En löytänyt tähän hätään tilastoa mutta muistelen että suhde olis jotakuinkin sellainen, olisiko ollut loka-marraskuun dataa että noin 90% rokotetuista olivat 60+ vuotiaita ja/tai heikon immuunivastuksen omaavia perussairaita henkilöitä.
Siis meinaat että tuo 20% joita ei ole rokotettu on jotain riskiryhmää ?
Miten sait raiskaukset ja sananvapauden yhdistettyä terveysturvallisuuden ratkaisuihin? Tai tähän ketjuun ylipäätään?
Miksi triggeröidyt ylipainoon ja muihin sairauksiin..? Toki heillä on suurempi riski joutua teholle tai kuolla mutta mutta suhteessa kaikki rokottamattomat (terveet ja sairaat) ovat se ongelma terveydenhuollolle.
Millä perusteella ei?
Ei tule lähellekään? Mitä sä selität? Suomessa reilussa puolessatoista vuodessa 188k tapausta koronaa, sun käppyröissä vajaa 800 vuodessa. Miten nämä toisiinsa vertautuu?
Jos luet viestinin niin vertasin vakavan keuhkokuumeen ilmaantuvuutta koronapositiviisiin tehohoitopotilaisiin.
Ja kaikki 748 vakavaa pneumokokkitapausta vaati tehohoitoa? Jos ei, miksi vertaat noita numeroita nimenomaan tehohoidon tarpeessa oleviin koronatapauksiin?
Veriviljelypositiivista pneumokokkipotilasta ei keskimäärin hoideta teholla
Kysymyshän kuuluu, miksi vertasit? Eihän niillä ole toistensa kanssa mitään tekemistä.
Tartuntojen määrä on tältä päivältä ja tehopotilaiden määrä syyskuulta.
Edelleen sillä ei ole väliä kuka sinne joutuu. Rokottamaton suhteessa rokotettuun on se ongelma. Tällä hetkellä näyttää siltä että pandemiasta ei pääse eroon ilman rokotetta. Ainakaan se ei helpota siitä pois pääsyä joten se rokote on todennäköisin tie tästä tilanteesta pois.
Saisko lähteen tähän?
Universaali rokotuspakko ratkaisee tämänkin ongelman.
Onko vaikeaa ymmärtää, että koululaiset voivat hyvin olla epidemian moottoreita vaikka eivät suuressa määrin näkyisikään terveydenhuollon kuormituksessa?
jamanetwork.com
Tällaiset pikahavainnot:Tartuntojen määrä on tältä päivältä ja tehopotilaiden määrä syyskuulta.
Tässä sinulle uudenuutukainen dokumentti tutkittavaksi.
Mitä oikein pitäisi tapahtua, että tavalliset ihmiset lähtisivät vakavaan vastarintaan? Minä kun epäilen, että tässä on asialla tekijät, jotka tietävät, miten sammakko keitetään.
www.hs.fi
koulut merkittäväksi tartuntalähteeksi Belgiassa, jo ennen varianttiaikaa:
SARS-CoV-2 Transmission After COVID-19 Screening for Primary School Children
This cohort study uses data from a primary school in Belgium to examine the possible role of children in the transmission of SARS-CoV-2.
Koulujen sulkeminen nyt on ensimmäisiä asioita, joita tartuntatautilain mukaan voidaan epidemiatilanteessa tehdä. Nythän meillä on käytössä todellista luksusta, kun lapsille voidaan tarjota suljetun koulun sijasta etäkoulua. Etäkoulun ja normaalin koulun välilläkin on erilaisia hybridiratkaisuja. Ei ole kyse lasten eristämisestä.
Erikoissairaanhoito ≠ tehohoito
Joko en osaa käyttää tuota sivua puhelimella tai sitten en kyllä löydä tommosta dataa mitä väititTodennäköisesti joko tuolta, tai joltain sivustolta joka käyttää tuota THL:n kuutiodataa:
Voi pyöritellä dataa ja katsella sellaisia asioita jotka kiinnostavat.
THL ei ainakaan minun käsittääkseni julkaise sairaanhoitopiirien teho- ja tehovalvontajaksojen määriä.
Ei se oikein toimi puhelimella. Sieltä vasemmalta ylhäältä voi valita rokotettuja, rokottamattomia ja raahailla eri ikäryhmiä mutta ei tuo kännykällä ole tarkoitettu käytettäväksi (eikä itselläni päivitä tietoja).
”Tuhat tehohoitopaikkaa saadaan kasaan”
Pullonkaulana on tehohoidon osaava henkilökunta. <p/><p/>www.laakarilehti.fi
En osaa sanoa monta potilasta käy Suomessa vuosittain käydään läpi teho- ja/tai tehovalvontaosaston, mutta 2019 hengitystiesairauksiin päädiagnoosina annettiin erikoissairaanhoitoa vuodeosastolla noin 40 000 potilaalle.
Keuhkotautien takia erikoissairaanhoidossa vuodeosastoilla oli 19 000 henkilöä.
Suomessa on jo koronan aikana nostettu tehohoitopaikkojen määrää ja on aina vähän elänyt. 2018 niitä oli noin 280. 2020 Hesari kirjoitti että määrää olisi nostettu 259:stä noin 500.
Koronavirus | Tehohoidon kapasiteetti on saatu kaksinkertaistettua Suomessa – näin asiantuntijat perustelivat Uudenmaan avaamista
Ennen koronakriisiä raskaan tehohoidon paikkoja oli Suomessa 259. Hus nostaa oman kapasiteettinsa 70:stä 150:een paikkaan, muut sairaalat nostavat nykyiset 189 paikkaansa noin 360:een.
Näihin lukuihin suhteutettuna on todella vaikea nähdä etenkin tänään julkaistun tehohoidon tilannekuvaraportin lukujen perusteella, että tässä olisi mitään erityistä syytä panikoida ainakaan hoidon saatavuuden suhteen.
No kyllä tuokin tieto löytyy. Sinun viestissä on nyt sellainen vinoutuma, että puhutaan tehohoidon kapasiteetin riittävyydestä niin vedät jotakin erikoissairaanhoidon vuosittaisia potilasmääriä mukaan keskusteluun, sekä artikkelin jossa sanotaan hyvin selkeästi miten tehoihoitopaikkojen määrää on saatu keväällä 2020 koronapandemian alettua nostettua:
www.is.fi
Ei löydy ainakaan julkisista tietokannoista. Voi löytyä ehkä jostain sairaanhoitopiirin tai yksikön vuosiraportista tjsp. jos löydät julkisia.
Onkin merkillistä, miten korona ei tartu suomalaisessa koulussa mutta ulkomailla tarttuu. Tuossa Belgialaisessakin tutkimuksessa osoitettiin, että opettajat ja oppilaat kantoivat koronan juuri koulusta kotiin.
www.hs.fi
www.hs.fi
Ei niin, mutta viimeisen 2 vuoden ajan perusteella tehohoitopaikkoja on ihan riittävästi. Se että annat edes ymmärtää tuollaisen 500 koronatehohoitopotilaan mällin olevan millään tavalla todennäköinen on melkeinpä misinformaatiota.
yle.fi
Ei niin, mutta viimeisen 2 vuoden ajan perusteella tehohoitopaikkoja on ihan riittävästi.
Tältä näyttää Helsingin alle suunniteltu koronasairaala – teltat voidaan pystyttää tarpeen tullen pikavauhdilla
HUS raotti koronapotilaiden varalle hahmotellun sairaalan tiloja medialle. Sairaalaa voidaan tarvita, jos uusi korona-aalto yllättää syksyllä.
Suomessa on noin viisi tehohoitopaikkaa 100 000 asukasta kohden. Paikkamäärä on jokseenkin sama kuin Ruotsissa, mutta huomattavasti pienempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa (6). Suomen Tehohoitokonsortioon kuuluvilla 25 teho-osastolla on osastojen oman ilmoituksen mukaan nykyisin yhteensä 257 potilaspaikkaa. Vuonna 2015 näillä osastoilla hoidettiin yhteensä 18 284 hoitojaksoa, joista 11 657 (64 %) yliopistosairaaloiden ja 6 627 (36 %) keskussairaaloiden teho-osastoilla. Yliopistosairaaloiden hoitojaksoista 65 % oli päivystyksellisiä, 35 % toteutui ennalta suunnitellun ison leikkauksen jälkeen. Sydänkirurgian jälkeinen tehohoito on tavallisin ennalta suunnitellun tehohoitojakson aihe. Keskussairaaloissa 94 % hoitojaksoista oli päivystyksellisiä. Keskimääräinen tehohoitojakson pituus oli kolme vuorokautta.
Ei, kapasiteettia ei ole kaksinkertaistettu tuosta. Sitä kasvatettiin 2020 kaksinkertaiseksi väliaikaisesti kun ei ollut vielä tietoa miten paljon lisätarvetta tehohoidolle on. Mitään järkeä ei ole pitää yllä kaksinkertaista tai nelinkertaista tehohoitokapasiteettia vuosikausia. Tehohoito on kallista ja samalla rahalla saataisiin paljon suurempia tuloksia jos se käytetään siihen ettei ihmiset edes päätyisi sinne tehohoitoon.
Juuri näin. Se on hetkellisesti kaksinkertaistettu ja se sitä voidaan lisätä tarpeen mukaan.
Oletko siis sitä mieltä että tehohoitopaikkojen määrää kannattaa lisätä sen sijaan että hoidettaisiin ihmisiä niin etteivät edes joudu tehohoitoon?
Mutta ei vuodeksi-kahdeksi-viideksi, jne. Hetkellinen on hetkellinen. Laitteita on mutta ei käsiä.
