Hirsiulkoseinän ja vesieristetyn levyn tms. välissä pitäisi olla riistiinkoolattu tuuletusrako, usein uusien hirsitalojen märkätiloihin tehdään ihan erillinen ohut betoniseinä ja tuuletusrako ulkoseiniä vasten ja märkätilat mieluummin muualle kuin ulkoseinälle. En ehkä lähtisi mitään vesieristeitä kyllä hirsimökin keittiöön pistämään kun ei keittiöissä muutenkaan yleensä vesieristyksiä ole. Itse ehkä käyttäsin välitilaan jotain valmista välitilalevyä joka on ohuilla rimoilla irrotettu hirren pinnasta. Hirsiulkoiseinää ei varmaan suositella kyllä suoraan levyttämään ja kaakeloimaan oikein koskaan riippumatta materiaaleista.
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Hirsiulkoseinän ja vesieristetyn levyn tms. välissä pitäisi olla riistiinkoolattu tuuletusrako, usein uusien hirsitalojen märkätiloihin tehdään ihan erillinen ohut betoniseinä ja tuuletusrako ulkoseiniä vasten ja märkätilat mieluummin muualle kuin ulkoseinälle. En ehkä lähtisi mitään vesieristeitä kyllä hirsimökin keittiöön pistämään kun ei keittiöissä muutenkaan yleensä vesieristyksiä ole. Itse ehkä käyttäsin välitilaan jotain valmista välitilalevyä joka on ohuilla rimoilla irrotettu hirren pinnasta. Hirsiulkoiseinää ei varmaan suositella kyllä suoraan levyttämään ja kaakeloimaan oikein koskaan riippumatta materiaaleista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 564
Kiitos näistä. Kävin hakemassa ankkurointimassaa sekä 6mm kierretankoa sekä niihin mutterit. Paksumpi kierretanko ei mahtunut tuon letkutelineen kiinnitysrei’istä. Kokeillaan näillä
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 261
Tuo koolaus onkin hyvä idea ja siihen välitilalevy. Tuohon varmaankin gyproc-levy lienee passeli?
Olisko kokemuksia hyvistä ja järkihintasista rakennetunnistimista?
Pitäs myös löytyä suoraan kaupan hyllystä.
Ostin jo aikasemmin Motonetista MagPro merkkisen muttei jotenkin ei herätä luottamusta mitä olen testaillut.
Pitäs porata nyt ainakin reikiä korvausilmaventtiileille ja tehdä ruuvikiinnityksiä koolauksiin joten nämä saisi onnistua. Eli koolaus-sähköjohtotunnistus riittäisi.
Pitäs myös löytyä suoraan kaupan hyllystä.
Ostin jo aikasemmin Motonetista MagPro merkkisen muttei jotenkin ei herätä luottamusta mitä olen testaillut.
Pitäs porata nyt ainakin reikiä korvausilmaventtiileille ja tehdä ruuvikiinnityksiä koolauksiin joten nämä saisi onnistua. Eli koolaus-sähköjohtotunnistus riittäisi.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 997
Ei ole kokemuksia kuin halpiksista mutta aihetta tullut seurattua kyllä paljon
ihan halvinta ei kannata ottaa eli pieni panostus kannattaa ainakin näiden youtube testien perusteella.
ihan halvinta ei kannata ottaa eli pieni panostus kannattaa ainakin näiden youtube testien perusteella.
Olen tuossa miettinyt rivarin sisäovien ja karmien vaihtoa kun peiliovilla saisi vähän uutta ilmettä. 20v vanhat ovet ja karmit jo muutenkin vähän kulahtaneessa kunnossa. Mitoin että ois ihan standardimittaiset.
Onko vaihto paha homma? Hinnat alkaa jostain 60-80 eurosta ja karmit 60€. Tekeekö noilla hinnat alkaen malleilla mitään esim. K-raudan Cello vai kannattaako satsata paljon enemmän? Lukkorungot lienee heikkoa tasoa, mutta vanhoista voisi vaihtaa Abloyn rungot. Äänieristettyjä en taida tarvita ja ei nykyisetkään ole.
Onko vaihto paha homma? Hinnat alkaa jostain 60-80 eurosta ja karmit 60€. Tekeekö noilla hinnat alkaen malleilla mitään esim. K-raudan Cello vai kannattaako satsata paljon enemmän? Lukkorungot lienee heikkoa tasoa, mutta vanhoista voisi vaihtaa Abloyn rungot. Äänieristettyjä en taida tarvita ja ei nykyisetkään ole.
Ne halvimmat on yleensä pahviovia joissa aika huono ääneneristys eikä ne kestäkkään kauheena. Korjaus myös vaikeaa jos tulee jälkiä.
Suosittelen swedoorin massiivipeiliovia. Maksaa vähän enemmän, mutta kaikinpuolin parempia. Lukkorungoissa tuskin on eroa halvan tai kalliin oven välillä.
Ei se vaihto ole kovin vaikeaa jos vähän osaa rempata ja jos talossa on puiset väliseinät. Kiviseinissä voi olla vähän haastetta että löytää oikeanlaiset kiinnikkeet.
1. Vanhat listat ja ovet irti
2. Uuden karmin asennus suoraan joko karmiruuveilla tai normiruuveilla+kiiloilla
3. Ovilehden asennus ja mahdollinen lisäsäätö jos tarvetta
4. Uudet listat paikalleen.
Joo täys pahviahan ne halvat on. Luulin että noi nykyiset suorat ovet vm. 04 ois pahvia, mutta vaihdoin kahvoja niin jotain puulevyä nekin taitaa olla.
Oishan tommonen täysmassiiviovi painonkin puolesta mukavampi, ettei semmonen kevyt rimpula. Alkaen 200€ taitaa olla nuo, ei nyt lopulta paha hinta ja tarii vaan 4 ovea. Eteisen oveksi kyllä harkitsen, että olisiko vielä ikkunalla oleva.
Sitten seuraava kysymys. Mistä tilata riittävän laadukkaat keittiön kaappien ovet mittatilaustyönä?
Mielenkiinnosta päästin jonku kiertokauppiaan tekemään tarjousta kaapin ovista. Hinta järkyttävä 8k€ melkein pelkistä kaapin ovista asennettuna + parista laatikosta.
En kyllä ihmettele hintaa kun myyjät käyttää tuntikaupalla turhaa aikaa tekemällä paskoja tarjouksia. Homman ois voinut hoitaa paljon nopeammin eikä lätistä paskaa lähemmäs 3h.
Mielenkiinnosta päästin jonku kiertokauppiaan tekemään tarjousta kaapin ovista. Hinta järkyttävä 8k€ melkein pelkistä kaapin ovista asennettuna + parista laatikosta.
En kyllä ihmettele hintaa kun myyjät käyttää tuntikaupalla turhaa aikaa tekemällä paskoja tarjouksia. Homman ois voinut hoitaa paljon nopeammin eikä lätistä paskaa lähemmäs 3h.
Voin suositella pirkanmaan alueen kauppiasta. Tai ainakin ota tarjous.... YV yhteystiedot.
Kiinnostaisi myös tää
Onko antaa vinkkejä tähän ongelmaan:
Asunnon verhotangon kiinnike ruuveineen ja tulppineen irtosi seinästä. Seinän materiaali on kananpaska-tyyppistä höttöä, mikä murenee kun vähänkin koskee. Ruuvit oli kiinni Fischerin tulpilla. Muut kiinnikkeet ovat tukevasti seinässä.
Tangon kiinnikkeen sijaintia ei voi muuttaa. Irtoamisen yhteydessä lähti rappausta, että reikiin ei voi esimerkiksi laittaa uuttaa tulppaa. Millaisella massalla reiät kannattaisi täyttää?
Asunnon verhotangon kiinnike ruuveineen ja tulppineen irtosi seinästä. Seinän materiaali on kananpaska-tyyppistä höttöä, mikä murenee kun vähänkin koskee. Ruuvit oli kiinni Fischerin tulpilla. Muut kiinnikkeet ovat tukevasti seinässä.
Tangon kiinnikkeen sijaintia ei voi muuttaa. Irtoamisen yhteydessä lähti rappausta, että reikiin ei voi esimerkiksi laittaa uuttaa tulppaa. Millaisella massalla reiät kannattaisi täyttää?
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 997
Oliko tarkoitus laittaa verhotanko samaan paikkaan vai täyttää vain reiät?
Pitää saada samaan paikkaan. Oikeastaan tuo on verhokisko, joka on neljällä kiinnikkeellä seinässä ja nyt tuo yksi kiinnikkeistä petti.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 997
Kuinka iso aukko tuli seinään kiinnikkeestä?
Noin 8-9 mm ja syvyys lienee noin 40 mm.
Eikö tuohon voi laittaa vain suuremman tulpan?
En tiedä uskaltaako tehdä suurempaa reikää kun reiät ovat jo nyt melko lähellä toisiaan ja pelkona, että poraamisen jälkeen kahden reiän sijasta on yksi iso monttu seinässä. Tästä syystä tuntuisi turvallisemmalta täyttää reiät ja porata uudet. Mutta saako tällä tavalla kestävää ja mikä massa olisi tähän sopivin?
Wurth WIT-P 200 tai mikä vaan ankkurointimassa? Tutustuu vain huolella ohjeeseen.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 225
Joo tällä vaan kierretankotappi seinään. Tuskin saa paremmin pitämään millään muulla.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 192
20 vuotta vanhan 2krs talon "kellarin" varastohuoneen lattialle on aikoinaan laitettu muovimatto ja myöhemmin päälle laminaatti. Talo on rinteessä ja huone maanpaineseinän vieressä. Merkkejä kosteusongelmista ei ole ollut. Kuntotarkastaja kehoitti kuitenkin poistamaan nykyisen lattiamateriaalin ja vaihtamaan hengittävän pinnoitteen. Käytännössä vaihtoehdot on varmaan joko maali tai laatoitus? Vai onko tällainen ihan turhaa hommaa? Toistaiseksi kun metrin poistanut lattiaa näyttää halpiskosteusmittari (piikitön "pallo") ~0.5% kosteuden nousua paljaana olevaan lattiaan eikä haise. (Mittarin asteikolla paljaanakin ollut osa puolikuiva ~2.6% kosteudella)
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
20 vuotta vanhan 2krs talon "kellarin" varastohuoneen lattialle on aikoinaan laitettu muovimatto ja myöhemmin päälle laminaatti. Talo on rinteessä ja huone maanpaineseinän vieressä. Merkkejä kosteusongelmista ei ole ollut. Kuntotarkastaja kehoitti kuitenkin poistamaan nykyisen lattiamateriaalin ja vaihtamaan hengittävän pinnoitteen. Käytännössä vaihtoehdot on varmaan joko maali tai laatoitus? Vai onko tällainen ihan turhaa hommaa? Toistaiseksi kun metrin poistanut lattiaa näyttää halpiskosteusmittari (piikitön "pallo") ~0.5% kosteuden nousua paljaana olevaan lattiaan eikä haise. (Mittarin asteikolla paljaanakin ollut osa puolikuiva ~2.6% kosteudella)
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Se muovimatto kannattaa heittää pois. Laminaatin alle ei suositella jätettävän kun se saattaa alkaa käymään siellä alla. Muuten en hirveenä kantaisi huolta jos ei ongelmia ole ollut ennenkään.
Noi kosteusmittarit ei kerro mitään kun ne mittailee sitä pintakosteutta.
Kellarissa näyttää tältä. Miten huolestunut asiasta pitää olla. Olen aika noviisi näissä asioissa. Talossa on kyllä salaojat mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi syvällä? kun nosteutta nousee kellarissa olevaan kaivoon vaikka sitä pumppaisi pois.
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Miten korkealle se kaivon vedenpinta jää lattian tasosta?
Musta on varmaan hometta? Eli homekoiraa ei varmaan siinä tapauksessa tarvita?
Onko täyskellari ja sen päällä sitten asuinkerros?
Saako mitään luukkuja auki kellarista pihalle? Kosteusprosenttia varmaan jollain tehokkaalla ilmankuivaimella saisi vähän pienennettyä.
Kuvasta katsottuna myös lattialla on vettä? Ehkä siis pohjaveden tasokin olisi aika korkealla?
Veden pinta jää ehkä kymmenisen senttiä lattiapinnan alapuolelle. Ja en tiedä tarkkaan mitä tarkoitat täyskellarilla, mutta asuinkerros on yläpuolella.
Mitään luukkuja ei ole valitettavasti olemassa mutta tarkoituksena on ollut tehdä tuuletusaukko jotta ilma vaihtuisi.
Ilmankuivain on hyvä idea aluksi, pitää sellaiseen investoida heti.
Ja varsinaisesti vettä ei ole lattialla, kosteaa saattaa olla kyllä juurikin toisen kuvan nurkassa.
Tässä yrittää vain hahmottaa mitä asialle pitää tehdä ja millaisista summista puhutaan
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 568
Ilmeisesti joku 50-60 lukujen talo ”maanalaisella” kellarilla kyseessä?Kellarissa näyttää tältä. Miten huolestunut asiasta pitää olla. Olen aika noviisi näissä asioissa. Talossa on kyllä salaojat mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi syvällä? kun nosteutta nousee kellarissa olevaan kaivoon vaikka sitä pumppaisi pois.
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Ehkäpä 60-luvun puolelta, koska ei ole tojalevyä ja betoni on saatu ilmataskuitta paikalleen valettaessa.
Onko betoninen ”pääviemäri” talon kellarin alla vai onko vain rautaviemärit 1-kerroksen alapohjassa?
Kuvien perusteella näyttää todella alkuperäiseltä tuo tilojen kunto. Ja samalla päälle on maalattu näemmä jos jollakin maalilla.
Sanosin, että tilat eivät sovellu nykyisellään mihinkään käyttöön. Jos sitten auton renkaiden kausisäilytykseen ehkä sopisi. Jos käyttö ei ole muuta, niin … ilmanvaihtoa vain parantaisin.
Jos tarve on saada tiloja käyttöön, sitten pitäisi kyllä tehdä ilmanvaihdon lisäksi paljon muutakin. Sen verran paljon, että turha neuvoa, jos ei ole tämän enempää tietoa. Tekemisen haarukka vaihtelee :
-Salaojat, hulevedet ja ulkopuoleinen eristys.
- Lattioiden piikkaus ja maa-aineksen vaihto, pääviemärin uusiminen ja ehkä tulovesiputki. Lattioihin uudet eristeet, valut, lämmitys jne.
- ilmanvaihdon parantaminen
- pintojen puhdistus epäsopivista maaleista ja uudelleen käsittely sopivilla.
- sähköt uusiksi.
Joko kaikki tämä ja enemmänkin tai vain se mitä tarvitaan..
Paljon hyviä kysymyksiä johon koitan vailinaisella tiedolla ja ymmärryksellä vastata.
Vuosiluku meni hyvinkin nappiin, 50- luvun loppupuolen asunto joka on peruskorjattu parikymmentä vuotta sitten aikalailla kauttaaltaan, kellaria lukuunottamatta. Muoviputket ainakin kulkevat yläkertaan kellarin katon kautta. Tuosta kellarin alapuolisesta viemäristä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tilasta nousee kodinhoitohuoneeseen rappuset ja kyseinen käytävä on jotenkin tuulettunut ja säästynyt kosteudelta, huomaa selvästi rajan mihin se loppuu.
Kellarissa ei ole tarkoitus edes säilyttää mitään, rappusissa säilytän tällä hetkellä maalipurkkeja ja enempää tavaraa sinne en ole viemässä. Lähinnä ajatuksena ja pelkona on että onko kyseinen home vaarallista ja voiko se levitä asuintiloihin. Tietyllä kelillä ainakin kellarin yläpuolella haisee kellarimainen haju lievästi, luulen että senkin saa aisoihin vain tiivistämällä tämän lattiasauman.
Kävin äsken hakemassa ilmankuivaimen ensi hätään, josko kesälomalla ehtisi tekemään reikää seinään niin ilmakin vaihtuisi.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 568
Maallikkona sanoisin, että juurikin ilmankierto olis nyt se mitä pitää parantaa. Nyt keskikerroksessa ilma vaihtuu, muttei sieläkään ole tarpeeksi korvausilmatuloa, kun kerran kellarista asti ottaa ilmaa sisään? Joten onkos montako kerrosta talossa ja mites niissä kerroksissa on ilmanvaihto tehty? Ja onko ilkunat rempattu ja purtsilla tiivistetty karmien ja ikkunoiden aukkojen saumat?
Se joku kaivo, missä vesi nousee, kuulostaa riskiltä, siinä mielessä, että jos se on jotakin likemmäs satavuotiasta poistoa, kuin 30 vuotiasta… sieltä voi joku kerta mennä putki tukkoon. Ja tukkeuma pakottaa veden nousemaan kellarin lattialle. Jos se kaivo on paskaviemäriin vievä kaivo, niin siihen on todennäköisesti yhdistetty aikansa savitiiliputkia ”salaojia” jotka uittaa vettä sinne viemäriputkeen ja sitä myöden se menee helpoimpaan suuntaan - eli kaivossa ylös päin.
Oma kokemukseni oli, että toi minun 200:nen betoninen pohjaviemäri oli entisten sakokaivojen päästä puolittain padottu. Siellä oli putken alapinnasta noin 50% asti tehty valu WC:n rautaviemärille, jottei se uita vesiä kelllariin ja kellarissa haise paska.. mutta se vaan tosiaan oli saottanut lopen koko vähäviettoisen pohjaviemärin 60% tukkoon. Jippii. Olispa ollut edes vähän järkeä päässä kun tuota oli viimeksi joku ranettanut.. Siinä oli mm pesutilojen viemäri ja kellarin pannuhuoneen viemäri kiinni siinä 60% umpeen saostuneessa.
No poistin sen samalla kun salaojat tein. Korvasin asianmukaisella 100:lla muoviviemärillä ja siihen katsoin kaadot kuntoon. Olis ehkä pitäny vielä jaksaa poistaa sieltä kallioo siitä paskakaivon poiston kohdalta… mutta kaivannon sortumisvaara ja sitä seuraava seinä/katospilareiden sortumisvaara olisi ollut liian iso riski. Sen nyt kuiten saa tuollakin tehtyä ja on kunnollinen kaato kuitennii.
Palataanpa siihen ilman kiertoon. Mainitsit että siellä on jotkut portaat missä pidät maalipurkkeja?
Onko portaikko savuhormien kohdalla, jos on, onko portaikossa ilmanvaihtoritilä? Jos teet seinään reiän, se todennäköisesti tulee toimimaan korvausilman kannalta tuloilman lähteenä. Ja tämä hormin ilmanvaihtokanava on sitten se ilman poisto reitti.
Jos löydät talon piirrustuksia, katso kaikki piipun hormien kuvat. Muistaakseni SAVUhormit on merkitty X merkillä. Muut hormit on ilmanvaihtohormeja.
Onko sinulla mikä lämmitysmuoto? Kysyn siksi, että jos savupiippu pysyy lämpimänä tuon lämmitysmuodon ansiosta, sitten ilman saanet kietämään kellarissa suorinta reittiä tuloaukosta poistoaukkoon. Lämmin hormi edesauttaa vetoa, ja kesällä kun on kosteinta kellarissa, se ilma vaihtuisi silloinkin siellä.
Onkos talon muoto neliö, suorakaide vai ”tetrispalikka” jossa kaksi ylempää palaa ovat yhden rivin oikealla tai vasemmalla suhteessa kahteen alempaan palaan?
Jos neliö, onko tässä ”noppanelosena” huoneet/tilat kulmissa, vai onko enemmän ”noppa ysinä” kolmessa rivissä/sarakkeessa tiloja? Kysyn lähinnä, koska nämä on ne tyypillisimmät pohjaratkaisut. Tämä pohjan muoto vaikuttaa siihen ilmankierrättämiseen ja ilmanvaihtoon yleensä, merkittävästi.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 341
Vastaan vanhaan mutta itse aikoinaan ostin tuollaisen halvan parinkympin laitteen ja se piippaili ihan miten sattui. Lopulta kävin vuokraamassa Boschin rakenneilmaisimen, joka ostettuna olisi ollut lähes tonnin laite. Sillä skannaili paljon luottavaisemmin mielin ja vuokra taisi olla parikymppiä päivä. Olisin säästänyt kaksikymppiä jos heti olisin vuokrannut kunnollisen.
Kiitos kattavasta kysymyspatteristosta, arvostan apua todellakin.
Talossa on siis kellarin lisäksi keskikerros ja yläkerta. Painovoimainen ilmanvaihto molemmissa asuinkerroksissa, yläkerrassa kylläkin liian vähän venttiileitä niin suotavaa on tuulettaa jatkuvasti hieman ikkunasta. Ja ikkunat on parikymmentä vuotta sitten vaihdettu kauttaaltaan ja tiivistetty uretaanilla, joten hajailmaa ei sieltäkään pääse tulemaan.
Se lattiassa oleva kaivo näkyy kuvassa minkä liitän, ilmeisesti sinne nousee pohjavettä. Vaikka sen pumppaisi viemäriin, se täyttyy uudestaan. Ymmärtääkseni myös viemärin tuuletusputkien takana on pääsy näihin hormeihin, joihin olisi mahdollista liittää poisto? Kuvia ei nyt ole saatavilla, pitää kaivaa ne vanhalta asukkaalta joka itseasiassa on tulossa muissa asioissa käymään lähiaikoina.
Portaikossa on jo itseasiassa poisto, mutta kartoituksessa käskettiin sulkemaan se ja siten estämään kellarin ilman kulkeutuminen samoihin putkistoihin jotka johtavat muualle asuntoon.
Onko tässä ilmanvaihtohormiin liittämisessä samaa mahdollisuutta että kellarin ilma kulkeutuu vääriin paikkoihin?
Lämmitysmuotona on suora sähkö ilpeillä ja keittiössä sijaitsevalla puuhellalla, joten siitä voisi ilmeisesti olla tässä asiassa apuja.
Sanoisin että suorakaiteen mallisesti ovat ne huoneet joissa vietetään aikaa, kuten olohuoneet, makuuhuoneet yms. Ja kodinhoitohuone, suihku yms ovat sitten taas tässä kyljessä kiinni.
Laitoin myös alkuun ilmankuivaimen pöhisemään ja kuten näytöstä näkyy niin aloitustilanne oli liki 80%. Nyt kuivain sai tilan 55% ja pitänee sitä siinä. On ainakin ensiapua, jos ei muuten niin omalle pääkopalle
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 620
Tuo viemärin haara kannattaa tulpata ihan oikealla tulpalla. Sieltä tulevat viemärikaasutkin voivat aiheuttaa osan kuvassa olevista mustista "töhnistä".
Painovoimaisestihan (tai huippuimurilla) noita hormeja saa käyttää, mutta jos alapäähän laittaa aktiivista puhallusta niin sinne hormiin pitäisi ujuttaa kanava.
Tuo pohjavesipumppaamon veden pinta on mielestäni liian korkealla kun näyttäisi olevan melkein samassa tasossa lattiavalun alapinnan kanssa. Laatan alapinta jatkuvasti kosteana? Onko siinä mahdollista saada syvyyttä lisää (vuosien saatossa pohja noussut kun sinne kulkeutuu hiekkaa tms.?)
Pumppaamo ja viemäri (ainankin putsluukku ja ensimmäinen y-haara) on uudempaa tavaraa, -90-luvulta tai uudempaa. Kannakoinnissa vahva -80-luvun meininki.
Jos sinne on tulossa vanha asukas niin voisi kysellä tietääkö mitä tuolle kellarille on tehty, jotain sinne on tehty luultavasti juurikin pohjaveden takia.
Painovoimaisestihan (tai huippuimurilla) noita hormeja saa käyttää, mutta jos alapäähän laittaa aktiivista puhallusta niin sinne hormiin pitäisi ujuttaa kanava.
Tuo pohjavesipumppaamon veden pinta on mielestäni liian korkealla kun näyttäisi olevan melkein samassa tasossa lattiavalun alapinnan kanssa. Laatan alapinta jatkuvasti kosteana? Onko siinä mahdollista saada syvyyttä lisää (vuosien saatossa pohja noussut kun sinne kulkeutuu hiekkaa tms.?)
Pumppaamo ja viemäri (ainankin putsluukku ja ensimmäinen y-haara) on uudempaa tavaraa, -90-luvulta tai uudempaa. Kannakoinnissa vahva -80-luvun meininki.
Jos sinne on tulossa vanha asukas niin voisi kysellä tietääkö mitä tuolle kellarille on tehty, jotain sinne on tehty luultavasti juurikin pohjaveden takia.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 568
Kiitos kattavasta kysymyspatteristosta, arvostan apua todellakin.
Talossa on siis kellarin lisäksi keskikerros ja yläkerta. Painovoimainen ilmanvaihto molemmissa asuinkerroksissa, yläkerrassa kylläkin liian vähän venttiileitä niin suotavaa on tuulettaa jatkuvasti hieman ikkunasta. Ja ikkunat on parikymmentä vuotta sitten vaihdettu kauttaaltaan ja tiivistetty uretaanilla, joten hajailmaa ei sieltäkään pääse tulemaan.
Se lattiassa oleva kaivo näkyy kuvassa minkä liitän, ilmeisesti sinne nousee pohjavettä. Vaikka sen pumppaisi viemäriin, se täyttyy uudestaan. Ymmärtääkseni myös viemärin tuuletusputkien takana on pääsy näihin hormeihin, joihin olisi mahdollista liittää poisto? Kuvia ei nyt ole saatavilla, pitää kaivaa ne vanhalta asukkaalta joka itseasiassa on tulossa muissa asioissa käymään lähiaikoina.
Portaikossa on jo itseasiassa poisto, mutta kartoituksessa käskettiin sulkemaan se ja siten estämään kellarin ilman kulkeutuminen samoihin putkistoihin jotka johtavat muualle asuntoon.
Onko tässä ilmanvaihtohormiin liittämisessä samaa mahdollisuutta että kellarin ilma kulkeutuu vääriin paikkoihin?
Lämmitysmuotona on suora sähkö ilpeillä ja keittiössä sijaitsevalla puuhellalla, joten siitä voisi ilmeisesti olla tässä asiassa apuja.
Sanoisin että suorakaiteen mallisesti ovat ne huoneet joissa vietetään aikaa, kuten olohuoneet, makuuhuoneet yms. Ja kodinhoitohuone, suihku yms ovat sitten taas tässä kyljessä kiinni.
Laitoin myös alkuun ilmankuivaimen pöhisemään ja kuten näytöstä näkyy niin aloitustilanne oli liki 80%. Nyt kuivain sai tilan 55% ja pitänee sitä siinä. On ainakin ensiapua, jos ei muuten niin omalle pääkopalle
Ahaa, toi kaivo on tosiaankin pätkä ojarumpuputkea tms. Näyttäis olevan 400mm tms ja ehkä vahvistettua jollain tapaa. Veden pinta on tuossa kaivossa niin korkea, että se pitää jo koko kellarin lattialaatan märkänä. Ei ihme että on kosteaa.
Varjossa näkyy tunnistamattomasta materiaalista tehty viemärikaivo, johon tuo vesi pumpataan nykyisellään. Mä laittaisin tuonne rumpuputkikaivoon nyt tämmöisen uppopumpun;
Norona uppopumppu sisäuimurilla 400W
www.puuilo.fi
Koska toi automaattisen pumppauksen käynnistävä uimuri on rungon sisällä, niin se pitää veden pinnan alempana kuin käsin ajettava kellutusta vaativa ulkoinen uimuiri. Jos tällä saisit pinnan pysymään 20-30cm alempana kuin lattian pinta, se auttaisi jo oikeasti kuivattamaan tilaa. Sitten tuo ilman kuivain voisi seuraavan kalenterivuoden aikana saada lattiaa ja seiniä kuivemmaksi. Ilmankuivaimen vedet ajaisin suoraan lattiakaivoon. Tuon kokoinen lattia ja seinävalu ei ihan parissa kuukaudessa tuollaisesta pitkäaikaisesta kosteudesta kuivu.
Kysyisin aiemalta remppaajalta, mitä viemäriputkistolle on tehty. Näyttäisi, että se on uusittu vain lattian pinnan tasosta ylöspäin. Joten alla voi olla valurautaa tai betonia, jotain alkuperäistä. Kysyisin myös tuon talon pohjalaatan alla olevan viemärin kulkusuuntaa, onko arviota siitä mihin päin se kulkee, ja onko ulkona tarkastuskaivoa (epäilen ettei ole, eritoten jos sille ei ole tehty mitään remppaa, sitten tuskin on..).
Itse lisäsin uusittuun pääviemärin poistoon tarkistuskaivon teleskoopilla, kun remppasin. Se on noin 1 metrin päässä talon kulmasta, josta viemäri lähtee talosta pois päin alamäen suuntaan.
Otan varmasti asioita tästä jatkoon, katsotaan mihin tilanne kehkeytyy.Ahaa, toi kaivo on tosiaankin pätkä ojarumpuputkea tms. Näyttäis olevan 400mm tms ja ehkä vahvistettua jollain tapaa. Veden pinta on tuossa kaivossa niin korkea, että se pitää jo koko kellarin lattialaatan märkänä. Ei ihme että on kosteaa.
Varjossa näkyy tunnistamattomasta materiaalista tehty viemärikaivo, johon tuo vesi pumpataan nykyisellään. Mä laittaisin tuonne rumpuputkikaivoon nyt tämmöisen uppopumpun;
Pystyviemärin tulppauksesta tulikin hyvä kommentti. Mä ehkä tekisin niin, että ottaisin tuon uppopumpun tuottaman veden ns hyötykäyttöön ja huuhtelemaan viemärilinjaa. Tekisin sen niin, että tuohon Y haaraan (näyttäis olevan 75mm lähtö) liittäisin U mutkana kokoelman 75mm putkia. U mutkan kannakoisin seinään kahdella pantakannakkeella. U-lenkin ajatus olisi tuoda hajulukko tuohon liitokseen, mutta sallisi uppopumpun poiston ohjauksen tuohon. Yksi panta U: pohjaan ja toinen panta ”avoimenpään” yläosaan, jotta pumpun poisto pysyy tukevasti paikallaan.Norona uppopumppu sisäuimurilla 400W
Koska toi automaattisen pumppauksen käynnistävä uimuri on rungon sisällä, niin se pitää veden pinnan alempana kuin käsin ajettava kellutusta vaativa ulkoinen uimuiri. Jos tällä saisit pinnan pysymään 20-30cm alempana kuin lattian pinta, se auttaisi jo oikeasti kuivattamaan tilaa. Sitten tuo ilman kuivain voisi seuraavan kalenterivuoden aikana saada lattiaa ja seiniä kuivemmaksi. Ilmankuivaimen vedet ajaisin suoraan lattiakaivoon. Tuon kokoinen lattia ja seinävalu ei ihan parissa kuukaudessa tuollaisesta pitkäaikaisesta kosteudesta kuivu.
Kysyisin aiemalta remppaajalta, mitä viemäriputkistolle on tehty. Näyttäisi, että se on uusittu vain lattian pinnan tasosta ylöspäin. Joten alla voi olla valurautaa tai betonia, jotain alkuperäistä. Kysyisin myös tuon talon pohjalaatan alla olevan viemärin kulkusuuntaa, onko arviota siitä mihin päin se kulkee, ja onko ulkona tarkastuskaivoa (epäilen ettei ole, eritoten jos sille ei ole tehty mitään remppaa, sitten tuskin on..).
Itse lisäsin uusittuun pääviemärin poistoon tarkistuskaivon teleskoopilla, kun remppasin. Se on noin 1 metrin päässä talon kulmasta, josta viemäri lähtee talosta pois päin alamäen suuntaan.
Ja saas nähdä millainen keskustelu tulee entisen asukkaan kanssa, hän on kovin tarkka ja aina oikeassa. Pitää asetella sanat oikein ettei mene kritiikin puolelle
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 568
@Penkkari Minulla on keskikerroksessa 3 kpl Mobaireja sekoittamassa ulkoilmaa sisäilmaan ja WC:stä hormiin pakotettuna staattinen poisto, noin 3x 6 l/s tahdilla viemässä ilmaa ulos. Tässä on liukuva säätö, jonka kanssa eri asennoissa on mitattu ns kesälle ja talvelle omat asentonsa joissa sitä sitten pidetään tasaisesti.
Yläkerrassa ei ole hormipoistoa tarjolla, joten siellä on Mitsubishin Lossnay tuomassa/viemässä ilmaa sisälle/ulos ja lisäksi kaikkien kolmen tilan kesken on tehty ilmankierto mahdolliseksi ja se pakotetaan yhdellä 19mm Noctuan tuulettimella pysymään jatkuvasti aktiivisena.
Kellarissa on yksi tulo, ja kaikkien tilojen läpi sen kautta kierrätetään ilmaa 125mm iv putkien läpi ja lopen se poistuu kylppärin hormiin. Tässä on se tehostaja tarjolla myös, eli "Pax clima" kosteustunnistuksella. Eli jos ilma on liian kosteaa, sitten puhallin alkaa tehostamaan ilman kiertoa. Noin 10 l/s nurkissa virtaus painovoimaisena.
Kaikki kolme aluetta ovat omia ilmanvaihtoalueitansa.. Ovilla erotettuina ja ovien tartteis olla sitten aina kiinni, että ilma näissä vaihtuu näin. Toki elävä elämä tätä sotkee, mutta se on semmosta. Isossa kuvassa kuiten homma toimii tällä tapaa automaattisesti.
Ennen ikkunoiden välissä olleista juuttikangas tiivisteistä tuli korvausilmaa sisälle keskikerrokseen niin että tukka pöllys, no ei sentään, mutta sen tunsi sen vedon niskassa, jos oli ikkunan karmin kohdalla.
Ylin kerros, oli seisovalla ilmalla, ilma oli raskas ja tunkkainen. Sama juttu kellarissa. Seisova tunkkainen ilma. Se on nyt menneisyyttä se.
Yläkerrassa ei ole hormipoistoa tarjolla, joten siellä on Mitsubishin Lossnay tuomassa/viemässä ilmaa sisälle/ulos ja lisäksi kaikkien kolmen tilan kesken on tehty ilmankierto mahdolliseksi ja se pakotetaan yhdellä 19mm Noctuan tuulettimella pysymään jatkuvasti aktiivisena.
Kellarissa on yksi tulo, ja kaikkien tilojen läpi sen kautta kierrätetään ilmaa 125mm iv putkien läpi ja lopen se poistuu kylppärin hormiin. Tässä on se tehostaja tarjolla myös, eli "Pax clima" kosteustunnistuksella. Eli jos ilma on liian kosteaa, sitten puhallin alkaa tehostamaan ilman kiertoa. Noin 10 l/s nurkissa virtaus painovoimaisena.
Kaikki kolme aluetta ovat omia ilmanvaihtoalueitansa.. Ovilla erotettuina ja ovien tartteis olla sitten aina kiinni, että ilma näissä vaihtuu näin. Toki elävä elämä tätä sotkee, mutta se on semmosta. Isossa kuvassa kuiten homma toimii tällä tapaa automaattisesti.
Ennen ikkunoiden välissä olleista juuttikangas tiivisteistä tuli korvausilmaa sisälle keskikerrokseen niin että tukka pöllys, no ei sentään, mutta sen tunsi sen vedon niskassa, jos oli ikkunan karmin kohdalla.
Ylin kerros, oli seisovalla ilmalla, ilma oli raskas ja tunkkainen. Sama juttu kellarissa. Seisova tunkkainen ilma. Se on nyt menneisyyttä se.
Vanha viesti, mutta nykyään Meltex myy pordräniä Meltex
Autotallin (rv 2000) maalattu betonilattia vähän jo kärsineen näköinen erityisesti kohdista joissa autoa on joskus pidetty. Jos tuon lattian vain pesee, ja ehkä kittaa pahimmat kolhut, ja maalaa päälle niin onkohan toivoa että uusi maali (mikä?) myös pysyisi tuossa?
Uuden maalipinnan ei tarvitse kestää nastarenkaiden raapimista, mutta jotain pientä kulutusta kuitenkin tulee kun prätkiä rassataan ym nikkarointia. Ei mitään hajua millä kellertävällä maalilla aiempi omistaja on tuon maalannut joskus.
Hiominen ei oikein maistuisi.
Uuden maalipinnan ei tarvitse kestää nastarenkaiden raapimista, mutta jotain pientä kulutusta kuitenkin tulee kun prätkiä rassataan ym nikkarointia. Ei mitään hajua millä kellertävällä maalilla aiempi omistaja on tuon maalannut joskus.
Hiominen ei oikein maistuisi.
Kuvan mukaista villaa löytyy vanhan saunapaneelin alalaidasta. Sauna on remontoitu 1990-luvulla, mutta putkiston takana on jätetty noin metrin verran vanhaa lahoavaa paneelia, jonka ajattelin poistaa hajuhaitan takia. Talo rakennettu1953. Voiko olla asbestia vai onko jotain muuta mineraalivillaa? Minne kannattaa lähettää näyte, jos voi olla asbestia?
Vois olla hamppua, tai pellavaa. Varmaan vielä käsitelty jollain piellä tai vastaavalla, kun tuoksuu aika metkalle. Meillä oli rintsikassa kaikissa ovissa ja ikkunoissa tilkkeenä karmin ja runkotolpan välissä. Siellä, missä nykyään on uretaanipursotus. Oli, otin pois samalla kun vaihdettiin ikkunat. Ja ovet. Kemiallisesta koostumuksesta en tiedä, mutta hengityssuojainta käytin kyllä.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 446
Kaikissa tuonajan rakennuksissa tuota on käytettty ikkunan/ovien tilkitsemiseen. Mitälie hamppua mahtaa olla. Aina olen vain jätesäkkiin pussittanut ja sekajätteenä hävittänyt eikä kukaan koskaan varoitellut, että tuohon olisi asbestia sotkettu. Vaikka sitä kyllä aikanaan on kyllä moneen paikkaan tungettu.
Kokeilin sytkärillä. Se ei syttynyt. Se vain hiiltyi hiukan. Saattaa olla kivivillaa.
Tein itse Rustan paneeleista Akustiikkapaneeli
Telkkarin seinäteliin kohdalta leikkasin panelit poikki, ja kaikki johdot vedin seinän sisään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 608
Ei ole. Hamppu/pellava tai sammal, enemmän näyttää hampulta/pellavalta.
Mutta eikö hamppu/pellava/sammal syty palamaan?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 608
Ei pellava kovin helposti pala. Tuo näyttää siltä, että siitä on vaan mennyt vuosikymmenten ajan ilmavirta läpi ja paska tarttunut kiinni.
e: Olen enemmän yllättynyt siitä, että -53 talosta et löytänyt tuosta kohtaa kalsareita ja muuta silputtua kangasta. Rahamies ollut rakentamassa.
e: Olen enemmän yllättynyt siitä, että -53 talosta et löytänyt tuosta kohtaa kalsareita ja muuta silputtua kangasta. Rahamies ollut rakentamassa.
Uutiset
-
Razer täydensi Cobra-perheen uudella langattomalla HyperSpeed-mallilla
24.7.2025 16:04
-
Intel julkaisi uudet ajurit Arc- ja Xe-näytönohjaimilleen (32.0.101.6972)
24.7.2025 10:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce- ja Studio 577.00 -ajurit
23.7.2025 23:00
-
OpenAI esitteli uuden ChatGPT-pohjaisen apurinsa monivaiheisiin tehtäviin
21.7.2025 21:49
-
Japanilainen Rapidus aloitti testipiirien valmistuksen 2 nanometrin GAAFET-prosessilla
19.7.2025 00:47
