Kotimaan politiikka

[Riihitonttu]

Tästä varmaan kannattaa halukkaiden jatkaa oikeassa ketjussa. Varsinkaan nuo sun Ruotsin jutut ei ole kotimaan politiikkaa.

Keskustelua Suomen maahanmuutosta, maahanmuuttopolitiikasta ja niihin liittyvistä ilmiöistä (KR 2.0)

Voi olla vainoharhat päällä täällä päässä, mutta jotenkin tuntuu, että Iltalehti uutisoi näitä "yksittäistapauksia" ahkerammin kuin muutamat muut julkaisut. Jos kuva maahanmuuttajien (siis niiden tiettyjen haasteellisten ryhmien) aiheuttamista ongelmista muodostuu vain esim. HS:n ja IS:n -...

bbs.io-tech.fi

No täällähän puhuttiin sorrosta ja annoin esimerkkejä, että suomalaiset olivat sorrettuja eivätkä sortajia. Näköjään et hyväksy tuota, eli pidätkö suomalaisia sorrettuina vai sortajina? Miksi esim. mustat saavat uhriutua satojen vuosien takaisista asioista, mutta valkoiset eivät? Suomalaisiakin syytetään orjakaupasta, vaikka suomalaisia vietiin orjaksi suhteessa väkilukuun eniten maailmassa.

Naurettavat "tutkimukset" orjalaivojen terva, orjien kahleiden raudasta osa ehkä tuli Suomesta, Finnlaysonin sokeri, Ruotsin siirtokunnat, joissa oli myös suomalaisia, näiden perusteella väitetään suomalaisten mahdollistaneen orjuuden. Tuollaista roskaa nykypäivän vihavihervasemmisto suoltaa.

 

[Zezekärppänen]

Mutta mitä vuodatuksellasi tarkoitat? Että koska meitä on sorrettu, siksi mekin voidaan sitten sortaa?
Vai, että kun meitäkin on sorrettu, osaamme varmasti tuntea empatiaa muita sorrettuja kohtaan, tarkastella kriittisesti omaa toimintaamme, lopettaa sortavat käytänteemme ja pyytää anteeksi?

Saamelaisilla on vaikka mitä etuoikeuksia. Olisivat tyytyväisiä ja lopettaisivat sen valittamisen ja suurin osa onkin. Taitaa se kovin valittaja olla heidän puolesta uhriutuva kaupungeissa asuva vihervasemmisto ja toksiset feministit. Riihitonttu toi hauskalla tavalla esille kaksinaismoralismin tässäkin asiassa. Kuvaavaa että eräskin kovaääninen saamelaista sukua omaava henkilö, joka valittaa heidän kulttuurin omimisesta, asuu Helsingissä ja on töissä jossain ministeriössä. Samaan aikaan oikeat Saamelaiset myyvät niitä neljän tuulen hattuja turisteille.

 

[Riihitonttu]

Mutta mitä vuodatuksellasi tarkoitat? Että koska meitä on sorrettu, siksi mekin voidaan sitten sortaa?
Vai, että kun meitäkin on sorrettu, osaamme varmasti tuntea empatiaa muita sorrettuja kohtaan, tarkastella kriittisesti omaa toimintaamme, lopettaa sortavat käytänteemme ja pyytää anteeksi?

Miten ihmeessä päättelit, että me tuolla perusteella voisimme sortaa. Suomalaiset eivät noista asioista uikuta eivätkä uhriudu toisin kuin muutamat muut ryhmät. Esim Haiti itsenäistyi 1803, jolloin Suomi oli vielä köyhä maa Ruotsinvallan alla, mikä on tilanne nyt? Afrikan maat itsenäistyivät pääosin viimeistään 1960-luvulla, mikä on niiden nykyinen tilanne verrattuna Suomeen 1970-luvulla? Sotien jälkeen Suomen elintaso lähti jyrkkään nousuun suomalaisten kovalla työllä ilman apua.

 

[Jan11]

Saamelaisilla on vaikka mitä etuoikeuksia. Olisivat tyytyväisiä ja lopettaisivat sen valittamisen ja suurin osa onkin. Taitaa se kovin valittaja olla heidän puolesta uhriutuva kaupungeissa asuva vihervasemmisto ja toksiset feministit. Riihitonttu toi hauskalla tavalla esille kaksinaismoralismin tässäkin asiassa. Kuvaavaa että eräskin kovaääninen saamelaista sukua omaava henkilö, joka valittaa heidän kulttuurin omimisesta, asuu Helsingissä ja on töissä jossain ministeriössä. Samaan aikaan oikeat Saamelaiset myyvät niitä neljän tuulen hattuja turisteille.

Kun saamelaisia asuu Helsingissä kaikista Suomen kunnista eniten, on kohtuullisen tökeröä esittää, ettei he olisi oikeita saamelaisia, samoin kuin tuo sinun kuvaus ”Samaan aikaan oikeat Saamelaiset myyvät niitä neljän tuulen hattuja turisteille.”
Ainakin mun pointin pitäisi nyt olla selkeänä ja elävänä näkyvissä tuossa sun tekstissä.

 

[namlepo]

Saatiihan me naapurilta vähän apua. Maksettiin kaikkien aikojan suurimmat sotakorvaukset. Täällä missä on lunta ja pimeää puolet vuodesta. Voi vaan miettiä millainen kansakunta suomi olisi eteläisellä ilmastolla. Tuskin somalia.

 

[oppilas84]

Persujen maahanmuuttopolitiikka on että huudellaan aiheesta maahanmuutto, ilman että mitään tapahtuu, eikä sillä niin väliä myöskään että mitä huudellaan, kunhan syntyy älämölöä.

Muut osaa laskea mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, sekä selvittävät vielä päälle mitä voi tehdä. Tuo ei toimi suunsoittajilla jotka ei saa mitään aikaan.

muoks: ymmärrän kyllä että joillekkin riittää politiikan fantasialarppi sen sijaan että joutuu realistisesti pohtimaan mikä on mahdollista.

Niin, kun Jussi Halla-Ahosta tuli Perussuomalaisten -puheenjohtaja, hänen toiveensa hallitukselle oli, että maahanmuutto poliittisia linjauksia ja säädöksiä ruvettaisiin noudattamaan, tämä ei muille käynyt ja siirtyminen oppositioon tapahtui.

Katsotaan sitten mitenkä nämä "huutelut" konkretisoituvat, jos Perussuomalaisista tulee hallituspuolue, puheenjohtaja Halla-Ahon aikana.

 

[kekkeruusi]

SDP:n Heinäluoma ja Kari: Hallituksen tehostettava törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista
Mä olen demarina ylpeänä tämän kaksikon ulostulosta.

Tälläisiä avauksia toivon demareilta jatkossa enemmänkin. On aika tehdä pesäeroa vihreisiin ja vasemmistoliittoon.

Tuota nuin:

 

[Jan11]

Tuota nuin:

Oliko se tämä, mille kaikkien kunnon perussuomalaisten ”rakastama” Uuninpankkopoika teki ruumiinavauksen?
PS siis äänestytti kolme kertaa asioista, jotka eivät olisi muuttaneet mitään, tai olisivat tosiasiallisesti lieventäneet nykytilanteesta. Ja kysymys oli vielä asioista, joista voi tehdä ihan aloitteenkin.
Erikoisinta oli, että Purra ja Peltokangas oletettavasti tiesivät tai olisi ainakin pitänyt valiokunnan puheenjohtajistotaustallaan tietää asian.

Ihan omat säännöt - Uuninpankkopoika Saku Timonen

“Suomalaiset saavat säännöllisin väliajoin lukea lehdistä toinen toistaan järkyttävämpiä uutisia Suomessa oleskeluluvalla…

blogit.apu.fi

 

[Mawe]

Juu, eihän näille enää ole nähty tarvetta... kuin about jokaisessa Euroopan maassa ja suuressa osassa muutakin maailmaa.

Euroopan yleisradiounioni – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

About

Management - Member Benefits - Annual Report - The European Broadcasting Union (EBU) is the world’s leading alliance of public service media (PSM). We have 115 member organizations in 56 countries and have an additional 31 Associates in Asia, Africa, Australasia and the Americas.

www.ebu.ch

Siis on tarvetta, mutta koko lafka työntää samaa tuubaa esim. uutisissa mitä kaupallisetkin ja sama juttu musiikissa.
Ei Ylen tuotantoa tehty kilpailemaan kaupallisten kanssa, se on käsittääkseni tarkoitettu tuomaan sellaista jota ei muualta saa.

En ole radiota juuri päälle laittanut vuosiin kun kaikki kanavat tuuttaa samaa ripaskaa.
Myönnetään etten ole pitkään aikaa tutustunut Ylen radio tarjontaan, eikä kyllä kiinnostustakaan enää oikeastaan ole.

 

[Zezekärppänen]

Kun saamelaisia asuu Helsingissä kaikista Suomen kunnista eniten, on kohtuullisen tökeröä esittää, ettei he olisi oikeita saamelaisia, samoin kuin tuo sinun kuvaus ”Samaan aikaan oikeat Saamelaiset myyvät niitä neljän tuulen hattuja turisteille.”
Ainakin mun pointin pitäisi nyt olla selkeänä ja elävänä näkyvissä tuossa sun tekstissä.

No, jos vaihdetaan sen "oikeat" sanan tilalle sana "Lapissa", niin ehkä ymmärrät pointtini.

 

[j1h2d]

Tuota nuin:

Jan11 tuossa vastasi puolestani.
Jos olisin Persu, niin olisin iloinen tälläisen ulostulon takia.

 

[kekkeruusi]

Jan11 tuossa vastasi puolestani.
Jos olisin Persu, niin olisin iloinen tälläisen ulostulon takia.

Toisen puoleen valheellisen ulostulon vuoksi? No, tavallaan. Nyt kun se on osoitettu valheelliseksi.

 

[Jage]

SDP:n Heinäluoma ja Kari: Hallituksen tehostettava törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistamista
Mä olen demarina ylpeänä tämän kaksikon ulostulosta.

Tälläisiä avauksia toivon demareilta jatkossa enemmänkin. On aika tehdä pesäeroa vihreisiin ja vasemmistoliittoon.

Päivänselvää äänten kalastelua. SDP on sitä, mitä se on nyt hallituksessa eikä sitä suuntaa Heinäluoma tai Kari käännä.

 

[Tommy Goldfish]

Päivänselvää äänten kalastelua. SDP on sitä, mitä se on nyt hallituksessa eikä sitä suuntaa Heinäluoma tai Kari käännä.

Samaa mieltä. Tuollaiset kommentit on äänten kalastelua. Joku muu kalastelee troolarilla tosin.

 

[Jage]

Samaa mieltä. Tuollaiset kommentit on äänten kalastelua. Joku muu kalastelee troolarilla tosin.

PS on ollut kohtalaisen linjakas mitä tulee edellä mainittuun asiaan. Samaa ei voi sanoa SDP:stä.

 

[j1h2d]

Toisen puoleen valheellisen ulostulon vuoksi? No, tavallaan. Nyt kun se on osoitettu valheelliseksi.

Tässä ei ole mitään valheellista.
Jos tutustuu asiaan ja ottaa selvää.

 

[Griffin]

Tässä ei ole mitään valheellista.
Jos tutustuu asiaan ja ottaa selvää.

Vaalit tulossa ->SDP:n parin politiikon virsi muuttuu, toistaiseksi, varmasti vain äänestäjien kosiskelemiseksi. Ei tuossa mitään uutta ole, täysin turha kuvitella muuta.. Jos pitää ko asiaa merkityksellisenä, niin kannattaa jokatapauksessa äänestää persuja.

Siihen, mitä poliitikko hoperehtää ennen vaaleja ei kannata kiinittää huomiota. Siihen taas kannattaa kiinittää huomio, mitä ko politikko on tehnyt vaalien välissä, mitä on kannattanut ja mitä ei. Lisäksi Suomessa puoluekuri sotkee montaa asiaa kytännössä. Jos haluaa jotain asiaa, niin äänestäjän kannattaa ensin valita puolue ja sitten sieltä sopiva tyyppi.

 

[kekkeruusi]

Tässä ei ole mitään valheellista.
Jos tutustuu asiaan ja ottaa selvää.

OK. Kopioitu toiselta foorumilta. En jaksa tarkastaa, mutta näyttää aika selvältä.

"Mari Rantanen
Mietinnössä on todettu että määritelmädirektiivi on syytä saattaa voimaan tältäkin osin. Asiaa ei ollut kuitenkaan lausumana ja kuten tiedät, lausuma on se mikä velvoittaa toimimaan. Ps vastalauseen lausumassa esitimme lainsäädäntöön ryhtymistä, äänestitte vastaan.

Eveliina Heinäluoma
Olemme kannattaneet muutoksen tekemistä sekä teoilla valiokunnassa että nyt hallitukselle esitetyn kirjallisen kysymyksen muodossa. Omaa propagandaa voi levittää mutta arvostaisin että sitä ei tehtäisi tarkoituksenmukaisesti vääristetyllä tiedolla.



------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ehdotus
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan lausumaehdotuksen lisäksi hyväksytään kolme uutta lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset)
Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että kansainvälisen suojelun asema on poistettavissa henkilöltä, jonka on perusteltua olettaa olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle tai joka on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt törkeään rikokseen.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että henkilö, joka on rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi, voidaan välittömästi ottaa säilöön.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kansalaisuuslain muuttamiseksi siten, että vakavasta rikoksesta, kuten seksuaalirikoksesta, tuomittu henkilö ei koskaan voi saada Suomen kansalaisuutta.

Helsingissä 11.12.2020
Riikka Purra ps
Jussi Halla-aho ps
Mauri Peltokangas ps

HaVM 29/2020 vp


------------------------------------------------------------------------------------------


Puhemies Anu Vehviläinen
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 29/2020 vp. Keskustelu asiasta päättyi 11.2.2021 pidetyssä täysistunnossa.
Keskustelussa on Riikka Purra Jussi Halla-ahon kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.

Selonteko hyväksyttiin.
Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen KAA 5/2019 vp sisältyvän ehdotuksen hylkäämisestä.

Puhemies Anu Vehviläinen
Keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista on äänestettävä.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 2). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 3). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 42, ei 12; poissa 145 (äänestys 4). Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2021+4.aspx

----------------------------------------------------------------------------------

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”.

Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30


Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”.

Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”.


Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30 "

 

[Jage]

Eli Heinäluoma ollut poissa, mutta Kari tekee kuten demarilta olettaa saattoi.

 

[Jan11]

OK. Kopioitu toiselta foorumilta. En jaksa tarkastaa, mutta näyttää aika selvältä.

"Mari Rantanen
Mietinnössä on todettu että määritelmädirektiivi on syytä saattaa voimaan tältäkin osin. Asiaa ei ollut kuitenkaan lausumana ja kuten tiedät, lausuma on se mikä velvoittaa toimimaan. Ps vastalauseen lausumassa esitimme lainsäädäntöön ryhtymistä, äänestitte vastaan.

Eveliina Heinäluoma
Olemme kannattaneet muutoksen tekemistä sekä teoilla valiokunnassa että nyt hallitukselle esitetyn kirjallisen kysymyksen muodossa. Omaa propagandaa voi levittää mutta arvostaisin että sitä ei tehtäisi tarkoituksenmukaisesti vääristetyllä tiedolla.



------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ehdotus
Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan lausumaehdotuksen lisäksi hyväksytään kolme uutta lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset)
Vastalauseen lausumaehdotukset

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että kansainvälisen suojelun asema on poistettavissa henkilöltä, jonka on perusteltua olettaa olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle tai joka on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt törkeään rikokseen.

2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että henkilö, joka on rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi, voidaan välittömästi ottaa säilöön.

3. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen kansalaisuuslain muuttamiseksi siten, että vakavasta rikoksesta, kuten seksuaalirikoksesta, tuomittu henkilö ei koskaan voi saada Suomen kansalaisuutta.

Helsingissä 11.12.2020
Riikka Purra ps
Jussi Halla-aho ps
Mauri Peltokangas ps

HaVM 29/2020 vp


------------------------------------------------------------------------------------------


Puhemies Anu Vehviläinen
Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 29/2020 vp. Keskustelu asiasta päättyi 11.2.2021 pidetyssä täysistunnossa.
Keskustelussa on Riikka Purra Jussi Halla-ahon kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.

Selonteko hyväksyttiin.
Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen KAA 5/2019 vp sisältyvän ehdotuksen hylkäämisestä.

Puhemies Anu Vehviläinen
Keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista on äänestettävä.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 2). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 32, ei 22; poissa 145 (äänestys 3). Eduskunta hyväksyi mietinnön.

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”. Äänestyksen tulos: jaa 42, ei 12; poissa 145 (äänestys 4). Eduskunta hyväksyi mietinnön.
Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi.

PTK 8/2021/4 vp

----------------------------------------------------------------------------------

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 1 ”ei”.

Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30


Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 2 ”ei”.

Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30

Mietintö ”jaa”, Riikka Purran ehdotus 3 ”ei”.


Heinäluoma Eveliina /sd Poissa
Kari Mika /sd Jaa
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä JAA 10 EI 0 TYHJIÄ 0 POISSA 30 "

Persut, Heinäluoma, tai Kari voi halutessaan tehdä oman lakialoitteen ja katsoa saako sen etenemään.

Kannattaa kaikkien lukea tuo hitaasti, rauhallisesti ja kiihtymättä, erityisesti se vastalauseosuus.
Purran tapa tehdä kansalaisaloitteen laajennus on teoriassa mahdollinen tapa edetä, mutta käytännössä niin ei koskaan tehdä, koska se avaisi portit missä kaikkiin kansalaisaloitteisiin voisi mikä tahansa puolue liittää hallitusta velvoittavan ponnen melkein mistä asiasta tahansa. Miettikääpä, jos opposition sijaan hallituspuolueet toimisi noin... silloin läpimenokin olisi varmaa (kun hallituksella on enemmistö ko. valiokunnassa ja eduskunnassa), jos ei sitten pysähtyisi johonkin muuhun valiokuntaan.

Eli ei kun omaa lakialoittetta vetämään vaan, niin sittenhän sen näkee, onko asia oikeasti sellainen, joka saa suuressa salissa tukea. Nyt tämä oli perussuomalaisten varsin terävä stuntti, jossa Heinäluoma ja Kari pelattiin narreiksi. Purra on niin terävä, että varmasti tiesi mitä teki.

”Vaikka kansalaisaloitteessa ehdotetut lakimuutokset eivät olekaan toteutettavissa, on aloitteen käsittelyn yhteydessä noussut esiin myös sellaisia toteutettavissa olevia sääntelymahdollisuuksia, joilla voimassa olevaa ulkomaalaislainsäädäntöä voitaisiin tarpeelliseksi katsottavalla tavalla kiristää.”

HaVM 29/2020 vp

www.eduskunta.fi

 

[Tommy Goldfish]

Jos pitää ko asiaa merkityksellisenä, niin kannattaa jokatapauksessa äänestää persuja.

Tämä on tosiaan paras tapa varmistaa ettei asialle tehdä mitään.

 

[Jurppii]

Ettei tässä nyt kävis niin, että persuista tulee tärkeämpi juttu kuin siitä ajamakseen väitetystä asiasta. Oppositiossa kasvetaan ja laaria laajennetaan, muissa puolueissa hyvät ideat ovat "äänten kalastelua"

 

[JCSH]

1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskunnan käsiteltäväksi esityksen ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että kansainvälisen suojelun asema on poistettavissa henkilöltä, jonka on perusteltua olettaa olevan vaaraksi Suomen turvallisuudelle tai joka on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt törkeään rikokseen.

Mitähän persut tällä oikein hakevat takaa kun en nyt keksi mitä hyötyä tuon aseman poistamisesta olisi. Henkilö kuitenkin pysyisi Suomessa ja jonkinsorttinen oleskelulupa sille pitäisi myöntää kerta karkotus olisi perustuslain vastainen.

 

[litiumtomu]

Ihan tietämättömyyttäni kysyn, että miksi karkotus olisi perustuslain vastainen?

Ymmärtääkseni laki mahdollistaa henkilön karkottamisen ja paljon olisi tapauksia, joissa lain määräämät karkotuskriteerit täyttävät.

Pakolaistahan ei toki saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa, mutta jos kansainvälisen suojelun status on poistettu, niin..

 

[JCSH]

Pakolaistahan ei toki saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa, mutta jos kansainvälisen suojelun status on poistettu, niin..

Paitsi että perustuslaissa ei puhuta mitään kansainvälisestä suojelusta miten se on määritelty muualla laissa vaan:
"Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."
Eli tuossa perustuslain pykälässä ei ole mahdollisuutta mihinkään "paitsi jos hän on tehnyt rikoksen" poikkeusta.

Ja veikkaan että ne samat perusteet millä se kansainvälisen suojelun status saadaan menevät tuon "muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu" pykälän alle.

 

[ttm]

No mutta, eihän se ennenkään ole mikään ongelma ollut perustuslakiin lisätä "paitsi jos jossain muussa laissa toisin säädetään"-jokerikortteja.

 

[Jan11]

No mutta, eihän se ennenkään ole mikään ongelma ollut perustuslakiin lisätä "paitsi jos jossain muussa laissa toisin säädetään"-jokerikortteja.

Ei ole perustuslaissa tuollaisia.

Suomessa ei voi säätää perustuslakiin nähden ristiriitaisesti. Eduskunnalla, ja erityisesti Perustuslakivaliokunnalla ja eduskunnan puhemiehistöllä on erityinen vastuu asiasta. Ja jos silti joskus vahingossa meneekin joku PL kanssa ristiriidassa oleva perustuslakivaliokuntakäsittelystä ja eduskunnasta läpi, niin silloin tuomioistuimen ja jopa yksittäisen virkamiehen on kuitenkin noudatettava perustuslakia, eikä vähäisempää säädöstä.

Sen sijaan perustuslaissa on useita ”asiasta säädetään tarkemmin x laissa” rakenteita.
Se tarkoittaa sitä, että x lain säädöksen on oltava perustuslain mukainen, mutta yksityiskohtaisempi. Ts. on velvoite tehdä tarkempaa lainsäädäntöä. Ristiriitaista ei saa edelleenkään tehdä.

 

[ttm]

Ei ole perustuslaissa tuollaisia.

Suomessa ei voi säätää perustuslakiin nähden ristiriitaisesti. Eduskunnalla, ja erityisesti Perustuslakivaliokunnalla ja eduskunnan puhemiehistöllä on erityinen vastuu asiasta. Ja jos silti joskus vahingossa meneekin joku PL kanssa ristiriidassa oleva perustuslakivaliokuntakäsittelystä ja eduskunnasta läpi, niin silloin tuomioistuimen ja jopa yksittäisen virkamiehen on kuitenkin noudatettava perustuslakia, eikä vähäisempää säädöstä.

Sen sijaan perustuslaissa on useita ”asiasta säädetään tarkemmin x laissa” rakenteita.
Se tarkoittaa sitä, että x lain säädöksen on oltava perustuslain mukainen, mutta yksityiskohtaisempi. Ts. on velvoite tehdä tarkempaa lainsäädäntöä. Ristiriitaista ei saa edelleenkään tehdä.

Niin joo, se perustuslaki muotoillaan, että "ilman hyväksyttävää syytä", ja sitten se jokerikortti, että hyväksyttävät syyt voidaan määritellä toisaalla.

Toinen muotoilutapa on "ei saa xyz ilman laissa säädettyä perustetta".

Tämän jälkeen muut säädetyt lait eivät ole perustuslain kanssa ristiriidassa, eikä kenelläkään ole asiasta mitään vastuuta.

 

[JCSH]

No mutta, eihän se ennenkään ole mikään ongelma ollut perustuslakiin lisätä "paitsi jos jossain muussa laissa toisin säädetään"-jokerikortteja.

Voihan sinne perustuslakiin niitä jokerikortteja lisäillä mutta tuossa persujen ehdotuksessa ei puhuta mitään perustuslain muuttamisesta vaan vain ulkomaalaislain muuttamisesta.

 

[ttm]

Voihan sinne perustuslakiin niitä jokerikortteja lisäillä mutta tuossa persujen ehdotuksessa ei puhuta mitään perustuslain muuttamisesta vaan vain ulkomaalaislain muuttamisesta.

Juu, en minä sitä tarkoittanutkaan, vaan että ei tuo mikään ongelma olisi, jos asia haluttaisiin muuttaa.

 

[Jan11]

Niin joo, se perustuslaki muotoillaan, että "ilman hyväksyttävää syytä", ja sitten se jokerikortti, että hyväksyttävät syyt voidaan määritellä toisaalla.

Toinen muotoilutapa on "ei saa xyz ilman laissa säädettyä perustetta".

Tämän jälkeen muut säädetyt lait eivät ole perustuslain kanssa ristiriidassa, eikä kenelläkään ole asiasta mitään vastuuta.

Näytäpä, missä perusoikeuksissa on tuollainen rakenne. Eli perustuslain toisessa luvussa. Kopioin sen tuohon Spoilerien taakse.
Minä väitän, että ainoa poikkeus on poikkeusolojen aikaiset tilapäiset poikkeudet, ja kuten keväällä huomasimme, myös se säädös lopulta palauttaa perusoikeuksiin, joiden on kuitenkin toteuduttava mahdollisimman täysimääräisenä jopa poikkeusolojen vallitessa. Esim. suomalaisen matkustamista pois ja takaisin Suomeen ei olisi voinut rajoittaa, kuten tehtiin.
Muutoin viitaukset muualle on tarkennuksia, eli vaateita säädellä asioista tarkemmin omissa laeissaan.

”Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin”
Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin

Spoileri

2 luku
Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.


Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.


Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.


Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.


8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


9 §
Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.


Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.


Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)


Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.


10 §
Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.


Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.


Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)


Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)


11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.


Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.


12 §
Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.


Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.


Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.


Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.


14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.


Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


16 §
Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.


Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.


17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.


Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.


18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.


Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.


Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.


19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.


Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.


20 §
Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.


Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.


21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.


Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.


22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Itse asiaan en ota muuta kantaa kuin, että minusta lainsäädäntö antaa riittävästi mahdollisuuksia jo nyt. Mutta kuten lähes kaikkialla muillakin osa-alueilla, sitä sovelletaan varsin maltillisesti ja varovaisesti.

Spoileri

Maasta voidaan ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Rikosperusteinen karkottaminen tulee kysymykseen myös tilanteissa, joissa ulkomaalainen on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n nojalla.

Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.

Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. ”

…

”Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2).

Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”

Edit. Se uuninpankkojuristi oli kysellyt puolueensa keskusteluryhmässä aiheesta, kun näkee ongelmaksi, että esitetty muutos lieventäisi lakia nykyisestä.
”Jos ulkomaalaislakia muutetaan valiokunnan edellyttämällä tavalla, niin lakia tulkitsevat juristit joutuvat miettimään, kumpaa lainkohtaa noudatetaan. Nykyisin laissa olevaa ja ilmeisesti siellä myös pysyvää, jonka mukaan törkeää lievemmästäkin rikoksesta tuomittu voidaan karkottaa, vai sitä uutta, jonka mukaan törkeään rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa?”

”
Rupeaa näyttämään siltä, että hallintovaliokunta oli yksimielisesesti jättänyt ulkomaalaislain ja oman lausuntonsa lukematta tai ymmärtämättä. Nyt vaadittu EU-määritelmädirektiivin sallima lainsäädäntö ei muuttaisi nykyistä lakia muuten kuin korkeintaan lievempään suuntaan, jos vain törkeistä rikoksista tuomittu pakolainen voitaisiin karkottaa.

Eilen illalla minulle vastattiin tuossa Facebook-ryhmässä, että raiskaukseen tai muuhun törkeään rikokseen syyllistyneen suojelu ei istu yleiseen oikeustajuun. Ei istu, eikä kyse olekaan siitä. Kyse on siitä, että törkeää lievempäänkin rikokseen syyllistynyt pakolainen voidaan jo nyt karkottaa.”

Mitä nyt taas? - Uuninpankkopoika Saku Timonen

Minua moititaan jatkuvasti siitä, että en kritisoi demareita. Olen aina vastannut, että…

blogit.apu.fi

 

[ttm]

Näytäpä, missä perusoikeuksissa on tuollainen rakenne. Eli perustuslain toisessa luvussa. Kopioin sen tuohon Spoilerien taakse.

Spoileri

2 luku
Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.


Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.


Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.


Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.


8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


9 §
Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.


Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.


Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)


Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.


10 §
Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.


Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.


Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)


Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)


11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.


Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.


12 §
Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.


Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.


Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.


Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.


14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.


Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


16 §
Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.


Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.


17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.


Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.


18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.


Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.


Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.


19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.


Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.


20 §
Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.


Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.


21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.


Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.


22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Merkkasin.

 

[taxman]

Näytäpä, missä perusoikeuksissa on tuollainen rakenne. Eli perustuslain toisessa luvussa. Kopioin sen tuohon Spoilerien taakse.
Minä väitän, että ainoa poikkeus on poikkeusolojen aikaiset tilapäiset poikkeudet, ja kuten keväällä huomasimme, myös se säädös lopulta palauttaa perusoikeuksiin, joiden on kuitenkin toteuduttava mahdollisimman täysimääräisenä jopa poikkeusolojen vallitessa. Esim. suomalaisen matkustamista pois ja takaisin Suomeen ei olisi voinut rajoittaa, kuten tehtiin.
Muutoin viitaukset muualle on tarkennuksia, eli vaateita säädellä asioista tarkemmin omissa laeissaan.

”Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin”
Kiellettiinkö Ruotsin rajan ylitystä perusteetta? Oikeusasiamieheltä moitteet Rajavartiolaitokselle: Suositukset ja velvoitteet menneet sekaisin

Spoileri

2 luku
Perusoikeudet

6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.


Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.


Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.


7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.


Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.


Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.


8 §
Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty.


9 §
Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.


Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.


Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Lailla voidaan kuitenkin säätää, että Suomen kansalainen voidaan rikoksen johdosta tai oikeudenkäyntiä varten taikka lapsen huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi luovuttaa tai siirtää maahan, jossa hänen ihmisoikeutensa ja oikeusturvansa on taattu. (24.8.2007/802)


Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.


10 §
Yksityiselämän suoja

Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla.


Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton.


Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. (5.10.2018/817)


Lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä, turvallisuustarkastuksessa ja vapaudenmenetyksen aikana sekä tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. (5.10.2018/817)


11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus

Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.


Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.


12 §
Sananvapaus ja julkisuus

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.


Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.


13 §
Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin.


Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.


Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.


14 §
Vaali- ja osallistumisoikeudet

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa.


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)


Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.


15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.


Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


16 §
Sivistykselliset oikeudet

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.


Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.


17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.


Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.


18 §
Oikeus työhön ja elinkeinovapaus

Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.


Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.


Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä.


19 §
Oikeus sosiaaliturvaan

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.


Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.


Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.


Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.


20 §
Vastuu ympäristöstä

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.


Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.


21 §
Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.


Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.


22 §
Perusoikeuksien turvaaminen

Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.


23 § (4.11.2011/1112)
Perusoikeudet poikkeusoloissa

Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.

Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.

Itse asiaan en ota muuta kantaa kuin, että minusta lainsäädäntö antaa riittävästi mahdollisuuksia jo nyt. Mutta kuten lähes kaikkialla muillakin osa-alueilla, sitä sovelletaan varsin maltillisesti ja varovaisesti.

Spoileri

Maasta voidaan ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut tai Suomen kansalaisuuden menettänyt ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin. Rikosperusteinen karkottaminen tulee kysymykseen myös tilanteissa, joissa ulkomaalainen on jätetty syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n nojalla.

Lisäksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen, joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi toisten turvallisuudelle. Tällöin kysymys voi olla esimerkiksi toistuvista väkivallanteoista muita kohtaan.

Myös pakolainen voidaan karkottaa edellä mainituilla perusteilla. Pakolaista ei kuitenkaan saa ulkomaalaislain 149 §:n 3 momentin mukaan karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan. ”

…

”Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Näistä seksuaalirikoksista raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta, pakottamisesta seksuaaliseen tekoon, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta, lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamisesta, parituksesta ja törkeästä parituksesta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta. Esimerkiksi raiskauksen enimmäisrangaistus on kuusi (RL 20:1) ja törkeän raiskauksen kymmenen vuotta vankeutta (RL 20:2).

Seksuaalirikoksista ainoastaan seksuaalisesta ahdistelusta ja seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on säädetty enimmäisrangaistuksena vähemmän kuin yksi vuosi vankeutta. Tästä huolimatta syyllistyminen myös näihin seksuaalirikoksiin voi johtaa henkilön karkottamiseen esimerkiksi, jos hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Rikoslain 17 luvussa rikoksista yleistä järjestystä vastaan on säädetty eräistä seksuaalirikoksista. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen rangaistavuudesta säädetään luvun 18 §:ssä, törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä 18 a §:ssä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta 19 §:ssä. Näiden rikosten enimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta tai enemmän.”

Edit. Se uuninpankkojuristi oli kysellyt puolueensa keskusteluryhmässä aiheesta, kun näkee ongelmaksi, että esitetty muutos lieventäisi lakia nykyisestä.
”Jos ulkomaalaislakia muutetaan valiokunnan edellyttämällä tavalla, niin lakia tulkitsevat juristit joutuvat miettimään, kumpaa lainkohtaa noudatetaan. Nykyisin laissa olevaa ja ilmeisesti siellä myös pysyvää, jonka mukaan törkeää lievemmästäkin rikoksesta tuomittu voidaan karkottaa, vai sitä uutta, jonka mukaan törkeään rikokseen syyllistynyt voidaan karkottaa?”

”
Rupeaa näyttämään siltä, että hallintovaliokunta oli yksimielisesesti jättänyt ulkomaalaislain ja oman lausuntonsa lukematta tai ymmärtämättä. Nyt vaadittu EU-määritelmädirektiivin sallima lainsäädäntö ei muuttaisi nykyistä lakia muuten kuin korkeintaan lievempään suuntaan, jos vain törkeistä rikoksista tuomittu pakolainen voitaisiin karkottaa.

Eilen illalla minulle vastattiin tuossa Facebook-ryhmässä, että raiskaukseen tai muuhun törkeään rikokseen syyllistyneen suojelu ei istu yleiseen oikeustajuun. Ei istu, eikä kyse olekaan siitä. Kyse on siitä, että törkeää lievempäänkin rikokseen syyllistynyt pakolainen voidaan jo nyt karkottaa.”

Mitä nyt taas? - Uuninpankkopoika Saku Timonen

Minua moititaan jatkuvasti siitä, että en kritisoi demareita. Olen aina vastannut, että…

blogit.apu.fi

Tuossakin on ongelmana se, että _voidaan_ karkoittaa. Oikeampi (ja tasa-arvoinen) sanamuoto olisi _tulee_ karkoittaa.

 

[Tommy Goldfish]

Onko lopputulos nyt se että ääni persuille on sama kuin että saadaan puhetta siitä, että rikollisia ei-kansalaisia ei pitäisi saada karkoittaa niin helposti kuin nykylailla, vaan huudellaan lain muuttamisesta niin ettei enää saisi? Tässä hieno syy kuntavaalilaarille toki.

 

[litiumtomu]

"Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."
"Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."
Eli tuossa perustuslain pykälässä ei ole mahdollisuutta mihinkään "paitsi jos hän on tehnyt rikoksen" poikkeusta.

Ja veikkaan että ne samat perusteet millä se kansainvälisen suojelun status saadaan menevät tuon "muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu" pykälän alle.

Eli perustuslaki ja ulkomaalaislaki ovat joiltain osin ristiriidassa keskenään. Ja tämän vuoksi suvereeni valtio ei pysty lähettämään epätoivottuja henkilöitä pois maaperältään ilman, että irtautuisi kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja muuttaisi perustuslakiaan sekä ulkomaalaislakiaan.

Onhan melkoinen soppa.

Seuraavaksi tietenkin herää kysymys miten todennetaan perustuslaissa mainitut uhat, jotka mahdolliset karkotukset estävät? Ilmeisesti melkoista tulkinnanvapautta on olemassa, kun monissa turvapaikanhakijoiden lähtömaissa voidaan vierailla, sinne voidaan lähettää perheenjäseniä tai palata jopa vapaaehtoisesti pientä korvausta vastaan.

 

[Bladekill]

Eli perustuslaki ja ulkomaalaislaki ovat joiltain osin ristiriidassa keskenään. Ja tämän vuoksi suvereeni valtio ei pysty lähettämään epätoivottuja henkilöitä pois maaperältään ilman, että irtautuisi kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja muuttaisi perustuslakiaan sekä ulkomaalaislakiaan.

Onhan melkoinen soppa.

On kuitenkin loppupeleissä täysin yhdentekevää kuinka monta pykälää, lakia ja sopimusta pitää muuttaa että tuo onnistuu. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle ja esteet ylitetään yksi kerralla.

Sillä välin taas voi ajatella ”laatikon ulkopuolelle” eli ulkomaalaisten rikollisten elämästä Suomessa voi tehdä sellaista että he poistuvat vapaaehtoisesti.

 

[Herra Ankka]

On kuitenkin loppupeleissä täysin yhdentekevää kuinka monta pykälää, lakia ja sopimusta pitää muuttaa että tuo onnistuu. Jostain on kuitenkin lähdettävä liikkeelle ja esteet ylitetään yksi kerralla.

Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus on sen luokan pumaska, että Suomen siitä irtisanoutuminen ei ole millään muotoa realistinen skenaario tämänhetkisessä poliittisessa ilmapiirissä (saati että se olisi suomalaisille kokonaisuutena edullista). Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaavat normit sisältyvät myös EU:n sovellettavaan oikeuteen EU:n perusoikeuskirjan kautta. Suurin osa äänestäjistä ei halua vaikkapa erota EU:sta tämän yhden tärkeän päämäärän vuoksi.

Sillä välin taas voi ajatella ”laatikon ulkopuolelle” eli ulkomaalaisten rikollisten elämästä Suomessa voi tehdä sellaista että he poistuvat vapaaehtoisesti.

Huomioiden kuinka halukkaita kyseiset henkilät ovat Suomessa olemaan, vaikea kuvitella, että tämäkään toteutuisi ihmisoikeuksia rikkomatta. Vai minkälaista konstia oli mielessäsi?

 

[Bladekill]

Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus on sen luokan pumaska, että Suomen siitä irtisanoutuminen ei ole millään muotoa realistinen skenaario tämänhetkisessä poliittisessa ilmapiirissä (saati että se olisi suomalaisille kokonaisuutena edullista). Euroopan ihmisoikeussopimusta vastaavat normit sisältyvät myös EU:n sovellettavaan oikeuteen EU:n perusoikeuskirjan kautta. Suurin osa äänestäjistä ei halua vaikkapa erota EU:sta tämän yhden tärkeän päämäärän vuoksi.

En todellakaan oleta että nykyinen hallitus alkaisi puuttumaan tähän epäkohtaan. Perussuomalaisten tai jonkin muun terveet arvot ja moraalin omaavan puolueen johdolla tätä muutosta lähdetään hakemaan. Ideaalitilanteessa sopimuksista ei tarvitse luopua vaan niitä voidaan kollektiivisesti Euroopan yms. korkeamman entiteetin tasolla muokata vastaamaan jäsenmaiden etuja. Kaikkialla Euroopassa ollaan kyllästytty tähän terrorismiin, raiskaamiseen ja muuhun paskaan mitä pakolaiset ja haitta-mamut ovat Eurooppaan tuoneet.

Jokatapauksessa jos ihmisoikeussopimukset ovat ihmisoikeuksia vastaan eikä muuten muutosta saada niin tottakai niistä irtaudutaan. Semantiikan tai nimeämiskäytäntöjen palvominen on ehkä typerintä mitä voi tehdä.

Huomioiden kuinka halukkaita kyseiset henkilät ovat Suomessa olemaan, vaikea kuvitella, että tämäkään toteutuisi ihmisoikeuksia rikkomatta. Vai minkälaista konstia oli mielessäsi?

En varsinaisesti miettinyt mitään konkreettisia keinoja, koska tämä vaatisi paljon isomman skaalan ja ajan suunnittelua asiantuntijoiden kanssa. Nyt kun kuitenkin kysyt niin esim. vankeusrangaistuksien pidentämistä, "pakkotyötä", vapauden rajoittamista jne. Tanskahan tässä on käynyt jo pitkään eturintamataistelua:

Tanska haluaa eristää rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat – syrjäiselle saarelle suunnitellaan karkotuskeskusta

Politiken-lehden mukaan hallitus myöntää menevänsä ihmisoikeussopimusten rajoille.

www.is.fi

Kyse on lopulta siitä haluaako asialle tehdä jotain vai tuijottaako tyhjyyteen monttu auki "ei pysty ei voi ihmisoikeudet yhyybuhuu"-asenteella. Jokatapauksessa se että nämä ihmiset saavat jäädä maahan ja pääsevät vapaaksi on myös ihmisoikeusrike omaa kansaa kohtaan joten moraalisesti juuri mikään menetelmä ei ole ongelma.

 

[ATE]

Vasemmiston pormestariehdokas Sasu Haapanen epäiltynä rikoksesta – kyse tyttöjen salakuvauksesta koulun suihkussa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että Haapanen on eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.

www.ts.fi

Ohhoh. Ei ollut demari tällä kertaa.

 

[Jan11]

Vasemmiston pormestariehdokas Sasu Haapanen epäiltynä rikoksesta – kyse tyttöjen salakuvauksesta koulun suihkussa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että Haapanen on eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.

www.ts.fi

Ohhoh. Ei ollut demari tällä kertaa.

”Lehden mukaan poliisi epäilee rikoksesta Haapasen lisäksi tämän naisystävää. Naisystävä työskenteli koulunkäyntiavustajana pari vuotta sitten, ja hänen epäillään tuolloin kuvanneen liikuntatuntien yhteydessä tyttöjä suihkussa. Naisen epäillään lähettäneen materiaalin myöhemmin Haapaselle.
Turun Sanomien mukaan poliisi pääsi tapauksen jäljille löydettyään tyttöjen kuvat Haapasen tietokoneelta. Asuntoon tehtiin kotietsintä kansainvälisen yhteistyön tuottaman vihjeen pohjalta.”

”Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan tieto Haapaseen kohdistuvasta rikosepäilystä tuli puolueen tietoon vasta nyt.
”Haapanen on pettänyt vasemmistoliiton luottamuksen, kun ei ole kertonut näistä rikosepäilyistä. Erityisen törkeää tämä on siksi, että kysymys on vastenmielisistä ja tuomittavista rikoksista, joita epäillään”, Andersson kirjoittaa.
Anderssonin mukaan Haapanen on myös nyt eronnut kaikista puolueen luottamustehtävistä.”

Turun Sanomien mukaan poliisi pääsi tapauksen jäljille löydettyään tyttöjen kuvat Haapasen tietokoneelta. Asuntoon tehtiin kotietsintä kansainvälisen yhteistyön tuottaman vihjeen pohjalta.”

Kuntavaalit | Vasemmistoliiton pormestariehdokas Turussa esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta – joutui luopumaan ehdokkuudesta ja tehtävistä puolueessa

Puheenjohtaja Li Andersson: Ehdokas on pettänyt vasemmistoliiton luottamuksen, kun ei ole kertonut näistä rikosepäilyistä.

www.hs.fi

"Huomasin, että vasemmistoliitto poistaa Haapasen kaikista luottamustehtävistä ja kuntavaaliehdokkuudesta. Se oli mielestäni suoraselkäisesti tehty"

TS: Turussa vasemmiston pormestariehdokasta epäillään rikoksesta, kyse tyttöjen salakuvauksesta – Li Andersson: Sasu Haapanen petti puolueen luottamuksen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan Haapanen ei voi olla puolueen ehdokkaana.

www.is.fi

 

[ATE]

Twitterkuvien mukaan Sasu näemmä oli vielä kova feministi ja hehkutti solidaarisuutta kun oli ulosmarsseja seksuaalisen ahdistelun vuoksi jne.

 

[brainsurgery]

Odotan Vasemmistoliiton irtisanoutumista pedofiliasta.

 

[godzilla43]

Erityisen paheksuttavaa, kun kyse on näin iljettävästä rikosepäilystä

Sama mikä puolue. Parhaimmillaan politikot ovat narsisteja. Huonoimmillaan pedofiilejä tai sosiopaatteja.

 

[taxman]

Eipä täällä kovin moni ole sitä mieltä, että ensin täytyisi saada tuomio ennen kuin aletaan jakelemaan rangaistuksia. Oikeusvaltio kiittää arvostuksestaan.

 

[inexcess]

Perussuomalaiset osti muutama viikko sitten Lappilainen -lehteen mainoksen, jossa kerrottiin polttoaineen hinnan nousevan ilmastovouhotuksen vuoksi 30 senttiä/litralta. Persujen väite tyrmättiin Keskustan ja muutamien muidenkin tahojen toimesta pötypuheeksi. Pötypuhetta se onkin, sillä lukema vaikuttaa olevan rajusti alakanttiin.

NEOT group, joka on 5,5 miljardin euron liikevaihdolla pelaava polttoaineiden hankintayhtiö, väittää litrahinnan nousevan 68 senttiä/litralta vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu siihen, että Marinin hallitus haluaa nostaa ei-fossiilisten biokomponenttien osuutta nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vielä senkin jälkeen bio-osuutta haluttaisiin nostaa vielä 4 prosenttia 34 prosenttiin.

Ongelma on se, että bio-osuuden raaka-aineita ei olisi tarjolla polttoaineiden jalostamiseen tarvittavaa määrää. Tämä johtaa raaka-aineiden hinnan nousuun, sekä polttoainejakelijoiden maksamiin sakkoihin siitä, ettei bio-osuuden velvoitetta saada täytettyä.

EU edellyttää 14 prosentin biokomponenttien osuutta polttoaineisiin, minkä Suomi täyttää jo nyt. On hämmentävää, että Suomi lähtee näistä lähtökohdista tällaiseen muutokseeen.

Odotettavissa jopa 68 sentin korotus bensan ja dieselin hintoihin – syynä Suomen biopolttoainevaatimus

Polttoaineiden jakeluketju NEOT varoittaa, että polttoaineiden bio-osuuden EU-tasoa korkeampi nosto johtaa jopa 68 sentin polttoaineiden hinnannousuihin Suomessa.

www.iltalehti.fi

 

[kekkeruusi]

Eipä täällä kovin moni ole sitä mieltä, että ensin täytyisi saada tuomio ennen kuin aletaan jakelemaan rangaistuksia. Oikeusvaltio kiittää arvostuksestaan.

Kerro tuo Li Anderssonille, jota täällä on lainattu.

 

[Jan11]

Perussuomalaiset osti muutama viikko sitten Lappilainen -lehteen mainoksen, jossa kerrottiin polttoaineen hinnan nousevan ilmastovouhotuksen vuoksi 30 senttiä/litralta. Persujen väite tyrmättiin Keskustan ja muutamien muidenkin tahojen toimesta pötypuheeksi. Pötypuhetta se onkin, sillä lukema vaikuttaa olevan rajusti alakanttiin.

NEOT group, joka on 5,5 miljardin euron liikevaihdolla pelaava polttoaineiden hankintayhtiö, väittää litrahinnan nousevan 68 senttiä/litralta vuoteen 2030 mennessä. Arvio perustuu siihen, että Marinin hallitus haluaa nostaa ei-fossiilisten biokomponenttien osuutta nykyisestä 18 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vielä senkin jälkeen bio-osuutta haluttaisiin nostaa vielä 4 prosenttia 34 prosenttiin.

Ongelma on se, että bio-osuuden raaka-aineita ei olisi tarjolla polttoaineiden jalostamiseen tarvittavaa määrää. Tämä johtaa raaka-aineiden hinnan nousuun, sekä polttoainejakelijoiden maksamiin sakkoihin siitä, ettei bio-osuuden velvoitetta ei saada täytettyä.

EU edellyttää 14 prosentin biokomponenttien osuutta polttoaineisiin, minkä Suomi täyttää jo nyt. On hämmentävää, että Suomi lähtee näistä lähtökohdista tällaiseen muutokseeen.

Lähtökohtaisesti sellaiset lausunnonantajat, kuten öljy-yhtiöt, pyrkivät tietenkin esittämään mahdollisimman suuria ja shokeeraavia lukuja. Se on heidän vastalobbausta. Meillä on kuitenkin vielä aivan valtavasti hyödyntämättömiä sivuvirtoja, erityisesti metsäteollisuudessa, mutta muuallakin. Nappikauppapuolellakin esim. panimoista vasta Lahteen on rakennettu laitos, Kerava ja Iisalmi kokonaan hyödyntämättä. Jne.

 

[inexcess]

Lähtökohtaisesti sellaiset lausunnonantajat, kuten öljy-yhtiöt, pyrkivät tietenkin esittämään mahdollisimman suuria ja shokeeraavia lukuja. Se on heidän vastalobbausta. Meillä on kuitenkin vielä aivan valtavasti hyödyntämättömiä sivuvirtoja, erityisesti metsäteollisuudessa, mutta muuallakin. Nappikauppapuolellakin esim. panimoista vasta Lahteen on rakennettu laitos, Kerava ja Iisalmi kokonaan hyödyntämättä. Jne.

Se on totta, että öljy-yhtiöillä on intressi tuoda asioita julki itselle edullisesta näkökulmasta. Yhtä selvää on myös se, etteivät ympäristöasioista vouhkaavat puolueet ole miettineet loppuun asti näitä asioita ja niiden vaikutusta suomalaisten elämään.

Uutisessa mainitaan, että uusien määritysten mukaan kasvi-ja eläinpohjaisia rasvoja ei enää hyväksytä polttoaineiden bio-komponentiksi. Edellämainitut ovat olleet suurimmat virrat, joista biopolttoaineet on tehty. Jos siis tähän asti suurimmat bio-komponentit eivät enää kelpaa ja samalla bio-osuuden vaatimusta lisätään, niin miten tämä yhtälö ratkeaa?

Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa, kuinka paljon esimerkiksi metsäteollisuuden hukkaa pystyisi hyödyntämään bio-komponenttien valmistuksessa. Jos teollisuuden ja rakentamisen raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ruvetaan jalostamaan biopolttoaineen komponentiksi, ei hommassa ole enää järjen hiventä.

Tämähän tarkoittaisi sitä, että metsiä ruvetaan kaatamaan sen vuoksi, että saadaan Suomen vaatimukset täyttävää bio-polttoainetta.

 

[Jan11]

Se on totta, että öljy-yhtiöillä on intressi tuoda asioita julki itselle edullisesta näkökulmasta. Yhtä selvää on myös se, etteivät ympäristöasioista vouhkaavat puolueet ole miettineet loppuun asti näitä asioita ja niiden vaikutusta suomalaisten elämään.

Uutisessa mainitaan, että uusien määritysten mukaan kasvi-ja eläinpohjaisia rasvoja ei enää hyväksytä polttoaineiden bio-komponentiksi. Edellämainitut ovat olleet suurimmat virrat, joista biopolttoaineet on tehty. Jos siis tähän asti suurimmat bio-komponentit eivät enää kelpaa ja samalla bio-osuuden vaatimusta lisätään, niin miten tämä yhtälö ratkeaa?

Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa, kuinka paljon esimerkiksi metsäteollisuuden hukkaa pystyisi hyödyntämään bio-komponenttien valmistuksessa. Jos teollisuuden ja rakentamisen raaka-aineeksi kelpaavaa puuta ruvetaan jalostamaan biopolttoaineen komponentiksi, ei hommassa ole enää järjen hiventä.

Tämähän tarkoittaisi sitä, että metsiä ruvetaan kaatamaan sen vuoksi, että saadaan Suomen vaatimukset täyttävää bio-polttoainetta.

En ollenkaan pelkäisi tuota viimeistä. Sivuvirtoja siihen käytettäisiin, kunhan laitoksia vaan saadaan rakennetuksi lisää. Se toki edellyttää itsessäänkin kannattavuutta. Hinnan nousu tietysti jeesaa myös siinä.
Biokomponentit pitää tässä kuitenkin jakaa bioetanoliin ja dieseliin. Jos olen oikein käsittänyt, rasvoja on käytetty vain dieseliin, ei bioetanolin valmistukseen. Biodieselin prosessiin tosin tarvitaan myös bioetanolia. Sekoitevelvoite toki pitää sisällään molemmat.

 

[taffeli]

Saamelaiset osaa varmaan paremmin kertoa sen, mun käsittääkseni saamelaiskäräjät kaipaisivat valtiolta virallista anteeksipyyntöä, sekä lisäksi saamelaisten oikeuksien tunnustamista, itsemääräämisoikeuden vahvistamista (saamelaiskäräjille oikeus määritellä kuka on saamelainen) ja ILO169-sopimuksen ratifiointia. Ja sitten tietysti kaikkien niiden alistavien tai saamelaiset sivuuttavien hallintokäytäntöjen lopettaminen, joka ajaa heidän yli.
Erityinen vertailukohtahan meillä voisi olla ahvenanmaalaiset, jotka ovat varsin etuoikeutetussa asemassa, eivätkä edes ole alkuperäiskansa kuten saamelaiset.

Neuvostoliitto ei muuten sortanut, vaan sitä aikaisempi Venäjä. Suomihan itsenäistyi nopeasti itänaapurin Lokakuun vallankumouksen jälkeen, Leninillä oli muutakin mietittävää kuin Suomi. Ehtikö NL peräti kaksi kuukautta olla olemassa ennen meidän itsenäistymistämme.
Sodassa sitten toki menetettiin iso alue ja paljon sotilaita (ja esim. toisten omien isovanhempieni sukutilat), mutta vaikea verrata sitä satojen vuosien alistamiseen, joka jatkuu yhä edelleen, joskin nykyisin vähäisemmin.

Ja sota on sotaa. Joku voittaa, joku häviää. Joku torjuntavoittaa - vai mitenkä se myytti nyt menee.



Kyllä. Mutta vastuu siitä, että väärin tekeminen lopetetaan ja syrjivät rakenteet puretaan ei-syrjiviksi on jokaisella. Nykyhetki ja tulevaisuus on meidän ja meidän jälkikasvun käsissä.

Näin saamelaisena sanoisin, että Suomi olisi paljon parempi paikka jos kaltaisesi sortajat poistuisivat tästä maasta.