Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama tauti COVID-19 (Yleinen keskustelu)

Se, että tämä korona voi tarttua ilman oireita on ero. Se meinaa sitä, että virus on heti tartunnan jälkeen aktiivinen tartuttamaan uusia ihmisiä. Useimmat muut viruksethan vaativat sitä, että oireet ilmestyvät ennenkuin ne voivat tarttua eteenpäin.
Onko näin ja onko tämä relevanttia? Yleisen elämänkokemuksenkin saati hyvin hataran biologisen sivistyksen perusteella kai tiedämme, että monet virukset eivät tartu kovinkaan herkästi. Sikäli kun kuitenkin jokin hengityspartikkeleista tai pinnoilta tarttuva virus tarttuu sen verran hyvin, että muodostaa epidemioita, onko tosiaan niin, että tällaiset eivät yleensä tartu ennen subjektiivisesti havaittavia(saati tiedostettavia) oireita? Olen ollut tähän saakka siinä käsityksessä, että tartuttavuus aika usein alkaa ennen kuin vointi huononee. Riidattomana tosiseikkana voinemme todeta, että voinnin huononeminen on prosessi, joka muutenkin aiheuttaa sen, että oireileva ihminen ehtii tartuttaa ennen kuin ymmärtää asian ylipäänsä, kokee työkykynsä heikentyneen tai vaikka häpeää taudin aiheuttamaa muutosta olemuksessaan. Sen puolesta en sanoisi koronatautia mitenkään uniikiksi tässä suhteessa.
 
Vähän off-topic: Manauksen ikärakenne poikkeaa länsimaiden ikärakenteesta huomattavasti.

1608667682724.png


Vertailukohteena Helsinki.

1608667841174.png


Pikaisesti kun palkkeja vertailee, niin Manauksessa puolet väestöstä on alle 30-vuotiaita kun Helsingissä alle 30-vuotiaita on noin kolmannes väestöstä. Manauksessa yli 70-vuotiaiden osuus on muutamia prosentteja kokonaisväestöstä, kun Helsingissä yli 70-vuotiaiden osuus on 15 % luokkaa.

Näillä statistiikoilla Manauksen kuolleisuusluvut ovat ihan uskottavat, mutta länsimaissa vapaasti levitessä se koronan kuolleisuusluku näyttäisi ihan erilaiselta.

Niin näissä tapauksissa pitää katsoa lukujen taakse aina. Vertailukohdat ei tosiaankaan ole aina niin yksiselitteisiä, kuten täälläkin huudeltiin jatkuvasti missä sairaalahoidossa olijat tai teholla, kun epidemia alkoi ensin jyllätä nuoremmissa ikäryhmissä Suomessa ja nyt vähitellen siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin ja ikäjakauma on tasoittunut hiljalleen.
 
Suomessa tähän asti reilut 33k virallista tartuntaa (toki niitä on varmasti ehkä 4-5x enemmän) kertonee siitä että ei ole ainakaan vielä hirvittävän tarttuvaa. Toki muutamat rajoitukset sekä nykyinen maskien käyttö ovat osaltaan hillinneet tartuntoja.
Mutta nämä lukemat eivät kuitenkaan vaikuta ajoittain lähes paniikinomaiseen median tautilietsontaan.
 
Onko näin ja onko tämä relevanttia? Yleisen elämänkokemuksenkin saati hyvin hataran biologisen sivistyksen perusteella kai tiedämme, että monet virukset eivät tartu kovinkaan herkästi. Sikäli kun kuitenkin jokin hengityspartikkeleista tai pinnoilta tarttuva virus tarttuu sen verran hyvin, että muodostaa epidemioita, onko tosiaan niin, että tällaiset eivät yleensä tartu ennen subjektiivisesti havaittavia(saati tiedostettavia) oireita? Olen ollut tähän saakka siinä käsityksessä, että tartuttavuus aika usein alkaa ennen kuin vointi huononee. Riidattomana tosiseikkana voinemme todeta, että voinnin huononeminen on prosessi, joka muutenkin aiheuttaa sen, että oireileva ihminen ehtii tartuttaa ennen kuin ymmärtää asian ylipäänsä, kokee työkykynsä heikentyneen tai vaikka häpeää taudin aiheuttamaa muutosta olemuksessaan. Sen puolesta en sanoisi koronatautia mitenkään uniikiksi tässä suhteessa.
Ainakin se ensimmäinen SARS oli sellainen, että tarttui vasta kun oireet oli päällä. Sen takiahan se saatiin aika nopeasti kuriin, kun tämä tajuttiin. Oireilevat ihmiset oli helppo erottaa ja eristää muista. Eikä rajuissa oireissa olleet kovin paljoa liikkuneet ympäriinsä ylipäätään. Varmasti vaihtelee viruskohtaisesti aika paljon missä vaiheessa tartuttavuus on päällä. Usein kuitenkin juuri nuo oireet on se, mikä sitä viruksen leviämistä edistää ja ovat yleensä virukselle toivottavia ominaisuuksia. Tämä koronavirus vaan on nyt päässyt evoluutiossa siihen tasolle, että ei tarvitse oireita tehostamaan leviämistä. Itseasiassa tällä koronallahan on aika ideaalit ominaisuudet monella tapaa, jos ajattelee että viruksen tarkoitus on levitä mahdollisimman laajalle.

Sinäänsä nämä koronavirukset ylipäätään on aika uusi tuttavuus lääketieteelle. Joten kyllä voisi sanoa, että tämä kyseinen koronvirus on aika uniikki tapaus ja tietoa miten homma toimii on vähän. Esim. influenssoista tiedetään ja toimintatapoja tunnetaan huomattavasti paremmin, vaikka uusia versioita ja alalajeja jatkuvasti kohdataankin.
 
Riskiryhmien, jotka ovat varpaisillaan ja saavat hyvin harvoin koronan ja vielä vähemmän levittävät sitä rokottaminen ei vaikuta leviämisnopeuteen juuri mitään.
Lisäksi noista on tosiaankin todettu, että estää taudin vakavan muodon ja lieventää tautia, mutta kuten koronasta on todettu, lukuisia kertoja: Leviää ihan erinomaisesti jo oireettomassa vaiheessa.

Näinollen pitää edetä huomattavasti pidemmälle, ennen kuin ollaan maalissa ja voidaan ehkä todeta, että tilanne on ohi. Tai jos oikein paska flaksi käy, niin jostain alkaa levitä uusi veriso, johon pitää olla uusi rokote (tämä todennäköisyys tosin on onneksi erittäin pieni).

Ja vaikka esim Ruotsissa yritettiin sairastella jo viimetalvena urakalla ja pitkin kesää, niin kyllä siellä nyt voi on jouduttu pistämään rajoitinruuvit kireälle ja silti ollaan ihan kusessa.
Ei sitä suojaa riittävästi tule, ennen kuin rokotuskattavuus on oikeasti hyvinkin suuri.

Saakoon harvoin tai ei, mutta riskiryhmät sitä kuolleisuuskäyrää silti tehokkaimmin nostavat. Sitäpaitsi, kyllä palvelu ja hoitolaitoksissa on korona levinnyt.


Tuolta näkee tartunnat ikäryhmittäin, ei tavi mutulla arpoa. Ihan selvästi siellä on merkittävästi tartuntoja myös vanhemmissa ikäluokissa.

Yhteiskuntaa avataan jo ennenkuin tilanne on ohi. Esimerkiksi ensi kesän kaltaiseen tilanteeseen palataan varmasti heti kun se on ollenkaan mahdollista. Ei näitä rajoituksia huvikseen pidetä (vaikka sen kaltaistakin vihjaillaan).
 
Sinäänsä nämä koronavirukset ylipäätään on aika uusi tuttavuus lääketieteelle.
Virukset ylipäätään ovat suhteellisen uusi tuttavuus lääketieteelle, mutta se on aina suhteellista. Espanjantaudin aikaan influenssaviruksesta ei tajuttu mitään. Koronaflunssat(nyt ei tarkoiteta SARS-koronaviruksia) ovat jo vanha juttu kuten rinovirusflunssatkin. Koronaviruksia on tavattu jo 1930-luvulla ja (anteeksi kun lunttaan) 1965 asti on tiedetty, että 229E aiheuttaa ihmisen nuhakuumetta.

Influenssan toiminnasta varmaankin tiedetään paremmin kuin yleisen nuhakuumeen toiminnasta, koska jälkimmäistä on pidetty suhteellisen harmittomana. Lisäksi jälkimmäistä aiheuttaa vain vähemmistössä tapauksissa koronavirus. Siksi kai tavallisen flunssan rokotteesta on vuosikymmeniä jauhettu mutta mitään ei ole tapahtunut, paitsi on toisteltu ettei niitä vastaan voi kehittää rokotteita. Nyt yhtäkkiä voikin. Siinä mielessä koronavirukset ovat uusi tuttavuus lääketieteelle. Toisaalta ilmeisesti varsin kattava pohjatyö oli jo tehty. Syitä tähän voi vain arvailla. Bisnestähän se lääkebisnes tai se varsinkin on. Eiköhän muutaman vuoden kuluessa ole trendinä yrittää rokottaa kaikkia nuhia vastaan, jo ennen kuin uudet koronat on haudattu ja unohdettu - siis pandemiana, ei bisneksenä.
 
Viimeksi muokattu:
Sama käsitys on itselläkin, että rokote ei estä kyseistä henkilöä levittämästä virusta eteenpäin. Siitä näkökulmasta vähän hölmöä tuo painostus niitä kohtaa, jotka eivät syystä tai toisesta rokotetta halua ottaa. Eri asia, jos rokote estäisi levittämästä tautia kuten monissa muissa taudeissa, joita vastaan rokotetaan.

Kyllä estää.

Tai vaikkei aivan kaikissa tapauksissa 100% estäisi niin käytännössä ainakin vähentää todennäköisyyttä sen tartuttamiseen todella suurella kertoimella.
 
Niin, oliko tätä jo tutkittu jossain? Aiempi vastaus oli että ei.
Olen antanut itseni ymmärtää, että sitä ei sellaisenaan ole vielä tutkittu(tai siis julkaistu ja arvioitu murokriteerien mukaisesti, vaikka työ on varmasti kovasti käynnissä) eikä olisi oikein ollut mahdollistakaan. Murot joutuvat sitten 2023 arvioimaan sitä, onko julkaisu ja vertaisarviointi riittävän aukoton.

Sen sijaan niinikään käsitän perusoppimäärän sanovan niin - sikäli kun rokote on ylipäänsä tehokas ja pysyy sellaisena riittävän kauan.
 
Niin, oliko tätä jo tutkittu jossain? Aiempi vastaus oli että ei.
Mainitse yksi rokote, joka estää vain taudin oireet, mutta ei millään tavalla vaikuta tautiin sairastumisen todennäköisyyteen tai sitä kautta sen leviämiseen.

Toki suoja ei ole välttämättä 100% tai kehity kaikille, eikä se kehity heti, eikä se välttämättä kestä elinikää. Joten on tottakai mahdollista, että rokotettu tartuttaa, ja siksi niistä jotkut varoittelevat. Mutta ajatus ettätoimiva rokote ei vaikuta tartuntojen todennäköisyyteen on aika mahdoton. Ihan samalla tavalla kuin on äärimmäisen epätodennäköistä, että COVID-19 tartunta ehkäisi syöpää, vaikka asiaa ei liene tutkittu.

Tauteja, joita voi levittää oireettomana on kyllä vaikka kuinka paljon, eivätkä ne ole mikään poikkeus. Esim. HPV, jonka rokotusohjelman laajentaminen poikiin yksi pääsyisyä oli, että nämä levittävät virusta oireettomana, tai vaikka ihan perus influenssa, joista merkittävä osuus on oireettomia: The fraction of influenza virus infections that are asymptomatic: a systematic review and meta-analysis
 
Viimeksi muokattu:
Tämä korona-rokotehan kieltämättä aika mielenkiintoinen. JOS rokote ei estä varsinaisesti levittämästä virusta. Rokotevastaisilla tulee olemaan mielenkiintoiset ajat kun ympärillä on pelkästään oireettomia viruksen levittäjiä.

Enneaikaan rokotteiden ottajat käytännössä suojasivat nekin jotka eivät ottaneet. Omalla riskinotollaan suojasivat muita. JOS nyt ei ole näin, vapaamatkustaminen loppui tässä kohtaa JA toivottelen hyvää tulevaa vuotta kaikille rokotevastaisille.

EDIT. Lisätty 2x JOS + JA
 
Viimeksi muokattu:
Olen antanut itseni ymmärtää, että sitä ei sellaisenaan ole vielä tutkittu(tai siis julkaistu ja arvioitu murokriteerien mukaisesti, vaikka työ on varmasti kovasti käynnissä) eikä olisi oikein ollut mahdollistakaan. Murot joutuvat sitten 2023 arvioimaan sitä, onko julkaisu ja vertaisarviointi riittävän aukoton.

Sen sijaan niinikään käsitän perusoppimäärän sanovan niin - sikäli kun rokote on ylipäänsä tehokas ja pysyy sellaisena riittävän kauan.
Jep, ei siis kannata mennä sanomaan että asia on varma ennenkuin sitä on edes tutkittu. Etenkin kun aiemmin (rokotteen kehittäjät?) sanottiin, että viruksen leviämistä tämä rokote ei estä. Tuo kyllä sinäänsä antaisi olettaa, että jollain tasolla sitä jo silloin tutkittiin, mutta voi olla että oli vaan joku alustava arvio siinä vaiheessa ja voi olla vanhentunutta tietoa nyt. Joka tapauksessa ollaan siitä sentään samaa mieltä ettei tutkimusta ole vielä tehty eli jos kuitenkin annettaisiin tieteen tehdä ensin hommansa ennenkuin aletaan levittää "varmaa tietoa".
 
Virukset ylipäätään ovat suhteellisen uusi tuttavuus lääketieteelle, mutta se on aina suhteellista. Espanjantaudin aikaan influenssaviruksesta ei tajuttu mitään. Koronaflunssat(nyt ei tarkoiteta SARS-koronaviruksia) ovat jo vanha juttu kuten rinovirusflunssatkin. Koronaviruksia on tavattu jo 1930-luvulla ja (anteeksi kun lunttaan) 1965 asti on tiedetty, että 229E aiheuttaa ihmisen nuhakuumetta.

Influenssan toiminnasta varmaankin tiedetään paremmin kuin yleisen nuhakuumeen toiminnasta, koska jälkimmäistä on pidetty suhteellisen harmittomana. Lisäksi jälkimmäistä aiheuttaa vain vähemmistössä tapauksissa koronavirus. Siksi kai tavallisen flunssan rokotteesta on vuosikymmeniä jauhettu mutta mitään ei ole tapahtunut, paitsi on toisteltu ettei niitä vastaan voi kehittää rokotteita. Nyt yhtäkkiä voikin. Siinä mielessä koronavirukset ovat uusi tuttavuus lääketieteelle. Toisaalta ilmeisesti varsin kattava pohjatyö oli jo tehty. Syitä tähän voi vain arvailla. Bisnestähän se lääkebisnes tai se varsinkin on. Eiköhän muutaman vuoden kuluessa ole trendinä yrittää rokottaa kaikkia nuhia vastaan, jo ennen kuin uudet koronat on haudattu ja unohdettu - siis pandemiana, ei bisneksenä.
Käsittääkseni SARS-1 ja MERS kiihdyttivät rokotekehitystä ja siitä syystä päästiin lennosta liikkeelle tässä tämän vuoden koronavirusrokotteen kehitystyössä.

Lisäksi nyt on ilmeisesti influenssaan oikeasti tekeillä yleisrokote, mutta taloudellisten eturistiriitojen vuoksi saa nähdä tuleeko siitä mitään...
 
Käsittääkseni SARS-1 ja MERS kiihdyttivät rokotekehitystä ja siitä syystä päästiin lennosta liikkeelle tässä tämän vuoden koronavirusrokotteen kehitystyössä.

Lisäksi nyt on ilmeisesti influenssaan oikeasti tekeillä yleisrokote, mutta taloudellisten eturistiriitojen vuoksi saa nähdä tuleeko siitä mitään...
Ongelma vaan oli, että rokotteen kehitys lopetettiin tai pistettiin jäihin kun noi saatiin kuriin ilmankin. Tuossa on sellanen jossittelun paikka, että meillä olis voinut tän pandemian alussa olla jo rokotteet valmiina, tai ainakin nopeammin kehitettynä, jos kehitystä olisi jatkettu.
 
Kerrotko vielä miten eroaa influenssasta.
PS. Nämä median nostamat "perusterveet" ei yleensä ole perustervettä nähneetkään.

Tappavuus hyvin hoidettuna yli 5-kertainen, huonosti hoidettuna(viime kevät, kun ei vielä tiedetty, miten tätä kannattaa hoitaa) n. 10-kertainen, hoitamatta vielä suurempi ero.

Lisäksi hyvin oleellinen ero on, että Korona menee myös hermostoon ja voi aiheuttaa myös hermostollisia oireita, influenssa ei.

Tällä on hyvin huomattava ero noiden jälkitautien vakavuuteen, myös niillä, ketkä ei ole "riskiryhmää".

Esim yksi suomen kovimmista nuorehkoista naistriathleeteista sai aika pahat jälkitaudit ja oirehtinut pahasti puolisen vuotta. Ja tämä tapaus on varmasti ollut todella "perusterve".
 
Viimeksi muokattu:
Tämä korona-rokotehan kieltämättä aika mielenkiintoinen. Rokote ei estä varsinaisesti levittämästä virusta. Rokotevastaisilla tulee olemaan mielenkiintoiset ajat kun ympärillä on pelkästään oireettomia viruksen levittäjiä.

Tuostahan ei ole vielä mitään tutkittua tietoa olemassa estääkö rokote pelkät oireet tartunnasta vai estääkö viruksen pesiytymästä elimistöön ja levittämästä sitä edelleen eteenpäin.

Itse veikkaisin että se estää myös rokotettua tartuttamasta virusta edelleen. Tai ainakin sillä osalla väestöstä jolla se se estää tartunnatkin rokotettuun.
 
Jep, ei siis kannata mennä sanomaan että asia on varma ennenkuin sitä on edes tutkittu. Etenkin kun aiemmin (rokotteen kehittäjät?) sanottiin, että viruksen leviämistä tämä rokote ei estä. Tuo kyllä sinäänsä antaisi olettaa, että jollain tasolla sitä jo silloin tutkittiin, mutta voi olla että oli vaan joku alustava arvio siinä vaiheessa ja voi olla vanhentunutta tietoa nyt. Joka tapauksessa ollaan siitä sentään samaa mieltä ettei tutkimusta ole vielä tehty eli jos kuitenkin annettaisiin tieteen tehdä ensin hommansa ennenkuin aletaan levittää "varmaa tietoa".
No, se että ei estäisi (ainakin jossain määrin) on niin epätodennäköinen lopputulos, että ehkä ennemmin kuitenkin kannattaisi todistaa kyseinen väite, jos sellaisen esittäää.
 
No, se että ei estäisi (ainakin jossain määrin) on niin epätodennäköinen lopputulos, että ehkä ennemmin kuitenkin kannattaisi todistaa kyseinen väite, jos sellaisen esittäää.
Tosta pitäis kaivella mikä taho tuota sillon aiemmin väitti. Toisaalta kuten sanottua, se voi olla nyt tässä vaiheessa jo vanhentunutta tietoa, joten sen hyödyllisyys voi olla hieman kyseenalaista. Tämä tuntuisi näin yhtäkkiä kuitenkin aika olennaiselta tiedolta tämän viruksen osalta, joten eiköhän asiaa vielä tutkita ja tulos selviää sitten joskus.
 
Tosta pitäis kaivella mikä taho tuota sillon aiemmin väitti. Toisaalta kuten sanottua, se voi olla nyt tässä vaiheessa jo vanhentunutta tietoa, joten sen hyödyllisyys voi olla hieman kyseenalaista. Tämä tuntuisi näin yhtäkkiä kuitenkin aika olennaiselta tiedolta tämän viruksen osalta, joten eiköhän asiaa vielä tutkita ja tulos selviää sitten joskus.
Minun muistinystyräni mukaan mikään oikea taho ei moista väittänyt, mutta koska sanottiin, että asiaa ei ole edes tutkittu siitä vetivät nopeimmat ja vauhdikkaimmat toimittajat jo johtopäätökset, että ei auta. Levittämisen tutkiminenhan olisikin melkoisen vaikeaa perusrokotetestissä, jossa vain rokotetaan ihmisiä populaatiossa ja sitten seurataan sairastuuko ne (tautiin / rokotteeseen). Täysin mahdotonta arpoa ovatko muut saaneet tartuntoja näiltä rokotetuilta vai eivät.
 
Tosta pitäis kaivella mikä taho tuota sillon aiemmin väitti. Toisaalta kuten sanottua, se voi olla nyt tässä vaiheessa jo vanhentunutta tietoa, joten sen hyödyllisyys voi olla hieman kyseenalaista. Tämä tuntuisi näin yhtäkkiä kuitenkin aika olennaiselta tiedolta tämän viruksen osalta, joten eiköhän asiaa vielä tutkita ja tulos selviää sitten joskus.

Todennäköisesti se taho, joka niin aiemmin väitti oli joku rokotevastainen hörhösivusto, jolla ei ole mitään ymmärrystä/faktatietoa asioista, mistä vaahtoaa.
 
Todennäköisesti se taho, joka niin aiemmin väitti oli joku rokotevastainen hörhösivusto, jolla ei ole mitään ymmärrystä/faktatietoa asioista, mistä vaahtoaa.
Kyllä tuosta ihan näissä Suomen tunnetuissa lehdissä oli. Tosin niiden journalistinen taso on mitä on, että kyllä mulle kelpaa jos haluat laskea ne "hörhösivustoiksi". Sitä en kyllä muista itsekkään mikä se alkuperäinen lähde oli, hieman mielikuva on että olisi ollut ihan näitä rokotteiden kehittäjiä, mutta voin muistaa väärinkin. Voi olla tuo @FireFly Renaissance esittämä tapaus myös.

Eikä jaksa alkaa kaivelemaan edes, koska hyvin todennäköisesti on jo vanhentunutta tietoa. Parempi siis odottaa niitä tutkimuksia, ennenkuin esittää "varmaa" tietoa asiasta.
 
Ongelma vaan oli, että rokotteen kehitys lopetettiin tai pistettiin jäihin kun noi saatiin kuriin ilmankin. Tuossa on sellanen jossittelun paikka, että meillä olis voinut tän pandemian alussa olla jo rokotteet valmiina, tai ainakin nopeammin kehitettynä, jos kehitystä olisi jatkettu.
No siis rokotehan tavallaan saatiin nopeasti "kehitettyä" viime talvena, sen vaan piti läpäistä monivaiheinen testiohjelma sen jälkeen. Tai niiden. Monikossa. Oliko esimerkiksi Modernasta vai Pfizerin rokotteesta puhetta, että se "keksittiin" periaatteessa yhden viikonlopun aikana. Meillä on siis rokote tavallaan ollut olemassa jo 11 kuukautta.

SARS-1 ja MERS -rokotteita olisi ollut mahdotonta testata ihmisillä, koska epidemiat hiipui eikä siis testejä olisi voitu viedä läpi kun ei ollut tartuntojakaan. Nythän melkein pelättiin samaa tämänkin koronan kanssa kesällä, kun epidemia hiipui itsestään monissa maissa, ja piti siis luovasti miettiä että missä maissa kannattaa testeihin panostaa.

Nyt syksyllä onkin ollut "onni onnettomuudessa", että tartuntoja on ollut paljon niin on saatu testitkin vietyä läpi...
 
Kyllä tuosta ihan näissä Suomen tunnetuissa lehdissä oli. Tosin niiden journalistinen taso on mitä on, että kyllä mulle kelpaa jos haluat laskea ne "hörhösivustoiksi". Sitä en kyllä muista itsekkään mikä se alkuperäinen lähde oli, hieman mielikuva on että olisi ollut ihan näitä rokotteiden kehittäjiä, mutta voin muistaa väärinkin. Voi olla tuo @FireFly Renaissance esittämä tapaus myös.

Eikä jaksa alkaa kaivelemaan edes, koska hyvin todennäköisesti on jo vanhentunutta tietoa. Parempi siis odottaa niitä tutkimuksia, ennenkuin esittää "varmaa" tietoa asiasta.


Muistan törmänneeni itsekkin tähän kyseiseen väittämään, en kyllä minäkään muista mistä se on peräisin.

Tämä ketku, iltapaskeet/niiden keskustelu, hesari, yle. Muuta nyt jaksa seurata ja vahva epäilys että täälä tämä on esitetty.
 
Mä olen nähnyt vain toteamuksia, että rokotteen vaikutuksesta tartuttavuuteen ei ole dataa. Siitähän ei voi mitenkään päätellä että rokote ei vähentäisi tartuttavuutta.

Monet tuntuvat ymmärtävän lauseen 'Ei ole näyttöä A:sta' tarkoittavan samaa kuin 'B on tosi'.
 
Kyllä niissä ekoissa rokotteiden tehosta kertoneissa uutisissa oli mainittu, että ei tiedetä estääkö ne edelleentartuttamista, koska oli tutkittu kontrolloidusti käytännössä oireiden ilmaantumista, jossa teho oli sen ~95% ja vakavien oireiden ilmaantumista (100%).
Toisaalta voisi kuvitella, että rokotetutkimukseen osallistuvilta otettaisiin vaikka viikon välein testi, jolla luulisi selviävän erittyykö virusta nenänieluun. Jos ei erity, niin on aika ihme jos silti tartuttaa sitä edelleen.

Oliskohan noista tutkimuksista ihan virallisia papereita jossain luettavissa?

Ja siis toki varmasti oli myös sellaisia uutisia, joissa oli asia ilmaistu niin epäselvästi, että siitä voi jäädä kuva, jonka mukaan rokote ei vaikuttaisi tartuttavuuteen.
 
On kyllä otsikko aika harhaanjohtava, kun siinä annetaan ymmärtää, että tuo olisi varmaa. Eikä ole.

"Ne ehkäisevät taudin oireita eli antavat suojan taudin oireilta, mutta eivät välttämättä vähennä tartuntoja ja (vähennä) viruksen mahdollista levittämistä eteenpäin, Sillanaukee painottaa STT:lle. "

Mutta eiköhän tästäkin asiasta pian jo dataa saada, koska rokotteita on pistetty jo paljon. Paljon enemmän kuin testeissä konsanaan.
 
Viimeksi muokattu:


Tökkii aina tuo hörhö sanana. Olenko ainut sitä sukupolvea vai luokkaa missä tuo tarkoittaa jotain ihan muuta kuin tässä? Oliko tässä uutisessa nyt sitten "hörhöilyä" millään asteella? Kait noi nyt ainakin jollain tavalla vois olla ihan muita kuin hörhöjä mitä artikkelissa mainittiin? Toki voin olla väärässä.

;)
 
On kyllä otsikko aika harhaanjohtava, kun siinä annetaan ymmärtää, että tuo olisi varmaa. Eikä ole.

"Ne ehkäisevät taudin oireita eli antavat suojan taudin oireilta, mutta eivät välttämättä vähennä tartuntoja ja (vähennä) viruksen mahdollista levittämistä eteenpäin, Sillanaukee painottaa STT:lle. "

Mutta eiköhän tästäkin asiasta pian jo dataa saada, koska rokotteita on pistetty jo paljon. Paljon enemmän kuin testeissä konsanaan.


Pitäiskö olla yllättynyt iltapaskeiden klikeistä? Mutta otsikko ja Sillanaukee voi olla oikeassa, ei vielä tiedetä. Mietin vaan että onkohan sinunkaan toitotus muuta kuin mutua?
 
On kyllä otsikko aika harhaanjohtava, kun siinä annetaan ymmärtää, että tuo olisi varmaa. Eikä ole.

"Ne ehkäisevät taudin oireita eli antavat suojan taudin oireilta, mutta eivät välttämättä vähennä tartuntoja ja (vähennä) viruksen mahdollista levittämistä eteenpäin, Sillanaukee painottaa STT:lle. "

Mutta eiköhän tästäkin asiasta pian jo dataa saada, koska rokotteita on pistetty jo paljon. Paljon enemmän kuin testeissä konsanaan.
Sanoisin, että sitten joskus helmikuussa on tuo kokeiluun perustuva tieto mahdollisesti saatavana. Sitä ennen on varmasti "arveluita" ja "tietoa".
Vaaditaan kuitenkin 1. piikki. Pari viikkoa aikaa, toinen piikki ja pari viikkoa aikaa, jonka jälkeen voidaan ajetella rokotteen varmasti vaikuttavan kunnolla. Sitten vaaditaan altistumisia ja pitää odotella vielä ja testata ja kerätä testitulokset..
 
Sanoisin, että sitten joskus helmikuussa on tuo kokeiluun perustuva tieto mahdollisesti saatavana. Sitä ennen on varmasti "arveluita" ja "tietoa".
Vaaditaan kuitenkin 1. piikki. Pari viikkoa aikaa, toinen piikki ja pari viikkoa aikaa, jonka jälkeen voidaan ajetella rokotteen varmasti vaikuttavan kunnolla. Sitten vaaditaan altistumisia ja pitää odotella vielä ja testata ja kerätä testitulokset..
Luulisi, että ainakin epävirallista dataa saataisiin lähikuukausina.

Voi kyllä olla, että eri rokotteiden välillä tässä voi olla isoja eroja. Erityisesti "arveluttaa" siis AstraZenecan rokote.
 
Saisko listausta urheilijoista, joilla "vähintään" kausi lopahti keuhko-ongelmiin? Pikemminkin on saanut lukea urheilijasta toisensa jälkeen, jotka ovat palanneet jopa huipulle hyvinkin pian. Pl. se yksi triathleetti, joka ei löydä vertaistukea.
Ruotsin Charlotte Kalla sairasti koronan marraskuussa ja jäi paluukisassaan reilu kaksi minuuttia kärjestä Östersundissa. Kisan voitti Ebba Anderson. Viime kaudella Kalla oli normaalimatkojen maailmancup pisteissä sijalla 10 ja Anderson kolmas.
Venäjän Sergei Ustjugov sairasti koronan puolestaan lokakuussa eikä ole sen jälkeen voinut osallistua maailmancupiin. Oloksen leirikisassa Ustjugov jäi kärjestä niin ikään noin kaksi minuuttia (sija 30.), kun viime kaudella hän oli maailmancupissa 8.
Valitettavasti tauti on vaikuttanut kehooni vakavasti. En palaudu normaalisti tälläkään hetkellä, Ustjugov summasi.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsin Charlotte Kalla sairasti koronan marraskuussa ja jäi paluukisassaan reilu kaksi minuuttia kärjestä Östersundissa. Kisan voitti Ebba Anderson. Viime kaudella Kalla oli normaalimatkojen maailmancup pisteissä sijalla 10 ja Anderson kolmas.
Venäjän Sergei Ustjugov sairasti koronan puolestaan lokakuussa eikä ole sen jälkeen voinut osallistua maailmancupiin. Oloksen leirikisassa Ustjugov jäi kärjestä niin ikään noin kaksi minuuttia (sija 30.), kun viime kaudella hän oli maailmancupissa 8.

No joo, mielsin vähän eri luokan ongelmiksi kuin että palasi maailman huipulle mutta vain sijalle 7. kun viime vuonna oli kokonaissijoitus 10. Ustjugovista en ole koskaan kuullutkaan mutta ehkä siinä on meidän lista kauden lopettaneista.
 
No joo, mielsin vähän eri luokan ongelmiksi kuin että palasi maailman huipulle mutta vain sijalle 7. kun viime vuonna oli kokonaissijoitus 10. Ustjugovista en ole koskaan kuullutkaan mutta ehkä siinä on meidän lista kauden lopettaneista.
Östersundissa hiihti vain ruotsalaisia eli Kalla oli vain 7. paras ruotsalainen. Viime kaudella hän oli normaalimatkoilla toiseksi paras ruotsalainen. Kestävyysurheilussa koronan vaikutukset korostuvat, kun keuhkokapasiteettiä menetetään sairastumisen johdosta. Moni hiihtäjä pallottelee koko ajan sen suhteen, uskaltaako maailmancupia kiertää vai kannattaako treenata kohti MM-kisoja kotimaassa.
 
Östersundissa hiihti vain ruotsalaisia eli Kalla oli vain 7. paras ruotsalainen. Viime kaudella hän oli normaalimatkoilla toiseksi paras ruotsalainen. Kestävyysurheilussa koronan vaikutukset korostuvat, kun keuhkokapasiteettiä menetetään sairastumisen johdosta. Moni hiihtäjä pallottelee koko ajan sen suhteen, uskaltaako maailmancupia kiertää vai kannattaako treenata kohti MM-kisoja kotimaassa.
Sama vaikutushan on kun ovat influenssan sairastaneet. Silti näitä yksittäisiä tapauksia listatessa kannattaisi listata ne joilla mitään ongelmia ei ole ollut, näitä ei tietenkään lööpeissä hehkuteta. Lisäksi edellisvuoden sijoitukseen vertailu on suht turhaa koska emme voi tietää mikä se sijoitus tällä kaudella olisi ollut ilman koronaa. Terveenäkin kausien välillä on vaihtelua. Ja käsittääkseni osallistunut vain yhteen kilpailuun koronan jälkeen, joten vaikea vetää isoja johtopäätöksiä.

Edit:
Kalla is the only Swede to have won a Tour de Ski tour. This happened on the second Tour in 2008, when Kalla was at the beginning of his peak career. Since then, Kalla has not had any fond memories of the Tour, and a few times he has missed the tour altogether.
Kalla’s last season was one of the worst in his career at the World Cup. He never reached the top three.


Täten suhdanne oli alaspäin jo ennen koronaa.

 
Viimeksi muokattu:
Itse sairastin influenssan viime jouluna (ei makuaistin/hajun puutosoireita) ja sen jälkeen ollut koko tämä vuosi hengenahdistusta ym. oireita. Koskaan aiemmin ei ollut moisia. Vähän aikaa sitten todettiin keuhkoahtauma. Näitä influenssan vaaroja vaan toki ei noteerata millään tavalla kun kyseessähän on vain flunssa.

Näin niinkuin vastakokemuksena tähän korona ylireagointiin.
 
Sama vaikutushan on kun ovat influenssan sairastaneet. Silti näitä yksittäisiä tapauksia listatessa kannattaisi listata ne joilla mitään ongelmia ei ole ollut, näitä ei tietenkään lööpeissä hehkuteta. Lisäksi edellisvuoden sijoitukseen vertailu on suht turhaa koska emme voi tietää mikä se sijoitus tällä kaudella olisi ollut ilman koronaa. Terveenäkin kausien välillä on vaihtelua. Ja käsittääkseni osallistunut vain yhteen kilpailuun koronan jälkeen, joten vaikea vetää isoja johtopäätöksiä.

Edit:
Kalla is the only Swede to have won a Tour de Ski tour. This happened on the second Tour in 2008, when Kalla was at the beginning of his peak career. Since then, Kalla has not had any fond memories of the Tour, and a few times he has missed the tour altogether.
Kalla’s last season was one of the worst in his career at the World Cup. He never reached the top three.


Täten suhdanne oli alaspäin jo ennen koronaa.

Tietenkään me ei voida sanoa, mikä olisi ollut Kallan tai Ustjugovin tulos ilman koronaa mutta kaksi minuuttia keulaan on aika hälyttävää sellaisille urheilijoille, jotka ovat olleet kärkipään urheilijoita. Koronasta palautuminen näyttää olevan vähän haastavampaa kuin perusflunssasta.

Syksyllä julkaistiin tutkimus, jonka mukaan 15% koronan sairastaneista huippu-urheilijoista sai sydänlihastulehduksen jälkitautina liian aikaisin aloitetun harjoittelun seurauksena. Vaikka koronan sairastaisikin lievänä, niin urheilija joutuu pitämään taukoa verrattain pitkään harjoittelusta, mikä luonnollisesti näkyy sitten tuloksessa.
Koronasta ei myöskään tiedetä riittävästi, että kaikkia vaikutuksia osattaisiin ottaa huomioon. Varmaankin juuri tämän vuoksi urheilijat ovat saaneet sydänlihastulehduksen, kun harjoittelusta ei ole osattu pitää riittävän pitkää taukoa.
Koronaviruksen tapauksessa jo tutuksi ongelmaksi on muodostunut se, että sen käyttäytymisestä ei ole kiveen hakattua tietoa. Ei tiedetä, miksi joku sairastuu vakavasti ja toinen lievästi. Jokainen tapaus on omansa.

Vasankarin mukaan vielä ei pystytä täydellä varmuudella sanomaan myöskään sitä, minkälaisia jälkiä koronaviruksen sairastaminen voi jättää keuhkoihin.

– Minulta on kysytty paljon, että jos vaikka joku urheilija saa viruksen, niin onko se tietyllä tapaa lopullinen menetys esimerkiksi maksimaalisessa hapenottokyvyssä vai palautuuko ennalleen parin kuukauden palautumisen jälkeen. Eihän sitä vielä tarkkaan tiedetä, tässä on niin paljon kysymysmerkkejä ilmassa.

Vasankari sanoo kuitenkin suoraan, että vakavissa tapauksissa muutokset keuhkokuvissa ovat olleet suuria, ja sitä kautta pysyvät muutokset keuhkoissa ovat todennäköisiä.

– On todennäköistä, että tämä voi jättää keuhkoihin jonkinlaisia jälkiä. Samalla tavalla kuin esimerkiksi oikein hankala keuhkokuume voi jättää arpia keuhkoihin.

– Urheilijan kohdalla on se riski, että koronavirus vaikuttaa keuhkokudokseen eikä maksimiin viritetty kroppa välttämättä palaudu entiselleen.
 
No laita sitten joku esimerkki?
Nopeastihan näitä löytyy:

26.10:
Kilde, 28 and the reigning World Cup overall champion, said he has mild symptoms and, while isolating, is optimistic about a fairly quick recovery, according to a press release.

Sitten viimeisimpien viiden kilpailun sijoitukset tässä kuussa; 6., 1., 1., 1., 4.
 
Nopeastihan näitä löytyy:

26.10:
Kilde, 28 and the reigning World Cup overall champion, said he has mild symptoms and, while isolating, is optimistic about a fairly quick recovery, according to a press release.

Sitten viimeisimpien viiden kilpailun sijoitukset tässä kuussa; 6., 1., 1., 1., 4.
Alppihiihto ei ehkä ole sellainen laji, missä muutokset keuhkoissa näkyisivät ensimmäisenä tuloksessa. Suoritus kestää pääsääntöisesti vain pari minuuttia.
 
Nopeastihan näitä löytyy:

26.10:
Kilde, 28 and the reigning World Cup overall champion, said he has mild symptoms and, while isolating, is optimistic about a fairly quick recovery, according to a press release.

Sitten viimeisimpien viiden kilpailun sijoitukset tässä kuussa; 6., 1., 1., 1., 4.
Kuten jo yllä mainittiin, alppihiihto ei ole kestävyysurheilua.
 
Alppihiihto ei ehkä ole sellainen laji, missä muutokset keuhkoissa näkyisivät ensimmäisenä tuloksessa. Suoritus kestää pääsääntöisesti vain pari minuuttia.
Olisihan se pitänyt tietää, että mikään ei teille riitä. Alppihiihto on erittäin kova aerobinen laji.

Mutta tässä hiihdosta esimerkki:

Nurmi kertoo Ylelle, että hänelle oli tuottanut vaikeuksia jo viime syksynä alkanut ylikuormitustila. Tämän vuoksi koronaviruksen aiheuttama pakkolepo tekikin mahdollisesti palveluksen, sillä kroppa on saanut palautua rauhassa. – Korona tuskin on mitään sen enempää pilannut, kun silloin olivat jo muut asiat sen verran pielessä, että se nyt vain oli sellainen piste i:n päälle, Nurmi kertoo Ylelle. Nurmi sanoi, että hänelle ei ole jäänyt taudista ”epänormaalia fiilistä”. Sen sijaan hänen olonsa on terve.

Seuraavaksi voimme alkaa etsimään tarinoita influenssan sairastaneista huippu-urheilijoista, eikös? Eroavatko kokemukset?
 
Aika hurjan nousun Britannian tartunnat tekevät joukukuussa, vaikka kasvu oli jo lähtenyt laskemaan:

Tehtiinköhän siellä jotain karanteenilievennyksiä marraskuussa vai onko kaikki sen uuden koronavariantin syytä? Nytkun tauti tarttuu entistä helpommin, niin rokotekattavuuden pitäisi olla entistä korkeampi ja siihen ei auta että aika moni on ilmoittanut ettei ota roketetta. Ja sekin on taudin leviämisen kannalta turhaa, jos rokotetut tartuttavat tautia, mikä kyllä tuntuu melko kummalliselta. Eli rokottaminen ei poistaisi tautia ja se jäisi keskuuteemme pyörimään ja mutatoitumaan. Toivoa sopii että siinä tapauksessa siitä tulisi kausiflunssan kaltainen, mikä varmaan on sitten se todennäköisin skenaario. Rokottamattomat voivat sitten odottaa että jossain vaiheessa sairastavat taudin melko varmasti. Sääliksi käy niitä riskiryhmässä olevia, jotka eivät voi jostain syystä ottaa rokotetta.

Mitäs sitten tehdään, jos tulevaisuudessa osoittautuu, että rokote tai sairastuminen ei anna pitkää suojaa ja uudet sairastumiset ovat yhtä vakavia tai vakavampia ja niitä tulee jatkuvasti? En pidä tätä todennäköisenä skenaariona, mutta seuraukset ovat niin kurjat että riski pitäisi ottaa vakavasti.
 
Olisihan se pitänyt tietää, että mikään ei teille riitä. Alppihiihto on erittäin kova aerobinen laji.

Mutta tässä hiihdosta esimerkki:

Nurmi kertoo Ylelle, että hänelle oli tuottanut vaikeuksia jo viime syksynä alkanut ylikuormitustila. Tämän vuoksi koronaviruksen aiheuttama pakkolepo tekikin mahdollisesti palveluksen, sillä kroppa on saanut palautua rauhassa. – Korona tuskin on mitään sen enempää pilannut, kun silloin olivat jo muut asiat sen verran pielessä, että se nyt vain oli sellainen piste i:n päälle, Nurmi kertoo Ylelle. Nurmi sanoi, että hänelle ei ole jäänyt taudista ”epänormaalia fiilistä”. Sen sijaan hänen olonsa on terve.

Seuraavaksi voimme alkaa etsimään tarinoita influenssan sairastaneista huippu-urheilijoista, eikös? Eroavatko kokemukset?
Leena Nurmi kävi hiihtämässä Suomen Cupin sprintin marraskuussa ja oli 19. (Suomen mestari vuonna 2018). Sinänsä se ei ole yllätys, kun edellinen kausi meni pipariksi mutta tuskin korona on ainakaan edesauttanut kunnon rakentamista. Nurmella oli siinä mielessä hyvä tilanne, että pystyi pitämään kunnolla taukoa, kun oli muutenkin telakalla ylikuormituksen takia. Pohjalta ei pääse enää alemmas.

Iivo Niskanen on tunnetusti pöpökammoinen mutta ottaa koronan vakavasti. Ei korona automaattisesti tarkoita tuomiota koko kaudelle mutta merkittävä riski on olemassa.
Suomen joukkueen tähdistä Iivo Niskanen toteaa, että tulevalla maailmancup-kaudella pitää olla järki päässä ja tarjoaa painavan esimerkin koronaviruksen aiheuttamistaan vaaroista hiihtäjälle.

– Jos ajatellaan sitä, että keuhkokapasiteettiä olisi mahdollisuus menettää koronavirustartunnan jälkeen. Se tietää kestävyysurheilijalle huonoja asioita. Pitää kunnioittaa tautia, Niskanen toteaa Yle Urheilulle.
 
Aika hurjan nousun Britannian tartunnat tekevät joukukuussa, vaikka kasvu oli jo lähtenyt laskemaan:

Tehtiinköhän siellä jotain karanteenilievennyksiä marraskuussa vai onko kaikki sen uuden koronavariantin syytä? Nytkun tauti tarttuu entistä helpommin, niin rokotekattavuuden pitäisi olla entistä korkeampi ja siihen ei auta että aika moni on ilmoittanut ettei ota roketetta. Ja sekin on taudin leviämisen kannalta turhaa, jos rokotetut tartuttavat tautia, mikä kyllä tuntuu melko kummalliselta. Eli rokottaminen ei poistaisi tautia ja se jäisi keskuuteemme pyörimään ja mutatoitumaan. Toivoa sopii että siinä tapauksessa siitä tulisi kausiflunssan kaltainen, mikä varmaan on sitten se todennäköisin skenaario. Rokottamattomat voivat sitten odottaa että jossain vaiheessa sairastavat taudin melko varmasti. Sääliksi käy niitä riskiryhmässä olevia, jotka eivät voi jostain syystä ottaa rokotetta.

Mitäs sitten tehdään, jos tulevaisuudessa osoittautuu, että rokote tai sairastuminen ei anna pitkää suojaa ja uudet sairastumiset ovat yhtä vakavia tai vakavampia ja niitä tulee jatkuvasti? En pidä tätä todennäköisenä skenaariona, mutta seuraukset ovat niin kurjat että riski pitäisi ottaa vakavasti.
Paitsi eikös ritannia suljettu marraskuuksi, jotta joulu voisi olla rauhallisempi? Lieköhän siinä syy kun rajoitteet taas poistui
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 901
Viestejä
4 892 962
Jäsenet
78 893
Uusin jäsen
p3rttu98

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom