Kodin rempat(DIY)

Maalaus on lisäksi melkein kokonaan työtä, eli kotitalousvähennys kuittaa ison osan laskusta. Tämän kun huomioi, niin kyllä se tiilien vaihto teetettynä on luokkaa kolme kertaa kalliimpaa, vähintään.
 
Maalaus on lisäksi melkein kokonaan työtä, eli kotitalousvähennys kuittaa ison osan laskusta. Tämän kun huomioi, niin kyllä se tiilien vaihto teetettynä on luokkaa kolme kertaa kalliimpaa, vähintään.
Kyllä. Kolmessa päivässä meinaavat suoriutua, toki joku säävaraus.

Työt siis pähkinänkuoressa:

Katonpesu painepesurilla, myös rännit puhdistetaan
Rikkoutuneiden tiilien vaihto
Kasvustonestoaineen levitys
Maalaus korkeapaineruiskulla kahteen kertaan nowocoatilla, reunat pensselillä mikä lisää tietysti vähän työaikaa.
 
Melko kallis tikki on. Yksi yllättävä ongelma on tietyn ikäisissä: ei enää valmisteta samanlaisia tiiliä. Esim. meillä oli 1983 rt-taloyhtiössä pohtineet jopa toisen rivaripätkän laittamista uudelle katolle, että entiseen olisi ollut varatiiliä. Tuollainen puoliuusinta kuulostaa kohtalaisen hullulta idealta. Lopulta olivat saaneet jostain saman kadun varresta olevasta toisesta rt-asoysta kun ne vaihtoivat pois samanlaisesta tiilikatosta. Eli tekivät vain pesu+kasvunestot+pari lavaa vanhaa tiiltä nurkkiin pyörimään varaosiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Perus omillaan seisovan Oras/IDO pöntön liimaukset petti, ainoa oikea tai ylipäätään kestävä on ottaa pönttö ylös ja putsata vanhat liimat ja pinnat, jonka jälkeen uudelleen liimaus?
Tulitikkuja tai jotain korokkeeksi tulevaa varten, vai onko turhaa?

Mikä liima käyttöön? Saisi olla sellainen, ettei ”vuorokautta” tarvitse odotella sen olevan kiinni. Ei mitään käsitystä millä aineella on ollut kiinni.

edit: En ole sen tarkemmin päässyt katsomaan, että kuinka paljon liimauksista on pettänyt, että saako sen edes helposti nostettua pois. Keikkuu kuulema ainakin.
 
Kunnon voimaliima, mielummin homesuojattu kuten Soudal fix all x-treme, Onnisella on myös jotain "pyttyliima"-nimellä. Itse tykkään enemmän tuosta Soudalista kun on vähän jäykempää.
Silkkarit pitää poistaa muuten ei liimat ota kunnolla kiinni. Toiset käyttävät tippatyyliä (liimatippoja pitkin jalkaa) toiset laittelee viivoja. Tuota liimaa ei kannata laittaa koko jalan ympäri koska sen putsaaminen on ihan tuskaa. Kiilaa sivusuunnassa jollain ei orgaanisella materiaalilla (eikä kovinkaan elastisella). Kun liima on kuivunut niin sitten sillkari jalan ympäri.
Kaikissa noissa olisi hyvä odotella ainankin vuorokausi ennenkuin menee istuskelemaan siihen pytylle.
 
Perus omillaan seisovan Oras/IDO pöntön liimaukset petti, ainoa oikea tai ylipäätään kestävä on ottaa pönttö ylös ja putsata vanhat liimat ja pinnat, jonka jälkeen uudelleen liimaus?
Tulitikkuja tai jotain korokkeeksi tulevaa varten, vai onko turhaa?

Mikä liima käyttöön? Saisi olla sellainen, ettei ”vuorokautta” tarvitse odotella sen olevan kiinni. Ei mitään käsitystä millä aineella on ollut kiinni.

edit: En ole sen tarkemmin päässyt katsomaan, että kuinka paljon liimauksista on pettänyt, että saako sen edes helposti nostettua pois. Keikkuu kuulema ainakin.

Esimerkiksi Sikabond T2 pitää pytyn kiinni. Vanhat pinnat puhtaaksi ja tuolla tursottaa, kyllä pysyy. Useinhan voi lattiassa olla kaatoa tai muuta vinoutta, pöntto kuitenkin olisi hyvä passata suoraan. Mitään orgaanista (esim puuta) sinne pöntön alle tai sisälle ei kannata jättää, pienet kolikot tai prikat on hyviä. Tuolla valkoisella liimalla kun tekee kunnon sauman ja tasoittaa reunat, ei välttämättä erikseen enää tarvitse mitään koristesilikoneja reunoihin (olettaen, että pönttö on valkoinen). Kunnolla pitää antaa kuivua oli mikä liima tahansa, kyllä se päivä tai pari kannattaa antaa olla rauhassa.
 
Viimeksi muokattu:
Perus omillaan seisovan Oras/IDO pöntön liimaukset petti, ainoa oikea tai ylipäätään kestävä on ottaa pönttö ylös ja putsata vanhat liimat ja pinnat, jonka jälkeen uudelleen liimaus?
Tulitikkuja tai jotain korokkeeksi tulevaa varten, vai onko turhaa?

Mikä liima käyttöön? Saisi olla sellainen, ettei ”vuorokautta” tarvitse odotella sen olevan kiinni. Ei mitään käsitystä millä aineella on ollut kiinni.

edit: En ole sen tarkemmin päässyt katsomaan, että kuinka paljon liimauksista on pettänyt, että saako sen edes helposti nostettua pois. Keikkuu kuulema ainakin.
Itselle tarjottiin baukkarista cascon superfixiä ja on pitänyt. Olihan tämä pönttö kaakelilattialla eikä muovimatolla? Muovissa kuulemma pitää liimat huonommin.
 
Onko jollain kokemuksia sokkelin eristämisestä? Miettinyt jos laittaisi tollaista 4cm Amperla thermoa sokkelin pintaan ja saisi tätä kautta lattiat lämpösemmäksi ja energiansäästöä?
Tuohan on siis pinnoitettua Finnfoamia ja toki hintaakin tulee n.2ke koko sokkelin eristämiseen.
 
Onko jollain kokemuksia sokkelin eristämisestä? Miettinyt jos laittaisi tollaista 4cm Amperla thermoa sokkelin pintaan ja saisi tätä kautta lattiat lämpösemmäksi ja energiansäästöä?
Tuohan on siis pinnoitettua Finnfoamia ja toki hintaakin tulee n.2ke koko sokkelin eristämiseen.

Minkähänlainen lattiarakenne sulla on?
 
Rossipohjallinen lattiarakenne.

Tuulettuvan alapohjan pitää päästä tuulettumaan, sokkelin lämpötilalla ei tässä yhtälössä ole mitään merkitystä. Ainut missä lisäeristys auttaisi, olisi se itse lattiarakenne, mutta sen lisäeristäminen jälkikäteen ilman, että tarvitsee nykyistä rakennetta purkaa ja muuntaa, tuskin on rahallisesti järkevää. Meilläkin siis kotona puurakenteinen rossipohja ja todettu parhaaksi, että talvisin lattialla on enemmän mattoja kuin kesällä. Varsin pieni sijoitus rahallisesti, mutta vaikutus asumismukavuuteen on merkittävä.

EDIT: Ja alapohjan tuuletusta ei kannata lähteä rajoittamaan: Se on riskirakenne
 
Tuulettuvan alapohjan pitää päästä tuulettumaan, sokkelin lämpötilalla ei tässä yhtälössä ole mitään merkitystä. Ainut missä lisäeristys auttaisi, olisi se itse lattiarakenne, mutta sen lisäeristäminen jälkikäteen ilman, että tarvitsee nykyistä rakennetta purkaa ja muuntaa, tuskin on rahallisesti järkevää. Meilläkin siis kotona puurakenteinen rossipohja ja todettu parhaaksi, että talvisin lattialla on enemmän mattoja kuin kesällä. Varsin pieni sijoitus rahallisesti, mutta vaikutus asumismukavuuteen on merkittävä.

EDIT: Ja alapohjan tuuletusta ei kannata lähteä rajoittamaan: Se on riskirakenne
Tuuletus toimii kyllä ihan hyvin eikä sen kanssa ongelmia. En ilmankiertoa ajatellutkaan rajoittaa. Lähinnä ajatuksena, että jos sokkeli pysyy lämpöisempänä niin silloin voisi nurkatkin pysyä lämpöisempänä.
 
Tuuletus toimii kyllä ihan hyvin eikä sen kanssa ongelmia. En ilmankiertoa ajatellutkaan rajoittaa. Lähinnä ajatuksena, että jos sokkeli pysyy lämpöisempänä niin silloin voisi nurkatkin pysyä lämpöisempänä.
Jos lisäeristät tuulettuvaa alapohjaa, niin siellä sisäpuolella lämpötila nousee - > kosteus nousee - > vaatii tuuletuksen tehostamista - > lämpötila laskee - > osa eristyksestä menee hukkaan.

Sokkeli ja rossipohja on kyllä omasta mielestä hämääviä termejä yhdessä käytettynä.
 
Onko satunnaiseen ns. kotikäyttöön paljon eroja näissä ns. non-contact jännitteenkoettimisissa eli sellaisissa joilla ei tarvitse koskea itse paljaisiin johtimiin vaan laite ilmoittaa "kuumat" piuhat valo/äänimerkillä kun sen vie johtimen lähelle? Fluke lienee laatumerkki ja sillä on laatumerkin hintakin mutta Puuilosta, Motonetistä yms saa jopa alle kympillä samantyyppisiä laitteita, mietinkin että mitä eroja näissä on ja onko halpikset jopa vaarallisia eli niihin ei voi luottaa?

Niin ja onko yleismittari aina luotettavampi tapa testata näitä, oletan että jos katosta tulee sininen ja ruskea johto niin yleismittarin musta "neula" viedään ensiksi siniseen johtimeen kiinni ja punainen neula ruskeaan johtimeen? Mittari tietysti jollain 500-600V AC jänniteasetuksella.
 
Onko satunnaiseen ns. kotikäyttöön paljon eroja näissä ns. non-contact jännitteenkoettimisissa eli sellaisissa joilla ei tarvitse koskea itse paljaisiin johtimiin vaan laite ilmoittaa "kuumat" piuhat valo/äänimerkillä kun sen vie johtimen lähelle? Fluke lienee laatumerkki ja sillä on laatumerkin hintakin mutta Puuilosta, Motonetistä yms saa jopa alle kympillä samantyyppisiä laitteita, mietinkin että mitä eroja näissä on ja onko halpikset jopa vaarallisia eli niihin ei voi luottaa?

Niin ja onko yleismittari aina luotettavampi tapa testata näitä, oletan että jos katosta tulee sininen ja ruskea johto niin yleismittarin musta "neula" viedään ensiksi siniseen johtimeen kiinni ja punainen neula ruskeaan johtimeen? Mittari tietysti jollain 500-600V AC jänniteasetuksella.

Nuo on vähän kahteen eri tarkoitukseen tarkoitettu. Tuo kontaktiton periaatteessa on teknisesti erittäin yksinkertainen laite, todennäköisesti se merkitönkin kyllä toimii. Se Fluke kontaktiton (1AC-E2) kuitenkin sekin on vain sen n 50e uutena, joka on ihan käypä hinta toimivasta ja varmasti turvallisesta työkalusta.
Jos ostat vain yhden jännitteenkoettimen, osta se kontaktillinen! Esim T110 Fluke ( tai vaikka vieläkin pienempi T90). Se kontaktiton on sitten se kakkoslaite joihinkin juttuihin. Laatumerkin ostaessa ei sitten ainakaan tarvitse jossitella myöhemmin, aika pienistä summista kuitenkin puhutaan.
 
Onko satunnaiseen ns. kotikäyttöön paljon eroja näissä ns. non-contact jännitteenkoettimisissa eli sellaisissa joilla ei tarvitse koskea itse paljaisiin johtimiin vaan laite ilmoittaa "kuumat" piuhat valo/äänimerkillä kun sen vie johtimen lähelle? Fluke lienee laatumerkki ja sillä on laatumerkin hintakin mutta Puuilosta, Motonetistä yms saa jopa alle kympillä samantyyppisiä laitteita, mietinkin että mitä eroja näissä on ja onko halpikset jopa vaarallisia eli niihin ei voi luottaa?

Niin ja onko yleismittari aina luotettavampi tapa testata näitä, oletan että jos katosta tulee sininen ja ruskea johto niin yleismittarin musta "neula" viedään ensiksi siniseen johtimeen kiinni ja punainen neula ruskeaan johtimeen? Mittari tietysti jollain 500-600V AC jänniteasetuksella.
Pitäisin nyrkkisääntönä, että kontaktittomalla kynällä voit kokeilla sen, että joku johto on jännitteellinen mutta yleismittari aina jos haluat tietää onko se jännitteetön.
 
Mitään sähköhommaa ei pidä tehdä luottaen siihen että kohde on jännitteetön vaikka jännitteenkoetin väittäisi muuta, oli merkki mikä tahansa,On niitä susi yksilöitä ollut myös Flukellakin.
 
Pitäisin nyrkkisääntönä, että kontaktittomalla kynällä voit kokeilla sen, että joku johto on jännitteellinen mutta yleismittari aina jos haluat tietää onko se jännitteetön.

Eli karkeasti kontaktimattomalla jos alkaa piippaamaan niin se on suht varmasti kuuma johdin mutta jos ei ala niin ei varmasti voi sanoa että ei ole jännitteellinen?
 
Sähkölämmitteinen routamatto pihaväylän jäitä sulattamaan, uhka vai mahdollisuus? Mitkään suolat yms ei tota 5-10cm jäätä poista.
 
Sähkölämmitteinen routamatto pihaväylän jäitä sulattamaan, uhka vai mahdollisuus? Mitkään suolat yms ei tota 5-10cm jäätä poista.
Jään ominaissulamislämpö on 333kJ/kg eli yhden jääkilon sulattamiseen tarvitaan 92,5Wh.
Jos on 10cm jääpatja, neliön sulattamiseen tarvitaan 9,25kWh.
Jos neliön routamaton teho on 300W, kuluu tähän silloin aikaa ~31 tuntia olettaen että kaikki teho menee jään sulamiseen.

Tuosta voit sitten laskeskella, että kuinka paljon sähköä ja aikaa tarvitaan ko. väylän sulatteluun.

Itse en näkisi tuollaisessa touhussa hirveästi järkeä. Helpompaa on ehkäistä jään muodostumista tekemällä lumityöt aina ennen autolla ajoa.
 
Jään ominaissulamislämpö on 333kJ/kg eli yhden jääkilon sulattamiseen tarvitaan 92,5Wh.
Jos on 10cm jääpatja, neliön sulattamiseen tarvitaan 9,25kWh.
Jos neliön routamaton teho on 300W, kuluu tähän silloin aikaa ~31 tuntia olettaen että kaikki teho menee jään sulamiseen.

Tuosta voit sitten laskeskella, että kuinka paljon sähköä ja aikaa tarvitaan ko. väylän sulatteluun.

Itse en näkisi tuollaisessa touhussa hirveästi järkeä. Helpompaa on ehkäistä jään muodostumista tekemällä lumityöt aina ennen autolla ajoa.
Hyvä ja havainnollistava laskelma. sellaista hienosäätöä, että jää ei paina kg/litra (on vettä kevyempää) oisko ero jotain 8%? (ihan mutua).
Muuten ei mustakaan toi ihan hyvältä ratkaisulta kuullosta. Tietysti, jos on ns. pakko nopeasti saada, noita mattoja voi vuokrata eli kertaratkaisuna eurohemolle
mennee, mutta ei toikaan vaivatta onnistu. Hiekoitus lienee monelle se ns. normi tapa (aurauksen lisäksi). Keväällä kun toi aurinko paistaa, niin urat jäähän vettä pois johtamaan nopeuttavat tota sulamista.
 
Hyvä ja havainnollistava laskelma. sellaista hienosäätöä, että jää ei paina kg/litra (on vettä kevyempää) oisko ero jotain 8%? (ihan mutua).
Muuten ei mustakaan toi ihan hyvältä ratkaisulta kuullosta. Tietysti, jos on ns. pakko nopeasti saada, noita mattoja voi vuokrata eli kertaratkaisuna eurohemolle
mennee, mutta ei toikaan vaivatta onnistu. Hiekoitus lienee monelle se ns. normi tapa (aurauksen lisäksi). Keväällä kun toi aurinko paistaa, niin urat jäähän vettä pois johtamaan nopeuttavat tota sulamista.

Jos on kertaluonteinen tarve niin toholla lähtee
 
Jos on kertaluonteinen tarve niin toholla lähtee

Tohoa kanssa mietin, jos sillä tekisi vaikka railot 50cm välein pituussuuntaisesti niin 1) vedet valuisi pois railoja pitkin ja 2) tod.näk. railojen välisen alueen saa helposti petkeleellä pois.

Toki millään pikkutoholla tohon ei kannata lähteä, jos ollenkaan.
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?

Hankala case jos noin syvälti jäätä, höyryllähän ammattilaiset noita availee mutta kotikonsteilla voi olla hankalampaa.

Muotonsa puolesta rikkaruohopoltin voisi istua mutta ei taida oikein lämmitysteho riittää ja sulanut vesikin pitäisi saada imettyä pois samalla kuin sulattelee.
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?
Sulanapitokaapeli sinne? Meneekö vain ikä ja terveys vai jaksaako järkevässä ajassa sulattaa? Tuo olisi aika low effort työntää sinne lämmittämään omaan tahtiin...
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?

Minä tee reikiä eri asioihin poralla, mahdollisesti toimii myös jään tapauksessa.
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?
Yllä olevista viesteistä tuli mieleen, että haet niin pitkän poran terän kun löytyy ja sitten sulanapitokaapeli perään.
 
Jos on kertaluonteinen tarve niin toholla lähtee
Ei kyllä kannata jos jäätä on vähänkin paksummin,kaasua ja aikaa menee reilusti eikä kannata millään pienemmällä toholla yrittää,kattomiehen toho korkeapainesäätimellä ja 30 kg kaasupullo olisi pienin millä lähtisin yrittämään ja silloinkin vain kun toinen käskee ja maksaa.
 
Samaan aiheeseen liittyen, mikä olisi näppärin tapa saada umpeen jäätyneet rännikaivot auki, kun nyt eivät vedä sulamisvesiä läpi vaan ylivuotaa pihalle?
Rautakankea olen joskus yrittänyt mutta on aika työläs jos jäätä on putkessa puolikin metriä, toho tuskin auttaa kun siinä on päällä sulaa vettä eikä varmaan muutenkaan ulotu, suola ei varmaan tehoa eikä muutenkaa ehkä kuulosta fiksulta kaataa sitä suoraan kaivoon. Kuuma vesi saattaisi toimia jos jaksaa läträtä- en ole vielä kokeillut.
Muita idoita?
Lämmitys kaapelia olen joskus itse työntänyt jäätyneeseen viemäriin neljän tunnin välein kun kävi lykkäämässä sen verran eteenpäin kuin meni, niin oliskohan 12h mennyt, niin oli sula.
Kaapselihan kannattaa jättää sit sinne, niin ei tarvi seuraavan kerran kuin laittaa töpseli seinään.
 
Puuterä uppoaa paremmin jäähän kuin kiviterä. Pitkiä puuteriä saa halvalla vaikka puuilosta.
Toki vähän paremmin mutta kun puuterän ajaa soraan niin eipä se sen jälkeen puuhun pysty,toki jos tuolla ei ole tarkoitus koskaan puuta porata niin sitten ei väliä,lisäksi jos terä lipsahtaa esin kaivonkylkeen tai pohjaan niin tulee helpommin vahinkoa.
 
Kaapselihan kannattaa jättää sit sinne, niin ei tarvi seuraavan kerran kuin laittaa töpseli seinään.
Toki ensisijaisesti kannattaisi varmaan tehdä niille kaivoille jotain kun ei niiden pitäisi jäätyä. Tietysti jos ainoa ratkaisu on uusia koko (päin peetä tehty) viemäröinti, niin sitten ehkä helpompi mennä sulanapitokaapeleilla.
 
Toki vähän paremmin mutta kun puuterän ajaa soraan niin eipä se sen jälkeen puuhun pysty,toki jos tuolla ei ole tarkoitus koskaan puuta porata niin sitten ei väliä,lisäksi jos terä lipsahtaa esin kaivonkylkeen tai pohjaan niin tulee helpommin vahinkoa.
Tämäpä se onkin yksi poraamisen ongelmista:-) Siitä kun jään läpi painelee alaspäin nii eipä juuri huomaa sitä ensmästä putkenmutkaa ku vaan painelee suoraan alaspäin. Ei oo terän soraan tylsyminen se isoin ongelma - jos nyt ei kympin reikäkään sadevesiputkessa taloa kaatane.
 
Toki ensisijaisesti kannattaisi varmaan tehdä niille kaivoille jotain kun ei niiden pitäisi jäätyä. Tietysti jos ainoa ratkaisu on uusia koko (päin peetä tehty) viemäröinti, niin sitten ehkä helpompi mennä sulanapitokaapeleilla.
Just katselin -12c pakkasella, kun aurinko sulatti kattoa, ja vesi virtasi iloisesti rännneistä, maa kun on samalla -20c, niin kyllä noi vaan tahtoo jäätyä, vaikka olisi kaadot ja eristykset kunnossa...
 
Just katselin -12c pakkasella, kun aurinko sulatti kattoa, ja vesi virtasi iloisesti rännneistä, maa kun on samalla -20c, niin kyllä noi vaan tahtoo jäätyä, vaikka olisi kaadot ja eristykset kunnossa...
Eikö rännikaivon jatkona pitäisi olla pystysuora putki routaeristeen alle saakka? Ei sen silloin pitäisi mitenkään päästä jäätymään.
 
Kertokaas fiksummat, että onko suihkun sekoittaja rikki jos hana vain hiukan auki on ulos mahdollista saada pelkästään kylmää vettä. Itse siis arvioisin että ei sekoittajan varmasti näin kuulu toimia mutta kompatkaa nyt jos samaa mieltä. Jos virtaus kasvaa normaaliksi esim suihkukäyttöä varten niin tällöin lämmintä vettä tulee normaalisti ja kylmääkin jos haluaa.
 
Käläkälää kaupasta ja piks poks.
Iso kone ja on jo keittiössä, en raahaa autotalliin, enkä soodapuhalla, vaan joku maalinpoisto tökötti ja ihan keittiössä sitten jollain maalaan. Joku mohar tyyppinen ratkaisu
Ehkä
 
Liesituuletin tiputtaa vettä pakkasella, mitä eristettä tuohon putkeen kannattaisi vetää välipohjaan että tiputtaminen saataisiin loppumaan?
 
Liesituuletin tiputtaa vettä pakkasella, mitä eristettä tuohon putkeen kannattaisi vetää välipohjaan että tiputtaminen saataisiin loppumaan?
100mm paksu foliopäällysteinen kivivillainen kanavaeriste.

Onko perhospeltiä ja toimiiko se oikein?
 
En osaa sanoa perhospellistä. Onko jotain tuotevinkkejä tuollaiselle eristeelle?

Vetääkö liesi hyvin kun laittaa tehostusta päälle? Perhospelti mahdollisesti rasvasta jumissa auki asennossa jolloin kuumaa ilmaa puskee koko ajana ulos ja kondensoituu vedeksi putkeen.
 
Vetääkö liesi hyvin kun laittaa tehostusta päälle? Perhospelti mahdollisesti rasvasta jumissa auki asennossa jolloin kuumaa ilmaa puskee koko ajana ulos ja kondensoituu vedeksi putkeen.
Tuntuu että vetää erittäin huonosti vähän joka teholla.
 
Likaiset kaakelisaumat keittiössä ja eteisessä. Laatat on beiget ja laattojen väliin edellinen omistaja on laittanut vaalean saumalaastin, joka on nyt 10 vuodessa jossain kohti jo lähinnä hiilenharmaa kaikesta pinttyneestä paskasta. Olen kokeillut kaikki saumapuhdistusaineet, hinkkauksen käsin sekä porakoneeseen liitetyllä harjalla, niitä saa hetkeksi vaaleammaksi ja vaikka puhdistuksen jälkeen lyö päälle saumasuojan, on ne vuoden päästä taas yhtä likaiset.

Varmaan paras olisi vaihtaa koko sauma-aine, mutta onko kukaan kokeillut onko noista saumatusseista mihinkään lian peittämiseksi? Kestääkö kulutuspinnoilla sen pitempään kuin sauma kestää puhtaamman näköisenä hinkkauksen jälkeen?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 036
Viestejä
4 878 869
Jäsenet
78 743
Uusin jäsen
teddie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom