Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mulla on pihassa autokatos, johon olen nyt saanut vihdoin ovetkin ja katos on muuttumassa nk talliksi. Ei ole eristetty, mutta saa ainakin kuivassa ja suojassa pidettyä välineitä ja autoakin. Enkä siis ole eristämässä kun sellaista tarvetta ei varsinaisesti ole. Tarve on kuitenkin saada nykyinen hiekkapohja joksikin muuksi. Juuri huolsin mönkijää tallissa ja kaikki työkalut ja kamat hiekassa, joka ei ole kovin mielekästä kun hommia tekee.
Kysymys kuuluukin, millä te arvon iotechilaiset lähtisitte tuohon yksinkertaista lattiaa tekemään. Mulla ei tule kun kaksi vaihtoehtoa mieleen, betonivalu tai sitten puusta melko tiheä koolaus ja joku levy päälle. Katos routii vuosittain, joten kelluva koolaus on nyt se vahvin oma ajatus ettei paikat hajoa. Mitä mieltä?
Siis perusongelmahan sinulla on kuvan perusteella rakennusvirhe, jossa tiilikatto on asennettu loivempaan kattoon kuin olisi suotavaa. Tuo näyttää ihan hemmetin loivalta. Tiilien lomituksesta en osaa sanoa, mutta loivalla katolla niiden pitäisi olla todella paljon sisäkkäin. Tuo näyttää vähän siltä, että ei ole. IMHO kattomateriaalin vaihto poistaa ongelman. Itsellä on identtinen rakenne ja oikea kaltevuus ja ei tule yhtään mitään tiilistä läpi.
e: Rankkasateella omassa katsossa yläputken syötöstä tuleva vesi ampuu vain alemmassa rännissä takalaittomaksi, kun vauhtia on "liikaa".
Kipsilevypaikka Gyproc tuossa yksi vaihtoehto.Helpoin tapa paikata isompia kipsilevyaukkoja (90x5cm noin karkeasti)? Hakea jostain Baukkarista joku jämäpala kipsilevyä ja veistellä siitä sopiva paikko vai vetää aukkoon jotain polyuretaanivaahtoa ja kittiä vaan päälle? Jos paikko niin millä se kannattaa kiinnittää paikalleen, jotain erikoisliimaa kenties?
Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä
Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.
Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä
En kyllä itse pistäisi silikonia sinne väliin kun tarkoitus tuskin on liimata liesitasoa kiinni vaan saada vain sen verran tiivistettyä että puhtaanapito helpottuu. Ensin puhdistus nostamalla taso ylös ja sitten teipillä rajaamalla ihan ohut nauha mustaa tai kirkasta silikonia.Ehkä alottaisin sillä, että nostaisin koko tason pois paikaltaan ja tutkisin miksei se mene pohjaan asti. Ei kai tuo keittiötaso voi kiero olla? Sitten samalla silikonit sinne väliin ennen takaisin painamista, niin onnistuu paljon paremmin kuin että yrittää siihen sivulle jotain ruutata.
Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.
Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä
Refresh Asphalt tai vastaava pinnoite.Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.
Ikkunakitti? Jos on vanhat antiikkimallin lasit niin sitten joku aikakauden mukainen pellavaöljykitti. Hyvä olisi vanhat maalit ja kitit rapsuttaa pois ennen uutta, ellei nyt sitten vaan vähän sipaise jotakin pientä korjausta johonkin kohtaan.Millä kannattaisi tiivistää ulkopokan ja lasin saumat?öljymaalilla vedetty.
Maalipinta on hyvä, sauma ei. Pitää rapsutella vanhat pois alta.Ikkunakitti? Jos on vanhat antiikkimallin lasit niin sitten joku aikakauden mukainen pellavaöljykitti. Hyvä olisi vanhat maalit ja kitit rapsuttaa pois ennen uutta, ellei nyt sitten vaan vähän sipaise jotakin pientä korjausta johonkin kohtaan.
Maalipinta on hyvä, sauma ei. Pitää rapsutella vanhat pois alta.
Mitenhän tiivistäisi ulkopokan missä on 1-2mm rakoa eikä normaali tiiviste mahdu?
Noita on malleja joissa viistous reunassa ja sitten näitä jyrkemmällä reunalla olevia. Toki tuonkin voi upottaa jos saa jyrsittyä pöytälevyyn tarpeeksi siistireunaisen kolon. Reuna ainakin puu/lastulevytasoissa onkin sitten herkkä imasemaan kosteuden ja seuraavaksi saa miettiä miten lieden ja pöytätason välisen raon saa siistin näköiseksi.Ehkä alottaisin sillä, että nostaisin koko tason pois paikaltaan ja tutkisin miksei se mene pohjaan asti. Ei kai tuo keittiötaso voi kiero olla? Sitten samalla silikonit sinne väliin ennen takaisin painamista, niin onnistuu paljon paremmin kuin että yrittää siihen sivulle jotain ruutata.
Perusrakenne on kuitenkin tuo lasilevy ja tiiviste välissä. Tiivisteellä on jokin paksuus joten jonkinlainen rako jää lasin ja tason väliin vaikka reuna olisikin viistottu. Onkohan valmistajilla paljonkin eroja miten lähelle reunaa tiiviste tulee?Noita on malleja joissa viistous reunassa ja sitten näitä jyrkemmällä reunalla olevia. Toki tuonkin voi upottaa jos saa jyrsittyä pöytälevyyn tarpeeksi siistireunaisen kolon. Reuna ainakin puu/lastulevytasoissa onkin sitten herkkä imasemaan kosteuden ja seuraavaksi saa miettiä miten lieden ja pöytätason välisen raon saa siistin näköiseksi.
Perusrakenne on kuitenkin tuo lasilevy ja tiiviste välissä. Tiivisteellä on jokin paksuus joten jonkinlainen rako jää lasin ja tason väliin vaikka reuna olisikin viistottu. Onkohan valmistajilla paljonkin eroja miten lähelle reunaa tiiviste tulee?
Upotus sopivaan tasoon olisi mielenkiintoinen kokea, keräisiköhän muruja yhtä paljon, mutta "eri suunnasta"? Ainakin ylikiehunut kastike kuulostaa siivousurakkana mielenkiintoiselta
Perus puupokat, lienee 80-luvulta, 2x sisä ja 1x ulkolasi.Se ikkunakitti aina ajan myötä kovettuessaan kutistuu ja halkeilee, se on vääjäämätön juttu. Aika ajoin tarvitsee ne vanhat raapia pois ja laittaa uutta tilalle. Minkälaisista ikkunoista tässä nyt puhutaan? Kuva olisi kova.
No noille on ihan oma tuotteensa, lasitussilikoni. Esim:Perus puupokat, lienee 80-luvulta, 2x sisä ja 1x ulkolasi.
Ei noita upotuksia suositella lastulevytasoihin tehtäväks. Pitää olla täyslaminaattia tai muita tasomateriaaleja joissa sisus on myös kosteuden kestävää ja siistin näköstä. Koneistaenhan nuo yleensä jyrsitään niin tulee just eikä melkeen se kolo. Lisäks ne upotusliedet on omia mallejaan jotka on suunniteltu uppoasennukseen.
No lastulevyyn tuntuu monesti aukotuskin olevan perusasennuslaadulla liikaa...
En tiedä lainasitko minua muuten vaan, @Aquarium tuosta puhui että senkus jyrsii tarkan kolon työtasoon tulee nykyisestä upotettu liesitaso niin tuollainen ratkaisu olisi kiva nähdä. "Näin teemme mustavalkoisesta televisiosta väritelevision"
Itse kun keittiön edellisessä kämpässä remppasin niin altaan otin altaliimattuna kompaktilaminaattiin, mutta liesitason kelluvana; molemmat aukot toki tehtaan jyrsiminä. Vaihtoehdot vähenee heti kun haluaa upottaa ja rikkinäisen liesitason vaihto ei ole simppeliä kun se ymmärtääkseni saumataan vähän vastaavasti kuin laatatkin, mutta kyllähän kelluvassa pieneen rakoon kaikki murut jne. kerääntyy ja yleensä asennusohjeet nimenomaan kieltää liimauksen tms.
Itse varmaan teen keittiöremontin parin vuoden sisällä niin pitäisi tuokin jossain välissä päättää, mutta ehkä suurempi kysymys on laitanko liesitasoon integroidun liesituulettimen vai en. Melkein pitää vaihtaa huoneilmaan kierrättävään niin samalla vaivalla tuollainenkin menisi....
Onhan se liesitasoon integroitu liesituuletin kiva varsinkin jos saarakkeeseen tulee. Jos on seinän vieressä niin makuasia miten paljon antaa arvoa sille. Se systeemihän vie myös aikapaljon tilaa alakaapista ja maksaa toki sikana.
Itselläni on ihan reilusti seinätilaa joka jatkuu niemekkeeseen (konseptitasolla olevissa suunnitelmissa siis), mutta en oikein tiedä haluaisinko liesitason niemekkeeseen. Siitä näkisi kyllä olkkariin, mutta en ole siistein kokkaaja niin toisaalta nykyisenlainen sijainti seinän takana piilossa on ihan hyvä. Verrattuna erillisiin vehkeisiin niin ei nuo yhteenintegroidut välttämättä hirveästi kalliimmiksi tule, mutta syö kyllä valinnanvaraa...
Mitä hyvää tuossa on verrattuna ikkunakittiin? Ainakaan ei ole homeelta suojattu.No noille on ihan oma tuotteensa, lasitussilikoni. Esim:
Lasitussilikoni Casco 0,3l veden- ja säänkestävä
Helppokäyttöinen silikoni kaikkeen lasitukseen.www.k-rauta.fi
Jos sieltä ilmaa puhaltaa, on vuoto höyrynsulussa jo siellä jossakin verhoilujen sisällä. Varsinainen vuotokohta voi olla ihan muuallakin, kun siinä mistä se huoneeseen puhaltaa, eli jos tilkitset yhdestä nurkasta jalkalistaa jollakin, hakee se vuotoilma aina uuden reitin jostakin muualta kun varsinainen vuoto on kuitenkin siellä seinän sisällä edelleen. Sitä väärästä paikasta ilman sisään pyrkimistä voi vähentää sillä, että katsoo että korvausilmaa tulee riittävästi jostakin hallitusta paikasta (korvausilmaventtiili tms), silloin ei niin herkästi vedä ilmaa kaikista pienistä vuotopaikoista.Millähän ilmavuotoja kannattaisi tilkitä lattianraosta? Lähinnä yksi nurkka ja antennirasia mistä tuntuu tulevan kylmää.
Sitten pitää tilkitä myös se seuraava rako. Jotain villan tapaista höttöä on olemassa, en vaan muista nimeä. Korvausilmaa pitäisi olla riittävästi.Jos sieltä ilmaa puhaltaa, on vuoto höyrynsulussa jo siellä jossakin verhoilujen sisällä. Varsinainen vuotokohta voi olla ihan muuallakin, kun siinä mistä se huoneeseen puhaltaa, eli jos tilkitset yhdestä nurkasta jalkalistaa jollakin, hakee se vuotoilma aina uuden reitin jostakin muualta kun varsinainen vuoto on kuitenkin siellä seinän sisällä edelleen. Sitä väärästä paikasta ilman sisään pyrkimistä voi vähentää sillä, että katsoo että korvausilmaa tulee riittävästi jostakin hallitusta paikasta (korvausilmaventtiili tms), silloin ei niin herkästi vedä ilmaa kaikista pienistä vuotopaikoista.
Sitten pitää tilkitä myös se seuraava rako. Jotain villan tapaista höttöä on olemassa, en vaan muista nimeä. Korvausilmaa pitäisi olla riittävästi.
Uretaania voisi ehkä laittaa rasian taakse?
Pitäisi askarrella Kulma-Iki -kiukaan taakse kiviverhoiltu seinä. Tässä on herännyt vaan pari kysymystä aiheesta:
- Mitä tuon alle pitäisi laittaa. Muun kylppäri on tehty tycroc-märkätilalevyllä, mutta tuollaista solumuovilevyä ei uskalla kyllä laittaa kiukaan taakse. Cyproc:kin ilmoittaa näin:" Kipsilevyjä ei saa käyttää paikoissa jossa lämpötila on yli 50 astetta. Jos kipsilevy on jatkuvasti kuumassa, alkaa levyssä oleva kidevesi hiljalleen poistumaan, jolloin kipsiydin alkaa murenemaan. Kosteuseristyksiä en jaksa alkaa tekemään ja tuskin toimisivatkaan tuollaisessa paikassa. Levyn takapuoli on tuuletettu. Todennäköisesti laitan tuon kiviosuuden 22mm koolauksella ja puupaneelit 48mm koolauksella, joten kivet saa puupaneelien kanssa suht samaan tasoon, vaikka vaativatkin ylimääräisen levyn. "
- Toisena kysymyksenä kiinnitys. Pitäisi joidenkin ohjeiden mukaan olla S2 luokiteltua laastia, mutta tässä reilu vuoden raksaamisen jälkeen alkaa arvostamaan helppoutta huomattavasti hintaa enemmän joten löytyisikö tuohon jotain sopivaa liimaa?
uretaanin kanssa kannattaa olla aika varovainen tuollaisissa tiivistyshommissa jos siihen meinaa lähteä, se sotkee, inhottava puhdistaa, turvotessaan vääntää paikkoja ja seuraava remonttimies (joka voit olla vaikka itse myöhemmin) kiroaa.
Poistot on kuristettu talvella. Suurin alipaine syntyy lattianrajaan luonnostaan, joten sieltä myös vuotaa helpoiten.Kyllä tuollainen usein viittaa niukkaan korvausilman saantiin (tai liian kovaan poistoon). Kun korvausilman määrä ei ole riittävä oikeista paikoista poistoon nähden, silloin sitä ilmaa aletaan vetämään kaikista mahdollisista raoista muualta, sieltä se ilma tulee mistä helpoimmalla pääsee. Tilkitä nyt voi melkein millä vain, uretaanin kanssa kannattaa olla aika varovainen tuollaisissa tiivistyshommissa jos siihen meinaa lähteä, se sotkee, inhottava puhdistaa, turvotessaan vääntää paikkoja ja seuraava remonttimies (joka voit olla vaikka itse myöhemmin) kiroaa.
Maalaisjärjellä ajatellen ei kannata laittaa 30dB ovella varustettuihin huoneisiin enempää kuin tuota 91mm/42dB ohutta seinärakennetta. Ääntä kuitenkin vuotaa oven läpi ensin ja muutenkin tietysti lattian, katon jne. kautta.
Onko kokemusta näistä? Tai tietoa paremmista ratkaisuista?
Kerrostaloasunnon remppasuunnitelu menossa. Sisäseiniä pitää muuttaa ja samalla vaihdetaan sisäovia osin ääntä eristäviin. Tarkoituksena työhuoneen ja perherauhan turvaaminen eli ei haeta ihan sellaista esimerkiksi ammattimuusikon täydellistä äänieristystä. Asunto rakennettu 2010-luvulla.
Oviksi tulee varmaankin 30dB ovet (oikeilla karmeilla ja kynnyksillä):
Meille tuli jotkut vastaavat Jeld-Wenin bulkkimallin desibeliovet ja ovat olleet kyllä aika iso pettymys. Toki parempia, kuin alaraollinen ovi, mutta karmin pitää olla todella hyvin asennettu, että ovi istuu riittävän hyvin. Ja ainakin Jeld-Wenillä karmi oli tiivisteetön ja tiiviste ovessa oli katkaistu saranoiden kohdalta, joten siellä oli äänelle vuotoreitit olemassa.
Seinät tehtiin Fermacell-kuitukipsillä, joka on sinänsä ihan ok, mutta olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota muihin äänen vuotoreitteihin(nimim. hienot upotetut valokiskot katossa on aika näppärä reitti äänelle siirtyä). Jos seiniin ei ole tulossa mitään merkittäviä kiinnityksiä, niin peltirangoilla on parempi äänieristys, kuten noista linkkaamistasi oppaista hyvin näkee.
Kantsii myös huomioida, että tilassa pitää olla joko omat tulot ja poistot tai sitten poistolle siirtoilmakanava, mikä on oma juttunsa sekä äänieristyksen, että ilmeen osalta.
Osta nyt ainakin se palo-ovilevymalli => on parempi ääneneristävyys. Parempi tapa on tehdä vaikka toi 20. ratkaisu (laskeskelet ne sentit tarkemmin) ja seinään vielä toinen ovi ton palo-oven lisäksi. Jos et usko että tarvitaan toi lisäovi => laita toi palo-ovi niin. että voit laittaa sen toisen oven siihen seinään mahd. vähällä työllä.Kerrostaloasunnon remppasuunnitelu menossa. Sisäseiniä pitää muuttaa ja samalla vaihdetaan sisäovia osin ääntä eristäviin. Tarkoituksena työhuoneen ja perherauhan turvaaminen eli ei haeta ihan sellaista esimerkiksi ammattimuusikon täydellistä äänieristystä. Asunto rakennettu 2010-luvulla.
Oviksi tulee varmaankin 30dB ovet (oikeilla karmeilla ja kynnyksillä):
Sound 201DB | Swedoor
ADVANCE-valikoiman Sound-malliston sisäovi eristää hyvin ääntä. Ääntä eristävä ovi lisää asuinmukavuutta, sillä se tuo rauhaa ja yksityisyyttä esimerkiksi makuuhuoneeseen, kotitoimistoon tai vessaan. Äänieristysoven ilmaääneneristysluku on Rw 30 dB ja se kuuluu ääniluokkaan 25 dB eli normaali...www.swedoor.fi
Olen nyt katsellut noita mahdollisia seinärakenteita. Asunnossa huonejaot ovat aika senttipeliä, että saa ovet aukeamaan ja huonekalut mahtumaan. Seiniin ei siis haluaisi yhtään ylimäääräisiä senttejä käyttää.
Gyproc-ohjekirja:
https://www.gyproc.fi/documents/esite/gyproc-kasikirja-2021-092022-web.pdf
Tuolta taulukosta s.46-47 (PDF sivut 48-49):
Nuo korostamani seinärakenteet on siis 91mm ja 116mm paksuja. Kipsilevynä tuossa siis Habito (+EK), joka on "parempi" kuin EK. Tuosta välistä on varmaan kompromissi, jossa vain toisella puolella seinää on kaksoislevytys, sen paksuus olisi varmaan noin 103,5mm.
Maalaisjärjellä ajatellen ei kannata laittaa 30dB ovella varustettuihin huoneisiin enempää kuin tuota 91mm/42dB ohutta seinärakennetta. Ääntä kuitenkin vuotaa oven läpi ensin ja muutenkin tietysti lattian, katon jne. kautta.
Onko kokemusta näistä? Tai tietoa paremmista ratkaisuista?