• Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:05 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Kodin rempat(DIY)

Ei kannata ruveta kikkailemaan minkään 5cm:n kerroksen kanssa. Se on perunapeltoa vuoden päästä.
Jos aivan tasaista haluaa, niin toi "varmanpäälle" on oikeampi tapa. Kyllä se kuiva multa henkilöautonpainon kestää.
Märkänä painuu varmasti kuopille. Joskus on talvella laitettu sorapatja mullan päälle (ilman suodatinkangasta), lumien sulaessa kesti kerran ajaa kuorma-autolla edestakaisin sen jälkeen piti jo koneella tasata.
 
Jos aivan tasaista haluaa, niin toi "varmanpäälle" on oikeampi tapa. Kyllä se kuiva multa henkilöautonpainon kestää.
Märkänä painuu varmasti kuopille. Joskus on talvella laitettu sorapatja mullan päälle (ilman suodatinkangasta), lumien sulaessa kesti kerran ajaa kuorma-autolla edestakaisin sen jälkeen piti jo koneella tasata.
Nimenomaan märkänä kun siinä ajelee niin istutusvaot on valmiit. Tietysti jos ei kaivinkonetta ota ja yrittää lapiolla tehä, niin eihän sitä nyt montaa senttiä mielellään viitti sitä maata raapia.
 
Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
Itse myös ostin Gustavin pöntöt, malli varmaankin sama. Tosiaan isommalla satsilla tuntuu jäävän pöntön nieluun tavara.
Itse tein sen muutoksen kun nuo vakio asetuksilla 4L huuhtelulla niin vaihdoin 6L, toki nieluun se ei auta mutta paremmin menee eteenpäin, itsellä valurauta putket niin ihan sen takiakin 6L ja nimenomaan yksihuuhteluinen.
 
Kyllä tuo kakka tuntuu häviävän yläkerran Gustavista(Artic) siinä missä alakerran Arabiastakin. En tosin ihan yhtä ikää pitkää odota.
 
Tuttu sanoi, että Gustavberg huuhdellessa ajaa :poop: satsit pinnalle. Itse ostin halvat Svedbergit ja nämä tuntuu huuhtelevan hyvin, mutta vesimääräkin on tuo 3/6l. Tuntuu selvästi äänekkäämmiltä kuin IDOn Seven. Saapa nähdä koska nämä alkaa reistailla, vanhat svedut kesti 15v ja tuntui että melkeen kaiken olisi saanut vaihtaa sisälle.
 
Kannattaako kylpyhuoneen pelkkä allaskaappi vaihtaa, vai samalla kertaa myös allas? En haluaisi tuhlata omaisuutta putkimiehen palkkaamiseen.
 
Eipä tuohon hommaan kyllä mitään putkimiestä tarvitse jos putkiin on laitettu vain sulut ennen hanaa, sulut vaan kiinni ja nappaa hanan pois ja vaihtaa sen kaapin.

Ei tuota allasta välttämättä tarvitse vaihtaa jos ei itse halua, altaan voi joutua kyllä irroittamaan kaapin kanssa riippuen hieman sen rakenteesta.
 
Mistä suomesta saisi tuollaisia laatikonkiskoja mitä kuvassa. Pituus pitäisi olla 900-1000mm
Durable-Bottom-Mounted-Wedge-Ball-Bearing-Slide-Rail.jpg
 
liian lyhyet mutta muuten voisi toimia. Pitäisi saada avautumaan sen melkein 1000mm. Tulisi portin alle portaisiin.
 
Voi hyvä tavaton. Eipä sitä olisi arvannut, että wc pöntöissä on noin eroja. Pesuhuonerempassa tuli uudeksi istuimeksi
Gustavsberg Nautic 1500. Tulikohan lyötyä kädet paskaan kirjaimellisesti? Vähänkään tuhdimman tortun kun tekee niin tukossa on. Ja jos ei ole tukossa nii sellaiset jarrut on, että morjens. Vessaharja on kyllä päässyt tosi testiin.
Meillä on töissä varmaan samat pytyt ja se gustavi on aina ihan paskassa ja idossa ei oikeastaan koskaan mitään.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
630 lumenia on n. 50 watin hehkulampun verran valoa, eli ei kovinkaan paljon. Kaksi siis ainakin. Meillä on n. 3,5 metriä pitkässä ja suurinpiirtein yhtä kapeassa kylpyhuoneessa kaksi tuon tapaista valoa. Ensin oli kaksi 1000 lumenin versiota, mutta pienehkölle lampulle se muodosti vähän liian kirkkaan pisteen ainakin minun silmilleni. Kaksi n. 600 lumenin lamppua ovat ihan sopivasti, mutta voisi olla kolmaskin.
 
Olisin tekemässä alaslaskettua kattoa kylpyhuoneeseen. Kylppärin koko on L1,55xP2,55xK2,45. Tarkotuksena laittaa jotain tällaista valaistukseksi peilikaapin valon lisäksi. Montas näitä kannattaa tuon kokoseen kylppäriin asentaa? Esitteessä suosituksena 1,2-1,5m välein. Eli toimisko 2kpl? Seinät valkoista laattaa ja kattoon tulee valkovahattu paneeli.
Minäkin vastaan että 2 on hyvä määrä. Laitat vielä himmentimen niin ei tarvitse murehtia onko liikaa valoa.

Edit: Kyseinen valo ei olekaan himmennettävissä, mutta onpahan ajatus heitetty ilmoille.
 
Sisälaatikkoja olen katselemassa kaappiin, mutta ongelmana on että lähes kaikki valmiit laatikot vaativat ulostulotilaa 760mm, eli ovien pitäisi aueta kokonaan pois edestä. Tämä ei omassa tapauksessani ole mahdollista niin minkähän ratkaisun keksisin. Laatikot olisi mahdollista kiinniittää myös kiskoilla kaapin ja hyllyjen pohjaan mutta mistä löytäisin esim. 70cm leveitä laatikoita?
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?

Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.
 
Termostaatti taitaa vaatia anturin lattian sisään joka taas melko mahdoton asentaa ilman lattialämmityskaapelien rikkoutumista. Semmoisen ilmasta haistelevan voi tietty laittaa mutta on melko epätarkkaa touhua. Jos ei halua isompia korjauksia tehdä, voisi olla parasta laittaa lattialämmitys toimimaan mukavuuslämpönä pienellä lämmöllä kokoaikaisesti ja varsinaisen huoneen lämmityksen hoitaisi erillisellä patterilla. Lisäksi tuo vanha lämmityskaapeli voi alkaa olemaan käyttöikänsä päässä jos on kovinkin vanha.
Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?
 
Niin vähän pelkäsinkin. Mikähän siinä on että entinen omistaja ei uusinut tuota vanhaa lämmitystä kun remppasi kylppäriä. Vai onko niin että noissa on lämpösilmukat upotettu lattiaan kun se valettin?

Alkuperäinen lattialämmitys on luultavasti upotettu valuun valun yhteydessä. Sehän ei olisi kuitenkaan ollut mikään este uusia lattialämmitystä pinnempaan joko jyrsimällä betoniin tai saneerauskaapelilla laastikerrokseen. Syynä kylpyhuoneremonttien kalliiseen hintaan on juurikin nämä ylimääräiset työt kuten vesiputket, lattiakaivo, kaadot ja lattialämmitys jotka on kannattavaa korjata/uusia remontin yhteydessä. Monet eivät tajua että siihen on syynsä miksi nämä kannattaa korjata samalla vaan haluavat päästä mahdollisimman halvalla jolloin kaikki "ylimääräinen" jätetään pois ja uusitaan pelkät näkyvät pinnat jolloin edessä voi olla pikaiseen kallis uusintaremontti.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.
En kiinnittäisi ainakaan soraharkkoon. Se on niin helposti lohkeavaa tavaraa, ettei kovin kummoista elämistä vaadi että kiinnitys korkkaa irti harkosta.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

Itse olen kiinnittänyt sokkeliin nivel-liitoksella. Tukilankku sokkelin kylkeen, jonka päälle tulee niskat. Tällöin sokkeliin ei kohdistu taivutusta, vaikka niskojen toinen pää vähän liikkuisikin.
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

En minäkään kyllä kiinnittäisi mitään talon sokkeliin kiinni. Mikset perusta terassia talon päästäkin maahan, tai sitten tehdä kelluvaksi?
 
Mitäs porukka on mieltä terassin toisen pään kiinnityksestä talon sokkeliin? Alkuperäinen ajatukseni on kiinnittää se siihen helppouden takia, mutta luettuani mahdollisista routimisen aiheuttamista ongelmista alkoi mietityttämään. Kyseessä siis Espoossa melko kallioisella alueella oleva rakennus. Sokkeli näyttäisi olevan soraharkkoa. Kun nyt olen kaivellut takapihalle kuoppia laattoja ja harkkoja varten, tuntuu maaperä olevan aikalailla hiekkaa, soraa, isoja kiviä ja rakennusaikaisia rojuja, esim. tiiliä.

Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.

IMG_5881.JPG
 
Ihan normaali ja hyvän rakennustavan mukainen tapa. Riittävän pitkät kevytbetoniruuvit tai massa+kierretanko yhdistelmä niin hyvin pysyy. Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.

IMG_5881.JPG

Tällä tavoin se on meilläkin tehty, en itse ole ollut tekemässä mutta kuitenkin.
 
Olisi kysymys kylpyhuoneen lattialämmityksestä. Omakotitalo rakennettu 81 ja kylpyhuoneessa alkuperäinen sähköllä toimiva lattialämmitys joka toimii periaateella on/off. Eli seinässä on kytkin päälle/pois. Tämä sitten ajastettu sähkökaapissa menemään päälle yöllä, koska siihen aikaan oli näköjään suurtakin eroa yösähköhinnassa.
Edellinen omistaja teki kylpyhuoneremontin 2004 mutta jätti vanhan lämmityksen paikalleen.

Voisiko tämän nyt jotenkin modernisoida termostaatilla ilman että joutuu koko lattiaa piikkaamaan auki?

Jos lattialämmitys on mitoitettu/sisäinen rajoitus ettei lattia kuumene liikaa (kuten nähtävästi on jos kerran on/off -mallinen), niin en näe syytä miksi huonetermostaatti ei toimisi ilman lattia-anturiakin. Toki kannattanee termostaattia katsoa sillä silmällä että sopii hitaasti reagoivaan lämmitykseen. Ja onhan mahdollista vetää anturi pintaankin jos esim. kaapin alla on paikka jossa laatta lämpiää mutta anturi ei ole tiellä...

edit. Esim. yhdistelmätermostaattihan normaalisti mittaa ja säätää nimenomaan huoneen lämpötilaa, valussa olevalla anturilla rajoitetaan vain lattian maksimilämpö.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ajattelutapa on väärä, että terassin eläminen mahdollisesti aiheuttaa ongelmia. Lähtökohtaisesti se terassikin pitää rakentaa oikein jolloin merkittävää elämistä ei tapahdu. Jos maaperä on routivaa niin terassin perustuksetkin luonollisesti routasuojataan.
Itse asun talossa johon on jälkirakennettu pieni terassi. Betoniharkot eivät ole antaneet periksi, kiinnitys on ilmeisen hyvä, muttta routaeristystä ei ole ollenkaan tehty ja terassi on noussu roudan mukana jo 5cm/1.5m samalla se on vääntänyt itseään sen verta että liukulasitetulta parvekkeen osalta kaatui (onneksi nojalleen räystästä vasten) lasit yhellä myrskyllä kun aukko on kasvanut noin 1cm.
 
Kiitoksia terassivinkeistä. Taidanpa tehdä tuolla ehdotetulla tavalla, eli tukilankku sokkeliin kiinni ja niskat siihen päälle.
 
Miksi se terassi väkisin täytyy pultata siihen sokkeliin kiinni, kun pikkuisen ulospäin sen rakentaisi ihan samalla vaivalla. Välttäisi myös kaikki sokkeliin liittyvät (kosteus)riskit. :btooth:

e: Mun mielestä ainoa oikea rakennustapa on se, että valitaan toteutustapa siten, että (vähän) päin persettäkin rakentaminen aiheuttaa mahdollisimman vähän ongelmia. "Rakenne toimii, jos se on rakennettu oikein" on ollut resepti aika moneen clusterfuckiin menneinä vuosikymmeninä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluat kiinnittää terassin talon kylkeen, laita tukilankkuja kaksi kappaletta yhteen jolloin saat 10cm leveän tuen. Sokkelin ja lankkujen väliin kiinnityskohtiin esim 12mm vesivaneripalat joilla saat sokkelin väliin pienen tuuletusraon joka estää kapillaarisen kosteuden siirtymisen sokkeliin sekä ylhäältä valuvan veden. Tukilankun päälle tulevat niskat jätät ilman naulausta lepäämään lankkujen päälle jolloin pieni eläminen ei haittaa mitään. Myös niskojen ja sokkelin väliin pieni rako esim 2cm. Tässä mallissa oletus siis että maaperä on routivaa eikä routasuojausta haluta tehdä.
 
Vanhempien ok-talon eteläpäädyn ulkovuoren maalausprojekti on edessä.
Aurinko on paistanut ja korventanut maalipinnan rikki yhdestä päädystä. Muut seinät ovat okei.
Ikkunan reunalaudat maalataan myös ja se onnistuu parhaiten kun ne irrottaa.

Olen raapalla raapinut irtomaalia seinästä.
Isäukko tuumasi että jos rälläkällä ja teräsharjalaipalla vielä jatkaisi.
Mun korvaan tuo teräsharjakone kuulostaa siltä että siitä tulee repimisjälkiä lautaan.
Mitä työvaiheita suosittelette tähän hommaan?

Pese ensin seinä maalipesulla jolloin maalipinta pehmenee huomattavasti. Tämän jälkeen hiominenkin on huomattavasti helpompaa. En suosittelisi itsekkään äkkiseltään tuollaista rälläkkää ja teräsharjaa :D Soodapuhalluksella saa helposti putsattua.
 
Tuli tilattua Ikeasta uudet kylpyhuoneen kalusteet. Hanassa - toisin kuin nykyisessä Oraksessa - ei ole pyykinpesukoneen liitännän sulkuventtiiliä. Onko tuo välttämätön?
 
Ei, jos ei ole pyykinpesukonetta joka siihen liitetään tai ei asu vuokralla. Pyykinpesukone tuon vaatii ja vuokraisäntä myös että sellainen on tarvittaessa olemassa.
 
Yhdessäkään ikean kylpyhuonehanassa ei ole liitäntää pesukoneelle tai bideelle. Väärä valinta jos noita kaipaa tai sitten saa erillisen hanan konetta varten asentaa.
 
Ilmeisesti tulossa omaan taloon eikä osakkeeseen? Hanat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla eikä osakas saa niitä ilman yhtiön lupaa vaihtaa.
 
Ei, jos ei ole pyykinpesukonetta joka siihen liitetään tai ei asu vuokralla. Pyykinpesukone tuon vaatii ja vuokraisäntä myös että sellainen on tarvittaessa olemassa.

On pyykinpesukone. Hana siis menossa vaihtoon.

Yhdessäkään ikean kylpyhuonehanassa ei ole liitäntää pesukoneelle tai bideelle. Väärä valinta jos noita kaipaa tai sitten saa erillisen hanan konetta varten asentaa.

Tulipa huomattua sama juttu, kun noita katselin. Hanaa valitessa tuli tuijotettua vain ulkonäköä.

Ilmeisesti tulossa omaan taloon eikä osakkeeseen? Hanat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla eikä osakas saa niitä ilman yhtiön lupaa vaihtaa.

Omaan kerrostaloasuntoon.

Itse asiassa tuon nykyisen Oraksen hanan voisi käyttää. Sopiikohan Oras Vega -hana tuohon Ikean Odensvik-altaaseen?

1585843954437.png
1585843988370.png
 
Katsot hanan spekseistä asennusreiän halkaisijan ja saman asian altaan spekseistä ja mietit sitten 2 sekuntia tuloksia. itse ainakin laittanut orasta ikean altaaseen.
 
Katsot hanan spekseistä asennusreiän halkaisijan ja saman asian altaan spekseistä ja mietit sitten 2 sekuntia tuloksia. itse ainakin laittanut orasta ikean altaaseen.

Kiitos, yritin kyllä hakea tietoa, mutta tuon alkaan reiän halkaisijaa en löytänyt. 2 sekunnin miettimisaika on hieman ylimitoitettu.
 
Eikös tuo asennusreikä ole aika standardi, en ole kuullut ainakaan että missään olisi ollut erikokoisia reikiä. Altaissakin reiät kun on valmiina jo tehtaalla. Kannattaa ostaa Orasta niin kestää 20 vuotta ja siihen saa varaosiakin. Halppishanoissa se kahva on monesti ensimmäinen osa joka menee rikki. Luultavasti vanhan hanan kunnosta vastaa tällähetkellä taloyhtiö ja vaihtoon tarvitset ensinnäkin taloyhtiön hyväksynnän ja sen jälkeen kun muutat hanan niin myöhempi kunnossapito vastuu siirtyy sinulle itsellesi ellei yhtiön kanssa sovita erikseen että vastaa vielä uudestakin hanasta. Parhaimmillaan taloyhtiön voi saada maksamaan uuden hanan ja saa vielä myöhemmän kunnossapidonkin taloyhtiön piiriin takaisin.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
 
Eikös tuo asennusreikä ole aika standardi, en ole kuullut ainakaan että missään olisi ollut erikokoisia reikiä. Altaissakin reiät kun on valmiina jo tehtaalla. Kannattaa ostaa Orasta niin kestää 20 vuotta ja siihen saa varaosiakin. Halppishanoissa se kahva on monesti ensimmäinen osa joka menee rikki. Luultavasti vanhan hanan kunnosta vastaa tällähetkellä taloyhtiö ja vaihtoon tarvitset ensinnäkin taloyhtiön hyväksynnän ja sen jälkeen kun muutat hanan niin myöhempi kunnossapito vastuu siirtyy sinulle itsellesi ellei yhtiön kanssa sovita erikseen että vastaa vielä uudestakin hanasta. Parhaimmillaan taloyhtiön voi saada maksamaan uuden hanan ja saa vielä myöhemmän kunnossapidonkin taloyhtiön piiriin takaisin.
Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?
Samanlaiset hanat kaikissa yhtiön hanoissa helpottaa myös mahdollisesti tarvittavaa huoltoa
 
Onkos Oraksenkin laatu jo huonontunut, kun kestää vain 20-vuotta?
Samanlaiset hanat kaikissa yhtiön hanoissa helpottaa myös mahdollisesti tarvittavaa huoltoa

Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta". Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?
Meillä on töissä astianpesukoneessa tuollaisia. Siinä oli muutama variaatio kestolle riippuen miten sitä nappia paineli. Oliskohan 12 h ollut maksimi eli vähän rankempikin pesusessio pitäisi onnistua. Ajastinta siinä ei ole, että sitten saat miettiä "pysyykö se nyt ohjelman auki". Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.
 
Onko kokemuksia automaattisista pyykkikoneen sulkuventtiileistä? Siis sellaisista joiden avulla voisi lopettaa miettimisen että tulikohan pyykkikoneen tuloventtiili laitettua kiinni vai ei. Käsittääkseni näitä löytyy ainakin ajastettuna (ts. venttiili auki esim. 3h jonka jälkeen menee automaattisesti kiinni), löytyykö jotain kehittyneempääkin?

Ja miten vakuutusyhtiöt näihin suhtautuu mahdollisessa vesivahingossa, jos vaikka automatiiikka olisi falskannut tms?

Jos pyykkikone on kylpyhuoneessa niin melko turha tuollainen. ASPssa uusissa hanoissa melko yleinen ja ihan kätevä.
 
Sinällään en tiedä onko moisella suurta virkaa, kun ainakin omista astian- ja pyykinpesukoneista löytyy suoraan letkuun integroitu vesivahti. Toki voihan se vesivahtikin alkaa kierteistään vuotaa, mutta ihan kaikkeen nyt on mahdoton varautua.

Viimeisestä pyykkärin ostosta on niin kauan etten oikein tunne skeneä, onko näitä uusissa koneissa kuinka usein?

Tämä tarjouskone oli ajatuksena hommata Electrolux PerfectCare 600 pyykinpesukone EW6F4241L2 - Pyykinpesukoneet ei ollut ainakaan mitään mainintaa tuosta ominaisuudesta.
 
Eikai se ole. OOis pitänyt laittaa tuohon "niin kestää ainakin 20 vuotta".
Joo tiedän Oraksen hanoja, jotka on asennettu 50-vuotta sitten ja ovat vielä käytössä.
Ei kaikkia kannata pakottaa laittamaan täysin samanlaista hanaa kun hanan ulkonäöissä ja käytettävyyksissä on isoja eroja.
Ollaan samaa mieltä, jos sen hanan hankii ja pitää kunnossa ko. huoneiston asukas. Eli muut asukkaat eivät joudu erikoistapausten maksuhenkilöiksi. Kuten tiedät hanoissa ja korjaussarjoissa on laatueroja.
Isännöitsijöille tuosta kyllä tullee sen tiedon kirjaamisesta lisätöitä. Sekä vuotavien hanojen vesilaskut taloissa, joissa ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita.
 
Meillä nuo kai katotaan vähän tapauskohtasesti et ainakin jossai säädökses oli että halppikset ja design hanat siirtyy asukkaan huollettavaksi jos vaihtaa. Melkeen niinhän se menee kaikessa mikä on taloyohtiön hallinnassa että jos menee muuttamaan niin huoltovastuu siirtyy muutoksen tekijälle.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 212
Viestejä
4 486 019
Jäsenet
74 182
Uusin jäsen
jampp-77-

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom