Kodin rempat(DIY)

[Kaj-tzu]

Olisiko kellään tietoa, miten tällaista ongelmaa voisi säätää? Kyseessä on pariovi, ja toinen ovista ei mene kunnolla kiinni, vaan jää noin puoli senttiä raolleen. En löydä mitään säätöruuveja, joista sen saisi säädettyä.

 

[_Tee]

Lukon vastaraudassa teljen kolossa on metallinen kieleke, jota ulospäin taivuttamalla lukon telki tavallaan kiilauttaa ovea enemmän kiinni. Meisselillä vaan kampeaa sitä kielekettä ulos. Samanlainen on kevyissä väliovissa, vinkkinä niille joita harmittaa jos ovi kolisee ollessaan kiinni.

 

[Vertigo]

Lukon vastaraudassa teljen kolossa on metallinen kieleke, jota ulospäin taivuttamalla lukon telki tavallaan kiilauttaa ovea enemmän kiinni. Meisselillä vaan kampeaa sitä kielekettä ulos. Samanlainen on kevyissä väliovissa, vinkkinä niille joita harmittaa jos ovi kolisee ollessaan kiinni.

Eli tämä?

Pitääpä koittaa, kiitos vinkistä...

 

[Kaj-tzu]

Lukon vastaraudassa teljen kolossa on metallinen kieleke, jota ulospäin taivuttamalla lukon telki tavallaan kiilauttaa ovea enemmän kiinni. Meisselillä vaan kampeaa sitä kielekettä ulos. Samanlainen on kevyissä väliovissa, vinkkinä niille joita harmittaa jos ovi kolisee ollessaan kiinni.

Ei auta tässä tapauksessa, koska ovi ei mene kunnolla kiinni, vaikka lukon telki pidetään sisällä.

 

[Kvarkki]

Roskat on pois oven välistä/tiivisteistä? Yleensä noissa kyllä alkaa näkymään mistä se panttaa, jos ovi on jotenkin vinksallaan. Jos ovi on tiivis, niin eipä tuolle paljoa mitään ole tehtävissä (järjellisellä määrällä työtä).

 

[Kaj-tzu]

Roskat on pois oven välistä/tiivisteistä? Yleensä noissa kyllä alkaa näkymään mistä se panttaa, jos ovi on jotenkin vinksallaan. Jos ovi on tiivis, niin eipä tuolle paljoa mitään ole tehtävissä (järjellisellä määrällä työtä).

Imuroin roskat pois, mutta se ei auttanut. Ovi ei ole tiivis siinä kohdassa missä se on raollaan.

 

[Reivn]

Imuroin roskat pois, mutta se ei auttanut. Ovi ei ole tiivis siinä kohdassa missä se on raollaan.

Onko mahdollista, että tuon auki jäävän puolikkaan karmi ois päässy elämään, tai asennettu alunperinkin hieman vinoon? Karmiruuveja voisi löysätä aavistuksen sieltä puolelta, irrottaa listat ja kattoa pystyiskö sinne lyömään runkotolpan ja karmin väliin shimmiä ennen takasin kiristystä. Kuvista vaikea sanoa, mutta jos mikään muu ei auta, ja ovi ei yksinkertasesti mene tasan toisen oven kanssa, niin sanoisin, että saranalevyt ottaa jo yhteen oven & karmin välissä

 

[_Tee]

Ei auta tässä tapauksessa, koska ovi ei mene kunnolla kiinni, vaikka lukon telki pidetään sisällä.

Sitten ei taida auttaa kun karmiruuvien irroitus, listat pois ja koittaa kammeta karmia eri asentoon, kuten jo todettiin. Panttaava kohta pitää vaan ensin löytää. Ovikin saattaa olla yllättävän käyrä.

 

[Kaj-tzu]

Taisi olla vähän vinossa, kun ovien välissä on suurempi rako alhaalla kuin ylhäällä. Täytyy tarkistaa vesivaalla huomenna.

 

[_Tee]

Oven asennuksessa saranapuolen karmi laitetaan passilla molempiin suuntiin pystyyn, sen jälkeen passi laitetaan pois ja asennus tehdään loppuun ovilehden mukaan.

 

[Kaj-tzu]

Ongelmapuolella karmi on hieman kallellaan niin, että ovi kallistuu ulospäin. Onko mitään tehtävissä?

 

[_Tee]

Ongelmapuolella karmi on hieman kallellaan niin, että ovi kallistuu ulospäin. Onko mitään tehtävissä?

Kyllä on. Jos ei muu auta niin keskimmäistä karmiruuvia löysälle, muut kokonaan pois. Potkitaan karmi suoraan ja tehdään uudet reiät karmiruuveille ja uudet kiinnitykset. Ennen operaatiota toki listat pois ja uretaanit auki. Uusien karmiruuvien kohdille aina kiilat / laput, joita vasten karmi ruuvataan kiinni. Tulee tuplamäärä karmitulppia ja hiukan tyhmän näköinen, mutta semmoista se on. Operaation voi tehdä saranapuolelle, tai vastapuolelle, lopputulos sama.

Vanhat reiät vetää karmin aina samaan asentoon. Jos on reilummin pois passista niin voi saada hiukan vinoon ruuvattua, niin ettei ruuvi lähde vanhaan reikään.

 

[puik]

Maakaapelin uraa kaivaessa vastaan tulikin kivi/kallio pinnassa. Olisiko mahdollista/järkevää roilottaa kiveen ura kaapelille? Onnistuisiko poravasaralla, kulmahiomakoneella+timantti, ja etanadynamiitilla/kivikiiloilla? Kiertäminenkään ei onnistu helposti kun ollaan pihalla. Maan korottaminen ei tule kysymykseen.

E: Reilu metri ja ainakin 10cm syvälle.

 

[stabbulamus]

Järkevyys varmaan riippuu et onko se nyt kivi vai kalliota ja kuinka paljon pitää saada syvyyttä lisää ja mimmonen matka.

 

[antti-x]

Maakaapelin uraa kaivaessa vastaan tulikin kivi/kallio pinnassa. Olisiko mahdollista/järkevää roilottaa kiveen ura kaapelille? Onnistuisiko poravasaralla, kulmahiomakoneella+timantti, ja etanadynamiitilla/kivikiiloilla? Kiertäminenkään ei onnistu helposti kun ollaan pihalla. Maan korottaminen ei tule kysymykseen.

E: Reilu metri ja ainakin 10cm syvälle.

Jos on oma hyvä 230mm rälläkkä niin silläkin onnistuu riittävin toistoin, muuten hakisin 400mm laikkaleikkurin/suurtaajuussahan konevuokraamosta, sillä hoituu varsin nopeasti. Etanadynamiitti toimii hyvin kyljestä lohkaisemiseen/halkaisemiseen mutta huonosti uran tekemiseen.

 

[Kvarkki]

Laikkaleikkurilla tuo on helppo ja nopea homma. Kone tietysti on sellainen, että herättää ansaittua pelkoa. Kuivana rälläkällä taas ihan karseaa puuhaa pölyn suhteen, ei ole säästetyn rahan arvoinen.. Etanalla tosiaan hankala saada ura ja reikien tekeminenkin peruskalustolla yhtä tuskaa.

Ehkä joku raksajamppa tulis tuon halvalla hoitamaan. Yksi kerros uraa ja metri ei ole kuin 30 min homma. Kannattanee tosin vilkaista vähän pidemmälle ettei ole laakea kivi.

 

[dot1q]

Maakaapelin uraa kaivaessa vastaan tulikin kivi/kallio pinnassa. Olisiko mahdollista/järkevää roilottaa kiveen ura kaapelille? Onnistuisiko poravasaralla, kulmahiomakoneella+timantti, ja etanadynamiitilla/kivikiiloilla? Kiertäminenkään ei onnistu helposti kun ollaan pihalla. Maan korottaminen ei tule kysymykseen.

E: Reilu metri ja ainakin 10cm syvälle.

400 mm laikalla, saa noin luokkaa 11 cm roilon tehtyä kiveen. Tiedän kokemuksesta..
tein itse niin, että porasin suoraan linjaan ensin kivikiiloja varten 16mm reiät ja sitten roilon laikalla niiden väliin.
Kun reiät ja roilo oli linjassa, 6kg lekalla paukuttelee kivikiiloja pohjaan, kunnes kivi murtuu.
Jos ei ekalla kerralla mee tarpeeks syvälle, voi samanroilottelun leventää ja toistaa.. lisäys: Niin 6 kpl kivikiiloja oli käytössä ja yli 50 cm syvälle piti mennä..

DSH 900-X Polttomoottorikäyttöinen saha (400 mm) - Betonisahat - Hilti Finland

Hilti Betonisahat - DSH 900-X Polttomoottorikäyttöinen saha (400 mm) - Tehokas ja helposti käynnistyvä 87 cc polttomoottorikäyttöinen saha automaattisella rikastimella – terän maksimihalkaisija 400 mm jopa 150 mm leikkaussyvyyteen

www.hilti.fi

tuossa semmoinen 400mm terä mihin viittaan. Tuossa sanotaan että 15cm tekee uraa, mutta riippuu paljon kaivannosta ja pinnan muodoista, että miten syvälle menee.

 

[Kvarkki]

400 mm laikalla, saa noin luokkaa 11 cm roilon tehtyä kiveen. Tiedän kokemuksesta..
tein itse niin, että porasin suoraan linjaan ensin kivikiiloja varten 16mm reiät ja sitten roilon laikalla niiden väliin.
Kun reiät ja roilo oli linjassa, 6kg lekalla paukuttelee kivikiiloja pohjaan, kunnes kivi murtuu.
Jos ei ekalla kerralla mee tarpeeks syvälle, voi samanroilottelun leventää ja toistaa.. lisäys: Niin 6 kpl kivikiiloja oli käytössä ja yli 50 cm syvälle piti mennä..

Kuulostaa aika työläältä vaikka olisi järeimmästä päästä oleva pora reikiä varten.

Noin 5 cm kaistale graniittia murtuu helposti murtovasaralla (talttakärki), varsinkin jos saa sen railon sinne 11 cm asti. Laikalla ainoa ongelma tulee useampiin kerroksiin mennessä siitä, että kone täytyy mahtua väliin. Urasta tulee aika leveä yläosasta tämän takia.

e: 6 kg leka ja 16 mm kiilat kuulostavat oudolta, ei ole voimalaji....

 

[dot1q]

Toi kivikiiloilla tekeminen tarjoaa sen, että voi tehdä 10cm leveitä "siivuja" kalliosta. Jolloin pääsee vähemmälä leikkaamisella. Tokihan se lekalla takominen on kans työlästä..

 

[Kvarkki]

Mut ei tuossa 10 cm siivussa ole mitään tolkkua, kun saat laikalla vedetty 2x 5 cm paljon nopeammin kuin teet ne 16 mm reiät siihen

e: Puhumattakaan siitä, että laikalla tehdyn uran kanssa se **** lohkeaa koko matkalta (kun vähän murtovasaralla avittelee). Kiiloilla vähän 1x2 miten kallion heikkoudet osuu.

 

[dot1q]

En tiedä tuosta 5cm siivuttamisesta ja murtovasarasta, miten toimii. Omalta osalta tiedän, että tuon noin 10cm paksun siivun saa irti tuolla, että tekee esireiät suoraan linjaan 16mm kiviterällä (nimbus on ihan ok), sitten vetää sen railon laikalla kallioon (reiästä reikään), laittaa kivikiilat reikiin ja nuijii kallion irti.

 

[maustevoi]

Mitenkä tekisitte ihan vain painnonnosto/kuntoilupenkin (siis ihan käsipainopenkin), joka välttäisi kotioloihin..

Mutta että ei olisi ihan liian kapea tms. selälle vaan ihan "standardimitoilla" mitkä toimii kuntosaleilla. Löytykö joku joka tehnyt?

Kaupassa näkyy olevan joku 100e kuitenkin.

Saapiko puusta tehtynä riittävän kestävän? Jotain pehmusteeksi sitten..

 

[uggeli]

Mitenkä tekisitte ihan vain painnonnosto/kuntoilupenkin (siis ihan käsipainopenkin), joka välttäisi kotioloihin..

Mutta että ei olisi ihan liian kapea tms. selälle vaan ihan "standardimitoilla" mitkä toimii kuntosaleilla. Löytykö joku joka tehnyt?

Kaupassa näkyy olevan joku 100e kuitenkin.

Saapiko puusta tehtynä riittävän kestävän? Jotain pehmusteeksi sitten..

Autiotalosta pirtinpenkki ja kesätuolista pehmuste.

Ensin tosin katsoisin torista, näytti olevan tarjolla mielin määrin ainakin ruuhka-Suomessa.

 

[Kvarkki]

En tiedä tuosta 5cm siivuttamisesta ja murtovasarasta, miten toimii. Omalta osalta tiedän, että tuon noin 10cm paksun siivun saa irti tuolla, että tekee esireiät suoraan linjaan 16mm kiviterällä (nimbus on ihan ok), sitten vetää sen railon laikalla kallioon (reiästä reikään), laittaa kivikiilat reikiin ja nuijii kallion irti.

Olen useita kuutioita irrottanut tällä ~5 cm luiska menetelmällä, kun korjailen vanhan talon perustuksia salaojituksen osalta. Sopivassa paikassa laikalla saa tehtyä 20-30 cm "jyrkänteen", jonka suuntaisesti voi etanalla (talvilaatu Puolasta) murskata nopeasti huomattavan isoja määriä kiveä. Hienosäädöt sen jälkeen taas laikalla. Kivikiilat kallioon on vähän tuskainen harrastus, kivien halkomiseen ne kyllä toimivat. Kalliossa olen käyttänyt niitä vain silloin, kun selkeästi kallio on vaakasuuntaan halki. Tällöin kiiloilla saa lohkottua jopa puolen kuution pätkiä (ja siitä sitten poikittain pienemmäksi). Umpikallion louhinnassa niistä ei ole iloa, muut menetelmät selvästi parempia.

e: En yhtään yritä vähätellä menetelmääsi, mutta kun olen kaikki mahdolliset ja mahdottomat variaatiot kokeillut tässä puuhassa, niin täydellä varmuudella voin sanoa, että helpompiakin tapoja on.

 

[j1m2]

Kyllä on. Jos ei muu auta niin keskimmäistä karmiruuvia löysälle, muut kokonaan pois. Potkitaan karmi suoraan ja tehdään uudet reiät karmiruuveille ja uudet kiinnitykset. Ennen operaatiota toki listat pois ja uretaanit auki. Uusien karmiruuvien kohdille aina kiilat / laput, joita vasten karmi ruuvataan kiinni. Tulee tuplamäärä karmitulppia ja hiukan tyhmän näköinen, mutta semmoista se on. Operaation voi tehdä saranapuolelle, tai vastapuolelle, lopputulos sama.

Vanhat reiät vetää karmin aina samaan asentoon. Jos on reilummin pois passista niin voi saada hiukan vinoon ruuvattua, niin ettei ruuvi lähde vanhaan reikään.

Voi myös kokeilla laittaa puutappi liiman kanssa vanhaan reikään ja liiman kuivuttua ruuvaa karmiruuvin takaisin kiinni,vaatii tietenkin että on puurunko mihin kiinnitetään.

 

[_Tee]

Voi myös kokeilla laittaa puutappi liiman kanssa vanhaan reikään ja liiman kuivuttua ruuvaa karmiruuvin takaisin kiinni,vaatii tietenkin että on puurunko mihin kiinnitetään.

Kyllä vaan, hyvä vinkki. Vielä kun poraa ruuvin reikää hiukan isommaksi niin saa veisteltyä isomman tapin jonka saa vasaralla naputeltua sisään.

 

[Dexdor]

Terassiremppaa pukkaa. En tiedä ikää, mutta on joskus petsattu/öljytty ruskeaksi, joka tosin kulunut paikoin pois. Taitaa muutoin olla ns sitä vihreää kyllästettyä tavaraa. N. 80% laudoista on hyväkuntoisia ja mielellään käyttäisin ne uudelleen - koska kierrätys kunniaan. Ja säästäähän siinä eurojakin, terassi n 32m2. Säästö nyt ei ole se tavoiteltava asia niinkään - vaan hyöty ja järkevyys.
Lautojen raot ovat suhteellisen isot ja haluaisin noita tiivistää ja oikaista hieman pohjaa, joka on yhdestä kohdasta aavistuksen kiero. Pieni jatkokin tähän olisi tulossa. Pohjajuoksut muutoin lähes priimaa, mitä tässä purkaessa vastaan tullut.

Mietin käytännön toteutuksen kannalta; vanhojen lautojen käyttö ja huonokuntoisimpien lautojen korvaus vastaavankokoisella uudella. Tilkkutäkkihän siitä toki äkkiä tulee, mutta mitä tapahtuu, jos pinnan hioo kevyesti + muu käsittely ja uudelleen öljyäminen yhtenäiseksi - onnistuuko todellisuudessa? Näkyykö sävyero uusien ja vanhojen välillä?

 

[Dunlop]

Terassiremppaa pukkaa. En tiedä ikää, mutta on joskus petsattu/öljytty ruskeaksi, joka tosin kulunut paikoin pois. Taitaa muutoin olla ns sitä vihreää kyllästettyä tavaraa. N. 80% laudoista on hyväkuntoisia ja mielellään käyttäisin ne uudelleen - koska kierrätys kunniaan. Ja säästäähän siinä eurojakin, terassi n 32m2. Säästö nyt ei ole se tavoiteltava asia niinkään - vaan hyöty ja järkevyys.
Lautojen raot ovat suhteellisen isot ja haluaisin noita tiivistää ja oikaista hieman pohjaa, joka on yhdestä kohdasta aavistuksen kiero. Pieni jatkokin tähän olisi tulossa. Pohjajuoksut muutoin lähes priimaa, mitä tässä purkaessa vastaan tullut.

Mietin käytännön toteutuksen kannalta; vanhojen lautojen käyttö ja huonokuntoisimpien lautojen korvaus vastaavankokoisella uudella. Tilkkutäkkihän siitä toki äkkiä tulee, mutta mitä tapahtuu, jos pinnan hioo kevyesti + muu käsittely ja uudelleen öljyäminen yhtenäiseksi - onnistuuko todellisuudessa? Näkyykö sävyero uusien ja vanhojen välillä?

Lopputulos riippuu aivan siitä, miten hyvin jaksat hioa vanhat laudat ja kuinka peittävä uusi pinta on. Värittömällä öljyllä varmasti näyttää tilkkutäkiltä, mutta joku peittävämpi öljy ei. Eihän lautaa kannata vaihtaa uuteen, vasta kun se alkaa tikkuuntumaan tai muuten hajoamaan.

 

[ZZRX]

Iso ongelma vanhoissa laudoissa on ruuvinreiät. Ei näytä terassi hyvältä jos on reiitetty lankut kauttaaltaan.

 

[Tuomi0]

Iso ongelma vanhoissa laudoissa on ruuvinreiät. Ei näytä terassi hyvältä jos on reiitetty lankut kauttaaltaan.

Voiskohan ne tapittaa? Lähinnä kierrätyksen ajatuksesta ja muutenkin kaikki purkutavara on hävitettävä, sen lisäksi uutta on haettava.

Painekyllästys Bauhaus tavarassa on nykyään lähinnä vitsi, ainut syy olla käyttämättä muuta lautaa on että höylättyä raakapuu on paljon kalliimpaa. En käyttäisi esimerkiksi terassin rungossa missään muualla painekyllästettyä kuin suoraan maata vasten asetettavia osia (portaat esim.). Senkin voi fuskata laittamalla terassilaudan pätkät pohjaksi normi tavaralle.

Ruskeat öljykyllästeet ovat ihan toimivia ja lopputulos on nätti. Erittäin nopeita levittää. Tuoksahtaa pari viikkoa kylläkin.

 

[NxTH]

Mikähän olisi järkevin toteutusvaihtoehto autotallin lattialle? Edelliset omistajat siis käyttäneet 90-luvulla jotain maalia, joka ei päästä kosteutta täysin ulos. Lattia näyttää tällä hetkellä alla olevien kuvien mukaiselta. Ei hirveästi hotsittaisi alkaa hiomaan koko lattiaa. Lattia ei kesäisin ainakaan tunnu kostealta, eikä kosteusmittarikaan liiemmin älähtänyt asuntotarkastuksessa 7v sitten. Onko ainoa vaihtoehto palkata joku ammattilainen, vai saako tuosta omin keinoin mitenkään pätevää? Täyttää kuluneet kohdat, ja onko jotain maagista ihmemaalia tuohon päälle vai tuleeko katastrofi?

 

[Riihis]

Mää hiosin vanhat pois, siinä ei kauaa nokka tuhisee kun timanttilaikalla pyyhkäisee. Imuri vielä kiinni niin ei juurikaan pöllyä. Tarvittaessa tasoitus ja uudet maalit päälle. Maalista en osaa sanoa, mutta maali kaupassa osaa neuvoa.

 

[Ethos]

Vanhat pois timanttilaikalla ja epoksimaalit päälle

 

[stabbulamus]

Jotain temafloorin tapaista tilalle niin kestää sit käyttöä. Ei nuo ammattilaisen tekemänä kovin kalliita ole niin saa pohjia myöten hyvän.

 

[Kvarkki]

Vanhat pois timanttilaikalla ja epoksimaalit päälle

Ei välttämättä kovin hyvä idea tiivistää epoksilla, jos lattiassa on kosteusongelmaa

e: Näköjään kuukkeli löysi jotain hengittäviäkin versioita.

 

[dot1q]

SolMaster EP10 oli itsellä ainakin hyvä valinta. En vaan enää asu kyseisessä asunnossa, jossa tuo talli oli, joten vain 5 vuoden hyvät kokemukset jäi siitä materiaalista.
Hengittää kosteutta ulos betonista.

Huomautus: poistin betoniliiman pois valun pinnasta ennen epoksin levitystä. Tämä oli oleellinen työvaihe. Vuokrasin rkv:sta lattiahiomakoneen imurikauluksella ja ostin muutaman laikan siihen. Sitten hieroin sen ”kivihiomapaperilaikan” kanssa koko lattian ristiinrastiin, kunnes ei ollut enää liimaa jäljellä. Raskas homma.. meni paripäivää tämmöseltä marjanpoimijalta joka ei maveta reilua satasta enempää.

@NxTH

 

[PornReindeer]

Onko kukaan toteuttanut fiksuja kaapeliläpivientejä sisäseiniin? ATK-romut ovat vaatehuoneessa ja sieltä pitäisi saada tyyliin antennia ja eetteriä kaapelilla ulos.
Tarkoitus siis että voisi vetää esim. valmiin eetterikaapelin läpi (liitin paikoillaan), mutta saisi esim. halkaistulla kumitulpalla sitten noin tiiviiksi ja mahdollisesti hieman vedonpoistoa.

Internetsistä löytyy kaikkea tuollaista:

Harkitsen kyllä tekisikö "kunnolla" ja vetäisi pinta-asennusrasiat, mutta olen hieman allerginen noille kun tuntuu että aina väärässä paikassa blokkaamassa huonekaluja jos yrittää muuttaa järjestystä
Toisessa huoneessa menossa pintaremppa niin sinne vedän kyllä jalkalistan alla vastakkaiselle puolelle huonetta rasian...

 

[dot1q]

Moro. Täytyy tehdä kellarin alapuolelle pumppukaivo. Salaojien ohi menee maapaineen ja kallion vuoksi vettä keskelle talon pohjaa. Osansa tekee vanha 200mm betoniviemäri (poistettu käytöstä, mutta ilmeksestk saviputki tänne tuo vettä). En piikkaa kaikkia lattioita nyt auki, olen pienen, keskeisehköllä paikalla olevan kohdan ottanut auki ja kaivan siihen metrisen kuopan. Osin poistan siitä kalliota edestä että syvyyteen pääsee.
Noh kuitenkin; kaivon pinta pitäisi saada lattian pinnan tasalle ja siitä kaivolle tiivis kansi, jonka saa auki. Tämä. Siksi, että kaivoon tulevan uppopumpun kunnon voi tarkistaa ja tarvittaessa pumpun vaihtaa.

Onkos kenellekään tullut tähän soveltuvaa 300-500 mm valmista kaivoa vastaan? Lähinnä eniten kiinnostelis semmoset, joissa on tiivis kansi..

 

[_Tee]

Onkos kenellekään tullut tähän soveltuvaa 300-500 mm valmista kaivoa vastaan? Lähinnä eniten kiinnostelis semmoset, joissa on tiivis kansi..

Salaojakaivo kaasutiiviillä kannella? Alle 500mm kaivo alkaa olla ahdas jos uppopumpussa on ulkoinen koho, pumpuksi kannattaa valita sellainen malli jossa koho on pumpun rungossa.

Jos lähistöllä on vaikka Meltex niin käy siellä kyselemässä, osaavat ehdottaa sopivaa tuotetta.

 

[antti-x]

Joo Meltex tekee myös mittatilauksella jonkin verran, ja Talokaivo tarvittaessa vielä laajemmin. Eikä hinnatkaan kovin pahoja ole olleet.

 

[Joona N.V]

Jos se pumppaamo on keskellä lattiaa, mihin vesi pumpataan? Aika hankala tehdä tiiviiksi jos letku nousee kannen läpi. Ja muutenkin noin matala ja kapea kaivo on vaikea puhdistaa ja aiheuttaa sen että pumppu käy usein ja lyhyitä aikoja kerrallaan. Toki eipä siinä oikein vaihtoehtoja ole jos ei ala kaikkia lattioita piikkaamaan. Tuossa olisi hyvä olla jonkinlainen varoitusjärjestelmä jos pumppu sattuu hajoamaan.

 

[dot1q]

Jos se pumppaamo on keskellä lattiaa, mihin vesi pumpataan?

Huoneessa on tulovesiputki ja sitä varten lattiakaivo. Pumppu tyhjentää tähän lattiakaivoon itsensä. Joo, on todennäköistä, että sitä kautta ilmatiiviys falskaa - mutta mainitsin tuon lähinnä siksi, että haussa oleva tuoteryhmä tulee selkeämmäksi.

Pumpun sivussa olevalla ”pystykoholla” saa ihan sujuvasti 400mm kaivoon tehtyä poiston. Perinteinen kohopaketti ei tässä todennäköisesti toimi, joten se on tiedossa. Pumpun upotus syvyys pyritään maksimoimaan. Se kallion louhuinta on vaan sen verran /c:stä etten usko kiinnostuksen riittävän tuota metriä syvemmäs. Jos kaivo täyttyy vaikka 50cm tasoon asti, on siinä sentään 60 litraa pumpattavaa..
Kaikki tämmöiset oleelliset laitteet ovat shellyjen takana, jotta näkee kulutusta syntyvän.

 

[_Tee]

Täällä on myös kellarin lattiassa tuollainen "pumppukaivo". Sinne menee alakerran pesuhuoneen vedet ja kodinhoitohuoneen vedet, eli käytännössä pyykinpesukone ja LVV:n tippavedet. Ne sitten pumpataan pari metriä ylemmäs viettoviemäriin.
Säiliö on edellisen ranettama, jokin maatilasäiliö, jossa pehmeämuovinen paikalleen painettava kuppimainen kansi. Säiliön kansi on jonkin verran valmiin lattiapinnan alla ja lattian laatoitukseen olen upottanut RST-levyn, jonka saa nostettua pois ja jossa reunalla muutama reikä, koska tuo toimii myös lattiakaivona. Säiliön muovikanteen olen tehnyt muutaman reiän, joiden päällä pingispallot. Kannen päällä myös vuotovahti. Kertaalleen vuotovahti piipannut kun pyykinpesukoneen poistovesiliitos helppasi ja kone pumppasi vesiä lattialle. Kaato ohjasi vedet kaivolle, vuotovahti piippasi, vesi kellutti pingispallot pois ja vedet kaivoon.

Siis hyvinkin kerettiläinen ja virityksen arvonimen ansaitseva ratkaisu, mutta varsin toimiva.

 

[Kaj-tzu]

Saunan nuohousluukku oli ruostunut kiinni, joten jouduin avaamaan sen väkisin, jolloin se meni rikki. En kuitenkaan löytänyt nopeasti netistä uutta luukkua samoilla mitoilla. Valmistaako joku yritys tai taho näitä luukkuja mittatilaustyönä?

 

[aittis]

Kävi vahinko. Letkukela rojahti ulkoseinästä alas. Kiinnikkeet pettivät. Talon seinä on jämerän kevytbetoniharkkoa mikä tuntuu erittäin huokoiselta. Tämä oli kolmella 10mm Alligator Togglerilla kiinni "joiden piti kestää mitä tahansa", eivät kestäneet. Tuo letkukela on aika painava ja vaan kolmella pultilla kiinnitettävä. Ajattelin tehdä jonkun tukevamman ratkaisun. Olisiko ideaa pistää vaikka kaksi kakkosnelosta tms. tai muuta vähän pidemmältä matkalta kiinni seinään ja kiinnittää tämä letkukela sitten niihin kiinni joten saisi vähän useammasta paikasta painon kiinni näihin harkkoihin?

Millaista puuta tai muuta materiaalia kannattaa laittaa rapattua seinää vasten? Käsittääkseni painekyllästettyä puuta ei suositella. Haluaisin tehdä kestävän ratkaisun kun tuo jo pari kertaa rojahtanut alas huonojen proppujen takia.

Tässä suunnitelma tukipuista:

 

[j1m2]

Saunan nuohousluukku oli ruostunut kiinni, joten jouduin avaamaan sen väkisin, jolloin se meni rikki. En kuitenkaan löytänyt nopeasti netistä uutta luukkua samoilla mitoilla. Valmistaako joku yritys tai taho näitä luukkuja mittatilaustyönä?

Jos luukku on yleisesti käytetty malli niin varmaankin vastaava löytyy käytettynä jostain kierrätysliikkeestä tai torista. Nuohousluukku | Myydään | Tori tai Nuohousluukut, tuhkaluukut, eduspellit ja osat - Purkukolmio Oy

 

[uggeli]

Kävi vahinko. Letkukela rojahti ulkoseinästä alas. Kiinnikkeet pettivät. Talon seinä on jämerän kevytbetoniharkkoa mikä tuntuu erittäin huokoiselta. Tämä oli kolmella 10mm Alligator Togglerilla kiinni "joiden piti kestää mitä tahansa", eivät kestäneet. Tuo letkukela on aika painava ja vaan kolmella pultilla kiinnitettävä. Ajattelin tehdä jonkun tukevamman ratkaisun. Olisiko ideaa pistää vaikka kaksi kakkosnelosta tms. tai muuta vähän pidemmältä matkalta kiinni seinään ja kiinnittää tämä letkukela sitten niihin kiinni joten saisi vähän useammasta paikasta painon kiinni näihin harkkoihin?

Millaista puuta tai muuta materiaalia kannattaa laittaa rapattua seinää vasten? Käsittääkseni painekyllästettyä puuta ei suositella. Haluaisin tehdä kestävän ratkaisun kun tuo jo pari kertaa rojahtanut alas huonojen proppujen takia.

Tässä suunnitelma tukipuista:

Tuossa kun tikkaiden asennusta katselin, niin kemiallinen kiinnitys olisi kai paras harkolle.

 

[Drakkath]

Meillä on 1930-luvulla rakennettu hirsimökki, johon olemme tekemässä keittiöremontin. Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, että mikä levytysmateriaali olisi paras hirrelle, kun tarve on sitä sekä laatoittaa että tapetoida (sekä mahdolliset vesieristeet). Puukuitulevy ei ilmeisesti sovellu kuin maksimissaan tapetointiin pinkopahvituksen jälkeen ja gyproc-levy ei taida olla kaikkein hengittävin materiaali? Onko kellään kokemusta, mikä materiaali tuohon olisi kaikkein paras kun tarkoitus on kuitenkin tehdä remontti niin pitkälle hengittävyyden ehdoilla kuin mahdollista.

 

[latzka]

Kävi vahinko. Letkukela rojahti ulkoseinästä alas. Kiinnikkeet pettivät. Talon seinä on jämerän kevytbetoniharkkoa mikä tuntuu erittäin huokoiselta. Tämä oli kolmella 10mm Alligator Togglerilla kiinni "joiden piti kestää mitä tahansa", eivät kestäneet. Tuo letkukela on aika painava ja vaan kolmella pultilla kiinnitettävä. Ajattelin tehdä jonkun tukevamman ratkaisun. Olisiko ideaa pistää vaikka kaksi kakkosnelosta tms. tai muuta vähän pidemmältä matkalta kiinni seinään ja kiinnittää tämä letkukela sitten niihin kiinni joten saisi vähän useammasta paikasta painon kiinni näihin harkkoihin?

Millaista puuta tai muuta materiaalia kannattaa laittaa rapattua seinää vasten? Käsittääkseni painekyllästettyä puuta ei suositella. Haluaisin tehdä kestävän ratkaisun kun tuo jo pari kertaa rojahtanut alas huonojen proppujen takia.

Tässä suunnitelma tukipuista:

Tuossahan tuo taidettiin aiemmin mainita, mutta rautakauppaan kyselemään ankkurointimassaa ja sopivia ankkureita. Ei tarvitse mitään laudankappaleita lisäillä seiniin.

 

[ZZRX]

Meillä on 1930-luvulla rakennettu hirsimökki, johon olemme tekemässä keittiöremontin. Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, että mikä levytysmateriaali olisi paras hirrelle, kun tarve on sitä sekä laatoittaa että tapetoida (sekä mahdolliset vesieristeet). Puukuitulevy ei ilmeisesti sovellu kuin maksimissaan tapetointiin pinkopahvituksen jälkeen ja gyproc-levy ei taida olla kaikkein hengittävin materiaali? Onko kellään kokemusta, mikä materiaali tuohon olisi kaikkein paras kun tarkoitus on kuitenkin tehdä remontti niin pitkälle hengittävyyden ehdoilla kuin mahdollista.

Kyllä gyprocin pitäisi olla aika hengittävä materiaali, mutta maalien ja tapettien pitää myöskin olla. Vesieristäessä menee hengittävyys siltä osalta.

Painuminen saattaa tarvita huomioida jos on epäilystä että mökki saattaa vielä painua. Tosin jos on tosiaan alkuperäisellä paikallaan ja 1930 luvulla tehty niin luulisi mökin painumisen kyllä loppuneen.