Jos aivan tasaista haluaa, niin toi "varmanpäälle" on oikeampi tapa. Kyllä se kuiva multa henkilöautonpainon kestää.Ei kannata ruveta kikkailemaan minkään 5cm:n kerroksen kanssa. Se on perunapeltoa vuoden päästä.
Nimenomaan märkänä kun siinä ajelee niin istutusvaot on valmiit. Tietysti jos ei kaivinkonetta ota ja yrittää lapiolla tehä, niin eihän sitä nyt montaa senttiä mielellään viitti sitä maata raapia.Jos aivan tasaista haluaa, niin toi "varmanpäälle" on oikeampi tapa. Kyllä se kuiva multa henkilöautonpainon kestää.
Märkänä painuu varmasti kuopille. Joskus on talvella laitettu sorapatja mullan päälle (ilman suodatinkangasta), lumien sulaessa kesti kerran ajaa kuorma-autolla edestakaisin sen jälkeen piti jo koneella tasata.
Itse myös ostin Gustavin pöntöt, malli varmaankin sama. Tosiaan isommalla satsilla tuntuu jäävän pöntön nieluun tavara.Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
Juuri näinEli jos kisko on suljettuna vaikka 500 pitkä, niin sen pitäisi aueta 1500 asti?
Meillä on töissä varmaan samat pytyt ja se gustavi on aina ihan paskassa ja idossa ei oikeastaan koskaan mitään.Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
630 lumenia on n. 50 watin hehkulampun verran valoa, eli ei kovinkaan paljon. Kaksi siis ainakin. Meillä on n. 3,5 metriä pitkässä ja suurinpiirtein yhtä kapeassa kylpyhuoneessa kaksi tuon tapaista valoa. Ensin oli kaksi 1000 lumenin versiota, mutta pienehkölle lampulle se muodosti vähän liian kirkkaan pisteen ainakin minun silmilleni. Kaksi n. 600 lumenin lamppua ovat ihan sopivasti, mutta voisi olla kolmaskin.Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
Minäkin vastaan että 2 on hyvä määrä. Laitat vielä himmentimen niin ei tarvitse murehtia onko liikaa valoa.Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.
Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?
Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.
Alkuperäinen lattialämmitys on luultavasti upotettu valuun valun yhteydessä. Sehän ei olisi kuitenkaan ollut mikään este uusia lattialämmitystä pinnempaan joko jyrsimällä betoniin tai saneerauskaapelilla laastikerrokseen. Syynä kylpyhuoneremonttien kalliiseen hintaan on juurikin nämä ylimääräiset työt kuten vesiputket, lattiakaivo, kaadot ja lattialämmitys jotka on kannattavaa korjata/uusia remontin yhteydessä. Monet eivät tajua että siihen on syynsä miksi nämä kannattaa korjata samalla vaan haluavat päästä mahdollisimman halvalla jolloin kaikki "ylimääräinen" jätetään pois ja uusitaan pelkät näkyvät pinnat jolloin edessä voi olla pikaiseen kallis uusintaremontti.Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?
En kiinnittäisi ainakaan soraharkkoon. Se on niin helposti lohkeavaa tavaraa, ettei kovin kummoista elämistä vaadi että kiinnitys korkkaa irti harkosta.Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
Itse olen kiinnittänyt sokkeliin nivel-liitoksella. Tukilankku sokkelin kylkeen, jonka päälle tulee niskat. Tällöin sokkeliin ei kohdistu taivutusta, vaikka niskojen toinen pää vähän liikkuisikin.Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
En minäkään kyllä kiinnittäisi mitään talon sokkeliin kiinni. Mikset perusta terassia talon päästäkin maahan, tai sitten tehdä kelluvaksi?Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
Tällä tavoin se on meilläkin tehty, en itse ole ollut tekemässä mutta kuitenkin.Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.
Jos lattialämmitys on mitoitettu/sisäinen rajoitus ettei lattia kuumene liikaa (kuten nähtävästi on jos kerran on/off -mallinen), niin en näe syytä miksi huonetermostaatti ei toimisi ilman lattia-anturiakin. Toki kannattanee termostaattia katsoa sillä silmällä että sopii hitaasti reagoivaan lämmitykseen. Ja onhan mahdollista vetää anturi pintaankin jos esim. kaapin alla on paikka jossa laatta lämpiää mutta anturi ei ole tiellä...Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.
Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?
Itse asun talossa johon on jälkirakennettu pieni terassi. Betoniharkot eivät ole antaneet periksi, kiinnitys on ilmeisen hyvä, muttta routaeristystä ei ole ollenkaan tehty ja terassi on noussu roudan mukana jo 5cm/1.5m samalla se on vääntänyt itseään sen verta että liukulasitetulta parvekkeen osalta kaatui (onneksi nojalleen räystästä vasten) lasit yhellä myrskyllä kun aukko on kasvanut noin 1cm.Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.
Pese ensin seinä maalipesulla jolloin maalipinta pehmenee huomattavasti. Tämän jälkeen hiominenkin on huomattavasti helpompaa. En suosittelisi itsekkään äkkiseltään tuollaista rälläkkää ja teräsharjaa Soodapuhalluksella saa helposti putsattua.Vanhempien ok-talon eteläpäädyn ulkovuoren maalausprojekti on edessä.
Aurinko on paistanut ja korventanut maalipinnan rikki yhdestä päädystä. Muut seinät ovat okei.
Ikkunan reunalaudat maalataan myös ja se onnistuu parhaiten kun ne irrottaa.
Olen raapalla raapinut irtomaalia seinästä.
Isäukko tuumasi että jos rälläkällä ja teräsharjalaipalla vielä jatkaisi.
Mun korvaan tuo teräsharjakone kuulostaa siltä että siitä tulee repimisjälkiä lautaan.
Mitä työvaiheita suosittelette tähän hommaan?
On pyykinpesukone. Hana siis menossa vaihtoon.Ei, jos ei ole pyykinpesukonetta joka siihen liitetään tai ei asu vuokralla. Pyykinpesukone tuon vaatii ja vuokraisäntä myös että sellainen on tarvittaessa olemassa.
Tulipa huomattua sama juttu, kun noita katselin. Hanaa valitessa tuli tuijotettua vain ulkonäköä.Yhdessäkään ikean kylpyhuonehanassa ei ole liitäntää pesukoneelle tai bideelle. Väärä valinta jos noita kaipaa tai sitten saa erillisen hanan konetta varten asentaa.
Omaan kerrostaloasuntoon.Ilmeisesti tulossa omaan taloon eikä osakkeeseen? Hanat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla eikä osakas saa niitä ilman yhtiön lupaa vaihtaa.
Kiitos, yritin kyllä hakea tietoa, mutta tuon alkaan reiän halkaisijaa en löytänyt. 2 sekunnin miettimisaika on hieman ylimitoitettu.Katsot hanan spekseistä asennusreiän halkaisijan ja saman asian altaan spekseistä ja mietit sitten 2 sekuntia tuloksia. itse ainakin laittanut orasta ikean altaaseen.
Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?Eikös tuo asennusreikä ole aika standardi, en ole kuullut ainakaan että missään olisi ollut erikokoisia reikiä. Altaissakin reiät kun on valmiina jo tehtaalla. Kannattaa ostaa Orasta niin kestää 20 vuotta ja siihen saa varaosiakin. Halppishanoissa se kahva on monesti ensimmäinen osa joka menee rikki. Luultavasti vanhan hanan kunnosta vastaa tällähetkellä taloyhtiö ja vaihtoon tarvitset ensinnäkin taloyhtiön hyväksynnän ja sen jälkeen kun muutat hanan niin myöhempi kunnossapito vastuu siirtyy sinulle itsellesi ellei yhtiön kanssa sovita erikseen että vastaa vielä uudestakin hanasta. Parhaimmillaan taloyhtiön voi saada maksamaan uuden hanan ja saa vielä myöhemmän kunnossapidonkin taloyhtiön piiriin takaisin.
Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta". Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?
Samanlaiset hanat kaikissa yhtiön hanoissa helpottaa myös mahdollisesti tarvittavaa huoltoa
Meillä on töissä astianpesukoneessa tuollaisia. Siinä oli muutama variaatio kestolle riippuen miten sitä nappia paineli. Oliskohan 12 h ollut maksimi eli vähän rankempikin pesusessio pitäisi onnistua. Ajastinta siinä ei ole, että sitten saat miettiä "pysyykö se nyt ohjelman auki". Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?
Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
Jos pyykkikone on kylpyhuoneessa niin melko turha tuollainen. ASPssa uusissa hanoissa melko yleinen ja ihan kätevä.Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?
Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
Viimeisestä pyykkärin ostosta on niin kauan etten oikein tunne skeneä, onko näitä uusissa koneissa kuinka usein?Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.
Joo tiedän Oraksen hanoja, jotka on asennettu 50-vuotta sitten ja ovat vielä käytössä.Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta".
Ollaan samaa mieltä, jos sen hanan hankii ja pitää kunnossa ko. huoneiston asukas. Eli muut asukkaat eivät joudu erikoistapausten maksuhenkilöiksi. Kuten tiedät hanoissa ja korjaussarjoissa on laatueroja.Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.