Kodin rempat(DIY)

Betonilaatan ohella ainoana tulee mieleen pohjan asfaltointi jos samalla vetää asfaltin pihalle. Hinta parin sadan neliön asfaltille voi olla yllättävän lähellä parinkymmenen neliön betonia jos sitä betonilattiaa ei itse osaa/halua tehdä.
 
Mulla on pihassa autokatos, johon olen nyt saanut vihdoin ovetkin ja katos on muuttumassa nk talliksi. Ei ole eristetty, mutta saa ainakin kuivassa ja suojassa pidettyä välineitä ja autoakin. Enkä siis ole eristämässä kun sellaista tarvetta ei varsinaisesti ole. Tarve on kuitenkin saada nykyinen hiekkapohja joksikin muuksi. Juuri huolsin mönkijää tallissa ja kaikki työkalut ja kamat hiekassa, joka ei ole kovin mielekästä kun hommia tekee.
Kysymys kuuluukin, millä te arvon iotechilaiset lähtisitte tuohon yksinkertaista lattiaa tekemään. Mulla ei tule kun kaksi vaihtoehtoa mieleen, betonivalu tai sitten puusta melko tiheä koolaus ja joku levy päälle. Katos routii vuosittain, joten kelluva koolaus on nyt se vahvin oma ajatus ettei paikat hajoa. Mitä mieltä?

Pyydä kaivuri kaapasemaan hiekat mäkeen. Sit vaan sepelit tilalle, eristeet ja betonivalu päälle. Ei se mahottomia maksa jos itse on siinä hommia painamassa...
 
Siis perusongelmahan sinulla on kuvan perusteella rakennusvirhe, jossa tiilikatto on asennettu loivempaan kattoon kuin olisi suotavaa. Tuo näyttää ihan hemmetin loivalta. Tiilien lomituksesta en osaa sanoa, mutta loivalla katolla niiden pitäisi olla todella paljon sisäkkäin. Tuo näyttää vähän siltä, että ei ole. IMHO kattomateriaalin vaihto poistaa ongelman. Itsellä on identtinen rakenne ja oikea kaltevuus ja ei tule yhtään mitään tiilistä läpi.

e: Rankkasateella omassa katsossa yläputken syötöstä tuleva vesi ampuu vain alemmassa rännissä takalaittomaksi, kun vauhtia on "liikaa".

Ihan rakennusvirheestä en pääsisi syyttämään, kuvakulma vääristää. Kyllä siinä kaltevuus on tiilikatolle sallituissa rajoissa ja talotehtaan piirrustusten mukaan kyhätty. Tietysti eri asia on, että onko tuo järkevä, mutta rajoissa se joka tapauksessa on. Katemateriaalin vaihto tietenkin ongelman poistaa, mutta tässä on tietysti se, että ei kai kukaan vaihda pelkästään tuota alempaa kattoa peltiin tai muuhun materiaaliin ja jätä ylempää kattoa (ja autotallia) tiileksi. Jonkinlaista kompromissia on siis pakko hakea.
 
Helpoin tapa paikata isompia kipsilevyaukkoja (90x5cm noin karkeasti)? Hakea jostain Baukkarista joku jämäpala kipsilevyä ja veistellä siitä sopiva paikko vai vetää aukkoon jotain polyuretaanivaahtoa ja kittiä vaan päälle? Jos paikko niin millä se kannattaa kiinnittää paikalleen, jotain erikoisliimaa kenties?
 
Helpoin tapa paikata isompia kipsilevyaukkoja (90x5cm noin karkeasti)? Hakea jostain Baukkarista joku jämäpala kipsilevyä ja veistellä siitä sopiva paikko vai vetää aukkoon jotain polyuretaanivaahtoa ja kittiä vaan päälle? Jos paikko niin millä se kannattaa kiinnittää paikalleen, jotain erikoisliimaa kenties?
Kipsilevypaikka Gyproc tuossa yksi vaihtoehto.
 
Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.


Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä :tdown:
15186112.jpg
 
Kyllä ne jollain asfalttia maalaa, erään koulun pihalle tuli säbäkaukalo ja sen maalasivat ruiskulla siniseksi.
 
Kestääköhän nuo maalit asfaltissa, eikö joku bitumia sisältävä asfalttipinnoite olisi parempi ratkaisu?

Meillä on tossa keittotasossa läpinäkyvä ohut silikoni ja sen pistäisin tuohonkin. joku harmaa voisi sopia kanssa. Ainahan ne saa pois mutta uskoisin et mieluummin sitä katsoo kun tuota kertyvää roskaa tuohon väliin.
 
Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.


Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä :tdown:

Ehkä alottaisin sillä, että nostaisin koko tason pois paikaltaan ja tutkisin miksei se mene pohjaan asti. Ei kai tuo keittiötaso voi kiero olla? Sitten samalla silikonit sinne väliin ennen takaisin painamista, niin onnistuu paljon paremmin kuin että yrittää siihen sivulle jotain ruutata.
 
Ehkä alottaisin sillä, että nostaisin koko tason pois paikaltaan ja tutkisin miksei se mene pohjaan asti. Ei kai tuo keittiötaso voi kiero olla? Sitten samalla silikonit sinne väliin ennen takaisin painamista, niin onnistuu paljon paremmin kuin että yrittää siihen sivulle jotain ruutata.
En kyllä itse pistäisi silikonia sinne väliin kun tarkoitus tuskin on liimata liesitasoa kiinni vaan saada vain sen verran tiivistettyä että puhtaanapito helpottuu. Ensin puhdistus nostamalla taso ylös ja sitten teipillä rajaamalla ihan ohut nauha mustaa tai kirkasta silikonia.
 
Voiko asfalttia maalata? Meillä asfaltoitua pihaa jonkin verran ja ikää alkaa olemaan jo niin ihan harmaa ja kulahtanut.


Toinen kyssäri, ei istu ihan kunnolla tuo induktiotaso ja kaikki paska jää tuohon väliin niin voiko tuoton laittaa silikoonia vai näyttääkö ihan typerältä :tdown:
15186112.jpg
1695797761645.png
Mustan silikonin laitoin ilman sen kummemmin miettimättä. Muistaakseni liedessä oli semmonen pehmeä tiiviste joka tuli pöytää vasten ja jäi juurikin tuollainen rako.

Edit: Vaimo vielä soitti rautakaupasta, että ei myyjä meinaa myydä mustaa silikoonia että näyttää tyhmältä. Sanoin, että sano, että antaa tuubi tänne. Omasta mielestä tuo on siistin näköinen.
 

Liitteet

  • 1695797762046.png
    1695797762046.png
    1,5 MB · Luettu: 262
Jos alta nappaa uunin pois niin näkee makaako liesi sen päällä. Toinen vaihtoehto on, että aukko ei ole aivan justiinsa tehty ja kanittaa hiukan jostain. Jos on aikaa ja motivaatiota, niin voi kaivaa mitat netistä ja teippailla ja mittailla onko sahattu oikein.
 
Meillä on samaa ongelmaa tuon induktiotason kanssa. Tiivistenauha siellä on, saisi olla pykälän leveämpi tai ulompana. Pitää itsekin kokeilla tuota silikonia laittaa.
 
Ulkorakennuksen aluskatteesta (tiilikate) oli päässyt vettä läpi ja kostuttanut villoja. Päättelin että aluskate tuosta kohdalta sen verran löysällä, että vesi päässyt kertymään tuohon ja aluskate siitä syystä rapautunut tuolta kohdalta.
Onko tuolle muuta tarpeen tehdä kuin kiristys teippaamalla ja tuon vuotokohdan teippailu. Voiko tuon tehdä alakautta vai olisiko suositeltavaa käydä katolla ja ottaa muutama kattotiili tuon takia pois?
Kuivaako kosteat villat itsekseen vai ostanko uudet? Villoja kastunut noin 0.5-1m2 alalta. Vettä ei nyt varsinaisesti lainehtinut höyrynsulkumuovin päällä, sai kuivaksi ihan rätillä.
 

Liitteet

  • 20230928_184114.jpg
    20230928_184114.jpg
    242,2 KB · Luettu: 200
  • 20230928_184125.jpg
    20230928_184125.jpg
    187,8 KB · Luettu: 200
Millä kannattaisi tiivistää ulkopokan ja lasin saumat?öljymaalilla vedetty.
Ikkunakitti? Jos on vanhat antiikkimallin lasit niin sitten joku aikakauden mukainen pellavaöljykitti. Hyvä olisi vanhat maalit ja kitit rapsuttaa pois ennen uutta, ellei nyt sitten vaan vähän sipaise jotakin pientä korjausta johonkin kohtaan.
 
Ikkunakitti? Jos on vanhat antiikkimallin lasit niin sitten joku aikakauden mukainen pellavaöljykitti. Hyvä olisi vanhat maalit ja kitit rapsuttaa pois ennen uutta, ellei nyt sitten vaan vähän sipaise jotakin pientä korjausta johonkin kohtaan.
Maalipinta on hyvä, sauma ei. Pitää rapsutella vanhat pois alta.

Mitenhän tiivistäisi ulkopokan missä on 1-2mm rakoa eikä normaali tiiviste mahdu?
 
Maalipinta on hyvä, sauma ei. Pitää rapsutella vanhat pois alta.

Mitenhän tiivistäisi ulkopokan missä on 1-2mm rakoa eikä normaali tiiviste mahdu?

Se ikkunakitti aina ajan myötä kovettuessaan kutistuu ja halkeilee, se on vääjäämätön juttu. Aika ajoin tarvitsee ne vanhat raapia pois ja laittaa uutta tilalle. Minkälaisista ikkunoista tässä nyt puhutaan? Kuva olisi kova.
 
Ehkä alottaisin sillä, että nostaisin koko tason pois paikaltaan ja tutkisin miksei se mene pohjaan asti. Ei kai tuo keittiötaso voi kiero olla? Sitten samalla silikonit sinne väliin ennen takaisin painamista, niin onnistuu paljon paremmin kuin että yrittää siihen sivulle jotain ruutata.
Noita on malleja joissa viistous reunassa ja sitten näitä jyrkemmällä reunalla olevia. Toki tuonkin voi upottaa jos saa jyrsittyä pöytälevyyn tarpeeksi siistireunaisen kolon. Reuna ainakin puu/lastulevytasoissa onkin sitten herkkä imasemaan kosteuden ja seuraavaksi saa miettiä miten lieden ja pöytätason välisen raon saa siistin näköiseksi.
 
Noita on malleja joissa viistous reunassa ja sitten näitä jyrkemmällä reunalla olevia. Toki tuonkin voi upottaa jos saa jyrsittyä pöytälevyyn tarpeeksi siistireunaisen kolon. Reuna ainakin puu/lastulevytasoissa onkin sitten herkkä imasemaan kosteuden ja seuraavaksi saa miettiä miten lieden ja pöytätason välisen raon saa siistin näköiseksi.
Perusrakenne on kuitenkin tuo lasilevy ja tiiviste välissä. Tiivisteellä on jokin paksuus joten jonkinlainen rako jää lasin ja tason väliin vaikka reuna olisikin viistottu. Onkohan valmistajilla paljonkin eroja miten lähelle reunaa tiiviste tulee?
Upotus sopivaan tasoon olisi mielenkiintoinen kokea, keräisiköhän muruja yhtä paljon, mutta "eri suunnasta"? Ainakin ylikiehunut kastike kuulostaa siivousurakkana mielenkiintoiselta :whistling:
 
Perusrakenne on kuitenkin tuo lasilevy ja tiiviste välissä. Tiivisteellä on jokin paksuus joten jonkinlainen rako jää lasin ja tason väliin vaikka reuna olisikin viistottu. Onkohan valmistajilla paljonkin eroja miten lähelle reunaa tiiviste tulee?
Upotus sopivaan tasoon olisi mielenkiintoinen kokea, keräisiköhän muruja yhtä paljon, mutta "eri suunnasta"? Ainakin ylikiehunut kastike kuulostaa siivousurakkana mielenkiintoiselta :whistling:

Ei noita upotuksia suositella lastulevytasoihin tehtäväks. Pitää olla täyslaminaattia tai muita tasomateriaaleja joissa sisus on myös kosteuden kestävää ja siistin näköstä. Koneistaenhan nuo yleensä jyrsitään niin tulee just eikä melkeen se kolo. Lisäks ne upotusliedet on omia mallejaan jotka on suunniteltu uppoasennukseen.
 
Se ikkunakitti aina ajan myötä kovettuessaan kutistuu ja halkeilee, se on vääjäämätön juttu. Aika ajoin tarvitsee ne vanhat raapia pois ja laittaa uutta tilalle. Minkälaisista ikkunoista tässä nyt puhutaan? Kuva olisi kova.
Perus puupokat, lienee 80-luvulta, 2x sisä ja 1x ulkolasi.
 
Ei noita upotuksia suositella lastulevytasoihin tehtäväks. Pitää olla täyslaminaattia tai muita tasomateriaaleja joissa sisus on myös kosteuden kestävää ja siistin näköstä. Koneistaenhan nuo yleensä jyrsitään niin tulee just eikä melkeen se kolo. Lisäks ne upotusliedet on omia mallejaan jotka on suunniteltu uppoasennukseen.

No lastulevyyn tuntuu monesti aukotuskin olevan perusasennuslaadulla liikaa...

En tiedä lainasitko minua muuten vaan, @Aquarium tuosta puhui että senkus jyrsii tarkan kolon työtasoon tulee nykyisestä upotettu liesitaso niin tuollainen ratkaisu olisi kiva nähdä. "Näin teemme mustavalkoisesta televisiosta väritelevision"

Itse kun keittiön edellisessä kämpässä remppasin niin altaan otin altaliimattuna kompaktilaminaattiin, mutta liesitason kelluvana; molemmat aukot toki tehtaan jyrsiminä. Vaihtoehdot vähenee heti kun haluaa upottaa ja rikkinäisen liesitason vaihto ei ole simppeliä kun se ymmärtääkseni saumataan vähän vastaavasti kuin laatatkin, mutta kyllähän kelluvassa pieneen rakoon kaikki murut jne. kerääntyy ja yleensä asennusohjeet nimenomaan kieltää liimauksen tms.
Itse varmaan teen keittiöremontin parin vuoden sisällä niin pitäisi tuokin jossain välissä päättää, mutta ehkä suurempi kysymys on laitanko liesitasoon integroidun liesituulettimen vai en. Melkein pitää vaihtaa huoneilmaan kierrättävään niin samalla vaivalla tuollainenkin menisi....
 
No lastulevyyn tuntuu monesti aukotuskin olevan perusasennuslaadulla liikaa...

En tiedä lainasitko minua muuten vaan, @Aquarium tuosta puhui että senkus jyrsii tarkan kolon työtasoon tulee nykyisestä upotettu liesitaso niin tuollainen ratkaisu olisi kiva nähdä. "Näin teemme mustavalkoisesta televisiosta väritelevision"

Itse kun keittiön edellisessä kämpässä remppasin niin altaan otin altaliimattuna kompaktilaminaattiin, mutta liesitason kelluvana; molemmat aukot toki tehtaan jyrsiminä. Vaihtoehdot vähenee heti kun haluaa upottaa ja rikkinäisen liesitason vaihto ei ole simppeliä kun se ymmärtääkseni saumataan vähän vastaavasti kuin laatatkin, mutta kyllähän kelluvassa pieneen rakoon kaikki murut jne. kerääntyy ja yleensä asennusohjeet nimenomaan kieltää liimauksen tms.
Itse varmaan teen keittiöremontin parin vuoden sisällä niin pitäisi tuokin jossain välissä päättää, mutta ehkä suurempi kysymys on laitanko liesitasoon integroidun liesituulettimen vai en. Melkein pitää vaihtaa huoneilmaan kierrättävään niin samalla vaivalla tuollainenkin menisi....

Lainasin joo muuten vaan kun puhuit tuosta asiasta, oli ajankohtaisempi kuin se aikaisemman kaverin kommentti...

Itsellä kanssa jäi tuo tason upotus kun uusin oman keittiön kun ei sillon vielä markkinoilla ollut kovin montaa tasoa jotka olisi tarkoitettu upotettavaks ja se vaihettavuus rikkoutuessa merkkasi myös. Kun joka tason mitathan tahtoo erota vähän niin voisi olla haastavaa saada uutta tasoa siististi vanhaan reikään jos ei just samanlaista sattuisi löytymään. Aukon tein itse tasoon kun mulle tuli myös altaliimattu allas niin halusin hieman pelivaraa kaappien kaa kun allas kuitenkin päättää sen allaskaapin paikan kun pitää osua toki keskelle kaappia. On kyllä aivan mainio se altaliimattu allas kun ei ole mitään kohtaa joka keräis likaa ja kaikki roskat tasolta voi pyyhkii suoraan altaaseen.

Onhan se liesitasoon integroitu liesituuletin kiva varsinkin jos saarakkeeseen tulee. Jos on seinän vieressä niin makuasia miten paljon antaa arvoa sille. Se systeemihän vie myös aikapaljon tilaa alakaapista ja maksaa toki sikana.
 
Onhan se liesitasoon integroitu liesituuletin kiva varsinkin jos saarakkeeseen tulee. Jos on seinän vieressä niin makuasia miten paljon antaa arvoa sille. Se systeemihän vie myös aikapaljon tilaa alakaapista ja maksaa toki sikana.

Itselläni on ihan reilusti seinätilaa joka jatkuu niemekkeeseen (konseptitasolla olevissa suunnitelmissa siis), mutta en oikein tiedä haluaisinko liesitason niemekkeeseen. Siitä näkisi kyllä olkkariin, mutta en ole siistein kokkaaja niin toisaalta nykyisenlainen sijainti seinän takana piilossa on ihan hyvä. Verrattuna erillisiin vehkeisiin niin ei nuo yhteenintegroidut välttämättä hirveästi kalliimmiksi tule, mutta syö kyllä valinnanvaraa...
 
Itselläni on ihan reilusti seinätilaa joka jatkuu niemekkeeseen (konseptitasolla olevissa suunnitelmissa siis), mutta en oikein tiedä haluaisinko liesitason niemekkeeseen. Siitä näkisi kyllä olkkariin, mutta en ole siistein kokkaaja niin toisaalta nykyisenlainen sijainti seinän takana piilossa on ihan hyvä. Verrattuna erillisiin vehkeisiin niin ei nuo yhteenintegroidut välttämättä hirveästi kalliimmiksi tule, mutta syö kyllä valinnanvaraa...

Niinhän se on.. Lisäks se syö myöskin siitä itse tasosta tilaa. Mulla on 60cm taso ja kyllä toi tuntuu ahtaalta että seuraavan kerran kun oon ostamassa uutta niin varmaan otan suoraan 80cm leveen.
 
No tuo nyt ainakin on kirkasta eli jos nyt vaikka on ruskeat karmit niin mukavampi tuhrata. Eikä tuo kyllä normaalisti lasituksissa homehdu.
 
Ehkä tätäkin saisi laitettua ilman suurempaa pokien sotkemista?

 
Millähän ilmavuotoja kannattaisi tilkitä lattianraosta? Lähinnä yksi nurkka ja antennirasia mistä tuntuu tulevan kylmää.
 
Millähän ilmavuotoja kannattaisi tilkitä lattianraosta? Lähinnä yksi nurkka ja antennirasia mistä tuntuu tulevan kylmää.
Jos sieltä ilmaa puhaltaa, on vuoto höyrynsulussa jo siellä jossakin verhoilujen sisällä. Varsinainen vuotokohta voi olla ihan muuallakin, kun siinä mistä se huoneeseen puhaltaa, eli jos tilkitset yhdestä nurkasta jalkalistaa jollakin, hakee se vuotoilma aina uuden reitin jostakin muualta kun varsinainen vuoto on kuitenkin siellä seinän sisällä edelleen. Sitä väärästä paikasta ilman sisään pyrkimistä voi vähentää sillä, että katsoo että korvausilmaa tulee riittävästi jostakin hallitusta paikasta (korvausilmaventtiili tms), silloin ei niin herkästi vedä ilmaa kaikista pienistä vuotopaikoista.
 
Pitäisi askarrella Kulma-Iki -kiukaan taakse kiviverhoiltu seinä. Tässä on herännyt vaan pari kysymystä aiheesta:

- Mitä tuon alle pitäisi laittaa. Muun kylppäri on tehty tycroc-märkätilalevyllä, mutta tuollaista solumuovilevyä ei uskalla kyllä laittaa kiukaan taakse. Cyproc:kin ilmoittaa näin:" Kipsilevyjä ei saa käyttää paikoissa jossa lämpötila on yli 50 astetta. Jos kipsilevy on jatkuvasti kuumassa, alkaa levyssä oleva kidevesi hiljalleen poistumaan, jolloin kipsiydin alkaa murenemaan. Kosteuseristyksiä en jaksa alkaa tekemään ja tuskin toimisivatkaan tuollaisessa paikassa. Levyn takapuoli on tuuletettu. Todennäköisesti laitan tuon kiviosuuden 22mm koolauksella ja puupaneelit 48mm koolauksella, joten kivet saa puupaneelien kanssa suht samaan tasoon, vaikka vaativatkin ylimääräisen levyn. "

- Toisena kysymyksenä kiinnitys. Pitäisi joidenkin ohjeiden mukaan olla S2 luokiteltua laastia, mutta tässä reilu vuoden raksaamisen jälkeen alkaa arvostamaan helppoutta huomattavasti hintaa enemmän joten löytyisikö tuohon jotain sopivaa liimaa?
 
Jos sieltä ilmaa puhaltaa, on vuoto höyrynsulussa jo siellä jossakin verhoilujen sisällä. Varsinainen vuotokohta voi olla ihan muuallakin, kun siinä mistä se huoneeseen puhaltaa, eli jos tilkitset yhdestä nurkasta jalkalistaa jollakin, hakee se vuotoilma aina uuden reitin jostakin muualta kun varsinainen vuoto on kuitenkin siellä seinän sisällä edelleen. Sitä väärästä paikasta ilman sisään pyrkimistä voi vähentää sillä, että katsoo että korvausilmaa tulee riittävästi jostakin hallitusta paikasta (korvausilmaventtiili tms), silloin ei niin herkästi vedä ilmaa kaikista pienistä vuotopaikoista.
Sitten pitää tilkitä myös se seuraava rako. Jotain villan tapaista höttöä on olemassa, en vaan muista nimeä. Korvausilmaa pitäisi olla riittävästi.
Uretaania voisi ehkä laittaa rasian taakse?
 
Sitten pitää tilkitä myös se seuraava rako. Jotain villan tapaista höttöä on olemassa, en vaan muista nimeä. Korvausilmaa pitäisi olla riittävästi.
Uretaania voisi ehkä laittaa rasian taakse?

Kyllä tuollainen usein viittaa niukkaan korvausilman saantiin (tai liian kovaan poistoon). Kun korvausilman määrä ei ole riittävä oikeista paikoista poistoon nähden, silloin sitä ilmaa aletaan vetämään kaikista mahdollisista raoista muualta, sieltä se ilma tulee mistä helpoimmalla pääsee. Tilkitä nyt voi melkein millä vain, uretaanin kanssa kannattaa olla aika varovainen tuollaisissa tiivistyshommissa jos siihen meinaa lähteä, se sotkee, inhottava puhdistaa, turvotessaan vääntää paikkoja ja seuraava remonttimies (joka voit olla vaikka itse myöhemmin) kiroaa.
 
Pitäisi askarrella Kulma-Iki -kiukaan taakse kiviverhoiltu seinä. Tässä on herännyt vaan pari kysymystä aiheesta:

- Mitä tuon alle pitäisi laittaa. Muun kylppäri on tehty tycroc-märkätilalevyllä, mutta tuollaista solumuovilevyä ei uskalla kyllä laittaa kiukaan taakse. Cyproc:kin ilmoittaa näin:" Kipsilevyjä ei saa käyttää paikoissa jossa lämpötila on yli 50 astetta. Jos kipsilevy on jatkuvasti kuumassa, alkaa levyssä oleva kidevesi hiljalleen poistumaan, jolloin kipsiydin alkaa murenemaan. Kosteuseristyksiä en jaksa alkaa tekemään ja tuskin toimisivatkaan tuollaisessa paikassa. Levyn takapuoli on tuuletettu. Todennäköisesti laitan tuon kiviosuuden 22mm koolauksella ja puupaneelit 48mm koolauksella, joten kivet saa puupaneelien kanssa suht samaan tasoon, vaikka vaativatkin ylimääräisen levyn. "

- Toisena kysymyksenä kiinnitys. Pitäisi joidenkin ohjeiden mukaan olla S2 luokiteltua laastia, mutta tässä reilu vuoden raksaamisen jälkeen alkaa arvostamaan helppoutta huomattavasti hintaa enemmän joten löytyisikö tuohon jotain sopivaa liimaa?

No lujalevy tulee mieleen että vois olla hyvä tuollaiseen. Joku 12mm levy varmaan vähintään saa olla jotta tulee riittävän tukeva ja koolaukset vähintään 400mm. Laita vaan saneerauslaastilla. Sama vaiva siinä on ja tulee kunnon kiinnitys joka kestää kosteaa tilaa liimoja paremmin. Halvemmakskin tulee.
 
Tommosella joustavalla/kuituvahvisteisella saneerauslaastilla ainakin pysyy. Täällä 11v pysynyt puukiukaan takana laatat eikä heikkoutta näy.
 
uretaanin kanssa kannattaa olla aika varovainen tuollaisissa tiivistyshommissa jos siihen meinaa lähteä, se sotkee, inhottava puhdistaa, turvotessaan vääntää paikkoja ja seuraava remonttimies (joka voit olla vaikka itse myöhemmin) kiroaa.

Noista löytyy niitä flex-versioita jotka eivät turpoa niin paljoa ja joustavat, ei väännä mutkalle mitään. Suositeltavaa ovien ja ikkunoiden karmien tiivistykseen.
 
Kyllä tuollainen usein viittaa niukkaan korvausilman saantiin (tai liian kovaan poistoon). Kun korvausilman määrä ei ole riittävä oikeista paikoista poistoon nähden, silloin sitä ilmaa aletaan vetämään kaikista mahdollisista raoista muualta, sieltä se ilma tulee mistä helpoimmalla pääsee. Tilkitä nyt voi melkein millä vain, uretaanin kanssa kannattaa olla aika varovainen tuollaisissa tiivistyshommissa jos siihen meinaa lähteä, se sotkee, inhottava puhdistaa, turvotessaan vääntää paikkoja ja seuraava remonttimies (joka voit olla vaikka itse myöhemmin) kiroaa.
Poistot on kuristettu talvella. Suurin alipaine syntyy lattianrajaan luonnostaan, joten sieltä myös vuotaa helpoiten.

Tämä on se minkä nimeä en muistanut https://www.domusclassica.fi/ilmanvaihto-ja-lammitys/pellavarive/p/310-002-2/
Tuo ei aiheuta ongelmaa seuraavassa remontissa.
 
Kerrostaloasunnon remppasuunnitelu menossa. Sisäseiniä pitää muuttaa ja samalla vaihdetaan sisäovia osin ääntä eristäviin. Tarkoituksena työhuoneen ja perherauhan turvaaminen eli ei haeta ihan sellaista esimerkiksi ammattimuusikon täydellistä äänieristystä. Asunto rakennettu 2010-luvulla.

Oviksi tulee varmaankin 30dB ovet (oikeilla karmeilla ja kynnyksillä):


Olen nyt katsellut noita mahdollisia seinärakenteita. Asunnossa huonejaot ovat aika senttipeliä, että saa ovet aukeamaan ja huonekalut mahtumaan. Seiniin ei siis haluaisi yhtään ylimäääräisiä senttejä käyttää.

Gyproc-ohjekirja:

https://www.gyproc.fi/documents/esite/gyproc-kasikirja-2021-092022-web.pdf

Tuolta taulukosta s.46-47 (PDF sivut 48-49):

1696440954848.png


Nuo korostamani seinärakenteet on siis 91mm ja 116mm paksuja. Kipsilevynä tuossa siis Habito (+EK), joka on "parempi" kuin EK. Tuosta välistä on varmaan kompromissi, jossa vain toisella puolella seinää on kaksoislevytys, sen paksuus olisi varmaan noin 103,5mm.

Maalaisjärjellä ajatellen ei kannata laittaa 30dB ovella varustettuihin huoneisiin enempää kuin tuota 91mm/42dB ohutta seinärakennetta. Ääntä kuitenkin vuotaa oven läpi ensin ja muutenkin tietysti lattian, katon jne. kautta.

Onko kokemusta näistä? Tai tietoa paremmista ratkaisuista?
 
Maalaisjärjellä ajatellen ei kannata laittaa 30dB ovella varustettuihin huoneisiin enempää kuin tuota 91mm/42dB ohutta seinärakennetta. Ääntä kuitenkin vuotaa oven läpi ensin ja muutenkin tietysti lattian, katon jne. kautta.
Onko kokemusta näistä? Tai tietoa paremmista ratkaisuista?

Muuhun en ota kantaa, mutta kyllä huone on hiljaisempi mitä paremmat seinät siihen laittaa, vaikka ovi olisikin vähemmän tiivis. Ymmärsin tekstistäsi niin, että ei kannata laittaa parempaa seinää, kun ovi tulisi olemaan kuitenkin heikoin lenkki.
Seinän lisäksi voi miettiä myös erilaisia pintaan asennettavia akustiikkalevyjä.
 
Kerrostaloasunnon remppasuunnitelu menossa. Sisäseiniä pitää muuttaa ja samalla vaihdetaan sisäovia osin ääntä eristäviin. Tarkoituksena työhuoneen ja perherauhan turvaaminen eli ei haeta ihan sellaista esimerkiksi ammattimuusikon täydellistä äänieristystä. Asunto rakennettu 2010-luvulla.

Oviksi tulee varmaankin 30dB ovet (oikeilla karmeilla ja kynnyksillä):

Meille tuli jotkut vastaavat Jeld-Wenin bulkkimallin desibeliovet ja ovat olleet kyllä aika iso pettymys. Toki parempia, kuin alaraollinen ovi, mutta karmin pitää olla todella hyvin asennettu, että ovi istuu riittävän hyvin. Ja ainakin Jeld-Wenillä karmi oli tiivisteetön ja tiiviste ovessa oli katkaistu saranoiden kohdalta, joten siellä oli äänelle vuotoreitit olemassa. Seinät tehtiin Fermacell-kuitukipsillä, joka on sinänsä ihan ok, mutta olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota muihin äänen vuotoreitteihin(nimim. hienot upotetut valokiskot katossa on aika näppärä reitti äänelle siirtyä). Jos seiniin ei ole tulossa mitään merkittäviä kiinnityksiä, niin peltirangoilla on parempi äänieristys, kuten noista linkkaamistasi oppaista hyvin näkee.

Kantsii myös huomioida, että tilassa pitää olla joko omat tulot ja poistot tai sitten poistolle siirtoilmakanava, mikä on oma juttunsa sekä äänieristyksen, että ilmeen osalta.
 
Eikä se pelkkä huonekohtainen tulo-poisto makkareihin riitä. Meillä on. Tulo kun on kätevästi haaroitettu vähän ennen venttiileitä, niin kaikki kuuluu huoneesta toiseen. Ja kuuluu se kyllä kohtalaisesti, vaikka haaroitus olisi kauempanakin.
 
Meille tuli jotkut vastaavat Jeld-Wenin bulkkimallin desibeliovet ja ovat olleet kyllä aika iso pettymys. Toki parempia, kuin alaraollinen ovi, mutta karmin pitää olla todella hyvin asennettu, että ovi istuu riittävän hyvin. Ja ainakin Jeld-Wenillä karmi oli tiivisteetön ja tiiviste ovessa oli katkaistu saranoiden kohdalta, joten siellä oli äänelle vuotoreitit olemassa.

Kiitti, hyvää tietoa. Ehkä pitää panostaa niihin vähän kalliimpiin.

Seinät tehtiin Fermacell-kuitukipsillä, joka on sinänsä ihan ok, mutta olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota muihin äänen vuotoreitteihin(nimim. hienot upotetut valokiskot katossa on aika näppärä reitti äänelle siirtyä). Jos seiniin ei ole tulossa mitään merkittäviä kiinnityksiä, niin peltirangoilla on parempi äänieristys, kuten noista linkkaamistasi oppaista hyvin näkee.

Joo, yritetään pitää vuotoreitit minimissä.

Kantsii myös huomioida, että tilassa pitää olla joko omat tulot ja poistot tai sitten poistolle siirtoilmakanava, mikä on oma juttunsa sekä äänieristyksen, että ilmeen osalta.

Ajateltiin tällaisia karmeihin:


1696447101083.png
 
Kerrostaloasunnon remppasuunnitelu menossa. Sisäseiniä pitää muuttaa ja samalla vaihdetaan sisäovia osin ääntä eristäviin. Tarkoituksena työhuoneen ja perherauhan turvaaminen eli ei haeta ihan sellaista esimerkiksi ammattimuusikon täydellistä äänieristystä. Asunto rakennettu 2010-luvulla.

Oviksi tulee varmaankin 30dB ovet (oikeilla karmeilla ja kynnyksillä):


Olen nyt katsellut noita mahdollisia seinärakenteita. Asunnossa huonejaot ovat aika senttipeliä, että saa ovet aukeamaan ja huonekalut mahtumaan. Seiniin ei siis haluaisi yhtään ylimäääräisiä senttejä käyttää.

Gyproc-ohjekirja:

https://www.gyproc.fi/documents/esite/gyproc-kasikirja-2021-092022-web.pdf

Tuolta taulukosta s.46-47 (PDF sivut 48-49):

1696440954848.png


Nuo korostamani seinärakenteet on siis 91mm ja 116mm paksuja. Kipsilevynä tuossa siis Habito (+EK), joka on "parempi" kuin EK. Tuosta välistä on varmaan kompromissi, jossa vain toisella puolella seinää on kaksoislevytys, sen paksuus olisi varmaan noin 103,5mm.

Maalaisjärjellä ajatellen ei kannata laittaa 30dB ovella varustettuihin huoneisiin enempää kuin tuota 91mm/42dB ohutta seinärakennetta. Ääntä kuitenkin vuotaa oven läpi ensin ja muutenkin tietysti lattian, katon jne. kautta.

Onko kokemusta näistä? Tai tietoa paremmista ratkaisuista?
Osta nyt ainakin se palo-ovilevymalli => on parempi ääneneristävyys. Parempi tapa on tehdä vaikka toi 20. ratkaisu (laskeskelet ne sentit tarkemmin) ja seinään vielä toinen ovi ton palo-oven lisäksi. Jos et usko että tarvitaan toi lisäovi => laita toi palo-ovi niin. että voit laittaa sen toisen oven siihen seinään mahd. vähällä työllä.
Siitäkään huolimatta ääneneristys ei estä kovaäänistä puhetta kuulumasta läpi.

Sekin voi parantaa( jos tohon (17. vaihtiehtoon päädyt), että teet (ohuella seinällä) karmiin huulloksen valmiiksi sitä toista ovilevyä varten (jonka sitten myöhemmin asennat) Itselläni taitaa olla tota 20. vastaava ja siinä painavaovi ja TV jolloin 5-6 (maks 30) niin ei mitään kuulu makkariin. => siihen pitäis laittaa se toinen ovi, mutta
laiskuuson estänyt :-) => Jos otat oppia toisen virheistä (niistä on keskimäärin mukavampi oppia kuin omistaan) laita se toinen ovi samantien :-)

Ilmanvaihtokanavien kautta tulee ääntä, joten niiden vaikutus on hyvä myös huomioida. Äänen vaimentimet parantavat tilannetta jonkun verran, jos niitä on mahdollista lisätä.
Kannattanee kuunnella miten iv- kautta nyt kuuluu ääniä.
 
Ei kyllä kannata laittaa mitään tuplaovia jokaiseen välioveen. Melkein kaikki huonot puolet saa silloin. Erittäin hankala käyttää kun aina jos ovi on auki niin kummallakin seinän puolla on ovilehti tiellä. Aika huonon näköinenkin myös ja kalliskin kun joutuu moninkertaiset ovet ostamaan. Paloturvallisuus surkea kun tuplasti vaikeempi päästä pihalle tulipalon sattuessa. Mieluummin panostaa vaan kunnollisiin yksittäisiin oviin jossa on sisässä riittävästi eristettä ja kunnollinen karmirakenne. Oven paino kertoo aika paljon. Sitä painavampi kuin ovilehti on niin sitä paremmin se eristää ääntä.

Niihin väliseinien rakenteisiin kannattaa mieluummin kiinnittää enemmän huomiota. Tuplalevytyksen pitäis vaimentaa tehokkaasti ääntä kun levyjen välistä ei pääse ääni virtaamaan. Asennettaessa pitää myös muistaa että seinän ylä- ja alarako pitää myös olla täytetty. Seinän päälle tulee villaa ja levyjen päälle/alle laitetaan elastista tiivistyskittiä. Erittäin huolellinen pitää olla rakenteissa jotta se varmasti toimii. Nuo oven päälle tulevat venttiilit vaikuttavat hyviltä. Vielä jos sen ilmaraon jättää yläpuolelle niin näyttäisi olevan lähes näkymätön ratkaisu joka melko varmasti hiljaisempi kuin monet muut ratkaisut.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 714
Viestejä
4 493 687
Jäsenet
74 285
Uusin jäsen
ImPetriiZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom