Kodin rempat(DIY)

[Kvarkki]

Mitä sillä nyt on tarkoitus tarkalleen tehdä? Porata kotona seinää? Porata kiviä ulkona? Jättäisin einhellit suoraan kaupan hyllyyn jos hyvää haluat.

Sulla varmaan on tosi kattava kokemus Einhellin laadusta Kyllä tuo SDS max vehje on ainakin parasta mitä tuohon hintaa saa. Ja mitä nettiselvittelyjä tein ennen sen ostoa, niin en ole läheskään ainoa tyytyväinen. Kestänyt uskomatonta sikailua ja mukana tuli vielä varahiiletkin.

Joka tapauksessa kysyjälle riittänee SDS plus vehje, paljon helpompi ja halvempi terien kannalta kuin SDS max. Ja SDS plussaankin löytyy isompia kiviteriä, jos väkisin halua vääntää. Ottaisin kyllä Einhellin 5 J iskuvoiman paljon mieluummin kuin Makitan 2,4 J. Einhellissä on pneumaattinen isku eli ei kuumene kuin pieni possu, jos sitä kalliota joskus täytyy alkaa halkoa.

e: Myös Honkkari myy Einhelliä, näköjään Kärkkäistä halvemmallakin 129,99 e Poravasara Einhell TE-RH 32E

 

[maninthemoon]

Itsellä einhelistä sellaisia kokemuksia, että ei ne muovit ympärillä oikein kestä. Onhan nuo tietysti edullisia vehkeitä, mutta jos vähänkään enempi tekee hommia noilla vehkeillä, niin hyvä ja halpa ei kohtaa. Nimimerkillä einhellin vehkeillä rakentanut yhden talon. Appiukko, kun on niin pihi, että pieree sisäänkin päin, niin sen takia noilla on joutunut "puuhastelemaan".

 

[Kvarkki]

Mulla on lähtenyt/kulunut se kahvan kädenpidike "pehmuste" ohueksi/osittain irti, mutta muuten tuo on karusta ulkonäöstä lukuun ottamatta pysynyt ehjänä. Tippunut sieltä täältä ja pari kertaa lennellyt kunnolla, kun iso terä nappas kiinni ja hölmönä en pitänyt juuri sillä hetkellä oikeaoppisesti kiinni. Einhell sallii aika paljon enemmän momenttia kuin tuo iso Bosch ennen suojauksen aktivoitumista. Bosch on jopa häiritsevän kesy tässä suhteessa. Toki ehkä ihan hyvä, että 1700 W ja 12 kg ei ala pyöriä käyttäjän lähellä hallitsemattomasti. Joka tapauksessa en usko, että peruskäytössä Einhellillä sen enempää tulee ongelmia kuorien suhteen kuin muullakaan merkillä. Mä louhin tuolla ja kiiloilla 2 m^3 umpikalliota pois. Toki se täytyy tietysti muistaa, että halvassa merkissä eri tuotteiden välillä on varmasti enemmän variaatiota.

 

[Antti Alien]

Täältä löytyy Boschin halppissarjalainen: PBH 2500 RE | Poravasarat | Harrastajat

Hyvin on kestänyt omaa käyttöä, kolme hyllykköä on tullut porailtua kolmee eri komeroon ja piikattua yhtä rakoa betonissa isommaksi paikkaamista varten. Lisäksi kone on käynyt lainassa pariin otteeseen ja tullut ehjänä takaisin. Oli vielä aikanaan tarjouksessa 99 euroa. Hintansa arvoinen peli.

 

[Hammer Schultz]

Kiva vertailu uuden ja vanhan boschin välillä rengaspulttien availussa. Pitäisi 200nm riittää aivan hyvin ja videolla avasi suht kivutta tuon 150lb-ft (203nm) voimalla vedetyn pultin.

 

[Kvarkki]

Tuo vanhan Boschin käytös oli suurinpiirtein sitä, mitä tuolla mun Ryobin ruuvinvääntimellä sai aikaiseksi - käsin olisi jo ollut auki. Tuossa uudessa on kyllä huono tuo alhaalta tuleva lamppu. Käytin jossain vaiheessa sekä TX20 että TX25 ruuveja siten, että porassa oli toinen koko ja ruuvinvääntimessä toinen. Kyllä huomasi, että poran alhaalta tulevan valon kanssa oli hankalaa työskennellä, aina jotain valon tiellä ja muutenkin valaistusteho huonompi. Ruuvinvääntiminen ledit valaisi kohteen aina täydellisesti. Sitä oli myös helppo käyttää tarvittaessa "taskulamppuna".

 

[ramram]

Satunnaisia reikiä betoniin sisälle ja ulos kun tarvitsee, iskuporakoneella ei tee mitään tuossa touhussa on tullut todettua. Vuokaratakkaan ei viitsi kun tarve on satunnaista-> vuokran hinnalla ostaa melkein sitten oman välttävän laitteen. Joskus saattaa muutaman isomman reiän tarvita kiven halkaisua varten. Eli mitään makitaa tai boschin sinistä en saa kyllä tällä käytöllä perusteltua itselle.

Edit: Noh, ehkä noita kivien halkaisuja nyt ei niin usein tarvitse tehdä, niihin voi sen ison koneen vuokrata. Lähinnä vituttaa jurruuttaa iskuporalla noita 6-8-10mm reikiä betoniin kun mitään ei tapahdu.
HR2630J - Poravasara Ehkä tommoseen repeäisi vielä jos tietää että nuo pienemmät makitat oikeasti on toimivia pelejä.

Tuo on varmasti pätevä vehje. Mulla on ilmeisesti hr2470ft (kuvasta yritin katsoa) ja sillä menee betoniin kuin nyrkki vanhaan ihmiseen. Kiveenkin ihan mukavasti mutta olen kyllä harkinnut kivenporaukseen jotain isompaa vehjettä (vaikka jokin halpisvehje). En usko että kivenporauksessa pidemmällä käytöllä kestää kauaa tuo Makita.

 

[jinx1980]

Noissa makitoissa ja muissa merkkivehkeiden "pienissä" koneissa iskuvoima on paljon pienempi kuin isommissakin halpis"romuissa", mutta iskutiheys on aivan eri luokkaa. Toisin sanoen iskuenergia ajan integraalina aka tehona on silti _vähintään_ sama kuin noissa "romuissa". Tästä seuraa se että tuollainen makita uppoaa huomattavasti sivistyneemmin eikä hajota paikkoja kuten halpikset. Jossain kohtaa tulee varmaan "raja" jossa tuo "romun" suurempi yksittäinen iskupiikki on merkitsevä uppoamisen kannalta.

Eli summa summarum: niitä joulejakaan ei kannata ihan sokkona katsoa.

 

[Kvarkki]

Noissa makitoissa ja muissa merkkivehkeiden "pienissä" koneissa iskuvoima on paljon pienempi kuin isommissakin halpis"romuissa", mutta iskutiheys on aivan eri luokkaa. Toisin sanoen iskuenergia ajan integraalina aka tehona on silti _vähintään_ sama kuin noissa "romuissa". Tästä seuraa se että tuollainen makita uppoaa huomattavasti sivistyneemmin eikä hajota paikkoja kuten halpikset. Jossain kohtaa tulee varmaan "raja" jossa tuo "romun" suurempi yksittäinen iskupiikki on merkitsevä uppoamisen kannalta.

Eli summa summarum: niitä joulejakaan ei kannata ihan sokkona katsoa.

No jos ottaa tuon Makitan niin iskut 4600/min asti. Einhell tuplajouleilla 4300/min ja pneumaattinen koneisto vielä päälle. Ei sun faktat nyt ihan osu ainakaan tähän tapaukseen...

e: Einhellin sds maxissa 4100/min ja 9 J.
e2: Boschin helvetinkoneessa on 2150/min ja 19 J. Sillä se parhaiten kuitenkin uppoaa

 

[Onestone]

Spoileri: Kivenpyörittäjien kylä

Piti vaan kuvat katsoa

e: Aika h*vetin louhikon olet laiturisi eteen löytänyt

 

[weebee]

Satunnaisia reikiä betoniin sisälle ja ulos kun tarvitsee, iskuporakoneella ei tee mitään tuossa touhussa on tullut todettua. Vuokaratakkaan ei viitsi kun tarve on satunnaista-> vuokran hinnalla ostaa melkein sitten oman välttävän laitteen. Joskus saattaa muutaman isomman reiän tarvita kiven halkaisua varten. Eli mitään makitaa tai boschin sinistä en saa kyllä tällä käytöllä perusteltua itselle.

Edit: Noh, ehkä noita kivien halkaisuja nyt ei niin usein tarvitse tehdä, niihin voi sen ison koneen vuokrata. Lähinnä vituttaa jurruuttaa iskuporalla noita 6-8-10mm reikiä betoniin kun mitään ei tapahdu.
HR2630J - Poravasara Ehkä tommoseen repeäisi vielä jos tietää että nuo pienemmät makitat oikeasti on toimivia pelejä.

Tuo linkkaamasi kone on enemmän kuin riittävä noihin satunnaisiin 6-10mm reikiin. Huomaa, että optimi porausalue tuossa alkaa 8:sta millistä, eli väkivaltaa on luvassa pienissä porakoossa.
Tuli eräällä työmaalla kokeiltua tuollaista Boschin konetta muistaakseni 6mm reiän tekoon ja se oli lähinnä jo puoliksi piikkaamista, toisin sanoen reiästä ei kovin siistiä tule. Laattaseinässä jälki voi olla karua, jos ei tiedä mitä on tekemässä.
Yhdellä koneella ei vain voi odottaa tekevänsä kivenhalkaisuja sekä taulun ripustuksia sujuvasti. Koneet työkohteen mukaan, sama pätee edelläolevaan keskusteluun renkaanpulttien avaamiseen/kiristämiseen iskevällä ruuvinvääntimellä. Siihen on olemassa mutterinvääntimet ihan syystä.

 

[Persu S.A. Naali]

Autotallin katon eristys ja sähköasennukset tekemättä. Alunperin ajattelin että sähköt vedetään höyrysulun yläpuolella kiinnitellen piuhat sieltä täältä kattotuoleihin, ja höyrysulun läpi tuodaan vain rasiat teipaten höyrysulku rasiaan tiiviisti. Nyt kun tutkailin asiaa niin vaihtoehtona myös tehdä sähköasennukset kokonaan höyrysulun alapuolella. Tarkoitus olisi niitata höyrysulku suoraan kattotuolien alapintaan ja sen alapuolelle koolauslaudat joihin kattolevytys kiinni. Tuo tila ei oikein rasioille riitä korkeuden puolesta ja johdotkin jäisi aika suojattomaksi ajatellen sitä jos tulee myöhemmin jotain kattoon ruuvattua. Miten tällainen käytännössä yleensä toteutetaan???

 

[jinx1980]

No jos ottaa tuon Makitan niin iskut 4600/min asti. Einhell tuplajouleilla 4300/min ja pneumaattinen koneisto vielä päälle. Ei sun faktat nyt ihan osu ainakaan tähän tapaukseen...

e: Einhellin sds maxissa 4100/min ja 9 J.
e2: Boschin helvetinkoneessa on 2150/min ja 19 J. Sillä se parhaiten kuitenkin uppoaa

Tuntuu jotenkin oudolta että tehottommassa (ottoteho, 38e) einhellissä olisi enemmän paukkuja kuin toisessa jossa 20% enemmän (32e), molemmissa pneumaattinen koneisto joten voisi kuvitella että mekaniikkaankaan tuota tuskin on humpuloitu...

biltsun 1100 plus on saman hintaluokan vehje kuin einhellit ja ei juurikaan linkattua makitaa tehokkaampi ole.

makita ilmoitaa iskuvoiman EPTAna, muut eivät mainitse mitään - nopea googlaus ei valaissut mikä tuo on...

einhelli on identtisen (ja hintainen) näköinen bilteman vehkeen kanssa, joten vaikea uskoa että noissa oikeasti olisi melkein 2x iskuteho vs biltsu. Jos on niin on kyllä hintalaatusuhteeltaan kohtuullinen ”romu”!

jos saan veikata niin einhellin max isku on tuo ilmoitettu ja tapahtuu pienillä kierroksilla kun iskutiheys on matala, ts. täydellä tiheydellä et saa enää täyttä voimaa == iskuteho ei ole voima X max_kpl - voin toki olla väärässäkin ja nuo ovat oikeasti lähes ylivoimaisia laitteita.

ja ei, en väitä että makita olisi tehokkaampi, ainoastaan että käytännön ero ei välttämättä ole kovin suuri ja kaikki pienemmät hommat 10x mukavampi tehdä tuolla makitalla.

 

[ZZRX]

Autotallin katon eristys ja sähköasennukset tekemättä. Alunperin ajattelin että sähköt vedetään höyrysulun yläpuolella kiinnitellen piuhat sieltä täältä kattotuoleihin, ja höyrysulun läpi tuodaan vain rasiat teipaten höyrysulku rasiaan tiiviisti. Nyt kun tutkailin asiaa niin vaihtoehtona myös tehdä sähköasennukset kokonaan höyrysulun alapuolella. Tarkoitus olisi niitata höyrysulku suoraan kattotuolien alapintaan ja sen alapuolelle koolauslaudat joihin kattolevytys kiinni. Tuo tila ei oikein rasioille riitä korkeuden puolesta ja johdotkin jäisi aika suojattomaksi ajatellen sitä jos tulee myöhemmin jotain kattoon ruuvattua. Miten tällainen käytännössä yleensä toteutetaan???

Aina höyrynsulun sisäpuolelle jos mahdollista. Koolaa katto 48x48lla tai 2x 22mm laudalla niin saat rasiat mahtumaan. Ristikoolaus hyvä niin johdotkin saa mukavasti pysyy paikallaan. Rasioiden kiinnitys laudanpalaan joka pujotetaan koolauksen ja höyrynsulun väliin.

 

[Kvarkki]

Tuntuu jotenkin oudolta että tehottommassa (ottoteho, 38e) einhellissä olisi enemmän paukkuja kuin toisessa jossa 20% enemmän (32e), molemmissa pneumaattinen koneisto joten voisi kuvitella että mekaniikkaankaan tuota tuskin on humpuloitu...

biltsun 1100 plus on saman hintaluokan vehje kuin einhellit ja ei juurikaan linkattua makitaa tehokkaampi ole.

makita ilmoitaa iskuvoiman EPTAna, muut eivät mainitse mitään - nopea googlaus ei valaissut mikä tuo on...

einhelli on identtisen (ja hintainen) näköinen bilteman vehkeen kanssa, joten vaikea uskoa että noissa oikeasti olisi melkein 2x iskuteho vs biltsu. Jos on niin on kyllä hintalaatusuhteeltaan kohtuullinen ”romu”!

jos saan veikata niin einhellin max isku on tuo ilmoitettu ja tapahtuu pienillä kierroksilla kun iskutiheys on matala, ts. täydellä tiheydellä et saa enää täyttä voimaa == iskuteho ei ole voima X max_kpl - voin toki olla väärässäkin ja nuo ovat oikeasti lähes ylivoimaisia laitteita.

ja ei, en väitä että makita olisi tehokkaampi, ainoastaan että käytännön ero ei välttämättä ole kovin suuri ja kaikki pienemmät hommat 10x mukavampi tehdä tuolla makitalla.

Isossa Einhellissä on sds max. Hieman eri se siihen on voimaa iskeä kuin sds plussan kärpäsenpaskaan. Tehoa on ihan eri tavalla kuin 2 J Dewaltissa. Iskun voima kasvaa kierrosten myötä, hitaalla ”kevyttä” lääppimistä. Tuo Bilteman vehje on ainakin iskujen osalta täysin ala-arvoinen pienempään Einhelliin verrattuna. En lähtisi pelkällä ulkokuorella arvioimaan, kun järjestäin nuo koneet ovat samannäköisiä, jos on pneumaattinen koneisto. Sitä en tiedä paljonko luvuissa on lapin lisää, mutta pääasiassa ne heikkoudet tulee esille rungossa ja istukassa. Ei ole peruskäyttäjälle mikään ongelma, mutta kyllähän tuo 38:n istukka alkaa mulla olemaan ehtoopuolella. Toisaalta lauloi se useamman tunnin päivässä reilu puoli vuotta. Toki siis uutenakin se ei ole niin napakka kuin joku boschin parempi kone. Säännöllinen rasvankäyttö on tärkeää.

Kivikiiloja kun väkertää, niin iskun voimalla on merkitystä valtavasti. Ihan turha kuvitella, että tiheämmällä iskulla pääsis mihinkään tulokseen, jos yksittäinen isku ei ole riittävän voimakas. Isolla Boschilla ajelin tänään 2 m^2 murikkaa palasiksi, ilokseni myös 25 mm terä uppoaa todella helpolla ja nopeasti Parhaat 900 euroa vähään aikaan. Laikkaleikkuri vielä, niin alkaa salaojille löytyä kolonsa. Sen minkä ehjässä sokkelissa voitti kalliorinteessä, niin tuli kyllä korkojen kera takaisin

e: Noista tehoista. Kai huomasit, että tuo isompi Einhell pyörittää paljon hitaammin? Siinä sulle selitys, miksi teho on pienempi.

 

[MedHot]

Aina höyrynsulun sisäpuolelle jos mahdollista. Koolaa katto 48x48lla tai 2x 22mm laudalla niin saat rasiat mahtumaan. Ristikoolaus hyvä niin johdotkin saa mukavasti pysyy paikallaan. Rasioiden kiinnitys laudanpalaan joka pujotetaan koolauksen ja höyrynsulun väliin.

Itsekkään kun en näistä raksahommista sen suuremmin ymmärrä niin olisi kiva kuulla miksi. Miksi aina höyrysulun sisäpuolelle? Onko siitä jotain suurtakin etua?

 

[SandWiz]

Itsekkään kun en näistä raksahommista sen suuremmin ymmärrä niin olisi kiva kuulla miksi. Miksi aina höyrysulun sisäpuolelle? Onko siitä jotain suurtakin etua?

Etu on se, että hyörynsulku pysyy ehjänä. Jokainen ylimääräinen läpivienti on potentiaalinen vuotopaikka jo tekovaiheessa, vaikka kuinka koittaisi huolellisesti teipata. Pidemmällä aikavälillä taas nuo teippaukset ei ole ikuisia.

 

[Jakkelii]

Itse ihmetellyt kun välillä höyrynsulku laitetaan koolaukseen ja sen päälle heti esim. kipsilevy. Eikö tälläisessä rakenteessa muovi ole reikiä täynnä samantien kun laittaa taulut yms. seinälle? Varsinkin jos kyseessä vuokrakämppä jossa asukas vaihtuvuus suurta niin voi olla kohtuu ehjät muovit parinkymmenen vuoden päästä...

 

[ZZRX]

Itse ihmetellyt kun välillä höyrynsulku laitetaan koolaukseen ja sen päälle heti esim. kipsilevy. Eikö tälläisessä rakenteessa muovi ole reikiä täynnä samantien kun laittaa taulut yms. seinälle? Varsinkin jos kyseessä vuokrakämppä jossa asukas vaihtuvuus suurta niin voi olla kohtuu ehjät muovit parinkymmenen vuoden päästä...

Etu on se, että hyörynsulku pysyy ehjänä. Jokainen ylimääräinen läpivienti on potentiaalinen vuotopaikka jo tekovaiheessa, vaikka kuinka koittaisi huolellisesti teipata. Pidemmällä aikavälillä taas nuo teippaukset ei ole ikuisia.

Juurikin näin. Seinässä varsinkin on todella typerää laittaa heti levyn taakse höyrynsulku. Osoittaa huonoa suunnittelua jolloin voi kyseenalaistaa koko talon (poislukien vanhat talot jossa näin on tehty kun ei paremmasta tiedetty.) Sit jos sotketaan raha kuvioon niin ajallisestikkin jokaisen läpiviennin huolellinen teko vie tuhottomasti aikaa jos joutuu teippailee. Kun rasia sijaitsee höyrynsulun sisäpuolella, ei ylimääräistä teippailua tarvita.

 

[Persu S.A. Naali]

Aina höyrynsulun sisäpuolelle jos mahdollista. Koolaa katto 48x48lla tai 2x 22mm laudalla niin saat rasiat mahtumaan. Ristikoolaus hyvä niin johdotkin saa mukavasti pysyy paikallaan. Rasioiden kiinnitys laudanpalaan joka pujotetaan koolauksen ja höyrynsulun väliin.

Joo 48x48 siis kaupasta hakemaan ja ekana muovi niitaten kattoon, sitten koolaukset varmaan 30cm jaolla ja sen jälkeen pääsee sähkövetoja askartelemaan. Seinät jo valmiit niin saapi simppelisti rasioille ja kytkimille piuhat vedeltyä kokonaan höyrysulun sisäpuolella, seinille siis ihan pintavetoina. Toki pitää jättää höyrysulkuun ja koolaukseen sen verran aukkoa että pääsee eristeet askartelemaan (valmista rullatavaraa löytyy joten puhallusvillaa ei tässä käytetä) kun luukku ulkoa käyntiä varten tulee olemaan melko pieni.

Koolauksen kiinnitys olisi varmaan helpointa naulaimella jota en omista, mut toisaalta ruuveilla pito varmasti parempi. Ei tommosen 48x48 kiinnitys kattotuoleihin ruuvaamalla liene mitenkään mahdoton homma tommosessa alle 40m2 tilassa. Levytystä varten pitää tietty hissi lainata jostain.

 

[Carmake]

Joo 48x48 siis kaupasta hakemaan ja ekana muovi niitaten kattoon, sitten koolaukset varmaan 30cm jaolla ja sen jälkeen pääsee sähkövetoja askartelemaan. Seinät jo valmiit niin saapi simppelisti rasioille ja kytkimille piuhat vedeltyä kokonaan höyrysulun sisäpuolella, seinille siis ihan pintavetoina. Toki pitää jättää höyrysulkuun ja koolaukseen sen verran aukkoa että pääsee eristeet askartelemaan (valmista rullatavaraa löytyy joten puhallusvillaa ei tässä käytetä) kun luukku ulkoa käyntiä varten tulee olemaan melko pieni.

Koolauksen kiinnitys olisi varmaan helpointa naulaimella jota en omista, mut toisaalta ruuveilla pito varmasti parempi. Ei tommosen 48x48 kiinnitys kattotuoleihin ruuvaamalla liene mitenkään mahdoton homma tommosessa alle 40m2 tilassa. Levytystä varten pitää tietty hissi lainata jostain.

Koolausväliksi riittää 400mm. Naulaimella on kyllä huomattavasti nopeampi tehdä, vuokraus ei ehkä paljoa maksa? Kannattaa heitellä villarullat valmiiksi yläpohjaan ennen muovitusta, ei tarvitse sen takia ainakaan jättää isoa aukkoa. Mahdollisuuksien mukaan voit myös eristää yläpohjaa samaan aikaan kun muovitat ja koolaat kattoa. Ei tarvitse välttämättä könytä ahtaassa? yläpohjassa.

 

[ZZRX]

Itse varmaan ostaisin tuota 5cm villaa jonka laittaisin heti muovin päälle jos mahdollista. (Siitä syystä että varmasti tulee tiiviisti) Sit sen päälle puhallusvillaa. Myös seinänvierustat palavillalla. Jos yläpohjaan ei mahdu jälkeenpäin, pitää puhallus tehdä joko homman edetessä tai sit muutaman aukon kautta höyrynsulun läpi. Voisi olla kätevä muovittaa esim 1/3 kerrallaan jonka päälle sit eristää siinä vaiheessa aina. Muista myös ilmanvaihdon eristys ennen muovin laittoa. Se pitää aina eristää erikseen vaikka jäisi villan sekaan. Itse laitan aina koolaukset ruuvilla koska naulat voi pettää ajan kanssa ja ruuveja ei tarvii kuin 1kpl per liitos paitsi jos on niin leveetä ettei asetu muuten. Suosittelen laudan käyttöä sen takia koska on vähän enemmän tilaa ruuvata levyi -> ei mene niin helposti huti. kipsilevyt menee 400 jaolla katossa ja 600 jaolla seinissä. Ja koolaukset pitää laittaa sitten ennen villoitusta koska muovi tulee alas villan painosta.

 

[Persu S.A. Naali]

Tässä räystään vierestä sen verran ahdasta että aattelin eristää sieltä uretaanilevyllä, muutoin menee eriste kiinni aluskatteeseen. Tilaa vaan jotain 15cm siellä. Keskemmälle sitten villaa jo olemassaolevista rullista reilummin. Nosto-oven mekanismin takia ei pystyisi paljoa sisäkattoa laskemaan. Seinätkin vaan jotain 15cm paksut joten puolilämmintä tallia ollaan tekemässä. Toisaalta jos tekis ristikoolauksen 48x48 + 22x100 sais eristeelle lisätilaa jos vaan oven puolesta mahtuu. Pitänee vielä mittailla.

 

[ZZRX]

Tässä räystään vierestä sen verran ahdasta että aattelin eristää sieltä uretaanilevyllä, muutoin menee eriste kiinni aluskatteeseen. Tilaa vaan jotain 15cm siellä. Keskemmälle sitten villaa jo olemassaolevista rullista reilummin. Nosto-oven mekanismin takia ei pystyisi paljoa sisäkattoa laskemaan. Seinätkin vaan jotain 15cm paksut joten puolilämmintä tallia ollaan tekemässä. Toisaalta jos tekis ristikoolauksen 48x48 + 22x100 sais eristeelle lisätilaa jos vaan oven puolesta mahtuu. Pitänee vielä mittailla.

Laita kaks kappaletta 22x100 lautoi, et tarvii tuota 48x48a ja korkeus pysyy samana. Siellä reunassahan pitää olla tuuletusrako aluskatteen alapuolella (villat ei saa olla aluskatteessa kiinni missään kohtaa)

 

[tietokonerikki]

Juurikin näin. Seinässä varsinkin on todella typerää laittaa heti levyn taakse höyrynsulku. Osoittaa huonoa suunnittelua jolloin voi kyseenalaistaa koko talon (poislukien vanhat talot jossa näin on tehty kun ei paremmasta tiedetty.) Sit jos sotketaan raha kuvioon niin ajallisestikkin jokaisen läpiviennin huolellinen teko vie tuhottomasti aikaa jos joutuu teippailee. Kun rasia sijaitsee höyrynsulun sisäpuolella, ei ylimääräistä teippailua tarvita.

Muuten olen kanssasi suunnilleen samaa mieltä, mutta ei rasioita välttämättä tarvitse teipata (en edes usko, että ne ovat ikuisia). Asiallisesti laitettuna muovi venyy kyllä rasian kylkiin jääden siihen tiiviisti. Vaatii toki huollellisen työn.

 

[ZZRX]

Muuten olen kanssasi suunnilleen samaa mieltä, mutta ei rasioita välttämättä tarvitse teipata (en edes usko, että ne ovat ikuisia). Asiallisesti laitettuna muovi venyy kyllä rasian kylkiin jääden siihen tiiviisti. Vaatii toki huollellisen työn.

Ei tuollainen riitä mitenkään. Sen liitoksen pitää olla ILMATIIVIS mitä tuollainen kylkeen tökätty muovi ei ole. Asia korostuu entisestään jos on koneellinen ilmanvaihto niin imee kyllä kaiken ilman tuollaisesta kolosesta.

 

[tietokonerikki]

Ei tuollainen riitä mitenkään. Sen liitoksen pitää olla ILMATIIVIS mitä tuollainen kylkeen tökätty muovi ei ole. Asia korostuu entisestään jos on koneellinen ilmanvaihto niin imee kyllä kaiken ilman tuollaisesta kolosesta.

Jos tuo pitää paikkansa kaikki talot joissa on muovi suoraan sisäpuolisen levyn alla, vuotavat kuin seula. Koska ei niitä ruuvinkaan reikiä tuon kummoisimmin tiivistetä.
Noita on tehty niin paljon, onkos tuosta" vaatimuksesta" kitattuna / vain huolellisesti laitettuna jotain tutkimusta?

Ei sitä muovia tökätä sen rasian kylkeen, vaan muovi pingoitetaan sen kylkeen (eli se taipuu pieneltä matkalta rasian kylkeä vasten). Reikä puukolla kylkeen (sähkärit joskus tuohon syyllistyivät) on sitten eri asia.

 

[ZZRX]

Jos tuo pitää paikkansa kaikki talot joissa on muovi suoraan sisäpuolisen levyn alla, vuotavat kuin seula. Koska ei niitä ruuvinkaan reikiä tuon kummoisimmin tiivistetä.
Noita on tehty niin paljon, onkos tuosta" vaatimuksesta" kitattuna / vain huolellisesti laitettuna jotain tutkimusta?

Ei sitä muovia tökätä sen rasian kylkeen, vaan muovi pingoitetaan sen kylkeen (eli se taipuu pieneltä matkalta rasian kylkeä vasten). Reikä puukolla kylkeen (sähkärit joskus tuohon syyllistyivät) on sitten eri asia.

Pitää paikkansa, suuri osa vanhoista rakennuksista vuotaa kuin seula. Tämä näkyy mm. huonona sisäilmana ja vedon tunteena lattianrajassa. Jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat kokonaan tulee kaikki korvausilma käytännössä näiden vuotokohtien kautta. Äärimmäisissä tapauksissa rakennus voi jopa homehtua tästä syystä mikä on kylläkin aika harvinaista. Myöskin enerkiatehokkuus kärsii kun vuotokohtaan kertyy ajankuluessa kosteutta sisäilmasta jolloin villat kastuvat -> huonompi eristävyys. Uusiin taloihin tehdään aina tiiveysmittaus mikä kertoo suoraan paljonko höyrynsulkumuovi valskaa. Tämä on myös yksi iso talon laadusta kertova seikka mikä vaikuttaa suoraan myyntiin. Kyllähän tuosta höyrynsulun tiiveydestä on varmasti tehty monia tutkimuksia jos osaa etsiä.

Tuossa mm. juttua jos termi ei ole tuttu.

Tiiveysmittaus kannattaa tehdä

suomirakentaa.fi on tietosivusto omakotitalo-, mökki- , korjaus- ja ammattirakentajille. Sisältö pohjautuu Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimuksiin sekä alan asiantuntijoihin.

www.suomirakentaa.fi

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK130504.pdf

Vanhat rintamamiestalot eivät ole aivan yhtä herkkiä koska niissä on käytetty purua / ym. hengittäviä eristeitä jotka pystyvät sitomaan itseensä hieman kosteutta.

 

[Kvarkki]

Siis oleellistahan rintsikoissa on se, että kosteus pääsee tuulettumaan pois. Purut ja kutterinlastu kyllä pärjää, mutta umpipuut ympärillä ei, jos tulee liikaa kosteusrasitusta. Saunamökistä revin ”tuoretta” eristettä pois täysin lahonneen alajuoksun päältä. Toinen juttu on myös tietysti se, että ohuen puruseinän lämpötila on aika korkea huonon eristyksen takia/ansiosta.

 

[tietokonerikki]

Pitää paikkansa, suuri osa vanhoista rakennuksista vuotaa kuin seula. Tämä näkyy mm. huonona sisäilmana ja vedon tunteena lattianrajassa. Jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat kokonaan tulee kaikki korvausilma käytännössä näiden vuotokohtien kautta. Äärimmäisissä tapauksissa rakennus voi jopa homehtua tästä syystä mikä on kylläkin aika harvinaista. Myöskin enerkiatehokkuus kärsii kun vuotokohtaan kertyy ajankuluessa kosteutta sisäilmasta jolloin villat kastuvat -> huonompi eristävyys. Uusiin taloihin tehdään aina tiiveysmittaus mikä kertoo suoraan paljonko höyrynsulkumuovi valskaa. Tämä on myös yksi iso talon laadusta kertova seikka mikä vaikuttaa suoraan myyntiin. Kyllähän tuosta höyrynsulun tiiveydestä on varmasti tehty monia tutkimuksia jos osaa etsiä.

Tuossa mm. juttua jos termi ei ole tuttu.

Tiiveysmittaus kannattaa tehdä

suomirakentaa.fi on tietosivusto omakotitalo-, mökki- , korjaus- ja ammattirakentajille. Sisältö pohjautuu Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimuksiin sekä alan asiantuntijoihin.

www.suomirakentaa.fi

https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK130504.pdf

Vanhat rintamamiestalot eivät ole aivan yhtä herkkiä koska niissä on käytetty purua / ym. hengittäviä eristeitä jotka pystyvät sitomaan itseensä hieman kosteutta.

Tuossa kyllä osin markkinoidaan omaa bisnestäkin. Meillä on niin valtava määrä ongelmattomia rakennuksia, että en
ihan kaikea tuosta "osta".

Nyt "ihannoidaan" koneellista IV-tä, saamme hyvän ilmanvaihdon. Tässä hiljan yleisessä keskustelusta kysyttiin homeista IV-kanavissa, onko niitä tutkittu. Tuli vastaus " eivät homehdu" koska kanavissa ei ole tarvittavaa vettä. Jatkokysymykset jäi turhina tekemättä, ei ollut vieressäni oleva henkilökään tyytyväinen vastaukseen.

Menin kuitenkin keskustelun jälkeen kysymään uudestaan toiselta asiantuntijalta . Hän kertoi, että on tutkittu ja on myös löydetty.

Ilma tulee sieltä mistä se helpoimmin läpi pääsee. Eikä nykyään edes taloihin suositella tehtäväksikään alipaineistuksia.

Vesihöyryn tiiveys saatutettaneen hyvinkin helposti huolellisella työllä.

 

[ZZRX]

Tuossa kyllä osin markkinoidaan omaa bisnestäkin. Meillä on niin valtava määrä ongelmattomia rakennuksia, että en
ihan kaikea tuosta "osta".

Nyt "ihannoidaan" koneellista IV-tä, saamme hyvän ilmanvaihdon. Tässä hiljan yleisessä keskustelusta kysyttiin homeista IV-kanavissa, onko niitä tutkittu. Tuli vastaus " eivät homehdu" koska kanavissa ei ole tarvittavaa vettä. Jatkokysymykset jäi turhina tekemättä, ei ollut vieressäni oleva henkilökään tyytyväinen vastaukseen.

Menin kuitenkin keskustelun jälkeen kysymään uudestaan toiselta asiantuntijalta . Hän kertoi, että on tutkittu ja on myös löydetty.

Ilma tulee sieltä mistä se helpoimmin läpi pääsee. Eikä nykyään edes taloihin suositella tehtäväksikään alipaineistuksia.

Vesihöyryn tiiveys saatutettaneen hyvinkin helposti huolellisella työllä.

Tuo RK-korotti on ainaki puolueeton. Koneellinen IV ei varsinaisesti edes liity rakennuksen tiiveyteen, mutta se lisää höyrynsulun tarpeellisuutta. Tiivistyksessä ongelmakohtia ovat nuo läpiviennit ja höyrynsulun liitokset. Niistä on lähes mahotonta saada täysin ilmatiiviitä. Vaikka tekohetkellä olisikin tiiveys hyvä niin teippien liimat pettää ajan kanssa jolloin vuotoja alkaa ilmestyä. Ilmanvaihdon syynähän on ihmisten hyvinvointi eikä niinkään rakennuksen hyvinvointi. Jos poistoilmakanava homehtuu sisältä niin sillä ei ole mitään merkitystä koska siinä liikkuva ilma menee ulos eikä sisälle. Jos pelkää tuloilman homehtumista niin laittaa räppänät ikkunoihin ja pelkän poiston koneella. Silloin riskit on aika olemattomat. IV-kanavat pitäisi muutenkin muistaa puhdistaa aika-ajoin. Nykyään on markkinoilla noita antibakteerisiakin iv-kanavia jos haluaa oikein viimeisen päälle hifistellä.

 

[maninthemoon]

Itsekin olen kuullut, että ilmanvaihto tehdään juurikin alipaineiseksii sen takia, että ei puske kosteutta mahdollisista reijistä rakenteisiin/villoihin. Suurempi paha se minusta on kuin se että ilmastointiputket mahdollisesti homehtuu.

 

[tietokonerikki]

Tuo RK-korotti on ainaki puolueeton. Koneellinen IV ei varsinaisesti edes liity rakennuksen tiiveyteen, mutta se lisää höyrynsulun tarpeellisuutta. Tiivistyksessä ongelmakohtia ovat nuo läpiviennit ja höyrynsulun liitokset. Niistä on lähes mahotonta saada täysin ilmatiiviitä. Vaikka tekohetkellä olisikin tiiveys hyvä niin teippien liimat pettää ajan kanssa jolloin vuotoja alkaa ilmestyä. Ilmanvaihdon syynähän on ihmisten hyvinvointi eikä niinkään rakennuksen hyvinvointi. Jos poistoilmakanava homehtuu sisältä niin sillä ei ole mitään merkitystä koska siinä liikkuva ilma menee ulos eikä sisälle. Jos pelkää tuloilman homehtumista niin laittaa räppänät ikkunoihin ja pelkän poiston koneella. Silloin riskit on aika olemattomat. IV-kanavat pitäisi muutenkin muistaa puhdistaa aika-ajoin. Nykyään on markkinoilla noita antibakteerisiakin iv-kanavia jos haluaa oikein viimeisen päälle hifistellä.

Minäkään, en usko noihin teippeihin. Mutta en usko mihinkään laajamittaiseen ongelmaankaan.
Miksi vain poistoilmakanava homehtuisi? Pelti- ja kierresaumattujen Iv-kanavien puhdistutus on käytännössä mahdoton
tehdä niin, ettei sinne saumoihin tai nurkiin jäisi jotain ja. Aivan toinen asia on, että homeiden vaaroja meille ihmisille liioitellaan, osin siitä itselleen bisnestä (asiantuntijoina) tekevien toimesta.

 

[tietokonerikki]

Itsekin olen kuullut, että ilmanvaihto tehdään juurikin alipaineiseksii sen takia, että ei puske kosteutta mahdollisista reijistä rakenteisiin/villoihin. Suurempi paha se minusta on kuin se että ilmastointiputket mahdollisesti homehtuu.

Nykyään ei enää suositella alipaineistetuksi tekemistä.

 

[ZZRX]

Minäkään, en usko noihin teippeihin. Mutta en usko mihinkään laajamittaiseen ongelmaankaan.
Miksi vain poistoilmakanava homehtuisi? Pelti- ja kierresaumattujen Iv-kanavien puhdistutus on käytännössä mahdoton
tehdä niin, ettei sinne saumoihin tai nurkiin jäisi jotain ja. Aivan toinen asia on, että homeiden vaaroja meille ihmisille liioitellaan, osin siitä itselleen bisnestä (asiantuntijoina) tekevien toimesta.

Öö en tarkoittanut etteikö tuilmakanavakin voisi teooriassa homehtua vaan tarkoitin että poistoilmakanvassa home ei haittaa. Koko iv-kanavisto on muutenkin metallia niin siinä ei kauheena home edes kasva.

 

[puik]

Nyt kun on ollut ilmanvaihdosta juttua, mitä sanotte kun kodinhoitohuoneesta/teknisestä tilasta puuttuu poistoilmaventtiili (eikä ole tuloakaan). LTO kone sijaitsee tässä huoneessa. Onko ajateltu että kone saa kuitenkin ilman vaihtumaan eikä venttiiliä tarvita? Tai voisiko huoneeseen lisätä venttiilin, mitä sen eteen pitäisi selvittää? Ilmanvaihto pitäisi tietenkin tasapainottaa venttiilin lisäyksen jälkeen.

E: huoneessa kuivataan tilassa pyykkiä ja kosteuden poiston takia mietin poistoventtiiliä. Voisi tietysti yrittää mitata paljon huoneen kosteusprosentti poikkeaa muista tiloista.

 

[tietokonerikki]

Öö en tarkoittanut etteikö tuilmakanavakin voisi teooriassa homehtua vaan tarkoitin että poistoilmakanvassa home ei haittaa. Koko iv-kanavisto on muutenkin metallia niin siinä ei kauheena home edes kasva.

Minä taas uskon osan "homekouluista" olevan juuri IV-kanavien homeista peräisin. Normaali ihminen kestää hyvin homeita, jotkut vaan ovat todella yliherkkiä homeelle. Saattaa muuten johtua yleisestä ylihygieenisyydestä.

 

[maninthemoon]

Nykyään ei enää suositella alipaineistetuksi tekemistä.

Mikä nyky suositus on ja miksi? Ihan mielenkiinnosta. Ei ole tarkoitus vängätä vastaan, kun en alan hommia tee.

 

[tietokonerikki]

Nyt kun on ollut ilmanvaihdosta juttua, mitä sanotte kun kodinhoitohuoneesta/teknisestä tilasta puuttuu poistoilmaventtiili (eikä ole tuloakaan). LTO kone sijaitsee tässä huoneessa. Onko ajateltu että kone saa kuitenkin ilman vaihtumaan eikä venttiiliä tarvita? Tai voisiko huoneeseen lisätä venttiilin, mitä sen eteen pitäisi selvittää? Ilmanvaihto pitäisi tietenkin tasapainottaa venttiilin lisäyksen jälkeen.

Ihan Mutu-tuntumalla. Viimeistään, kun avaat tilan oven, sinne siirtyy ilmaa muista huoneista. Tilojen käyttö on vähäista, etkä ilmeisesti vieläkään ole sairastunut? => Kone ottaa ilman ulkoa ja puhaltaa sen jonnekin, eikös se riitä.
Myytinmurtajissa joskus testattiin; toinen herroista oli pienessä ilmatiiviissä kopissa (lääkärin valvonnassa) muistaakseni 8h eikä hänelle mitään ongelmia siitä aiheutunut. Sitä hiilidioksiinia pitää muodostua todella paljon, ennenkuin siitä tulee todellinen ongelma. Esim. Apollo 13 reissun aikana sitä pelättiin.

 

[tietokonerikki]

Mikä nyky suositus on ja miksi? Ihan mielenkiinnosta. Ei ole tarkoitus vängätä vastaan, kun en alan hommia tee.

Siksi että pelätään alipaineistuksen vetävän seinän läpi huonetiloihin epäpuhtauksia.

 

[puik]

Ihan Mutu-tuntumalla. Viimeistään, kun avaat tilan oven, sinne siirtyy ilmaa muista huoneista. Tilojen käyttö on vähäista, etkä ilmeisesti vieläkään ole sairastunut? => Kone ottaa ilman ulkoa ja puhaltaa sen jonnekin, eikös se riitä.
Myytinmurtajissa joskus testattiin; toinen herroista oli pienessä ilmatiiviissä kopissa (lääkärin valvonnassa) muistaakseni 8h eikä hänelle mitään ongelmia siitä aiheutunut. Sitä hiilidioksiinia pitää muodostua todella paljon, ennenkuin siitä tulee todellinen ongelma. Esim. Apollo 13 reissun aikana sitä pelättiin.

Unohtui mainita, että kun samalla khh kuivataan tilassa pyykkiä. Kosteuden poiston takia mietin poistoventtiiliä.

 

[tietokonerikki]

Unohtui mainita, että kun samalla khh kuivataan tilassa pyykkiä. Kosteuden poiston takia mietin poistoventtiiliä.

Jos tilat eivät kosteutta kestä, niin laittaisin poiston, jos tilaan tulee paljon pitkäaiaista kosteutta. Ilmassa on aina kostetutta. (Siksi asiantuntijan lausunto "vähän" ihmetytti)

 

[ZZRX]

Unohtui mainita, että kun samalla khh kuivataan tilassa pyykkiä. Kosteuden poiston takia mietin poistoventtiiliä.

Missäs kohti sijaitsee lähin poistoilmaventtiili? Jos sulla on kodinhoitohuone umpinainen niin luonnollisesti kosteus ei katoa minnekkään suljetusta tilasta vaan jää huoneeseen. Jos tilanne taas on sellainen että oven alla on rakonen josta ilma pääsee kulkeutumaan toiseen huoneeseen, tai huoneesta on järjestetty joku muu ilmanvaihdonkulku toisiin huoneisiin, ei ongelmaa pitäisi olla koska sulla on koneellinen ilmanvaihto joka imee huoneessa olevan kosteuden muiden huoneiden kautta. Jos lähin poistoventtiili on aivan eri puolella taloa, voi ongelmaa ilmetä.

Mikä nyky suositus on ja miksi? Ihan mielenkiinnosta. Ei ole tarkoitus vängätä vastaan, kun en alan hommia tee.

Nykyään kai pidetään tuo ilmanpaine lähellä neutraalia (vissiin pitää olla ihan vähän alipainetta). Juurikin tuosta syystä ettei rakenteet ime ilmaa suuntaan eikä toiseen niin paljoa.

Minä taas uskon osan "homekouluista" olevan juuri IV-kanavien homeista peräisin. Normaali ihminen kestää hyvin homeita, jotkut vaan ovat todella yliherkkiä homeelle. Saattaa muuten johtua yleisestä ylihygieenisyydestä.

Ongelmahan on noissa ollut tuo koneellisen ivn huolto. Vehkeet eivät välttämättä ole olleet päällä ollenkaan tai suodattimia ei ole vaihdettu ikinä/ajallaan. Nykyajan rakenteet vaativat tietyissä tapauksissa koneellisen ivn jonka toimimattomuus on aiheuttanut koulujen homehtumisen.

 

[maninthemoon]

No juu siis, ihan hiukka alipaineisena sen olen itsekin ymmärtänyt enkä mitenkään sillan, ettei saa ovia auki.

 

[Illotus]

Nyt kun on ollut ilmanvaihdosta juttua, mitä sanotte kun kodinhoitohuoneesta/teknisestä tilasta puuttuu poistoilmaventtiili (eikä ole tuloakaan). LTO kone sijaitsee tässä huoneessa. Onko ajateltu että kone saa kuitenkin ilman vaihtumaan eikä venttiiliä tarvita? Tai voisiko huoneeseen lisätä venttiilin, mitä sen eteen pitäisi selvittää? Ilmanvaihto pitäisi tietenkin tasapainottaa venttiilin lisäyksen jälkeen.

Varmaankin sattunut käpy suunnittelussa tai urakassa, joka huoneessa on vähintään joko poisto tai tulo. Ainakin poisto kannattaa laittaa, jos korvausilman voi tuoda oviraosta tai laittaa siirtoilmalaitteen seinään. Toinen vaihtoehto on laittaa molemmat. Vaatii tosiaan iv:n tasapainotuksen sen jälkeen.

 

[Illotus]

Tuossa kyllä osin markkinoidaan omaa bisnestäkin. Meillä on niin valtava määrä ongelmattomia rakennuksia, että en
ihan kaikea tuosta "osta".

Mikä kellekin on ongelma, kun kaikenlaiseen tottuu. Aika usein ne on aina ne seuraavat asukkaat, joilla alkaa häiritä vaikkapa se, että lattian ja seinän välistä tai valokatkaisijoista käy vinkka. Eihän se alipaineista taloa riko, mutta kyllä se asumismukavuuteen vaikuttaa. Plus jos korvausilma tulee lattian alta tai lasivilla läpi niin äkkiä siinä on ainakin merkittävä hajuhaitta.

Nykyään sinällään saadaan kyllä talot tiiviiksi, kun höyrynsulun isot liitokset tehdään puristusliitoksilla ja läpiviennit minimoidaan ja loput tehdään esim. kumilaipoilla.

Oulun ammattikorkealla oli aika hyvä kalvosetti tiiveyden kehittymisestä https://www.ouka.fi/documents/48633...tiiveys+ja+l%C3%A4mp%C3%B6kuvaus+20191007.pdf

 

[tietokonerikki]

Missäs kohti sijaitsee lähin poistoilmaventtiili? Jos sulla on kodinhoitohuone umpinainen niin luonnollisesti kosteus ei katoa minnekkään suljetusta tilasta vaan jää huoneeseen. Jos tilanne taas on sellainen että oven alla on rakonen josta ilma pääsee kulkeutumaan toiseen huoneeseen, tai huoneesta on järjestetty joku muu ilmanvaihdonkulku toisiin huoneisiin, ei ongelmaa pitäisi olla koska sulla on koneellinen ilmanvaihto joka imee huoneessa olevan kosteuden muiden huoneiden kautta. Jos lähin poistoventtiili on aivan eri puolella taloa, voi ongelmaa ilmetä.
.

Jos kodinhoitohuoneessa ei kuivateta pyykkiä, niin ventiiliä tuskin tarvitsee normaaleissa oloissa. Olen suositellut kuivattamaan pyykit pesuhuoneessa (niissä on IV-normaalisti kunnossa), ellei ulkona voi kuivattaa.
Nykynuoret tuskin edes tietävät moisesta mahdollisuudesta

Nykyään kai pidetään tuo ilmanpaine lähellä neutraalia (vissiin pitää olla ihan vähän alipainetta). Juurikin tuosta syystä ettei rakenteet ime ilmaa suuntaan eikä toiseen niin paljoa.



Ongelmahan on noissa ollut tuo koneellisen ivn huolto. Vehkeet eivät välttämättä ole olleet päällä ollenkaan tai suodattimia ei ole vaihdettu ikinä/ajallaan. Nykyajan rakenteet vaativat tietyissä tapauksissa koneellisen ivn jonka toimimattomuus on aiheuttanut koulujen homehtumisen.

Varmaakin osin huoltamattomuus, mutta ei niitä mitenkään pysty täysin puhdistamaan järkikuluin, saati että työtä edes kunnolla valvottaisiin.

 

[tietokonerikki]

Kolmikerroslasit, alkuperäiset 70-luvulta, mitään huoltotoimia tuskin ikinä tehty niille. Talossa painovoimainen ilmanvaihto ja ylin kerros kyseessä.

Nyt uloimman lasin sisäpinnalle tiivistyy kosteutta niin että helmeilee.

Mihin väliin lisään tiivistettä/poistan sitä? Karmit on kierot kun kiinalainen kauppias, osasta kohtaa turvonnut jumiin ja jossain kohdalla taas sentin rakoa. Sisä- ja keskilasi on aukeaa "yhdessä" ja niiden välissä on tiiviste. Ulkolasi aukeaa omanaan eikä äkkiseltään näkynyt mitään tiivisteitä millään karmin sivulla.

Pesin ikkunan kaikki pinnat nyt ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen (edellinen asukaskaan tuskin pessyt moneen vuoteen, sen verran oli jumissa karmit että pelkäsin jotain hajoavan) ja karmit on niin lötköt kun voi vaan olla. Uloimman lasin karmit oli todella turvonneet kiinni alareunasta, yläreunassa tuntui olevan väljää melkein sentti.

katso liitettä 372249

Tiivistä ne uloimmankin lasin puitteet jätä ylä ja alareunaan 2kpl n. 20mm rakoa sekä katso, että alakarmissa on (uloimman puitteen ja sisäpuitteiden välissä) on tuuletusreikä auki.
Säädä myös saranat (mielluummin kuin höylää liian väljäksi), jotta rako tulee tasaiseksi

 

[Kiila]

Menee 86 valmistuneen kerrostaloasunon kylppäri ja sauna uusiksi. Vesikalusteet olleet perus Oras Safiraa, allaskaappia ei ole ollut, wc-pytty se klassinen Arabia ja kiuas taitaa olla ihan basic Harvia. Periaatteena on ostaa toimivuutta ja laatua ja siitä olen valmis maksamaan. Se mitä en halua, on kaikki designer ja sisustusohjelma himmelit ylimääräisellä hinnalla. Mm. englantilaistyyppiset hanat (erillinen kuuma/kylmä), kaiken maailman bluetooth/wlan härpäkkeet ja kulhot puutasolla. En ole mikään remppaaja tai sisustaja ja kävin vähän hypistelemässä noita kalusteita. Hintoja katsomatta käytettävyys edellä osui tällaisia kohdalle. Aika peruskauraa, mutta onko näissä jotain mitä en ole tullut ajatelleksi:

• Oras Safira Pesuallashana + bidetta, hyväksi todettu ilman mitään turhia turvanuppeja ja nippeleitä. Voi avata vaikka kyynerpäällä jos paskaiset kädet. Optima olisi varmaan toinen valinta, mutta en niin välitä siitä mustasta kahvasta. Enkä tiedä mistä maksaisin ekstraa Optimassa, vaikka ei olekaan niin muutaman satasen päälle.
• Oras Optima Amme- ja suihkuhana ja suihkusetti, en halua sadesuihkua, koska mielestäni se on turhake ja missä moinen on, käännän aina käsikäytölle. Tämä on simppeli ja suht asiallisen näköinen. Suihkupään säädöillä saa leveämmän tai kapeamman suihkun. Toinen vaihtoehto oli Safiran sekoittaja Optiman suihkulla
• Pesuallas saisi olla mahdollisimman iso, siis se itse allastila, kapeilla reunoilla. Kerrostalon pesuhuone on kuitenkin se ainoa "kodinhoitohuone", joten laitteiden pitää olla mahdollisimman käytännölliset. Ei mitään kulhoa puupöydälle. Pari 60cm tilaan mahtuvaa, näistä tuo Elegant paremman näköinen, mutta siinä on pienempi allas:
  • IDO Glow
  • IDO Elegant
• Seiniin varmaan iso valkoinen (matta) laatta ja yhdelle seinälle joku tummempi suuri jollain kevyllä kuviolla. Lattiaan joku pieni tumma laatta. Laatan alle lämmitys. Seinien värimaailma ehkä jotain tällaista. Tiedä sitten mikä on nykytrendi? Onko moinen lookki ja värimaailma jo vanhaa? Eipä tuo tosin muiden katsottavaksi ja arvosteltavaksi tule
• Sauna (3m2) varmaan lämpökäsiteltyä haapaa. Tila on 2m x 1,5m ja ovi suht keskellä tuota 2m. Tiedä sitten millaiset mahdollisuudet on muulle kuin perus kerrostalo laude setupille. Saako jotain L-muotoa tms...
• Kiukaasta en vielä tiedä, 10A sulakkeen vuoksi tilaan taitaa saada vain max 6kW kiukaan, eli ei mitään pylväsmalleja. Perus kiuashan maksaa pari satasta. Saako lisäpanostuksella esim. Harvia Modernaan jotain muuta kuin ulkonäköä ja yksinkertaisen elekrtonisen ohjauspaneelin? Jos tilaan saa pylväskiukaan, niin maksaako siinä muusta kuin ulkonäöstä?
• Vanhan pytyn tilalle tulee seinä WC. Näistä ei kokemusta, joten olisi kiva tietää mikä on laadukas materiaaleiltaan, kanneltaan, toiminnaltaan ja käyttökytkimiltään. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin säästää pari sataa tuotteessa mitä käyttää jatkuvasti ja siinä on sitten piheilyn vuoksi joku joka istunnolla esiin tuleva ikävä halpuuden tuoma "ominaisuus"
• Suihkun ja allaskaapin välille pakko laittaa jotain roiskesuojaa. Kevyt seinä tai suihkuseinä
• Sitten vielä kysymysmerkkinä ehkä kolme seinäkaappia, toki mahdollisimman isoja. Kaksi saunan oven molemmin puolin. Toinen pk:n yläpuolelle ja toisen alle ehkä penkki ja pyyhenaulakot "pukuhuoneeksi" (vaatinee pienemmän ylöspäin aukeavalla ovella varustetun kaapin) ja yksi WC:n yläpuolelle

 

[tietokonerikki]

Edit: nyt rupeaa tyhmäkin tajuamaan.

Sisälasi tiivistyy puitteita vasten (tällä hetkellä huonosti). Keskilasi tiivistyy sisälasin kanssa toisiinsa. Ulkolasissa ehkä on tiivisteet. Ilmareiät oli auki sinne ulko- ja keskilasin väliseen tilaan.

Niin hulluta kuin se kuullostaakin sen sisäpokoen ja ulko pokan välissä pitää kulkea ulkoilmaa joka vie sen kosteuden pois.
Tuolla em. "rako"-tiivistämisellä luot sinne lasien väliin "hormin" joka kierrättää ilmaa. Sekä tiivistä se sisäpoka vaikka kahdella tiivisteellä, suosittelen silikoni-tiivisteitä eivät kuolleennu.