Kodin rempat(DIY)

Pitäisi kylpyhuoneen ovi laittaa uusiksi, mielellään jotain nykyistä pahviovea tasokkaampaa mm. lasinen tai lasisella ikkunalla varustettu ovi voisi olla tervetullut: esim. Vihtan Kaste lasiväliovi.
Oviaukon leveys on vaatimattomat 700mm ja karmin koko 68mm. Löytyykö näillä mitoilla mitään samantyylistä ovea, vai pitääkö tyytyä tavanomaiseen puiseen ovimalliin?
Linkin valmistaja tekee sulle kyllä mittojen mukaan oven jos olet valmis siitä maksamaan.
 
Pitäisi kylpyhuoneen ovi laittaa uusiksi, mielellään jotain nykyistä pahviovea tasokkaampaa mm. lasinen tai lasisella ikkunalla varustettu ovi voisi olla tervetullut: esim. Vihtan Kaste lasiväliovi.
Oviaukon leveys on vaatimattomat 700mm ja karmin koko 68mm. Löytyykö näillä mitoilla mitään samantyylistä ovea, vai pitääkö tyytyä tavanomaiseen puiseen ovimalliin?
Löytyyhän niitä. Tuosta nyt esim. se Vihdan Kaste Lasiovi harmaa satiini Vihtan KASTE 7-10x20-21
 
Ihan kuin tuon varoventtiilin kanssa olisi puhuttu kahdesta eri asiasta...

Tämmöinen lienee joka paikassa nykyään? Tämmöinen sinne kaiketi nyt uusittiin. Tällä ei ole mitään tekemistä lämminvesivaraajan ja siinä olevan venan kanssa. Tämä kusee ainakin silloin jos kylmässä vedessä on painetta riittävästi eikä ole väliä siis käytätkö kuumaa vai kylmää vettä hanasta (ei ulkoposti) kun kaikki sekoittajille tuleva vesi ajetaan tämän läpi jolloin tuonne siirtyy aina kylmää vettä joka lämpenee.
 
Ihan kuin tuon varoventtiilin kanssa olisi puhuttu kahdesta eri asiasta...

Tämmöinen lienee joka paikassa nykyään? Tämmöinen sinne kaiketi nyt uusittiin. Tällä ei ole mitään tekemistä lämminvesivaraajan ja siinä olevan venan kanssa. Tämä kusee ainakin silloin jos kylmässä vedessä on painetta riittävästi eikä ole väliä siis käytätkö kuumaa vai kylmää vettä hanasta (ei ulkoposti) kun kaikki sekoittajille tuleva vesi ajetaan tämän läpi jolloin tuonne siirtyy aina kylmää vettä joka lämpenee.

En tiedä missä kohtaa on keskustelu mennyt sekaisin, jos on. Kyse on kuitenkin juuri tuosta linkkaamastasi 4200 venttiilistä. Ja kyllä vain, kaikki vesi menee tuon läpi. Eilen jäi testeistä vaan sellainen kuva, että kylmä vesi ei jostain syystä tiputa mutta lämmin tiputtaa. Tuo ei sinällään voi pitää paikkaansa, mutta käyn vielä testaamassa kuitenkin.
 
Ihan kuin tuon varoventtiilin kanssa olisi puhuttu kahdesta eri asiasta...

Tämmöinen lienee joka paikassa nykyään? Tämmöinen sinne kaiketi nyt uusittiin. Tällä ei ole mitään tekemistä lämminvesivaraajan ja siinä olevan venan kanssa. Tämä kusee ainakin silloin jos kylmässä vedessä on painetta riittävästi eikä ole väliä siis käytätkö kuumaa vai kylmää vettä hanasta (ei ulkoposti) kun kaikki sekoittajille tuleva vesi ajetaan tämän läpi jolloin tuonne siirtyy aina kylmää vettä joka lämpenee.
Juu, näitä on erilaisia.
Mutta eihän tuossakaan mitään takaiskua ole kylmän veden tulon ja varaajan välissä(?) joten eikös varaajassa oleva liian suuri paine pääse tuon varoventtiilin kautta poistumaan? Jos ei pääsisi niin varaajassahan pitäisi sitten olla vielä oma varoventtiili erikseen.
 
Juu, näitä on erilaisia.
Mutta eihän tuossakaan mitään takaiskua ole kylmän veden tulon ja varaajan välissä(?) joten eikös varaajassa oleva liian suuri paine pääse tuon varoventtiilin kautta poistumaan? Jos ei pääsisi niin varaajassahan pitäisi sitten olla vielä oma varoventtiili erikseen.
En oo putkari niin paha sanoa että miten varaajat pelittää, jos siellä ei ole taka iskua niin sitten toki näin. Ja silloin tosiaan käy just niinkuin sanoit että vaikka sitä 200L varaajaa täyttäisi 1bar paineella niin todennäköisesti sinne menee vettä niin paljon että se lämmetessään nostaa paineen yli 10bar. Itselläni tuo on ihan öljykattilan kierukassa ja kusee silti (painetta olettavasti on riittävästi, ilmeisesti suoraan kunnan vesijohtoverkossa ilman alentimia eikä oo ees mittaria). Arvaisin kuitenkin että kierukalla tuo ei kuse jos syöttöpaine on matala kun kylmää vettä ei tuohon ihan hirveästi mahdu silloin väliin.
 
Pitäisi kylpyhuoneen ovi laittaa uusiksi, mielellään jotain nykyistä pahviovea tasokkaampaa mm. lasinen tai lasisella ikkunalla varustettu ovi voisi olla tervetullut: esim. Vihtan Kaste lasiväliovi.
Oviaukon leveys on vaatimattomat 700mm ja karmin koko 68mm. Löytyykö näillä mitoilla mitään samantyylistä ovea, vai pitääkö tyytyä tavanomaiseen puiseen ovimalliin?

68mm karmeja ei tietääkseni ole kellään valmistajalla vakiomittoina. Jeldweniltä itse tiedustelin (itselläni kanssa seinän paksuus tuo 68mm), mutta totesivat että karmit tulevat eri tehtaalta eivätkä voi muuttaa mitoitusta. Loppujenlopuksi ostin normaalit 92mm karmit puuvalmiina, kavensin ylimääräisen pois itse ja maalasin lopuksi karmit kosteuden kestävällä maalilla. Runkopuun sijainti pitää muistaa ottaa huomioon jotta kiinnitysreiät osuvat puulle.
 
En oo putkari niin paha sanoa että miten varaajat pelittää, jos siellä ei ole taka iskua niin sitten toki näin. Ja silloin tosiaan käy just niinkuin sanoit että vaikka sitä 200L varaajaa täyttäisi 1bar paineella niin todennäköisesti sinne menee vettä niin paljon että se lämmetessään nostaa paineen yli 10bar. Itselläni tuo on ihan öljykattilan kierukassa ja kusee silti (painetta olettavasti on riittävästi, ilmeisesti suoraan kunnan vesijohtoverkossa ilman alentimia eikä oo ees mittaria). Arvaisin kuitenkin että kierukalla tuo ei kuse jos syöttöpaine on matala kun kylmää vettä ei tuohon ihan hirveästi mahdu silloin väliin.

Mä en ymmärrä miten toi skenaario voi olla mahdollinen. Eettasta nousee putki paisuntasäiliölle ja tossa on ilmanpoistaja ja se varoventtiili 1,5bar. Mistä tonne 10baria painetta tulisi?
 
Tuossa on 92mm syvät karmit, kun pitäisi löytää 68mm karmeilla.
Sotkin tuon 68mm karmin syvyyden karmin ulkomittoihin joka on 690mm noissa 7 ovissa. Oli vielä vähän unihiekkaa silmissä.
Mutta ei siinä varmaan auta kuin tehdä kuten ZZRX yllä sanoo. Tai sitten ostaa irtona 68mm karmit ja vaihtaa siihen ne lasioven saranat.
 
Nyt on kyllä puurot ja vellit sekaisin tuon syöttösekoitusventtiiliin, varojen, jne kanssa keskenään.
Lyhyesti käyttovesivaro on lähes aina 1Mpa (eli 10bar), avautuminen sallittu jo 980kpa:ssa IIRC (vai olikohan enemmän). Tämä varo sijaitseen lämpimän käyttöveden puolella. Tällä ei ole mitään tekemistä vesilaitoksen tuottaman veden paineen kanssa vaan rakennuksen käyttövesipuolen paineluokka on pn10. Tämä varo tiputtelee tasaisesti ja ulospuhallusputki pitää olla viemäröity. Syöttösekoitusventtiiliin on vaan kätevästi paketoitu kaikki tarvittava kuten yksisuuntaventtiili ja sekoitustermostaatti. Tuon venttiilin kautta kulkee siis vain käytettävä _lämmin_ vesi. KL/öljypannu saattaa nostaa tuon paineen nopeastikkin tuonne 1Mpa tuntumaan (riippuen tietenkin verkoston koosta) kun vettä ei enään käytetä. Kylmävesi ei tarvitse varoa koska se ei saa lämmetä niin paljoa (legionella bakteerin takia)

Lämmitysverkoistoissa on omat varot ja nämä eivät normaalisti tiputa, jos tiputtaa niin saattaa indikoida että paisunnassa on jotain vikaa. Näiden ulospuhallusputkia ei normaalisti viemäroidä siksi juuri että on helpompi nähdä onko ne tiputtanut.

Siinä nyt jotain pientä asiaa.
 
Nyt on kyllä puurot ja vellit sekaisin tuon syöttösekoitusventtiiliin, varojen, jne kanssa keskenään.
Lyhyesti käyttovesivaro on lähes aina 1Mpa (eli 10bar), avautuminen sallittu jo 980kpa:ssa IIRC (vai olikohan enemmän). Tämä varo sijaitseen lämpimän käyttöveden puolella. Tällä ei ole mitään tekemistä vesilaitoksen tuottaman veden paineen kanssa vaan rakennuksen käyttövesipuolen paineluokka on pn10.
Alkoi tämä teoreettinen puoli kiinnostamaan. Ymmärrän ton niin, että vesilaitoksen paine on siellä pohjalla eli paine ei voi mennä sen alle.
Tuossa (näkyy vain hetkittäin aloituskuvan alla)
hyvä kuva missä tuon säätösekoitusventtiilin=SSV toimintaa selostetaan.
1. Eli kylmä vesi tulee SSV:n päästä ja
-1a menee ensiksi pallosulun läpi ja
-1b oletan takaiskuventtiilin läpi
-sen päällä on kuutosella (6) merkitty säädin

Tiedätkö mikä se on? Paineensäätöventtiilikö???

Tähän väliin tulee se 10 Bar:n (punainen pää alkukuvassa) varoventtiili
2. vesi menee varaajalle (tai KukakusiMuroihin tapauksessa kattilan kierukkaan)
-siinä on paikka (G 3/8) mihin voi kiertovesijohdon laittaa, veikkaan että KukakusiMuroihin:lla on sellainen

3. 45-astteen kulmassa on on se termostaatti ja mustanuppinen säätöpyörä
-tällä säädetään kuinka paljon kylmää vettä sekoitetaan , varaajalta tai kierukalta tulevaan tulikuumaan veteen
4. varaajalta tai kierukalta tulee tulikuumaan vettä (johon siis sekoitetaan em. kylmää vettä ettei kädet
pala)

5. SVV toisesta päästä kuuma vesi menee putkia pitkin hanoille.

- Kiertovedellä tuodaan kuumaa vettä lähemmäs hanoja ja vesi pysyy lämpimänä eli saadaan "heti" kuummaa vettä

YLLÄ siis lämmin käyttövesi.


Sitten on erikseen patterivesi jota lämmitettään varaajassa tai "KukakusiMuroihin" tapauksessa kattilan
vesitilassa ( jonka sisällä on se käyttöveden lämminvesikierukka, => mitä kuumenpi kattilan vesi on sitä enemmän saadaa lämmintä käyttövettä, muistelen että kierukassa olisi (kattilasta riippuen jotain 180litraa tilavuutta)

Patterivesipuolen paine on vain max. 1,5 bar (yleensä siinä käytetään 0,9-1,0bar painetta kun veden lämpötila on 80-astetta, paine kasvaa lämpötilan kasvaessa ja laskee kattilaveden kylmetessä)

Patterivesijärjestelmässä on paisuntasäiliö ja sen kyljessä 1,5Barin varoventtiili.

Muistelen, että ison OK-talon kattilassa nousisi paine n.0,2Bar vedenlämpötilan muttuessa 5-astetta.

Tämä varo tiputtelee tasaisesti ja ulospuhallusputki pitää olla viemäröity. Syöttösekoitusventtiiliin on vaan kätevästi paketoitu kaikki tarvittava kuten yksisuuntaventtiili ja sekoitustermostaatti. Tuon venttiilin kautta kulkee siis vain käytettävä _lämmin_ vesi. KL/öljypannu saattaa nostaa tuon paineen nopeastikkin tuonne 1Mpa tuntumaan (riippuen tietenkin verkoston koosta) kun vettä ei enään käytetä. Kylmävesi ei tarvitse varoa koska se ei saa lämmetä niin paljoa (legionella bakteerin takia)
Em. perusteella mietin, että miten sen kuuman käyttöveden paine nousee 10Bar:iin, jos kunnanverkon
paine on n.5-6bar. Ellei vesi ala kiehumaan? Painehan alenee heti kun hanasta vettä lasketaan.

Tuon kierrukan tilavuudella suhteessa kuumavesiverkon tilavuuteen ollee tässä oleellinen merkitys
 
Viimeksi muokattu:
Patterivesipuolen paine on vain max. 1,5 bar (yleensä siinä käytetään 0,9-1,0bar painetta kun veden lämpötila on 80-astetta, paine kasvaa lämpötilan kasvaessa ja laskee kattilaveden kylmetessä)

Tätä kohtaa olen raapinut omassa tyhmässä pääkopassani toisinaan ... asumme vuokralla OKT:ssä, jossa on kaukolämpö. Vuokranantaja (leskiytynyt naisihminen) kertoi että patteripuolella paine pitäisi olla aina 150-250 kPa, ja ohjeisti lisäämään vettä kiertoon tarvittaessa.

Nyt syyskuun muuton jälkeen olen lisännyt vettä kaukolämmön kiertoon puolenkymmentä kertaa, max. 1,5 bariin. Aina se sieltä tippuu pikkuhiljaa 0,8 -0,9 bariin ja jää sinne. Talo on kuitenkin lämmin ja kaikki tuntuu toimivan, vuotoja en ole havainnut missään.

Puhuuko vuokraemäntä nyt omiaan vai enkö vain ymmärrä?
 
Tätä kohtaa olen raapinut omassa tyhmässä pääkopassani toisinaan ... asumme vuokralla OKT:ssä, jossa on kaukolämpö. Vuokranantaja (leskiytynyt naisihminen) kertoi että patteripuolella paine pitäisi olla aina 150-250 kPa, ja ohjeisti lisäämään vettä kiertoon tarvittaessa.

Nyt syyskuun muuton jälkeen olen lisännyt vettä kaukolämmön kiertoon puolenkymmentä kertaa, max. 1,5 bariin. Aina se sieltä tippuu pikkuhiljaa 0,8 -0,9 bariin ja jää sinne. Talo on kuitenkin lämmin ja kaikki tuntuu toimivan, vuotoja en ole havainnut missään.

Puhuuko vuokraemäntä nyt omiaan vai enkö vain ymmärrä?

Lämmitysjärjestelmän paine on vähintään mittauspisteen (painemittarisi) ja järjestelmän ylimmänkohdan (yläkerran pattreri?) välinen vesipatsas + 0,2bar. 1m vesipatsas vastaa 0,1bar. Kaksikerroksisessa talossa riittää 1bar käyttöpaineeksi. Vettä ei pitäisi juuri koskaan joutua lisäämään verkostoon. Jos näin joudut tekemään, on mahdollisesti kalvopaisunta-astia rikki tai järjestelmässä vuoto. Kalvopaistunta-astian esipaineen nyrkkisääntönä voi pitää 0,2bar enemmän kuin verkoston paine.
 
Lämmitysjärjestelmän paine on vähintään mittauspisteen (painemittarisi) ja järjestelmän ylimmänkohdan (yläkerran pattreri?) välinen vesipatsas + 0,2bar. 1m vesipatsas vastaa 0,1bar. Kaksikerroksisessa talossa riittää 1bar käyttöpaineeksi. Vettä ei pitäisi juuri koskaan joutua lisäämään verkostoon. Jos näin joudut tekemään, on mahdollisesti kalvopaisunta-astia rikki tai järjestelmässä vuoto. Kalvopaistunta-astian esipaineen nyrkkisääntönä voi pitää 0,2bar enemmän kuin verkoston paine.

Kyseessä on yksikerroksinen omakotitalo eli tällä perusteella paineen pitäisi siis suunnilleen riittää? Siellä 0,9 bar viivalla tuo istuu.
 
Kyseessä on yksikerroksinen omakotitalo eli tällä perusteella paineen pitäisi siis suunnilleen riittää? Siellä 0,9 bar viivalla tuo istuu.

Mä näköjään mistään mitään tiedä, mutta mä oon havainnut samaa. Parin viime kuukauden ajan joutunut pariin kertaan lisäämään 0,2bar verran vettä kiertoon. Kalvoa epäilen kun ei vuotoja ole näkynyt.
 
Kyseessä on yksikerroksinen omakotitalo eli tällä perusteella paineen pitäisi siis suunnilleen riittää? Siellä 0,9 bar viivalla tuo istuu.
Kyllä. On aivan riittävä. Suosittelen tarkistaman vuotojen varalta varoventtiilin, kaukolämpöpaketin liitokset ja kaikki patteriventtiilit jos et ole vielä tarkastanut. Lisäksi paisunnan esipaine on aika helppo tarkistaa.
 
Mä näköjään mistään mitään tiedä, mutta mä oon havainnut samaa. Parin viime kuukauden ajan joutunut pariin kertaan lisäämään 0,2bar verran vettä kiertoon. Kalvoa epäilen kun ei vuotoja ole näkynyt.
Katso päävesimittarista paljonko joudut lisäämään. Siinä kalvopaineastian kyljessä on tyyppikilpi, jossa on vamistusvuosi.
Jos esim 20-vuotta ollee jo vaihtokunnossa? Sen kunnon voitarkistaa tuleeko vettä siitä ilmanupista (jos se on alaspäin).
 
Viimeksi muokattu:
Joo, ei
Tyhjiöventtiili ei ole takaisku/yksisuuntaventtiili, tyhjiöventiili päästää ilmaa putkistoon ja takaisku estää virtaamista väärään suuntaa.
 
Joo, ei
Tyhjiöventtiili ei ole takaisku/yksisuuntaventtiili, tyhjiöventiili päästää ilmaa putkistoon ja takaisku estää virtaamista väärään suuntaa.
Joo olet oikeassa, ymmärrän tuota em. kuvaa (#2783) niin, että takaiskuventtiili on tyhjöventtiilin alla.

Imusuoja eli tyhjöventtiili
- avaa vesijohdossa syntyvässä tietyllä alipaineella yhteyden ympäröivään ilmaan
ja estää takaisinimun yhteydessä syntyvän lappoilmiön, jottei takaisinvirtausta vesijohtoverkostoon pääse syntymään.

Tuosta imusuojasta en löytänyt halkaisukuvaa, mutta otetan siinä olevan jousen ja tiivisteen.
-eli "talonmiehen" ei tarvinne tuohon koskea, vaikka siinä on toi vääntönupilta näyttävä pää. (Ollee "huppu" jonka putkimies kiintoavaimella kiristää)
 
Millä nippelillä Ikean hanan saa kytkettyä kupariputkeen? "Mukana liitäntäletkut, joissa Ø10 mm liitäntä"
 
Biltemasta ainakin löytyy sopivia välikappaleita. Itsellä on tuossa välissä vielä sulku. Ts. hana kierteellä kiinni sulussa feat. tiiviste ja toisessa päässä sulkua kupariputki puristusliitoksella.

e: Puserrusliittimen saa ilman konetta kiinni, puristamiseen tarvitaan kone. Eli puserrusliitintä kyselemään, jos tee-se-itse.
 
Missä sulla on siellä tuo 1/2" liitäntä?

Jos sulla on siellä seinässä sulut, niin oikea osa 10mm kuparin/joustoputken liittämiseen siihen sukuun on luultavasti tämä:
Mielummin tietysti kromattuna jos siellä on kromattu sulku.
Jos taas sulku puuttuu ja seinässä on pelkkä putki niin oikea osa liitokseen on tämä
Tuo siis oletuksella että seinässä oleva putki on 12mm. Jos se on 10 tai 15mm niin sitten vaihdat vaan sulun koon oikeaksi. Jos se on muoviputki (pex) niin muista sinne putkeen tukiholkki sisälle ennen asennusta.

Jos taas putken sijaan seinässä on hanakulma niin siihen käy joko tuo ensimmäisenä ehdottamani osa (jos sulku on olemassa) tai sitten tämä Opal kulmaliitin suluin 1/2 x 10mm UK
 
Onko keinoa ja vinkkiä saunan oven hoitoon. Siis pesutilan ja saunan välissä olevan oven. Sellainen perinteinen vaaleaa puuta oleva ovi, jossain 3 ikkunaa.
Ovi siis aika kuivan oloinen ja pientä halkeamaa siellä täällä. Kuitenkin ihan kelpo oven oloinen. Ajattelin että jollain öljyllä, tms. sitä elvyttäis.
Jos öljyä, niin millaista. Kelpaako joku saunasuoja?
 
Onko keinoa ja vinkkiä saunan oven hoitoon. Siis pesutilan ja saunan välissä olevan oven. Sellainen perinteinen vaaleaa puuta oleva ovi, jossain 3 ikkunaa.
Ovi siis aika kuivan oloinen ja pientä halkeamaa siellä täällä. Kuitenkin ihan kelpo oven oloinen. Ajattelin että jollain öljyllä, tms. sitä elvyttäis.
Jos öljyä, niin millaista. Kelpaako joku saunasuoja?
Parafiiniöljyä.
 
Missä sulla on siellä tuo 1/2" liitäntä?

Jos sulla on siellä seinässä sulut, niin oikea osa 10mm kuparin/joustoputken liittämiseen siihen sukuun on luultavasti tämä:
Mielummin tietysti kromattuna jos siellä on kromattu sulku.
Jos taas sulku puuttuu ja seinässä on pelkkä putki niin oikea osa liitokseen on tämä
Tuo siis oletuksella että seinässä oleva putki on 12mm. Jos se on 10 tai 15mm niin sitten vaihdat vaan sulun koon oikeaksi. Jos se on muoviputki (pex) niin muista sinne putkeen tukiholkki sisälle ennen asennusta.

Jos taas putken sijaan seinässä on hanakulma niin siihen käy joko tuo ensimmäisenä ehdottamani osa (jos sulku on olemassa) tai sitten tämä Opal kulmaliitin suluin 1/2 x 10mm UK
Kupariputki on 12mm ulkomitaltaan. Onko siis 12x 3/8 oikea tuohon "10mm liitäntäletkuun" ? Sulkua ei ole, mutta vanhat jatkot oli tarkoitus uusia.
 
Onkohan mitään toivoa löytää korvaavia ovia n. 10 v vanhojen keittiön kaappien ovien tilalle enää?
Parista ovesta lähtenyt se päällä oleva kalvopinnoite tms. pois lapsilukkojen takia ja mahdollisesti olisi kämpän myynnti edessä lähiaikoina. Mielellään tuon korjaisi että näyttäisi siistimmältä, mutta ei millään viitsisi kaikkia keittiön kaappien ovia uusia, että olisivat samaa sarjaa :|

Tai pinnoittaako jotkut firmat vanhoja ovia sopivaan hintaan?
 
Onkohan mitään toivoa löytää korvaavia ovia n. 10 v vanhojen keittiön kaappien ovien tilalle enää?
Parista ovesta lähtenyt se päällä oleva kalvopinnoite tms. pois lapsilukkojen takia ja mahdollisesti olisi kämpän myynnti edessä lähiaikoina. Mielellään tuon korjaisi että näyttäisi siistimmältä, mutta ei millään viitsisi kaikkia keittiön kaappien ovia uusia, että olisivat samaa sarjaa :|

Tai pinnoittaako jotkut firmat vanhoja ovia sopivaan hintaan?
Teippaa ovet dcfix tai autoteipillä siinä varmasti halvin ratkaisu.
 
Saisiko täältä tietotaitoa ideaan,
Eli nyt on olohuoneessa takka ja sauna sähköllä, onnistuuko samaan hormiin puukuikaan asennus, piippu on 150mm halkaisijaan, takan hormi noin puoli metriä lattiasta ja lämpöpelti katon rajassa
 
Kokemuksia valmiista laudepaketeista ja puuvalinnoista laudemateriaaleissa yleisesti? Nykyiset huonokuntoiset tervaleppälauteet ajattelin vaihtaa uusiin. Tällä hetkellä olen silmäillyt Harvia Formula 19 -pakettia (Laudepaketti Formula 19, 1900mm, suoralaude, haapa). Paketin pituus 1900mm ja sauna olisi 1600mm. Kuvista ja ohjeista päätellen helposti lyhennettävissä. Ajatuksena myös nykyinen kellastunut mäntypaneeli hioa ja laittaa pinalle harmaa SUPI-saunavaha. Tällöin vaalea haapa näyttäisi varmasti todella nätiltä ja toisi tilan tuntua saunaan, mutta onko tuo haapa materiaalina aivan mahdoton saada pysymään puhtaan näköisenä? Kaksi ihmistä tuolla saunoo pari kertaa viikossa ja laudeliinoja kyllä osataan käyttää.
 
Saisiko täältä tietotaitoa ideaan,
Eli nyt on olohuoneessa takka ja sauna sähköllä, onnistuuko samaan hormiin puukuikaan asennus, piippu on 150mm halkaisijaan, takan hormi noin puoli metriä lattiasta ja lämpöpelti katon rajassa
Ensin meinasin vastata, että ei mitenkään voi samassa hormissa olla kahta tulisijaa, mutta ilmeisesti se tietyin edellytyksin on mahdollista. Johonkin pätevään suunnittelijaan vain yhteyttä.


Ympäristöministeriön asetus pienten savupiippujen rakenteesta ja paloturvallisuudesta vuodelta 2007, määrittelee ohjeistuksessaan asian seuraavasti:
" Kaksi saman asuinhuoneiston tai talousrakennuksen samassa tasossa olevaa ja samaa polttoainetta käyttävää tulisijaa voidaan yhdistää samaan savuhormiin. Tällöin savuhormi mitoitetaan tulisijojen yhtaikaiselle käytölle ja kumpikin tulisija varustetaan erillisellä sulkupellillä ".
Savuhormin koko määräytyy siihen liitettävien tulisijoihin viedystä lämpötehosta, joka on enintään 120 kw. Kysy piippumallin toimittajalta tuo piipun soveltuvuus käyttöösi.
 
Kokemuksia valmiista laudepaketeista ja puuvalinnoista laudemateriaaleissa yleisesti? Nykyiset huonokuntoiset tervaleppälauteet ajattelin vaihtaa uusiin. Tällä hetkellä olen silmäillyt Harvia Formula 19 -pakettia (Laudepaketti Formula 19, 1900mm, suoralaude, haapa). Paketin pituus 1900mm ja sauna olisi 1600mm. Kuvista ja ohjeista päätellen helposti lyhennettävissä. Ajatuksena myös nykyinen kellastunut mäntypaneeli hioa ja laittaa pinalle harmaa SUPI-saunavaha. Tällöin vaalea haapa näyttäisi varmasti todella nätiltä ja toisi tilan tuntua saunaan, mutta onko tuo haapa materiaalina aivan mahdoton saada pysymään puhtaan näköisenä? Kaksi ihmistä tuolla saunoo pari kertaa viikossa ja laudeliinoja kyllä osataan käyttää.
Onko lauteet niin huonokuntoiset ettei hionta ja öljyäminen tule kysymykseen?
 
Ovat edellisen asukkaan jäljiltä varsinkin pohjasta todella huonossa kunnossa. Malli ei myöskään miellytä silmää.
Jos saunassa on tilaa, niin suosittelen ylälauteen syvyydeksi VÄHINTÄÄN 600mm. Riittävän syvä ylälaude tuo kyllä yllättävästi lisämukavuutta saunomiseen. Suhtaudu asiaan suurella vakavuudella, sikäli mikäli saunominen on tärkeä asia.
 
Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
 
Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
Paperi sen pöntön tukkii ei se itse tuote. Jos sitä käytettävän veden määrää voi säätää niin lisää sitä.

Uudet pöntöt käyttää huuhtelussa vähemmän vettä, kuin vanhat mistä ongelma yleensä johtuu.
 
No jos mietit että idon Glow/sevend maksaa sen 300€+ ja ihan kraudastakin löytyy useampaa mallia alle 100€, on siinä varmasti jokin syy miksi niitä idoja kuitenkin on 90% pytyistä.

Senverran mitä olen kuullut/nähnyt niin ne gustavbergit on ihan hyviä (jos ei tukosten aukaisu ahdista) kunnes (kun) jotain hajoaa. Sitten jos (kun) ei varaosaa saa voikin vaihtaa siihen idoon :)
 
Millä kannattaa maalata mdf levystä tehty hylly? Googlaillu pari tuntia ja tuntuu että entistä enemmän sekaisin kun joku sanoo yhtä ja toinen toista. Ruiskumaalaukseen ei ole mahdollisuutta joten tela/pensseli linjalla pitäisi onnistua. Nyt näyttää että jonkinmoinen vaihtoehto olis otex akva pohjamaali ja helmi kalustemaali pintaan. Kuitenkin jossain väittävät että vesiohenteisella ei saa hyvää jälkeä(!?) joten suositellaan empire kalustemaalia (liuotinohenteinen). Voinko laittaa empireä tuon akvan päälle joka on siis vesiohenteista?
 
Liuotinohenteisen päälle voi maalata millä vaan mutta vesiohenteisen päälle vain vesiohenteisella. Vaahtomuovitela minusta paras jonka vaihtaa joka kierroksella ettei irtoa jämiä eikä karvoja. Itsekin laittaisin Otex vesipohjamaalin ja Helmi kalustemaalia 2-3 kerrosta. Sävytä pohjamaali niin ei tarvitse ei tarvitse niin paljon peittoa pintamaalilta. Kyllä vesikamallakin nykyisillä tule ihan siistiä.
 
Pitäisi väsätä pihaan vähän lisätilaa autoille. Nyt on tallin edessä asfaltoitua tilaa juuri ja juuri kahdelle autolle jos nätisti pysäköi. Siinä vieressä on kukkapenkkiä ja nurmikkoa savimaalla, joita olisi tarkoitus kaivaa pois parkkipaikan tieltä. Esim tällä hetkellä maa on tosi pehmeää. Ajatus oli päällystää parkkipaikka kivituhkalla tai jollain 0-8 murskalla. Miten tuollainen pitäisi toteuttaa? Ilmeisesti oikeaoppisesti tuota maata pitäisi poistaa kymmeniä senttejä ja korvata se soralla, ja laittaa vielä salaojatkin? Mitä jos menee siitä missä aita on matalin, kaivaa maata vain vähän, laittaa suodatinkankaan ja 5cm kivituhkaa päälle. Pysyykö pinta noin pienellä kerroksella riittävän kovana jotta siinä voisi kulkea autolla? Tavoitteena on selvitä mahdollisimman halvalla ja pienellä vaivalla.
 
Kokeilemallahan sen tiedät,, kuivalla luulis kestävän. Varmemman päälle: multa pois saven päälle suodatinkangas 16-32mursketta (mielellään 300mm) + pintaan 5cm kivituhkaa
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom