Kodin rempat(DIY)

liian lyhyet mutta muuten voisi toimia. Pitäisi saada avautumaan sen melkein 1000mm. Tulisi portin alle portaisiin.
 
Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
Meillä on töissä varmaan samat pytyt ja se gustavi on aina ihan paskassa ja idossa ei oikeastaan koskaan mitään.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
630 lumenia on n. 50 watin hehkulampun verran valoa, eli ei kovinkaan paljon. Kaksi siis ainakin. Meillä on n. 3,5 metriä pitkässä ja suurinpiirtein yhtä kapeassa kylpyhuoneessa kaksi tuon tapaista valoa. Ensin oli kaksi 1000 lumenin versiota, mutta pienehkölle lampulle se muodosti vähän liian kirkkaan pisteen ainakin minun silmilleni. Kaksi n. 600 lumenin lamppua ovat ihan sopivasti, mutta voisi olla kolmaskin.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
Minäkin vastaan että 2 on hyvä määrä. Laitat vielä himmentimen niin ei tarvitse murehtia onko liikaa valoa.

Edit: Kyseinen valo ei olekaan himmennettävissä, mutta onpahan ajatus heitetty ilmoille.
 
Sisälaatikkoja olen katselemassa kaappiin, mutta ongelmana on että lähes kaikki valmiit laatikot vaativat ulostulotilaa 760mm, eli ovien pitäisi aueta kokonaan pois edestä. Tämä ei omassa tapauksessani ole mahdollista niin minkähän ratkaisun keksisin. Laatikot olisi mahdollista kiinniittää myös kiskoilla kaapin ja hyllyjen pohjaan mutta mistä löytäisin esim. 70cm leveitä laatikoita?
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?

Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.
 
Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.
Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?
 
Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?

Alkuperäinen lattialämmitys on luultavasti upotettu valuun valun yhteydessä. Sehän ei olisi kuitenkaan ollut mikään este uusia lattialämmitystä pinnempaan joko jyrsimällä betoniin tai saneerauskaapelilla laastikerrokseen. Syynä kylpyhuoneremonttien kalliiseen hintaan on juurikin nämä ylimääräiset työt kuten vesiputket, lattiakaivo, kaadot ja lattialämmitys jotka on kannattavaa korjata/uusia remontin yhteydessä. Monet eivät tajua että siihen on syynsä miksi nämä kannattaa korjata samalla vaan haluavat päästä mahdollisimman halvalla jolloin kaikki "ylimääräinen" jätetään pois ja uusitaan pelkät näkyvät pinnat jolloin edessä voi olla pikaiseen kallis uusintaremontti.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
En kiinnittäisi ainakaan soraharkkoon. Se on niin helposti lohkeavaa tavaraa, ettei kovin kummoista elämistä vaadi että kiinnitys korkkaa irti harkosta.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

Itse olen kiinnittänyt sokkeliin nivel-liitoksella. Tukilankku sokkelin kylkeen, jonka päälle tulee niskat. Tällöin sokkeliin ei kohdistu taivutusta, vaikka niskojen toinen pää vähän liikkuisikin.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

En minäkään kyllä kiinnittäisi mitään talon sokkeliin kiinni. Mikset perusta terassia talon päästäkin maahan, tai sitten tehdä kelluvaksi?
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.

IMG_5881.JPG
 
Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.

IMG_5881.JPG

Tällä tavoin se on meilläkin tehty, en itse ole ollut tekemässä mutta kuitenkin.
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?

Jos lattialämmitys on mitoitettu/sisäinen rajoitus ettei lattia kuumene liikaa (kuten nähtävästi on jos kerran on/off -mallinen), niin en näe syytä miksi huonetermostaatti ei toimisi ilman lattia-anturiakin. Toki kannattanee termostaattia katsoa sillä silmällä että sopii hitaasti reagoivaan lämmitykseen. Ja onhan mahdollista vetää anturi pintaankin jos esim. kaapin alla on paikka jossa laatta lämpiää mutta anturi ei ole tiellä...

edit. Esim. yhdistelmätermostaattihan normaalisti mittaa ja säätää nimenomaan huoneen lämpötilaa, valussa olevalla anturilla rajoitetaan vain lattian maksimilämpö.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.
Itse asun talossa johon on jälkirakennettu pieni terassi. Betoniharkot eivät ole antaneet periksi, kiinnitys on ilmeisen hyvä, muttta routaeristystä ei ole ollenkaan tehty ja terassi on noussu roudan mukana jo 5cm/1.5m samalla se on vääntänyt itseään sen verta että liukulasitetulta parvekkeen osalta kaatui (onneksi nojalleen räystästä vasten) lasit yhellä myrskyllä kun aukko on kasvanut noin 1cm.
 
Kiitoksia terassivinkeistä. Taidanpa tehdä tuolla ehdotetulla tavalla, eli tukilankku sokkeliin kiinni ja niskat siihen päälle.
 
Miksi se terassi väkisin täytyy pultata siihen sokkeliin kiinni, kun pikkuisen ulospäin sen rakentaisi ihan samalla vaivalla. Välttäisi myös kaikki sokkeliin liittyvät (kosteus)riskit. :btooth:

e: Mun mielestä ainoa oikea rakennustapa on se, että valitaan toteutustapa siten, että (vähän) päin persettäkin rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän ongelmia. "Rakenne toimii, jos se on rakennettu oikein" on ollut resepti aika moneen clusterfuckiin menneinä vuosikymmeninä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluat kiinnittää terassin talon kylkeen, laita tukilankkuja kaksi kappaletta yhteen jolloin saat 10cm leveän tuen. Sokkelin ja lankkujen väliin kiinnityskohtiin esim 12mm vesivaneripalat joilla saat sokkelin väliin pienen tuuletusraon joka estää kapillaarisen kosteuden siirtymisen sokkeliin sekä ylhäältä valuvan veden. Tukilankun päälle tulevat niskat jätät ilman naulausta lepäämään lankkujen päälle jolloin pieni eläminen ei haittaa mitään. Myös niskojen ja sokkelin väliin pieni rako esim 2cm. Tässä mallissa oletus siis että maaperä on routivaa eikä routasuojausta haluta tehdä.
 
Vanhempien ok-talon eteläpäädyn ulkovuoren maalausprojekti on edessä.
Aurinko on paistanut ja korventanut maalipinnan rikki yhdestä päädystä. Muut seinät ovat okei.
Ikkunan reunalaudat maalataan myös ja se onnistuu parhaiten kun ne irrottaa.

Olen raapalla raapinut irtomaalia seinästä.
Isäukko tuumasi että jos rälläkällä ja teräsharjalaipalla vielä jatkaisi.
Mun korvaan tuo teräsharjakone kuulostaa siltä että siitä tulee repimisjälkiä lautaan.
Mitä työvaiheita suosittelette tähän hommaan?

Pese ensin seinä maalipesulla jolloin maalipinta pehmenee huomattavasti. Tämän jälkeen hiominenkin on huomattavasti helpompaa. En suosittelisi itsekkään äkkiseltään tuollaista rälläkkää ja teräsharjaa :D Soodapuhalluksella saa helposti putsattua.
 
Tuli tilattua Ikeasta uudet kylpyhuoneen kalusteet. Hanassa - toisin kuin nykyisessä Oraksessa - ei ole pyykinpesukoneen liitännän sulkuventtiiliä. Onko tuo välttämätön?
 
Ei, jos ei ole pyykinpesukonetta joka siihen liitetään tai ei asu vuokralla. Pyykinpesukone tuon vaatii ja vuokraisäntä myös että sellainen on tarvittaessa olemassa.
 
Yhdessäkään ikean kylpyhuonehanassa ei ole liitäntää pesukoneelle tai bideelle. Väärä valinta jos noita kaipaa tai sitten saa erillisen hanan konetta varten asentaa.
 
Ilmeisesti tulossa omaan taloon eikä osakkeeseen? Hanat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla eikä osakas saa niitä ilman yhtiön lupaa vaihtaa.
 
Ei, jos ei ole pyykinpesukonetta joka siihen liitetään tai ei asu vuokralla. Pyykinpesukone tuon vaatii ja vuokraisäntä myös että sellainen on tarvittaessa olemassa.

On pyykinpesukone. Hana siis menossa vaihtoon.

Yhdessäkään ikean kylpyhuonehanassa ei ole liitäntää pesukoneelle tai bideelle. Väärä valinta jos noita kaipaa tai sitten saa erillisen hanan konetta varten asentaa.

Tulipa huomattua sama juttu, kun noita katselin. Hanaa valitessa tuli tuijotettua vain ulkonäköä.

Ilmeisesti tulossa omaan taloon eikä osakkeeseen? Hanat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla eikä osakas saa niitä ilman yhtiön lupaa vaihtaa.

Omaan kerrostaloasuntoon.

Itse asiassa tuon nykyisen Oraksen hanan voisi käyttää. Sopiikohan Oras Vega -hana tuohon Ikean Odensvik-altaaseen?

1585843954437.png
1585843988370.png
 
Katsot hanan spekseistä asennusreiän halkaisijan ja saman asian altaan spekseistä ja mietit sitten 2 sekuntia tuloksia. itse ainakin laittanut orasta ikean altaaseen.
 
Katsot hanan spekseistä asennusreiän halkaisijan ja saman asian altaan spekseistä ja mietit sitten 2 sekuntia tuloksia. itse ainakin laittanut orasta ikean altaaseen.

Kiitos, yritin kyllä hakea tietoa, mutta tuon alkaan reiän halkaisijaa en löytänyt. 2 sekunnin miettimisaika on hieman ylimitoitettu.
 
Eikös tuo asennusreikä ole aika standardi, en ole kuullut ainakaan että missään olisi ollut erikokoisia reikiä. Altaissakin reiät kun on valmiina jo tehtaalla. Kannattaa ostaa Orasta niin kestää 20 vuotta ja siihen saa varaosiakin. Halppishanoissa se kahva on monesti ensimmäinen osa joka menee rikki. Luultavasti vanhan hanan kunnosta vastaa tällähetkellä taloyhtiö ja vaihtoon tarvitset ensinnäkin taloyhtiön hyväksynnän ja sen jälkeen kun muutat hanan niin myöhempi kunnossapito vastuu siirtyy sinulle itsellesi ellei yhtiön kanssa sovita erikseen että vastaa vielä uudestakin hanasta. Parhaimmillaan taloyhtiön voi saada maksamaan uuden hanan ja saa vielä myöhemmän kunnossapidonkin taloyhtiön piiriin takaisin.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
 
Eikös tuo asennusreikä ole aika standardi, en ole kuullut ainakaan että missään olisi ollut erikokoisia reikiä. Altaissakin reiät kun on valmiina jo tehtaalla. Kannattaa ostaa Orasta niin kestää 20 vuotta ja siihen saa varaosiakin. Halppishanoissa se kahva on monesti ensimmäinen osa joka menee rikki. Luultavasti vanhan hanan kunnosta vastaa tällähetkellä taloyhtiö ja vaihtoon tarvitset ensinnäkin taloyhtiön hyväksynnän ja sen jälkeen kun muutat hanan niin myöhempi kunnossapito vastuu siirtyy sinulle itsellesi ellei yhtiön kanssa sovita erikseen että vastaa vielä uudestakin hanasta. Parhaimmillaan taloyhtiön voi saada maksamaan uuden hanan ja saa vielä myöhemmän kunnossapidonkin taloyhtiön piiriin takaisin.
Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?
Samanlaiset hanat kaikissa yhtiön hanoissa helpottaa myös mahdollisesti tarvittavaa huoltoa
 
Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?
Samanlaiset hanat kaikissa yhtiön hanoissa helpottaa myös mahdollisesti tarvittavaa huoltoa

Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta". Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
Meillä on töissä astianpesukoneessa tuollaisia. Siinä oli muutama variaatio kestolle riippuen miten sitä nappia paineli. Oliskohan 12 h ollut maksimi eli vähän rankempikin pesusessio pitäisi onnistua. Ajastinta siinä ei ole, että sitten saat miettiä "pysyykö se nyt ohjelman auki". Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?

Jos pyykkikone on kylpyhuoneessa niin melko turha tuollainen. ASPssa uusissa hanoissa melko yleinen ja ihan kätevä.
 
Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.

Viimeisestä pyykkärin ostosta on niin kauan etten oikein tunne skeneä, onko näitä uusissa koneissa kuinka usein?

Tämä tarjouskone oli ajatuksena hommata Electrolux PerfectCare 600 pyykinpesukone EW6F4241L2 - Pyykinpesukoneet ei ollut ainakaan mitään mainintaa tuosta ominaisuudesta.
 
Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta".
Joo tiedän Oraksen hanoja, jotka on asennettu 50-vuotta sitten ja ovat vielä käytössä.
Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.
Ollaan samaa mieltä, jos sen hanan hankii ja pitää kunnossa ko. huoneiston asukas. Eli muut asukkaat eivät joudu erikoistapausten maksuhenkilöiksi. Kuten tiedät hanoissa ja korjaussarjoissa on laatueroja.
Isännöitsijöille tuosta kyllä tullee sen tiedon kirjaamisesta lisätöitä. Sekä vuotavien hanojen vesilaskut taloissa, joissa ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita.
 
Meillä nuo kai katotaan vähän tapauskohtasesti et ainakin jossai säädökses oli että halppikset ja design hanat siirtyy asukkaan huollettavaksi jos vaihtaa. Melkeen niinhän se menee kaikessa mikä on taloyohtiön hallinnassa että jos menee muuttamaan niin huoltovastuu siirtyy muutoksen tekijälle.
 
Viimeisestä pyykkärin ostosta on niin kauan etten oikein tunne skeneä, onko näitä uusissa koneissa kuinka usein?

Tämä tarjouskone oli ajatuksena hommata Electrolux PerfectCare 600 pyykinpesukone EW6F4241L2 - Pyykinpesukoneet ei ollut ainakaan mitään mainintaa tuosta ominaisuudesta.
Juu, tuossa ei ole, kun on perus syöttöletku. Käytännössä tuo on toteutettu tuplaputkella ja "sensori" välissä, joka laukaisee sulun. Kai tuohonkin saisi saman vaihdettua. Aqua stop on ainakin AEG:n termi ominaisuuelle.
 
Meillä nuo kai katotaan vähän tapauskohtasesti et ainakin jossai säädökses oli että halppikset ja design hanat siirtyy asukkaan huollettavaksi jos vaihtaa. Melkeen niinhän se menee kaikessa mikä on taloyohtiön hallinnassa että jos menee muuttamaan niin huoltovastuu siirtyy muutoksen tekijälle.

Siirtyykö vastuu osakkaalle, jos tekee muutosilmoituksen ja saa hallitukselta hyväksynnän?
 
Siirtyykö vastuu osakkaalle, jos tekee muutosilmoituksen ja saa hallitukselta hyväksynnän?

Muutosilmoitus tarvitaan aina kun taloyhtiön hallintaan kuuluviin rakenteisiin kajotaan. Muutenkin melkein kaikkeen remonttiin muutosilmoitus kannattaa tehdä. Vanhemmissa taloissa asbesti on iso syy miksi muutosilmoitus remontoinnissa on tärkeä. Siirtyy joo. En tiedä mitä tuo sitten käytännössä tarkoittaa, kun vaihoin patterin toisenlaiseen ja sain luvan mutta säädökseen kirjattiin että vastaan patterista jatkossa itse. Oletan että se koskee lähinnä sitä jos patteri hajoaa tai alkaa vuotamaan niin vastaan siitä itse, mikä on ainakin itselle aika itsestään selvyys. Hanan tapauksessa oletan että hanan hajotessa uuden hanan osto kuuluu itselle. Normaalit huoltotoimenpiteet varmaan saa huoltoyhtiön kautta, ne kun ei ala erottelemaan hanoja erikseen, mutta jos korjaus vaatisi jotain kalliita osia halvan tiivisteen sijasta niin uskoisin itse joutuvani maksumieheksi. Noita termejäkään ei missään ole erikseen tarkennettu, mutta menee varmaan niin että jos ostaisin samanlaisen hanan kuin ennen tai vastaavanlaisen samalta valmistajalta niin tuskin olisi mitään ongelmaa. Sanoisin että jos haluaa olla 100% varma että taloyhtiö vastaa kaikesta hanaan liittyvästä, älä vaihda hanaa uuteen vaan anna talooyhtiön tehdä se kun näkevät ajankohtaiseksi. Ja nämähän eivät ole mitään yleisiä käytäntöjä vaan jokaisessa taloyhtiössä voi olla oma tapansa toimia. Olennaisinta on kysyä asia niin ei jää epäselväksi ja päätös pitäisi olla aina kirjallinen jolloin siinä näkyy myös vastuun siirtyminen.
 
Tarkoitus uudelleenmaalata seinä jossa vanha maali on ns."appelsiinipintainen". Isojakin monttuja piti kittailla, joiden kohdalla pinta jää liian tasaiseksi vaikka käytän kohtuu pitkänukkaista telaa. Onko tuommoinen pinta enemmän maalista vai välineistä kiinni tai muita ideoita miten saisin vähän röpelöisempää jälkeä?
 
Tarkoitus uudelleenmaalata seinä jossa vanha maali on ns."appelsiinipintainen". Isojakin monttuja piti kittailla, joiden kohdalla pinta jää liian tasaiseksi vaikka käytän kohtuu pitkänukkaista telaa. Onko tuommoinen pinta enemmän maalista vai välineistä kiinni tai muita ideoita miten saisin vähän röpelöisempää jälkeä?

Ensin paikkamaalaat kittaukset tällä ohjeella 1-2 kertaa: Kunnolla lääräät kittauksiin penssillä maalia, sit töpöttelet pensselinkärellä tai sienen palalla vähän ja annat kuivua niin voit päästä aika lähelle. Noissa on siks niin röpelöä kun on ajan kanssa kertynyt monta kerrosta maalia ja käytetty pitkäkarvaista telaa ja mahdollisesti vielä liikaa maaliakin kun taas noi sun kittaukset on ns. "uutta pintaa" jolloin ei ole vielä pintakuviota.

Sit kun oot saanut paikkaukset kuntoon niin vedät koko seinään maalit 1-2 kertaa jotta paikat ei erotu.

Kantsii muutenkin pestä ennen maalausta koko seinä maalipesulla niin kura lähtee ja vanha maalipinta silenee jonkin verran + tartunta paranee.
 
Onko ehdotuksia hyvästä poravasarasta? Minulla on ollut mahdottoman huono tuuri niiden kanssa. Ensimmäinen koneeni oli joku Ding Dong merkkinen vasara biltemasta jolla pöristelin peräti kymmen vuotta erilaisia reikiä kevyessä käytössä. Se päästi savut liian pitkän session päätteeksi mökillä. Seuraava oli appiukon ikivanha Hilti joka levisi melkein heti, korjaus ei kuulemma onnistunut. Nyt hain toisen Bilteman halpiksen joka oli valmiiksi rikki. Sain rahat takaisin ja enää en ihan halvinta osta. Saako n. 200€ mitään kunnollista joka kestäisi harrastekäytössä vuosia? Toki ammattikamat ovat hyviä, mutta alkaa hinta per kerta nousta liiaksi.
 
Onko ehdotuksia hyvästä poravasarasta? Minulla on ollut mahdottoman huono tuuri niiden kanssa. Ensimmäinen koneeni oli joku Ding Dong merkkinen vasara biltemasta jolla pöristelin peräti kymmen vuotta erilaisia reikiä kevyessä käytössä. Se päästi savut liian pitkän session päätteeksi mökillä. Seuraava oli appiukon ikivanha Hilti joka levisi melkein heti, korjaus ei kuulemma onnistunut. Nyt hain toisen Bilteman halpiksen joka oli valmiiksi rikki. Sain rahat takaisin ja enää en ihan halvinta osta. Saako n. 200€ mitään kunnollista joka kestäisi harrastekäytössä vuosia? Toki ammattikamat ovat hyviä, mutta alkaa hinta per kerta nousta liiaksi.


Mulla on ollut jo lähemmäs 10v tuommoinen vastaava boschin poravasara ja kyllä tuokin jo kuuluu ammattityökalu kategoriaan.
 
Viimeksi muokattu:
Einhellin järein pora amazon.de hankittuna oli halpa ja hyvä. Kannattaa vähän katsella sitä iskuvoimaa, aika monesti noissa on turhan vähän. Varsinkin parempien merkkien ”halvat” voivat olla aika tuhnuja. Esim. tuo mun Einhellin sds max vehje iskee 9 J ja hintaa oli reilusti alle 200 e. Boschin vastaava on sitten sen 5-600 euroa (Saksastakin).

Näköjään Einhelliä saa Kärkkäiseltäkin edukkaasti. Tuolla poraa jo helpolla umpikallioonkin 8-10 mm terillä. (Sds max - sds plus adaptereista turha ostaa muuta kuin Bosch tai vast. Motonetin Oranki ei kestä tuon iskua. Kolmannesta otin rahat takas.)


e: Sds plus versio (5 J):
 
Einhellin järein pora amazon.de hankittuna oli halpa ja hyvä. Kannattaa vähän katsella sitä iskuvoimaa, aika monesti noissa on turhan vähän. Varsinkin parempien merkkien ”halvat” voivat olla aika tuhnuja. Esim. tuo mun Einhellin sds max vehje iskee 9 J ja hintaa oli reilusti alle 200 e. Boschin vastaava on sitten sen 5-600 euroa (Saksastakin).

Näköjään Einhelliä saa Kärkkäiseltäkin edukkaasti. Tuolla poraa jo helpolla umpikallioonkin 8-10 mm terillä. (Sds max - sds plus adaptereista turha ostaa muuta kuin Bosch tai vast. Motonetin Oranki ei kestä tuon iskua. Kolmannesta otin rahat takas.)


e: Sds plus versio (5 J):

Uppooko tuolla kiveen sopivan kokoisella terällä kivikiiloja varten? 16mm reiän taitaa vaatia noi yleisimmät kiilat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 822
Viestejä
4 890 777
Jäsenet
78 880
Uusin jäsen
Takkine

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom