Jep. Yli 70-vuotiaiden suhteen rokotteita jaettiin suhteessa yli 70-vuotiaiden lukumäärään - tämän takia rokotekattavuushan on monessa pienessä kunnassa selkeästi korkeampi kuin esimerkiksi Helsingissä - mutta nyt olen saanut sen käsityksen, että rokotteita jaetaan suhteessa 18-69-vuotiaiden lukumäärään.Sairaanhoitopiirit saavat rokotteita väestömäärään ja riskiryhmien kokoon perustuen, sairaanhoitopiirit jakavat näitä omille kunnilleen samalla perusteella. Lopputulos on se, että kunnat, joissa on tervettä ja nuorta väestöä, saavat rokotukset aiemmin nuoremmille ikäryhmille kuin niissä kunnissa, joissa on enemmän vanhaa ja sairasta väestöä.
Voi kuulostaa epäoikeudenmukaiselta, mutta kannattaa muistaa, että epidemia pysäytetään suurissa kaupungeissa, joissa on enemmän nuorta ja tervettä väestöä, jolloin myös ne vahat ja sairaat kunnat hyötyvät. Ei rokotetta tarvitse, jos tautia ei esiinny.
Kieltämättä kunnat saavat sooloilla halunsa mukaan, mutta itse näkisin tärkeäksi sen, että missään tilanteessa rokotustahti ei saa hidastua sen takia, ettei aikoja varata.
Ainakin periaatteessa siis 18-vuotiaat ympäri Suomen tulevat saamaan rokotteensa samaan aikaan, mutta jos kunnan asukkaista melkein kaikki ovat yli 60-vuotiaita, keski-ikäiset joutuvat odottamaan joillakin alueilla pidempään. Osoittaa konkreettisesti sen, kuinka harmaa ikärakenne suuressa osassa Suomen kuntia oikeasti on.
Lisäksi ne aiemmat selitykset pitävät paikkansa - alueet tekee mitä alueet tekee, esimerkiksi Etelä-Karjalassa on annettu paljon kakkosrokotusannoksia hoivakodeissa ja jätetty AZ kokonaan hyllylle, ja Kainuussa annettiin laajemmin rokotuksia sote-työntekijöille ( Koronavirus | Suomessa rokotustahtiin repesivät isot alueelliset erot ). Tämä tietysti heijastuu nuorempien ikäryhmien hitaampana rokotustahtina.
Mutta suuressa kuvassa näyttää siltä, että ikäryhmät etenevät melko samaa tahtia eri puolilla Suomea: monessa paikassa ikäryhmä on yli 45v. (tai 1976 syntyneet), jossain päin yli 40v., jossain yli 50v.
Viimeksi muokattu: