanomien mukaan poliisi pääsi tapauksen jäljille löydettyään tyttöjen kuvat Haapasen tietokoneelta. Asuntoon tehtiin kotietsintä kansainvälisen yhteistyön tuottaman vihjeen pohjalta.”
”Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tieto Haapaseen kohdistuvasta rikosepäilystä tuli puolueen tietoon vasta nyt.
”Haapanen on pettänyt vasemmistoliiton luottamuksen, kun ei ole kertonut näistä rikosepäilyistä. Erityisen törkeää tämä on siksi, että kysymys on vastenmielisistä ja tuomittavista rikoksista, joita epäillään”, Andersson kirjoittaa.
Anderssonin mukaan Haapanen on myös nyt eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.”
Turun Sanomien mukaan poliisi pääsi tapauksen jäljille löydettyään tyttöjen kuvat Haapasen tietokoneelta. Asuntoon tehtiin kotietsintä kansainvälisen yhteistyön tuottaman vihjeen pohjalta.”
Kuntavaalit | Vasemmistoliiton pormestariehdokas Turussa esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta – joutui luopumaan ehdokkuudesta ja tehtävistä puolueessa
Puheenjohtaja Li Andersson: Ehdokas on pettänyt vasemmistoliiton luottamuksen, kun ei ole kertonut näistä rikosepäilyistä.
www.hs.fi
"Huomasin, että vasemmistoliitto poistaa Haapasen kaikista luottamustehtävistä ja kuntavaaliehdokkuudesta. Se oli mielestäni suoraselkäisesti tehty"
TS: Turussa vasemmiston pormestariehdokasta epäillään rikoksesta, kyse tyttöjen salakuvauksesta – Li Andersson: Sasu Haapanen petti puolueen luottamuksen
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan Haapanen ei voi olla puolueen ehdokkaana.
www.is.fi
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 880
Odotan Vasemmistoliiton irtisanoutumista pedofiliasta.
- Liittynyt
- 27.10.2018
- Viestejä
- 288
Erityisen paheksuttavaa, kun kyse on näin iljettävästä rikosepäilystä
Sama mikä puolue. Parhaimmillaan politikot ovat narsisteja. Huonoimmillaan pedofiilejä tai sosiopaatteja.
Sama mikä puolue. Parhaimmillaan politikot ovat narsisteja. Huonoimmillaan pedofiilejä tai sosiopaatteja.
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 2 977
Perussuomalaiset osti muutama viikko sitten Lappilainen -lehteen mainoksen, jossa kerrottiin polttoaineen hinnan nousevan ilmastovouhotuksen vuoksi 30 senttiä/litralta. Persujen väite tyrmättiin Keskustan ja muutamien muidenkin tahojen toimesta pötypuheeksi. Pötypuhetta se onkin, sillä lukema vaikuttaa olevan rajusti alakanttiin.
NEOT group, joka on 5,5 miljardin euron liikevaihdolla pelaava polttoaineiden hankintayhtiö, väittää litrahinnan nousevan 68 senttiä/litralta vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu siihen, että Marinin hallitus haluaa nostaa ei-fossiilisten biokomponenttien osuutta nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vielä senkin jälkeen bio-osuutta haluttaisiin nostaa vielä 4 prosenttia 34 prosenttiin.
Ongelma on se, että bio-osuuden raaka-aineita ei olisi tarjolla polttoaineiden jalostamiseen tarvittavaa määrää. Tämä johtaa raaka-aineiden hinnan nousuun, sekä polttoainejakelijoiden maksamiin sakkoihin siitä, ettei bio-osuuden velvoitetta saada täytettyä.
EU edellyttää 14 prosentin biokomponenttien osuutta polttoaineisiin, minkä Suomi täyttää jo nyt. On hämmentävää, että Suomi lähtee näistä lähtökohdista tällaiseen muutokseeen.
/img-s3.ilcdn.fi/3bc1cb6b57aaea4dbb2a45eac04d1e6cedf56feae42d4529af6eda14f503109c.jpg)
www.iltalehti.fi
NEOT group, joka on 5,5 miljardin euron liikevaihdolla pelaava polttoaineiden hankintayhtiö, väittää litrahinnan nousevan 68 senttiä/litralta vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu siihen, että Marinin hallitus haluaa nostaa ei-fossiilisten biokomponenttien osuutta nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vielä senkin jälkeen bio-osuutta haluttaisiin nostaa vielä 4 prosenttia 34 prosenttiin.
Ongelma on se, että bio-osuuden raaka-aineita ei olisi tarjolla polttoaineiden jalostamiseen tarvittavaa määrää. Tämä johtaa raaka-aineiden hinnan nousuun, sekä polttoainejakelijoiden maksamiin sakkoihin siitä, ettei bio-osuuden velvoitetta saada täytettyä.
EU edellyttää 14 prosentin biokomponenttien osuutta polttoaineisiin, minkä Suomi täyttää jo nyt. On hämmentävää, että Suomi lähtee näistä lähtökohdista tällaiseen muutokseeen.
Odotettavissa jopa 68 sentin korotus bensan ja dieselin hintoihin – syynä Suomen biopolttoainevaatimus
Polttoaineiden jakeluketju NEOT varoittaa, että polttoaineiden bio-osuuden EU-tasoa korkeampi nosto johtaa jopa 68 sentin polttoaineiden hinnannousuihin Suomessa.
www.iltalehti.fi
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 02.11.2016
- Viestejä
- 6 908
Kerro tuo Li Anderssonille, jota täällä on lainattu.
Lähtökohtaisesti sellaiset lausunnonantajat, kuten öljy-yhtiöt, pyrkivät tietenkin esittämään mahdollisimman suuria ja shokeeraavia lukuja. Se on heidän vastalobbausta. Meillä on kuitenkin vielä aivan valtavasti hyödyntämättömiä sivuvirtoja, erityisesti metsäteollisuudessa, mutta muuallakin. Nappikauppapuolellakin esim. panimoista vasta Lahteen on rakennettu laitos, Kerava ja Iisalmi kokonaan hyödyntämättä. Jne.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 2 977
Se on totta, että öljy-yhtiöillä on intressi tuoda asioita julki itselle edullisesta näkökulmasta. Yhtä selvää on myös se, etteivät ympäristöasioista vouhkaavat puolueet ole miettineet loppuun asti näitä asioita ja niiden vaikutusta suomalaisten elämään.
Uutisessa mainitaan, että uusien määritysten mukaan kasvi-ja eläinpohjaisia rasvoja ei enää hyväksytä polttoaineiden bio-komponentiksi. Edellämainitut ovat olleet suurimmat virrat, joista biopolttoaineet on tehty. Jos siis tähän asti suurimmat bio-komponentit eivät enää kelpaa ja samalla bio-osuuden vaatimusta lisätään, niin miten tämä yhtälö ratkeaa?
Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa, kuinka paljon esimerkiksi metsäteollisuuden hukkaa pystyisi hyödyntämään bio-komponenttien valmistuksessa. Jos teollisuuden ja rakentamisen raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ruvetaan jalostamaan biopolttoaineen komponentiksi, ei hommassa ole enää järjen hiventä.
Tämähän tarkoittaisi sitä, että metsiä ruvetaan kaatamaan sen vuoksi, että saadaan Suomen vaatimukset täyttävää bio-polttoainetta.
En ollenkaan pelkäisi tuota viimeistä. Sivuvirtoja siihen käytettäisiin, kunhan laitoksia vaan saadaan rakennetuksi lisää. Se toki edellyttää itsessäänkin kannattavuutta. Hinnan nousu tietysti jeesaa myös siinä.
Biokomponentit pitää tässä kuitenkin jakaa bioetanoliin ja dieseliin. Jos olen oikein käsittänyt, rasvoja on käytetty vain dieseliin, ei bioetanolin valmistukseen. Biodieselin prosessiin tosin tarvitaan myös bioetanolia. Sekoitevelvoite toki pitää sisällään molemmat.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 854
Näin saamelaisena sanoisin, että Suomi olisi paljon parempi paikka jos kaltaisesi sortajat poistuisivat tästä maasta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 065
Marinin hallituksella huoli koronatartunnoista vai oven takana oleviin kuntavaaleihin? Ensi viikolla jo ulkonaliikkumiskieltoja?
Kommentti: Marin laittanut jo kulisseissa ulkonaliikkumiskiellon pykälät valmisteluun
Kommentti: Marin laittanut jo kulisseissa ulkonaliikkumiskiellon pykälät valmisteluun
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 689
Nyt kun puhutaan saamelaiskäräjien oikeudesta määritellä kuka on saamelainen, ehkä tätä ajatusta voitaisiin käyttää tasa-arvoisemmin ja laajemmin. Perustetaanko suomalaiskäräjät joilla on oikeus päättää kuka on suomalainen? Vai olisiko tämä hirvittävän rasistinen vääryys, koska suomalaiskäräjät saattaisivat ehkä päättää, että Donald Trump, Vladimir Putin ja Abu Bakr al-Baghdadi eivät olisikaan suomalaiskäräjien rasististen tuomioiden mukaan suomalaisia? 
Taas sama vanha ongelma. Porukka ei tajua, että suomalaiset ovat ihan samalla tavoin "alkuperäiskansa" kuin vaikka cherokeet tai saamelaiset. Vaikka kovasti yritetään jenkeistä kopioida ja vääristää narratiivia, jossa suomalaiset tulivat jostain muinaisesta Roomasta ryöstämään jalojen saamelaisten maat itselleen.
Väsynyttä. Hyvin väsynyttä, mutta tuntuu uppoavan moniin joten paskapuhetta kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.
Taas sama vanha ongelma. Porukka ei tajua, että suomalaiset ovat ihan samalla tavoin "alkuperäiskansa" kuin vaikka cherokeet tai saamelaiset. Vaikka kovasti yritetään jenkeistä kopioida ja vääristää narratiivia, jossa suomalaiset tulivat jostain muinaisesta Roomasta ryöstämään jalojen saamelaisten maat itselleen.
Väsynyttä. Hyvin väsynyttä, mutta tuntuu uppoavan moniin joten paskapuhetta kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin.Vai onko vielä voimassa se perusperiaate, että peukalosäännöllä nousukierteessä päivittäisten tartuntojen määrä tuplaa aina viikon välein?
Siis niin kauan kunnes se saadaan rajoituksilla pysäytettyä.
Jos näin on, tilanne on kyllä nyt tosi vakava. Erityisen vakava, jos nuo muunnosvariantit on vielä tuotakin tehokkaampia leviäjiä, kuten mediasta olen antanut itseni ymmärtää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 065
Tuolta voi tarkemmin tarkastella koronatapauksia Suomessa: Experience
Nyt on ollut yli vuosi varautua vaaleihin, toivottavasti tarvittavat strategiat on laitettu voimaan, että ei ihmetellä kuukautta aiemmin vaalien ajankohtaa.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 231
Näyttää pahasti siltä että tämän sulkuhallituksen strategia on se että tehdään järeät toimenpiteet siksi että voidaan sitten seuraavalla kaudella oppositiosta perustella holtitonta rahankäyttöä hokemalla korona korona koronaa. Saahan ne virkamiesvuodet toki noinkin kulumaan että seistään viisikkona rivissä toistelemassa samoja fraaseja ja toisten puheita. Luultavasti saadaan palkkioksi ehkä yksi "korkean profiilin" EU broileri jolla ei ole tähtäimessä muu kuin oma etu. Marssijärjestys on jo entuudestaan tuttu näin typistettynä:
oma etu --> puolueen etu --> suomen etu --> äänestäjän etu.
Mutta nähtävästi suomi on saanut ansaitsemansa hallituksen "ja sillä mennään" kuten sanonta kuuluu.
oma etu --> puolueen etu --> suomen etu --> äänestäjän etu.
Mutta nähtävästi suomi on saanut ansaitsemansa hallituksen "ja sillä mennään" kuten sanonta kuuluu.
Joo, en noista vaaleista tiedä. Demarit on niin suosittuja vielä, että ne ja persut olisi oletettavasti nyt ns. vaalivoittajat. Jos niitä puolella vuodella siirtäisi, ps ehtisi vahvistua entisestään, kok ehkä päästä mukaan kärkikahinoihin (edellisten kuntavaalien suurin) ja jokerikortti Kepu, joka voisi vahvistua tai heiketä. Ehdokashankinnan perusteella hekin on kuitenkin keräämässä rivejään varsin tehokkaasti.
Toki demarien äänestäjäkunta on iäkästä ja lisäaikana iäkkäitä ehdittäisiin rokottaa lisää. Mutta silti. En usko, että vaalien siirtäminen olisi kuitenkaan heidän etu. Ehtii suosio laskea.
Jos poikkeussäädöksiä otetaan oikeasti käyttöön, niin minusta on päivänselvää, että syy on tartuntamäärissä, Helsingin omassa linjassa, ja Etelä-Suomen AVI:n ohjauskirjeiden sisällöistä poikkeavissa tulkinnoissa.
Sitä en sano, kummat osapuolet on oikeassa. Mutta poikkeussäädökset keskittää vallan hallitukselle tehokkaammin, eli vastaa juuri em. haasteeseen.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 6 065
Hyvin pitkälti samoilla linjoilla, mutta Perussuomalaisten vahvistuminen ei välttämättä näy konkreettisesti kuntavaaleissa, nythän kuntavaali- ja eduskuntavaaligallupit antaa heille hyvin erilaisia lukuja. "Jokerikorttina" laittaisin Kokoomuksen kärkikahinoihin, heillä tuo kuntavaaligallup näyttää selkeästi plussaa.
Tapausmäärien kahdentumisaika on tällä hetkellä n. 33 päivää. Ks. Koronatartunnat Uudellamaalla ja muualla maassa
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 191
Aikamoinen katastrofi tämä Helsingin sekoilu Kokoomukselle. Taitavat nyt vaatia kovaan ääneen vaalien siirtämistä koronaan vedoten. Onnea Anni Sinnemäki, Helsingin seuraava pormestari.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 2 880
Pihalle taisi tulla yllätyksenä että kuplan ulkopuolellakin on elämää jopa Helsingissä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 13 191
Myös Hanna Gullichsen ilmeisesti vetäytyi samaan aikaan kokoomuksen ehdokkuudesta. Twitterissä selitetään jotain että joku kokoomuksen sisäinen arvoristiriita taustalla? Kirsi Piha oli näitä jotka sekoili jostain natsikulkueista? Rydman ainakin taitaa edustaa vähän toisenlaista maailmankuvaa.
yle.fi
"
Piha kirjoittaa, että kokoomuksessa on tällä hetkellä arvojen kirjo, jota voisi olla kokonaisuudessaan vaikea pystyä edustamaan pormestariehdokkaana.
– Nykytilanteessa on olemassa todellinen vaara, että minulla ei olisi edellytyksiä onnistua kokoomuslaisena pormestarina, Piha kirjoittaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvaili Pihan päätöstä pettymykseksi.
"
Kirsi Piha luopuu Helsingin pormestariehdokkuudesta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sazonov: "Hänellä oli kokoomuksen piirin vankka tuki"
Piha kirjoittaa, että kokoomuksessa on tällä hetkellä arvojen kirjo, jonka edustaminen voisi olla haastavaa pormestariehdokkaana.
yle.fi
"
Piha kirjoittaa, että kokoomuksessa on tällä hetkellä arvojen kirjo, jota voisi olla kokonaisuudessaan vaikea pystyä edustamaan pormestariehdokkaana.
– Nykytilanteessa on olemassa todellinen vaara, että minulla ei olisi edellytyksiä onnistua kokoomuslaisena pormestarina, Piha kirjoittaa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvaili Pihan päätöstä pettymykseksi.
"
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 543
Mielenkiintoista olisi tietää mikä tuossa Pihan poistumisessa takavasemmalle on oikeasti takana. Tulikohan Kokoomuksen kentältä liikaa suoraa palautetta Kirsin maailmoja syleilevästä Vihervasemmistolta kuullostavasta tarinasta monikulttuurisen Helsingin puolesta 
.
.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 4 699
Kirsi Piha on aina ollut tuollainen stereotyyppinen äärivasemmistolainen media-alan henkilö. Pistää miettimään että miksi ihmeessä nämä roikkuvat mädättämässä kokoomusta kun oma paikka on selvästi vihreissä.
Rydman olisi aivan helvetin ässä vaihtoehto mihin tahansa poliittiseen tehtävään Suomessa joten tuskin tulee valituksi.
Uutiset
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
-
Elgatolta uusi Facecam 4K -webkamera
30.7.2025 12:26
