Salaojakaivo kaasutiiviillä kannella? Alle 500mm kaivo alkaa olla ahdas jos uppopumpussa on ulkoinen koho, pumpuksi kannattaa valita sellainen malli jossa koho on pumpun rungossa.
Huoneessa on tulovesiputki ja sitä varten lattiakaivo. Pumppu tyhjentää tähän lattiakaivoon itsensä. Joo, on todennäköistä, että sitä kautta ilmatiiviys falskaa - mutta mainitsin tuon lähinnä siksi, että haussa oleva tuoteryhmä tulee selkeämmäksi.
Jos luukku on yleisesti käytetty malli niin varmaankin vastaava löytyy käytettynä jostain kierrätysliikkeestä tai torista. Nuohousluukku | Myydään | Tori tai Nuohousluukut, tuhkaluukut, eduspellit ja osat - Purkukolmio Oy
Tuossa kun tikkaiden asennusta katselin, niin kemiallinen kiinnitys olisi kai paras harkolle.
Kävi vahinko. Letkukela rojahti ulkoseinästä alas. Kiinnikkeet pettivät. Talon seinä on jämerän kevytbetoniharkkoa mikä tuntuu erittäin huokoiselta. Tämä oli kolmella 10mm Alligator Togglerilla kiinni "joiden piti kestää mitä tahansa", eivät kestäneet. Tuo letkukela on aika painava ja vaan kolmella pultilla kiinnitettävä. Ajattelin tehdä jonkun tukevamman ratkaisun. Olisiko ideaa pistää vaikka kaksi kakkosnelosta tms. tai muuta vähän pidemmältä matkalta kiinni seinään ja kiinnittää tämä letkukela sitten niihin kiinni joten saisi vähän useammasta paikasta painon kiinni näihin harkkoihin?
Millaista puuta tai muuta materiaalia kannattaa laittaa rapattua seinää vasten? Käsittääkseni painekyllästettyä puuta ei suositella. Haluaisin tehdä kestävän ratkaisun kun tuo jo pari kertaa rojahtanut alas huonojen proppujen takia.
Tässä suunnitelma tukipuista:
Tuossahan tuo taidettiin aiemmin mainita, mutta rautakauppaan kyselemään ankkurointimassaa ja sopivia ankkureita. Ei tarvitse mitään laudankappaleita lisäillä seiniin.
Kävi vahinko. Letkukela rojahti ulkoseinästä alas. Kiinnikkeet pettivät. Talon seinä on jämerän kevytbetoniharkkoa mikä tuntuu erittäin huokoiselta. Tämä oli kolmella 10mm Alligator Togglerilla kiinni "joiden piti kestää mitä tahansa", eivät kestäneet. Tuo letkukela on aika painava ja vaan kolmella pultilla kiinnitettävä. Ajattelin tehdä jonkun tukevamman ratkaisun. Olisiko ideaa pistää vaikka kaksi kakkosnelosta tms. tai muuta vähän pidemmältä matkalta kiinni seinään ja kiinnittää tämä letkukela sitten niihin kiinni joten saisi vähän useammasta paikasta painon kiinni näihin harkkoihin?
Millaista puuta tai muuta materiaalia kannattaa laittaa rapattua seinää vasten? Käsittääkseni painekyllästettyä puuta ei suositella. Haluaisin tehdä kestävän ratkaisun kun tuo jo pari kertaa rojahtanut alas huonojen proppujen takia.
Tässä suunnitelma tukipuista:
Kiitos näistä. Kävin hakemassa ankkurointimassaa sekä 6mm kierretankoa sekä niihin mutterit. Paksumpi kierretanko ei mahtunut tuon letkutelineen kiinnitysrei’istä. Kokeillaan näillä
Tuo koolaus onkin hyvä idea ja siihen välitilalevy. Tuohon varmaankin gyproc-levy lienee passeli?
Joo täys pahviahan ne halvat on. Luulin että noi nykyiset suorat ovet vm. 04 ois pahvia, mutta vaihdoin kahvoja niin jotain puulevyä nekin taitaa olla.
Voin suositella pirkanmaan alueen kauppiasta. Tai ainakin ota tarjous.... YV yhteystiedot.
Kiinnostaisi myös tää
Pitää saada samaan paikkaan. Oikeastaan tuo on verhokisko, joka on neljällä kiinnikkeellä seinässä ja nyt tuo yksi kiinnikkeistä petti.
Noin 8-9 mm ja syvyys lienee noin 40 mm.
Eikö tuohon voi laittaa vain suuremman tulpan?
En tiedä uskaltaako tehdä suurempaa reikää kun reiät ovat jo nyt melko lähellä toisiaan ja pelkona, että poraamisen jälkeen kahden reiän sijasta on yksi iso monttu seinässä. Tästä syystä tuntuisi turvallisemmalta täyttää reiät ja porata uudet. Mutta saako tällä tavalla kestävää ja mikä massa olisi tähän sopivin?
Wurth WIT-P 200 tai mikä vaan ankkurointimassa? Tutustuu vain huolella ohjeeseen.
Joo tällä vaan kierretankotappi seinään. Tuskin saa paremmin pitämään millään muulla.
20 vuotta vanhan 2krs talon "kellarin" varastohuoneen lattialle on aikoinaan laitettu muovimatto ja myöhemmin päälle laminaatti. Talo on rinteessä ja huone maanpaineseinän vieressä. Merkkejä kosteusongelmista ei ole ollut. Kuntotarkastaja kehoitti kuitenkin poistamaan nykyisen lattiamateriaalin ja vaihtamaan hengittävän pinnoitteen. Käytännössä vaihtoehdot on varmaan joko maali tai laatoitus? Vai onko tällainen ihan turhaa hommaa? Toistaiseksi kun metrin poistanut lattiaa näyttää halpiskosteusmittari (piikitön "pallo") ~0.5% kosteuden nousua paljaana olevaan lattiaan eikä haise. (Mittarin asteikolla paljaanakin ollut osa puolikuiva ~2.6% kosteudella)
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Miten korkealle se kaivon vedenpinta jää lattian tasosta?
Veden pinta jää ehkä kymmenisen senttiä lattiapinnan alapuolelle. Ja en tiedä tarkkaan mitä tarkoitat täyskellarilla, mutta asuinkerros on yläpuolella.
Ilmeisesti joku 50-60 lukujen talo ”maanalaisella” kellarilla kyseessä?Kellarissa näyttää tältä. Miten huolestunut asiasta pitää olla. Olen aika noviisi näissä asioissa. Talossa on kyllä salaojat mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi syvällä? kun nosteutta nousee kellarissa olevaan kaivoon vaikka sitä pumppaisi pois.
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Paljon hyviä kysymyksiä johon koitan vailinaisella tiedolla ja ymmärryksellä vastata.
Maallikkona sanoisin, että juurikin ilmankierto olis nyt se mitä pitää parantaa. Nyt keskikerroksessa ilma vaihtuu, muttei sieläkään ole tarpeeksi korvausilmatuloa, kun kerran kellarista asti ottaa ilmaa sisään? Joten onkos montako kerrosta talossa ja mites niissä kerroksissa on ilmanvaihto tehty? Ja onko ilkunat rempattu ja purtsilla tiivistetty karmien ja ikkunoiden aukkojen saumat?
Vastaan vanhaan mutta itse aikoinaan ostin tuollaisen halvan parinkympin laitteen ja se piippaili ihan miten sattui. Lopulta kävin vuokraamassa Boschin rakenneilmaisimen, joka ostettuna olisi ollut lähes tonnin laite. Sillä skannaili paljon luottavaisemmin mielin ja vuokra taisi olla parikymppiä päivä. Olisin säästänyt kaksikymppiä jos heti olisin vuokrannut kunnollisen.
Kiitos kattavasta kysymyspatteristosta, arvostan apua todellakin.
Kiitos kattavasta kysymyspatteristosta, arvostan apua todellakin.
Talossa on siis kellarin lisäksi keskikerros ja yläkerta. Painovoimainen ilmanvaihto molemmissa asuinkerroksissa, yläkerrassa kylläkin liian vähän venttiileitä niin suotavaa on tuulettaa jatkuvasti hieman ikkunasta. Ja ikkunat on parikymmentä vuotta sitten vaihdettu kauttaaltaan ja tiivistetty uretaanilla, joten hajailmaa ei sieltäkään pääse tulemaan.
Se lattiassa oleva kaivo näkyy kuvassa minkä liitän, ilmeisesti sinne nousee pohjavettä. Vaikka sen pumppaisi viemäriin, se täyttyy uudestaan. Ymmärtääkseni myös viemärin tuuletusputkien takana on pääsy näihin hormeihin, joihin olisi mahdollista liittää poisto? Kuvia ei nyt ole saatavilla, pitää kaivaa ne vanhalta asukkaalta joka itseasiassa on tulossa muissa asioissa käymään lähiaikoina.
Portaikossa on jo itseasiassa poisto, mutta kartoituksessa käskettiin sulkemaan se ja siten estämään kellarin ilman kulkeutuminen samoihin putkistoihin jotka johtavat muualle asuntoon.
Onko tässä ilmanvaihtohormiin liittämisessä samaa mahdollisuutta että kellarin ilma kulkeutuu vääriin paikkoihin?
Lämmitysmuotona on suora sähkö ilpeillä ja keittiössä sijaitsevalla puuhellalla, joten siitä voisi ilmeisesti olla tässä asiassa apuja.
Sanoisin että suorakaiteen mallisesti ovat ne huoneet joissa vietetään aikaa, kuten olohuoneet, makuuhuoneet yms. Ja kodinhoitohuone, suihku yms ovat sitten taas tässä kyljessä kiinni.
Laitoin myös alkuun ilmankuivaimen pöhisemään ja kuten näytöstä näkyy niin aloitustilanne oli liki 80%. Nyt kuivain sai tilan 55% ja pitänee sitä siinä. On ainakin ensiapua, jos ei muuten niin omalle pääkopalle
www.puuilo.fi
Otan varmasti asioita tästä jatkoon, katsotaan mihin tilanne kehkeytyy.Ahaa, toi kaivo on tosiaankin pätkä ojarumpuputkea tms. Näyttäis olevan 400mm tms ja ehkä vahvistettua jollain tapaa. Veden pinta on tuossa kaivossa niin korkea, että se pitää jo koko kellarin lattialaatan märkänä. Ei ihme että on kosteaa.
Varjossa näkyy tunnistamattomasta materiaalista tehty viemärikaivo, johon tuo vesi pumpataan nykyisellään. Mä laittaisin tuonne rumpuputkikaivoon nyt tämmöisen uppopumpun;
Pystyviemärin tulppauksesta tulikin hyvä kommentti. Mä ehkä tekisin niin, että ottaisin tuon uppopumpun tuottaman veden ns hyötykäyttöön ja huuhtelemaan viemärilinjaa. Tekisin sen niin, että tuohon Y haaraan (näyttäis olevan 75mm lähtö) liittäisin U mutkana kokoelman 75mm putkia. U mutkan kannakoisin seinään kahdella pantakannakkeella. U-lenkin ajatus olisi tuoda hajulukko tuohon liitokseen, mutta sallisi uppopumpun poiston ohjauksen tuohon. Yksi panta U: pohjaan ja toinen panta ”avoimenpään” yläosaan, jotta pumpun poisto pysyy tukevasti paikallaan.Norona uppopumppu sisäuimurilla 400W
Koska toi automaattisen pumppauksen käynnistävä uimuri on rungon sisällä, niin se pitää veden pinnan alempana kuin käsin ajettava kellutusta vaativa ulkoinen uimuiri. Jos tällä saisit pinnan pysymään 20-30cm alempana kuin lattian pinta, se auttaisi jo oikeasti kuivattamaan tilaa. Sitten tuo ilman kuivain voisi seuraavan kalenterivuoden aikana saada lattiaa ja seiniä kuivemmaksi. Ilmankuivaimen vedet ajaisin suoraan lattiakaivoon. Tuon kokoinen lattia ja seinävalu ei ihan parissa kuukaudessa tuollaisesta pitkäaikaisesta kosteudesta kuivu.
Kysyisin aiemalta remppaajalta, mitä viemäriputkistolle on tehty. Näyttäisi, että se on uusittu vain lattian pinnan tasosta ylöspäin. Joten alla voi olla valurautaa tai betonia, jotain alkuperäistä. Kysyisin myös tuon talon pohjalaatan alla olevan viemärin kulkusuuntaa, onko arviota siitä mihin päin se kulkee, ja onko ulkona tarkastuskaivoa (epäilen ettei ole, eritoten jos sille ei ole tehty mitään remppaa, sitten tuskin on..).
Itse lisäsin uusittuun pääviemärin poistoon tarkistuskaivon teleskoopilla, kun remppasin. Se on noin 1 metrin päässä talon kulmasta, josta viemäri lähtee talosta pois päin alamäen suuntaan.
