Nyt vähän kyseenalaistan tätä. Maatiloilla kiireinen aika alkaa keväällä heti kun maa on siinä kunnossa että sitä voi alkaa työstämään, yleensä jossain toukokuun alussa. Ja sitä ennen jo kaikki kesän tarvittavat työkoneet pitää huoltaa kesän koitoksiin.
Siihen koneiden huoltoon on aikaa koko talvi. Se ei ole kiireellistä aikaa, ellei ole tyhmä ja ala tekemään sitä liian myöhään.
Koko viestisi tuntuu muutenkin olevan sitä, ettet ymmärrä, mikä ero on tekemisellä, joka pitää tehdä
joskus ja mikä on sellaista, mikä pitää tehdä kiireessä tekemällä pitkää päivää. Minä puhuin
kiireellisistä töistä niin sinä alat luetella
kaikkia maatilan töitä joista monet
eivät ole kiireellisiä.
Toukotyöt sitten kestävät noin kesäkuun puoliväliin tai vähän yli.
Kun puhutaan pienehköstä tilasta, ne menee parissa viikossa. Tämä on se ensimmäinen kiireinen aika.
Tämän jälkeen alkaa sitten heti ensimmäisen tuoreheinän (säilörehu) korjaaminen. Ja sen jälkeen kuiva heinä. Ja sen jälkeen toinen säilörehusato. Tuo kestää jonnekin heinäkuun puoliväliin. Jokaisen sadonkorjuun jälkeen toki pitää myös peltoja lannoittaa. Ja jossain vaiheessa korjataan säilörehu vielä kolmannenkin kerran.
Suurimmalla osalla tiloista viljellään pelkkää viljaa, ei heinää ollenkaan.
Sitten elokuulla alkavat eri viljojen ja muiden lajikkeiden korjuut, jotka kestävät noin syyskuun loppuun.
Tämä on se toinen kiireinen aika. Tämä pitää tehdä mahdollisimman nopeasti.
Ja sen jälkeen alkaa peltojen hoitaminen talvikuntoon (kyntäminen jne).
Tässä kiire jo hiukan helpottaa, vaikka tämäkin pitää hoitaa ennen lumen satamista ja maan jäätymistä. Tämän siirtyminen muutamalla viikolla sinne tänne ei kuitenkaan haittaa mitään.
Ja tietysti jos kyseisellä tilalla on karjaa, ne täytyy hoitaa joka päivä noiden muiden töiden lisäksi.
Suurimmalla osalla tiloista ei ole karjaa.
Ja tässä puhuttiin nimeomaan
pientilasta.
Käytännössä kellään ei ole enää sitä paria lehmää, vaan jos karjaa on, sitä on sitten aina paljon, ja kyse ei ole pientilasta.
Ja korjailla erinäisiä koneita, rakentaa/korjata tuotantotiloja jne.
En ole kyllä koskaan yhdelläkään kannattavalla tilalla nähnyt sellaista, että sadepäivänä vedetään lonkkaa tekemättä mitään - aina löytyy tekemistä vaikka millä mitalla.
Ei vedetä lonkkaa, mutta
ei tehdä 14-tuntista päivää pellolla.
Silloin on aikaa muillekin bisneksille.
Talvella (Joulu-Tammi-Helmi-Maalis) voi vihdoin lomailla jokusen viikon (mutta ei kyllä 4 viikkoa putkeen, ja yhteensä lomat jäävät yleensä alle tuon normaalityöntekijän 5 viikon vuodessa). Mutta jos sen 1 kk tuosta vähentää, niin periaatteessa 3 kuukautta vuodessa on sitä hiljaisempaa - ja jos tilalla on metsää (aika monella maatilalla on) sitä harvennetaan/raivataan tuossa talvikuukausien aikana.
Ei ole mitenkään mahdollista että maatilallinen, joka pyörittää nykyaikaista maatilaa ehtisi missään vaiheessa taksikuskiksi ajelemaan. Ainoastaan sellainen, joka pyörittää jotain todella pientä sukutilaa harrastuksen omaisesti voisi niin tehdä.
Juuri siitä pienstä sukutilasta puhuinkin. Ja suurin osa suomen maatiloista on tällaisia pienehköhjä sukutiloja.
Isoveljeni käy käytännössä täysipäiväisesti töissä samalla muualla kun pyörittää sukutilaamme. Saattaa ehkä ottaa varsinaisista töistään pari viikkoa palkatonta lomaa toukotöitä ja puintia varten, mutta tästä en ole varma.
Sama homma koulujen lakkauttamisen kanssa, terveysasemien ym. kanssa. Säästettiin kuluissa ja nyt ihmetellään miten kuljetuskustannukset ovat räjähtäneet käsiin.
