Kodin rempat(DIY)

[Mustang243]

Keittiön hanan kahva vähän tuntuu tarttuilevan/jumittavan. Etenkin ääriasennoissa, esim. kun kahvan kääntää täysin kylmälle/kuumalle ja koittaa avata hanan, niin se tuntuu vähän kankealta ja joutuu selvästi enemmän käyttämään voimaa kuin keskiasennosta avatessa. Ei nyt mitenkään hampaat irvessä joudu kiskomaan. Aukeaa kyllä, mutta lipsahtaa helposti vedenpaine kovemmalle kun oli tarkoitus ja vettä roiskuu pitkin poikin.

Kahva lähtenee irti helposti (en ole yhtään tutustunut vielä miten). Hana lienee Oras Safira pesukone hanalla. Ei uusin malli, olisiko sitten 1039. Joka tapauksessa, mekanismi kaivannee puhdistusta ja voitelua. Voiko tuota voidella jollain muulla kuin dedikoidulla hanarasvalla?

 

[happoman]

Onko esim. hyllylevyjen tai mdf paneelien sahaamiseen parempaa laitetta kuin käsisirkkeli ohjainkiskolla, jos pöytäsirkkeliä en ole hankkimassa? erityisesti bauhausin tarjous Upotus- ja käsipyörösaha Toolson DS550PRO Keittiötason upotuksiin en laitetta tarvitse ja pistosahakin löytyy.

Ja tähän vielä vinkkinä että kannattaa teipata sahauskohta. Vähentää pinnan repeilyä ja halkeilua. Pitävä maalarinteippi ajaa asian.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei, olen vanhassa omakotitalossa asuva....huh..
Viime viikon pyhitin kodin sähköjen, keskusten ja yleensäkin kytkentöjen ymmärtämiseen. Olen nyt heittämällä paremmin kartalla, kiitos iotechin sähkäri-säikeen.

Tällä viikolla aloin perehtymään veden lämmitykseen ja putkiasennuksiin mitä asunnossa on ajan saatossa tehty. Talo öljylämmitteinen (patterit) ja öljyllä lämmitetään myös käyttövesi. Lämmintä vettä tulee hanasta kun sitä tarvitsee. Kun pesukoneen (tiskari tai pyykki) laittaa päälle, niin hanoista lämpimän veden tulo hiljalleen hiipuu. Lopputuloksena esim. suihkussa ollaan 3minuuttia viileähkössä vedessä (ei täysin kylmää), kunnes yhtäkkiä lämmintä vettä alkaa tulemaan.
Sama tilanne syntyy silloin, kun talon toisella puolella olevassa suihkussa ollaan..niin toisen puolen suihku alkaa taistelemaan lämpimästä vedestä. Toinen saa yleensä lämmintä tai kuumaa, toinen haaleaa ja satunnaisesti lämmintä. Kattilassa on lämmintä vettä kyllä, eli kyse ei ole ainakaan siitä.

Mistä tämä kertoo? Tiedän, että lähtötiedot ovat alkeelliset, mutta jos jotain valistuneita arvauksia syntyisi, niin voisin jatkojalostaa juttua ja palata hieman tarkempien tietojen kera.

 

[tietokonerikki]

Hei, olen vanhassa omakotitalossa asuva....huh..
Viime viikon pyhitin kodin sähköjen, keskusten ja yleensäkin kytkentöjen ymmärtämiseen. Olen nyt heittämällä paremmin kartalla, kiitos iotechin sähkäri-säikeen.

Tällä viikolla aloin perehtymään veden lämmitykseen ja putkiasennuksiin mitä asunnossa on ajan saatossa tehty. Talo öljylämmitteinen (patterit) ja öljyllä lämmitetään myös käyttövesi. Lämmintä vettä tulee hanasta kun sitä tarvitsee. Kun pesukoneen (tiskari tai pyykki) laittaa päälle, niin hanoista lämpimän veden tulo hiljalleen hiipuu. Lopputuloksena esim. suihkussa ollaan 3minuuttia viileähkössä vedessä (ei täysin kylmää), kunnes yhtäkkiä lämmintä vettä alkaa tulemaan.
Sama tilanne syntyy silloin, kun talon toisella puolella olevassa suihkussa ollaan..niin toisen puolen suihku alkaa taistelemaan lämpimästä vedestä. Toinen saa yleensä lämmintä tai kuumaa, toinen haaleaa ja satunnaisesti lämmintä. Kattilassa on lämmintä vettä kyllä, eli kyse ei ole ainakaan siitä.

Mistä tämä kertoo? Tiedän, että lähtötiedot ovat alkeelliset, mutta jos jotain valistuneita arvauksia syntyisi, niin voisin jatkojalostaa juttua ja palata hieman tarkempien tietojen kera.

Arvauksena: Sinulla on kattilan vieressä oleva säätösekoitusventtiili (sekoittaa kuuman ja kylmän veden) rikki. Vanhoissa Oraksen ventiilissä on tyyppivikana, että venttiilin sisällä olevan termostaatin päällä oleva n. 5mm halkaisijaltaan oleva kumi hapristuu 7-10 vuodessa. Sen kun vaihtaa pääsee taas vuosia eteenpäin.

Joskus saattaa auttaa (hetken), että hieman käännät sitä termostaatin säätönuppia (jolla säädetään veden max. lämpö verkkoon).

 

[Toipis]

Keittiön hanan kahva vähän tuntuu tarttuilevan/jumittavan. Etenkin ääriasennoissa, esim. kun kahvan kääntää täysin kylmälle/kuumalle ja koittaa avata hanan, niin se tuntuu vähän kankealta ja joutuu selvästi enemmän käyttämään voimaa kuin keskiasennosta avatessa. Ei nyt mitenkään hampaat irvessä joudu kiskomaan. Aukeaa kyllä, mutta lipsahtaa helposti vedenpaine kovemmalle kun oli tarkoitus ja vettä roiskuu pitkin poikin.

Kahva lähtenee irti helposti (en ole yhtään tutustunut vielä miten). Hana lienee Oras Safira pesukone hanalla. Ei uusin malli, olisiko sitten 1039. Joka tapauksessa, mekanismi kaivannee puhdistusta ja voitelua. Voiko tuota voidella jollain muulla kuin dedikoidulla hanarasvalla?

Onko talossa vakiopaineventtiiliä? Käyttöveden paine? Yleensä liian kova paine (+4bar) käyttövedessä aiheuttaa hanojen liian nopeaa kulumista, narinaa ja outoa toimintaa. Toki vettäkin säästyy jos paine on maltillisempi. Jos vakiopaineventtiiliä ei ole niin paine saattaa olla jotain 3-10bar välillä.
Kannattanee kysellä myös ketjusta Kysy LVI:stä

 

[Mustang243]

Onko talossa vakiopaineventtiiliä? Käyttöveden paine? Yleensä liian kova paine (+4bar) käyttövedessä aiheuttaa hanojen liian nopeaa kulumista, narinaa ja outoa toimintaa. Toki vettäkin säästyy jos paine on maltillisempi. Jos vakiopaineventtiiliä ei ole niin paine saattaa olla jotain 3-10bar välillä.
Kannattanee kysellä myös ketjusta Kysy LVI:stä

Sen verran vähän aikaa tässä asusteltu, että nyt en kyllä suoraan osaa vastata, olettaisin että on vakiopaineventtiili, kun ei vedenpaine ole mitenkään vaihteleva. Mutta siis tuo vedenpaine ei nyt ole se ongelma, se on omasta mielestäni ihan normaali.

Koitetaas vähän selventää mitä tarkoitin, skenaario on tämä: haluat ottaa lasillisen kylmää vettä, käännät kahvan valmiiksi kylmälle puolelle ja sitten yrität aukaista hanaa hieman että vesi ei roisku kupin pohjalta. Mutta hana tuntuukin hieman jähmeältä joten kahvaa tulee käännettyä auki vähän kovempaa ja vesi tulee hanasta kovempaa kun oli tarkoitus. Hana siis selkeästi takeltelee ääriasennossa, muttei kuitenkaan aina. Siksi ajattelin, että mekanismi varmaan on kuivahtanut.

Mutta heitänpä saman kyssärin tuonne ketjuun

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Arvauksena: Sinulla on kattilan vieressä oleva säätösekoitusventtiili (sekoittaa kuuman ja kylmän veden) rikki. Vanhoissa Oraksen ventiilissä on tyyppivikana, että venttiilin sisällä olevan termostaatin päällä oleva n. 5mm halkaisijaltaan oleva kumi hapristuu 7-10 vuodessa. Sen kun vaihtaa pääsee taas vuosia eteenpäin.

Joskus saattaa auttaa (hetken), että hieman käännät sitä termostaatin säätönuppia (jolla säädetään veden max. lämpö verkkoon).

Hei, kun nyt asiaa tutkin niin olet todennäköisesti osunut naulan kantaan. Termostaatti oli ensinnäkin jumissa. Säädin lähti lopulta liikkumaan normaalisti, mutta nyt on epäilys että venttiili itsessään ei liiku kuten kuuluisi. Säätö oli 5:ssa, nostaminen 6:n ei vaikuttanut asiaan.
Täytynee hommata tuollainen uusi syöttösekoitusventtiili kokonaan. Ikää nykyisellä lienee jo vuosikymmeniä, joten ehkä aikansa kutakin.

 

[tietokonerikki]

Hei, kun nyt asiaa tutkin niin olet todennäköisesti osunut naulan kantaan. Termostaatti oli ensinnäkin jumissa. Säädin lähti lopulta liikkumaan normaalisti, mutta nyt on epäilys että venttiili itsessään ei liiku kuten kuuluisi. Säätö oli 5:ssa, nostaminen 6:n ei vaikuttanut asiaan.
Täytynee hommata tuollainen uusi syöttösekoitusventtiili kokonaan. Ikää nykyisellä lienee jo vuosikymmeniä, joten ehkä aikansa kutakin.

Noihin on saanut korjaussarjankin, malliin jossa on muovinen (4-reikäin) päätyosa, jota vasten metallijousi tulee.
418995
Lvi-nro 6421853
Saa vieläkin.

Siitä on toinenkin versio (joten pitää selvittää oma versio, jos korjaukseen päätyy)
418991
Lvi-nro 6421851
Jossa tuo 4-reikäin päätyosa on tehty messingistä, kummassakin on ainakin ulkonäöllisesti samanlainen termostaattiosa, sen lämpöarvoista en tiedä. Niissä siis hajoava se musta "kumiosa", jonka päässä on se liikkuva "sulku kärki". Sen pitää pystyä painumaan tarvittaessa n. 2mm tuon hapristuvan mustan "kumiosan" varassa.

Helppo purkaa ja koota. Kunhan muistaa katsoa osien järjestyksen. Huoltopakkauksessa ollee ohjeetkin?

=> tietääkö kukaan sähköjohdoissa käytettävistä kutistesukista, onko niitä sellaisia jotka joustavat senkin jälkeen kun ne on kutistettu paikalleen? (Tuo em. musta hapristuva "kumiosa" näyttää olevan kutistettu paikoilleen)

 

[Lumimies]

Jos se on Oraksen 4200 syöttösekoitusventtiili niin ohjeet saa ihan Oraksen sivuiltakin Oras 4200 Syöttösekoitusventtiilit | Oras

Tuo jälkimmäinen on jo poistunut tuote, ei löydy edes LVI-Infosta

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Noihin on saanut korjaussarjankin, malliin jossa on muovinen (4-reikäin) päätyosa, jota vasten metallijousi tulee.
418995
Lvi-nro 6421853
Saa vieläkin.

Siitä on toinenkin versio (joten pitää selvittää oma versio, jos korjaukseen päätyy)
418991
Lvi-nro 6421851
Jossa tuo 4-reikäin päätyosa on tehty messingistä, kummassakin on ainakin ulkonäöllisesti samanlainen termostaattiosa, sen lämpöarvoista en tiedä. Niissä siis hajoava se musta "kumiosa", jonka päässä on se liikkuva "sulku kärki". Sen pitää pystyä painumaan tarvittaessa n. 2mm tuon hapristuvan mustan "kumiosan" varassa.

Helppo purkaa ja koota. Kunhan muistaa katsoa osien järjestyksen. Huoltopakkauksessa ollee ohjeetkin?

=> tietääkö kukaan sähköjohdoissa käytettävistä kutistesukista, onko niitä sellaisia jotka joustavat senkin jälkeen kun ne on kutistettu paikalleen? (Tuo em. musta hapristuva "kumiosa" näyttää olevan kutistettu paikoilleen)

Kyllä kutistesukkaa näyttää olevan saatavana merkinnällä joustava ja hinta nousee heti reiluun kymmeneen euroon metriltä.

 

[tietokonerikki]

Jos se on Oraksen 4200 syöttösekoitusventtiili niin ohjeet saa ihan Oraksen sivuiltakin Oras 4200 Syöttösekoitusventtiilit | Oras

Ainakin ennen tuossa uudemmassa tuli ohjeet mukaan.

Tuo jälkimmäinen on jo poistunut tuote, ei löydy edes LVI-Infosta

Näin arvelinkin, siksi tarkempi selvitys eroista, jos joku pähkäilee asian kanssa, noita vanhenpia käytettiin ainakin 80-90 luvun vaihteessa.

 

[tietokonerikki]

Kyllä kutistesukkaa näyttää olevan saatavana merkinnällä joustava ja hinta nousee heti reiluun kymmeneen euroon metriltä.

Mistä noita saa? Tiedätkö tuotemerkin? Hinta on kallis, mutta tarvitaan vain n. 20-30mm pätkä ja tuo Oraksen huoltosarja maksaa n. 36-56€.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Mistä noita saa? Tiedätkö tuotemerkin? Hinta on kallis, mutta tarvitaan vain n. 20-30mm pätkä ja tuo Oraksen huoltosarja maksaa n. 36-56€.

Tuolta esimerkiksi ja varmaan muutkin myy HFTA95/48 POX BK 150 Kutisteletku 2:1 1 m Polyolefiini Pyöreä Musta HellermannTyton itse saa hakea omiin mittoihin sopivan ja tuo on vain esimerkkinä.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei nyt pitää tyhmänä kyllä kysyä. Mulla on siis tällainen tuolla pannuhuoneessa:

Syöttösekoitusventtiili Oras 420018 DN20/Cu18

Lämminvesikehittimen ryhmäventtiili. Venttiiliryhmä sisältää kaikki ne toiminnot, mitä viranomaiset edellyttävät liitettäessä lämminvesikehitintä vesijohtov

www.taloon.com

Eli pystyykö tuollaisen jollain korjaussarjalla korjaamaan. Mulla on käsitys, että tähän joutuu ostamaan koko paskan. Korjatkaa jos en jotain ymmärrä.

 

[Lumimies]

Hei nyt pitää tyhmänä kyllä kysyä. Mulla on siis tällainen tuolla pannuhuoneessa:

Syöttösekoitusventtiili Oras 420018 DN20/Cu18

Lämminvesikehittimen ryhmäventtiili. Venttiiliryhmä sisältää kaikki ne toiminnot, mitä viranomaiset edellyttävät liitettäessä lämminvesikehitintä vesijohtov

www.taloon.com

Eli pystyykö tuollaisen jollain korjaussarjalla korjaamaan. Mulla on käsitys, että tähän joutuu ostamaan koko paskan. Korjatkaa jos en jotain ymmärrä.

418995
Lvi-nro 6421853

Oras tarkemmin Oras 418995 Huoltosarja | Oras

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Oras tarkemmin Oras 418995 Huoltosarja | Oras

ok. Sehän selvisi kun hieman selaili linkkejä. Huoltosarja tuohon siis löytyy. Thanks.

 

[tietokonerikki]

ok. Sehän selvisi kun hieman selaili linkkejä. Huoltosarja tuohon siis löytyy. Thanks.

Tuossa vasemmalla oleva "osakaavio" ei pitäne paikkaansa, joten katso tarkemmin miten ne osat siellä oikeasti on.
Ongelmasi voi johtua, myös noiden osien "karstoittumisen" aiheuttamasta jumiutumisesta. Varmista myös sen termostaatin kumin kunto. Tossa vanhemmassa versiossa termostaatti on messinkiä.

418991
Lvi-nro 6421851
Termarissa merkintä: 2145 9D 108 (108 kohdalla saattoi lukea 103:kin),
Tuossa vielä saatavassa Termarissa merkintä ollee: 2145 1C 103, , termari on Kuparia.

-Tietääkö kukaan mitä nuo merkinnät tarkoittavat?

-Entä onko noiden putsaukseen muuta konstia kuin vesihiomapaperi?

 

[ontelo]

Milläs lähtisitte korjaamaan tällästä reikää seinässä?

Jotain betonilaastia? Vai soveltusko joku massa paremmin?

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Milläs lähtisitte korjaamaan tällästä reikää seinässä?

Jotain betonilaastia? Vai soveltusko joku massa paremmin?

Toihan on ihan minipaikkaus. Harmaata sikaflexia ja lastalla viiimeistelee sileeksi.

 

[Toipis]

Milläs lähtisitte korjaamaan tällästä reikää seinässä?

Jotain betonilaastia? Vai soveltusko joku massa paremmin?

TÄYTTÖSILOTE KIILTO MAX 0,4L | K-rauta.fi

Karkea harmaa täyttötasoite sisätiloihin, maksimissaan 25 mm:n täyttöihin.

www.k-rauta.fi

Joku tämmöinenkin toimisi. Ei ole joustavaa kuten tuo aiemmin ehdotettu harmaa sika, mutta tämä vaatisi hieman maalia päälle.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Hei, kun nyt asiaa tutkin niin olet todennäköisesti osunut naulan kantaan. Termostaatti oli ensinnäkin jumissa. Säädin lähti lopulta liikkumaan normaalisti, mutta nyt on epäilys että venttiili itsessään ei liiku kuten kuuluisi. Säätö oli 5:ssa, nostaminen 6:n ei vaikuttanut asiaan.
Täytynee hommata tuollainen uusi syöttösekoitusventtiili kokonaan. Ikää nykyisellä lienee jo vuosikymmeniä, joten ehkä aikansa kutakin.

Koko säätösekoitusventtiili tuli vaihdettua, kun entinen oli ehtoopuolella. Vaikutusta lämpimän veden saamisessa (alkup. ongelma) en vielä ole ehtinyt testaamaan. Selviää arkikäytössä korjasiko vaihto ongelman.

Eräs asia kuitenkin vielä ihmetyttää. Tuossa on Oraksen varoventtiili 10bar. Kun paine kasvaa liki 10bar niin putkesta pitäisi tulla paineet/vesi ulos. Koeistin varoventtiilin toiminnan, ja varoventtiili toimii. Nyt kun yhdestäkin hanasta valuttaa lämmintä vettä, alkaa varoventtiili tiputtamaan putkesta hetken kuluttua tippoja. Ohjeissa lukee, että aina kun lämmintä vettä käytetään, niin tiputtaminen kuuluu asiaan.
Kuinka paljon sitä vettä tuolta kuuluu tippua, että pysyy vielä normaalin rajoissa? Ja kuuluuko varoventtiilin tiputtaa AINA vettä kun lämmintä vettä käytetään? Valuttaako muilla varoventtiili lattiaviemäriin vettä aina kun lämmintä vettä verkosta käytetään?

 

[jinx1980]

Kyllä se suht reilusti valuttaa, johtuu siitä että "lämminpuoli" lämmittää kylmää vettä joka laajenee, jolloin paine nousee ja vena päästää ylimääräiset ulos. Kun "venan" kohdilla vesi on lämmennyt riittävästi (eli lämpimänpuolen vuotolämpö ei enää kykene häviöt huomioiden lämmittämään vettä) niin laajeneminen loppuu ja paine tasautuu tuon venan paineeseen päästäen siis kaiken ylimääräisen paineen läpi ja tihkuminen loppuu siihen. Kun sitten päästät vettä niin sama toistuu eli kyllä sen AINA pitäisi tiputtaa, eikä ole väliä käytätkö kylmää vai lämpöstä kun se kaikki vesi menee tuon venan ohi .

Tuo vena voi sitten myös ihan itsekseen hajota niin että se luruttaa kokoajan, määrä voi olla vähän tai paljon. Helppo vaihtaa ja perusrautakaupasta löytyy osa. Venaa pitäisi testata säännöllisesti, kiertämällä sitä, jos käännät ja purskahduksen jälkeen tavaran tulo loppuu niin se olettavasti on kunnossa kun taas rikkinäinen jää tihuttamaan. Oliko mullla tullut juomalasi eli 2dl jossain 15-30 minuutissa kun vena oli selkeesti paskana ja kun venaa testaili niin alkoi kerta kerralta vuotamaan enemmän.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Varoventtiilejä testasin tästä syytä kahta kappaletta. Molemmat teki ihan samaa. Eli mä nyt oletan, että toi tiputtaminen on normaalia ja kuuluu asiaan. Pitää vaan kehittää pannuhuoneeseen ..ämpäri... koska viemäröintiä ei ikävä kyllä ole. Osa tosta haihtuu..toivottavasti kaikki kun pannuhuoneessa on kuuma. Jos ei haihdu niin sitten pitää käydä tyhjentämässä astia.
Olisin vaan jotenkin kuvitellut, että tiputtaminen on harvempaa eikä tekisi joka kerta samaa. Oppia ikä kaikki.

 

[jinx1980]

Ei tuosta kyllä hyvää saa mitenkään eikä edes oikein kelvollista. Jos tuo vena leipoo puolijumiin kun olet pari viikkoa mallorcalla tenuttamassa niin pääsee kotonakin uima-altaaseen ... Mielestäni viemäri/öinti pitäisi olla, mutta mä en olekaan putkimies.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Pitäis pitäis.

 

[SandWiz]

Nuo varoventtiilit on niin halpoja, että jos toiminta vähänkin epäilyttää niin mitään elvytyksiä ei kannata edes miettiä vaan uusi suoraan tilalle. Kulutustavaraa kuitenkin. Varsinkin jos viemäri puuttuu niin tuon pettäminen kotoa pois ollessa saa pahimmillaan mittavat vesivahinkot aikaiseksi.

Itsellä tuollainen kirjaimellisesti räjähti viime kesänä ja vettä ei tosiaan tullut tiputtamalla vaan täydellä paineella. Onni onnettumuudessa oli se, että olin kotona ja viemärkin löytyy niin selvisi pelkällä varoventtiilin vaihdolla.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Juu ei ne paljoa maksa, molemmat mitä kokeiltiin oli uusia varoventtiileitä.

 

[Zigh]

Kuinka paljon sitä vettä tuolta kuuluu tippua, että pysyy vielä normaalin rajoissa? Ja kuuluuko varoventtiilin tiputtaa AINA vettä kun lämmintä vettä käytetään? Valuttaako muilla varoventtiili lattiaviemäriin vettä aina kun lämmintä vettä verkosta käytetään?

Mitkä on paineet siellä verkossa?

Ei meillä kyllä valuta mitään. Paine näyttää olevan vähän päälle 5bar. Tietysti paine olisi 8bar tai lähelle, niin tilanne voisi olla toinen.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Meillä on 4,5baria paineensäätimen kautta.

Siis jos kuuluu tiputtaa, niin mä uskon enkä tota ajattele sen enempää.
Nyt jos sä kommentoit, että sulla ei valuta mitään, niin jaahas. Varmistan vielä, ootko käynyt nitkuttelemassa sun omaa varoventtiiliä hetkeen aikaan? Eli liikkuu se ja päästääkö vikatilanteessa paineet pihalle. Mulla oli tuolla vanha lämmönsäädin ja vanha varoventtiili, ja tuolta ei ole ikinä ennen tiputtanut mitään ulos kun ollaan tässä muutama vuosi asuttu. Syyksi mä kuitenkin epäilen sen, että toi varoventtiili tossa vanhassa oli niin jumissa, että se ei olis paineiden noususta edes lauennut. Mä jouduin sitä ihan kunnolla vääntämään, että sain naksumaan. En tota vanhaa tosin käyttänyt tuolla enää kiinni, mutta yks mahdollisuus on, että ton olis kuulunut sillä vanhallakin tiputtaa jos sitä varoventtiiliä olis huollettu (eli liikuteltu kuten säädintäkin).

Mut.. jos sen ei kuulu tiputtaa joka kerta ku hanaan on koskenut, niin sitten..

 

[tietokonerikki]

Meillä on 4,5baria paineensäätimen kautta.

Siis jos kuuluu tiputtaa, niin mä uskon enkä tota ajattele sen enempää.
Nyt jos sä kommentoit, että sulla ei valuta mitään, niin jaahas. Varmistan vielä, ootko käynyt nitkuttelemassa sun omaa varoventtiiliä hetkeen aikaan? Eli liikkuu se ja päästääkö vikatilanteessa paineet pihalle. Mulla oli tuolla vanha lämmönsäädin ja vanha varoventtiili, ja tuolta ei ole ikinä ennen tiputtanut mitään ulos kun ollaan tässä muutama vuosi asuttu. Syyksi mä kuitenkin epäilen sen, että toi varoventtiili tossa vanhassa oli niin jumissa, että se ei olis paineiden noususta edes lauennut. Mä jouduin sitä ihan kunnolla vääntämään, että sain naksumaan. En tota vanhaa tosin käyttänyt tuolla enää kiinni, mutta yks mahdollisuus on, että ton olis kuulunut sillä vanhallakin tiputtaa jos sitä varoventtiiliä olis huollettu (eli liikuteltu kuten säädintäkin).

Mut.. jos sen ei kuulu tiputtaa joka kerta ku hanaan on koskenut, niin sitten..

Se on varoventtiili, eli toimiessaan sen tulisi laueta vasta siinä muistelen sen 10barin arvossa, sen tarkoitus on , estää lämmönvaihtinen räjähtäminen.
( Ne siis ihan oikeasti voivat räjähtää veden "kiehuessa", Myytinmurtajat viihteellinen tieteissarja testasi asiaa ohjelmassaan ( estäen sen toiminnan). Lämmönvaihdin lensi iloisesti rakennetun vaneri/ puukopin katon läpi noin 150m korkeuteen , heillä oli hauskoja testejä )
Paina kasvaa suljetussa tilassa kun lämpötila nousee.

Jos varoventtiili vuotaa tiputtaen siinä on joku lievä tiivistysongelma esim. roskaa jossain välissä? (ei liene iso ongelma). Varoventtiiliä pitäisi testata välillä ja silloin sen pitää päästää vettä kunnolla sinne ylivuotoputkeen.

Usein nuo pikkuvuodot korjaantuu kun tekee ko. testin muutamia kertoja peräkkäin.

Jos viitsit olis kiva tietää mikä sulla siinä syöttösekoitusventiilissä oli vikana, nyt kun seon irti se on helppo purkaa. Irrotat sen mustan säätönupin ja sen perässä olevat osat.

 

[Boilers]

Rossipohjaisen lattian oikaiseminen.

Elikkä ajatus on vaihtaa muovimatto uuteen aulassa ja huolta projektiin aiheuttaa pieni painuminen keskellä käytävää. Parin metrin leveisellä osuudella se on keskeltä painunut n.5mm. Painuminen on talon alkuperäisen ja lisäosan rajalla. Lisäosa ilmeisesti rakennettu 80-luvun alussa.

Eli miten tuon korjaus onnistuu parhaiten? Ollut 20v pieni pykälä, mutta on mielestäni nyt liikkunut 2-3 milliä lisää.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Se on varoventtiili, eli toimiessaan sen tulisi laueta vasta siinä muistelen sen 10barin arvossa, sen tarkoitus on , estää lämmönvaihtinen räjähtäminen.
( Ne siis ihan oikeasti voivat räjähtää veden "kiehuessa", Myytinmurtajat viihteellinen tieteissarja testasi asiaa ohjelmassaan ( estäen sen toiminnan). Lämmönvaihdin lensi iloisesti rakennetun vaneri/ puukopin katon läpi noin 150m korkeuteen , heillä oli hauskoja testejä )
Paina kasvaa suljetussa tilassa kun lämpötila nousee.

Jos varoventtiili vuotaa tiputtaen siinä on joku lievä tiivistysongelma esim. roskaa jossain välissä? (ei liene iso ongelma). Varoventtiiliä pitäisi testata välillä ja silloin sen pitää päästää vettä kunnolla sinne ylivuotoputkeen.

Usein nuo pikkuvuodot korjaantuu kun tekee ko. testin muutamia kertoja peräkkäin.

Jos viitsit olis kiva tietää mikä sulla siinä syöttösekoitusventiilissä oli vikana, nyt kun seon irti se on helppo purkaa. Irrotat sen mustan säätönupin ja sen perässä olevat osat.

Ei varoventtiili kaiketi vuoda eikä ole rikki, koska:
- kaksi uutta varoventtiilia käyttäytyy samalla tavalla

Siinä varoventtiilin kyljessä on se ylivuotoputken (puhallusputki) paikka, eli siitä ylivuotoputkesta tippuu vettä tipoittain joka kerta kun hanaa käyttää. Tai oikeastaan pienellä viiveellä yleensä jo hanan sulkemisen jälkeen vasta tapahtuu.

Varoventtiiliä on koeistettu useita kertoja. Ja tiputus jatkuu.

Ohje sanoo:

Mä tutkin juu sen vanhan lämmönsäätimen kunhan saan tämän mahdollisen ongelman selvitettyä. Nopealla vilkaisulla näytti siltä, että täällä vuosia sitten käytetty kalkkinen vesi oli tehnyt sisuskaluille temput. Täytyy tuo säädin ottaa irti niin näkee, mitä sille on käynyt.

 

[tietokonerikki]

Ei varoventtiili kaiketi vuoda eikä ole rikki, koska:
- kaksi uutta varoventtiilia käyttäytyy samalla tavalla

Siinä varoventtiilin kyljessä on se ylivuotoputken (puhallusputki) paikka, eli siitä ylivuotoputkesta tippuu vettä tipoittain joka kerta kun hanaa käyttää. Tai oikeastaan pienellä viiveellä yleensä jo hanan sulkemisen jälkeen vasta tapahtuu.

Varoventtiiliä on koeistettu useita kertoja. Ja tiputus jatkuu.

Ohje sanoo:



Mä tutkin juu sen vanhan lämmönsäätimen kunhan saan tämän mahdollisen ongelman selvitettyä. Nopealla vilkaisulla näytti siltä, että täällä vuosia sitten käytetty kalkkinen vesi oli tehnyt sisuskaluille temput. Täytyy tuo säädin ottaa irti niin näkee, mitä sille on käynyt.

Luottaisin tuohon venttiilin valmistajan ohjeiseen.
Muuten kyllä outoa, ettei voida antaa paineen kasvaa sen mitä tuollainen muutaman tipan tilapäinen laajeminen aiheuttaa. Ovatko nyky vaihtimet heikompilaatyisista materiaaleista?
Ehkä siinä saavutetaan varmempi toimivuus tuolle varoventiilille? Onkos täällä kellään tietoa, miksi tuollainen tippuminen on suunniteltu?

Mikäs arvo tuossa varoventiilissäsi on?

Mulla on patteriveden paisunta-astiassa 1,5Bar ja Käyttövedessä 10Bar

 

[Raitlin]

Luottaisin tuohon venttiilin valmistajan ohjeiseen.
Muuten kyllä outoa, ettei voida antaa paineen kasvaa sen mitä tuollainen muutaman tipan tilapäinen laajeminen aiheuttaa. Ovatko nyky vaihtimet heikompilaatyisista materiaaleista?
Ehkä siinä saavutetaan varmempi toimivuus tuolle varoventiilille? Onkos täällä kellään tietoa, miksi tuollainen tippuminen on suunniteltu?

Mikäs arvo tuossa varoventiilissäsi on?

Mulla on patteriveden paisunta-astiassa 1,5Bar ja Käyttövedessä 10Bar

Huh 10bar on aikas paljon! Suositus liene 5 barin luokkaa, muussa tapauksessa pitäis käyttää paineenalennusventtiiliä. Joutuu meinaan verkosto aika kovalle rasitukselle 10 barilla... Eli tuosta johtunee sun tiputtelut pienestäkin lämpimän veden käytöstä.

 

[Raitlin]

Ohops meni käyttäjät sekaisin, paljonko @Kuka_kusi_muroihini on paineet vesijohtoverkossa? Siis ennen varaajaa

 

[Jebaus]

Huh 10bar on aikas paljon! Suositus liene 5 barin luokkaa, muussa tapauksessa pitäis käyttää paineenalennusventtiiliä. Joutuu meinaan verkosto aika kovalle rasitukselle 10 barilla... Eli tuosta johtunee sun tiputtelut pienestäkin lämpimän veden käytöstä.

Ei se verkosto siitä mitään rasitu. 10bar venttiili on ihan normaali, ennemmin ihmettelisin jos siellä joku 5bar venttiili olisi että kuka on itse käynyt sitä räpeltämässä. Johan nyt vesijohtoverkoston paine saattaa olla 5bar niin vesihän valuisi sieltä ulos ihan solkenaan?
Itseasiassa vesijohtoverkoston suosituspaine siis talossa sisällä on muistaakseni juuri tuo 5bar.

 

[Raitlin]

Niin, ylivuotoventtiili normisti n. 10bar. Puhuinkin vesijohtoverkoston paineesta. Jos se on lähellä tuota kymmentä niin ei ihme jos tiputtelee.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Ei ole tosiaan lähellä. Kävin tämän kanssa heti katsomassa kun aloin pohtimaan, että voiko paineet olla niin korkealla. Ovat 4,5baria. Ja tosiaan varoventtiili sen 10bar kuten paketista suoraan kuuluukin. Soittelin tekniseen tukeen ja sieltä sanoivat, että kyllä se tiputtelu on normaalia. Yritin kysyä, että kuinka paljon on normaali määrä tiputtelua, mutta onhan tuohon nyt sinällään vaikea kyllä vastata. Siihen kun vaikuttaa kattilaveden lämpötila ja paineet verkossa.
Teknisestä tuesta sanoi, että jos suhteessa näihin kahteen tuntuu liialliselta tuo tiputtelu, niin sitten verkosta voi tulla painesysäyksiä jotka käy siellä liki 10barissa. Tällaisen tosin kuvittelisin kuuluvan ja näkyvä jo putkissakin jos paineet pompsahtaa 5barilla ylös päin.

 

[Jebaus]

Nyt kun yhdestäkin hanasta valuttaa lämmintä vettä, alkaa varoventtiili tiputtamaan putkesta hetken kuluttua tippoja. Ohjeissa lukee, että aina kun lämmintä vettä käytetään, niin tiputtaminen kuuluu asiaan.
Kuinka paljon sitä vettä tuolta kuuluu tippua, että pysyy vielä normaalin rajoissa? Ja kuuluuko varoventtiilin tiputtaa AINA vettä kun lämmintä vettä käytetään? Valuttaako muilla varoventtiili lattiaviemäriin vettä aina kun lämmintä vettä verkosta käytetään?

Kyllä kuuluu ja kyllä tiputtaa. Litra-pari vuorokaudessa on ihan vielä normaalia. Riippuen sitten veden käytöstä ja verkoston koosta niin joillain ei tiputa juuri ollenkaan.

Lisätään vielä sen verran että se johtuu siis veden lämpölaajenemisesta. Verkoston paineella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä sillä vesi ei puristu kasaan. Kun veden lämpötila nousee 4c -> 80c se laajenee noin 3%. Kun siis käytät 10 litraa 80c vettä varaajasta ja tilalle tulee 10l 4c vettä, niin lämmetessään se 10l laajenee 3% eli noin 0,3dl. Koska vesi ei puristu kasaan niin paine nousee ja se venttiili liruttaa tuon 3dl ulos paineen ylittäessä 10bar.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Kyllä kuuluu ja kyllä tiputtaa. Litra-pari vuorokaudessa on ihan vielä normaalia. Riippuen sitten veden käytöstä ja verkoston koosta niin joillain ei tiputa juuri ollenkaan.

Nyt tuli niin määrätietoisesti, että uskoin. Kiitos. Äsken tuossa iltarumbat päällä ja suihkut käytössä. Eipä sieltä ollut kuin desin verran vettä ämpäriin valunut, joten ei sitä vuorokaudessa nyt ihan mahdottomasti tule. Täytyy varmaan joku köyhän miehen pintaviemäri kehitellä pannuhuoneesta kynnyksen luota ulos, niin ei jää tuo ämpäri huolettamaan sitten senkään vertaa.

Asiasta toiseen. Eli syöttösekoitusventtiili vaihdettu, kun ajatuksena oli, että josko se korjaisi mystisen lämpimän veden katoamisen kun esim. kummassakin suihkussa on samaan aikaan suihkuttelija. Tänään ihan itse totesin, että eipä auttanut. Toinen puoli saa jopa kuumaa vettä kun hanasta säätää, toisella puolella aluksi lämmintä ja hiljalleen viileää. Ei kuitenkaan ihan kylmässä pitänyt käydä, eli lämmintä tulee mutta helvetin heikosti. Kun toisen puolen suihkuttelija oli valmis, niin alkoi tälle toisellekin puolelle tulemaan lämmintä ja tarvittaessa jopa kuumaa vettä.

Jos pohtii saunapäivää ja kaikki käyttää samaa suihkua vuorotellen, niin lämmin vesi kyllä riittää. Erityisesti siis kahden vesipisteen käyttö samaan aikaan ja lämpimän veden pyynti on haasteellista. Käyttövesikierukan kuntoa olen miettinyt, mutta tämä näkyisi lämmöntuotossa jo yhdessäkin suihkussa, olettaisin.
Kyseessä Arimaxin Eetta 17Si, ja ohjetta kun lukaisin niin jos lämminvesituoton voidaan todeta olevan heikkoa, jäisi sitten jäljelle vaihtoehdoista kierukka.

 

[tietokonerikki]

Nyt tuli niin määrätietoisesti, että uskoin. Kiitos. Äsken tuossa iltarumbat päällä ja suihkut käytössä. Eipä sieltä ollut kuin desin verran vettä ämpäriin valunut, joten ei sitä vuorokaudessa nyt ihan mahdottomasti tule. Täytyy varmaan joku köyhän miehen pintaviemäri kehitellä pannuhuoneesta kynnyksen luota ulos, niin ei jää tuo ämpäri huolettamaan sitten senkään vertaa.

Asiasta toiseen. Eli syöttösekoitusventtiili vaihdettu, kun ajatuksena oli, että josko se korjaisi mystisen lämpimän veden katoamisen kun esim. kummassakin suihkussa on samaan aikaan suihkuttelija. Tänään ihan itse totesin, että eipä auttanut. Toinen puoli saa jopa kuumaa vettä kun hanasta säätää, toisella puolella aluksi lämmintä ja hiljalleen viileää. Ei kuitenkaan ihan kylmässä pitänyt käydä, eli lämmintä tulee mutta helvetin heikosti. Kun toisen puolen suihkuttelija oli valmis, niin alkoi tälle toisellekin puolelle tulemaan lämmintä ja tarvittaessa jopa kuumaa vettä.

Jos pohtii saunapäivää ja kaikki käyttää samaa suihkua vuorotellen, niin lämmin vesi kyllä riittää. Erityisesti siis kahden vesipisteen käyttö samaan aikaan ja lämpimän veden pyynti on haasteellista. Käyttövesikierukan kuntoa olen miettinyt, mutta tämä näkyisi lämmöntuotossa jo yhdessäkin suihkussa, olettaisin.
Kyseessä Arimaxin Eetta 17Si, ja ohjetta kun lukaisin niin jos lämminvesituoton voidaan todeta olevan heikkoa, jäisi sitten jäljelle vaihtoehdoista kierukka.

Muista sitten, että vesi jäätyy, ettei siitä jäästä muodostu tulppaa. Helpommalla päässenet kun laita sen ämpärin, taitaa noi sun tipat haihtua ilmaan. Katsomalla jonkun aikaa näkee.

Sulla on vanha lämmönvaihdin, joten se ollee osittain tukossa varsinkin, jos olet hanoissa nähnyt valkoista kalkkia. Ovat korjanneet asiaa kierrättämällä sitruunahappoliuosta (netissä joku 20 litraa (5%) esim. kahtena eri kertana kierrukassa, niin kauan että vesi muuttuu puhtaan väriseksi.

Ne hanatkin kannattanee puhdistaa.

Tämä olettaen, että aiemmmin lämmin vesi varaajallasi on riittänyt, nyt kun syöttösekoitusventiili on uusittu.

 

[Jebaus]

Mites olisi ihan yleisin syy eli väärin tehdyt putket?
Jos kuuma vesi tulee yhtä esim 15mm pexiä pitkin ja kääntyy suihku1 kohdalla alas suihkulle. Sitten tästä on otettu sivuhaarat suihku2:lle niin tottakai se vesi virtaa ensisijaisesti sille suihku1:lle ja kakkoselle sitten sen mitä riittää. Kun suihku1 suljetaan, sen virtaus loppuu ja kaikki virtaus on taas suihku2 käytössä.
Välissä voi olla myös sulkuja, venttiileitä, lytyssä olevia putkia (kupari) tai muita syitä jonka takia virtaus ei ole riittävä. Tätä voi yrittää kompensoida nostamalla varaajalta lähtevän veden lämpötilaa.

Ennen noin tekeminen oli ihan normaalia. Nykyään laitetaan yleensä jakotukki jolle tuodaan lämminvesivaraajalta riittävän iso putki ja tästä jakotukilta sitten omat putket jokaiseen vesipisteeseen. Näin kaikille on saataville yhtälailla kylmää/kuumaa vettä ja samalla paineella.

Tuo on ihan helppo todetakkin niin että avaat suihku2 täysille kuumalle, katsot virtausta ja avaat suihku 1 samaan aikaan kuumalle. Jos suihku 2 virtaus tippuu niin vika on löytynyt.

 

[juhaa]

Nyt tuli niin määrätietoisesti, että uskoin. Kiitos. Äsken tuossa iltarumbat päällä ja suihkut käytössä. Eipä sieltä ollut kuin desin verran vettä ämpäriin valunut, joten ei sitä vuorokaudessa nyt ihan mahdottomasti tule. Täytyy varmaan joku köyhän miehen pintaviemäri kehitellä pannuhuoneesta kynnyksen luota ulos, niin ei jää tuo ämpäri huolettamaan sitten senkään vertaa.

Luonnollisesti virität sen ämpärin kotiautomaatioon, koho tai ultaääni hälyyttämään jos ämpäri tulee liian täyteen tai kytkee pumpun päälle, joka tyhjentää sen ämpärin viemäriin tai toiseen ämpäriin. Loppuenlopuksi sulla on 5 ämpärin bufferi siellä vastassa..

 

[tietokonerikki]

Kyllä kuuluu ja kyllä tiputtaa. Litra-pari vuorokaudessa on ihan vielä normaalia. Riippuen sitten veden käytöstä ja verkoston koosta niin joillain ei tiputa juuri ollenkaan.

Lisätään vielä sen verran että se johtuu siis veden lämpölaajenemisesta. Verkoston paineella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä sillä vesi ei puristu kasaan. Kun veden lämpötila nousee 4c -> 80c se laajenee noin 3%. Kun siis käytät 10 litraa 80c vettä varaajasta ja tilalle tulee 10l 4c vettä, niin lämmetessään se 10l laajenee 3% eli noin 0,3dl. Koska vesi ei puristu kasaan niin paine nousee ja se venttiili liruttaa tuon 3dl ulos paineen ylittäessä 10bar.

Oletko tuosta varma? Minulla on sellainen käsitys, että kun suljetussa tilassa vesi lämpiää se laajenee ja nostaa tilassa olevan veden painetta. Kunnes varoventtiili aukea tai jos sitä ei ole/ei toimi. Joku paikka repeää kun se ylittää putken paineenkeston. Kunnan vesijohtoverkoston paine liikkuu siellä 6bar:n paikkeilla. Siitä on silloin vielä varaa tuonne 10baariin. Tosin en siis ole LVI-inssi

 

[tietokonerikki]

Mites olisi ihan yleisin syy eli väärin tehdyt putket?
Jos kuuma vesi tulee yhtä esim 15mm pexiä pitkin ja kääntyy suihku1 kohdalla alas suihkulle. Sitten tästä on otettu sivuhaarat suihku2:lle niin tottakai se vesi virtaa ensisijaisesti sille suihku1:lle ja kakkoselle sitten sen mitä riittää. Kun suihku1 suljetaan, sen virtaus loppuu ja kaikki virtaus on taas suihku2 käytössä.
Välissä voi olla myös sulkuja, venttiileitä, lytyssä olevia putkia (kupari) tai muita syitä jonka takia virtaus ei ole riittävä. Tätä voi yrittää kompensoida nostamalla varaajalta lähtevän veden lämpötilaa.

Ennen noin tekeminen oli ihan normaalia. Nykyään laitetaan yleensä jakotukki jolle tuodaan lämminvesivaraajalta riittävän iso putki ja tästä jakotukilta sitten omat putket jokaiseen vesipisteeseen. Näin kaikille on saataville yhtälailla kylmää/kuumaa vettä ja samalla paineella.

Tuo on ihan helppo todetakkin niin että avaat suihku2 täysille kuumalle, katsot virtausta ja avaat suihku 1 samaan aikaan kuumalle. Jos suihku 2 virtaus tippuu niin vika on löytynyt.

Ollaan tästä muuten samaa mieltä, mutta väärin tehty? Suihkuissa on omat termostaatit jotka hoitavat homman toimiessaan. Kunhan sitä lämmintä vettä riittää ei se suihku käytä enempää mitä tarvitaan.

Toi jakotukki voi olla ehkä vähän toimivanpi

 

[Raitlin]

Kyllä kuuluu ja kyllä tiputtaa. Litra-pari vuorokaudessa on ihan vielä normaalia. Riippuen sitten veden käytöstä ja verkoston koosta niin joillain ei tiputa juuri ollenkaan.

Lisätään vielä sen verran että se johtuu siis veden lämpölaajenemisesta. Verkoston paineella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä sillä vesi ei puristu kasaan. Kun veden lämpötila nousee 4c -> 80c se laajenee noin 3%. Kun siis käytät 10 litraa 80c vettä varaajasta ja tilalle tulee 10l 4c vettä, niin lämmetessään se 10l laajenee 3% eli noin 0,3dl. Koska vesi ei puristu kasaan niin paine nousee ja se venttiili liruttaa tuon 3dl ulos paineen ylittäessä 10bar.

No tottakai sillä verkostopaineella on merkitystä, varoventtiili kun sattuu saamaan suoriltaan sen paineen. Siihen kun lisätään tuo lämpölaajenemisen aiheuttama paine niin mitä pienempi tuo varoventtiilin ja verkostopaineen ero on, herkemmin varoventtiili aukeaa.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Sulla on vanha lämmönvaihdin, joten se ollee osittain tukossa varsinkin, jos olet hanoissa nähnyt valkoista kalkkia. Ovat korjanneet asiaa kierrättämällä sitruunahappoliuosta (netissä joku 20 litraa (5%) esim. kahtena eri kertana kierrukassa, niin kauan että vesi muuttuu puhtaan väriseksi.
Ne hanatkin kannattanee puhdistaa.
Tämä olettaen, että aiemmmin lämmin vesi varaajallasi on riittänyt, nyt kun syöttösekoitusventiili on uusittu.

Juu on vesi riittänyt kuitenkin. Täytyykin tuota sitruunahappovinkkiä pohdiskella.

Mites olisi ihan yleisin syy eli väärin tehdyt putket?
Jos kuuma vesi tulee yhtä esim 15mm pexiä pitkin ja kääntyy suihku1 kohdalla alas suihkulle. Sitten tästä on otettu sivuhaarat suihku2:lle niin tottakai se vesi virtaa ensisijaisesti sille suihku1:lle ja kakkoselle sitten sen mitä riittää. Kun suihku1 suljetaan, sen virtaus loppuu ja kaikki virtaus on taas suihku2 käytössä.
Välissä voi olla myös sulkuja, venttiileitä, lytyssä olevia putkia (kupari) tai muita syitä jonka takia virtaus ei ole riittävä. Tätä voi yrittää kompensoida nostamalla varaajalta lähtevän veden lämpötilaa.

Ennen noin tekeminen oli ihan normaalia. Nykyään laitetaan yleensä jakotukki jolle tuodaan lämminvesivaraajalta riittävän iso putki ja tästä jakotukilta sitten omat putket jokaiseen vesipisteeseen. Näin kaikille on saataville yhtälailla kylmää/kuumaa vettä ja samalla paineella.

Tuo on ihan helppo todetakkin niin että avaat suihku2 täysille kuumalle, katsot virtausta ja avaat suihku 1 samaan aikaan kuumalle. Jos suihku 2 virtaus tippuu niin vika on löytynyt.

Virtaus tippuu, kyllä. Ja siis putket on toisella puolella ysäriltä ja toisella 2005 paikkeilta. En ihan tarkasti vielä tiedä, miten putket on vedetty, joten täytyy ryhtyä tutkimaan. Uskoisin, että nuo kuitenkin saan piakkoinkin selvitettyä.

Luonnollisesti virität sen ämpärin kotiautomaatioon, koho tai ultaääni hälyyttämään jos ämpäri tulee liian täyteen tai kytkee pumpun päälle, joka tyhjentää sen ämpärin viemäriin tai toiseen ämpäriin. Loppuenlopuksi sulla on 5 ämpärin bufferi siellä vastassa..

Joo, automaatiofanaatikko kun olen niin nopeasti tohon keksii kikkakolmoset.

Ollaan tästä muuten samaa mieltä, mutta väärin tehty? Suihkuissa on omat termostaatit jotka hoitavat homman toimiessaan. Kunhan sitä lämmintä vettä riittää ei se suihku käytä enempää mitä tarvitaan.

Toi jakotukki voi olla ehkä vähän toimivanpi

Mä tätä kanssa pohdin, joten mites tää nyt toimii. Kattilassa veden lämpötila 80c. Syöttösekoitusventtiili antaa verkostoon säätimellä määritettyä lämpötilaa vaikka 50c. Mitä siellä suihkuissa sitten tapahtuu kun hanan avaa. Termarilla määritetään haluttu lämpötila ja maksimi on se 50c mitä voi saada. Jos molemmat suihkut pyytää 38c vettä, niin eikös siellä samassa verkossa ole tarjolla 50c edelleenkin, mutta veteen miksataan suihkun termarilla viileää mukaan. Siksi mä itse ajattelin, että miten se 50c niin nopeesti tippuu että vain toinen suihku nappaa sen melkein kokonaan käyttöönsä.

 

[Jebaus]

No sikäli että jos ne putket on tehty väärin ja sille toiselle sekoittajalle ei riitä sitä vettä.

Tässä ns. Rautalankamalli joka kertoo periaatteen mutta luvut on ihan hatusta heitettyjä:

Teknisestä tilasta lähtee kaksi runkolinjaa, kylmä 4c ja kuuma 46c. Näissä molemmissa veden virtaus on 5 litraa sekunnissa.
Normaalisti nykyään tämän linjan päähän lyödään jakotukki josta vedetään jokaiselle vesipisteelle esim 15mm pex jonka virtaama on 1l/s. Hanan Max virtaama on 0,9l/s joten sieltä tulee korkeintaan sen verran kylmää/kuumaa kerralla tai "suihkulämpöistä" 38c vettä em. arvoilla 0,3l/s kylmää (4c)+0,6l/s kuumaa(46c) = 0,9l/s 38c vettä.

No nyt jos putket onkin tehty niin, että nämä pexit menee sille suihku1:lle ja on siitä haaroitettu suihku numero2:lle tulee ongelma. Kummatkin suihkut vaatisivat siis sen 0,9l/s vettä ja putkien "syöttövara" on vain 1l/s molempia. Jos siis kummastakin otetaan "suihkulämmintä" 38c vettä, kuluttavat kummatkin suihkut kylmää sen 0,3l/s eli yhteensä 0,6l/s ja kuumaa 0,6l/s eli yhteensä 1,2l/s. Kuumaa on saatavilla vain 1l/s joten fysiikan lakien mukaisesti se ensimmäinen suihku saa siitä linjasta sen täyden 0,6l/s jolloin toiselle suihkulle riittää vain 0,4l/s putken tuottamasta 1l/s.
Näin ollen suihku2 saa 0,3l/s kylmää ja 0,4l/s kuumaa joten sieltä tuleva vesi on noin 28 asteista.

Ja väärin tehdyllä tarkoitin juuri siis sitä, että putkikoot, liittimet, sulut, putkipituudet yms on mitoitettu väärin niin että siellä putken päässä eli veden käyttöpisteellä ei virtaama ole riittävä.
Samaan piikkiin menee myös se että lämmintä vettä joutuu "odottamaan" ennen suihkuun menoa. Kun putket on oikein suunniteltu ja tehty niin se lämmin vesi tulee sieltä ihan sekunnissa-kahdessa.

 

[Jebaus]

No tottakai sillä verkostopaineella on merkitystä, varoventtiili kun sattuu saamaan suoriltaan sen paineen. Siihen kun lisätään tuo lämpölaajenemisen aiheuttama paine niin mitä pienempi tuo varoventtiilin ja verkostopaineen ero on, herkemmin varoventtiili aukeaa.

Kerrotko käytännön esimerkin tästä? Se kun verkostopaine on alle 3bar ja mitään ei tapahdu ja kun se on 11bar niin vettä tulee varoventtiilistä solkenaan?

Se on aivan totta, mutta välillä 0-9,9bar sillä ei merkitystä ole. Oli siellä varaajassa sitten 0,7bar tai 7 bar niin tuo 10 litran lämmitys aiheuttaa ihan saman vesimäärän tihkumisen varoventtiilistä molemmilla lähtöpaineilla.
Verkostopaineen ei pitäisi ikinä nousta yli 10bar ja jos tälläinen riski on (tarkalleen jos paine on yli 5bar), talossa pitäisi olla oma paineenalennusventtiili.
Kuten sanoin, käytännössä sillä ei ole tässä nyt käydyssä asiassa mitään merkitystä.

 

[Oravamedian käpy]

Pitäisi kylpyhuoneen ovi laittaa uusiksi, mielellään jotain nykyistä pahviovea tasokkaampaa mm. lasinen tai lasisella ikkunalla varustettu ovi voisi olla tervetullut: esim. Vihtan Kaste lasiväliovi.
Oviaukon leveys on vaatimattomat 700mm ja karmin koko 68mm. Löytyykö näillä mitoilla mitään samantyylistä ovea, vai pitääkö tyytyä tavanomaiseen puiseen ovimalliin?